FI76630C - Tryckbehandlingsvals. - Google Patents

Description

1 76630

Painekäsittelyvalssi

Keksinnön kohteena on painekäsittelyvalssi, jossa on vaippa, jonka läpi menee kiinteä, päistään runkoon 5 tuettu kannatin ja joka on laakeroitu vaipan pituudelle jaettuihin laakeriosiin tarttuville, ainakin kahden hydraulisen painevoimalaitteen kuormittamille tukielemen-teille, jotka siirtävät ja painavat valssin vaippaa ainakin yhtä toista valssia vasten, jolloin kummassakin 10 vaipan päässä on painekäsittelytason suunnassa siirtyvä laakeriyksikkö, jonka sisempi laakerielementti aksi-aalivoimien tukemiseksi ja/tai tiivistämiseksi toimii yhdessä kannattavien osien kanssa kiertymisestovälinei-den kautta.

15 Tällaiset käsittelyvalssit ovat sopivia lukui siin käyttötarkoituksiin, esimerkiksi kalantereita, kiilloituskoneita, paperi-, selluloosa- ja painokoneiden puristusosia varten tai teräksen, tekoaineen tms. valssauslaitoksia varten.

20 Tätä lajia olevassa eräässä tunnetussa painekä- sittelyvalssissa (julkaisu GB-PS 641 466) muodostetaan tukielementit kulloinkin hydraulisten painevoimalait-teiden männän otsapinnalla, jotka on muodostettu toiseen valssiin päin olevaan riviin painekäsittelytasoon.

25 Painevoimalaitteen vastaavalla painekuormituksella voidaan saavuttaa vaipan nosto- ja puristusliike viereisen valssin suhteen. Laakeriyksikössä on vaippaan yhdistetty ulkoinen laakerielementti ja sisäinen laakerielementti, joiden välissä sijaitsee valssilaakeri-30 rengas. Tämän laakeriyksikön kautta voidaan johtaa aksiaalisia voimakomponentteja vaipasta kannattimelle.

Kun painevoimalaitteisiin syötettävä paine kytketään pois, sisäinen laakerielementti toimii vasteena, joka rajoittaa valssin vaipan säteittäistä siirrettävyyt-35 tä. Lisäksi laakeriyksikkö toimii tiiviste-elementin 2 76630 yhteydessä valssin vaipan sisätilan tiivistämiseksi ulospäin.

Jotta tällaisten painekäsitelyvalssien yhteydessä vaipan päät siirtyisivät ainoastaan painekäsittely-5 tasossa, johdetaan sisäinen laakerielementti kannattimen kanssa kiinteille ohjaimille säteittäisesti. Ohjaus muodostuu esimerkiksi kahdesta painekäsittelytasossa kulkevasta säteittäisestä tapista (julkaisu DE-PS 10 26 609), painekäsittelytasossa kulkevasta halkaisijaporauksesta 10 tai kahdesta painekäsittelytason suuntaisesta ohjaus-pinnasta (julkaisu DE-PS 22 54 392). Käytössä on osoittautunut, että tällaiset painekäsittelyvalssit eivät ole hienosäädettävissä ja että niillä ei ole mahdollista linjapaineen tarkka säätäminen.

15 Lisäksi on tunnettu painekäsittelyvalssi (jul kaisu DE-PS 29 42 002), jossa hydrostaattisia laakeri-elementtejä kulloinkin kuormitetaan kahdella tai useammalla kehän suunnassa siirretyllä painevoimalaitteella, joihin voidaan syöttää paineväliainetta erilaisella pai-20 neella. Laakerielementit voidaan muodostaa myös kannattimen toistensa päällä oleville sivuille. Tällä tavalla on mahdollista valssin vaipan säätäminen ottaen huomioon valssin vaippaan kytkeytyvä, tuloksena oleva voima. Voidaan estää poikittaisvoimista aiheutuva vals-25 sin vaipan siirtyminen tai taipuminen poikittaissuun-nassa.

Keksintö perustuu tehtävään esittää jo kuvattua lajia oleva painekäsittelyvalssi, joka mahdollistaa hyvin tarkan valssin tai osakuormituksen aseman säädön.

30 Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että jokaista laakeriosaa varten on muodostettu ainakin kaksi kehän suunnassa siirrettyä tukielementtiä ja jokaista tukielementtiä varten ainakin kaksi kehän suunnassa siirrettyä painevoimalaitetta, että vaipan päiden 35 akselin aseman sovittamista varten likimain painekäsitte-

II

3 76630 lytasoon on paineensäädin painevoimalaitteisiin syötettäviä paineita varten, jolla painesäätimellä kaikkien poikittaisvoimakomponenttien surcma, jotka komponentit siirretään painevoimalaitteiden toimesta kohtisuoraan paine-5 käsittelytason suhteen vaipalle, pidetään ainakin likimain yhtä suurena kuin ulkoa päin vaipalle vaikuttavien poikittaisvoimakomponenttien summa, että tuntolaitteet laakeriyksiköiden aseman toteamiseksi kannattimen suhteen ovat poikittaissuuntaisia ja että kiertymisestovä-10 lineet sallivat sisemmän laakerielementin ja kannattimen välillä poikittaissuunnassa liikuntavaran, joka mahdollistaa säätöä varten tarvittavan tunnustelu-tapahtuman .

Tämä muodostaminen perustuu analyysiin, että tun-15 netuissa valsseissa vaipan kuormittumisen yhteydessä poikittaisvoimilla sisempää laakerielementtiä puristetaan kannattimen kanssa kiinteää ohjausta vasten.

Tämä aiheuttaa muotosuljennan vaipan ja kannattimen välille poikittaissuunnassa. Lisäksi syntyy sisemmän 20 laakerielementin puristumisen johdosta ohjaukseen huomattavia pintapuristuksia, jotka vaipan siirtymisen yhteydessä toisen valssin suhteen johtavat hallitsemattomiin kitkavoimiin. Tällöin tulee lisäksi aiheuttamaan vaikeuksia, että sisäinen laakerielementti on vaipas-25 ta laakeripinnan välityksellä tuodun kiertomomentin kuormittama ja sen vuoksi pintapuristusta ei ole jaettu tasaisesti ohjauksen yli. Tämän seurauksena pidetään kannattimen toimesta valssin vaippaa näennäisesti. Tämän johdosta ja muotosuljennan takia esiintyy vaipan 30 päässä pakkoja, jotka estävät vaipan hienosäätödefor-maation tai osaviivakuormituksen tarkan säätämisen valssivälissä.

Mutta jos huolehditaan siitä, että tukielement-tien avulla voidaan poikittaisvoimakomponentteja tuo-35 da vaipalle, ovat ulkoa päin vaipalle vaikuttavat poi- 4 76630 kittaisvoimat kompensoitavissa. Sisäiseltä laakeriele-mentiltä kannattimelle siirrettävät poikittaisvoimat voidaan sen vuoksi pitää pieninä tai jopa saada nollaksi. Vaipan päässä ei sen vuoksi esiinny lisäpaikkoja 5 muotosuljennan tai näennäispitämisen johdosta.

Sen johdosta, että jokaiseen laakeriosaan kulloinkin on sovitettu ainakin kaksi kehän suunnassa siirrettyä tukielementtiä, on saavutettavissa riittävän suuret poikittaisvoimakomponentit, ilman että tuloksena olevan 10 säteittäisvoiman painekäsittelytasossa täytyisi tulla liian suureksi.

Koska vaippaa voidaan käyttämällä erilaisella paineella syötettyä painevoimalaitteita siirtää keskeisesti ja säteittäisesti, tätä tarkoitusta varten ei tarvita 15 ohjausta sisäisen laakerielementin ja kannattimen välillä.

Päinvastoin kuin kaikissa tähän saakka tunnetuissa tällaisten painekäsittelyvalssien rakenteissa, erityisesti taivutustasausvalssien rakenteissa, saadaan 20 valssin vaippa, joka on ideaalisesti deformoitavissa, ts. liittyy tiiviisti hienosäätöisesti vastavalssiin tai mahdollistaa tarkalleen säädettävän osakuormituksen valssiväliin ja sen vuoksi tavararadan paksuuden ja muiden ominaisuuksien vaikutuksen koko valssipituuteen.

25 Tämä seuraus saadaan, koska osakuormituksen tuottamiseksi ja vaipan stabiloimiseksi tarvittavat kanto- ja stabiloimisvoimat saadaan tukielementtien paineanturei-den välityksellä, joiden puristukseen voidaan vaikuttaa paineensäätimellä, ja estetään häiritsevät pakot 30 vaipan päissä. Tämä mahdollistaa myös valssin vaipan muodostamisen ohuemmaksi, esimerkiksi ainoastaan 20-50 % aikaisemmista seinäpaksuuksista. Mutta oheummat valssin vaipat ovat vielä hienosäätöisemmin sovitettavissa haluttuihin olosuhteisiin. Erityisesti käytet-35 täessä valssia, jossa on elastinen päällyste, on pääl-

II

5 76630 lystemateriaalin muodonmuutos ja siten sen lämpötila koko valssin pituudelta pidettävissä hyvin tarkkana. Yli-lämpötilan johdosta aiheutuvat vahingot ovat sen vuoksi poissuljettuja. Vaipan tarkan asettamisen johdosta ak-5 selin suhteen on myös mahdollista välin sulkemisen aikana pitää vierekkäisten valssien yhdensuuntaisuutta tarkkana.

Tarkoituksenmukaisesti on kehän suunnassa siirretyt tukielementit sovitettu symmetrisesti painekäsit-10 telytason suhteen. Valssi soveltuu silloin molempia kiertosuuntia varten. Epäsymmetriset voimajakautumat ovat saavutettavissa helposti vastaavien erilaisten paineiden avulla painevoimalaitteissa.

Erittäin yksinkertaisessa sovellutusmuodossa on 15 huolehdittu siitä, että kulloinkin on muodostettu kaksi kehän suunnassa siirrettyä tukielementtiä, jotka on sovitettu painekäsittelytason alueella diametraa-lisesti vastakkain oleville kannattimen sivuille.

Suurempia poikittaisvoimakomponentteja on tuo-20 tettavissa, jos on muodostettu kolme tukielementtiä, joista toinen on sovitettu painekäsittelytason alueelle toisen valssin puoleiselle kannattimen sivulle ja molemmat muut kannattimen vastakkaiselle sivulle symmetrisesti painekäsittelytason molempien sivujen suh-25 teen.

Lisäksi on edullista, jos tukielementeillä kehän suunnassa on pitempi ulottuma kuin aksiaalisessa suunnassa. Tällä tavalla voidaan tukielementit sovittaa aksiaalisesti tiiviisti vierekkäin ja aiheuttaa suh-30 teellisesti suuria tukivoimia vaipalle.

On mielekästä estää sisemmän laakerielementin mukanakiertyminen laakeripintaan aiheutuneen vääntömo-mentin perusteella, erityisesti vaipan nopeusmuutosten yhteydessä, jotta saadaan suhteellinen kiertoliike ai-35 noastaan ulomman ja sisemmän laakerielementin väliin.

6 76630

Sillä silloin siirtymiskohtaan sisemmän laakerielementin ja kannattimen väliin ei ole pakko muodostaa kiertymistä varten sopivia pinta- ja työaineparittaisuuksia ja sinne sovitettuja tiivisterenkaita säästetään. Tätä kiertymi-5 sen estämistä varten riittää moninkertaisesti - erityisesti hyvin pienikitkaisissa laakeriyksiköissä -vielä jäävä vähäinen kitka sisemmän laakerielementin ja kannattimen kanssa kiinteän osan tai näiden välissä sijaitsevan tiivisteen välillä. Kaikissa muissa tapauk-10 sissa on suositeltavaa, että sisemmät laakerielementit on varmistettu olennaisesti vain vaipan toimesta aiheutetulla vääntömomentilla kuormitettujen, vastapintojen kanssa yhdessä toimivien kiertomomenttitukien kautta kiertymistä vastaan. Näiden vääntömomenttitukien täy-15 tyy siirtää ainoastaan suhteellisen pieniä voimia, joiden perusteella ei voi esiintyä vaipan päihin vaikuttavia pakkoja.

Erityisesti voivat vääntömomenttituet toimia yhdessä vastapintojen kanssa liikuntavaran kanssa. Tä-20 mä liikuntavara helpottaa säätämistapahtumaa asemoitet-taessa valssin päitä ja yksinkertaistaa valmistusta ja asentamista. Liikuntavara on edullisesti mitoitettu niin, että se on vielä sisemmän laakerielementin ja kannatinkiinteän osan välissä sijaitsevan tiivisteen 25 elastisen muodonmuutosalueen sisällä.

Vääntömomenttituet voi olla muodostettu pultteina tms. Mahdollisesti esiintyvät kitkavoivat ovat vähäiset pienien vääntömomenttivoimien takia.

Kuitenkin on erityisen edullista, jos vääntömo-30 menttituissa on vasteet, jotka säteittäissiirtymisen yhteydessä vastapintoja pitkin ovat vähäkitkaisia. Tämä antaa mahdollisimman suuren varmuuden siitä, että vaipan päissä ei esiinny häiritseviä pakkoja. Koska vääntömomenttitukien kautta täytyy johtaa vain vähäi-35 siä voimia, ne voidaan valita suuresta joukosta vähä-

II

7 76630 kitkaisia tukilaitteita. Erityisesti suositeltavia ovat vasteet, jotka toimivat rullakitkan alaisena yhdessä vastapintojen kanssa, siis esimerkiksi valssilaakerit.

Yksinkertaisimmassa tapauksissa vasteet ovat 5 kuitenkin rullia. Näillä on tosin ainoastaan pienet tukipinnat. Siitä huolimatta ei esiinny ei-sallittavia pintapuristuksia, koska siirrettävät voimat ovat vähäiset.

Vääntömomenttituet voidaan asentaa sisempään 10 laakerielementtiin ja ne voivat tarttua rungon vasta-pintoihin. Mutta on edullista, että vääntömomenttituet on asennettu kannattimeen ja ne vaikuttavat yhdessä sisemmässä laakerielementissä olevien vastapintojen kanssa. Myös muut järjestelyt ovat ajateltavissa, esi-15 merkiksi vääntömomenttituet sisemmässä laakerielementissä ja vastapinnat kannattimessa.

Rakenteellisesti on suositeltavaa, että vasta-pinnat on muodostettu sellaisen uran sivupinnoista, joka lähtee sisemmän laakerielementin painevoimalait-20 teiden puoleisesta otsapinnasta. Tällainen ura on helposti valmistettavissa. Lisäksi ovat vääntömomenttituet sovitettavissa tälle alueelle tilaa säästävästä.

Vääntömomenttitukien määrä voi olla vähäinen. Yksinkertaisimmassa tapauksissa riittää, että vääntö-25 momenttituet ja vastapinnat on muodostettu ainoastaan kannattimen toiselle puolelle.

Saadaan hyvin yksinkertainen sovellutusmuoto, jos kulloinkin on sovitettu yksi vääntömomenttituki liikuntavaran kanssa kahden vastapinnan väliin. Tämä 30 vääntömomenttituki, esimerkiksi rulla, kykenee sitten tukemaan kiertomomentteja molemmissa suunnissa.

Edullisesti on vääntömomenttituet sovitettu lähemmäksi vaippaa kuin kannatinta. Täten saadaan suhteellisen suuri säteittäinen etäisyys tukiakselista.

35 Vastaavasti pieniä ovat annetulla vääntömomentilla siirrettävät voimat.

8 76630

Laakeriyksikkö voidaan lisäksi muodostaa kuula-nivelenä, joka voidaan muodostaa kannattimen laakeroivan kuulanivelen lisäksi. Tällä tavalla sisempi laake-rielementti voi säilyttää suhteellisen asemansa kannat-5 timen suhteen; siitä huolimatta on valssin akselin kulma-asento vapaasti säädettävissä.

On tarkoituksenmukaista, että ulompi laakeri-elementti on laakeroitu hydrostaattisesti sisemmän laa-kerielementin kehälle. Täten pidetään vaipasta sisem-10 mälle laakerielementille siirrettyjä vääntömomentteja pieninä.

Tässä yhteydessä on myös suositeltavaa, että aksiaalivoimien siirtämiseksi ulommasta laakerielemen-tistä sisemmälle laakerielementille toimivat otsapin-15 nat muodostavat hydrostaattiset laakerit. Täten pidetään myös näiden otsapintojen kautta siirrettyjä vääntömomentte ja pieninä.

Toisessa sovellutusmuodossa on huolehdittu siitä, että aksiaalivoimien siirtämiseksi sisemmästä laa-20 kerielementistä kannattimelle on muodostettu vastapin-tojen kanssa yhdessä toimivat aksiaalivoimatuet, joissa on säteittäissiirtymisen yhteydessä vastapintoja pitkin vähäkitkaiset vasteet. Erityisesti nämä vasteet voivat olla rullia. Tällä tavalla estetään, että yli-25 mittaisten aksiaalivoimien esiintymisen yhteydessä esiintyisi häiritseviä kitkavoimia vastapinnoilla, jotka voisivat haitata vaipan päiden vapaata liikkuvuutta .

Toisessa sovellutuksessa on muodostettu aseman 30 tuntolaitteita, jotka toteavat laakeriyksikön aseman kannattimen suhteen ja vaikuttavat sillä tavoin pai-neensäätimeen, että laakeriyksikön akselia pidetään painekäsittelytasossa. Tällaiset aseman tuntolaitteet muodostavat hyvin yksinkertaisen mahdollisuuden sen 35 toteamiseksi, että kaikkien vaippaan vaikuttavien poi-

II

9 76630 kittaisvoimakomponenttien kokonaissumma on yhtä kuin nolla.

Tällöin on suositeltavaa, että kaksi säteit-täistä aseman tuntolaitetta on muodostettu kohtisuo-5 raan painekäsittelytason suhteen vastakkaisille kannattimen sivuille. Valssinakselin siirtymiset tästä painekäsittelytasosta todetaan heti.

Lisäksi voidaan muodostaa kolmas säteittäinen aseman tuntolaite painekäsittelytasoon. Sen avulla 10 voidaan valvoa vaipan nostamis- ja puristamisliikettä.

Keksintöä selostetaan jäljempänä piirustuksessa kuvattujen, edullisten sovellutusesimerkkien avulla lähemmin. Piirustuksessa esittää

Kuvio 1 osapituusleikkausta keksinnön mukaisesta 15 painekäsitelyvalssista,

Kuvio 2 poikkileikkausta kuvion 1 viivaa A-A

pitkin,

Kuvio 3 poikkileikkausta kuvion 1 viivaa B-B

pitkin, 20 Kuvio 4 osapituusleikkausta toisesta sovellutus- muodosta ,

Kuvio 5 poikkileikkausta kuvion 4 viivaa C-C

pitkin,

Kuvio 6 osapituusleikkausta kolmannesta sovel-25 lutusmuodosta,

Kuvio 7 poikkileikkausta kuvion 6 viivaa D-D

pitkin,

Kuvio 8 osapituusleikkausta neljännestä sovel-lutusmuodosta,

30 Kuvio 9 poikkileikkausta kuvion 8 viivaa E-E

pitkin,

Kuvio 10 osapituusleikkausta viidennessä sovel-lutusmuodosta,

Kuvio 11 poikkileikkausta kuvion 10 viivaa 35 F-F pitkin.

10 76630

Kuvio 12 poikkileikkausta kuudennesta sovellu tusmuodosta,

Kuvio 13 poikkileikkausta sovellutusmuodosta, jossa painekäsittelytaso on kulmassa pystysuoran suhteen, 5 Kuvio 14 poikkileikkausta kuvion 12 kuvauksen muunnetusta sovellutusmuodosta, ja

Kuvio 15 poikkileikkausta sovellutusmuodosta, jossa on kaksi vastavalssia.

Kuvioissa 1-3 on esitetty painekäsittelyvalssi 1, 10 joka vaikuttaa yhdessä vastavalssin 2 kanssa. Painekäsit-telyvalssissa 1 on onttosylinterimäinen vaippa 3, jonka läpi menee kannatin 4. Tätä pidetään molemmista päistä kääntölaakerilla 5 kiertymättömästi rungossa 6.

Aksiaalisesti vierekkäisiin laakeriosiin 7 vaipan 15 3 sisäkehällä tarttuvat vastakkain oleviin kannattimen 4 sivuihin tukielementit 8 ja 9. Nämä ovat, kuten kuvio 2 esittää, kulloinkin kahden painevoimalaitteen 10, 11 tai 12, 13 kuormittamat. Jokaisessa painevolmalaitteessa on kannat tiineen kiinnitetty mäntä 14 ja laakerielementtiin muodostettu sy-20 linteri 15. Näin muodostettu painetila 16 on toisaalta sä-teittäiskanavan 17 ja aksiaalikanavan 18 kautta yhteydessä pumpun syöttämän paineensäätimen 19 kanssa ja toisaalta ku-ristuskanavan 20 kautta yhteydessä tukielementin 8 tai 9 pintaan muodostetun hydrostaattisen laakerin laakeritaskun 25 21 kanssa.

Vaipan 3 kummassakin päässä on laakeriyksikkö 22, jossa on valssinpään muodostama ulompi laakerielementti 23 ja hylsymäinen sisempi laakerielementti 24, joiden välissä sijaitsee valssilaakeri 25, jonka juoksurenkaat on 30 kiinnitetty otsapuolisilla vasteilla, esim. välikerenkail-la 26, niin sisempään ja ulompaan laakerielementtiin, että aksiaalivoimat voidaan siirtää. Valssilaakeri 25 on ulkona varustettu tiivisteellä 27. Sisemmässä laakerielementis-sä on otsapuolella tiivisterengas 28, joka on levyä 29 35 vasten, jota pidetään kiertymättömästi kannattimessa 4.

Il 11 76630

Sisemmän laakerielementin 24 aksiaaliasema on varmistettu portaalla 30 kannattimessa 4 ja levyyn 29 tarttuvalla vä-likerenkaalla 31.

Sisemmän laakerielementin 24 ja kannattimen 4 väliin 5 on muodostettu välitila 32, joka sallii vaipan pään vapaan liikkeen. Alin asento saadaan panemalla sisempi laakeriele-mentti 24 kannattimen 4 viereen, kun painevoimalaitteisiin ei johdeta lainkaan painetta. Laakeriyksikön 22 tarkka asema todetaan kolmen aseman tuntolaitteen 33, 34 ja 35 avulla, 10 jotka toteavat sisemmän laakerielementin 24 suhteellisen aseman kannattimen 4 osan 36 suhteen. Tuntolaite 35 mittaa asemapoikkeaman painekäsittelytason 37 suunnassa. Tuntolaitteet 33 ja 34 mittaavat poikkeamat Δ x-j tai Δκ2 painekäsittelytasosta. Aseman tuntolaitteena voidaan 15 käyttää sinänsä tunnettuja, mekaanisia, sähköisiä, optisia, pneumaattisia, hydraulisia ja muita tie- tai asemanvastaan-ottimia.

Nämä tuntolaitteiden mittaamat arvot syötetään laskimeen 38, jossa on sisääntulot 39, joiden kautta on syö-20 tettävissä lisäsignaaleja, esimerkiksi paine- tai voima-tuntolaitteiden ulosmenosignaalit, jotka tuntolaitteet on sovitettu voimatasapainon valvomiseksi jokaiseen vaipan 3 leikkaukseen ja toteavat tämän vaipanosan kuormituksen tai niiden tuntolaitteiden ulosmenoarvot, jotka toteavat tava-25 rarataominaisuuksia. Lisäksi voidaan tähän kohtaa tuoda ohjearvot osakuormitusta varten tai ohjelmat, jotka ottavat huomioon lukuisan määrän erilaisia parametreja.

Tämä laskin 38 ohjaa paineensäädintä 19 riippuen tuntolaitteiden välittämistä arvoista ja valssijärjestelmän menetel-30 mäparametreista (esim. valssin lämpötilaprofiili) etukäteen annettuihin ohjearvoihin vertaamisen jälkeen tai etukäteen annettuun ohjelmaan vertaamisen jälkeen sillä tavoin, että 35 jokaisen painevoinalaitteen painetilaan 16 johdetaan sellainen paine, että välitilassa 40 on haluttu osakuormitus, että 12 76630 vaipalla 3 on sekä painekäsittelytason 37 suunnassa poikittain sen suhteen etukäteen annettu muoto ja että vaippa-akselia päiden alueella huolimatta ulkoisten poikittais-voimien olemassa olosta pidetään painekäsittelyalueella.

5 Tällöin on poikittaisvoimakomponenttien tuottamiseksi tarpeen, että jokaisen tukielementin molempiin painevoimalait-siin syötetään erilaiset paineet, samalla kun on välttämätöntä sopivan yhteyden tuottamiseksi voimakomponenttien, jotka ovat painekäsittelyalueella, ja poikittain niiden 10 suhteen kulkevien voimakomponenttien välille syöttää ylempien tukielementtien 8 painevoimalaitteisiin korkeampi paine kuin alempien tukielementtien 9 paineantureihin. Tällöin voidaan kulloinkin myös koota yhteen useita aksiaalisessa suunnassa lähekkäisiä painevoimalaitteita ja syöttää niihin yh-15 teisellä paine johdolla. Havainnollistettujen kahden asemes-ta voidaan yhteen tukielementtiin kytkeä kolme tai useampia paineantureita.

Valssinvaippa on tällä tavoin laakeroitu yksinomaan hydrostaattisilla tukielementeillä. Osakuormituksen ja 20 vaipan aseman stabiloimisen saamiseksi tarvittavat kantoja stabiloimisvoimat tuodaan yksistään paineantureiden kautta. Niiden voimavaikutus on tarkalleen etukäteen annettu painesäätimen 19 ohjaamisen kautta. Pakot vaipan päissä ovat käytännöllisesti katsoen täysin poissuljetut. Vaipan 25 päitä mukaan lukien laakeriyksiköt 22 pidetään poikittais-voimakompensaation kautta niiden keskiasennossa. Sisemmän laakerielementin 24 kiertäminen estetään vähäisellä kitkalla tiivistysrenkaan 28 ja levyn 29 välillä. Sen vuoksi saadaan valssinakselin siirtyminen painekäsittelytason 37 30 sisäpuolella käytännössä esteettömäksi. Sisemmän laakeri-elementin 24 ja levyn 29 materiaaleilla ei saa olla liukti-laakeriominaisuuksia.

Johdettaessa yhteen valsseja voidaan vaipan 3 asema määrätä myös suoraan vastavalssin 2 suhteen. Aseman 35 määritys ja vaippaviivojen yhdensuuntaisuuden ohjaus välitilan sulkemisen aikana voidaan suorittaa käyttämällä sinänsä tunnettuja aseman tuntolaitteita.

il 13 76630

Kuvioiden 4 ja 5 mukaisessa sovellutusmuodossa käytetään identtisiä osia varten samoja ja vastaaviin osiin kuvioissa 1-3 verrattuna 100:11a suurennettuja viitemerkintöja. Painevoimalaitteisiin päin olevalla sisem-5 män laakerielementin 124 otsasivulla 41 sijaitsee hal-kaisijaura 42, joka ulottuu laippaan 43 saakka, joka ulottuu lähelle vaippaa 3. Tähän laippaan on molemmille kannattimen 4 sivulle sovitettu vääntömomenttituki 44 ja 45, joka on muodostettu kiertyvänä rullana. Kumpaakin 10 vääntömotnenttitukea pidetään välitilan jättäen kahden vastapinnan 46 ja 47 välissä, jotka on muodostettu uran 42 sivuseinistä ja ulottuvat painekäsittelytason 37 suuntaisena, joka yhdistää molempien valssien 1 ja 2 akselit ja menee valssivälitilan 39 läpi. Vääntömomenttituet 44 15 ja 45 on laakeroitu pidinelimeen 48 kiertyvästi.

Vaipan 3 siirtyminen painekäsittelytason 37 suunnassa on mahdollinen välitilan 32 koko mitassa ja poikki-suunnassa ainakin sen välitilan puitteissa, joka jää vääntömomenttitukien 44 ja 45 väliin ja molempiin vas-10 tapintoihin 46 ja 47, sikäli kuin ei pidinelin 48 puolestaan ole tietyssä määrin elastisesti deformoituva. Sisemmän laakerielementin 124 kiertäminen estetään vääntömo-menttituilla 44 ja 45. Koska nämä ainoastaan vähäisellä voimalla painautuvat vastapintoja vasten ja lisäksi ne 25 on tuettu vähäkitkaisesti, saadaan valssinakselin siirtyminen painekäsittelytason 37 sisällä esteettömäksi.

Kuvioiden 6 ja 7 mukaisessa sovellutusmuodossa käytetään identtisiä osia varten samoja ja kuvioiden 1-3 vastaavien osien suhteen 200:11a korotettuja viitemerkintöjä. 50 Pidinelimeen 248 on kiinnitetty aksiaalivoimatukia 50 ja 51 rullaparien muodossa, jotka vaikuttavat yhdessä sisem-mässä laakerielementissä 224 olevan vastapinnan 52 kanssa. Lisäksi tähän laakerielementtiin on kiinnitetty rullaparien muodossa olevia aksiaalivoimatukia 53 ja 54, jotka 35 vaikuttavat yhdessä levyssä 29 olevan vastapinnan 55 kanssa. Sen vuoksi voidaan vaipasta 3 siirtää suurempia ak- 14 76630 siaalikomponentteja kannattimelle 4, ilman että sen johdosta vaipan säteittäisliikkeen yhteydessä painekäsittely-tasossa 37 jouduttaisiin alttiiksi hallitsemattomille kitkavoimille .

5 Kuvioiden 8 ja 9 mukaisessa sovellutusmuodossa käy tetään samoja osia varten samoja viitemerkintöjä kuin kuvioissa 1-3 ja vastaavissa osissa 300:11a korotettuja viitemerkintöjä. Rullana muodostettu vääntömomenttituki 344 sijaitsee ainoastaan kannattimen 4 toisella puolella on 10 sovitettu välitilalla vastapintojen 346 ja 347 väliin/ jotka on muodostettu otsasivulta lähtevän uran 342 sivuseinistä. Rullan pitämistä varten toimii haarukkamai-nen pidin 348, joka on pantu kannattimeen 4.

Kuvioiden 10-11 sovellutusmuodossa on käytetty sa~ 15 moja osia varten samoja viitemerkintöjä kuin kuvioissa 1-3 ja vastaavia osia varten 400:11a korotettuja viitemerkintöjä. Vääntömomenttituet 444 ja 445 on kiinnitetty si~ sempään iaakerielementtiin 424 ja ne ovat rullina välitilan jättäen vastapintojen 446 ja 447 välissä, jotka on 20 muodostettu runkoon 406. Tässä tapauksessa levyllä 429 on pienempi halkaisija ja laakerielementti 424 kannattaa tiivistettä 428 sisäänpäin ulottuvassa laipassa 60.

Kuvion 12 sovellutusmuodossa hydrostaattisen laa-keriyksikön helppokulkuisuuden takia puolestaan ei tarvi-25 ta lainkaan vääntömomenttitukia. Tämä rakenne esittää kuvion 1 laakeriyksikön 22 muunnosta. Samoja osia varten käytetään samoja ja vastaavia osia varten 500:11a korotettuja viitemerkintöjä. Ulompi laakerielementti 523 muodostuu kahdesta laakerirenkaasta 61 ja 62, jotka on 30 tuettu kuulapinnan 63 välityksellä päällekkäin niin, että saadaan kuulanivel. Sisemmässä laakerielementissä 524 on hydrostaattinen laakeripinta 64, jolle on laakeroitu ulomman laakerielementin 523 sisempi rengas 62. Tämän

II

15 76630 sisemmän laakerirenkaan 62 molemmilla puolilla sijaitsevat otsapuoliset laakeripinnat 65 ja 66, jotka samoin on muodostettu hydrostaattisiksi. Vastaavat öljyjohdot 67 syöttävät tähän hydrostaattiseen laakeriin, jotta 5 mahdollistettaisiin vähäkitkainen käyttö.

Kuviossa 13 vaipassa 3 on elastinen päällyste 68 esim. paperista. On havainnollistettu, että valssien 1 ja 2 ei ole pakko olla pystysuunnassa päällekkäin, vaan että painekäsittelytaso 37 myös voi ottaa kulman 10 pystytason suhteen. Tässä tapauksessa vaikuttaa jo vaipan 3 paino G sillä tavalla, että voimakomponentin P lisäksi, joka kulkee painekäsittelytasossa, esiintyy poikittaisvoimakomponentti Q. Tässä tapauksessa täytyy painevoimalaitteisiin 11 ja 13 johdettujen paineiden olla 15 suurempia kuin painevoimalaitteisiin 10 ja 12 johdetut paineet, jotta poikittaisvoimakomponentti Q kompensoidaan. Jos käytössä vielä esiintyy lisäpoikittaisvoimia, on yksittäisiin painevoimalaitteisiin johdettavia paineita vastaavasti muutettava.

20 Kuviossa 14 on havainnollistettu kuvion 13 muun nos. Samoja osia varten käytetään samoja viitemerkintöjä, vastaavia osia varten 600:11a korotettuja viitemerkintöjä. Kannattimella 604 on suunnilleen kolmikulmainen poikkileikkaus. Jokaisen laakeriosan 7 alueelle on kulloinkin muodos-25 tettu kolme tukielementtiä 608 sekä 70 ja 71. Painekäsit-telytason 37 ulkopuolelle muodostetuilla tukielementeillä 70 ja 71 on vastaanotettavissa verrattain suuria poikit-taisvoimakomponentteja painekäsittelytason suunnassa.

Kuviossa 15 on havainnollistettu, että valssi 1 30 voi vaikutta mvös yhdessä kahden vastavalssin 2 ja 602 kanssa. Tässä tapauksessa tulisi tukielementin 608 olla säädettävissä painekäsittelytason 37 suunnassa ja toisen tukielementin 70 toisen painekäsittelytason 637 suunnassa.

Claims (25)

1. Painekäsittelyvalssi, jossa on vaippa (3), jonka läpi menee kiinteä päistään runkoon (6) tuettu kannatin 5 (4) ja joka on laakeroitu vaipan pituudelle jaettuihin laakeriosiin (7) tarttuville, ainakin kahden hydraulisen painevoimalaitteen kuormittamille tukielementeille (8,9), jotka siirtävät ja painavat valssin vaippaa ainakin yhtä toista valssia vasten, jolloin kummassakin vaipan päässä 10 on painekäsittelytason suunnassa siirtyvä laakeriyksikkö (22), jonka sisempi laakerielementti (24,124,224,424,524) aksiaalivoimien tukemiseksi ja/tai tiivistämiseksi toimii yhdessä kannattavien osien kanssa kiertymisesto-välineiden (28,44,45; 244,245; 344; 444,445) kautta, t un~ 15 nettu siitä, että jokaista laakeriosaa (7) varten on muodostettu ainakin kaksi kehän suunnassa siirrettyä tuki-elementtiä (8,9;608,70,71) ja jokaista tukielementtiä varten ainakin kaksi kehän suunnassa siirrettyä painevoima-laitetta (10,11;12,13), että vaipan päiden akselin aseman 20 sovittamista varten likimain painekäsittelytasoon (37,637) on paineensäädin (19,619) painevoimalaitteisiin syötettäviä paineita varten, jolla painesäätimellä kaikkien poikittais-voimakomponenttien summa, jotka komponentit siirretään pai-25 nevoimalaitteiden toimesta kohtisuoraan painekäsittelyta son suhteen vaipalle (3) , pidetään ainakin likimain yhtä suurena kuin ulkoa päin vaipalle vaikuttavien poikittais-voimakomponenttien summa, että tuntolaitteet (33,34) laake-riyksiköiden (22) aseman toteamiseksi kannattimen (4) suh-30 teen ovat poikittaissuuntaisia ja että kiertymisestoväli-neet (28,44,45;244,245;344;444,445) sallivat sisemmän laa-kerielementin (124;224;324;424) ja kannattimen (4) välillä poikittaissuunnassa liikuntavaran, joka mahdollistaa säätöä varten tarvittavan tunnustelutapahtuman.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen painekäsittely valssi, tunnettu siitä, että kehän suunnassa siirretyt tukielementit (8,9;608;70,71) on sovitettu symmetrisesti painekäsittelytason suhteen. Il 17 76630

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen painekä-sittelyvalssi, tunnettu siitä, että on muodostettu kulloinkin kaksi kehän suunnassa siirrettyä tukielement-tiä,jotka on sovitettu painekäsittelytason (37) alueella 5 diametraalisesti vastakkaisille kannattimen (4) sivuille.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen painekäsit-telyvalssi, tunnettu siitä, että on muodostettu kolme tukielementtiä (608,70,71), joista toinen on sovitettu painekäsittelytason (37) alueelle toiseen valssiin 10 päin olevalle kannattimen (4) sivulle ja molemmat muut kannattimen vastakkaiselle sivulle symmetrisesti painekäsittelytason molempien puolien suhteen.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen pai-nekäsittelyvalssi, tunnettu siitä, että tukiele- 15 menteillä (8,9) on kehän suunnassa suurempi ulottuma kuin aksiaalisessa suunnassa.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen pai-nekäsittelyvalssi, tunnettu siitä, että sisemmät laakerielementit (124;224;324;424) on varmistettu olen- 20 naisesti ainoastaan vaipan kautta aiheutetun vääntömomen-tin kuormittamien, vastapintojen (46,47;246,247;346,347; 446,447) kanssa yhdessä toimivien vääntömomenttitukien (44,45;244,245;344;444,445) kautta kiertymistä vastaan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen painekäsittely- 25 valssi, tunnettu siitä, että vääntömomenttituet (44,45,244,245,444,445) liikuntavaran kanssa toimivat yhdessä vastapintojen (46,47;246,247;346;347;446,447) kanssa.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen paine- 30 käsittelyvalssi, tunnettu siitä, että vääntömo- menttituissa (44,45;244,245;344,345;444,445) on säteit-täisen siirtymisen yhteydessä vastapintoja (46,47;246, 247;346,347;446,447) pitkin vähäkitkaiset vasteet.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen painekäsittely- 35 valssi, tunnettu siitä, että vasteet rullakitkan alaisena toimivat yhdessä vastapintojen kanssa. 18 76630

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen painekäsit-telyvalssi, tunnettu siitä, että vasteet ovat rullia.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 6-10 mukainen 5 painekäsittelyvalssi, tunnettu siitä, että vään-tömomenttituet (444,445) on kiinnitetty sisempään laake-rielementtiin (424) ja ne tarttuvat rungon (406) vasta-pintoihin (446,447).

12. Jonkin patenttivaatimuksista 6-10 mukainen 10 käsittelyvalssi, tunnettu siitä, että vääntömo- menttituet (44,45,344) on kiinnitetty kannattimeen (4) ja ne toimivat yhdessä sisemmässä laakerielementissä (124;224;324) olevien vastapintojen (46,47;246,247;346, 347) kanssa.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen painekäsit telyvalssi, tunnettu siitä, että vastapinnat(46,47; 246,247; 346,347) on muodostettu sellaisen uran (42;342) sivuseinillä, joka lähtee painevoimalaitteen puoleiselta sisemmän laakerielementin (124;224?324) otsasivulta.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 6-13 mukainen pai- nekäsittelyvalssi, tunnettu siitä, että vääntömo-menttituki (344) ja vastapinnat (346,347) on muodostettu ainoastaan kannattimen (4) yhdelle sivulle.

15. Jonkin patenttivaatimuksesta 6-14 mukainen 25 painekäsittelyvalssi, tunnettu siitä, että on kulloinkin yksi vääntömomenttituki (44,45;244,245;344) lii-kuntavaran kanssa on sovitettu kahden vastapinnan (46, 47;246,247,-346,347) väliin.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen painekäsit- 30 telyvalssi, tunnettu siitä, että vääntömomentti- tuet (44,45) on sovitettu lähemmäksi vaippaa (3) kuin kannatinta (4) .

16 76630

17. Jonkin patenttivaatimuksista 1-16 mukainen painekäsittelyvalssi, tunnettu siitä, että laake- 35 riyksikkö (522) muodostaa kuulanivelen (61,62). Il 19 76630

18. Jonkin patenttivaatimuksista 1-17 mukainen painekäsittelyvalssi, tunnettu siitä, että ulkoinen laakerielementti (523) on laakeroitu hydrostaattisesti sisemmän laakerielementin (524) kehälle.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen painekäsitte lyvalssi, tunnettu siitä, että myös aksiaalivoi-mien siirtämiseksi ulommasta laakerielementistä (523) sisemmälle laakerielementille (524) toimivat otsapinnat (65,66) muodostavat hydrostaattisia laakereita.

20. Jonkin patenttivaatimuksista 1-18 mukainen painekäsittelyvalssi, tunnettu siitä, että aksiaa-1 ivoimien siirtämiseksi sisemmästä laakerielementistä (224) kannattimelle (4) on muodostettu vastapintojen (52;55) kanssa yhdessä toimivia aksiaalivoimatukia (50, 15 51,-53,54), joissa on säteittäisen siirtymisen yhteydessä vastapintoja pitkin vähäkitkaiset vasteet.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen painekäsittelyvalssi, tunnettu siitä, että aksiaalivoima-tukien (50,51;53,54) vasteet samoin ovat rullia.

22. Jonkin patenttivaatimuksista 1-21 mukainen painekäsittelyvalssi, tunnettu siitä, että on muodostettu aseman tuntolaitteet (33,34,35), jotka toteavat laakeriyksikön (22) aseman kannattimen (4) suhteen ja vaikuttavat paineensäätimeen (19) sillä tavoin, että laa- 25 keriyksikön akselia pidetään painekäsittelytasossa (37).

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen painekäsittelyvalssi, t u n n e t u siitä, että on muodostettu kaksi säteittäistä aseman tuntolaitetta (33,34) kohtisuoraan painekäsittelytason (37) suhteen vastakkaisille kan- 30 nattimen (4) puolille.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen painekäsittelyvalssi, tunnettu siitä, että on muodostettu kolmas säteittäinen aseman tuntolaite (35) painekäsittely-tasoon (37).

25. Jonkin patenttivaatimuksista 1-24 mukainen painekäsittelyvalssi, tunnettu siitä, että vaipassa (3) on elastinen päällyste (68). 20 76630