FI97565C - Menetelmä paperikonetta tai vastaavaa varten tarkoitetun putkimaisen telan telavaipan liukulaakeroimiseksi ja menetelmää soveltava putkimainen tela - Google Patents

Description

97565

Menetelmä paperikonetta tai vastaavaa varten tarkoitetun putkimaisen telan telavaipan liukulaakeroimiseksi ja menetelmää soveltava putkimainen tela Förfarande för glidlagring av valsmanteln av en rörformig vals 5 avsedd för en pappersmaskin eller motsvarande och en rörformig vals som tillämpar förfarandet 10 Keksinnön kohteena on menetelmä paperikonetta tai vastaavaa varten tarkoitetun putkimaisen telan telavaipan liukulaakeroimiseksi, jossa menetelmässä telavaippa tuetaan stationääriselle telan akselille telavaippaan ja/tai telan päätyihin vaikuttavien hydraulisten liukulaakerielementtien avulla, joita kuormitetaan hydraulisesti paineväliai-neen paineella ja jota telaa kuormitetaan ulkopuolisesti radiaalisesti ainakin yhden tason 15 suunnassa eli ns. pääkuormitussuunnassa.

Keksinnön kohteena on myös menetelmää soveltava putkimainen tela paperikonetta tai vastaavaa varten, jonka telan telavaippa on pyörivästi tuettu stationääriselle telan akselille telavaipan sisäpintaan ja/tai telan päätyihin vaikuttavien hydraulisen paineväli-20 aineen paineella kuormitettavien liukulaakerielementtien avulla ja joka tela on ulkopuolisesti radiaalisesti kuormitettu ainakin yhden tason suunnassa eli ns. pääkuormitussuunnassa.

Paperikoneiden putkimaiset telat on tavanomaisesti laakeroitu telavaipan päistä vierintä-25 laakereiden avulla telan akseleille. Tällaisella perinteisellä laakerointitavalla on omat etunsa, mm. se, että laakerointi on varsin yksinkertaisesti toteutettavissa ja kustannuksiltaan sitä on tähän saakka pidetty suhteellisen kohtuullisena. Tällainen perinteinen laakerointitapa, jossa telavaippa on päistään kiinteästi laakeroitu akselille, ei kuitenkaan sovellu läheskään kaikkiin käyttökohteisiin paperikoneissa. Varsin monessa tapauksessa 30 tulee telavaipan päästä radiaalisuunnassa liikkumaan telan akseliin nähden, jota ominaisuutta varsin usein edellytetään esim. taipumakompensoiduilta teloilta, jotka ovat nippikosketuksessa vastatelan kanssa. Sen lisäksi, että taipumakompensoidun telan 2 97565 taipuman kompensointilaitteiden avulla pyritään telavaippaa halutulla tavalla muotoilemaan etenkin viivapaineprofiilin säätöä varten, tulee myös telan päätyjen päästä liikkumaan radiaalisuunnassa akseliin nähden, jotta viivapaineprofiili olisi hallittavissa myös telan päätyalueilla. Telan päätyalueiden profiilinsäätöominaisuuksien lisäksi on 5 telan päätyalueiden kuormituksen säädöllä vaikutus päätyalueiden lämpötilojen hallintaan.

Tämän johdosta on kehitetty myös sellaisia teloja, joissa koko telavaippa pääsee kuormituksen suunnassa liikkumaan radiaalisesti telan akseliin nähden. Eräs tällainen 10 tela on esitetty hakijan aikaisemmassa EP-patentissa nro 0 332 594, jossa taipumakom-pensoidun telan päätylaakereita ei ole asennettu suoraan telan keskiakselille, vaan laakerit on sovitettu erillisten rengasosien päälle, jotka pääsevät radiaalisesti liikkumaan telan akseliin nähden. Tämän julkaisun mukainen taipumakompensoitu tela on nippitela ja telavaipan radiaalinen liike on rajoitettu nippitason suuntaiseksi. Liike on 15 toteutettu siten, että mainittujen rengasosien ja telan akselin väliin on sovitettu hydrauliset voimalaitteet, jotka hydraulisen paineväliaineen avulla siirtävät päätylaakereita nippiä kohti tai siitä poispäin. Pääasiallinen tarkoitus tällä ratkaisulla on nipin avaaminen ja sulkeminen. On olemassa myös lukuisa joukko muita vastaavantyyppisiä teloja, jotka hieman toisella tekniikalla toteutettuna saavat aikaan pääasiassa vastaavan-20 laisen toiminnan.

Telan vierintälaakeroinnista aiheutuu myös huomattavia haittoja ja/tai ongelmia telan valmistukselle ja toiminnalle. Eräs haitta on se, että vierintälaakerointi edellyttää omat koneistuksensa telavaippaan. Laakerien kuluminen voi myös tuoda mukanaan ongelmia 25 ja edelleen vierintälaakerit asettavat omat rajoituksensa telassa käytettävän öljyn suhteen. Perinteisen laakerointitavan heikkoutena voidaan pitää mm. seuraavia ominaisuuksia.

Nopeusrajoittuneisuus: Jo nykyisin telojen pyörimisnopeudet ylittävät laakerinvalmista-30 mien suurimmat sallitut nopeudet.

Il 3 97565

Vierintätarkkuus: Kootun telan vierintätarkkuus nykyisellä tekniikalla on erittäin vaikea saada enää paranemaan. Perinteisellä telalla vaikka kaikki komponentit (laakerit, laakeritilat, vaipan ulkopinta) koneistetaan mahdollisimman tarkasti, virheet summaantu-vat kootussa telassa.

5

Telavaipan laakeroinnin toteuttaminen liukulaakeroinnin avulla on myös ennestään tunnettua. Tällaisia liukulaakeroituja teloja on esitetty mm. US-patenteissa nrot 5 060 357 ja 5 111 563. US-patentin 5 060 357 mukaisessa telassa telavaippa on varustettu päätykappaleittensa alueelle jäljestetyin vierintälaakerein, jotka on sovitettu 10 vastaavantyyppisille, erillisille rengasosille, kuin edellä mainitussa EP-patentissa 0 332 594. Tela on tarkoitettu nippitelaksi ja sen telavaippa pääsee nippitason suunnassa liikkumaan akseliin nähden mm. nipin avaamista ja sulkemista varten. Telavaipan sivuttaistuenta eli tuenta nippitasoon nähden poikittaissuunnassa on jäljestetty varsin monimukaisella liukulaakerointirakenteella, jonka avulla pyritään saamaan telavaipan 15 liike tapahtumaan juuri nippitason suuntaisena. Rakenteen haittapuolena on juuri monimutkaisuus mm. useine liukupintoineen ja niveljäijestelyineen, mistä johtuen ei rakenteen toimintavarmuutta, hallittavuutta ja luotettavuutta voida pitää kovin hyvänä. Ongelmana US-patentin 5 060 357 mukaisessa ratkaisussa on lisäksi se, että laitteistolla ei pystytä kompensoimaan esimerkiksi nippitasoon nähden poikittaissuuntaisia, telaan 20 ulkopuolitse kohdistuvia voimia, koska tällaiset voimat aikaansaavat liukukenkien ja telavaipan sisäpinnan välisen öljykalvon rikkoontumisen.

US-patentissa 5 111 563 on esitetty liukulaakeroidun telan sivuttaissuuntainen tuentajär-jestely, joka on aiemmin mainitun US-patentin ratkaisua yksinkertaisempi. Tässä 25 ratkaisussa sivuttaissuuntainen liukulaakerointi on kuitenkin toteutettu sellaisella niveljäijestelyllä, joka ei myöskään pysty kompensoimaan telaan ulkopuolitse kohdistuvia sivuttaisvoimia.

Nyt esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudentyyppinen menetelmä 30 paperikonetta tai vastaavaa vasten tarkoitetun telan telavaipan liukulaakeroimiseksi ja menetelmää soveltava putkimainen tela, jolla menetelmällä ja telalla vältetään 4 97565 tekniikan tasoon liittyviä haittapuolia ja joilla samalla saadaan aikaan olennainen parannus olemassa oleviin rakenteisiin ja menetelmiin nähden.

Tämän toteuttamiseksi on keksinnön mukaiselle menetelmälle pääasiallisesti tun-5 nusomaista, että telavaippa tuetaan telan akselille radiaalisesti olennaisesti pääkuor-mitussuunnassa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien, jarrutuspaineen säätölaitteella varustettujen liukulaakerielementtien avulla siten, että kyseisessä pääkuormitussuunnas-sa telavaipan sallitaan siirtyä määrätyn matkan, jolloin telavaipan lähestyessä kyseisessä suunnassa säädettyä ääriasentoaan telavaipan liikettä jarrutetaan jarrutuspaineen 10 säätölaitteella ja lopulta liike pysäytetään ääriasentoonsa liukulaakerielementtien avulla.

Keksinnön mukaiselle, menetelmää soveltavalle telalle on puolestaan pääasiassa tunnusomaista, että telavaippa on tuettu telan akselille radiaalisesti olennaisesti pääkuor-15 mitussuunnassa vastakkaisiin suuntiin kuormitetuilla liukulaakerielementeillä, jotka on kytketty kulloinkin omaan jarrutuspaineen säätölaitteeseensa siten, että telavaipalle on sallittu määrätty maksimi siirtoliike, jolloin telavaipan lähestyessä ääriasentoaan jarrutuspaineen säätölaite on jäljestetty syöttämään jarrutuspaineen liukulaakeriele-menteille telavaipan liikkeen jarruttamiseksi ja lopulta pysäyttämiseksi ääriasentoonsa.

20

Keksinnöllä saadaan aikaan useita merkittäviä etuja ennestään tunnettuun tekniikkaan nähden ja näistä eduista voidaan tässä yhteydessä tuoda esiin mm. seuraavat. Keksinnön mukainen liukulaakerointitapa mahdollistaa telavaipan hallitut liikkeet ilman ulkoista kontrollia. Telan laakerointi on toteutettu hydraulisten liukulaakerielementtien avulla 25 siten, että säätötavan ansiosta öljyn ja tehon kulutus ovat erittäin pienet. Edelleen keksinnön mukainen liukulaakerointitapa suojaa liukulaakerielementtien öljykalvot myös telavaipan ääriasentojen alueella. Toteutustapa on keksinnössä erittäin yksinkertainen ja näin ollen toimintavarma. Keksinnön muut edut ja ominaispiirteet käyvät ilmi jäljempänä seuraavasta keksinnön yksityiskohtaisesta selostuksesta.

30 5 97565

Seuraavaksi keksintöä selitetään esimerkinomaisesti oheisen piirustuksen kuvioihin viittaamalla.

Kuvio 1 esittää täysin kaavamaisena, sivultapäin otettuna leikkauskuvana keksinnön 5 mukaista liukulaakeroitua telaa, joka kuvion 1 esimerkissä on taipumakompensoitu tela.

Kuvio 2 esittää kaaviomaisesti kuviosta 1 otettua leikkauskuvaa pitkin linjaa ΙΙ-Π.

Kuvio 2A esittää kaaviomaisena perspektiivikuvana esimerkkiä aksiaalituennan 10 edullisesta rakenteesta.

Kuvio 3 esittää yksityiskohtaisempana ja osittaisena leikkauskuvana telavaipan tuentaa ja liikkeiden hallintaa ns. pääkuormitussuunnassa.

15 Kuvio 3A on tarkempi esitys tuennassa käytetystä säätölaitteesta ja sen mekaanisesta pakko-ohjauksesta.

Kuvio 4 on vaihtoehtoinen esitys kuvion 2 suoritusmuodolle.

20 Kuvio 5 esittää täysin kaaviomaisesti erästä positiota, johon keksinnön mukainen tela on sovellettavissa.

Kuviot 1 ja 2 esittävät siis täysin kaaviomaisina leikkauskuvina keksinnön mukaista liukulaakeroitua putkimaista telaa siten, että kuvio 1 on aksiaalisuuntaisessa pystytasossa 25 oleva leikkauskuva telasta ja kuvio 2 on pitkin linjaa II-II otettu leikkauskuva kuvion 1 mukaisesta telasta. Kuvioissa 1 ja 2 on telaa merkitty yleisesti viitenumerolla 10 ja näissä suoritusmuodoissa tela 10 on taipumakompensoitu tela, joka käsittää stationää-risen telan akselin 11, jonka päälle on pyörivästi sovitettu telavaippa 12, joka on hydraulisten kuormituselementtien 17 avulla tuettu telan akselille. Hydrauliset kuormi-30 tuselementit vaikuttavat nippitason suunnassa ja niiden avulla voidaan säätää telavaipan 12 muotoa ja hallita telan aksiaalisuuntaista nippiprofiilia.

6 97565

Kuvioiden 1 ja 2 mukainen tela 10 on kokonaisuudessaan liukulaakeroitu tela siten, että telassa 10 ei ole lainkaan tavanomaisia telapäätyihin jäljestettyjä vierintälaakereita. Telan 10 laakerointi on toteutettu liukulaakerielementtien avulla, joista kuormituksen suunnassa, kuvioiden 1 ja 2 mukaisen telan tapauksessa nippitason suunnassa, vaikutta-5 via liukulaakerielementtejä on merkitty viitenumeroin 14 ja 14a. Ensimmäiset liukulaa-kerielementit 14 vaikuttavat nipin suuntaan eli kuormitusta vastaan ja toiset liukulaake-rielementit 14a vastakkaiseen suuntaan. Kuvioiden 1 ja 2 toteuttamisesimerkissä on lisäksi esitetty, että tela 10 on varustettu myös kuormituksen suuntaan nähden poikit-taissuuntaan vaikuttavin liukulaakerielementein 15,15a, jotka vaikuttavat vastakkaisiin 10 suuntiin. Koska tela 10 on kokonaan liukulaakeroitu tela, on se varustettu myös aksiaalisuunnassa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavin liukulaakerielementein 16,16a, jotka öljykalvon välityksellä tukeutuvat telapäätyihin 13,13a. Kuten kuviot 1 ja 2 esittävät, tukeutuvat radiaalisuunnassa vaikuttavat liukulaakerielementit 14,15,14a, 15a telavaipan 12 pintaan öljykalvon välityksellä. Kuvion 1 esityksessä on radiaalisuuntaan vaikuttavat 15 liukulaakerielementit 14,14a, 15,15a jäljestetty pareittain siten, että kutakin liukulaake-rielementtiä on kaksi kappaletta, jotka on jäljestetty aksiaalisuunnassa vierekkäin. Toiminnan kannalta ei tällainen järjestely ole kuitenkaan ehdoton edellytys, sillä laakerointi voidaan toteuttaa myös esimerkiksi pelkästään yksillä liukulaakerielemen-teillä.

20

Kuviossa 2 on puolestaan esitetty, että liukulaakerielementit 14,14a, 15,15a on järjestetty vaikuttamaan kuormituksen suunnassa ja siihen nähden poikittaissuunnassa. Liukulaakerielementtejä voi olla kuitenkin myös useampia, jotka on sovitettu vaikuttamaan radiaalisesti eri kulma-asennoissa. Aksiaalisuuntaisten liukulaakerielementtien osalta 25 voidaan lisäksi todeta, että kuviosta 1 poiketen voidaan telavaipan 12 aksiaalisuuntaiset liikkeet hallita pelkästään yksillä samassa tasossa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavilla liukulaakerielementeillä 16,16a. Toisaalta voi näitä aksiaalisuuntaisia liukulaakerielementtejä 16,16a olla myös useampia, jotka on esimerkiksi tasaisella jaolla jaettu vaikuttamaan telapäätyjen 13,13a sisäpintaan.

30 7 97565

Kuviossa 2A on aksiaalisista liukulaakerielementeistä esitetty edullisempi toteuttamismuoto. Tämän toteuttamismuodon mukaisesti aksiaaliset liukulaakerielementit 16b ovat rengasmaisia liukulaakereita, joiden tukipintaan, joka tukeutuu telapäätyä 13,13a vasten, on muodostettu öljytaskuja 108. Vastaavasti on telan akseliin 11 muodostettu 5 tämän kuvion esimerkissä rengasmainen ura 16c, johon liukulaakerielementin 16b "mäntäosa" on sovitettu. Aksiaalituenta voidaan hoitaa myös siten, että samaan telapäätyyn 13 on vastakkaisilta puolilta tuettu liukulaakerielementit 16b, jolloin telan toisessa päässä ei aksiaalisia liukulaakereita tarvita.

10 Kuvio 3 esittää kaaviomaisena ja osittaisena leikkauskuvana telavaipan tuentaa ns. pääkuormitussuunnassa eli kuvion 1 mukaisen taipumakompensoidun telan 10 tapauksessa nippitason suunnassa. Kuviossa 3 on nippitasoa merkitty viitemerkinnällä A. Myös tässä kuviossa 3 on telan akselia merkitty viitenumerolla 11 ja telavaippaa viitenumerolla 12. Seuraavassa selostetaan aluksi kuvion 3 mukaisen tuentajäijestelyn rakenne ja sen 15 jälkeen tuentajäijestelyn toiminta.

Telavaippaa 12 tuetaan telavaipan sisäpintaa 12’ vasten kuormitetuin liukulaakerielemen-tein 14,14a, jotka kuvion 3 esittämällä tavalla vaikuttavat vastakkaisiin suuntiin siten, että ensimmäinen liukulaakerielementti 14 kuormittaa telavaippaa 12 telavaippaan 20 kohdistuvaa ulkopuolista kuormitusta kohti, eli kuvion 1 mukaisessa tapauksessa kohti nippiä ja toinen liukulaakerielementti 14a vastaavasti päinvastaiseen suuntaan. Kuvion 3 mukaisessa tapauksessa on liukulaakerielementit 14,14a, näin ollen jäljestetty nippitasoon A vaikuttamaan päinvastaisiin suuntiin. Liukulaakerielementit 14,14a on varustettu paineistettavin ontelotiloin 361,361a ja kumpaakin liukulaakerielementtiä 25 14,14a varten on telan akseliin 11 asennettu runkokappaleet 63,63a, jotka työntyvät mainittuihin liukulaakerielementtien ontelotiloihin 361,361a, joihin nähden runkokappaleet 63,63a on tiivisteiden 63’,63’a avulla tiivistetty siten, että liukulaakerielementit 14,14a pääsevät runkokappaleisiin 63,63a nähden liikkumaan.

30 Rakenteeltaan liukulaakerielementit 14,14a ovat tavanomaisia siten, että ne on varustettu ulkopinnastaan öljytaskuin 64,64a, jotka ovat liukulaakerielementtien läpi menevien 8 97565 kapillaariporausten 65,65a kautta yhteydessä ontelotiloihin 361,361a. Liukulaakeriele-menttien 14,14a ontelotilojen 361,361a pohjaan on tarkoituksenmukaisten kiinnitysväli-neitten 322,322a, esimerkiksi ruuvielinten avulla kiinnitetty pohjakappaleet 321,321a. Pohjakappaleisiin 321,321a on muodostettu poraukset 323,323a, jotka yhdistävät 5 ontelotilat 361,361a kapillaariporauksiin 65,65a ja niistä edelleen öljytaskuihin 64,64a. Näin ollen paineenalaisista ontelotiloista 361,361a pääsee porausten 323,323a ja kapillaariporausten 65,65a kautta paineväliainetta öljytaskuihin 64,64a öljykalvon muodostamiseksi liukulaakerielementtien 14,14a ja telavaipan sisäpinnan 12’ välille.

10 Liukulaakerilaakerielementtien 14,14a kuormitukseen käytettävä paineväliaine tuodaan liukulaakerielementeille painekanavien 320,320a kautta. Asetuspaineen syöttö hoidetaan näin ollen mainittujen painekanavien 320,320a kautta ja tällä asetuspaineella aiheutetaan liukulaakerielementteihin 14,14a halutun suuruiset kuormitukset. Kumpaankin liukulaa-kerielementtiin 14,14a johtaa myös toinen kanava, nimittäin jamipaineen syöttökanava 15 319,319a. Mainitun jarrupaineen syöttökanavan 319,319a kautta liukulaakerielementeille 14,14a johdetaan jarrutuspaine, jolla kyseessä olevan liukulaakerielementin 14,14a ja näin ollen telavaipan 12 liikettä jarrutetaan telavaipan 12 lähestyessä ääriasentoaan ja lopulta telavaippa 12 pysäytetään mainittuun sallittuun ääriasentoonsa kyseisen jarrutuspaineen avulla. Jarrutuspaineen syöttökanava 319,319a ei avaudu suoraan 20 liukulaakerielementin 14,14a ontelollaan 361,361a, vaan jarrutuspaineen pääsyä ontelollaan 361,361a säädetään liukulaakerielementin runkokappaleeseen 63,63a jäljestetyn säätölaitteen 326,326a avulla. Mainitun säätölaitteen 326,326a kautta jarrutuspaine pääsee halutulla tavalla vaikuttamaan runkokappaleeseen 63,63a muodostetun koveran pallopinnan 328 ja liukulaakerielementin 14,14a pohjakappaleen 321,321a 25 kuperan pallopinnan 327,327a väliin. Kuviossa 3 on lisäksi esitetty, että runkokappaleeseen 321,321a on jäljestetty tappi 324,324a, joka vaikuttaa säätölaitteeseen 326,326a, kun telavaippa 12 on lähellä ääriasentoaan. Säätölaitteen 326,326a rakennetta samoin kuin tuentajäijestelyn toiminnan mekaanista pakko-ohjausta on lähemmin selostettu kuvion 3A yhteydessä, joka esittää lähemmin mainittua säätölaitetta.

30 9 97565

Kuten kuviossa 3A on esitetty, säätölaite 326 muodostuu yksinkertaisesta vastaventtiilis-tä, joka käsittää venttiilin rungon 330, jonka sisään on sovitettu jousella 333 kuormitettu sulkukappale 331, joka kuviossa 3A esitetyssä tilanteessa peittää ja sulkee venttiilin aukon 332. Kuvion 3A suoritusmuodossa on jarrutuspaineen syöttökanavan 5 319 suuaukolle asennettu tukikappale 334, johon jousi 333 tukeutuu. Muilta osin kuvion 3A viitemerkinnät vastaavat kuviossa 3 selostettuja siten, että viitenumero 11 tarkoittaa telan akselia, viitenumero 63 liukulaakerielementin runkokappaletta ja viitenumero 328 runkokappaleeseen 63 muodostettua koveraa pallopintaa. Vastaavasti viitenumero 321 tarkoittaa liukulaakerielementin pohjakappaletta, viitenumero 327 pohjakappaleeseen 10 muodostettua kuperaa pallopintaa, viitenumerot 323 pohjakappaleen 321 läpi meneviä porauksia ja viitenumero 324 pohjakappaleeseen asennettua tappia. Kuten aikaisemmin jo kuvion 3 yhteydessä selostettiin, syötetään varsinainen asetuspaine liukulaakeriele-mentille painekanavan 320 kautta, joka ei kuviossa 3A näy. Jarrutuspaineen syöttö-kanavassa 319 vallitsee koko ajan määrätyn suuruinen jarrutuspaine myös kuviossa 3A 15 esitetyssä tilanteessa, jossa säätölaite 326 eli vastaventtiili on kiinni.

Kun telavaippa 12 lähestyy liukulaakerielementin kuormitussuunnassa ääriasentoaan, eli kuvion 3 A tapauksessa telavaipan 12 liikkuessa alaspäin varsinainen liukulaakerielement-ti 14 ja runkokappale 63 lähestyvät toisiaan, jolloin myös kuviossa 3A näkyvien 20 pallopintojen 327,328 välinen tila pienenee. Liikkeen lähestyessä ääriasentoaan tappi 324 työntyy vastaventtiilin aukkoon 332 ja siirtää sulkukappaleen 331 pois aukolta 332 avaten syöttökanavasta 319 virtaustien pallopintojen 327 ja 328 väliseen tilaan. Telavaipan 12 ja näin ollen liukulaakerielementin 14 ollessa täysin ääriasennossaan on ääritapauksessa mahdollista, että pallopinnat 327,328 ovat kiinni toisissaan, mutta tästä 25 huolimatta jarrutuspaineen syöttökanavasta 319 pääsee paineväliainetta porauksiin 323 ja sieltä edelleen kapillaariporausten 65 kautta öljytaskuihin 64. Näin ollen öljykalvo säilyy myös ääritilanteissa liukulaakerielementin 14 ja telavaipan sisäpinnan 12’ välissä, vaikka asetuspaineen painekanavassa 320 vallitseva paine olisi nolla. Toisiaan vastaavat pallopinnat 327,328 ja poraukset 323 on muodostettu siten, että vaikka 30 mainitut pallopinnat 327,328 olisivat kiinni toisissaan, poraukset 323 eivät sulkeudu, vaan niiden kautta on koko ajan yhteys öljytaskuihin 64. Kun telavaippa 12 on siirtynyt i 10 97565 takaisin "normaaliasentoonsa", jota kuviot 3 ja 3A esittävät, on säätölaitteen 326 muodostava vastaventtiili jälleen sulkeutunut, jolloin syöttökanavan 319 paine ei pääse ohittamaan vastaventtiilin sulkukappaletta 331. Koska telavaipan 12 liikematkat ovat hyvin rajalliset eli kuviossa 3 esitetystä keskiasennosta esim. luokkaa 10-25 mm 5 kumpaankin suuntaan, on vastaventtiilin 326 avautumisen tapahduttava nopeasti, jotta jarrutuspaine pääsee ajoissa vaikuttamaan liukulaakerielementin 14 runkokappaleen 63 ja pohjakappaleen 321 väliseen tilaan. Tästä syystä johtuen säätölaitteen 326 ei tarvitse millään muulla tavoin rajoittaa tai säätää jarrutuspaineen virtausta, vaan pelkkä auki/kiinnitoiminto on säätölaitteelle 326 riittävä. Tämän vuoksi säätölaitteena 10 on edullista käyttää tavanomaista vastaventtiiliä. Täysin vastaavanlaista rakennetta kuin yllä on kuvattu, käytetään myös toisessa liukulaakerielementissä 14a.

Kuviossa 3 on lisäksi esitetty vaihtoehtoinen ohjaustapa kuvion 3A mukaiselle säätölaitteelle 326 eli vastaventtiilin auki/kiinni-toiminnolle. Kuvion 3A mukaisesti vastaventtiilin 15 326 avautuminen hoidettiin mekaanisesti pakko-ohjatusti, mutta kuvion 3 vaihtoehtoisen tavan mukaan vastaventtiili 326 on ulkoisesti sähköisesti ohjattu. Sähköinen ohjaus on kuvion 3 mukaisesti toteutettu siten, että telan pääkuormitussuunnassa eli nippitason A suunnassa on telavaipan 12 kummallekin puolelle asennettu raja-anturit 340,340a, jotka ovat esim. induktiivisia kytkimiä. Mainitut raja-anturit 340,340a on sähköisesti kytketty 20 ohjauslaitteeseen 341, josta on edelleen sähköinen kytkentä kummallekin säätölaitteelle 326,326a. Mainitut säätölaitteet eli vastaventtiilit 326,326a on tällöin luonnollisesti varustettu sähköisin ohjauselimin (ei esitetty). Raja-anturit 340,340a eivät mittaa telavaipan 12 liikettä koko ajan, vaan kyseiset raja-anturit 340,340a ovat ns. ON/OFF-kytkimiä, jotka aktivoituvat silloin, kun telavaipan 12 liike saavuttaa säädetyn raja-25 asennon liikesuunnassaan. Kun näin tapahtuu, raja-anturi 340/340a antaa impulssin ohjauslaitteelle 341, joka puolestaan lähettää välittömästi sähköisen ohjauskäskyn sen puoleiselle säätölaitteelle 326/326a, jonka puolelta telavaipan 12 liike lähestyy säädettyä ääriasentoaan kyseisen vastaventtiilin 326/326a avaamiseksi ja jarrutuspaineen päästämiseksi vastaavalle liukulaakerielementille 14/14a. Mainitulla sähköisellä 30 ohjauksella päästään näin ollen samaan lopputulokseen kuin aiemmin kuvatulla mekaanisella pakko-ohjauksella.

11 97565

Kuviossa 4 on esitetty vaihtoehtoinen ratkaisu kuvion 2 suoritusmuodolle. Kuten kuvion 2 selostuksen yhteydessä jo tuotiin esiin, keksintö on mahdollista toteuttaa myös siten, että käytetään useita liukulaakerielementtejä, jotka on sovitettu vaikuttamaan radiaali-sesti eri kulma-asennoissa. Kuvio 4 esittää näin ollen tapausta, jossa telavaipan 12 5 poikittaissuuntainen tuenta on hoidettu vastaavalla tavoin kuin kuvion 2 yhteydessä jo esitettiin, eli vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien liukulaakerielementtien 15,15a avulla. Sen sijaan telavaipan 12 tuenta pääkuormitussuunnassa eli nippitason A suunnassa on toteutettu siten, että esitetyssä ratkaisussa käytetään liukulaakerielementtejä 14’,14";14’a,14"a, jotka eivät vaikuta suoraan pääkuormitussuunnassa, vaan ovat tästä 10 suunnasta poikkeutettuja kulman a verran vastakkaisiin suuntiin. Kuvion 4 mukainen ratkaisu on edullinen erityisesti siinä suhteessa, että ratkaisulla saadaan aikaan kuvion 2 mukaista rakennetta suurempi voima, koska liukulaakerielementtien 14’, 14" ja vastaavasti 14’a,14"a voimien resultantti vaikuttaa pääkuormitussuunnassa. Kaikilta muilta osin vastaa kuvion 4 toteutustapa edellä selostettua siten, että kussakin pääkuor-15 mitussuuntaan vaikuttavassa liukulaakerielementissä käytetään edellä selostettua säätölaitetta.

Kuvio 5 esittää vielä täysin kaaviomaisena kuvantona erästä mahdollista positiota, jossa keksinnön mukaista telaa voidaan soveltaa. Kuvion 5 esittämässä tilanteessa telaa 20 10 kuormitetaan kahden tason suunnassa siten, että keksinnön mukainen tela 10 muodostaa nipit kahden vastatelan 1,2 kanssa. Telalla 10 on näin ollen kuvion 5 tapauksessa kaksi nippitasoa A ja B, jotka muodostavat keskenään kulman β. Edelleen on kuviossa 5 esitetty, että ensimmäinen vastatela 1 on ns. pitkänippitela, joka muodostaa keksinnön mukaisen telan 10 kanssa pidennetyn nipin Nj. Toisena vastatelana 2 25 käytetään kuvion 5 tapauksessa tavanomaista nipin N2 muodostavaa vastatelaa. Myös muunlaiset järjestelyt ovat keksinnön mukaisen telan suhteen mahdollisia.

Edellä on keksintöä selitetty esimerkinomaisesti oheisen piirustuksen kuvioihin viittaamalla. Keksintöä ei kuitenkaan ole rajoitettu koskemaan yksinomaan kuvioissa esitettyjä 30 esimerkkejä, vaan keksinnön eri sovellusmuodot voivat vaihdella oheisissa patenttivaatimuksissa määritellyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (13)

12 97565

1. Menetelmä paperikonetta tai vastaavaa varten tarkoitetun putkimaisen telan telavaipan liukulaakeroimiseksi, jossa menetelmässä telavaippa (12) tuetaan stationääriselle telan 5 akselille (11) telavaippaan (12) ja/tai telan päätyihin (13,13a) vaikuttavien hydraulisten liukulaakerielementtien (14,14a; 14’, 14’a; 14", 14"a; 15,15a; 16,16a)avulla, joita kuormitetaan hydraulisesti paineväliaineen paineella ja jota telaa kuormitetaan ulkopuolisesti radiaalisesti ainakin yhden tason suunnassa eli ns. pääkuormitussuunnassa (A), tunnettu siitä, että telavaippa (12) tuetaan telan akselille (11) radiaalisesti 10 olennaisesti pääkuormitussuunnassa (A) vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien, jarrutuspai-neen säätölaitteella (326,326a) varustettujen liukulaakerielementtien (14,14a) avulla siten, että kyseisessä pääkuormitussuunnassa (A) telavaipan (12) sallitaan siirtyä määrätyn matkan, jolloin telavaipan (12) lähestyessä kyseisessä suunnassa säädettyä ääriasentoaan telavaipan (12) liikettä jarrutetaan jarrutuspaineen säätölaitteella 15 (326,326a) ja lopulta liike pysäytetään ääriasentoonsa liukulaakerielementtien (14,14a) avulla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jarrutuspaineen pääsyä liukulaakerielementeille (14,14a) ohjataan telavaipan (12) liikkeellä siten, 20 että telavaipan (12) liikkeen mukaisesti liikkuva liukulaakerielementti (14,14a) avaa jarrutuspaineen säätölaitteesta (326,326a) virtaustien liukulaakerielementille (14,14a) telavaipan (12) liikkeen lähestyessä säädettyä ääriasentoaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että telavai-25 pan (12) lähestyessä säädettyä ääriasentoaan avataan jarrutuspaineen virtaustie liukulaakerielementille (14,14a) välittömästi olennaisesti kokonaan.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liukulaakerielementtien (14,14a) varsinainen kuormituksen asetuspaine ja virtaus 30 katkaistaan telavaipan (12) saavuttaessa säädetyn ääriasentonsa. n 13 97565 S. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että telavaippaa (12) tuetaan pääasiassa nippitason (A) suunnassa sekä tähän nähden poikittaissuunnassa.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukaista menetelmää soveltava putkimainen tela paperikonetta tai vastaavaa varten, jonka telan telavaippa (12) on pyörivästi tuettu stationääriselle telan akselille (11) telavaipan sisäpintaan (12’) ja/tai telan päätyihin (13,13a) vaikuttavien hydraulisen paineväliaineen paineella kuormitettavien liukulaake-rielementtien (14,14a; 14’, 14’a; 14", 14”a; 15,15a; 16,16a) avulla ja joka tela on ulkopuoli-10 sesti radiaalisesti kuormitettu ainakin yhden tason suunnassa eli ns. pääkuormitussuun-nassa (A), tunnettu siitä, että telavaippa (12) on tuettu telan akselille (11) radiaalisesti olennaisesti pääkuormitussuunnassa (A) vastakkaisiin suuntiin kuormitetuilla liukulaakerielementeillä (14,14a), jotka on kytketty kulloinkin omaan jarrutuspaineen säätölaitteeseensa (326,326a) siten, että telavaipalle (12) on sallittu määrätty maksimi 15 siirtoliike, jolloin telavaipan (12) lähestyessä ääriasentoaan jarrutuspaineen säätölaite (326,326a) on jäljestetty syöttämään jarrutuspaineen liukulaakerielementeille (14,14a) telavaipan (12) liikkeen jarruttamiseksi ja lopulta pysäyttämiseksi ääriasentoonsa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tela, tunnettu siitä, että jarrutuspaineen 20 säätölaite (326,326a) on kytketty vastaavaan liukulaakerielementtiin (14,14a) siten, että kyseinen säätölaite (326,326a) on kytketty pakko-ohjatusti avautumaan ja päästämään jarrutuspaineen liukulaakerielementille (14,14a) telavaipan (12) liikkeen mukaisesti.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tela, tunnettu siitä, että tela on varustettu 25 sähköisin ja/tai sähkömagneettisin kytkentä- ja ohjauslaittein (340,340a;341), jotka on kytketty jarrutuspaineen säätölaitteisiin (326,326a) kyseisten säätölaitteiden (326,326a) avaamiseksi sähköisesti ja jarrutuspaineen päästämiseksi vastaavalle liukulaakerielementille (14,14a) telavaipan (12) liikkeen mukaisesti.

9. Patenttivaatimuksen 6,7 tai 8 mukainen tela, tunnettu siitä, että jarrutuspai neen säätölaite (326) on vastaventtiili, joka telavaipan (12) ollessa normaaliasennossa 14 97565 on suljettuna ja estää jamituspaineen pääsyn liukulaakerielementille (14,14a) ja joka telavaipan (12) ollessa ääriasennossaan tai lähellä ääriasentoaan avautuu täysin päästäen koko jamituspaineen vaikuttamaan liukulaakerielementtiin (14,14a).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 6,7 tai 9 mukainen tela, tunnettu siitä, että liukulaakerielementin (14,14a) mäntäosaan on muodostettu välineet (321,321a;324,324a), jotka avaavat virtaustien jamituspaineen säätölaitteesta (326,326a) liukulaakerielementille (14,14a) telavaipan (12) ollessa lähellä ääriasentoaan.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen tela, tunnettu siitä, että liukulaakeriele mentin (14,14a) mäntäosaan on jäljestetty tappi (324,324a) tai vastaava, joka avaa säätölaitteen (326) vastaventtiilin sulkukappaleen (331) telavaipan (12) ollessa lähellä ääriasentoaan.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 6-11 mukainen tela, tunnettu siitä, että hydrauli set liukulaakerielementit (14,14a) on jäljestetty nippitasoon (A) vastakkaisiin suuntiin toisiinsa nähden ja että tela on lisäksi varustettu nippitasoon nähden poikittaissuuntaan vaikuttavin liukulaakerielementein (15,15a).

13. Jonkin patenttivaatimuksen 6-11 mukainen tela, tunnettu siitä, että olennai sesti pääkuormitussuunnassa (A) vaikuttavat liukulaakerielementit on järjestetty pareittain ja poikkeutettu mainitusta pääkuormitussuunnasta (A) yhtä paljon kyseisen suunnan kummallekin puolelle. 25 15 97565