FI67923C - Vals - Google Patents

Description

ΓΒΊ rt-nKUULUTUSJULKAISU ^*7007 •lllll UTLÄGGN,NGSSKRI|:T 6792 3 c (45) Patentti ayonnetty 10 C6 1985 Patent moddelat (51) Kv.lk.4/lnt.a.4 F 16 C 13/00 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 800629 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 29.02.80 (23) Alkupäivä — Glltighetsdag 29.02.80 (41) Tullut julkiseksi — Blivlt offentlig 01 .08.81

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon j. kuul.julkaisun pvm. - 28.02.85

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansttkan utlagd och uti.skrlften publlcerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prioritet 31.01.80

Saksan Li ittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 3003398.6 Toteennäytetty-Styrkt (71) Eduard KCisters, Gustav-Fiinders-Weg 18, 4150 Krefeld, Saksan Liitto-tasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Eduard KUsters, Krefeld, Karl-Heinz Ahrweiler, Krefeld,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (74) Lei tzinger Oy (54) Valssi - Vals

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen valssi.

Tämän tyyppisiä valsseja tunnetaan erilaisina suoritusmuotoina länsisaksalaisista patenteista 14 11 327 ja 14 61 066 sekä DOS-julkaisusta 24 20 324. Länsisaksalaisessa patentissa 14 11 327 voiman- i käyttölaitteisto muodostuu ontelovalssin sisuksen ja poikittaispään väliin muodostetusta, hydrauliikkanesteellä ohjattavapaineisesti täytettävästä pitkittäiskammiosta. Hydrauliikkaneste siirtää linjapaineen aikaansaaman paineen poikittaispäälle, joka näin syntyvien voimien vaikutuksesta taipuu ontelovalssin sisällä ilman, että ontelovalssin etäisyyteen vaikutettaisiin. Länsisaksalaisessa patentissa 14 61 066 on poikittaispäähän järjestetty pitkittäisura, johon on järjestetty listamainen mäntä, jota painetaan hydraulinesteellä vasten ontelo-valssin sisäpintaa. Lopuksi länsisaksalaisessa patentissa 23 20 324 tapahtuu voimansiirto ontelovalssin sisäpinnalla liukuvalla liukuken-gällä, jota ohjataan mäntämäisillä elementeillä poikittaispäässä olevissa sylintereissä ja puristetaan vasten ontelovalssin sisäpintaa.

Tällaisella valssilla voidaaan tosin aikaansaada linjapaineen vaikutus- 2 67923 ta ja niillä voidaan erityisesti aikaansaada valssin pituudelle hyvin tasainen linjapaine. Ihanneolosuhteet vallitsevat kuitenkin vain, jos voimankäyttölaitteiden harjoittamat yhteisvoimat vastaavat täsmälleen valssiraon vastavoimaa niin, että myös laakereilta on kuormitus poistettu ja jos sitä paitsi vastavoima vaikuttaa valssiraossa leveydellä, joka vastaa täsmälleen sitä leveysaluetta, jolla ontelovalssin sisältä voimaharjoituslaitteet harjoittavat voimaansa. Normaalisti näihin ihanneolosuhteisiin ei kuitenkaan päästä. Radan leveys yleensä ei vastaa voimanharjoituslaitteiden vaikutusaluetta, ja vain harvi-naisimmissa tapauksissa laakerit ovat aivan voimattomat.

Mutta valssien päissä ilmenee tiettyjä häiriöitä halutusta linjapaineen jaosta, koska siellä on laakerit, ja voimaharjoituslaitteiden vaikutusalue päättyy ennen laakereita. Valssiraossa harjoitetuille vastavoimille ei siten ole mitään tarkalleen tasapainovoimana toimivaa voimaa ontelovalssin sisältä.

Linjapaineen jakautuman häiriöt kyseisten valssien päissä vaikuttavat nyt myös sisemmällä alueella, koska ontelovalssien ollessa kyseessä on kyse vain hyvin jäykistä laitteista, joita ei ilman muuta voidaan muotoilla vain yhdestä paikasta, ts. päistä eristetystä.

Toisen tyyppisissä valsseissa tunnetaan jo toimenpiteitä lisävaikut-tamiseksi taipumalinjaan, ts. linjapaineen jakoon. DE-PS 23 25 721 esittää valssin, jossa on mäntämäisillä elementeillä ohjatut ja niillä kuormitetut liukukengät, jolloin ontelovalssi ei ole tuettu poikittaispäähän laakereilla, vaan se voi vapaasti poikittaispäähän nähden liikkua vaikutustasossa, jolloin valssin päihin on poikittais-päähän järjestetty ontelovalssille kulissimainen ohjain. Reunapainei-den välttämiseksi ulommilla alueilla on ontelovalssin päähän järjes-· tetty noin 180° käännetystä, ts. painesuuntaa vastaan suunnatusti painekengät, jotka valssiraon vastakkaisella puolella liikkuvat vasten ontelovalssin sisäpintaa ja siirtävät sitä valssiraon ulommilla alueilla hivenen poispäin kompensoidakseen reunapainetta, jota ilmenee, kun raina on kapeampi kuin painepuolella olevien tukikenkien vaikutusalue. Oleellinen ero ilmenee kuitenkin laakerin puuttumisessa, jolloin tämän tyyppinen valssi on aivan toisenlainen kuin keksinnön mukainen valssi. DE-AS 28 26 316:sta tunnetaan DE-PS 23 25 712:ta vastaavan tyyppinen valssi, jossa poikittaispäässä on kulissimaisen ohjaimen korkeudella valssiraon vastakkaisella puolella hydraulimännät, jotka li 3 67923 vaikuttavat ontelovalssin sisälle järjestetyn rengaslaakerilaitteen sisärengasta vasten. Näiden hydraulimäntien tarkoituksena on vain kohottaa ontelovalssia tarpeen mukaan valssiraossa, eivätkä ne ole tarkoitettuja eivätkä kykeneviä vaikuttamaan taipumalinjaan. Tämän tulee kuitenkin tapahtua DE-AS 12 92 957:n mukaisessa valssissa, joka taas eroaa keksinnön mukaisesta valssista siten, että laakerit tosin ovat olemassa, joilla ontelovalssi on tuettu poikittaispäähän, mutta ontelovalssin sisällä ei laakereiden välissä kuitenkaan ole mitään voimanharjoituslaitteita. Tällöin vaikutetaan taipumalinjaan siten, että tietyllä etäisyydellä laakerin ulkopuolella ontelovalssiin järjestetyn rengas laakerin välityksellä vaikutetaan ontelovalssiin hydraulisylinterillä, joka aikaansaa poikittäispäähän laakereilla tuettuun ontelovalssiin taivutusmomentin. Olosuhteiden pakosta täytyy kuitenkin sellainen hydrauliikkasylinteri laakereineen järjestää valssin käsittävän koneen runkoon, mitä käytännössä ei voida suorittaa etenkään monivalssijärjestelmissä, joissa korjauslaitteet tuottaisivat häiriötä ja etenkin hyvin suurissa valsseissa, joissa vaadittaisiin vastaavan suuruisiksi mitoitetut korjauslaitteet.

Keksinnön tehtävänä on aikaansaada johdannon mukaiseen valssiin menettely, joka mahdollistaa ilman valssin ulkomittojen muutosta korjauksen valssin päissä olevien laakereiden linjapaineeseen aiheuttamiin häriöihin.

Keksinnön mukaisesti tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan mukaisesti.

Järjestämällä voimaelimet, jotka kohdistavat ontelovalssiin säteit-täisvoimaa, ontelovalssin sisään sen sisäpinnan ja poikittaispään väliin, ei valssien ulkonäkö muutu. Voimaelinten etäisyys laakereista mahdollistaa huomattavan taivutusmomentin aikaansaamisen, koska laakerit edustavat tietynlaista kiinteätä pistettä, ja voima tarttuu ontelovalssiin ja poikittaispäähän tämän kiinteän pisteen ulkopuolelta ja taivuttaa niitä vastakkain.

Edullisessa suoritusmuodossa on voimaelimet järjestetty ytimeen ja ne vaikuttavat rengaslaakerin välityksellä ontelovalssin sisäpintaa vasten.

Rengaslaakeri vastaanottaa suhteellisliikkeen samalla, kun voimaelimet 4 67923 voidaan järjestää paikoillaan oleviksi.

Voimaelinten edullinen muodostus on hvdauliikkaväliaineella täytettävissä iskuelementeissä, esimerkiksi mäntä/sylinteriyksiköissä, paine-tyynyissä, palkeissa tms.

Voimaelinten kiinnittämisksi voidaan patenttivaatimuksen 4 mukaan käyttää pidikerengasta, jossa on patenttivaatimuksen 5 mukaisesti painekammioksi muodostetut leikkaukset.

Patenttivaatimukset 6 ja 7 esittävät painekammion erilaisia suoritusmuotoja, jolloin patenttivaatimuksen 8 kohteena on käytännössä tarkoituksenmukainen suoritusmuoto.

Voimaelimet on yleensä järjestetty valssin vaikutustasolle, joka esimerkiksi valssiparissa ilmenee kummankin valssin vaikutustasona. Silloin voivat voimaelimet patenttivaatimusten 9-11 mukaisesti vaikuttaa vain yhteen suuntaan tai myös kahteen vastakkaissuuntaan, jolloin syntyvää voimaa voidaan säätää ohjauslaitteella kulloisenkin halutun Iinjapaineeseen vaikutuksen mukaisesti.

Erityisen tärkeä suoritusmuoto esitetään patenttivaatimuksessa 9, jossa voimaelimet on järjestetty vain valssin painopuolen vastakkaiselle puolelle. Vastaavat tutkimukset ovat nimittäin osoittaneet, että monessa tapauksessa johdannon mukaisissa valsseissa ilmenee W:n muotoinen linjapaineen jakautuma, jolloin W:n keskiosa sijaitsee keskellä valssia painesuunnassa ja molemmat W:n sivuvarret ovat valssin päissä ja niinikään painesuunnassa. W-linjaa selitetään vielä lähemmin tuonnempana selitystä.

Järjestämällä voimaelimet patenttivaatimuksen 9 mukaisesti tapahtuu tietynlainen painostus kohden W:n varsia ja sen keskiosaa niin, että W tulee kokonaisuudessaan tasaisemmaksi, ja linjapaineen poikkeamat ihannelinjasta ovat vähäisempiä.

Keksinnön erästä suoritusesimerkkiä esitetään oheisissa piirustuksissa, joissa:

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen valssin toista päätä, jolloin poiki ttaispää on esitetty leikkaamattomana ja valssin ulommat osat pitkittäisleikkauksena.

Il 5 67923

Kuvio 2 esittää leikkausta kuvion 1 linjaa II-II pitkin.

Kuvio 3 esittää kaaviomaisesti valssiparia, jossa keksinnön mukainen valssi on alavalssi.

Kuvio 4 esittää asianmukaista Iinjapainejakoa, ns. W-linjaa.

Kokonaisuudessan viitenumerolla 10 kuvattuun valssiin kuuluu paikoillaan oleva poikittaispää sekä ontelovalssi 2, joka on laakeroitu poikittaispäähän 1 laakereilla 3, jotka on järjestetty vähän matkan päähän ontelovalssin 2 kummastakin päästä. Ontelovalssin 2 sisäpinta 4 on joka puolella matkan päässä poikittaispäästä 1 niin, että se voi taipua jonkin verran ontelovalssin 2 sisäpuolella. Taipuma mahdollistetaan muotoilemalla laakeri 3 vastaavasti kuulapinnoin ja tynnyrimäisin rullin 21.

Suoritusesimerkissä on valssi 10 muodostettu ns. uivaksi valssiksi DE-PS 14 11 327 mukaisesti. Pitkin poikittaispäätä 1 sen molemmin puolin järjestetyillä pitkittäistiivisteillä 5, joita vasten ontelo-valssin 2 sisäpinta 4 sen pyöriessä poikittaispään 1 ympäri kulkee, ja päätytiivisteillä 6 on poikittaispään 1 ja ontelovalssin 2 sisäpinnan 4 väliin kuviossa 1 alapuolella olevan painepinnan 7 puolelle järjestetty pitkittäiskammio, joka on täytettävissä painenesteellä, joka siirtää linjapaineen aikaansaamat voimat ontelovalssin 2 sisäpinnalle 4 ja tukeutuu vasten poikittaispäätä 1. Painenesteen johtaminen ja sen paineen ohjaus tapahtuu poikittaispäässä 1 olevan reiän 8 kautta.

Pitkittäiskammio painenesteineen muodostaa laakerien 3 välissä vaikuttavan voimanharjoituslaitteen, jolla säädetään mahdollisimman tasainen linjapaine tai voidaan myös järjestää ontelovalssiin 2 haluttu taipuma.

Etäisyydelle 9 keskeltä keskelle on laakerin 3 ulkopuolelle ontelo-valssin sisäpinnalle järjestetty valssilaakerina toimiva laakeri 11, jossa on rullat 20, jonka laakerin sisärengas 12 on siellä tietyllä etäisyydellä poikittaispään ulkopinnasta. Tähän välitilaan on järjestetty poikittaispäätä 1 ympäröivä pidikerengas 13, jonka säteiskor-keus on pienempi kuin rengaslaakerin 11 sisärenkaan 12 etäisyys poikittaispään 1 ulkopinnasta. Pidikerenkaan 13 ja säteittäisesti 67923 6 vierekkäisten osien väliin syntyy siis välystä. Tämä välys on mitoitettu riittäväksi, jotta poikittaispään 1 säteittäisiirtymät rengas-laakerin 11 paikalla käytössä esiintyvillä poikittaispään 1 ja/tai ontelovalssin 2 taipumilla voitaisiin vastaanottaa ilman, että syntyisi molemminpuolinen pidikerenkaan 13 kosketus poikittaispäähän 1 ja sisärenkaaseen 12. Koska poikittaispään taipuma 8-10 metrin mittaisissa valsseissa on käytännössä aina 20 mmsiin saakka ja etäisyys 9 on vain murto-osa koko valssin pituudesta, on vaadittava välys vain vastaava murto-osa tästä 20 mmrstä ja enintään 1 mm:n suuruusluokkaa.

Pidikerengas 13 toimii paine-elimen 14 vastaanottamiseksi. Tätä varten pidikerenkaassa 13 on säteittäissuuntaisen reiän muotoinen leikkaus 15, johon on järjestetty rengaskaulus 16, jonka molemmissa sisärengasta 12 ja poikittaispäätä 1 kohden käännetyissä reunoissa on rengas-tiivisteet 17, jotka ovat ympäriinsä kulkevien tiivistehuulten muotoiset. Tiivistehuulet 17 ovat elastisesti peräänantavia ja kykenevät seuraamaan poikittaispään siirtymiä ja epätasaisuuksia kuten myös sisärenkaan 12 vastaavia ilman, että leikkaukseen 15 muodostetun paine-kammion 18 tiivistys vuotaa. Painekammion 18 kohdalle päättyy siihen poikittaispään 1 reiän kautta muodostettu painenestejohto 19. Vastaavasti ohjaamalla painekammion 18 painetta aikaansaa pituuden 9 vääntö-varrella vaikuttava voimaelimen 14 voima taivutusmomentin sekä poi-kittaispäähän 1 että myös ohtelovalssiin 2, joka varastoi itseensä uivan valssin pitkittäiskammiossa olevan voiman aiheuttamat momentit ja voimat ja voi toimia korjaamaan epätoivottuja poikkeamia ennalta määrätystä linjapaineesta tai taipumalinjasta.

Kuten kuviosta 2 nähdään, on suoritusesimerkissä järjestetty vain yksi ainoa voimaelin painepuolelle 7, ts. normaalisti valssiraon vastakkaiselle puolelle poikittaispäätä. Tälle puolelle voidaan kuitenkin järjestää vielä muitakin voimaelimiä 14', kuten pidikerenkaan 13 vastaavien leikkausten 15 rajoja esittävin katkoviivoin on esitetty. Niinikään on mahdollista aikaansaada ympäryssuunnassa pitkittäiset leikkaukset, joilla edelleen aikaansaadaan suurempi paineenvaikutus-pinta vasten laakerin 11 sisärengasta 12. Edelleen voidaan myös painepuolelle 7 järjestää voimaelimet 14", olkoonpa ne sitten yksin tai yhdessä voimaelinten 14, 14' kanssa. Järjestettäessä useampia voimaelimiä pidikerenkaan 13 kehälle ohjataan painetta vastakkaisesti riippuvaisesti, jotta aikaansaataisiin haluttu resultanttivoima lin-japaineen korjäämiseksi.

Il 67923 7

Voimaelinten 14, 14', 14" suoritusmuoto on vain esimerkinomainen. Kaikki muut tunnetut iskuelementit, joko hydrauliset (mäntä/sylinteri-yksiköt, painetyynyt, palkeet) tai mekaaniset (tangot, kiilat) voivat tulla kyseeseen käytännössä. Nämä elementit voidaan myös sijoittaa ilman pidikerengasta 13 vapaasti laakerin 11 ja poikittaispään 1 väliin.

Kuvioissa 3 ja 4 on keksinnön merkityksen selvittämiseksi esitetty usein esiintyvä käyttötapaus, jolloin ylävalssi 20 on tavanomainen massiivinen valssi ja alavalssi on kuvioiden 1 ja 2 mukainen. Ensinnäkin on tarkasteltava sitä tapausta, että voimaelimet 14 eivät ole aktiivisia. Sellaisessa tapauksessa osoittaa käytäntö ja on myös laskennallisesti todistettavissa, että tasaisesta voiman kohdistamisesta huolimatta uivaksi valssiksi muodostettuun ontelovaIssiin 10, ei koko leveydelle eli valssiraon pituudelle synny tasaista linjapaineen jakautumaa. Tämä johtuu ontelovalssin 2 ja massiivisen valssin 30 erilaisista taipumalinjoista. Kuvio 4 esittää paksumpiviivaisella käyrällään 22 linjapaineen L jakautumaa pitkin kummankin yllä esitetyn valssin 10, 30 valssirakoa pitkin. Linjapainekäyrä on saatu finiit-tisten elementtien metodin avulla suoritetulla laskelmalla valssien 10, 30 taipumalinjojen poikkeamasta toisistaan. Tämän poikkeaman kulku on lähes linjapaineen kulku. Syntyy ns. W-linja, ts. linjapaineen jakautuma, joka saa keskellä ja kummassakin päässä korkeammat arvot kuin välialueilla.

Jotta tämän käyrän synty saataisiin uskottavaksi, on tarkoituksenmukaista lähteä kummankin valssin säätömenettelystä. Alavalssi 10 voidaan ominaisuuksiensa ansiosta säätää suoraksi. Ylävalssi riippuu painonsa vuoksi keskeltä alhaalla. Valsseja säädettäessä on aluksi keskellä vaste. Linjapaine on siis keskellä aluksi korkeampi kuin reunoilla. Jos valssitappeja sitten lähennetään edelleen kohti toisiaan, ovat molemmat valssit koko pituudeltaan vastakkain, jolloin kuitenkin linjapaine pysyy keskellä suurempana. Painevoiman kohotessa seuraa vaste edullisesti päissä, koska ne voivat tavanomaisissa valsseissa 30 antaa vähiten periksi. Keskellä linjapaine laskee, koska valssi 30 taipuu ylöspäin. Yhdessä painon antaman linjapaineen nousun kanssa keskellä säätyy sitten kuviossa 4 esitetty jako 22.

Jos nyt sanottuihin paikkoihin järjestetään paine-elimet 14, niiden toiminta vähentää painevoimia valssiraon päissä ja alentaa kuviossa 4 8 67923 näkyviä kohollaan olevia linjapaineen käyränpäitä. Voimaelimet 14 on siis järjestetty vastapäätä korkeimpien Iinjapaineiden paikkoja. Koska ontelovalssi 2 tukeutuu laakerilla 3 poikittaispäälle 1, johtaa voima-elinten 14 toiminta ontelovalssin 2 taipumamomenttiin, joka edelleen johtaa linjapaineen kohoamiseen laakereiden 3 välissä, joka paine ontelovalssin 2 rajoitetun taipumavastusmomentin vuoksi vaikuttaa voimakkaimmin laakereiden 3 sisäpuolella valssin sisällä lähellä oleviin alueisiin ja siellä kohottaa Iinjapainetta eniten. Niinpä aikaansaa-daankin käyrän 23 mukainen linjapaineen jakautuma, joka käyrä luonnollisestikin esittää vain laatua, mutta antaa jo ymmärtää, että linja-paine on oleellisesti tasaisempi. Käyrästä 22 havaittavat voimakkaat poikkeamat tasaisesta linjapaineesta voidaan siis saattaa vähäisemmiksi tai suotuisissa tapauksissa käytännöllisesti katsoen jopa poistaa.

Il

Claims (11)

1. Valssi (10) , joka muodostuu pyörivästä ja valssin työpinnan muodostavasta ontelovalssista (2) sekä sen läpi kulkevasta, koko pituudeltaan ympäriinsä vähän matkan päässä ontelovalssin sisäpinnasta olevasta, paikoillaan olevasta poikittaispäästä (1), jolle ontelovalssi on tuettu päidensä lähelle järjestetyillä laakereilla (3) ja jossa on laakereiden välissä voimalaitteet, jotka toisaalta tukeutuvat poikittaispäähän ja toisaalta vaikuttavat painepuolella vasten ontelovalssin sisäpintaa, tunnettu siitä, että akselisuuntaiselle etäisyydelle (9) laakerin (3) ulkopuolelle on järjestetty voimaelimet (14, 14', 14"), jotka akselisuunnassa laakerin (3) ulkopuolella oleviin ontelovalssin (2) päihin kohdistavat säteissuuntaista voimaa ja on järjestetty poikittaispään (1) ja ontelovalssin (2) sisäpinnan (4) väliin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valssi, tunnettu siitä, että voimaelimet (14, 14', 14") on järjestetty poikittaispäähän (1) ja vaikuttavat ontelovalssin (2) sisäpintaa (4) vasten rengas-laakerin (11) välityksellä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen valssi, tunnettu siitä, että voimaelimet (14, 14', 14") ovat nestemäisellä väliaineella toimivia iskuelementtejä.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen valssi, tunnettu siitä, että rengaslaakerin (11) sisärenkaan (12) ja poikittaispään (1) väliin on järjestetty voimaelimiä (14, 14', 14”) varten pidike-rengas (13) , jonka säteissuuruus on oienempi kuin säteisetäisyys poikittaispään (1) ja rengaslaakerin (12) sisärenkaan (11) välissä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen valssi, tunnettu siitä, että pidikerenkaassa (13) on vähintään yksi säteissuuntainen leikkaus (15), johon on muodostettu johdolla (19) poikittaispäässä (1) täytettävissä oleva painekammio (18).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen valssi, tunnettu siitä, 10 67923 että leikkaukseen (15) on järjestetty elastinen elementti.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen valssi, tunnettu siitä, että leikkauksen (15) reunoihin on ainakin yhdelle puolelle järjestetty säteissuunnassa vähän periksi antava rengastiiviste (17), joka tiivistää poikittaispään (1) rengaslaakerin (11) sisäpintaa vasten.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen valssi, tunnettu siitä, että leikkauksen (15) säteisseinämissä on rengaskaulus (16), jonka reunoihin on muodostettu rengastiivisteet (17).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen valssi, tunnet-t u siitä, että voimaelimet (14) on järjestetty valssin (10) paine-puolen (7) vastaiselle puolelle poikittaispäähän (1).

9 67923

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen valssi, tunnet-t u siitä, että voimaelimet (14") on järjestetty ainakin myös poikittaispään (1) painepuolelle (7).

11. patenttivaatimuksen 10 mukainen valssi, tunnettu siitä, että kun on useampia poikittaispään (1) ympärykselle järjestettyjä voimaelimiä (14, 14', 14"), on järjestetty ohjainlaite syntyneiden voimien ohjaamiseksi. Il 67923 11