FI103068B - Liukulaakerin ohjausjärjestelmä hydrostaattisesti laakeroitua telaa va rten - Google Patents

Description

103068

Liukulaakerin ohjausjärjestelmä hydrostaattisesti laakeroitua telaa varten Styrsystem för glidlager för en hydrostatiskt lagrad vals 5

Keksinnön kohteena on liukulaakerin ohjausjärjestelmä hydrostaattisesti laakeroitua paperikoneen tai paperin jälkikäsittelylaitteen telaa varten, joka on akselistaan laakeroitu laakeripesään kahdessa akselin kautta kulkevassa ja toisiinsa nähden poikittaissuuntaisessa tasossa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien, hydraulisesti kuormitettavien hydrostaattis-10 ten laakerielementtien avulla, jotka laakerielementit on varustettu telan akselin kaulan ympärille asemoituvin laakerikengin telan tukemiseksi pyörivästi laakeripesän suhteen.

Paperikoneiden ja paperin jälkikäsittelylaitteiden telat, sellaisia teloja lukuunottamatta, joissa telavaippa pääsee liikkumaan telan akseliin nähden, on tähän saakka pääsääntöises-15 ti laakeroitu vierintälaakereilla koneen runkorakenteisiin. Etenkin nipin muodostavien telojen, kuten kalanteritelojen, soft-kalanteritelojen ja liimapuristintelojen kohdalla tällaisesta vierintälaakeroinnista on aiheutunut määrättyjä ongelmia, joiden ratkaiseminen on vaatinut erityisjärjestelyjä. Nippiteloissa joudutaan mittaamaan nippikuormaa, mutta joissakin tapauksissa mittaaminen on muodostunut ongelmalliseksi. Esimerkiksi soft-20 kalanterilla joudutaan ajamaan sellaisella viivakuorma-alueella, jolla laakerikuorma on lähellä nollaa, mikä on vierintälaakerin kannalta erittäin ongelmallista, koska nollakuor-matilanteessa vierintälaakerin vierintäelimet pääsevät huomattavassa määrin liukumaan laakerikehien suhteen vierimisen sijasta, minkä seurauksena on laakerin varsin nopea vaurioituminen. Myös esimerkiksi liimapuristimilla ajetaan varsin vähäisillä viivakuor-25 millä siten, että telat ovat kevyesti kuormitetut. Kuumennettavissa teloissa, kuten esimerkiksi kalanteriteloissa ja vastaavissa ongelma on lähinnä Iaakereiden voitelun , . onnistuminen, eikä niinkään laakerivälysten hallinta. Vierintälaakereiden osalta on myös tämän johdosta jouduttu turvautumaan erityisjärjestelyihin. Vierintälaakerointiin liittyy lisäksi ongelma nopeusrajoittuneisuuden suhteen. Tällaisia rajoituksia pyörintänopeuden 30 suhteen ovat esimerkiksi laakerin lämmöntuotto ja siihen liittyen laakerin jäähdytysmah-dollisuus. Muunmuassa tämän johdosta vierintälaakerointi asettaa pyörintänopeudelle määrätyn rajan, jota laakerin valmistaja ei salli ylitettävän. Kuten aiemmin jo mainittiin, 103068 2 on laakerin vierintätarkkuus rajallinen johtuen mm. vierintäelinten ja vierintäratojen epätarkkuuksista. Vaikka perinteisessä telassa kaikki komponentit valmistettaisiin mahdollisimman tarkasti, epätarkkuuksista aiheutuvat virheet summaantuvat kootussa telassa.

5

Telojen vierintälaakerointiin liittyvien ongelmien johdosta on viimeaikoina yhä enenevässä määrin alettu kehittää telojen laakerointiin erilaisia liukulaakeriratkaisuja. Itse liukulaakeri sinänsä on rakenteeltaan ja toteutukseltaan varsin yksinkertainen, mutta etenkin nippitelojen kohdalla ongelmat muodostuvat usein siitä, millä tavoin liukulaake-10 ria pystytään ohjaamaan laakerikuormien ja telan radiaalisten siirtymien hallitsemiseksi. Ongelmat keskittyvät näin ollen pääasiassa liukulaakerin ohjausjärjestelmiin.

Nyt esillä olevan keksinnön tarkoituksena ja päämääränä on saada aikaan uudenlainen liukulaakerin ohjausjärjestelmä hydrostaattisesti laakeroitua telaa varten, jolla järjestel-15 mällä vältetään aikaisemmin tunnettuihin ratkaisuihin liittyviä haittapuolia ja jolla lisäksi saadaan aikaan merkittävä parannus aikaisempiin ratkaisuihin nähden. Tämän toteuttamiseksi on keksinnön mukaiselle liukulaakerin ohjausjärjestelmälle pääasiassa tunnusomaista, että samassa tasossa vastakkaisiin suuntiin kuormitetut laakerikengät on kulloinkin kytketty hydrauliventtiiliin, joka on järjestetty jakamaan hydrauliväliaineen paineen 20 kyseisille vastakkaissuuntaisille laakerikengille siten, että telaan kohdistuvasta ulkoisesta kuormituksesta riippumatta vastakkaissuuntaisten kenkien välille syntyy voimatasapaino telan pitämiseksi tarkoitetussa asemassaan laakeripesään nähden.

Tekniikan tasoon nähden keksinnöllä aikaansaadaan useita etuja, joista tässä yhteydessä 25 voidaan tuoda esiin mm. seuraavat. Telan pääkuormitussuunnassa, nippitelan kohdalla nippitason suunnassa laakerointi ei ole suoraan rungossa kiinni, vaan se on hydraulisesti kuormitettavissa mäntä-sylinterityyppisellä laitteella kohti telan laakerikaulaa. Keksinnön mukaisen ohjausjärjestelmän avulla tämä mahdollistaa telan hakeutumisen oikeaan asentoon ja asemaan ja pitämisen paikallaan laakeripesään nähden. Nippitelojen kyseessä 30 ollen keksintö edelleen mahdollistaa nippikuorman tarkan säätämisen sekä nippikuorman mittaamisen ilman erityisjärjestelyjä, sillä nippikuormitus voidaan laskea suoraan 3 103068 laakerikenkien öljynpaineista, koska kyseiset öljynpaineet ovat suoraan verrannollisia viivakuormaan nipissä. Laakerointiin kuuluvat hydrostaattiset laakerikengät voivat olla keksinnön mukaista järjestelmää käytettäessä telan akselin kaulan tai vastaavan laakeri-kaulan ympärille täysin vapaasti asemoituvat, jolloin mm. akselin lämpenemisestä 5 aiheutuva akselin halkaisijan kasvaminen ei aiheuta minkäänlaista ongelmaa, kuten eivät myöskään akselin taipumasta aiheutuvat kallistumat tai muut asemavirheet. Lisäksi laakerointijärjestely on itsessään värähtelyttä vastaanottava ja vaimentava. Nippitelojen lisäksi keksintöä voidaan soveltaa myös muissa teloissa, kuten erilaisissa rainan, viiran tai huovan ohjausteloissa tai vastaavissa, joissa telan laakerien pääasiallinen kuormitus 10 muodostuu telan yli kulkevan rainan, viiran tai huovan kireydestä. Keksinnön muut edut ja ominaispiirteet käyvät ilmi jäljempänä seuraavasta keksinnön yksityiskohtaisesta selostuksesta.

Seuraavaksi keksintöä selitetään esimerkinomaisesti oheisen piirustuksen kuvioihin 15 viittaamalla.

Kuvio 1 esittää täysin kaaviomaisena ja osittain leikattuna sivukuvana nipin muodostavan telan toisen puolen liukulaakeria.

20 Kuvio 2 esittää kaaviomaisesti laakeroinnin hydraulisen ohjausjärjestelmän edullista , sovellusmuotoa.

«

Kuvio 3 esittää esimerkkiä erään hydrostaattisesti laakeroidun liimapuristintelan laakeri-kenkien paineiden muutoksesta liimapuristinnipin viivakuorman funktiona.

25

Kuvio 4 esittää täysin kaaviomaisena kuvana liukulaakeria rainan, viiran tai huovan ohjaustelassa.

Piirustuksen kuvio 1 esittää täysin kaaviomaisesti telan tuentaan tarkoitettua hydrostaat-30 tista laakeria telassa, joka muodostaa nipin vastatelan kanssa. Itse telaa on havainnollistettu pistekatkoviivoin ja merkitty viitenumerolla 1 ja vastaavasti on telan akselia w 103068 4 merkitty viitenumerolla 3. Viitenumero 2 tarkoittaa vastatelaa, joka muodostaa telan 1 kanssa nipin N, joka on esimerkiksi liimapuristinnippi, kalanterointinippi tai vastaava. Nippitasoa on merkitty viitemerkinnöin A - A.

5 Kuvion 1 mukainen hydrostaattinen laakeri käsittää laakerielementit 10, 20, 30, 40, jotka on asennettu laakeripesään 4 ja jotka kuvion esityksessä tukeutuvat vasten telan akselia 3. Laakerointijärjestely käsittää pääkuormitussuunnassa eli nippitason A - A suunnassa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavat kannatinlaakerielementin 10 ja kuormituslaa-kerielementin 20 sekä nippitasoon A - A nähden poikittaissuunnassa vastakkaisiin 10 suuntiin vaikuttavat sivuohjauslaakerielementit 30, 40. Perusrakenteeltaan kannatinlaake-rielementti 10 ja kuormituslaakerielementti 20 ovat keskenään samanlaiset siten, että ne käsittävät laakeripesään 4 asennetun sylinterin 11, 21, johon on liikkuvasti sovitettu kannatinkengän 13, vastaavasti kuormituskengän 23 kuormitusmännät. Kyseisten kuormitusmäntien alle muodostuu sylinteriin 11, 21 painetila 12, 22, johon paineväli-15 ainetta johtamalla saadaan kannatinkenkä 13, vastaavasti kuormituskenkä 23, kuormittumaan kohti akselia 3. Kannatinkenkään 13 ja kuormituskenkään 23 on akselia 3 vasten tulevaan päähän muodostettu akseliin 3 päin avautuvat voitelutaskut 15, 25. Kannatinkenkään 13 ja vastaavasti kuormituskenkään 23 on muodostettu läpimenevät kapillaaripo-raukset 14, 24, jotka yhdistävät sylinterin painetilan 12, 22 voitelutaskuihin 15, 25. 20 Kapillaariporausten 14, 24 kautta paineväliaine pääsee näin ollen voitelutaskuihin 15, 25 .. . siten, että kannatinkengän 13 ja kuormituskengän 23 sekä akselin 3 väliin muodostuu öljy kalvo, jonka välityksellä kyseiset kengät tukeutuvat vasten akselia 3.

Kuviossa 1 on edelleen esitetty, että akselia 3 tuetaan nippitasoon A - A nähden 25 poikittaissuunnassa vaikuttavin sivuohjauslaakerielementein 30, 40. Kuvion 1 esityksessä . sivuohjauslaakerielementit 30, 40 koostuvat laakeripesään 4 asennetusta sylinteristä 31, 41 ja kyseiseen sylinteriin liikkuvasti sovitetusta sivuohjauskengästä 33, 43. Sivuohjaus-kengän 33, 43 mäntäosan alle muodostuu sylinteriin 31, 41 painetila 32, 42, johon paineöljyä johtamalla sivuohjauskenkiä kuormitetaan vasten telan akselia 3. Sivuohjaus-30 kenkiin 33, 43 on edelleen muodostettu akseliin 3 päin avautuvat voitelutaskut 35, 45, jotka ovat sivuohjauskenkien läpi menevien kapillaariporausten 34, 44 kautta yhteydessä 5 103068 sylinterin painetilaan 32, 42 siten, että kyseisten kapillaariporausten kautta paineväliaine pääsee painetilasta 32, 42 voitelutaskuihin 35, 45 öljykalvon muodostamiseksi sivuoh-jauskengän 33, 43 ja akselin 3 väliin. Sivuohjauskenkien 33, 43 avulla akseli 3 pidetään nippitasoon A - A nähden poikittaissuunnassa oikeassa asemassaan sekä vaimennetaan 5 värähtelyjä kyseisessä poikittaissuunnassa.

Kuviossa 2 on täysin kaaviomaisesti esitetty edullinen toteuttamisesimerkki keksinnön mukaisesta liukulaakerin ohjausjärjestelmästä. Kuvion 2 mukaisesti sekä nippitason A -A suunnassa vaikuttavia laakerielementtejä 10, 20 että nippitasoon nähden poikittais-10 suunnassa vaikuttavia laakerielementtejä 30, 40 ohjataan hydrauliventtiilien 50, 60 avulla. Ensimmäinen hydrauliventtiili 50, jolla ohjataan nippitason A - A suunnassa vaikuttavia kannatinkenkää 13 ja kuormituskenkää 23, käsittää luistin 51, joka kuvion 2 mukaisesti on esimerkiksi tapin 52 tai vastaavan elimen välityksellä yhteydessä kannatin-kenkään 13 siten, että luistin 51 liike noudattaa kannatinkengän 13 liikettä. Sen varmis-15 tamiseksi, että luisti 51 todella seuraa kannatinkengän 13 liikettä, voi luistin 51 alle olla järjestetty jousi 53, joka pitää tapin 52 kiinni kannatinkengässä 13. Tämä liikkeen varmistaminen voidaan toki hoitaa myös jollain muulla tavoin. Telan 1 kannatuksen ja kuormituksen syöttöpaine p^ syötetään näin ollen ensimmäiseen hydrauliventtiiliin 50, jonka kautta johdetaan ohjauspaineet sekä kannatinkengälle 13 että kuormituskengälle 20 23. Kannatinkengälle 13 menevää ohjauspainetta on kuviossa 2 merkitty viitemerkinnöin .. . Pjq ja kuormituskengälle menevää ohjauspainetta on vastaavasti merkitty viitemerkin nöin P20·

Vastaavalla tavalla toinen hydrauliventtiili 60, jolla ohjataan sivuohjauskenkiä 33, 43, 25 käsittää luistin 61, joka on tapin 62 tai vastaavan elimen välityksellä yhteydessä - . ensimmäiseen sivuohjauskenkään siten, että luistin 61 liike noudattaa kyseisen ensimmäi sen sivuohjauskengän 33 liikettä. Myös toisen hydrauliventtiilin 60 tapauksessa on kuviossa 2 esitetty, että luistin 61 liikkeen varmistamiseksi on luistin taakse sovitettu jousi 63. Näin ollen sivuohjauksen syöttöpaine pSQ johdetaan toiseen hydrauliventtiiliin 30 60, josta otetaan kummallekin sivuohjauskengälle 33, 43 ohjauspaineet. Ensimmäiselle sivuohjauskengälle 33 menevää painetta on kuviossa 2 merkitty viitemerkinnöin pjQ ja 103068 6 vastaavasti on toiselle sivuohjauskengälle 43 menevää painetta merkitty viitemerkinnöin P40·

Kuten aiemmin on jo mainittu, sivuohjauskenkien 33, 43 tehtävänä on pitää tela 1 5 nippitasoon A - A nähden poikittaissuunnassa paikallaan. Keksinnön mukaisessa ohjausjärjestelmässä tämä on toteutettu siten, että sivuohjauksen syöttöpaine pso syötetään toiselle hydrauliventtiilille 60, josta paineet hydrauliventtiilin luistin 61 asemasta riippuen johdetaan kummallekin sivuohjauskengälle 33, 43. Kuviossa 2 on telan akseli 3 ja niin muodoin toisen hydrauliventtiilin 60 luisti 61 esitetty keskiasennos-10 sa, jolloin luistin 61 kummallekin puolelle jää tarvittavat virtausaukot Zj, Z2, joiden kautta paineet Pjq, p^Q pääsevät sivuohjauskengille 33, 43. Mikäli kuviossa 2 esitetystä asennosta telan akseli 3 siirtyy vasemmalle, seuraa ensimmäinen sivuohjauskenkä 33 ja hydrauliventtiilin luisti 61 akselin liikettä. Tällöin ensimmäinen virtausaukko Zj kuristuu ja mahdollisesti sulkeutuu kokonaan, kun taas toinen virtausaukko Z2 avautuu enemmän, 15 minkä seurauksena suurempi paine ohjautuu toiselle sivuohjauskengälle 43, kun taas ensimmäiselle sivuohjauskengälle 33 menevä paine pienenee. Tämän seurauksena puolestaan telan akseli 3 siirtyy toisen sivuohjauskengän 43 työntämänä kuviossa 2 oikealle, jolloin vastaavasti ensimmäinen virtausaukko Zj avautuu enemmän ja toinen virtausaukko Z2 kuristuu. Kun akseli 3 on saavuttanut oikean asemansa, ovat vir-20 tausaukot Zj, Z2 sellaiset, että kummallekin sivuohjauskengälle 33, 43 menevät paineet - · P3Q, Ρ40 ovat yhtä suuret, jolloin ohjausjärjestelmä on telan sivuohjauksen suhteen tasapainossa.

Nippitason A - A suunnassa tela 1 pidetään sivuohjausta vastaavalla tavalla paikallaan 25 ensimmäisen hydrauliventtiilin 50 avulla, mutta painetasot kannatinkengän 13 ja • kuormituskengän 23 välillä muuttuvat nipissä N vaikuttavan viivakuorman funktiona.

Kun nippi N ajetaan kiinni ulkopuolisen voiman F (kuvio 1) vaikutuksesta esimerkiksi kuormitussylinterillä, alkaa tela 1 siirtyä nippitasossa A - A laakeripesään 4 nähden kohti kuormituskenkää 23, jolloin kannatinkenkä 13 ja siihen kytketty ensimmäisen 30 hydrauliventtiilin 50 luisti 51 seuraavat akselin 3 liikettä. Tämän seurauksena hydrauliventtiilin 50 ensimmäinen virtausaukko X] kuristuu ja toinen virtausaukko X2 avautuu 7 103068 enemmän, jolloin kannatinkengälle 13 menevä paine p^g pienenee ja vastaavasti kuormituskengälle 23 menevä paine P20 nousee. Kuormituksen lisääntyessä venttiilin luisti 51 liikkuu edelleen sen verran, että voimatasopaino syntyy kannatinkengän 13 ja kuormituskengän 23 välille. Kun nipin N viivakuorma vastaa telan 1 massan aiheuttamaa 5 viivakuormaa, kannatinkengän 13 ja kuormituskengän 23 paineet Pjq, P20 ovat yhtä suuret. Kun nipin N viivakuormaa nostetaan edelleen, kuormituskengän 23 paine P20 kasvaa edelleen ja vastaavasti kannatinkengän 13 paine pjg laskee. Näiden paineiden avulla telan akseli 3 pidetään nippitasossa A - A paikallaan laakeripesän 4 suhteen.

10 Kuviossa 3 on täysin kaaviomaisesti havainnollisuuden vuoksi esitetty esimerkki erään nippitelan (liimapuristin) kannatinkengän ja kuormituskengän paineiden pjg, P2g muutoksesta nipin viivakuorman Fn funktiona. Kuvion 3 esityksessä paineet muuttuvat täysin lineaarisesti ja tasapainotila säilyy toisen kengän paineen noustessa ja toisen vastaavasti laskiessa. Paineenmuutoksen ei tarvitse tapahtua täysin lineaarisesti vaan 15 käyrät voivat olla myös kaareutuvat paine-erojen toteutuessa vastaavalla tavalla. Kun nipin viivakuorma vastaa telan massasta aiheutuvaa kuormitusta, ovat kannatinkengän ja kuormituskengän paineet yhtä suuret. Tilanteessa, jossa telanippi N on avattu, keksinnön mukainen ohjausjärjestelmä yksinkertaisesti ja automaattisesti varmistaa tarvittavan voiteluainevirtauksen laakerielementeille 10, 20, 30, 40. Nippitasoon A - A nähden 20 poikittaissuunnassa toiminta on täysin vastaavanlainen kuin edellä on jo selostettu • . sivuohjauksen syöttöpaineen pso ohjautuessa toisen hydrauliventtiilin 60 kautta sivuoh- jauskengille 33, 43.

Kun nipin N ollessa avattuna viivakuormaa ei ole vaikuttamassa nippiin, kohdistuu 25 kannatinkenkään 13 telan 1 massasta aiheutuva kuormitus, joka pyrkii siirtämään telaa • kuviossa 2 alaspäin kohti kannatinkenkää 13. Kannatinkengän 13 siirtyessä alaspäin * siirtyy venttiilin luisti 51 mukana, jolloin ensimmäinen virtausaukko X| avautuu enemmän ja vastaavasti toinen virtausaukko X2 kuristuu, jolloin kannatinkengälle 13 menevä paine pjg kasvaa ja kuormituskengälle 23 menevä paine Ρ20 pienenee. Hyd-30 rauliventtiili 50 on edullisesti mitoitettu siten, että riippumatta siitä, onko nippi N avattuna vai vaikuttaako nippiin viivakuorma, venttiilin virtausaukot xj, X2 eivät sulkeudu kokonaisuudessaan, jolloin tarvittava voiteluainevirtaus on varmistettu sekä kannatinkengälle 13 että kuormituskengälle 23.

103068 8

Kuviossa 4 on kaaviomaisesti esitetty keksinnön mukaisen järjestelmän soveltaminen 5 telan laakeroinnissa, jota telaa 1 käytetään rainan W, viiran tai huovan ohjaustelana. Telan 1 laakerointi vastaa täysin kuviossa 1 esitettyä ja tämän vuoksi ei kaikkia kuviossa 1 esitettyjä viitemerkintöjä ole kuvioon 4 lisätty. Kuvion 4 tapauksessa telan 1 yli kulkeva raina W aiheuttaa telaan kuormituksen F^, jonka suuruus on rainan W kireydestä riippuvainen. Tämä kuormitus Fj,, joka vastaa edellisen sovellusmuodon yhteydessä 10 esiintyvää "ulkopuolista voimaa", otetaan laakeroinnilla vastaan ja tasapainotetaan täysin vastaavalla tavalla, kuin esim. kuvioiden 1 ja 2 yhteydessä on jo selostettu.

Edellä on keksintöä selitetty esimerkinomaisesti oheisen piirustuksen kuvioihin viittaamalla. Keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus rajoittaa yksinomaan kuvioissa esitettyyn 15 esimerkkiin, vaan keksinnön eri sovellusmuodot voivat vaihdella oheisissa patenttivaatimuksissa määritellyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

• · *

Claims (6)

9 103068

1. Liukulaakerin ohjausjärjestelmä hydrostaattisesti laakeroitua paperikoneen tai paperin jälkikäsittelylaitteen telaa varten, joka on akselistaan (3) laakeroitu laakeripesään (4) 5 kahdessa akselin (3) kautta kulkevassa ja toisiinsa nähden poikittaissuuntaisessa tasossa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien, hydraulisesti kuormitettavien hydrostaattisten laakerielementtien (10, 20; 30, 40) avulla, jotka laakerielementit on varustettu telan akselin (3) kaulan ympärille asemoituvin laakerikengin (13, 23; 33, 43) telan (1) tukemiseksi pyörivästi laakeripesän (4) suhteen, tunnettu siitä, että samassa 10 tasossa vastakkaisiin suuntiin kuormitetut laakerikengät (13, 23; 33, 43) on kulloinkin kytketty hydrauliventtiiliin (50; 60), joka on järjestetty jakamaan hydrauliväliaineen paineen kyseisille vastakkaissuuntaisille laakerikengille siten, että telaan (1) kohdistuvasta ulkoisesta kuormituksesta riippumatta vastakkaissuuntaisten kenkien (13, 23; 33, 43) välille syntyy voimatasapaino telan (1) pitämiseksi tarkoitetussa asemassaan laakeri- 15 pesään (4) nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että telaan (1) kohdistuvan ulkoisen kuormituksen pyrkiessä siirtämään telaa (1) kuormituksen suunnassa ohjausjärjestelmä on sovitettu hydrauliventtiilin (50) välityksellä syöttämään 20 kuormitussuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan vaikuttavalle laakerikengälle (23) - . suuremman paineen ja virtauksen ja vastaavasti pienentämään kuormituksen suunnassa vaikuttavan laakerikengän (13) virtausta ja painetta siten, että tela (1) pysyy laakeri-pesään (4) nähden paikallaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että _ ohjausjärjestelmään kuuluva hydrauliventtiili (50; 60) on kulloinkin kytketty vastakkai siin suuntiin vaikuttavista laakerikengistä toisen (13; 33) yhteyteen siten, että kyseisen laakerikengän (13; 33) liike ohjaa hydrauliventtiilin (50; 60) luistia (51; 61) virtauksen ja paineen jakamiseksi vastakkaisille laakerikengille (13, 23; 33, 43). 30 103068 10

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että ohjausjärjestelmä on järjestetty mittaamaan telan (1) aseman suoraan laakeri-kenkien (13, 23, 33, 43) aseman ja liikkeen perusteella.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että ohjausjärjestelmä on järjestetty ohjaamaan sinänsä tunnetun nippitelan (1) hydrostaattisia laakerielementtejä (10, 20; 30, 40), jossa nippitelassa pääasiallinen ulkoinen kuormitus koostuu viivakuormasta nipissä (N) ja telan (1) massan aiheuttamasta kuormituksesta. 10

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että ohjausjärjestelmä on järjestetty ohjaamaan sinänsä tunnetun rainan, viiran tai huovan ohjaustelan tai vastaavan hydrostaattisia laakerielementtejä (10, 20; 30, 40), jossa telassa pääasiallinen kuormitus koostuu telan yli kulkevan rainan, viiran tai huovan kireydestä. 15 • · • w « 11 103068