FI98320C - Menetelmä paperikonetta tai vastaavaa varten tarkoitetun putkimaisen telan telavaipan liukulaakeroimiseksi ja menetelmää soveltava putkimainen tela - Google Patents

Description

98320

Menetelmä paperikonetta tai vastaavaa varten tarkoitetun putkimaisen telan telavaipan liukulaakeroimiseksi ja menetelmää soveltava putkimainen tela Förfarande för glidlagring av valsmanteln av en rörformig vals avsedd för en pappersmaskin eller motsvarande och en rörformig vals som tillämpar 5 förfarandet

Keksinnön kohteena on menetelmä paperikonetta tai vastaavaa varten tarkoitetun telan putkimaisen telavaipan liukulaakeroimiseksi, jossa menetelmässä telavaippa tuetaan 10 stationääriselle telan akselille telavaippaan tai telan päätyihin vaikuttavien hydraulisten liukulaakerielementtien avulla, joita kuormitetaan hydraulisesti paineväliaineen paineella.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä paperikonetta tai vastaavaa varten tarkoitetun 15 telan putkimaisen telavaipan liukulaakeroimiseksi, jossa menetelmässä telavaippa tuetaan stationääriselle telan akselille telavaippaan tai telan päätyihin vaikuttavien hydraulisten liukulaakerielementtien avulla, joita kuormitetaan hydraulisesti paineväliaineen avulla ja jota telaa kuormitetaan radiaalisesti ainakin yhden tason suunnassa eli ns. pääkuormitussuunnassa.

20

Keksinnön kohteena on edelleen menetelmää soveltava putkimainen tela paperikonetta tai vastaavaa varten, jonka telan telavaippa on pyörivästi tuettu stationääriselle telan akselille telavaipan sisäpintaan ja/tai telan päätyihin vaikuttavien, hydraulisen paineväliaineen paineella kuormitettavien liukulaakerielementtien avulla.

25

Keksinnön konteena on vielä keksinnön mukaista menetelmää soveltava putkimainen tela paperikonetta tai vastaavaa varten, jonka telavaippa on pyörivästi tuettu stationääriselle telan akselille telavaipan sisäpintaan ja/tai telan päätyihin vaikuttavien, hydraulisen paineväliaineen paineella kuormitettavien liukulaakerielementtien avulla ja joka tela on 30 radiaalisesti kuormitettu ainakin yhden tason suunnassa eli ns. pääkuormitussuunnassa.

2 98320

Paperikoneiden putkimaiset telat on tavanomaisesti laakeroitu telavaipan päistä vierintä-laakereiden avulla telan akselille. Tällaisella perinteisellä laakerointitavalla on omat etunsa, mm. se, että laakerointi on varsin yksinkertaisesti toteutettavissa ja kustannuksiltaan sitä on tähän saakka pidetty suhteellisen kohtuullisena. Tällainen perinteinen 5 laakerointitapa, jossa telavaippa on päistään kiinteästi laakeroitu akselille, ei kuitenkaan sovellu läheskään kaikkiin käyttökohteisiin paperikoneissa. Varsin monessa tapauksessa tulee telavaipan päästä radiaalisuunnassa liikkumaan telan akseliin nähden, jota ominaisuutta varsin usein edellytetään esim. taipumakompensoiduilta teloilta, jotka ovat nippikosketuksessa vastatelan kanssa. Sen lisäksi, että taipumakompensoidun telan 10 taipuman kompensointilaitteiden avulla pyritään telavaippaa halutulla tavalla muotoilemaan etenkin viivapaineprofiilin säätöä varten, tulee myös telan päätyjen päästä liikkumaan radiaalisuunnassa akseliin nähden, jotta viivapaineprofiili olisi hallittavissa myös telan päätyalueilla. Telan päätyalueiden profiilinsäätöominaisuuksien lisäksi on telan päätyalueiden kuormituksen säädöllä vaikutus päätyalueiden lämpötilojen 15 hallintaan.

Tämän johdosta on kehitetty myös sellaisia teloja, joissa koko telavaippa pääsee kuormituksen suunnassa liikkumaan radiaalisesti telan akseliin nähden. Eräs tällainen tela on esitetty hakijan aikaisemmassa EP-patentissa nro 0 332 594, jossa taipumakom-20 pensoidun telan päätylaakereita ei ole asennettu suoraan telan keskiakselille, vaan laakerit on sovitettu erillisten rengasosien päälle, jotka pääsevät radiaalisesti liikkumaan telan akseliin nähden. Tämän julkaisun mukainen taipumakompensoitu tela on nippitela ja telavaipan radiaalinen liike on rajoitettu nippitason suuntaiseksi. Liike on toteutettu siten, että mainittujen rengasosien ja telan akselin väliin on sovitettu hydrauli-25 set voimalaitteet, jotka hydraulisen paineväliaineen avulla siirtävät päätylaakereita nippiä kohti tai siitä poispäin. Pääasiallinen tarkoitus tällä ratkaisulla on nipin avaaminen ja sulkeminen. On olemassa myös lukuisa joukko muita vastaavan tyyppisiä teloja, jotka hieman toisella tekniikalla toteutettuna saavat aikaan pääasiassa vastaavanlaisen toiminnan.

li 30 3 98320

Telan vierintälaakeroinnista aiheutuu myös huomattavia haittoja ja/tai ongelmia telan valmistukselle ja toiminnalle. Eräs haitta on se, että vierintälaakerointi edellyttää omat koneistuksensa telavaippaan. Laakerien kuluminen voi myös tuoda mukanaan ongelmia ja edelleen vierintälaakerit asettavat omat rajoituksensa telassa käytettävän öljyn 5 suhteen. Perinteisen laakerointitavan heikkoutena voidaan pitää mm. seuraavia ominaisuuksia.

- Nopeusrajoittuneisuus: Jo nykyisin telojen pyörimisnopeudet ylittävät laakerinval-mistajien suurimmat sallitut nopeudet.

10 - Vierintätarkkuus: Kootun telan vierintätarkkuus nykyisellä tekniikalla on erittäin vaikea saada enää paranemaan. Perinteisellä telalla vaikka kaikki komponentit (laakerit, laakeritilat, vaipan ulkopinta) koneistetaan mahdollisimman tarkasti, virheet summaantu-vat kootussa telassa.

15

Telavaipan laakeroinnin toteuttaminen liukulaakeroinnin avulla on myös ennestään tunnettua. Eräs tällainen liukulaakeroitu tela on esitetty US-patentissa nro 5 111 563. Tämän julkaisun mukaisella ratkaisulla on päämääränä saada aikaan tela, joka automaattisesti koijaa ja kompensoi telan kuormitusta. Huomattavana haittapuolena 20 ratkaisussa on kuitenkin erittäin monimutkainen rakenne, mistä johtuen toiminnan hallittavuus ei ole paras mahdollinen.

Nyt esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudentyyppinen liukulaakeroitu, putkimainen tela paperikonetta tai vastaavaa varten, jolla vältetään tekniikan 25 tasoon liittyviä haittapuolia ja jolla samalla saadaan aikaan olennainen parannus olemassa oleviin rakenteisiin ja olemassa olevien telojen hallittavuuteen nähden.

Tämän toteuttamiseksi on keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäiselle toteuttamismuodolle pääasiassa tunnusomaista, että telavaippaa tuetaan telan akselille radiaali-30 sesti ja/tai aksiaalisesti vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien liukulaakerielementtien avulla siten, että telavaippaa siirtävän tai siirtämään pyrkivän ulkoisen voiman kohdistuessa 4 98320 telavaippaan säädetään suuremman kuormituksen puoleisen liukulaakerielementin paine vastakkaiseen suuntaan vaikuttavaa liukulaakerielementin painetta suuremmaksi niin, että ulkoiset voimat kumoutuvat.

5 Keksinnön mukaisen menetelmän toiselle toteuttamismuodolle on tunnusomaista se, että telavaippa tuetaan telan akselille radiaalisesti pääkuormitussuunnassa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien liukulaakerielementtien avulla siten, että kyseisessä pääkuormitussuunnassa telavaipan sallitaan siirtyä määrätyn matkan, jolloin telavaipan lähestyessä tässä suunnassa säädettyä ääriasentoaan telavaipan liikettä jarrutetaan ja lopulta liike 10 pysäytetään ääriasentoonsa liukulaakerielementtien avulla.

Menetelmää soveltavan telan ensimmäiselle toteuttamismuodolle on puolestaan pääasiassa tunnusomaista, että telavaippa on tuettu telan akselille radiaalisesti ja/tai aksiaalisesti vastakkaisiin suuntiin kuormitetuilla liukulaakerielementillä, jotka on 15 kytketty säätölaitteeseen tai vastaavaan säätöventtiiliin, joka on jäljestetty jakamaan vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien liukulaakerielementtien paineen siten, että telavaippaan ulkopuolelta kohdistuvien voimien liukulaakerielementtien vaikutussuuntien suuntaiset voimakomponentit kumoutuvat.

20 Menetelmää soveltavan telan toiselle toteuttamismuodolle on tunnusomaista se, että telavaippa on tuettu telan akselille radiaalisesti pääkuormitussuunnassa vastakkaisiin suuntiin kuormitetuilla liukulaakerielementeillä, jotka on kytketty säätölaitteeseen tai vastaavaan säätöventtiiliin, joka on jäljestetty jakamaan vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien liukulaakerielementtien paineen siten, että telavaipalle on sallittu määrätty 25 maksimi siirtoliike, jolloin telavaipan lähestyessä ääriasentoaan säätölaite tai vastaava säätöventtiili on jäljestetty ohjaamaan painetta liukulaakerielementeille telavaipan liikkeen jarruttamiseksi ja lopulta pysäyttämiseksi ääriasentoonsa.

Keksinnöllä saadaan aikaan useita merkittäviä etuja ennestään tunnettuun tekniikkaan 30 nähden ja näistä eduista voidaan tässä yhteydessä tuoda esiin mm. seuraavat. Keksinnön mukainen liukulaakerointitapa mahdollistaa telavaipan hallitut liikkeet ilman ulkoista li 98320 5 kontrollia. Edelleen saadaan ratkaisulla aikaan erittäin tarkka telavaipan asemointi. Liukulaakerointi koijaa automaattisesti telavaipan aseman oikeaksi, mikäli vaipan asema jostain syystä poikkeaa asetetusta arvostaan. Telan laakerointi on toteutettu hydraulisten liukulaakerielementtien avulla siten, että säätötavan ansiosta öljyn ja tehon kulutus ovat 5 erittäin pienet. Liukulaakerointitavan ansiosta ovat myös liukulaakerielementeistä telavaippaan vaikuttavat voimat helposti minimoitavissa. Edelleen keksinnön mukainen liukulaakerointitapa suojaa liukulaakerielementtien öljykalvot myös telavaipan ääriasentojen alueella. Keksinnön muut edut ja ominaispiirteet käyvät ilmi jäljempänä seuraa-vasta keksinnön yksityiskohtaisesta selostuksesta.

10

Seuraavaksi keksintöä selitetään esimerkinomaisesti oheisen piirustuksen kuvioihin viittaamalla.

Kuvio 1 esittää täysin kaaviomaisena, sivulta päin otettuna leikkauskuvana keksinnön 15 mukaista liukulaakeroitua telaa, joka kuvion 1 esimerkissä on taipumakompensoitu tela.

Kuvio 2 esittää kaaviomaisesti kuviosta 1 otettua leikkauskuvaa pitkin linjaa II-II.

Kuvio 2A esittää kaaviomaisena perspektiivikuvana esimerkkiä aksiaalituennan 20 edullisesta rakenteesta.

Kuvio 3 esittää yksityiskohtaisempana ja osittaisena leikkauskuvana ensimmäistä toteuttamismuotoa keksinnön mukaisen liukulaakeroidun telan sivuttaisesta tuennasta.

25 Kuvio 3A esittää yksityiskohtaisemmin kuvion 3 mukaisen telan telavaipan sivuttaistuen-taan käytetystä säätölaitteesta.

Kuvio 4 esittää kuviota 3 vastaavana kuvantona toista toteuttamismuotoa telavaipan sivuttaistuennasta.

30 6 98320

Kuvio 5 esittää kuvioita 3 ja 4 vastaavana kuvantona kolmatta toteuttamismuotoa telavaipan sivuttaistuennasta.

Kuvio 6 esittää kuvioita 3-5 vastaavana kuvantona neljättä toteuttamismuotoa telavaipan 5 sivuttaistuennasta.

Kuvio 7 esittää kaaviomaisena ja osittaisena leikkauskuvana ensimmäistä toteuttamismuotoa telavaipan tuennasta ja telavaipan liikkeiden hallinnasta telan kuormituksen suunnassa.

10

Kuvio 8 esittää kuviota 7 vastaavana kuvantona toista toteuttamismuotoa telavaipan tuennasta kuormituksen suunnassa.

Kuvio 9 esittää kuvioita 7 ja 8 vastaavana kuvantona kolmatta toteuttamismuotoa 15 telavaipan tuennasta kuormituksen suunnassa.

Kuvio 10 esittää neljättä toteuttamismuotoa kuvioiden 7-9 mukaisena kuvantona telavaipan tuennasta kuormituksen suunnassa.

20 Kuvio 11 esittää aksiaalisuuntaisena ja osittaisena leikkauskuvana telavaipan aksiaalista tuentaa ja telavaipan liikkeiden hallintaa aksiaalisuunnassa.

Kuvio 12 esittää kuviota 11 vastaavana kuvantona toista toteuttamismuotoa telavaipan aksiaalisesta tuennasta.

25

Kuvio 13 esittää kuvioita 11 ja 12 vastaavana kuvantona kolmatta toteuttamismuotoa telavaipan aksiaalisesta tuennasta.

Kuvio 14 esittää kuvioita 11-13 vastaavana kuvantona neljättä toteuttamismuotoa 30 telavaipan aksiaalisesta tuennasta.

Il • 98320 7

Kuviot 1 ja 2 esittävät siis täysin kaaviomaisina leikkauskuvina keksinnön mukaista liukulaakeroitua putkimaista telaa siten, että kuvio 1 on aksiaalisuuntaisessa pystytasossa oleva leikkauskuva telasta ja kuvio 2 on pitkin linjaa II-II otettu leikkauskuva kuvion 1 mukaisesta telasta. Kuvioissa 1 ja 2 on telaa merkitty yleisesti viitenumerolla 10 ja 5 näissä suoritusmuodoissa tela 10 on taipumakompensoitu tela, joka käsittää stationää-risen telan akselin 11, jonka päälle on pyörivästi sovitettu telavaippa 12, joka on hydraulisten kuormituselementtien 17 avulla tuettu telan akselille. Hydrauliset kuormi-tuselementit 17 vaikuttavat nippitason suunnassa ja niiden avulla voidaan säätää telavaipan 12 muotoa ja hallita telan aksiaalisuuntaista nippiprofiilia.

10

Kuvioiden 1 ja 2 mukainen tela 10 on kokonaisuudessaan liukulaakeroitu tela siten, että telassa 10 ei ole lainkaan tavanomaisia telapäätyihin jäljestettyjä vierintälaakereita. Telan 10 laakerointi on toteutettu liukulaakerielementtien avulla, joista kuormituksen suunnassa, kuvioiden 1 ja 2 mukaisen telan tapauksessa nippitason suunnassa, vaikutta-15 via liukulaakerielementtejä on merkitty viitenumeroin 14 ja 14a. Ensimmäiset liukulaa-kerielementit 14 vaikuttavat nipin suuntaan eli kuormitusta vastaan ja toiset liukulaake-rielementit 14a vastakkaiseen suuntaan. Kuvioiden 1 ja 2 toteuttamisesimerkissä on lisäksi esitetty, että tela 10 on varustettu myös kuormituksen suuntaan nähden poikit-taissuuntaan vaikuttavien liukulaakerielementin 15,15a, jotka vaikuttavat vastakkaisiin 20 suuntiin. Koska tela 10 on kokonaan liukulaakeroitu tela, on se varustettu myös aksiaalisuunnassa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavin liukulaakerielementein 16,16a, jotka öljykalvon välityksellä tukeutuvat telapäätyihin 13,13a. Kuten kuviot 1 ja 2 esittävät, tukeutuvat radiaalisuunnassa vaikuttavat liukulaakerielementit 14,15,14a, 15a telavaipan 12 sisäpintaan öljykalvon välityksellä. Kuvion 1 esityksessä on radiaalisuuntaan 25 vaikuttavat liukulaakerielementit 14,14a, 15,15a jäljestetty pareittain siten, että kutakin liukulaakerielementtiä on kaksi kappaletta, jotka on jäljestetty aksiaalisuunnassa vierekkäin. Toiminnan kannalta ei tällainen jäijestely ole kuitenkaan ehdoton edellytys, sillä laakerointi voidaan toteuttaa myös esimerkiksi pelkästään yksillä liukulaakeriele-menteillä.

30 8 98320

Kuviossa 2 on puolestaan esitetty, että liukulaakerielementit 14,14a, 15,15a on jäljestetty vaikuttamaan kuormituksen suunnassa ja siihen nähden poikittaissuunnassa. Liukulaake-rielementtejä voi olla kuitenkin myös useampia, jotka on sovitettu vaikuttamaan radiaalisesti eri kulma-asennoissa. Aksiaalisuuntaisten liukulaakerielementtien osalta 5 voidaan lisäksi todeta, että kuviosta 1 poiketen voidaan telavaipan 12 aksiaalisuuntaiset liikkeet hallita pelkästään yksillä samassa tasossa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavilla liukulaakerielementeillä 16,16a. Toisaalta voi näitä aksiaalisuuntaisia liukulaakeriele-menttejä 16,16a olla myös useampia, jotka on esimerkiksi tasaisella jaolla jaettu vaikuttamaan telapäätyjen 13,13a sisäpintaan.

10

Kuviossa 2A on aksiaalisista liukulaakerielementeistä esitetty edullisempi toteuttamismuoto. Tämän toteuttamismuodon mukaisesti aksiaaliset liukulaakerikengät 16b ovat rengasmaisia liukulaakereita, joiden tukipintaan, joka tukeutuu telapäätyä 13,13a vasten, on muodostettu öljytaskuja 108. Vastaavasti on telan akseliin 11 muodostettu 15 rengasmainen ura 16c, johon liukulaakerielementin 16b "mäntäosa" on sovitettu.

Aksiaalituenta voidaan hoitaa myös siten, että samaan telapäätyyn 13 on vastakkaisilta puolilta tuettu liukulaakerielementit 16b, jolloin telan toisessa päässä ei aksiaalisia liukulaakereita tarvita.

20 Kuviossa 3 on esitetty kaaviomaisena leikkauskuvana ensimmäinen toteuttamismuoto telavaipan 12 tuennasta kuormitussuuntaan nähden poikittaisessa suunnassa. Kuten kuvioissa 1 ja 2, on myös kuviossa 3 telavaippaa merkitty viitenumerolla 12 ja telan akselia viitenumerolla 11. Aluksi selostetaan telavaipan 12 sivuttaistuentaan käytetyn ratkaisun yleinen rakenne. Kuten jo aikaisemmin on tuotu esiin, telavaippaa 12 tuetaan 25 telan akselille 11 kuormitussuuntaan nähden poikittaiseen suuntaan järjestettyjen laakerikenkien 15,15a avulla, jotka vaikuttavat vastakkaisiin suuntiin. Toiminnaltaan liukulaakerielementit 15,15a ovat tavanomaisia siten, että kyseiset liukulaakerielementit 15,15a tukeutuvat öljykalvon välityksellä telavaipan sisäpintaan 12’.

30 Kuvion 3 esityksessä on telan akselille 11 asennettu runkokappaleet 23,23a ja liukulaakerielementit 15,15a on varustettu hydraulisella paineväliaineella paineistettavin onteloti- li 9 98320 loin 21,21a, joihin mainitut runkokappaleet 23,23a on sovitettu työntymään. Runkokap-paleet 23,23a on tiivisteiden 23’,23’a avulla tiivistetty liukulaakerielementtien 15,15a ontelotiloihin 21,21a. Liukulaakerielementtien 15,15a ulkopintaan on muodostettu tavanomaiseen tapaan öljytaskut 24,24a, jotka ovat kapillaariporausten 25,25a välityksin 5 yhteydessä paineistettaviin ontelotiloihin 21,21a. Liukulaakerielementtien 15,15a kuormitukseen käytettävää paineväliainetta siirtyy näin ollen ontelotiloista 21,21a kapillaariporausten 25,25a kautta öljytaskuihin 24,24a öljykalvon muodostamiseksi liukulaakerielementtien 15,15aja telavaipan sisäpinnan 12’ välille. Liukulaakerielementtien 15,15a kuormitukseen käytettävä paineväliaine tuodaan telaan keskikanavaa 20 10 pitkin, josta se ohjataan liukulaakerielementeille 15,15a syöttökanavan 19 kautta. Syöttökanava 19 ei kuitenkaan ole suorassa yhteydessä liukulaakerielementteihin 15,15a, vaan telaan on järjestetty säätölaite 26, joka jakaa paineväliaineen liukulaakerielementeille 15,15a.

15 Kuvion 3 suoritusmuodossa on kyseinen säätölaite 26 sovitettu ensimmäisen liukulaake-rielementin 15 runkokappaleeseen 23 ja tältä säätölaitteelta 26 paineväliaine johdetaan ensimmäisen liukulaakerielementin 15 ontelollaan 21 painekanavaa 35 pitkin ja toisen liukulaakerielementin 15a ontelollaan 21ayhdyskanavaa 18 ja toisen liukulaakerielementin 15a runkokappaleeseen 23a muodostettua painekanavaa 35a pitkin.

20 Säätölaitteen 26 rakennetta ja toimintaa on selostettu lähemmin kuvion 3A yhteydessä. Säätölaite 26 käsittää venttiilin, joka muodostuu ensimmäisen liukulaakerielementin 15 runkokappaleeseen 23 muodostettuun poraukseen 36 sovitetusta kolmiosaisesta luistista 29,30,31. Luistin keskiosa 29, ensimmäinen päätyosa 30 ja toinen päätyosa 31 ovat 25 yhteydessä keskenään karatapin 27 välityksin ja kyseiset luistinosat 29,30,31 ovat toisistaan välin päässä siten, että luistinosien väleihin jää virtaustiet 32,33 paineväliainetta varten. Ensimmäinen virtaustie 32 on painekanavan 35 kautta yhteydessä ontelollaan 21 ja vastaavasti on toinen virtaustie 33 yhdyskanavan 18 ja toisen liukulaakerielementin 15a runkokappaleeseen 23a muodostetun painekanavan 35a kautta 30 yhteydessä toisen liukulaakerielementin 15a ontelollaan 21a. Säätölaitteen 26 kolmiosaisen luistin 29,30,31 taakse on porauksen 36 pohjaan asennettu jousi 28, joka 10 98320 kuormittaa luistia 29,30,31 kohti liukulaakerielementtiä 15 siten, että karatappi 27 tukeutuu ontelotilan pohjaan 22. Paineväliaine tuodaan säätölaitteelle 26 syöttökanavaa 19 pitkin ja poraukseen 36 on syöttökanavan 19 kohdalle muodostettu rengasura 34, jonka kautta paineväliaine pääsee tarkoitetulla tavalla ensimmäisen ja/tai toisen 5 virtaustien 32/33 kautta ensimmäisen ja/tai toisen liukulaakerielementin ontelollaan 21,21a. Tämä on vain yksi esimerkki luistirakenteesta. Luisti voidaan samat toiminnot huomioonottaen konstruoida muullakin tavoin.

Säätölaitteen 26 avulla, kuten jo edellä todettiin, kompensoidaan telaan kohdistuvat 10 sivuttaisvoimat. Säätölaite 26 on toteutettu siten, että sen kautta ohjataan paineväliai-neen paine kummallekin liukulaakerielementille 15,15a siten, että suurempi paine ohjautuu kuormituksen puolelle siirtämään telavaippaa 12 ulkopuolista kuormitusta vastaan. Kuviota 3A tarkasteltaessa voidaan nähdä, että mikäli ulkopuolinen kuormitus kohdistuu ensimmäisen liukulaakerielementin 15 kuormitussuuntaa vastaan, työntyy 15 kolmiosainen luisti 29,30,31 kuviossa 3A jousen 28 voimaa vastaan vasemmalle, avaa ensimmäisen virtaustien 32 ja sulkee toisen virtaustien 33. Tällöin syöttökanavasta 19 tulevan paineväliaineen paine ohjautuu ensimmäisen virtaustien 32 ja painekanavan 35 kautta ensimmäisen liukulaakerielementin 15 ontelollaan 21 samalla, kun luistin keskiosa estää paineen pääsyn toisen liukulaakerielementin 15a ontelotilaan 21a. 20 Ensimmäisen liukulaakerielementin 15 ontelotilaan 21 menee näin suurempi paine, jolloin kyseinen paine korjaa vaipan aseman oikeaksi.

Säätölaite 26 on rakenteeltaan sellainen, että hyvinkin pieni telavaipan 12 liike ohjaa virtausta ja painetta halutulla tavalla. Kuvion 3A mukaisesti tämä on yksinkertaisesti 25 toteutettu siten, että luistin keskiosan 29 aksiaalinen pituus on hieman pienempi kuin poraukseen 36 muodostetun rengasuran 34 aksiaalinen pituus. Luistin keskiosan 29 pituuden ollessa olennaisesti yhtä suuren kuin poraukseen 36 muodostetun rengasuran 34 aksiaalinen pituus, saadaan esim. kuvion mukaisella luistin keskiosan 29 muotoilulla aikaan se, että esitetyssä keskiasennossa öljyä pääsee kummallekin liukulaakeri-30 elementille 15,15a. Välittömästi luistin 29,30,31 siirtyessä pois kuviossa 3A esitetystä keskiasennosta, virtaustie avautuu jompaan kumpaan ontelotilaan 21,21a samalla, kun

II

11 98320 vastakkaiseen ontelollaan virtaus sulkeutuu. Näin ollen säätölaite 26 reagoi välittömästi ja ilman viivettä telavaipan 12 liikkeisiin.

Kuviossa 4 on esitetty toinen toteuttamismuoto telavaipan sivuttaistuennasta liukulaake-5 roidussa telassa. Kuvion 4 ratkaisu poikkeaa kuviossa 3 esitetystä siinä suhteessa, että kuvion 4 toteuttamismuoto on varustettu sivuttaistuennan esiohjauksella ja sen johdosta ratkaisu selostetaan tässä kokonaisuudessaan. Myös kuviossa 4 on liukulaakeroidun telan telavaippaa merkitty viitenumerolla 12 ja telan akselia viitenumerolla 11. Myös tässä suoritusmuodossa on tela varustettu kuormitussuuntaan nähden poikittaissuunnassa 10 vaikuttavien liukulaakerielementtien 15,15a, jotka kuten kuvion 3 suoritusmuodossakin, vaikuttavat toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin. Liukulaakerielementit 15,15a käsittävät telan akseliin 11 kiinnitetyn runkokappaleen 23,23a, jonka päälle itse liukulaake-rielementti 15,15a on sovitettu siten, että runkokappale 23,23a työntyy liukulaakeriele-menttiin 15,15a muodostettuun, paineistettavaan onteloillaan 21,21a, johon nähden 15 runkokappale 23,23a on tiivisteen 23’,23’a avulla tiivistetty. Liukulaakerielementtien 15,15a ulkopintaan on muodostettu öljytaskut 24,24a, jotka ovat kapillaariporausten 25,25a kautta yhteydessä liukulaakerielementin paineistettavaan ontelotilaan 21,21a. Liukulaakerielementtien 15,15a paineistukseen käytettävää paineväliainetta, etenkin öljyä, siirtyy kapillaariporausten 25,25a kautta öljytaskuihin 24,24a muodostamaan 20 öljykalvon liukulaakerielementtien 15,15a ja telavaipan sisäpinnan 12’ väliin.

Ensimmäisen liukulaakerielementin 15 runkokappaleeseen 23 on muodostettu vastaavanlainen säätölaite 26, joka kuvattiin jo kuvioiden 3 ja 3A suoritusmuotojen yhteydessä. Niinpä mainittu säätölaite 26 käsittää ensimmäisen liukulaakerielementin 15 runkokap-25 paleeseen 23 muodostetun porauksen 36, johon on sovitettu kuviossa 3A esitetyllä tavalla kolmiosainen luisti 29,30,31. Luisti 29,30,31 on varustettu ensimmäisen liukulaakerielementin ontelotilan pohjaan 22 tukeutuvalla karatapilla 27 ja porauksen 36 pohjaan on sovitettu jousi 28, joka kuormittaa luistia mainittua ontelotilan pohjaa 22 vasten. Säätölaite 26 on varustettu kahdella virtaustiellä 32,33, joita rajoittavat luistin 30 keskiosa 29 ja toisaalta ensimmäinen päätyosa 30 ja toisaalta toinen päätyosa 31. Luistin 29,30,31 ollessa kuvion 4 esittämässä keskiasennossa, on kumpikin virtaustie 12 98320 yhteydessä rengasuran 34 ja syöttökanavan 19 kautta keskikanavaan 20, jonka kautta paineväliaine liukulaakerielementeille 15,15a syötetään.

Säätölaite 26 ei kuitenkaan jaa suoraan paineväliainetta liukulaakerielementeille 15,15a 5 säätölaitteen 26 luistin 29,30,31 asennosta riippuen, vaan kuvion 4 suoritusmuodossa on tela lisäksi varustettu säätöventtiilillä 40. Säätölaite 40 käsittää porauksessa 40a liikkuvan, kolmiosaisen luistin 41,42,43, jossa luistin keskiosa 41 ja päätyosat 42 ja 43 rajoittavat väleihinsä ensimmäisen virtaustien 44 ja toisen virtaustien 45. Säätöventtiili 40 on varustettu paineen syöttökanavalla 46, joka on yhteydessä samaan keskikanavaan 10 20, jonka kautta paineväliainetta syötetään säätölaitteelle 26. Säätöventtiilin 40 luistin 41,42,43 ollessa kuvion 4 esittämässä keskiasennossa, paineväliainetta pääsee säätö-venttiilin paineensyöttökanavan 46 kautta poraukseen 40a muodostettuun rengasuraan 51 ja siitä edelleen kumpaankin virtaustiehen 44,45. Luistin 41,42,43 siirtyessä pois kuviossa 4 esitetystä keskiasennosta esimerkiksi vasemmalle, sulkee luistin keskiosa 41 15 säätöventtiilin paineensyöttökanavan 46 yhteyden toiseen virtaustiehen 45 ja avaa yhteyden suuremmaksi ensimmäiseen virtaustiehen 44. Ensimmäisestä virtaustiestä 44 on ensimmäisen painekanavan 49 kautta yhteys ensimmäisen liukulaakerielementin 15 ontelotilaan 21 ja vastaavasti on toisesta virtaustiestä 45 yhteys toisen painekanavan 50 kautta toisen liukulaakerielementin 15a runkokappaleeseen 23a muodostettuun paine-20 kanavaan 35a ja siitä edelleen ontelotilaan 21a. Säätölaitteen 26 ensimmäinen virtaustie 32 on ensimmäisen paineenohjauskanavan 47 kautta yhteydessä säätöventtiilin 40 poraukseen 40a luistin ensimmäisen päätyosan 42 taakse ja vastaavasti on säätölaitteen 26 toinen virtaustie 33 yhteydessä toisen paineenohjauskanavan 48 kautta säätöventtiilin 40 poraukseen 40a luistin toisen päätyosan 43 taakse.

25

Myös kuvion 4 tapauksessa ohjautuu suurempi paine säätölaitteen 26 ja säätöventtiilin 40 kautta sen puolen liukulaakerielementille 15,15a, jonka suunnasta telaan kohdistuu ulkopuolinen kuormitus, jolloin tällä puolella oleva liukulaakerielementti siirtää telavaippaa 12 ulkopuolista kuormitusta vastaan. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että 30 kun esimerkiksi telaan kohdistuu ulkopuolinen kuormitus kuvion 4 esityksessä vasemmalta pyrkien siirtämään telavaippaa 12 kuviossa 4 oikealle, säätölaitteen 26 luisti ti 13 98320 29,30,31 siirtyy jousen 28 siirtämänä myös oikealle, jolloin syöttökanavasta 19 avautuu yhteys toiseen virtaustiehen 33 ja samalla yhteys ensimmäiseen virtaustiehen 32 sulkeutuu luistin keskiosan 29 vaikutuksesta. Tällöin syöttökanavan 19 paine pääsee toisen virtaustien 33 ja toisen paineenohjauskanavan 48 kautta vaikuttamaan säätövent-5 tiilin 40 kolmiosaisen luistin toisen päätyosan 43 taakse. Paine siirtää säätöventtiilin 40 luistia 41,42,43 kuviossa 4 oikealle, jolloin luistin keskiosa 41 sulkee yhteyden säätöventtiilin paineensyöttökanavasta 46 säätöventtiilin ensimmäiseen virtaustiehen 44 ja avaa yhteyden säätöventtiilin paineensyöttökanavasta 46 säätöventtiilin toiseen virtaustiehen 45 ja siitä edelleen toista painekanavaa 50 ja toisen laakerielementin 15a 10 runkokappaleessa 23a olevaa painekanavaa 35a pitkin toisen laakerielementin 15a ontelotilaan 21a. Tällöin toisen liukulaakerielementin 15a ontelotilaan 21a muodostuu suurempi paine kuin mikä vallitsee ensimmäisen liukulaakerielementin 15 ontelotilassa 21, jolloin mainittu suurempi paine pyrkii koijaamaan telavaipan 12 aseman oikeaksi. Kun telavaipan 12 asema on korjaantunut, palaavat sekä säätölaitteen 26 että säätö-15 venttiilin 40 luistit 29,30,31 ja 41,42,43 kuviossa 4 esitettyyn keskiasentoon, jolloin tilanne on jälleen normalisoitunut.

Kuvion 4 mukaisen suoritusmuodon toiminta on näin ollen pitkälti samanlainen kuviossa 3 esitetyn kanssa kuitenkin sillä erotuksella, että koska kuvion 4 suoritusmuodossa 20 käytetään säätöventtiilin 40 avulla esiohjausta, ei kuvion 4 suoritusmuodossa pääse tapahtumaan sellaista telavaipan 12 värähtelyliikettä poikittaissuunnassa, mikä joissakin tapauksissa saattaa olla mahdollista kuvion 3 mukaisessa suoritusmuodossa, jossa esiohjausta ei käytetä. Myös säätöventtiili 40 on rakenteeltaan sellainen, että hyvinkin pieni vaipan 12 liike ohjaa virtausta ja painetta halutulla tavalla. Tämä on toteutettu 25 vastaavalla tavalla, kuin selostettiin kuvion 3A yhteydessä säätölaitteesta 26, eli siten, että luistin keskiosan 41 mitoitus rengasuraan 51 nähden ja/tai luistin keskiosan 41 muotoilu on valittu sopivasti. Näin ollen hyvinkin pieni luistin 41,42,43 liike ohjaa virtausta ja painetta joko ensimmäiseen painekanavaan 49 tai toiseen painekanavaan 50.

30 Kuviossa 5 on esitetty kolmas toteuttamismuoto telavaipan 12 sivuttaistuennasta liukulaa-keroidussa telassa. Tämän suoritusmuodon mukainen ratkaisu eroaa aiemmin seloste- 14 98320 tuista erityisesti siinä suhteessa, että telavaipan 12 asemaa ja liikkeitä mitataan aikaisemmista suoritusmuodoista poikkeavalla tavalla. Myös kuvion 5 toteuttamismuodossa on tela varustettu kuormitussuuntaan nähden poikittaissuunnassa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavin liukulaakerielementein 15,15a, jotka tukeutuvat telavaipan sisäpintaan 12’.

5 Tässä suoritusmuodossa, kuten jo edelläkin selostettiin, liukulaakerielementit 15,15a on varustettu ontelotiloin 21,21a, joihin telan akseliin 11 kiinnitetty runkokappale 23,23a työntyy ja johon ontelollaan 21,21a mainittu runkokappale 23,23a on tiivistetty tiivisteen 23’,23’a välityksellä. Edelleen on liukulaakerielementit 15,15a varustettu ulkopinnaltaan öljytaskuin 24,24a, joista on liukulaakerielementtien 15,15a läpi 10 muodostettujen kapillaariporausten 25,25a kautta yhteys paineenalaiseen ontelollaan 21,21a. Öljy pääsee näin ollen ontelotilasta 21,21a kapillaariporausten 25,25a kautta öljytaskuihin 24,24a muodostamaan öljykalvon liukulaakerielementtien 15,15a ja telavaipan sisäpinnan 12’ välille.

15 Kuvion 5 toteuttamismuodossa on ensimmäisen liukulaakerielementin 15 runkokappalee-seen 23 sovitettu asemanmittauslaite 52, joka mittaa ensimmäisen liukulaakerielementin 15 asemaa runkokappaleeseen 23 nähden ja näin ollen telavaipan 12 asemaa telan akseliin 11 nähden. Asemanmittauslaite 52 käsittää mittauslaitteen rungon 56, johon on sovitettu karatapilla 53 varustettu luisti 55, joka on kuormitettu jousella 54 siten, että 20 karatappi 53 tukeutuu vasten ensimmäisen liukulaakerielementin 15 ontelotilan pohjaa 22. Asemanmittauslaite 52 on sähkömagneettisesti tai jollain vastaavalla tavalla toimiva. Tämä kuvio esittää juuri sähkömagneettisesti toimivaa ratkaisua. Kuvion 5 toteuttamismuoto on varustettu vastaavan tyyppisellä säätöventtiilillä 40, jota käytetään myös kuvion 4 toteuttamismuodon yhteydessä. Liukulaakerielementtien 15,15apaineistukseen 25 käytettävä paineväliaine ohjataan näin ollen keskikanavasta 20 säätöventtiilin paineen-syöttökanavan 46 kautta säätöventtiiliin 40, joka jakaa virtauksen ja paineen halutulla ja tarkoitetulla tavalla kummallekin liukulaakerielementille 15,15a. Säätöventtiili 40 poikkeaa itseasiassa kuviossa 4 esitetystä pelkästään siinä suhteessa, että kun säätö-venttiilin 40 luistin 41,42,43 asemaa ohjattiin kuvion 4 suoritusmuodossa paineen avulla, 30 tapahtuu kuvion 5 toteuttamismuodossa luistin 41,42,43 aseman ohjaaminen sähkömagneettisesti. Tätä sähkömagneettista ohjausta on kuviossa 5 havainnollistettu viitenume- 15 98320 rolla 57, joka tarkoittaa sähkömagneettista ohjauskytkentää asemanmittauslaitteelta 52 säätöventtiilille 40.

Kuvion 5 toteuttamismuodossa telavaipan 12 liikkeiden hallinta kuormitussuuntaan 5 nähden poikittaissuunnassa tapahtuu siten, että kun esimerkiksi kuviossa 5 telavaippaan kohdistuu ulkopuolinen kuormitus oikealta, telavaippa 12 pyrkii siirtymään kuviossa 5 vasemmalle, jolloin ensimmäinen liukulaakerielementti 15 ja näin ollen myös aseman-mittauslaitteen 52 luisti 55 karatapin 53 vaikutuksesta siirtyy kuviossa 5 vasemmalle jousen 54 voimaa vasten antaen ohjauskytkennän 57 välityksellä sähkömagneettisesti 10 ohjauskäskyn säätöventtiilin 40 luistille 41,42,43, myös luistin siirtämiseksi kuviossa 5 vasemmalle. Tällöin luistin keskiosa 41 sulkee yhteyden säätöventtiilin paineensyöt-tökanavasta 46 toisen virtaustien 45, toisen painekanavan 50 ja runkokappaleessa 23a olevan painekanavan 35a kautta toisen liukulaakerielementin 15a ontelotilaan 21a ja vastaavasti avaa yhteyden säätöventtiilin paineensyöttökanavasta 46 säätöventtiilin 40 15 ensimmäisen virtaustien 44 kautta ensimmäiseen painekanavaan 49 ja siitä edelleen ensimmäisen liukulaakerielementin 15 ontelotilaan 21. Virtaus ensimmäisen liukulaakerielementin 15 ontelotilaan 21 kasvaa näin suuremmaksi ja myös paine ontelotilassa 21 nousee. Tällöin tämä suurempi paine siirtää telavaippaa 12 ulkopuolista kuormitusta vastaan ja koijaa telavaipan 12 aseman oikeaksi siitä asemasta, johon ulkopuolinen 20 kuormitus oli sen siirtänyt. Kun telavaipan 12 asema on koijaantunut, palaa säätöventtiilin 40 luisti 41,42,43 kuviossa 5 esitettyyn keskiasentoon. Toiminta on luonnollisesti vastaavanlainen, mikäli telaan kohdistuu ulkopuolinen kuormitus vastakkaisesta suunnasta.

25 Kuviossa 6 on esitetty neljäs toteuttamismuoto telavaipan 12 sivuttaistuennasta liukulaa-keroidussa telassa. Tämä suoritusmuoto on hyvin pitkälle samanlainen kuviossa 5 esitetyn kanssa siten, että kuvion 6 ratkaisussa on tela varustettu vastaavanlaisin liukulaakerielementein 15,15a, kuten kuvion 5 suoritusmuodossa esitettiin ja edelleen on kuvion 6 toteuttamismuodossa tela varustettu vastaavanlaisella säätöventtiilillä 40, jota 30 selostettiin kuvion 5 yhteydessä. Kuvion 6 toteuttamismuoto poikkeaa kuviossa 5 esitetystä siinä, että kun kuvion 5 toteuttamismuodossa telavaipan asemanmittauslaite 16 98320 52 oli sovitettu telan sisään mittaamaan telavaipan 12 asemaa ensimmäisen liukulaakeri-elementin 15 välityksellä, on kuvion 6 ratkaisussa asemanmittauslaite 58 jäljestetty telan ulkopuolelle. Asemanmittauslaitteelta 58 on säätöventtiilille 40 täysin vastaavanlainen, esim. sähkömagneettinen ohjauskytkentä 59, kuin jo kuvion 5 yhteydessä 5 selostettiin. Mittauslaite 58 voi kuvion 6 toteuttamismuodossa muodostua kosketuksetto-masta anturista, kuten kuviossa 6 on esitetty, tai sitten voi anturi olla kuvion 6 esityksestä poiketen sellainen, että anturi on varustettu seuraajaelimellä, joka koko ajan nojaa vasten telan 12 ulkopintaa. Asemanmittauslaitteelta 58 välitetään koko ajan sähkömag-neettisesti tai vastaavalla tavalla tieto telavaipan 12 asemasta sähkömagneettista tai 10 vastaavaa ohjauskytkentää 59 pitkin säätöventtiilille 40, jonka toiminta on identtinen kuviossa 5 esitetyn kanssa. Kuvion 6 toteuttamismuodossa telavaippa 12 pidetään näin ollen täysin vastaavalla tavalla oikeassa asemassaan, kuten jo edellä on selostettu.

Kuvioissa 3-6 esitettyihin toteuttamismuotoihin viitaten on syytä tuoda esiin, että niissä 15 on esitetty pelkästään eräs edullinen vaihtoehto siitä, miten liukulaakerielementit 15,15a voidaan toteuttaa ja konstruoida. Näin ollen voivat liukulaakerielementit 15,15a poiketa huomattavastikin kuvioissa 3-6 esitetystä rakenteesta. Edelleen on syytä tuoda esiin, että vaikka kuvioissa 4-6 on säätöventtiili 40 toteutettu telan sisäpuolisena rakenteena, voidaan säätöventtiili 40 järjestää myös kokonaan telan ulkopuolelle 20 ratkaisun toiminnan ollessa siitä huolimatta identtinen edellä selostetun kanssa. Myös säätöventtiili 40 voi rakenteeltaan olla kuvioista poikkeava, kunhan sillä vain saadaan aikaan vastaavanlainen toiminta.

Kuviossa 7 on esitetty kaaviomaisena ja osittaisena leikkauskuvana ensimmäinen 25 toteuttamismuoto liukulaakeroidun telan tuennasta ja laakeroinnista varsinaisessa kuormitussuunnassa eli kuvion 1 mukaisen taipumakompensoidun telan 10 tapauksessa nippitason suunnassa. Myös kuviossa 7 on telan akselia merkitty viitenumerolla 11 ja telavaippaa viitenumerolla 12. Seuraavassa selostetaan aluksi kuvion 7 mukaisen tuentajärjestelyn rakenne ja sen jälkeen tuentajärjestelyn toiminta.

30 li 17 98320

Telavaippaa 12 tuetaan telavaipan sisäpintaa 12’ vasten kuormitetuin liukulaakeriele-mentein 14,14a, jotka kuvion 7 esittämällä tavalla vaikuttavat vastakkaisiin suuntiin siten, että ensimmäinen liukulaakerielementti 14 kuormittaa telavaippaa 12 telavaippaan kohdistuvaa ulkopuolista kuormitusta kohti, eli kuvion 1 mukaisessa tapauksessa kohti 5 nippiä ja toinen liukulaakerielementti 14a vastaavasti päinvastaiseen suuntaan. Kuvion 7 rakenteessa on liukulaakerielementit 14,14a varustettu paineistettavin ontelotiloin 61,61a ja kumpaakin liukulaakerielementtiä 14,14a varten on telan akseliin 11 asennettu runkokappaleet 63,63a, jotka työntyvät mainittuihin liukulaakerielementtien ontelotiloi-hin 61,61a, joihin nähden runkokappaleet 63,63a on tiivisteiden 63',63’a avulla 10 tiivistetty siten, että liukulaakerielementit 14,14a pääsevät runkokappaleisiin 63,63a nähden liikkumaan. Rakenteeltaan liukulaakerielementit 14,14a ovat tavanomaisia siten, että ne on varustettu ulkopinnastaan öljytaskuin 64,64a, jotka ovat liukulaakerielementtien läpi menevin kapillaariporausten 65,65a kautta yhteydessä ontelotiloihin 61,61a. Paineenalaisista ontelotiloista 61,61a pääsee näin ollen kapillaariporausten 65,65a kautta 15 paineväliainetta, etenkin öljyä öljytaskuihin 64,64a öljykalvon muodostamiseksi liukulaakerielementtien 14,14a ja telavaipan sisäpinnan 12’ välille.

Kuvion 7 esityksessä on ensimmäinen kuormitussuuntaan vaikuttava liukulaakerielementti 14 varustettu säätölaitteella 66, joka käsittää liukulaakerielementin runkokap-20 paleeseen 63 muodostetun porauksen 76, johon on sovitettu liikkuvasti kolmiosainen luisti 69,70,71, joka käsittää luistin keskiosan 69, ensimmäisen päätyosan 70 sekä toisen päätyosan 71. Luistin osia 69,70,71 yhdistää toisiinsa karatappi 67, joka pitää luistin osat toisistaan erillään ja joka karatappi 67 tukeutuu vasten ensimmäisen liukulaakerielementin 14 ontelotilan pohjaa 62. Porauksen 76 pohjaan on luistin toisen 25 päätyosan 71 alle sovitettu jousi 68, joka kuormittaa mainittua karatappia 67 vasten ontelotilan pohjaa 62. Säätölaite 66 muodostuu näin ollen venttiilistä, johon syötetään paineväliainetta keskikanavan 20a ja syöttökanavan 19a kautta ja joka jakaa syötetyn paineväliaineen paineen ja virtauksen halutussa ja ennalta määrätyssä suhteessa säätölaitteen 66 luistin osien 69,70,71 rajoittamien virtausteiden 72 ja 73 sekä yhdys-30 kanavan 18a ja liukulaakerielementtien 14,14a runkokappaleisiin 63,63a muodostettujen painekanavien 75,75a kautta liukulaakerielementtien ontelotiloihin 61,61a. Poraukseen 98320 18 76 on edelleen muodostettu rengasura 74 syöttökanavan 19a ja porauksen 76 väliseen yhtymäkohtaan.

Kuten on selvää, keksinnön mukaisessa telassa telavaippa 12 pääsee radiaalisuunnassa 5 liikkumaan telan akseliin 11 nähden myös kuormituksen suunnassa. Kuvion 7 tapauksessa on telavaippa 12 esitetty keskiasennossa ja tästä keskiasennosta telavaipan 12 sallitaan liikkua tietyn matkan kumpaankin suuntaan. Kun kyseessä on esimerkiksi kuvion 1 mukainen taipumakompensoitu tela 10, joka muodostaa nipin vastatelan kanssa, on sopiva sallittu liike telavaipalle 12 esimerkiksi 25 mm kumpaankin suuntaan. Tämä 10 mitta on tietysti vain esimerkinomainen. Säätölaitteen 66 avulla hallitaan telavaipan 12 liikkeitä kyseessä olevassa kuormituksen suunnassa ja rajoitetaan liike haluttuun maksimiarvoonsa. Kuten kuviosta 7 on havaittavissa, säätölaitteen 66 luistin keskiosan 69 aksiaalinen pituus on suurempi kuin poraukseen 76 muodostetun rengasuran 74 aksiaalinen pituus ja nimenomaan tällä mitoituksella on ratkaiseva merkitys telavaipan 15 12 liikkeiden hallinnassa.

Kuvion 7 esittämässä tilanteessa, jossa telavaippa 12 on keskiasennossa, luistin keskiosa 69 peittää rengasuran 74 täysin. Kun telavaippa 12 lähtee liikkumaan kuviossa 7 esitetystä asennosta jompaan kumpaan suuntaan, esimerkiksi alaspäin kuviossa 7, 20 telavaipan sisäpintaa 12’ vasten öljykalvon välityksellä kuormitettu ensimmäinen liukulaakerielementti 14 seuraa telavaipan 12 liikettä ja painaa karatapin 67 välityksellä säätölaitteen 66 luistia samaan suuntaan jousen 68 kuormitusta vastaan. Luistin keskiosan 69 aksiaalinen pituus on mitoitettu siten, että kun telavaippa 12 lähestyy sallittua ääriasentoaan, on luisti 69,70,71 siirtynyt sellaiseen asentoon, että paineväli-25 ainetta pääsee virtaamaan syöttökanavasta 19a rengasuran 74 kautta luistin keskiosan 69 ohi ensimmäiseen virtaustiehen 72 ja siitä edelleen painekanavaa 75 pitkin ontelollaan 61. Tämä muodostaa telavaipan 12 liikkeelle jarrutuspaineen, joka lopulta pysäyttää telavaipan 12 sallittuun ääriasentoonsa. Tällöin edullisesti sulkeutuvat liukulaake-rielementeille 14,14a menevät, varsinaisen asetuspaineen painekanavat. Jäijestelyn etuna 30 on se, että se mahdollistaa hallitut telavaipan 12 liikkeet ilman ulkoista kontrollia ja lisäksi se suojaa liukulaakerielementtien 14,14a öljykalvot myös telavaipan 12 ääriasen- 19 98320 noissa. Jäijestelyn toiminta on luonnollisesti vastaavanlainen telavaipan 12 liikkeen tapahtuessa vastakkaiseen suuntaan.

Kuvion 7 esitys on siinä mielessä puutteellinen, että kyseisessä kuviossa on tuotu esiin 5 pelkästään se, millä tavoin telavaipan 12 liikkeitä hallitaan ja jarrutetaan. On kuitenkin täysin selvää, että kuviossa 7 esitettyjen painekytkentöjen lisäksi on kummankin liukulaakerielementin 14,14a ontelollaan 61,61a myös kuvion 7 esittämässä keskiasen-nossa syötettävä normaali asetuspaine, joilla liukulaakerielementtejä 14,14a kuormitetaan telavaipan sisäpintaa 12’ vasten myös kuvion esittämässä tilanteessa. Kuten 10 kuviosta 7 on havaittavissa, ei asetuspaineen syöttöä voidaan hoitaa syöttökanavan 19a kautta, koska luistin keskiosa 69 peittää rengasuran 74 kokonaisuudessaan estäen paineväliaineen virtauksen kummallekin virtaustielle 72,73. Asetuspaineiden syöttöä varten on kumpaankin runkokappaleeseen 63,63a yksinkertaisesti muodostettava painelähteeseen kytketty lisäkanava, jonka kautta syötetty paineväliaine ei kulje 15 säätölaitteen 66 kautta.

Kuviossa 8 on kuviota 7 vastaavana kuvantona esitetty toinen toteuttamismuoto telavaipan 12 liikkeiden hallintaan liukulaakeroidussa telassa. Kuvion 8 toteuttamismuoto poikkeaa kuviossa 7 esitetystä siinä, että kuvion 8 mukainen järjestely on varustettu 20 esiohjauksella. Aluksi selostetaan lyhyesti kuviossa 8 esitetyn jäijestelyn rakenne. Kyseisessä kuviossa on telan akselia merkitty viitenumerolla 11 ja telavaippaa viitenumerolla 12. Kuormituksen suunnassa telavaippaa 12 tuetaan telavaipan sisäpintaan 12’ vaikuttavin liukulaakerielementein 14,14a, jotka vaikuttavat vastakkaisiin suuntiin. Kuvion 7 toteuttamismuotoa vastaten on liukulaakerielementit 14,14a varustettu telan 25 akseliin 11 asennetuin runkokappalein 63,63a, jotka työntyvät liukulaakerielementteihin 14,14a muodostettuihin ontelotiloihin 61,61a. Tiivistys on hoidettu vastaavaan tapaan tiivisteiden 63’,63’a, kuten kuvion 7 yhteydessä selostettiin. Liukulaakerielementteihin 14,14a on niiden ulkopintaan muodostettu öljytaskut 64,64a, jotka ovat kapillaariporaus-ten 65,65a välityksin yhteydessä ontelotiloihin 61,61a siten, että mainittujen kapillaari-30 porausten 65,65a kautta paineväliainetta pääsee ontelotiloista 61,61a öljytaskuihin 20 98320 64,64a muodostamaan öljykalvon telavaipan sisäpinnan 12’ ja liukulaakerielementtien 14,14a väliin.

Edelleen vastaavalla tavalla kuin kuviossa 7 on kuvion 8 toteuttamismuodossa jäijestely 5 varustettu säätölaitteella 66, joka käsittää ensimmäisen liukulaakerielementin 14 runkokappaleeseen 63 muodostetun porauksen 76, johon on liikkuvasti sovitettu kolmiosainen luisti 69,70,71, jota kuormitetaan porauksen 76 pohjaan luistin alle sovitetun jousen 68 avulla kohti ensimmäistä liukulaakerielementtiä 14 siten, että luistin karatappi 67 tukeutuu ontelotilan pohjaan 62. Poraukseen 76 on edelleen muodostettu 10 kuviota 7 vastaavalla tavalla rengasura 74, joka on syöttökanavan 19a kautta yhteydessä keskikanavaan 20a, josta paineväliaine syötetään säätölaitteelle 66.

Kuviosta 7 poiketen on kuvion 8 toteuttamismuoto varustettu lisäksi säätöventtiilillä 80, joka muodostaa esiohjauksen telavaipan 12 liikkeen säädölle. Säätöventtiili 80 on 15 periaatteessa rakenteeltaan samanlainen kuin esimerkiksi kuviossa 4 esitetty säätöventtiili 40 siten, että säätöventtiili 80 käsittää porauksessa 80a liikkuvan kolmiosaisen luistin 81,82,83, jossa luistin osien väliin jää virtaustiet 84,85 paineenohjausta varten. Säätöventtiilin 80 poraus 80a on varustettu rengasuralla 91, josta säätöventtiili 80 on paineensyöttökanavan 86 kautta yhteydessä keskikanavaan 20a. Säätölaitteen 66 20 ensimmäinen virtaustie 72 on ensimmäisen paineenohjauskanavan 87 kautta yhdistetty poraukseen 80a kolmiosaisen luistin ensimmäisen päätyosan 82 taakse ja vastaavasti on säätölaitteen 66 toinen virtaustie 73 yhdistetty toisen paineenohjauskanavan 88 kautta säätöventtiilin poraukseen 80a luistin toisen päätyosan 83 taakse. Säätölaitteen 80 ensimmäisestä virtaustiestä 84 johtaa puolestaan ensimmäinen painekanava 89 ensim-25 mäisen liukulaakerielementin 14 ontelotilaan 61 ja vastaavalla tavalla säätölaitteen toinen virtaustie 85 on yhteydessä toisen painekanavan 90 kautta toisen liukulaakerielementin runkokappaleeseen 63a muodostettuun painekanavaan 75a ja siitä edelleen ontelotilaan 61a. Kuten kuvion 7 toteuttamismuodosta niin myös kuviossa 8 esitetystä esimerkistä puuttuvat liukulaakerielementtien 14,14a varsinaisiin asetuspaineiden 30 syöttöihin liittyvät järjestelyt.

Il 21 98320

Kuvion 8 mukaisen toteuttamismuodon toiminta on seuraavanlainen. Telavaippa 12 on kuviossa 8 esitetty keskiasennossaan ja kun telavaippa 12 siirtyy esitetystä keskiasennos-ta pois jompaan kumpaan suuntaan, esimerkiksi kuviossa 8 alaspäin, sallii säätölaite 66 telavaipan 12 tietyn suuruisen siirtymän vastaavasta syystä johtuen, kuin selostettiin 5 kuvion 7 yhteydessä, eli säätölaitteen 66 luistin keskiosan 69 aksiaalisen pituuden määräämän matkan. Kun telavaippa 12 lähestyy ääriasentoaan, avautuu syöttö-kanavasta 19a yhteys ensimmäiseen virtaustiehen 72 ja siitä edelleen paineyhteys ensimmäistä paineenohjauskanavaa 87 pitkin poraukseen 80a säätöventtiilin 80 luistin ensimmäisen päätyosan 82 taakse. Ensimmäisestä paineenohjauskanavasta 87 tuleva 10 paine siirtää tällöin säätöventtiilin 80 luistia kuviossa 8 alaspäin siten, että luistin keskiosa 81 sulkee täysin yhteyden säätöventtiilin paineensyöttökanavasta 86 säätö-venttiilin 80 toiseen virtaustiehen 85 ja vastaavasti avaa yhteyden ensimmäiseen virtaus-tiehen 84, josta keskikanavasta 20a säätöventtiilin paineensyöttökanavan 86 kautta tuleva virtaus ja paine pääsevät ensimmäisen painekanavan 89 kautta ensimmäisen 15 liukulaakerielementin ontelotilaan 61. Tällöin mainittuun ensimmäisen liukulaakeri-elementin ontelotilaan 61 johdettu paine muodostaa telavaipan 12 liikkeelle jarrutuspai-neen, joka viimekädessä pysäyttää telavaipan 12 liikkeen ääriasentoonsa. Kuviossa 8 esitetyn toteuttamismuodon toiminta on näin ollen vastaavanlainen kuviossa 7 esitetyn kanssa sillä poikkeuksella, että säätöventtiilin 80 ansiosta saadaan telavaipan 12 20 liikkeen hallinnalle vaimennus, jolloin äkilliset värinät ja värähtelyt, joita kuvion 7 suoritusmuodossa saattaa esiintyä, on kuvion 8 suoritusmuodossa eliminoitu.

Kuviossa 9 on esitetty kolmas toteuttamismuoto telavaipan 12 liikkeiden hallintaan kuormitussuunnassa eli esim. kuvion 1 esittämän taipumakompensoidun telan 10 25 tapauksessa nippitason suunnassa. Myös kuvion 9 suoritusmuodossa on telan akselia merkitty viitenumerolla 11 ja telavaippaa viitenumerolla 12. Vastaavalla tavalla kuin kuvioiden 7 ja 8 toteuttamismuodossa telavaippa 12 on tuettu akselin 11 suhteen kuormitussuunnassa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavin liukulaakerielementein 14,14a, jotka on varustettu ontelotiloin 61,61a sekä näihin ontelotiloihin työntyvin, telan 30 akseliin 11 kiinnitetyin runkokappalein 63,63a. Runkokappaleiden 63,63a ja ontelotilojen 61,61a välinen tiivistys on hoidettu jo edellä kuvatulla tavalla tiivisteiden 63’,63’a 22 98320 avulla. Edelleen on liukulaakerielementit 14,14a jo edellä selostetulla tavalla varustettu ulkopinnaltaan öljytaskuin 64,64a, jotka ovat kapillaariporausten 65,65a välityksin yhteydessä ontelotiloihin 61,61a siten, että paineväliainetta pääsee ontelotiloista 61,61a kapillaariporausten 65,65a kautta öljytaskuihin 64,64a öljykalvon muodostamiseksi 5 liukulaakerielementtien 14,14a ja telavaipan sisäpinnan 12’ väliin.

Kuvioissa 7 ja 8 esitetyistä toteuttamismuodoista kuvion 9 toteuttamismuoto poikkeaa siten, että järjestely on varustettu telan sisäisellä asemanmittauslaitteella 92, joka kuvion 9 tapauksessa on jäljestetty ensimmäisen liukulaakerielementin 14 yhteyteen. 10 Aseman mittauslaite 92 on selostetussa esimerkissä sähkömagneettisesti toimiva aseman- mittauslaite, joka käsittää ensimmäisen liukulaakerielementin 14 runkokappaleeseen 63 sovitetun mittauslaitteen rungon 96, johon on liikkuvasti järjestetty karatapilla 93 varustettu luisti 95, jota kuormitetaan jousen 94 avulla siten, että karatappi 93 tukeutuu ontelothan pohjaan 62. Edelleen on kuvion 9 mukainen järjestely varustettu kuviota 8 15 vastaavalla säätöventtiilillä 80, jonka luistin 81,82,83 liike saa ohjauksensa sähkömagneettisesti asemanmittauslaitteelta 92 sähkömagneettisen ohjauskytkennän 97 välityksellä. Säätöventtiili 80 on painekanavien 89 ja 90 välityksin yhdistetty kummankin liukulaakerielementin 14,14a ontelotilaan 61,61a. Toimintaperiaate voi olla muukin kuin sähkömagneettinen.

20

Kuvion 9 mukaisen toteuttamismuodon toiminta on seuraavanlainen. Ensinnäkin on asemanmittauslaitteen 92 luistille 95 määrätty tietyt raja-arvot siten, että kun telavaippa 12 liikkuu niin paljon, että luisti 95 saavuttaa säädetyn raja-arvonsa, joka vastaa telavaipan 12 ennalta määrättyä ääriasentoa, asemanmittauslaite 92 antaa ohjauskytken-25 nän 97 välityksellä käskyn siirtää säätöventtiilin 80 luistia 81,82,83. Mikäli telavaippa 12 siirtyy kuvion 9 esityksessä alaspäin siten, että luistin 95 liike saavuttaa säädetyn raja-arvonsa, asemanmittauslaite 92 antaa käskyn siirtää säätöventtiilin 80 luistia 81,82,83 kuviossa 9 alaspäin, jolloin keskikanavasta 20a pääsee paine ja virtaus säätöventtiilin paineensyöttökanavan 86 kautta säätöventtiilin 80 ensimmäiseen 30 virtaustiehen 84 ja siitä edelleen ensimmäistä painekanavaa 89 pitkin ensimmäisen liukulaakerielementin 14 ontelotilaan 61 jarrutuspaineen aikaansaamiseksi telavaipan 12

II

23 98320 liikkeelle. Muilta osin toiminta on vastaavanlainen kuin edellä kuvioiden 7 ja 8 yhteydessä on jo selostettu.

Kuviossa 10 on esitetty neljäs toteuttamisesimerkki keksinnön mukaisesta järjestelystä 5 telavaipan 12 aseman ja liikkeiden hallintaan kuormituksen suunnassa eli kuvion 1 mukaisessa telassa 10 nippitason suunnassa, kun kyseessä on liukulaakeroitu tela. Kuviossa 10 esitetty toteuttamismuoto on muilta osiltaan yhteneväinen ja identtinen kuviossa 9 esitetyn toteuttamismuodon kanssa kuitenkin sillä poikkeuksella, että kun asemanmittauslaite 92 oli kuvion 9 toteuttamismuodossa jäljestetty telan sisään, on 10 kuviossa 10 esitetty ratkaisu, jossa asemanmittauslaite 98 on telan ulkopuolella. Toimintatavaltaan voi asemanmittauslaite 98 olla vastaavanlainen kuin kuviossa 9 esitetty, eli esimerkiksi sellainen, että asemanmittauslaite 98 mittaa telavaipan 12 asemaa joko kosketuksettomalla tai telavaippaan 12 koskettavalla anturilla ja antaa telavaipan 12 asemasta riippuen sähkömagneettisen tai muun ohjaussignaalin ohjauskytkentää 99 15 pitkin säätöventtiilille 80 jarrutuspaineen aikaansaamiseksi kuormituksen puoleiselle liukulaakerielementille 14,14a. Koska myös kuvion 10 suoritusmuodossa on olennaista, että telavaipalle 12 tulee sallia tietyn suuruinen maksimiliike kuviossa 10 esitetystä kes-kiasennosta kumpaankin suuntaan, on asemanmittauslaite 98 jäljestetty antamaan säätöventtiilin luistia 81,82,83 siirtävän ohjaussignaalin telavaipan 12 lähestyessä 20 ääriasentoaan. Toimintaperiaate on näin ollen samanlainen kuin kuviossa 9 esitetyssä toteuttamismuodossa.

Kuvioiden 8,9 ja 10 toteuttamismuodoissa esitettiin, että säätöventtiili 80 on jäljestetty telan sisäpuolelle. Säätöventtiili 80 voidaan luonnollisesti järjestää myös telan 25 ulkopuolelle järjestelyn toiminnan ollessa siitä huolimatta edellä selostetun kaltainen. Edelleen yhteisenä piirteenä kuvioiden 8,9 ja 10, kuten myös kuvion 7 esityksille on se, että kuten jo edellä on tuotu esiin, ei näissä kuvioissa ole esitetty sitä, miten varsinaiset asetuspaineet tuodaan liukulaakerielementeille. Kuvioiden 7,8,9 ja 10 esityksessä on keskitytty pelkästään siihen, millä tavoin telavaipan 12 liikkeitä hallitaan ja miten 30 jarrutuspaineet aikaansaadaan liukulaakerielementeille 14,14a. Asetuspaineiden tuonti liukulaakerielementeille 14,14a voidaan ratkaista täysin tavanomaisin keinoin.

24 98320

Kuviossa 11 on esitetty ensimmäinen toteuttamismuoto telavaipan 12 aksiaalisuuntaisesta tuennasta liukulaakeroidussa telassa. Aksiaalinen tuentatapa on hyvin pitkälti samanlainen kuin telavaipan 12 tuentajäijestely sivuttaissuunnassa siten, että esimerkiksi kuviossa 3 esitettyä tuentajäijestelyä voitaisiin miltei sellaisenaan soveltaa telavaipan 5 aksiaalituentaan. Kuviossa 11 on telan akselia merkitty viitenumerolla 11 ja telavaippaa viitenumerolla 12. Telavaippa 12 on varustettu telapäädyin 13,13a ja telavaipan sisäpuolelle on jäljestetty telan akseliin 11 tuetut, vastakkaisiin suuntiin vaikuttavat aksiaaliset liukulaakerielementit 16,16a, jotka tukeutuvat vasten telapäätyjen sisäpintaa 13’,13’a. Liukulaakerielementtien 16,16a rakenne on kuviossa 3 esitettyä yksinkertai-10 sempi siten, että kuvion 11 toteuttamismuodossa on telan akseliin 11 yksinkertaisesti muodostettu poraukset, joihin liukulaakerielementtien 16,16a mäntäosat on liikkuvasti sovitettu. Luonnollisesti on akseliin 11 liukulaakerielementtejä 16,16a varten muodostetut poraukset varustettu tarvittavin tiivistein 16’,16’a.

15 Ensimmäiseen aksiaaliseen liukulaakerielementtiin 16 on yhdistetty säätölaite, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 100. Säätölaite 100 käsittää telan akseliin 11 muodostettuun poraukseen 113 sovitetun luistin 101,102,103, jossa luistin keskiosa 101 ja päätyosat 102 ja 103 rajoittavat väleihinsä virtaustiet 104,105 paineväliaineen virtaukselle. Säätölaitteen kolmiosainen luisti 101,102,103 on varustettu karatapilla 107 ja 20 porauksen 113 pohjaan on luistin 101,102,103 alle sovitettu jousi 106, joka kuormittaa karatappia vasten ensimmäisen aksiaalisen liukulaakerielementin 16 mäntäosaa. Liukulaakerielementit 16,16a on luonnollisesti varustettu öljytaskuin 108,108a ja liukulaakerielementtien läpi on muodostettu kapillaariporaukset 109,109a, jotka yhdistävät öljytaskut 108,108a liukulaakerielementtien alle syötettyyn paineväliaineeseen siten, 25 että paineväliainetta pääsee kapillaariporausten 109,109a kautta öljytaskuihin 108,108a muodostamaan tarvittavan öljykalvon telapäätyjen sisäpinnan 13’,13’a ja liukulaakerielementtien 16,16a väliin.

Säätölaite 100 on yhdistetty paineväliaineen syöttökanavaan 110, joka avautuu 30 säätölaitteen poraukseen 113 muodostettuun rengasuraan 114. Rengasuran 114 aksiaalinen pituus ja säätölaitteen kolmiosaisen luistin keskiosan 101 aksiaalinen pituus on

II

25 98320 sovitettu toistensa suhteen siten, että kuviossa 11 esitetyssä keskiasennossa liukulaake-rielementit 16,16a saavat paineensa syöttökanavasta 110 virtausteiden 104,105 ja yhdys-kanavan 111 sekä painekanavan 112 kautta. Kuvion 11 mukaisen jäijestelyn toiminta on sellainen, että ulkoisten aksiaalivoimien vaikuttaessa telavaippaan 12 luisti 101,102,103 5 säätää liukulaakerielementeille 16,16a menevän paineen siten, että mainitut ulkoiset aksiaalivoimat kumoutuvat. Niinpä esimerkiksi telavaipan 12 siirtyessä kuvion 11 esittämästä keskiasennosta oikealle, myös säätölaitteen 100 luisti 101,102,103 siirtyy oikealle, jolloin luistin keskiosa 101 katkaisee paineyhteyden syöttökanavasta 110 toiseen aksiaaliseen liukulaakerielementtiin 16a ja vastaavasti avaa paineyhteyden ensim-10 mäiseen liukulaakerielementtiin 16. Ensimmäisen liukulaakerielementin 16 alle muodostuu näin ollen paine, joka siirtää telavaipan 12 takaisin keskiasentoonsa.

Aksiaalituennan vaihtoehtoisen ja edullisen toteuttamismuodon suhteen viitataan erityisesti kuvioon 2A ja vastaavaan selitykseen.

15

Kuviossa 12 on esitetty toinen toteuttamismuoto telavaipan aksiaalisesta tuennasta liukulaakeroidussa telassa. Kuvion 12 toteuttamismuoto poikkeaa kuviossa 11 esitetystä siinä, että kuvion 12 järjestely on varustettu lisäksi säätöventtiilillä 120, joka antaa esiohjauksen telavaipan 12 liikkeiden hallinnalle. Kuvion 12 järjestely on näin ollen 20 pitkälti vastaavanlainen kuin kuviossa 4 esitetty järjestely telavaipan 12 poikittaistuen-nasta. Itse tela sekä aksiaaliset liukulaakerielementit 16,16a ovat vastaavanlaiset kuin kuviossa 11 ja edelleen on säätölaite 100 vastaavanlainen kuin kuvion 11 yhteydessä selostettiin, joten tältä osin viittaamme kuvion 11 selostukseen.

25 Itse säätölaitteen 100 kytkentä poikkeaa kuviossa 11 esitetystä ja kuten jo edellä todettiin, on kuvion 12 toteuttamismuoto varustettu lisäksi esiohjauksen antavalla säätöventtiilillä 120. Säätölaite 120 käsittää säätölaitteen runkoon muodostetun porauksen 120a, johon sovitettu kolmiosainen luisti 121,122,123. Säätöventtiilin 120 poraukseen 120a on muodostettu rengasura 131, jonka kautta säätöventtiili 120 on 30 yhteydessä säätöventtiilin paineensyöttökanavaan 126 ja siitä edelleen pääkanavaan 110A, jonka kautta paineväliaine syötetään myös syöttökanavaan 110 ja siitä edelleen 26 98320 säätölaitteelle 100. Säätöventtiilin 120 kolmiosaisen luistin keskiosan 121 ja päätyosi-en 122 ja 123 rajoittamat virtaustiet 124,125 ovat painekanavien 129,130 välityksin yhteydessä vastakkaisiin liukulaakerielementteihin 16,16a ja edelleen on säätölaitteen 100 kolmiosaisen luistin keskiosan 101 ja päätyosien 102,103 rajoittamat virtaustiet 5 104,105 yhdistetty paineenohjauskanavien 127,128 avulla säätöventtiiliin 120 luistin vastakkaisten päätyosien 122,123 taakse.

Kuvion 12 mukaisen järjestelyn toiminta on seuraavanlainen. Ulkopuolisen aksiaalivoi-man kohdistuessa telaan esim. kuvion 12 esityksessä vasemmalta telavaippa 12 ja 10 ensimmäinen aksiaalinen liukulaakerielementti 16 siirtyvät kuviossa 12 oikealle. Tällöin myös säätölaitteen 100 luisti siirtyy oikealle, jolloin luistin keskiosa 101 sulkee säätölaitteen 100 toisen virtaustien 105 ja avaa ensimmäisen virtaustien 104. Tällöin säätölaitteelle 100 syöttökanavaa 110 pitkin syötetyn paineväliaineen paine ja virtaus pääsevät vaikuttamaan mainitun ensimmäisen virtaustien 104 kautta ensimmäiseen 15 paineenohjauskanavaan ja siitä säätöventtiilin 120 ensimmäisen päätyosan 122 taakse. Paine siirtää säätöventtiiliin 120 luistia 121,122,123 siten, että luistin keskiosa 121 sulkee paineväliaineen virtauksen toiselle liukulaakerielementille 16a ja vastaavasti avaa virtauksen ensimmäisen painekanavan 129 kautta ensimmäisen aksiaalisen liukulaakeri-elementin 16 alle. Ensimmäisen liukulaakerielementin 16 alla vaikuttaa näin ollen 20 suurempi paine kuin toisen liukulaakerielementin 16a alla, jolloin tämä suurempi paine siirtää telavaipan 12 aksiaalisuunnassa keskiasentoonsa. Järjestelyllä saadaan aikaan se, että telavaippaan 12 vaikuttavat ulkoiset aksiaalivoimat kumoutuvat. Kuvion 12 mukaisen järjestelyn erona kuvioon 11 nähden on se, että säätöventtiili 120 antaa kuvion 12 järjestelylle vaimennuksen, jolloin telavaipan 12 aseman korjausliikkeet ovat varsin 25 pehmeät eikä aksiaalista värähtelyliikettä pääse olennaisesti esiintymään.

Kuviossa 13 esitetty toteuttamismuoto poikkeaa kuvioissa 11 ja 12 esitetystä siinä, että aksiaalisia liukulaakerielementtejä 16,16a ei ole varustettu kuvioita 11 ja 12 vastaavalla hydraulisella säätölaitteella 100, vaan kuvion 13 toteuttamismuodossa tela on varustettu 30 asemanmittauslaitteella 132. Kuvion 13 esityksessä asemanmittauslaite 132 on sovitettu ensimmäisen aksiaalisen liukulaakerielementin 16 taakse ja mainittu asemanmittauslaite

II

27 98320 132 käsittää mittauslaitteen rungon 136, johon on sovitettu liikkuvasti luisti 135, joka on varustettu karatapilla 133. Mittauslaitteen runkoon 136 on luistin 135 alle asennettu jousi 134, joka kuormittaa luistia 135 siten, että karatappi 133 tukeutuu ensimmäiseen liukulaakerielementtiin 16, jolloin asemanmittauslaitteen luisti 135 liikkuu ensimmäisen 5 aksiaalisen liukulaakerielementin 16 liikkeiden mukaisesti. Kuvion 13 toteuttamismuoto on lisäksi varustettu vastaavanlaisella säätöventtiilillä 120 kuin kuvion 12 jäijestelyssä-kin. Säätöventtiili 120 jakaa paineensyöttökanavasta 126 tulevan paineväliaineen paineen ja virtauksen painekanavien 129 ja 130 kautta vastakkaisille liukulaakerielemen-teille 16,16a.

10

Kuvion 13 toteuttamismuoto toimii siten, että kun telavaippaan 12 vaikuttaa ulkoinen aksiaalivoima esim. kuviossa 13 vasemmalta, siirtää tämä ulkoinen voima telavaippaa 12 kuviossa 13 oikealle. Tällöin myös ensimmäinen liukulaakerielementti 16 ja asemanmittauslaitteen 132 luisti 135 siirtyvät vastaavalla tavalla oikealle. Asemanmittauslaite 15 132 on, kuten kuviossa on esitetty, esimerkiksi sähkömagneettisesti toimiva ja se on tällöin sähkömagneettisen ohjauskytkennän 137 välityksin yhdistetty säätöventtiiliin 120. Toimintaperiaate voi olla muukin kuin sähkömagneettinen. Asemanmittauslaitteen 132 luistin 135 siirtyessä oikealle, välittyy ohjauskytkentää 137 pitkin käsky säätö-venttiilille 120 siirtää säätöventtiilin luistia 121,122,123 oikealle. Tällöin säätöventtii-20 Iin luistin keskiosa 121 sulkee paine- ja virtausyhteyden toiseen aksiaaliseen liukulaakerielementtiin 16a ja vastaavasti avaa yhteyden pelkästään ensimmäiseen aksiaaliseen liukulaakerielementtiin 16, jolloin ensimmäisen liukulaakerielementin 16 alle muodostuu suurempi paine kuin mikä vallitsee toisen aksiaalisen liukulaakerielementin 16a alla, jolloin tämä suurempi paine vaikuttaa ulkoista voimaa vastaan ja siirtää telavaipan 12 25 takaisin keskiasentoonsa.

Kuvion 14 toteuttamismuoto on yhteneväinen kuviossa 13 esitetyn kanssa sillä poikkeuksella, että tässä suoritusmuodossa on asemanmittauslaite 138 jäljestetty telan ulkopuolelle. Asemanmittauslaite 138 on kuviota 6 vastaavalla tavalla varustettu joko 30 kosketuksettomalla tai telan päätyä 13 koskettavalla anturilla siten, että ulkoisten aksiaalivoimien vaikuttaessa telavaippaan 12, asemanmittauslaite antaa telavaipan 12 28 98320 aksiaalista asemaa vastaavan ohjauskäskyn ohjauskytkennän 139 välityksellä säätövent-tiilille 120, jonka rakenne ja toiminta on identtinen kuvion 13 yhteydessä selostetun säätöventtiilin 120 kanssa. Kuvion 14 mukaisen toteuttamismuodon toiminta on näin ollen täysin samanlainen kuin kuvion 13 yhteydessä selostettiin.

5

Kuvioissa 12,13 ja 14 esitettiin, että säätöventtiili 120 on jäljestetty telan sisään. Säätöventtiili 120 voidaan toki asentaa myös telan ulkopuolelle jäijestelyn toiminnan poikkeamatta edellä selostetusta. Aksiaaliset liukulaakerielementit 16,16a on kuvioissa 11-14 esitetty varsin kaaviomaisesti ja rakenteeltaan ne voivatkin poiketa kuvioissa 10 esitetystä niiden toiminnan ollessa silti edellä selostetun kaltainen. Aiemmassa selostuksessa ei myöskään ole puututtu telan tiivistysratkaisuihin, jotka voidaan toteuttaa millä tahansa tunnetulla tavalla.

Edellä on keksintöä selitetty esimerkinomaisesti oheisen piirustuksen kuvioihin viittaa-15 maila. Keksintöä ei ole kuitenkaan rajoitettu koskemaan pelkästään kuvioissa esitettyjä esimerkkejä, vaan keksinnön eri toteuttamismuodot voivat vaihdella oheisissa patenttivaatimuksissa määritellyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

20

II

Claims (20)

29 98320

1. Menetelmä paperikonetta tai vastaavaa varten tarkoitetun telan putkimaisen telavaipan liukulaakeroimiseksi, jossa menetelmässä telavaippa (12) tuetaan stationääriselle telan 5 akselille (11) telavaippaan (12) tai telan päätyihin (13,13a) vaikuttavien hydraulisten liukulaakerielementtien (14,14a, 15,15a, 16,16a) avulla, joita kuormitetaan hydraulisesti paineväliaineen paineella siten, että telavaippaa (12) tuetaan telan akselille (11) radiaali-sesti sivuttaissuunnassa ainakin yhdessä, pääkuormitussuunnasta poikkeavassa tasossa ja/tai aksiaalisuunnassa, tunnettu siitä, että telavaippa (12) tuetaan telan akselille 10 (11) radiaalisesti sivuttaissuunnassa ja/tai aksiaalisesti vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien liukulaakerielementtien (15,15a; 16,16a) avulla siten, että telavaippaa (12) siirtävän tai siirtämään pyrkivän ulkoisen voiman kohdistuessa telavaippaan (12) säädetään suuremman kuormituksen puoleisen liukulaakerielementin (15,15a; 16,16a) paine vastakkaiseen suuntaan vaikuttavaa liukulaakerielementin painetta suuremmaksi niin, että 15 ulkoiset voimat kumoutuvat.

2. Menetelmä paperikonetta tai vastaavaa varten tarkoitetun telan putkimaisen telavaipan liukulaakeroimiseksi, jossa menetelmässä telavaippa (12) tuetaan stationääriselle telan akselille (11) telavaippaan (12) tai telan päätyihin (13,13a) vaikuttavien hydraulisten 20 liukulaakerielementtien (14,14a; 15,15a; 16,16a) avulla, joita kuormitetaan hydraulisesti paineväliaineen avulla ja jota telaa kuormitetaan radiaalisesti ainakin yhden tason suunnassa eli ns. pääkuormitussuunnassa, tunnettu siitä, että telavaippa (12) tuetaan telan akselille (11) radiaalisesti pääkuormitussuunnassa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien liukulaakerielementtien (14,14a) avulla siten, että kyseisessä pääkuormitus-25 suunnassa telavaipan (12) sallitaan siirtyä määrätyn matkan, jolloin telavaipan (12) lähestyessä tässä suunnassa säädettyä ääriasentoaan telavaipan (12) liikettä jarrutetaan ja lopulta liike pysäytetään ääriasentoonsa liukulaakerielementtien (14,14a) avulla.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastak-30 kaisiin suuntiin vaikuttavien liukulaakerielementtien (14,14a;15,15a;16,16a) painetta 30 98320 säädetään säätölaitteella (26,66,100) tai vastaavalla säätöventtiilillä (40,80, 120), joka saa ohjauksensa suoraan telavaipan (12) liikkeestä.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5 vastakkaisiin suuntiin vaikuttavista liukulaakerielementeistä toisen (14,15,16) liikkeellä ohjataan säätölaitetta (26,66,100) paineen ja virtauksen jakamiseksi mainituille liukulaa-kerielementeille (14,14a; 15,15a; 16,16a).

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 telavaipan (12) aseman mukaan asemoituvan säätölaitteen (26,66,100) paineella ohjataan erillistä säätöventtiiliä (40,80,120), jolla paine ja virtaus jaetaan halutussa suhteessa vastakkaisiin suuntiin vaikuttaville liukulaakerielementeille (14,14a; 15, 15a; 16,16a).

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että telavai-15 pan (12) asemaa mitataan sähkömagneettisella tai vastaavalla asemanmittauslaitteella (52,58;92,98; 132,138), jolla annetaan telavaipan (12) aseman edellyttämä ohjauskäsky telavaipan (12) asemaa säätävälle säätöventtiilille (40,80,120) paineen jakamiseksi määrätyssä suhteessa vastakkaisiin suuntiin vaikuttaville liukulaakerielementeille (14,14a; 15,15a; 16,16a). 20

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että telavaipan (12) asemaa mitataan telan sisäpuolitse liukulaakerielementin (14,15,16) kautta.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että telavaipan 25 (12) asemaa mitataan telan ulkopuolitse telan (10) ulkopinnasta.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että telavaippaa (12) tuetaan radiaalisesti pääkuormitussuunnassa, erityisesti nippitason suunnassa, jossa telaa (10) kannatetaan hydraulisten kuormituselementtien (17) avulla, 30 ja tähän nähden poikittaissuunnassa. Il 31 98320

10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittujen hydraulisten liukulaakerielementtien (14,14a) varsinainen kuormituksen asetuspaine ja virtaus katkaistaan telavaipan (12) saavuttaessa säädetyn ääriasentonsa.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaista menetelmää soveltava putkimainen tela paperikonetta tai vastaavaa varten, jonka telan telavaippa (12) on pyörivästi tuettu stationääriselle telan akselille (11) telavaipan (12) sisäpintaan (12’) ja/tai telan päätyihin (13,13a) vaikuttavien, hydraulisen paineväliaineen paineella kuormitettavien liukulaakerielementtien (14,14a; 15,15a; 16,16a) avulla, tunnettu siitä, että 10 telavaippa (12) on tuettu telan akselille (11) radiaalisesti ja/tai aksiaalisesti vastakkaisiin suuntiin kuormitetuilla liukulaakerielementeillä (15,15a;16,16a), jotka on kytketty säätölaitteeseen (26,100) tai vastaavaan säätöventtiiliin (40,120), joka on järjestetty jakamaan vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien liukulaakerielementtien (15,15a; 16,16a) paineen siten, että telavaippaan (12) ulkopuolelta kohdistuvien voimien liukulaakeriele-15 menttien (14,14a; 15,15a; 16,16a) vaikutussuuntien suuntaiset voimakomponentit kumoutuvat.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukaista menetelmää soveltava putkimainen tela paperikonetta tai vastaavaa varten, jonka telavaippa on pyörivästi tuettu stationääriselle 20 telan akselille (11) telavaipan (12) sisäpintaan (12’) ja/tai telan päätyihin (13,13a) vaikuttavien, hydraulisen paineväliaineen paineella kuormitettavien liukulaakerielementtien (14,14a; 15,15a; 16,16a) avulla ja joka tela on radiaalisesti kuormitettu ainakin yhden tason suunnassa eli ns. pääkuormitussuunnassa, tunnettu siitä, että telavaippa (12) on tuettu telan akselille (11) radiaalisesti pääkuormitussuunnassa 25 vastakkaisiin suuntiin kuormitetuilla liukulaakerielementeillä (14,14a), jotka on kytketty säätölaitteeseen (66) tai vastaavaan säätöventtiiliin (80), joka on jäljestetty jakamaan vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien liukulaakerielementtien (14,14a) paineen siten, että telavaipalle (12) on sallittu määrätty maksimi siirtoliike, jolloin telavaipan (12) lähestyessä ääriasentoaan säätölaite (66) tai vastaava säätöventtiili (80) on jäljestetty 30 ohjaamaan painetta liukulaakerielementeille (14,14a) telavaipan (12) liikkeen jarruttamiseksi ja lopulta pysäyttämiseksi ääriasentoonsa. 32 98320

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen tela, tunnettu siitä, että säätölaite (26,66,100) tai vastaava säätöventtiili (40,80,120) on kytketty samaan ohjauksensa suoraan telavaipan (12) liikkeestä.

14. Patenttivaatimuksen 11,12 tai 13 mukainen tela, tunnettu siitä, että säätölai te (26,66,100) käsittää venttiilin, joka on kytketty vastakkaisiin suuntiin vaikuttavista liukulaakerielementeistä toisen (14,15,16) yhteyteen siten, että kyseisen liukulaakeri-elementin (14,15,16) liike ohjaa säätölaitteen (26,66,100) venttiilin luistia paineen ja virtauksen jakamiseksi liukulaakerielementeille (14,14a; 15,15a; 16,16a). 10

15. Jonkin patenttivaatimuksen 11-14 mukainen tela, tunnettu siitä, että säätölaite (26,66,100) on jäljestetty säätämään erillistä säätöventtiiliä (40,80,120), joka jakaa paineen ja virtauksen vastakkaisiin suuntiin vaikuttaville liukulaakerielementeille (14,14a; 15,15a; 16,16a). 15

16. Patenttivaatimuksen 11,12 tai 13 mukainen tela, tunnettu siitä, että tela (10) on varustettu sähkömagneettisella tai vastaavalla asemanmittauslaitteella (52,58;92,98; 132; 138), joka on sovitettu mittaamaan telavaipan (12) asemaa ja antamaan telavaipan (12) asemaa säätävälle säätöventti i lii le (40,80,120) ohjauskäskyn paineen 20 jakamiseksi määrätyssä suhteessa vastakkaisiin suuntiin vaikuttaville liukulaakerielementeille (14,14a; 15,15a; 16,16a).

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen tela, tunnettu siitä, että asemanmittauslaite (52,92,132) on jäljestetty telan sisään liukulaakerielementin (14,15,16) yhteyteen. 25

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen tela, tunnettu siitä, että asemanmittauslaite (58,98,138) on jäljestetty telan ulkopuolelle mittaamaan telavaipan (12) asemaa telavaipan ulkopinnasta.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 11-18 mukainen tela, tunnettu siitä, että radiaa- lisuunnassa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavat liukulaakerielementit (14,14a; 15,15a) on li 33 98320 jäljestetty telan pääkuormitussuuntaan, erityisesti nippitason suuntaan, jossa tela (10) on kuormitusta vastaan tuettu aksiaaliselta pituudeltaan telan akselille (11) hydraulisten kuormituselementtien (17) avulla, ja tähän nähden poikittaissuuntaan.

20. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tela, tunnettu siitä, että säätölaite (66) tai vastaava säätöventtiili (80) on jäljestetty katkaisemaan hydraulisille liukulaakerielemen-teille (14,14a) menevän varsinaisen paineväliaineen asetuspaineen ja virtauksen, kun telavaippa (12) on saavuttanut säädetyn ääriasentonsa. 10 34 98320