FI79177B - Boejningsreglerad vals. - Google Patents

Description

79177 1 Taipumasäädetty tela Böjningsreglerad vals 5

Keksinnön kohteena en taipumasäädetty tela, joka käsittää massiivisen keskiakselin ja sen päälle pyöriväksi järjestetyn telavaipan, jonka mainitun keskiakselin ja mainitun telavaipan väliseen tilaan on sovitettu hydrauliset kuormituselementit tai vastaava painekammio tai niΙ-ΙΟ den sarja, jolla/joilla on säädettävissä kyseisen taipumasäädetyn telan vastatelan kanssa muodostettavan nipin profiilia ja jotka kuormitus-elementit tai vastaavat on sovitettu olennaisesti mainitun nipin nippi-tason kohdalle ja joka telavaippa on laakeroitu pyöriväksi olennaisesti molempien päätyjensä alueelta tai niiden läheisyydestä keskiakselille 15 laakereilla, jotka on sovitettu rengasosien päälle, joiden rengasosien ja keskiakselin väliin on sovitettu hydrauliset voimalaitteet, jotka ovat hydraulinesteen paineella kuormitettavissa nippiä kuormittavien voimien ainakin osittaiseksi aikaansaamiseksi ja joilla voimalaitteilla on taipumasäädetyn telan telavaippa siirrettävissä keskiakseliin nähden nipin 20 avaamiseksi/sulkemiseksi.

Paperikoneissa käytetään yleisesti sellaisia teloja, jotka muodostavat vettä poistavan puristinnipin, tasoitusnipin tai kalanteroimisnipin vastatelan kanssa. Näissä käyttötarkoituksissa on tärkeää se, että 25 nipin viivapaineen jakauma eli profiili telojen aksiaalisuunnassa saadaan vakiolliseksi tai että tämä profiili on säädettävissä halutuksi esimerkiksi rainan poikkisuuntaisen kosteusprofiilin ja/tai paksuuspro-fiilin (kaliiberin) hallitsemista varten. Tässä tarkoituksessa on ennestään tunnettuja erilaiset taipumakompensoidut tai taipumasäädetyt 30 telat (myöhemmin käytetään molemmista lyhennystä tk-tela), joilla nipin viivapaineen jakaumaan pyritään vaikuttamaan.

Ennestään tunnetaan useita erilaisia paperikoneen tk-teloja. Nämä telat käsittävät yleensä massiivisen tai putkimaisen, stationäärisen tela-akse-35 iin ja sen ympärille pyörivästi järjestetyn telavaipan. Mainitun akselin ja vaipan väliin on sovitettu vaipan sisäpintaan vaikuttavat liukukenkä-järjestelyt ja/tai painefluidin kammio tai kammiosarja niin, että vaipan 79177 2 1 aksiaalista profiilia nipin kohdalla voidaan oikaista tai säätää halutuksi. Yleensä tällaisten telojen muodostamia nippejä kuten puristinnippejM tai kalanteroimisnippejä kuormitetaan tk-telan ja sen vastatelan akseli-tappeihin kohdistetuilla kuormitusvoinilla.

5 TK-telat voivat olla ns. kuormitusvarrellisia teloja, joissa telavaippa on yleensä päistään laakeroitu akselille siten, että telavaipan päädyt eivät radiaalisuunnassa pääse liikkumaan akseliin nähden tai sitten ns. kuormitusvarrettornia tk-teloja, joissa hydraulisten kuormituselementtien 10 mäntä-sylinterielementtien iskunpituus on sovitettu niin suureksi, että se riittää myös nipin avausliikkeen ja vastaavasti sulkuliikkeen aikaansaamiseksi jopa niin, että tela-akselin päihin vaikuttavia, voimalaitteilla varustettuja kuormitusvarsia ei lainkaan tarvita. Tällaisissa kuormitusvarrettomissa tk-teloissa hydrauliset kuormituselementit, jotka 15 vaikuttavat telavaipan sisäpintaa vasten, saavat aikaan taipuman kompensoinnin ja profiloinnin lisäksi myös varsinaisen nippipainekuormituksen. Epäkohtina ennestään tunnetuissa kuormitusvarrettomissa tk-teloissa on rakenteen monimutkaisuus ja vaikeudet järjestää stationäärisen keski-akselin ja telavaipan mäntä-sylinterielementtien iskunpituus riittäväksi 20 ja aikaansaada viimemainituilla riittävä nipin kuormitus- ja kompensoin-tivoimat. Etenkin telavaipan päätyalueet ovat tässä suhteessa osoittautuneet erityisen ongelmallisiksi.

Esillä olevaan keksintöön läheisimmin liittyvän tekniikan tason osalta 25 viitataan FI-patenttijul.kaisuun 57 004 (vast. US-patentti 3 885 283), Fl-patenttijulkaisuun 67 923 (vast. DE-hak.julk. 3 003 396) ja peruutettuun FI-hakemukseen 791581 (vast. GB-hak.julkaisua 2 022 775). Edellä esitetyssä FI-patentissa 57 004 on esitetty sellainen tk-tela, jossa hydraulisten sylinteri-mantä-liukukenkäelementtien iskunpituus on mitoi-30 tettu niin suureksi, että se riittää tk-telan vaipan puristus- ja nosto-liikkeiden suorittamiseen ja jossa telassa telan sylinterivaippa on varustettu päistään ohjaimilla, jotka ohjaavat sitä nippitason suunnassa niin, ettei muita laitteita puristuskuormituksen ja nipin avaamiseksi/sulkemiseksi tarvita.

35

Em. FI-patentista 67 923 on ennestään tunnettu sellainen tk-tela, jossa on telavaipan laakereiden ulkopuolelle sijoitettu voimalaitteet keski- 3 79177 1 akselin ja telavaipan päiden välille ja joilla voimalaitteilla on kohdistettavissa telavaippaan voimia, joilla voidaan oikaista telavaipan kuormitusprofiilia.

5 Viimemainituista julkaisuista ehkä lahiten esillä olevaa keksintöä sivuaa em. FI-hakemuksessa 791581 esitetty tk-tela, jossa on telavaipan laakereiden kohdalla niiden stationaarisen sisärenkaan sisäpuolella keskiakse.liin sylinteriporauksiin sovitetut männät, joilla telavaippa on nostettavissa nipin aukaisemista varten. Mainitut mäntä-sylinteri-10 laitteet ovat pelkästään nipin avaamista varten, eikä niillä voida saada aikaan rippiä kuormittavia voimia.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on edellä ilmenneiden epäkohtien välttäminen.

15

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen tk-tela, jota voidaan käyttää myös ns. kuormitusvarrettomana tk-telana eli telana, jossa sen muodostaman nipin avaus!like (yleensä luokkaa 30-100 mm) vastatelasta poispäin samoin kuin nipin sulkeminen ja sen päätyalueiden 20 kuormitus voidaan saada aikaan tk-telan vaipan ja mahdollisten jatkeiden sisälle sovitetuilla hydraulisilla liukukenkä-mäntä-sylinterielementeillä.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on myös saada aikaan sellainen tk-tela, jossa telavaipan tai sen päissä olevien jatkeiden sisälle on 25 edullisesti sovitettu keskiakselin ja telavaipan välille laakereiden kohdalle sellaiset voimalaitteet, joilla nippi on sekä avattavissa että suljettavissa sekä lisäksi telavaipan päihin on kohdistettavissa kuormi-tusvoimia optimaalisesti ja siten, että telavaipan akselivälillä olevien hydraulisten liukuelementtien koko säätökapaslteetti jää paikallisten 30 profiilivirheiden kompensointiin.

Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnölle on pääasiassa tunnusomaista, että hydrauliset voimalaitteet käsittävät ainakin kaksi hydraulisylinteri-mäntälaitetta, joilla aikaan-35 saatavien voimien vaikutussuunnat ovat nippitason suunnasta poikkeavat ja jotka on järjestetty siten, että mainittujen voimien resultantti on 4 79177 1 nippitason suuntainen, ja että mainittu rengasosa on tuettu liukuvasti liikkuvaksi keskiakseliin nähden nippitason suunnassa.

Keksinnössä on tk-telan pyörivän vaipan päätyalueiden sisälle ja/tai 5 erityisten jatkoholkkien sisälle järjestetty keskiakselin päätyosan päälle rengasosa, jonka ympärille on sovitettu keskiakselin ja tela-vaipan välinen laakeri. Rengasosan ja keskiakselin päätyosan välille on järjestetty hydrauliset voimalaittet, jotka ovat kuormitettavissa tietyillä hydraulinesteen paineilla nippiä kuormittavien voimien osittai-10 seksi aikaansaamiseksi ja lisäksi mainituilla voimalaitteilla on tk-telan vaippa siirrettävissä sen keskiakseliin nähden mainitun nipin avaamiseksi/sulkemiseksi. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa on voima-laitteet järjestetty siten, että keksinnön mukaisella järjestelyllä saadaan aikaan ennestään tunnettuja ratkaisuja suurempi voima pienem-15 millä painetasoilla. Voimalaitteissa voidaan edullisesti käyttää samaa painetasoa kuin muuallakin telan hydraulisysteemissä. Keksinnössä saadaan lisäksi laakerin kestoikä paremmaksi, koska laakerin painejakautu-ma on aikaisempia ratkaisuja edullisempi.

20 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyyn keksinnön erääseen sovellutusesimerkkiin, jonka yksityiskohtiin keksintö ei ole mitenkään ahtaasti ra-joitettu.

25 Kuvio 1 esittää kaaviollisesti pystypoikkileikkausta keksinnön mukaisesta tk-telasta telan päätylaakerin kohdalta.

Kuvio 2 esittää osittaista leikkauskuvaa kuvion 1 mukaisesta telasta ja siihen nippikosketuksessa olevasta vastatelasta otettuna pitkin 30 linjaa II-II kuviosta 1.

Kuvioihin 1 ja 2 viitaten on niissä esitettyä tk-telaa merkitty yleisesti viitenumerolla 10. Tk-tela 10 käsittää tavanomaiseen tapaan kiinteän keskiakselin 11, jonka päälle on pyöriväksi järjestetty telavaip-33 pa 12. Telavaipan 12 ja keskiakselin 11 väliin on järjestetty hydrauliset kuormituselementit 14, jotka käsittävät keskiakseliin 11 muodostettuihin sylinteriporauksiin 15 liikkuvasti sovitetut hydraulimännät, 5 79177 1 joiden yläpäässä olevat liukukengät on tuettu telavaipan 12 sisäpintaan 16. Hydraulisia kuormituselementtejä 14 kuormitetaan paineväliai-neella, esim. paineöljyllä vasten telavaipan sisäpintaa 16, joka paine-öljy syötetään hydraulisten kuormituselementtien 14 sylinteriporauksiin 5 15 hydraulimäntien alle öljykanavia 15' pitkin. Hydraulisilla kuormitus- elementeillä 14 säädetään näin ollen kyseisen tk-telan 10 vastatelan 50 kanssa muodostettavissa olevan nipin N profiilia, sillä mainitut hydrauliset kuormituselementit 14 on sovitettu vaikuttamaan olennaisesti nipin N nippitason K-K kohdalle. Esim. paperiraina W tai vastaava on tavanomai-10 seen tapaan järjestetty kulkemaan tk-telan 10 telavaipan 12 ulkopinnan ja vastatelan 50 pinnan 51 rajoittaman nipin N läpi. Tk-telan 10 tela-vaipan 12 päihin on esim. ruuvein 41 kiinnitetty päätyosat 40.

Tk-telan 10 telavaippa 12 on laakeroitu pyörivästi olennaisesti molem-15 pien päätyjensä alueelta tai läheisyydestä laakereilla 17 mainitun kiinteän akselin 11 päälle ja mainittu akseli 11 on tuettu keksinnön mukaisen tk-telan 10 sisältävän laitteen runkoon telavaipan 12 laakerointi-kohtien ulkopuolelta. Laakerit 17 on ulkopuolelta tuettu telavaipan sisäpintaan 16 muodostettuun laakeripintaan ja laakereiden kiinteä sisäosa 20 muodostuu rengasosasta 18, jonka ulkopintaa pitkin laakereiden 17 vie-rintäelimet vierivät. Laakereiden 17 vierintäelimet sijaitsevat rengas-osalla 18 urassa, jota rajoittavat aksiaalisuunnassa jäykisteet 19 ja 20, joista kuvion 2 suoritusmuodossa on aksiaalisuunnassa sisempi jäykiste 19 eli ensimmäinen jäykiste kiinteä, kun taas aksiaalisuunnassa ulompi jäy-25 kiste 20 eli toinen jäykiste on edullisesti irrotettava ja se on sopivasti ruuvikiinnityksellä kiinni rengasosassa 18. Järjestely voi luonnollisesti olla edellä selostettuun nähden myös käänteinen.

Rengasosa 18 on tuettu tk-telan akselille 11 keksinnön mukaisesti sel-30 laisilla voimalaitteilla, joilla nippi N on sekä avattavissa että suljettavissa sekä lisäksi telavaipan 12 päihin on kohdistettavissa kuor-mitusvoimia optimaalisesti ja siten, että telavaipan 12 akselivälillä olevien hydraulisten kuormituselementtien 14 koko säätökapasiteetti jää paikallisten profiilivirheiden kompensointiin. Mainitut voimalait-35 teet käsittävät rengasosaan 18 muodostetut sylinteriporaukset 2ia,21b, joihin on liikkuvasti sovitettu hydraulimännät 31a,31b, jotka tukeutuvat tk-telan keskiakseliin 11. Voimalaitteet 21a,31a;21b,31b sijaitsevat näin 6 791 77 ^ ollen laakerin 17 alla ja ne on kuvioiden mukaisesti järjestetty siten, että niiden vaikutussuunta poikkeaa nippitason K-K suunnasta. Kuten erityiset! kuviosta 1 voidaan nähdä, on voimalaitteet järjestetty parittain ja nippitason K-K suhteen symmetrisesti siten, että kummankin parin 5 voimalaitteiden vaikutussuorat muodostavat nippitason K-K suhteen kulman, jolloin voimalaitteiden parin 21a,31a ja vastaavasti 21b,31b voimien re-sultantti kulkee nippitasossa K-K. Kuvioissa on lisäksi esitetty, että laakerin 17 kohdalla sijaitsee kahdet voimalaitteet, joista toinen voimalaitteiden pari 21b,31b vaikuttaa nipin N suuntaan, eli joilla 10 nippi N voidaan sulkea, ja joista toinen voimalaitteiden pari 21a,31a vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan. Toiseen suuntaan vaikuttavia voima-laitteita ei tarvita, mikäli niitä ei käytännössä koskaan käytetä. Nykyisissä superkalantereissa tilanne on tämä. Sen sijaan molempiin suuntiin vaikuttavia voimalaitteita voidaan käyttää profilointiin kaikissa 15 käyttökohteissa, myös superkalantereissa, mikäli haluttu muutos on hyvin suuri vastakaiseen suuntaan.

Koska voimalaitteiden männät 31a,31b eivät vaikuta suoraan nippitasossa K-K, vaan niiden vaikutussuora muodostaa nippitason kanssa kulman, on 20 mäntien 31a,31b päästävä liikkumaan myös "kehän" suunnassa akseliin 11 nähden. Tätä varten on akseliin 11 mäntien 3la,3Ib kohdalle muodostettu tasopinnat 24a,24b, joiden tason suunta on kohtisuorassa kyseessä olevan männän vaikutussuoraan nähden. Kukin mäntä 31a,31b on tiivistetty sen alla olevaan, edellä mainittuun tasopintaan 24a,24b männissä olevil-25 la tiivisteillä 33a,33b, jotka sallivat mäntien liikkeen pitkin kyseistä tasopintaa. Hydraulisia voimalaitteita kuormitetaan hydrauliöljyllä, jota varten on akseliin 11 muodostettu aksiaaliset öljykanavat 35a,35b ja niihin yhteydessä olevat radiaaliset öljykanavat 34a,34b, jotka avautuvat mäntien 31a,3 Ib alle tasopinnoille 24a,24b tiivisteiden 33a,33b ra-30 joittamiin tiloihin. Mäntiin 31a,31b on puolestaan muodostettu mäntien läpi ulottuvat kanavat 32a,32b, jotka johtavat näin ollen kunkin männän vastakkaiselle puolelle männän 31a,31b ja sylinteriporauksen 21a,21b pohjan väliseen tilaan. Männät 31a,31b ovat näin ollen hydraulisesti kevennetyt, sillä sama paine vaikuttaa sekä männän 31a,31b ja taso- ne 03 pinnan 24a,24b välissä tiivisteen 33a,33b rajoittamassa tilassa että männän vastakkaisella puolella männän 31a,31b ja sylinteriporauksen 21a,2Ib pohjan välisessä painetilassa. Keksinnön mukaisen tk-telan 7 79177 Ί telavaippa 12 saadaan näin ollen liikkumaan laakerin 17 alla olevien voimalaitteiden avulla akseliin 11 nähden kitkatta.

Jotta tela\raipan 12 liikkeen suunta akseliin 11 nähden saataisiin var-5 mistettua nippitason K-K suuntaiseksi, on telan akseliin 11 nippitason K-K kummallekin puolelle järjestetty liukupinnat 23, jotka ovat nippitason K-K suuntaiset. Liukupinnat 23 voivat olla muodostetut esim. sopivasta laakerimateriaalista ja ne on siis kiinnitetty telan akseliin 11. Vastaavasti on rengasosaan 18 muodostettu ohjainpinnat 22, joita pitkin 10 liukupinnat 23 on sovitettu liukumaan telavaipan 12 asemaa akseliin 11 nähden muutettaessa. Mainitut pinnat 22 ja 23 ohjaavat näin ollen ren-gasosaa 18 ja akselia 11 toisiinsa nähden.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla saadaan aikaan se erittäin merkittävä 15 etu, että laakerin 17 alla olevilla voimalaitteilla aikaansaadaan riittävän suuri voima alhaisella painetasclla. Voimalaitteissa 21a,21b; 31a,31b voidaan edullisessa toteuttamismuodossa näin ollen käyttää samaa painetasoa kuin muuallakin telassa. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa saadaan lisäksi laakerin 17 kestoikä aikaisempia ratkaisuja olennai-20 sesti paremmaksi, sillä laakerin 17 painejakauma saadaan edullisemmaksi sen johdosta, että voimalaitteet 21a,21b;31a,31b aikaansaavat laakerin voimavaikutuksen, joka vaikuttaa laakeriin kehän suunnassa pitemmällä matkalla, kuin jos voimalaitteet olisi sovitettu vaikuttamaan suoraan nippitasossa K-K.

25

Edellä on keksintöä selostettu esimerkinomaisesti oheisen piirustuksen kuvioihin viittaamalla. Keksintö ei kuitenkaan ole rajoitettu koskemaan pelkästään kuvioissa esitettyä toteuttamisesimerkkiä, vaan keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella oheisissa patenttivaatimuksissa määri-30 tellyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

35

Claims (3)

791 77 8 Ί Patenttivaatimukset

1. Taipumasäädetty tela, joka käsittää massiivisen keskiakselin (11) ja sen päälle pyöriväksi järjestetyn telavaipan (12), jonka mainitun kes- 5 kiakselin (11) ja mainitun telavaipan (12) väliseen tilaan on sovitettu hydrauliset kuormituselementit (14) tai vastaava painekammio tai niiden sarja, jolla/joilla on säädettävissä kyseisen taipumasäädetyn telan (10) vastatelan (50) kanssa muodostettavan nipin (N) profiilia ja jotka kuormituselementit (14) tai vastaavat on sovitettu olennaisesti 10 mainitun nipin (N) nippitason (K-K) kohdalle ja joka telavaippa (12) on laakeroitu pyöriväksi olennaisesti molempien päätyjensä alueelta tai niiden läheisyydestä keskiakselille (11) laakereilla (17), jotka on sovitettu rengasosien (18) päälle, joiden rengasosien (18) ja keskiakselin (11) väliin on sovitettu hydrauliset voimalaitteet (21a,31a; 15 21b,31b), jotka ovat hydraulinesteen paineella kuormitettavissa nippiä (N) kuormittavien voimien ainakin osittaiseksi aikaansaamiseksi ja joilla voimalaitteilla on taipumasäädetyn telan (10) telavaippa (12) siirrettävissä keskiakseliin (11) nähden nipin (N) avaamiseksi/sulkemiseksi, tunnettu siitä, että hydrauliset voimalaitteet käsittävät aina-20 kin kaksi hyaraulisylinteri-mäntälaitetta (21a,31a;21b,31b), joilla aikaansaatavien voimien vaikutussuunnat ovat nippitason (K-K) suunnasta poikkeavat ja jotka on järjestetty siten, että mainittujen voimien resultantti on nippitason (K-K) suuntainen, ja että mainittu rengas-osa (18) on tuettu liukuvasti liikkuvaksi keskiakseliin (11) nippi-25 tason (K-K) suunnassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen taipumasäädetty tela, tunnet-t u siitä, että hydraulisylinteri-mäntälaitteet (21a,31a;21b,31b) on järjestetty pareittain siten, että kunkin parin hydrauli-sylinteri-30 mäntälaitteiden (21a,31a;21b,31b) vaikutussuorat muodostavat nippitason (K-K) suhteen yhtä suuren mutta vastakkaissuuntaisen kulman (0< ).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen taipumasäädetty tela, tunnettu siitä, että hydraulisylinteri-mäntälaitteet käsittävät rengas- 35 osaan (18) muodostetut sylinteriporaukset (21a;21b), joihin on liikkuvasti sovitettu hydraulimännät (31a;31b), jotka on tuettu keskiakseliin (Π). 9 79177

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen taipumasäädetty tela, tunnettu siitä, että voimalaitteiden hydraulimännät (31a;31b) on tuettu liukuvasti keskiakseliin f 11) muodostettuihin tasopintoihin (24a;24b), jotka ovat kohtisuorassa hydraulimäntien (31a;31b) vaikutus-5 suunnan suhteen.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen taipumasäädetty tela, tunnettu siitä, että hydraulimännät (31a;3Lb) on hydraulisesti kevennetty ja tiivistetty rengasmaisella tiivisteellä (33a;33b) keski- 10 akseliin (11) muodostettuihin tasopintoihin (24a;24b).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen taipumasäädetty tela, tunnet- t u siitä, että hydraulimäntiin (31a;31b) on muodostettu mäntien aksiaa-lisuunnassa läpimenevät kanavat (32a;32b), jotka ulottuvat rengasmaisen 15 tiivisteen (33a;33b) rajoittamasta painetilasta männän (31a;31b) ja sy-linteriporauksen (2la;2Ib) pohjan rajoittamaan painetilaan.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen taipumasäädetty tela, tunnettu siitä, että paineenalainen hydraulineste on järjes- 20 tetty syötettäväksi hydraulisylinteri-mäntälaitteisiin (21a,31a;21b,31b) telan keskiakseliin (11) muodostettujen öljykanavien (34a,35a;34b,35b) kautta, jotka avautuvat tasopinnoille (24a;24b) tiivisteiden (33a;33b) rajaamiin painetiloihin.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen taipumasäädetty tela, tunnettu siitä, että telan kumpaankin päähän on järjestetty kahdet hydrauliset voimalaitteet (21a,31a;21b,31b), jotka on sovitettu vaikuttamaan nippitasossa (K-K) vastakkaisiin suuntiin. 30 35 10 79177 ^ Patentkrav i. Böjningsreglerad vals, som innefattar en massiv mittaxel (11) och en valsmantel (12) som anordnats roterbar pi denna, varvid 5 man i utrymmet mellan nämnda mittaxel (11) och nämnda valsmantel (12) anordnat hydrauliska belastningselement (14) eller motsvarande tryckkammare eller en serie av sadana, med vilken/vilka man kan reglera profilen pa nypet (N) som kan bildas av ifragavarande böjningsreglerade vals (10) tillsammans med en motvals (.50) 10 och vilka belastningselement (14) eller motsvarande är anordnade väsentligen vid nypplanet (K-K) av nämnda nyp, och vilken valsmantel· (12) är roterbart lagrad väsentligen vid omradet av dess bägge ändar eller i närheten av dessa pa mittaxeln (II) med lager (17), som är anordnade pa ringdelar (18), varvid man mellan ring-15 delarna (18) och mittaxeln (11) anordnat hydrauliska kraftanord-ningar (21a,31a;21b,31b), som kan belastas med ett tryck av en hydraulvätska för att ätminstone delvis astadkomma de krafter som belastar nypet (N) och med vilka kraftanordningar valsmanteln (12) av den böjningsreglerade valsen (10) kan förflyttas i förhallande 20 till mittaxeln (11) för öppning/tillslutning av nypet (N), k ä n -netecknad därav, att de hydrauliska kraftanordningarna innefattar ätminstone tvä hydraulcylinder-kolvanordningar (21a,31a;21b,31b), varvid verkningsriktningarna av krafterna som istadkommes med dessa hydraulcylinder-kolvanordningar awiker fran riktningen av nypplanet 25 (K-K) och som är anordnade pä sadant sätt, att resultanten av nämnda krafter är i riktning av nypplanet (K-K), och att nämnda ringdel (18) är glidbart stödd för att röra sig i riktning av nypplanet (K-K) tili mittaxeln (11). 30 2. Böjningsreglerad vals enligt patentkrav 1, kännetecknad därav, att hydraulcylinder-kolvanordningarna (21a,31a;21b,31b) är parvis anordnade pa sadant sätt, att verkningsriktningarna av hydraul-cylinder-kolvanordningarna (21a,31a;21b,31b) av vart och ett par bildar en lika stor men motsattriktad vinkel (c<) i förhallande tili nypplanet (K-K). 35

3. Böjningsreglerad vals enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknad därav, att hydraulcylinder-kolvanordningarna inne-