FI80661C - Frontavbrytare vid en nockstyrd hastighetsbegraensare foer en hiss. - Google Patents

Description

1 80661

Hissin nokkaohjatun nopeuden rajoittimen etukatkaisin. -Frontavbrytare vid en nockstyrd hastighetsbegränsare för en hiss.

Keksintö koskee laitetta etukatkaisijaksi hissin nokkapyöräoh-jattuun nopeuden rajoittimeen, jossa on rajoittimen pylväässä kytkin, jolla hissin käyttö pysäytetään, ja heilurivivulla laite, joka toimentaa kytkimen hissin ylittäessä tavallisen ajonopeutensa ennalta määrätyn nopeuden verran, joka on vähemmän kuin nopeuden rajoittimen laukaisuun johtava nopeus.

Hisseissä on oltava tarrauslaite, jonka nopeuden rajoitin ainakin alaspäinajossa laukaisee hissin ylittäessä tavallisen nopeutensa tietyllä määrällä. Kun tarrauslaite käynnistyy, hissikori pysähtyy suuren vastakkaisen kiihdytyksen avulla, joka on matkustajille epämukavaa ja vaatii lisäksi huomattavia ponnistuksia hissin saattamiseksi taas käyttökuntoon. Pienillä ylinopeuksilla on sen vuoksi edullista pysäyttää hissikorin vauhti katkaisemalla käyttö ja laukaisemmalla jarru. Jos korin nopeus käytön katkaisemisesta huolimatta kasvaa, nopeuden rajoitin laukaisee tarraus-laitteen. Tällöin kori pysyy ohjauskiskoilla. Käytön katkaisemiseen ylinopeuksilla ja tarrauslaitteen laukaisemiseen nopeuden yhä kohotessa käytetään usein nokkaohjattuja nopeuden rajoittimia. Niiden rakenne on yksinkertainen, ne ovat edullisia ja niissä esiintyy yksinkertaisuuden johdosta vähemmän häiriöitä.

Nokkaohjatut nopeuden rajoittimet toimivat kaksihaaraisella vivulla, joka on laakeroitu kiertyväksi pylvääseen. Vipu saatetaan heiluvaan liikkeeseen rullan avulla. Rullaa vastapäätä olevalla sivulla vipu on nokan muotoinen. Nokka tarttuu ylinopuksilla sul-kukehän rataan. Käytön etukatkaisua varten vivulla on kytkimen toimentava laite.

Tällainen laite tunnetaan CH-PS 387 902:sta. Yhden sen toteutusvaihtoehdon mukaan etukatkaisin koostuu painejousesta, massii- 2 80661 vista ja pylvääseen kiinnitetystä kytkimestä. Massiiviin vaikuttaa heilurivivun liikkeen tuottama jatkuvuusvoima, jonka suuruus ja suunta muuttuvat koko ajan. Painejousen ja massiivin mitat on valittu siten, että tietyn hissinopeuden ylittyessä massiiviin vaikuttava jatkuvuusvoima on suurempi kuin sen painon ja painejousen voiman summa. Siitä seuraava voima siirtää massiivin lepoasennosta ylöspäin, jolloin se toimentaa pultilla pylväässä olevan kytkimen. Toisen toteutusvaihtoehdon mukaan laite koostuu vetojousesta, massiivista ja koskettimesta heilurivivul-la, ja kolmannen mukaan painejousesta, magneetista ja heilurivivun koskettimesta. Kaikki kolme vaihtoehtoa toimivat periaatteessa samalla tavalla: liikkuvaan massiiviin vaikuttaa jatkuvuusvoi-masta, sen omasta painosta ja jousen voimasta syntyvä voima, joka siirtää sen lepoasennosta, jos hissi ajaa ylinopeutta.

Tämän tunnetun laitteen haitta on suuressa mekaanisessa kulumisessa ja siihen liittyvissä suurissa valmistuskuluissa. Lisä-haitta on asetustöiden ja ylläpitotöiden jatkuva tarve. Sähköisen ja mekaanisen poiskytkennän laukaisukohta pitää asettaa erikseen, eikä se niiden toisiinsa vaikuttamisen takia ole helppoa. Hissin nimellisnopeuden muutos tai sovitus vaatii aina myös laukaisuhoh-tien kaksinkertaisen tasauksen. Tällöin sähkön katkaisun asetus ei riipu pelkästään uudesta nopeudesta, vaan myös mekaanisen poiskytkennän asetuksesta.

DGM 7238999.2:sta tuttu etukatkaisin on erotettu heilurivivusta mekaanisesti. Näin laukaisukohdat voidaan asettaa erikseen ja toisistaan riippumatta. Yksinkertaisemmat asetustyöt pois lukien tällä laitteella on samat haitat kuin CH-PS 387 902:n mukaisilla.

Molempien laitteiden suurin haitta on laukaisun tapahtuminen suoraan liikkuvien kappaleiden jatkuvuusvoimalla. Kun liikkuvien osien kitkavoimat suurenevat, jatkuvuusvoima ei enää riitä varmaan laukaisuun. Lisäksi liikkuvat osat kuluvat nopeasti. Suuri mekaaninen kuluminen, asetus- ja ylläpitotöiden jatkuva tarve sekä it 3 80661 kohonnut häiriöille herkkyys ja vastaavasti pienempi varmuus ovat tunnettujen etukatkaisinten oleelliset haitat.

Keksinnön tarkoituksena on kehittää hissikoneiston käytön etu-katkaisin, joka on rakenteeltaan yksinkertainen, ei ole häiriöille altis ja on helppo asettaa. Tehtävä ratkaistaan vaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa luonnehditulla keksinnöllä, joka kuvaa nopeuden rajoittimella olevaa laitetta, joka toimii esitetyn periaatteen mukaan. Hissikori pyörittää teräsköydellä köysipyö-rää ja siihen yhdistettyä sulkukehää. Nokan liike siirtyy rullan avulla kaksihaaraiselle heilurivivulle. Rullaa vastapäätä oleva vivun pää on nokan muotoinen. Sen päällä on toimennuslaite, jossa on kaksihaarainen toimennusvipu, joka on laakeroitu kiertyväksi heilurivivulle ja kiinnitetty pidätinlaitteella.

Keksinnöllä saavutetaan se, että poiskytkennän laukaisemisvoima tuotetaan sulkukehällä, toimennuslaitteessa ei ole liukuvia osia, kytkinlaitteen rakenne on yksinkertaisempi kuin aiemmin ja näin valmistuskustannuksiltaan edullisempi, sähkökatkaisun laukaisu-nopeuden asetustyö jää kokonaan pois, jolloin yksi virhelähde katoaa ja laitteen toimintavarmuus kohoaa, ja että yksinkertaisen rakenteen vuoksi kuluvia osia on vähemmän, minkä vuoksi häiriöille herkkyys pienenee huomattavasti.

Oheisissa piirroksissa on esitetty keksinnön eräs esimerkki, jota seuraavassa valaistaan lähemmin.

Kuvio 1 esittää keksinnön esittämällä periaatteella toimivan, etukatkaisijalla varustetun nopeuden rajoittimen,

Kuvio 2 esittää kuvion 1 nopeuden rajoittimen kaavakuvan,

Kuvio 3 esittää osasuurennoksen kuvion 1 etukatkaisijasta, jossa on jousesta ja sen päällä olevasta kuulasta koostuva pidätinlaite, 4 80661

Kuvio 4 esittää osasuurennoksen kuvion 1 etukatkaisijasta, jossa on esijännitetystä palautusjousesta koostuva pidätinlaite,

Kuvio 5 esittää yksityiskohdan kuvion 4 pidätinlaitteesta.

Kuvioissa 1 - 5 on numerolla 1 merkitty pylväs, jossa on toisiinsa kiinnitettynä akselille 1.1 kiertyväksi laakeroituna köysipyörä 2 ja sen ura 2.1, nokkapyörä 3 ja sen nokka 3.1 sekä sulkukehä 4 ja sen hammastus 4.1, jossa on uritus 4.11. Toisella akselilla 1.2 on pylvääseen 1 laakeroitu kääntyväksi kaksihaarainen heilurivipu 5, jonka toisessa haarassa 5.1 on kiertyvä rulla 5.11 ja toisessa haarassa 5.2 on nokka 5.21.

Haara 5.2 kantaa toimennuslaitetta 6. Viitenumerolla 7 on merkitty yhdestä päästään pylvääseen 1 ja toisesta päästä haaraan 5.1 kiinnitetty pidätinjousi, jonka tarkoitus on painaa rulla 5.11 nokkapyörän 3 pintaa vasten. Jousen 7 jousipaineen asetus tehdään pylvääseen 1 kiinnitetyllä säätölaitteella 7.1. Toimen-nuslaite 6 koostuu akselille 6.1 kiertyväksi laakeroidusta, kaksihaaraisesta vivusta 6.2, jossa on yläpäässä V:n muotoinen hakanen 6.21 ja alapäässä laukaisunokka 6.22. Toimennusvivun 6.2 ja heilurivivun 5 välissä on pidätinlaite 8, joka yhdessä toteutusvaihtoehdossa koostuu jousesta ja sen päälle asetetusta kuulasta. Sitä kutsutaan jatkossa tarttujaksi. Toisessa vaihtoehdossa pidätinlaite 8 koostuu kiinnityksellä 8.1.1 ja ruuvilla 8.1.2 pideltävästä palautusjousesta 8.1, joka on yhdessä vasteen 8.2 kanssa heilurivivulla 5. Palautusjousen 8.1 toimennusasentoa kuvataan 8.3:11a. Pylvääseen 1 kiinnitetty katkaisinlaite 9 sisältää kytkimen 9.1 ja sen pään 9.11.

Edellä kuvattu laite työskentelee seuraavasti: hissikori käyttää ;· tunnetulla tavalla teräsköydellä köysipyörää 2 ja sen sulkukehää 4 ja nokkapyÖrää 3. Rulla 5 seuraa nokkapyörän 3 rataa. Pidätin-jousi 7 on asetettu siten, että rulla 5 seuraa nokkapyörän 3 nokkaa 3.1 hissin nimellisnopeuteen asti. Nokka 3.1 saattaa rullan

II

5 80661 5.11 avulla heilurivivun 5 heiluvaan liikkeeseen, jonka suunta vaihtelee. Jos hissin nopeus ylittää määrätyn, pidätinjousella 7 asetetun laukaisemisarvon, nousee rulla 5.11 nokkapyörältä 3. Heilurivivun 5 jatkuvuusmomentti kasvaa suuremmaksi kuin pidätin-jousen 7 pidättämismomentti. Nokka 5.21 jää sulkukehän 4 radalle, mikä johtaa köysipyörän 2 lukkiutumiseen. Urassa 2.1 syntyvä kitka tuottaa tarrauslaitteen käyntiin panemiseen tarvittavan voiman.

Hissin käytön kytkee pois päältä toimennuslaite 6. Pidätinlaite 8 pitää sitä lepoasennossa heilurivipuun 5 nähden. Laukaisunokka 6.22 on lepoasennossa lähempänä sulkukehän 4 rataa tai syvemmällä siinä kuin nokka 5.21. Molemmat nokat ovat tässä toteutuksessa aina kahden sulkukehän hammastuksen 4.1 välissä, kun rulla 5.11 on nokalla 3.1. Kun rulla 5.11 on kahden nokan 3.1 välissä, nostaa heilurivipu 5 molemmat hammastuksen 4.1 radalta, jolloin hammastus liikkuu nokkien 6.22 ja 5.21 ohi vaikuttamatta niihin. Hissin ajaessa ylinopeutta nousee rulla 5.11 nokkapyörältä 3. Sulkukehän hammastus 4.1 tarttuu laukaisunokkaan 6.22 ja siirtää toimennus-laitteen 6 toimennusasentoon. Toimennusvivun 6.2 lepoasennossa hakanen 6.21 ei kosketa kytkimen päätä 9.11, vaan siirtyy vasta toimennusasennossa sen päälle ja muuttaa näin kytkimen 9.1 tilan. Kaksihaaraisen heilurivivun 5 liikkuessa ei toimennusvivun 6.2 lepoasennossa ole toimennusvaaraa. Ensimmäisessä toteutusvaihtoehdossa pitää toimennusvipua 6.2 uudelleen käyttöönottamiseksi kääntää takaisin pidätinlaitteen 8 asentoon. Toisessa vaihtoehdossa kääntää pidätinlaite 8 sen omatoimisesti takaisin lepoasentoon. Hissin ajaessa ylinopeutta ylöspäin tarttuu laukaisunokka 6.22 sulkukehän hammastuksen 4.1 uritukseen 4.11. Sulkukehän 4 kiertyessä vasemmalle kääntyy toimennusvipu 6.2 ja hakanen 6.21 myötäpäivään, jolloin kytkimen pää 9.11 ja kytkin 9.1 pysäyttävät käytön.

Ensimmäisessä toteutusvaihtoehdossa pidätinlaite 8 voi olla tavallinen tarttuja, joka toimii seuraavasti:

Heilurivivussa 5 on jousimekanismi, joka sisältää jousen, joka 6 80661 painaa päällänsä olevan kuulan toimennusvipua 6.2 vasten. Kuulan läpimitta on pienempi kuin jousimekanismin. Toimennusvivun puolella jousimekanismi on suljettu renkaalla, jonka sisäläpimitta on sellainen, että kuula ei pääse sen läpi. Kuula voi näin päästä ulos vain korkeintaan noin puolet läpimitastaan. Toimennus-laitteen 6 ollessa toimennusasennossa painaa toimennusvipu 6.2 kuulan jousimekanismiin. Läpimitaltaan kuulaa pienempi aukko on toimennuslaitteen 6 lepoasennossa kuulan yläpuolella. Jousivoima työntää kuulan niin syvälle aukkoon, että sisään työntyvän kuulan kappaleen läpimitta on sama kuin aukon. Kuula toimii näin heilu-rivivun 5 ja toimennusvivun 6.2 yhteenliittäjänä. Toimennusvivun 6.2 poikkeama kääntää aukon pois kuulan luota. Kuula poistuu aukosta ja toimennusvipu 6.2 painaa sen jousimekanismiin.

Tarttujan sijasta heilurivivulla 5 voisi olla myös pieni magneetti. Toimennusvivulla 6.2 olisi tällöin aukon sijasta vastamagneet-ti.

Kuten muissa vaihtoehdoissa kuvioissa 4 ja 5 esitetään, voidaan tarttujan sijasta käyttää toimennusvivun 6.2 omatoimisesti takaisin asettavaa pidätinlaitetta 8, joka toimii seuraavasti: U:n muotoinen, vasteen 8.2 yli esijännitetty palautusjousi 8.1 pitää V:n muotoisen toimennushakasen 6.21 molempiin puoliin tarttuvien haarojensa päillä toimennusvivun 6.2 lepoasennossa. Hissin ajaessa ylinopeutta alaspäin käännetään toimennusvipua 6.2 ja hakasta 6.21 vastapäivään. Tällöin hakanen ottaa mukaansa palautusjousen 8.1 toisen haaran ja kääntää sitä jousivoimaa vasten toimennusasen-toon 8.3. Kun sulkukehän hammastus 4.1 ei enää tartu laukaisunok-kaan 6.22, palauttaa toimennusasennossa 8.3 jousienergiaa varastoiva palautusjousi 8.1 toimennuslaitteen 6 takaisin lepoasentoon. Hissikorin ajaessa ylinopeutta ylöspäin tapahtuu samalla tavalla toisen palautusjousen 8.1 haaran kääntäminen ja toimennuslaitteen 6 takaisin asettaminen.

Claims (4)

7 80661

1. Laite etukatkaisijaksi hissin nokkapyöräohjattuun nopeuden rajoittimeen, jossa on rajoittimen pylväässä (1) kytkin (9.1), jolla hissin käyttö pysäytetään, ja heilurivivulla (5) laite (6), joka toimentaa kytkimen (9.1) hissin ylittäessä tavallisen ajonopeutensa ennalta määrätyn nopeuden verran, joka on vähemmän kuin nopeuden rajoittimen laukaisuun johtava nopeus, tunnettu siitä, että toimennuslaite (6) on vipu (6.2), joka sijaitsee heilurivivun (5) haaran päällä, jolla on nopeuden rajoittimen sulkukehän (4) kanssa toimiva nokka (5.21), ja että vivulla (6.2) on kytkimen toimentava hakanen (6.21) ja laukai-sunokka (6.22), ja että vipu (6.2) pidetään lepoasennossa ainakin yhdellä sen ja heilurivivun (5) välissä olevalla pidätinlait-teella (8), jolloin sen laukaisunokka (6.22) on lähempänä sulkukehän (4) rataa kuin heilurivivun (5) nokka (5.21), ja että saavutettaessa määrätty hissinopeus sulkukehän hammastus (4.1) kääntää laukaisunokan (6.22) pidätysvoimaa vastaan toimennusasentoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että pidätinlaite (8) on tarttuja.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että pidätinlaite (8) on magneetti.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että pidätinlaitteessa (8) on Uin muotoinen, vasteen (8.2) yli esijännitetty heilurivivulla (5) oleva palautusjousi (8.1), joka omatoimisesti kääntää toimennuslaitteen (6) takaisin lepoasentoon - kääntymisen jälkeen ja pitää sen siellä. 8 80661