FI95742C - Menetelmä ja laitteisto putkimaisen telan telavaipan tukemiseksi - Google Patents

Description

95742 5

Menetelmä ja laitteisto putkimaisen telan telavaipan tukemiseksi Förfarande och anordning för stöttning av valsmanteln av en rörformig vals

Keksinnön kohteena on menetelmä paperikonetta tai vastaavaa varten tarkoitetun putkimaisen telan telavaipan tukemiseksi, jossa menetelmässä telavaippa tuetaan stationääriselle telan akselille telavaippaan ja/tai telan päätyihin vaikuttavien hydraulis-10 ten liukulaakerielementtien avulla, joita kuormitetaan hydraulisesti paineväliaineen paineella.

Keksinnön kohteena on myös laitteisto paperikonetta tai vastaavaa varten tarkoitetun putkimaisen telan telavaipan tukemiseksi, jolloin telavaippa on pyörivästi tuettu 15 stationääriselle telan akselille telavaipan sisäpintaan ja/tai telan päätyihin vaikuttavien hydraulisen paineväliaineen paineella kuormitettavien liukulaakerielementtien avulla.

Paperikoneiden putkimaiset telat on tavanomaisesti laakeroitu telavaipan päistä vierintä-laakereiden avulla telan akseleille. Tällaisella perinteisellä laakerointitavalla on omat 20 etunsa, mm. se, että laakerointi on varsin yksinkertaisesti toteutettavissa ja kustannuksiltaan sitä on tähän saakka pidetty suhteellisen kohtuullisena. Tällainen perinteinen laakerointi tapa, jossa telavaippa on päistään kiinteästi laakeroitu akselille, ei kuitenkaan sovellu läheskään kaikkiin käyttökohteisiin paperikoneissa. Varsin monessa tapauksessa tulee telavaipan päästä radiaalisuunnassa liikkumaan telan akseliin nähden, jota 25 ominaisuutta varsin usein edellytetään esim. taipumakompensoiduilta teloilta, jotka ovat nippikosketuksessa vastatelan kanssa. Sen lisäksi, että taipumakompensoidun telan taipuman kompensointilaitteiden avulla pyritään telavaippaa halutulla tavalla muotoilemaan etenkin viivapaineprofiilin säätöä varten, tulee myös telan päätyjen päästä liikkumaan radiaalisuunnassa akseliin nähden, jotta viivapaineprofiili olisi hallittavissa 30 myös telan päätyalueilla. Telan päätyalueiden profiilinsäätöominaisuuksien lisäksi on telan päätyalueiden kuormituksen säädöllä vaikutus päätyalueiden lämpötilojen hallintaan.

• · 2 95742 Tämän johdosta on kehitetty myös sellaisia teloja, joissa koko telavaippa pääsee kuormituksen suunnassa liikkumaan radiaalisesti telan akseliin nähden. Eräs tällainen tela on esitetty hakijan aikaisemmassa EP-patentissa nro 0 332 594, jossa taipumakom-pensoidun telan päätylaakereita ei ole asennettu suoraan telan keskiakselille, vaan 5 laakerit on sovitettu erillisten rengasosien päälle, jotka pääsevät radiaalisesti liikkumaan telan akseliin nähden. Tämän julkaisun mukainen taipumakompensoitu tela on nippitela ja telavaipan radiaalinen liike on rajoitettu nippitason suuntaiseksi. Liike on toteutettu siten, että mainittujen rengasosien ja telan akselin väliin on sovitettu hydrauliset voimalaitteet, jotka hydraulisen paineväliaineen avulla siirtävät päätylaakereita 10 nippiä kohti tai siitä poispäin. Pääasiallinen tarkoitus tällä ratkaisulla on nipin avaaminen ja sulkeminen. On olemassa myös lukuisa joukko muita vastaavantyyppisiä teloja, jotka hieman toisella tekniikalla toteutettuna saavat aikaan pääasiassa vastaavanlaisen toiminnan.

15 Telan vierintälaakeroinnista aiheutuu myös huomattavia haittoja ja/tai ongelmia telan valmistukselle ja toiminnalle. Eräs haitta on se, että vierintälaakerointi edellyttää omat koneistuksensa telavaippaan. Laakerien kuluminen voi myös tuoda mukanaan ongelmia ja edelleen vierintälaakerit asettavat omat rajoituksensa telassa käytettävän öljyn suhteen. Perinteisen laakerointitavan heikkoutena voidaan pitää mm. seuraavia ominai- 20 suuksia.

·· Nopeusrajoittuneisuus: Jo nykyisin telojen pyörimisnopeudet ylittävät laakerinvalmista- mien suurimmat sallitut nopeudet.

25 Vierintätarkkuus: Kootun telan vierintätarkkuus nykyisellä tekniikalla on erittäin vaikea saada enää paranemaan. Perinteisellä telalla vaikka kaikki komponentit (laakerit, laakeritilat, vaipan ulkopinta) koneistetaan mahdollisimman tarkasti, virheet summaantu-vat kootussa telassa.

30 Telavaipan laakeroinnin toteuttaminen liukulaakeroinnin avulla on myös ennestään tunnettua. Tällaisia liukulaakeroituja teloja on esitetty mm. US-patenteissa nrot 3 95742 5 060 357 ja 5 111 563. US-patentin 5 060 357 mukaisessa telassa telavaippa on varustettu päätykappaleittensa alueelle jäljestetyin vierintälaakerein, jotka on sovitettu vastaavantyyppisille, erillisille rengasosille, kuin edellä mainitussa EP-patentissa 0 332 594. Tela on tarkoitettu nippitelaksi ja sen telavaippa pääsee nippitason suunnassa 5 liikkumaan akseliin nähden mm. nipin avaamista ja sulkemista varten. Telavaipan sivuttaistuenta eli tuenta nippitasoon nähden poikittaissuunnassa on jäljestetty varsin monimukaisella liukulaakerointirakenteella, jonka avulla pyritään saamaan telavaipan liike tapahtumaan juuri nippitason suuntaisena. Rakenteen haittapuolena on juuri monimutkaisuus mm. useine liukupintoineen ja niveljäijestelyineen, mistä johtuen ei 10 rakenteen toimintavarmuutta, hallittavuutta ja luotettavuutta voida pitää kovin hyvänä. Ongelmana US-patentin 5 060 357 mukaisessa ratkaisussa on lisäksi se, että laitteistolla ei pystytä kompensoimaan esimerkiksi nippitasoon nähden poikittaissuuntaisia, telaan ulkopuolitse kohdistuvia voimia, koska tällaiset voimat aikaansaavat liukukenkien ja telavaipan sisäpinnan välisen öljykalvon rikkoontumisen.

15 US-patentissa 5 111 563 on esitetty liukulaakeroidun telan sivuttaissuuntainen tuentajär-jestely, joka on aiemmin mainitun US-patentin ratkaisua yksinkertaisempi. Tässä ratkaisussa sivuttaissuuntainen liukulaakerointi on kuitenkin toteutettu sellaisella niveljäijestelyllä, joka ei myöskään pysty kompensoimaan telaan ulkopuolitse kohdistu-20 via sivuttaisvoimia.

“ Nyt esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudentyyppinen menetelmä ja laitteisto paperikonetta tai vastaavaa vasten tarkoitetun telan telavaipan tukemiseksi sivuttaissuunnassa, jolla menetelmällä ja laitteistolla vältetään tekniikan tasoon liittyviä 25 haittapuolia ja joilla samalla saadaan aikaan olennainen parannus olemassa oleviin rakenteisiin ja menetelmiin nähden.

Tämän toteuttamiseksi on keksinnön mukaiselle menetelmälle pääasiallisesti tunnusomaista, että telavaippaa tuetaan telan akselille radiaalisesti ja/tai aksiaalisesti 30 vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien liukulaakerielementtien avulla siten, että ensimmäiseen tuentasuuntaan telavaippaa tuetaan kyseiseen tuentasuuntaan nähden telan akselille • · 4 95742 liikkumattomasti asennetun yhden tai useamman liukulaakerielementin avulla ja vastakkaiseen tuentasuuntaan telavaippa tuetaan kyseisessä tuentasuunnassa telan akseliin nähden liikkumaan pääsevän ainakin yhden liukulaakerielementin avulla, joka on vaikutuspinta-alaltaan olennaisesti pienempi kuin ensimmäiseen tuentasuuntaan vaikutta-5 va liukulaakerielementti.

Keksinnön mukaiselle laitteistolle on puolestaan pääasiassa tunnusomaista, että telavaippa on tuettu telan akselille radiaalisesti ja/tai aksiaalisesti vastakkaisiin suuntiin kuormitetuilla liukulaakerielementeillä, joista ensimmäiseen tuentasuuntaan vaikuttavat 10 liukulaakerielementit on kyseisessä tuentasuunnassa asennettu telan akselille liikkumattomasti ja vastakkaiseen tuentasuuntaan vaikuttavat liukulaakerielementit ovat kyseisessä tuentasuunnassa telan akseliin nähden liikkuvat ja että mainittujen liikkumattomasti asennettujen liukulaakerielementtien pinta-ala on olennaisesti suurempi kuin liikkuvasti asennettujen liukulaakerielementtien pinta-ala.

15

Keksinnöllä saadaan aikaan useita merkittäviä etuja ennestään tunnettuun tekniikkaan nähden ja näistä eduista voidaan tässä yhteydessä tuoda esiin mm. seuraavat. Keksinnön mukainen liukulaakerointitapa mahdollistaa telavaipan hallitut liikkeet ilman ulkoista kontrollia. Keksinnön mukaisen tuentajäijestelyn ansiosta saadaan myös telaan ulkopuo-20 litse kohdistuvat voimat kompensoitua. Toteutustapa on keksinnössä erittäin yksinkertainen ja näin ollen toimintavarma. Keksinnön muut edut ja ominaispiirteet käyvät ilmi jäljempänä seuraavasta keksinnön yksityiskohtaisesta selostuksesta.

Seuraavaksi keksintöä selitetään esimerkinomaisesti oheisen piirustuksen kuvioihin 25 viittaamalla.

Kuvio 1 esittää täysin kaaviomaisena, sivultapäin otettuna leikkauskuvana keksinnön mukaista liukulaakeroitua telaa, joka kuvion 1 esimerkissä on taipumakompensoitu tela.

30 Kuvio 2 esittää kaaviomaisesti kuviosta 1 otettua leikkauskuvaa pitkin linjaa II-II.

K

5 95742

Kuvio 2A esittää kaaviomaisena perspektiivikuvana esimerkkiä aksiaalituennan edullisesta rakenteesta.

Kuviot 3A ja 3B esittävät yksityiskohtaisempana ja osittaisena leikkauskuvana edullisia 5 toteuttamisesimerkkejä keksinnön mukaisen telan telavaipan sivuttaistuennasta.

Kuviot 4A ja 4B esittävät yksityiskohtaisempana ja osittaisena leikkauskuvana edullisia toteuttamisesimerkkejä keksinnön mukaisen telan telavaipan aksiaalisesta tuennasta.

10 Kuviot 1 ja 2 esittävät siis täysin kaaviomaisina leikkauskuvina keksinnön mukaista liukulaakeroitua putkimaista telaa siten, että kuvio 1 on aksiaalisuuntaisessa pystytasossa oleva leikkauskuva telasta ja kuvio 2 on pitkin linjaa II-II otettu leikkauskuva kuvion 1 mukaisesta telasta. Kuvioissa 1 ja 2 on telaa merkitty yleisesti viitenumerolla 10 ja näissä suoritusmuodoissa tela 10 on taipumakompensoitu tela, joka käsittää stationää-15 risen telan akselin 11, jonka päälle on pyörivästi sovitettu telavaippa 12, joka on hydraulisten kuormituselementtien 17 avulla tuettu telan akselille. Hydrauliset kuormi-tuselementit vaikuttavat nippitason suunnassa ja niiden avulla voidaan säätää telavaipan 12 muotoa ja hallita telan aksiaalisuuntaista nippiprofiilia.

20 Kuvioiden 1 ja 2 mukainen tela 10 on kokonaisuudessaan liukulaakeroitu tela siten, että telassa 10 ei ole lainkaan tavanomaisia telapäätyihin järjestettyjä vierintälaakereita.

Telan 10 laakerointi on toteutettu liukulaakerielementtien avulla, joista kuormituksen suunnassa, kuvioiden 1 ja 2 mukaisen telan tapauksessa nippitason suunnassa, vaikuttavia liukulaakerielementtejä on merkitty viitenumeroin 14 ja 14a. Ensimmäiset liukulaa-25 kerielementit 14 vaikuttavat nipin suuntaan eli kuormitusta vastaan ja toiset liukulaake-rielementit 14a vastakkaiseen suuntaan. Kuvioiden 1 ja 2 toteuttamisesimerkissä on lisäksi esitetty, että tela 10 on varustettu myös kuormituksen suuntaan nähden poikit-taissuuntaan vaikuttavin liukulaakerielementein 15,15a, jotka vaikuttavat vastakkaisiin suuntiin. Koska tela 10 on kokonaan liukulaakeroitu tela, on se varustettu myös 30 aksiaalisuunnassa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavin liukulaakerielementein 16,16a, jotka öljykalvon välityksellä tukeutuvat telapäätyihin 13,13a. Kuten kuviot 1 ja 2 esittävät, 95742 6 tukeutuvat radiaalisuunnassa vaikuttavat liukulaakerielementit 14,15,14a, 15a telavaipan 12 pintaan öljykalvon välityksellä. Kuvion 1 esityksessä on radiaalisuuntaan vaikuttavat liukulaakerielementit 14,14a, 15,15a jäljestetty pareittain siten, että kutakin liukulaake-rielementtiä on kaksi kappaletta, jotka on jäljestetty aksiaalisuunnassa vierekkäin.

5 Toiminnan kannalta ei tällainen järjestely ole kuitenkaan ehdoton edellytys, sillä laakerointi voidaan toteuttaa myös esimerkiksi pelkästään yksillä liukulaakerielemen-teillä.

Kuviossa 2 on puolestaan esitetty, että liukulaakerielementit 14,14a, 15,15a on jäljestetty 10 vaikuttamaan kuormituksen suunnassa ja siihen nähden poikittaissuunnassa. Liukulaake-rielementtejä voi olla kuitenkin myös useampia, jotka on sovitettu vaikuttamaan radiaalisesti eri kulma-asennoissa. Aksiaalisuuntaisten liukulaakerielementtien osalta voidaan lisäksi todeta, että kuviosta 1 poiketen voidaan telavaipan 12 aksiaalisuuntaiset liikkeet hallita pelkästään yksillä samassa tasossa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavilla 15 liukulaakerielementeillä 16,16a. Toisaalta voi näitä aksiaalisuuntaisia liukulaakeriele-menttejä 16,16a olla myös useampia, jotka on esimerkiksi tasaisella jaolla jaettu vaikuttamaan telapäätyjen 13,13a sisäpintaan.

Kuviossa 2A on aksiaalisista liukulaakerielementeistä esitetty edullisempi toteuttamis-20 muoto. Tämän toteuttamismuodon mukaisesti aksiaaliset liukulaakerielementit 16b ovat rengasmaisia liukulaakereita, joiden tukipintaan, joka tukeutuu telapäätyä 13,13a vasten, on muodostettu öljytaskuja 108. Vastaavasti on telan akseliin 11 muodostettu tämän kuvion esimerkissä rengasmainen ura 16c, johon liukulaakerielementin 16b "mäntäosa" on sovitettu. Aksiaalituenta voidaan hoitaa myös siten, että samaan 25 telapäätyyn 13 on vastakkaisilta puolilta tuettu liukulaakerielementit 16b, jolloin telan toisessa päässä ei aksiaalisia liukulaakereita tarvita.

Kuviot 3A ja 3B esittävät kaaviomaisina leikkauskuvina keksinnön mukaisia toteuttamismuotoja telavaipan 12 tuennasta kuormitussuuntaan nähden poikittaisessa suunnassa.

30 Kuviot 3A ja 3B ovat keskenään identtiset sillä poikkeuksella, että kuvion 3A tapauksessa hydraulinen paineväliaine syötetään vastakkaisiin suuntiin vaikuttaville liukulaake-

II

7 95742 rielementeille 15,15a samasta painelähteestä saman painekanavan 20 kautta, kun taas kuvion 3B tapauksessa vastakkaisiin suuntiin vaikuttaville liukulaakerielementeille 15,15a syötetään paineväliaine erillisistä painelähteistä erillisten painekanavien 20,20’ kautta.

Kuten kuvioissa 1 ja 2, on myös kuvioissa 3A ja 3B telavaippaa merkitty viitenumerolla 5 12 ja telan akselia viitenumerolla 11. Aluksi selostetaan telavaipan 12 sivuttaistuentaan käytetyn ratkaisun yleinen rakenne. Kuten jo aikaisemmin on tuotu esiin, telavaippaa 12 tuetaan telan akselille 11 kuormitussuuntaan nähden poikittaiseen suuntaan järjestettyjen liukulaakerielementtien 15,15a avulla, jotka vaikuttavat vastakkaisiin suuntiin. Toiminnaltaan liukulaakerielementit 15,15a ovat tavanomaisia siten, että kyseiset liukulaake-10 rielementit 15,15a tukeutuvat öljykalvon välityksellä telavaipan sisäpintaan 12’.

Kuvioiden 3A ja 3B esityksessä on ensimmäinen liukulaakerielementti 15 asennettu telan akselille 11 siten, että kyseinen ensimmäinen liukulaakerielementti 15 ei pääse liikkumaan radiaalisuunnassa telan akseliin 11 nähden. Ensimmäisen liukulaakeriele-15 mentin 15 asennus telan akselille 11 ei kuitenkaan ole täysin kiinteä, vaan liukulaakerielementti 15 pääsee telavaipan 12 aseman mukaisesti kallistumaan telan akseliin 11 nähden. Tätä varten on telan akselille 11 kiinnitetty runkokappale 23, johon ensimmäinen liukulaakerielementti 15 on laakeroitu esimerkiksi kuvioissa 3A ja 3B esitetyn pallomaisen nivellaakerin 26 avulla.

20

Vastakkaiseen suuntaan vaikuttava toinen liukulaakerielementti 15a on sen sijaan asennettu telan akseliin 11 nähden radiaalisuunnassa liikkuvaksi. Tätä varten on kuvioissa 3A ja 3B esitetyssä suoritusmuodossa telan akselille 11 asennettu runkokappale 23a ja toinen liukulaakerielementti 15a on varustettu hydraulisella paineväliaineella 25 paineistettavalla ontelotilalla 21a, johon mainittu runkokappale 23a on sovitettu työntymään. Runkokappaleen 23a ulkopää on muodostettu pallomaiseksi, jolloin kyseinen pallomainen ulkopää, joka tiivisteen 23’a välityksellä tukeutuu liukulaakerielementin 15a ontelotilan 21 lieriömäiseen sisäseinään, muodostaa nivellaakerin, jonka varassa liukulaakerielementti 15a pääsee kääntymään. Kumpaankin liukulaakerielementtiin 30 15,15a on tavanomaiseen tapaan muodostettu öljytaskut 24,24a, jotka ovat kapillaaripo- rausten 25,25a välityksin yhteydessä paineväliaineen syöttöön. Ensimmäisen liukulaa- 8 95742 kerielementin 15 kapillaariporaukset 25 ovat suorassa yhteydessä syöttökanavaan 22, kun taas toisen liukulaakerielementin 15a kapillaariporaukset 25a ovat yhteydessä paineistettavaan ontelollaan 21a, johon paineväliaine johdetaan syöttökanavasta 22a.

5 Erityisesti kuvioiden 3A ja 3B esityksen mukaisesti ovat vastakkaisiin suuntiin vaikuttavat liukulaakerielementit 15,15a kooltaan eri suuruiset siten, että liukulaakerielementtien 15,15a vaikutuspinta-alat, jolla ne tukeutuvat vasten telavaipan sisäpintaa 12’, ovat eri suuruiset. Ensimmäinen liukulaakerielementti 15, joka on radiaalisuunnassa liikkumaton telan akseliin 11 nähden, on pinta-alaltaan suurempi kuin vastakkaiseen suuntaan 10 vaikuttava liukulaakerielementti 15a ja edullisimmin on kyseisten liukulaakerielementtien 15,15a pinta-alojen suhde sellainen, että ensimmäisen liukulaakerielementin 15 pinta-ala on kaksi kertaa niin suuri kuin vastakkaiseen suuntaan vaikuttavan toisen liukulaakerielementin 15a pinta-ala. Tällä järjestelyllä saadaan aikaan se, että telavaipan 12 sivuttaistuentaan tarkoitettu laitteisto kantaa voimia yhtä paljon molempiin suuntiin.

15 Tätä havainnollistetaan seuraavassa esimerkinomaisesti.

Tutkitaan tilannetta, jossa telavaippaan 12 kohdistuu ulkopuolinen poikittaisvoima ja tilanteen havainnollistamiseksi käytetään seuraavia merkintöjä: 20 Aj = ensimmäisen liukulaakerielementin 15 pinta-ala

Pj = ensimmäiseen liukulaakerielementtiin 15 vaikuttava paine A2 = toisen liukulaakerielementin 15a pinta-ala p2 = toiseen liukulaakerielementtiin 15a vaikuttavat paine F = ulkoinen voima, joka vaikuttaa telaan poikittaissuunnassa (kuvioissa 3A ja 25 3B oikealta).

Tällöin voimatasapainoehdon mukaisesti: p2 A2 + F = Pj Aj 30 « 11 9 95742

Esitetystä esimerkistä on suoraan nähtävissä, että liukulaakerielementteihin IS, 15a syötettävä paine riippuu pelkästään ja yksinomaan telaan ulkoapäin kohdistuvan voiman F suuruudesta. Tasapaino ja ulkoisen voiman F kompensointi saavutetaan edullisimmin tilanteessa, jossa liukulaakerielementtien 15,15a pinta-alojen suhde on 2.

5 Tällöin telaan ulkopäin kohdistuvan voiman F suuruudesta riippumatta on telavaippa aina tasapainossa. Tukivoimista aiheutuu tosin telavaippaa 12 levittävä vaikutus, jota voidaan osittain kuitenkin pitää jopa etuna, koska tällä tavoin voidaan hallita paremmin telavaipan päätyalueiden lämpötiloja. Poikittaissuuntaan vaikuttavat liukulaakerielemen-tit 15,15a sijaitsevat nimittäin kuvion 1 mukaisesti juuri telavaipan päätyalueilla.

10

Kuvioissa 4A ja 4B on esitetty ratkaisu, jossa keksinnön mukaista menetelmää ja laitteistoa käytetään myös telavaipan 12 aksiaalisuuntaiseen tuen taan. Kuvioiden 4A ja 4B toteuttamisesimerkit ovat muilta osin täysin identtisiä sillä poikkeuksella, että kuvion 4A suoritusmuodossa aksiaalisuunnassa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavia 15 liukulaakerielementtejä 16,16a syötetään paineväliaineella, joka otetaan samasta painelähteestä painekanavan 30 kautta, kun taas kuvion 4B esimerkissä paineväliaine syötetään vastakkaisiin suuntiin vaikuttaville liukulaakerielementeille 16,16a erillisistä painelähteistä. Kuvioiden 4A ja 4B esimerkissä on telavaippa 12 näin ollen varustettu telapäädyin 13,13a, joiden sisäpintaan 13’,13’a on jäljestetty vaikuttamaan aksiaa-20 lisuunnassa liukulaakerielementit 16,16a. Liukulaakerielementit 16,16a ovat kuvioiden 4A ja 4B esimerkissä kuvion 2A tyyppisiä rengasmaisia liukulaakereita, joita voidaan pitää keksinnön kannalta edullisimpina vaihtoehtoina. Toiminnaltaan liukulaakerielementit 16,16a ovat tavanomaisia siten, että kyseiset liukulaakerielementit 16,16a on varustettu öljytaskuin 34,34a tai vastaavin, joihin paineväliaine johdetaan liukulaake-25 rielementtien 16,16a läpi kapillaariporausten 35,35a kautta siten, että liukulaakerielementit 16,16a tukeutuvat vasten telapäätyjen 13,13a sisäpintoja öljykalvon välityksellä. Kuvioiden 4A ja 4B mukaisesti on ensimmäinen liukulaakerielementti 16 asennukseltaan telan akseliin 11 nähden kiinteä. Aksiaalisessa tuennassa ei välttämättä tarvita edes sellaisia nivellaakereita, jotka esitettiin sisältyvän kuvioiden 3A ja 3B esimerkeissä 30 ensimmäisen liukulaakerielementin tuentaan. Toinen aksiaalisuunnassa vaikuttava liukulaakerielementti 16a on sen sijaan jäljestetty telan akseliin 11 aksiaalisuunnassa 10 95742 liikkuvaksi ja liukulaakerielementin 16a taakse on muodostettu tiivisteiden 33’a avulla tiivistetty paineistettava ontelotila 31a, johon paineväliaine syötetään ja josta se kapillaariporausten 35a kautta pääsee öljytaskuihin 34a. Ontelollaan 31 paineväliaine johdetaan syöttökanavan 32a kautta. Ensimmäisen liukulaakerielementin 16 öljytaskut 5 34 ovat sen sijaan kapillaariporausten 35 kautta suorassa yhteydessä syöttökanavaan 32.

Ensimmäinen liukulaakerielementti 16 on kuvioiden 4A ja 4B esityksen mukaisesti suurempi kuin toinen liukulaakerielementti 16 ja jo aiemmin selostettua telavaipan poikittaistuentaa vastaavalla tavalla on edullisimmassa esimerkissä ensimmäisen liukulaakerielementin 16 pinta-ala kaksi kertaa toisen liukulaakerielementin 16a pinta- 10 ala. Tällaisella ratkaisulla päästään samaan vaikutukseen eli siihen, että liukulaake-rielementeille 16,16a syötettävän paineväliaineen paine riippuu yksinomaan telaan ulkopuolelta kohdistuvasta aksiaalisuuntaisesta voimasta. Edullisimmassa esimerkissä, jossa pinta-alasuhde on kaksi, saadaan keksinnön mukaisessa ratkaisussa ulkopuoliset kuormitukset kokonaan kompensoitua.

15

Edellä on keksintöä selitetty esimerkinomaisesti oheisen piirustuksen kuvioihin viittaamalla. Keksintöä ei kuitenkaan ole rajoitettu koskemaan pelkästään kuvioissa esitettyjä esimerkkejä, vaan keksinnön eri toteuttamisesimerkit voivat vaihdella oheisissa patenttivaatimuksissa määritellyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

20

Claims (11)

11 95742

1. Menetelmä paperikonetta tai vastaavaa varten tarkoitetun putkimaisen telan telavaipan tukemiseksi, jossa menetelmässä telavaippa (12) tuetaan stationääriselle telan akselille 5 (11) telavaippaan (12) ja/tai telan päätyihin (13,13a) vaikuttavien hydraulisten liukulaa- kerielementtien (15,15a, 16,16a) avulla, joita kuormitetaan hydraulisesti paineväliaineen paineella, tunnettu siitä, että telavaippaa (12) tuetaan telan akselille (11) radiaalisesti ja/tai aksiaalisesti vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien liukulaakerielementtien (15,15a, 16,16a) avulla siten, että ensimmäiseen tuentasuuntaan telavaippaa (12) tuetaan 10 kyseiseen tuentasuuntaan nähden telan akselille (11) liikkumattomasti asennetun yhden tai useamman liukulaakerielementin (15,16) avulla ja vastakkaiseen tuentasuuntaan telavaippa (12) tuetaan kyseisessä tuentasuunnassa telan akseliin (11) nähden liikkumaan pääsevän ainakin yhden liukulaakerielementin (15a, 16a) avulla, joka on vaikutuspinta-alaltaan olennaisesti pienempi kuin ensimmäiseen tuentasuuntaan vaikuttava liukulaake-15 rielementti (15,16).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisessä tuentasuunnassa, jossa telavaippaa (12) tuetaan liikkumattomien liukulaakerielementtien avulla, telavaippaa (12) tuetaan kaksi kertaa suuremmalla vaikutuspinta-alalla kuin 20 vastakkaiseen tuentasuuntaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että telavaippaa (12) tuetaan vastakkaisiin suuntiin olennaisesti yhtäsuurella paineväliaineen paineella. 25

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineväliaine johdetaan vastakkaisiin suuntiin vaikuttaville liukulaakerielementeille (15,15a, 16,16a) samasta painelähteestä.

5. Laitteisto paperikonetta tai vastaavaa varten tarkoitetun putkimaisen telan telavaipan tukemiseksi, jolloin telavaippa (12) on pyörivästi tuettu stationääriselle telan akselille 12 95742 (11) telavaipan (12) sisäpintaan (12’) ja/tai telan päätyihin (13,13a) vaikuttavien hydraulisen paineväliaineen paineella kuormitettavien liukulaakerielementtien (15,15a, 16,16a) avulla, tunnettu siitä, että telavaippa (12) on tuettu telan akselille (11) radiaalisesti ja/tai aksiaalisesti vastakkaisiin suuntiin kuormitetuilla 5 liukulaakerielementeillä (15,15a,16,16a), joista ensimmäiseen tuentasuuntaan vaikuttavat liukulaakerielementit (15,16) on kyseisessä tuentasuunnassa asennettu telan akselille (11) liikkumattomasti ja vastakkaiseen tuentasuuntaan vaikuttavat liukulaakerielementit (15a, 16a) ovat kyseisessä tuentasuunnassa telan akseliin (11) nähden liikkuvat ja että mainittujen liikkumattomasti asennettujen liukulaakerielementtien (15,16) pinta-ala on 10 olennaisesti suurempi kuin liikkuvasti asennettujen liukulaakerielementtien (15a, 16a) pinta-ala.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäiseen tuentasuuntaan vaikuttavien asennukseltaan liikkumattomien liukulaakerielementtien 15 (15,16) pinta-ala on kaksi kertaa niin suuri kuin vastakkaiseen suuntaan vaikuttavien liukulaakerielementtien (15a, 16a) pinta-ala.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vastakkaisiin suuntiin vaikuttavat liukulaakerielementit (15,15a,16,16a) on kytketty samaan ja 20 yhteiseen painelähteeseen.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vastakkaisiin suuntiin vaikuttaviin liukulaakerielementteihin (15,15a, 16,16a) on kytketty vaikuttamaan sama paine. 25

9. Jonkin patenttivaatimuksen 5-8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että telavaipan (12) radiaaliseen tuentaan tarkoitetut kyseisessä tuentasuunnassa telan akselille (11) liikkumattomasti asennetut liukulaakerielementit (15) on asennettu telan akselille (11) kääntyvästi nivellaakerien (26) tai vastaavien avulla. 30 II 13 95742

10. Jonkin patenttivaatimuksen 5-9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että telan aksiaaliseen tuentaan tarkoitetut kyseisessä tuentasuunnassa liikkumattomasti asennetut liukulaakerielementit (16) on kiinnitetty telan akselille (11) jäykästi.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 5-10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että telan aksiaaliseen tuentaan tarkoitetut liukulaakerielementit (16,16a) ovat rengasmaisia liukulaakereita. 14 95742