FI98319C - Taipumasäädettävä tela ja menetelmä taipumasäädettävän telan kuormituksen säädössä - Google Patents

Description

98319

Taipumasäädettävä tela ja menetelmä taipumasäädettävän telan kuormituksen säädössä

En böjningsreglerbar vals och förfarande vid regiering av belastning av en böjningsreglerbar vals 5

Keksinnön kohteena on menetelmä taipumasäädettävän telan kuormituksen säädössä, joka tela käsittää stationäärisen telan akselin, jonka ympärille on jäljestetty pyörivästi 10 telavaippa ja jolla telalla muodostetaan nippi vastatelan kanssa, jolloin telavaipan taipumaa ja/tai nipin viivakuormaa säädetään telan akseliin tuetuilla ja telavaipan sisäpintaan nippitason suunnassa vaikuttavilla hydraulisilla kuormituselementeillä, joita kuormitetaan telavaipan sisäpintaa kohti kuormituselementteihin johdetun paineeltaan säädettävän paineöljyn avulla.

15

Keksinnön kohteena on myös taipumasäädettävä tela, joka on tarkoitettu muodostamaan nipin vastatelan kanssa ja joka taipumasäädettävä tela käsittää stationäärisen telan akselin, jonka ympärille on jäljestetty pyörivästi telavaippa, jonka telavaipan ja telan akselin väliin on sovitettu telavaipan sisäpintaan vaikuttavat ja telan akseliin tuetut ·', 20 hydraulisen paineväliaineen avulla kuormitetut hydrauliset kuormituselementit, joihin : syötettävän paineväliaineen paine on säädettävä nipin viivakuorman säätämistä ·:·: varten.

• I

• · · • ·· · • · · : Ennestään tunnetaan useita erilaisia paperikoneen tai paperin jälkikäsittely laitteiden *♦· v : 25 taipumasäädettäviä teloja, joista käytetään erilaisia nimityksiä, kuten taipumakompen- soitu tela, vyöhykesäädettävä tela ja vastaavat. Nämä telat käsittävät yleensä • · 0 : ·' massiivisen tai putkimaisen, stationäärisen tela-akselin ja sen ympärille pyörivästi ’·* jäljestetyn telavaipan. Mainitun telan akselin ja vaipan väliin on sovitettu vaipan sisäpintaan vaikuttavat liukukenkäjäijestelyt ja/tai painefluidin kammio tai kammiosaija ‘ 30 siten, että telavaipan aksiaalista profiilia voidaan nipin kohdalla oikaista tai säätää : [ · : halutulla tavalla. Nyt esillä oleva keksintö liittyy erityisesti sellaiseen taipumasäädettä- : · vään telaan, jossa telavaipan aksiaalista profiilia säädetään telavaipan sisäpintaan 2 98319 vaikuttavien liukukenkäjäijestelyjen avulla, joita liukukenkäjäijestelyjä kuormitetaan vasten telavaipan sisäpintaa hydraulisen paineväliaineen avulla.

Pienillä viivakuormilla ajettaviin, hydraulisilla kuormituselementeillä kuormitettaviin 5 taipumasäädettäviin teloihin liittyy tiettyjä ongelmia. Ne johtuvat telan lämpötilan hallinnasta sekä hydraulisten kuormituselementtien voitelutarpeesta. Hydraulisilla kuormituselementeillä telavaippaa kuormitettaessa osa kuormitukseen käytetystä hydraulisesta paineöljystä johdetaan normaaliin tapaan kuormituselementtien kuormi-tuskenkiin jäljestettyjen kapillaariporausten läpi kuormituskenkien ulkopintaan muodos-10 tettuihin taskuihin voitelemaan kuormituskenkiä ja varmistamaan, että kuormituskenkien ja telavaipan sisäpinnan välissä on aina voiteleva öljykalvo. Kun telaa ajetaan erittäin pienillä viivakuormilla, on tästä seurauksena se, että kuormituselementtien läpi kuormituskenkien ja telavaipan sisäpinnan väliin virtaava öljymäärä on hyvin vähäinen, jolloin kuormituskenkien voitelu vaarantuu. Edelleen näistä kuormituselementtien 15 läpi viilaavista vähäisistä öljymääristä aiheutuu ongelmia telan lämpenemisen suhteen. Erityisesti telavaipan koneen poikkisuuntaisen lämpötilaprofiilin saaminen tasaiseksi edellyttää yleensä varsin suuria öljymääriä, jolloin näillä öljyvirtauksilla on voitelun lisäksi myös jäähdyttävä vaikutus. Nykyisissä pienillä viivakuormilla ajettavissa teloissa on voitelun varmistamiseksi ja jäähdytysvaikutuksen aikaansaamisek-•. , 20 si jouduttu käyttämään hydraulisten kuormituselementtien paineöljyjäijestelmästä : ; erillistä ölj ynsyöttöä.

• · · • ·· · • · · • * · : ·* Tekniikan tason telaratkaisuissa telojen kuormituskengille menevää öljymäärää ei ole • · · *·* pystytty luotettavasti pitämään vakiona. Tässä hakemuksessa esitetään uusi laitekon- 25 struktio, jossa kuormituskengille menevä öljymäärä on pystytty pitämään vakiona • · · • * *..* kuormituspaineesta riippumatta. Tässä hakemuksessa esitetään myös menetelmä, jossa ♦ * » • * « kuormituskengälle menevää öljymäärää voidaan säätää.

• ♦

Hakemuksen mukaisessa ratkaisussa hydraulisiin kuormituselementteihin aiheutetaan *·.*·: 30 nippitason suunnassa kuormituselementtien kuormitussuuntaan nähden vastakkaissuuntai- :: nen kuormitus. Tällöin kuormituspaineen tasoa voidaan nostaa halutun viivakuorman ja 3 98319 kuormituselementteihin aikaansaadun vastakkaissuuntaisen voiman edellyttämälle tasolle. Keksinnössä on oivallettu muodostaa kuormituskenkä siten, että kengän hydrauliöljy-taskujen yhteinen efektiivinen pinta-ala Aj on yhtä suuri kuin kuormituskengän sisäpuolinen pinta-ala A2, johon kuormituspaine P2 vaikuttaa kenkää nostavasti. Mainitulla 5 oivalluksella pidetän kuormituskengän öljytaskuun menevä voitelumäärä aina vakiona. Paine-ero (P2 - Pj) kuormituspaineen P2 ja kengän taskussa vaikuttavan paineen Pj välillä on vakio, kun hydraulitaskun/hydraulitaskujen efektiivinen kokonaispinta-ala Aj on yhtä suuri kuin kengän sisäpuolinen pinta-ala A2 ja kenkään aiheutettu vastapaine P3 on vakio. Tällöin mainittu paine-ero P2 - Pi = P3 · A3 / Aj. Haluttaessa muuttaa 10 hydrauliöljyvirtausta kengän läpi, säädetään vastapainetta P3. Kyseisen säädön pääedellytys on, että kengän ja vaipan välinen efektiivinen pinta-ala Aj eli hydrauliöl-jytaskujen tehollinen kokonaispinta-ala kengässä on yhtä suuri kuin kengän sisäpuolinen pinta-ala A2, johon vaikutetaan kuormituspaineella P2 kenkää 1 la nostavasti.

15 Keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksissa.

Keksinnöllä saavutetaan merkittäviä etuja tunnettuun tekniikkaan nähden ja näistä eduista voidaan tässä yhteydessä tuoda esiin mm. seuraavat. Keksinnön mukaisessa menetelmässä ja telassa aiheutetaan hydraulisiin kuormituselementteihin puristussuun-:. i, 20 taan nähden vastakkaiseen suuntaan vaikuttava voima, jolloin hydraulisten kuormitusele- menttien paineistukseen käytettävän paineöljyn paineena voidaan pitää olennaisesti : suurempaa painetta kuin ilman edellä mainittua vastakkaissuuntaista voimaa. Hydraulis- • · · • * · : ·’ ten kuormituselementtien läpi menevä öljyvirtaus saadaan kussakin kuormitusele- « ·· • · · **’ mentissä tai kuormituselementtien muodostamassa vyöhykkeessä valtiolliseksi, jolloin 25 aiemmin lämpötilan suhteen ilmenneet ongelmat on täysin vältetty. Telan kuluttama • · · *..! öljymäärä saadaan siten vakioksi ja suuremmaksi kuin ennestään tunnetuissa, pienillä • · · • · · *. viivakuormilla ajettavissa teloissa, minkä seurauksena saadaan telasta tasalämpöisempi * ‘ ja varmistetaan hydraulisten kuormituskenkien voitelu.

• * :.··· 30 Kuvio 1 esittää täysin kaaviollisesti konesuuntaisena pystyleikkauksena keksinnön •.' i mukaista taipumasäädettävää telaa, joka muodostaa nipin vastatelan kanssa.

4 98319

Kuvio 2 esittää kaaviomaisesti koneen poikkisuuntaisena pystyleikkauksena keksinnön mukaista taipumasäädettävää telaa ja sen kanssa nipin muodostavaa vastatelaa.

Kuvio 3 on kaaviollinen ja osittainen pystypoikkileikkaus keksinnön mukaisen taipu-S masäädettävän telan erään edullisen toteuttamismuodon mukaisesta kuormituselemen-tistä.

Kuvio 4 esittää kaavamaisesti telavaipan suunnasta katsottuna hydraulisen kuormitusele-mentin kuormituskenkää.

10

Kuvioiden 5a-5f grafiikat liittyvät vyöhyketelaan, jossa on kahdeksan vyöhykettä.

Osakuva 5a esittää tilannetta, jossa kuormituspaineet ovat 10 bar ja 70 bar välillä ja esitys kuvaa tekniikan tason ratkaisua.

15

Kuvio 5b kuvion 5a tilanteen mukaista öljyvirtausjakautumaa kuhunkin vyöhykkeeseen.

Kuvio 5c esittää keksinnön mukaista toteutusta, kuvion 5a mukaisella kuormituksella, jossa on toteutettu vakiovirtaus kuhunkin vyöhykkeeseen.

20 : Kuviossa 5d on esitetty muutettu kuormitustila.

• · · 9 « · « • · · • · · • ·" Kuvio 5e esittää muutetun kuormitustilan tekniikan tason mukaista vyöhykevirtausjakau- • · · tumaa ja .. . 25 • · · kuvio 5f keksinnön mukaista mainitulla kuormituspainejakautumalla esiintyvää tasaista • · · vyöhykevirtausjakautumaa, joka vastaa samaa virtausjakautumaa kun on esitetty kuviossa 5c.

\ 30 Kuvioissa 1 ja 2 on keksinnön mukaista taipumasäädettävää telaa merkitty yleisesti : viitenumerolla 1. Näiden kuvioiden suoritusmuodossa taipumasäädettävä tela 1 tl 5 98319 käsittää massiivisen telan akselin 3 ja sen päälle pyöriväksi jäljestetyn telavaipan 2. Telan akselin 3 ja telavaipan 2 väliin on sovitettu telavaipan sisäpintaan 4 vaikuttavat hydrauliset kuormituselementit, joiden vaikutussuunta on nippitason suuntainen. Kuvioiden 1 ja 2 suoritusmuodossa ei ole esitetty telavaipan 2 päätylaakerointia eikä 5 telan 1 muita lisälaitteita, koska ne eivät liity oleellisesti keksintöön eivätkä näin ollen muodosta osaa keksinnöstä. Taipumasäädetyn telan 1 akseli 3 on tavanomaiseen tapaan tuettu nivellaakereiden 5 avulla koneen runkoon. Taipumasäädettävä tela 1 muodostaa nipin N vastatelan 6 kanssa, joka vastatela 6 on myös sinänsä tunnetulla tavalla laakeroitu akselitapeistaan 7 laakereiden 8 avulla koneen runkoon.

10

Kuviossa 2 esitetyssä suoritusmuodossa taipumasäädettävä tela 1 on jaettu koneen poikkisuunnassa vyöhykkeisiin Ζ^Ζ^,Ζ^,Ζ^ siten, että kuhunkin vyöhykkeeseen Zj-Z4 kuuluvia hydraulisia kuormituselementtejä 10 säädetään vyöhykkeittäin. Tela 1 on näin ollen kuvion suoritusmuodossa vyöhykesäädettävä tela. Kuvion 2 suoritusmuodos-15 sa tela on jaettu neljään vyöhykkeeseen, mutta on toki ymmärrettävä, että vyöhykkeiden määrä voi olla jokin muukin. Edelleen on kuvion 2 suoritusmuodossa esitetty, että kuhunkin vyöhykkeeseen kuuluu kaksi hydraulista kuormituselementtiä 10, mutta on luonnollisesti selvää, että kuhunkin vyöhykkeeseen ZrZ4 kuuluvien hydraulisten kuormituselementtien 10 lukumäärä voi kuviossa 2 esitetystä poiketa. Viitenumerolla 20 9 on esitetty kuvioissa 1 ja 2 vyöhykkeille ZrZ4 johtavia paineöljykanavia ja viitenume rolla 9’ on merkitty öljykanavaa eli ns. vastapainekanavaa, jonka merkitys käy yksityis-: kohtaisemmin ilmi piirustuksen kuvioiden 3 ja 4 selostuksen yhteydestä.

• · · • 1 • · • n • · · '·' Kuviossa 3 on esitetty eräs edullinen toteuttamismuoto keksinnön mukaiseen taipu- 25 masäädettävään telaan tarkoitetusta hydraulisesta kuormituselementistä, jota kuviossa • m ψ 3 on merkitty viitemerkinnällä 10a. Taipumasäädetyn telan akselia on kuviossa 3 • · · * · » *. merkitty viitenumerolla 3, telavaippaa viitenumerolla 2 ja telavaipan sisäpintaa vii- : tenumerolla 4. Hydraulinen kuormituselementti 10a käsittää kuormituskengän 11a, joka on tunnetulla tavalla kuormitettu vasten telavaipan sisäpintaa 4. Niinpä on kuormitus-V! 30 kengän 11a telavaippaan 2 päin olevaan pintaan muodostettu taskut 12a, joihin johde- :.' i taan öljyä kuormituskengän 11a läpi kapillaariporausten 13a kautta voitelemaan 6 98319 kuormituskenkää 11a siten, että mainitun kuormituskengän 11a ja telavaipan sisäpinnan 4 välissä on aina öljykalvo. Öljynpainetta taskuissa 12a on merkitty Pjillä ja paineen Pj efektiivistä vaikutuspinta-alaa on merkitty Ajilla. Kuviossa 4 on esitetty lähemmin esimerkiksi kuvion 3 mukaisen kuormituskengän 11 taserakennetta. Kuormituskenkää 5 on kuviossa 4 merkitty viitenumerolla 11. Kuormituskengän 11 taskut 12a käsittävät näin ollen kuormituskengän 11 telavaippaan päin olevaan kaarevaan pintaan muodostetut syvennykset 12, joita rajoittavat pitkittäiset ja poikittaiset reunakannakset 12’ sekä vastaavasti keskikannakset 12’. Kuormituskengän 11 muoto voi olla tietysti myös muunlainen. Kuormituskengän 11 syvennyksiin eli taskuihin 12 johdetaan kapillaari-10 porausten 13 kautta öljyä siten, että taskut 12 muodostavat kuormituskengästä 11 hydrostaattisen laakerin, jolloin kuormituskengän 11 ja telavaipan sisäpinnan 4 välissä on telan pyöriessä öljypatja tai öljykalvo.

Telan akseliin 3 on kutakin hydraulista kuormituselementtiä 10a varten muodostettu 15 kuormituskengän 11a ulkopinnan muotoa vastaava syvennys eli ontelo 14a. Mainittu syvennys eli ontelo 14a on dimensioiltaan kuitenkin kuormituskengän 11a dimensioita suurempi siten, että kuormituskengän 1 la ulkopinnan ja syvennyksen eli ontelon 14a seinämien väliin jää välys. Kuvion 3 suoritusmuodossa kuormituskenkä 11a on muodostettu pitkänomaiseksi siten, että mainittu kuormituskenkä 11a työntyy syvälle 20 telan akseliin 3 muodostettuun syvennykseen eli onteloon 14a. Kuormituskenkään 11a ' on muodostettu kuormituskengän aksiaalisuunnassa lieriömäinen ontelotila 24a.

: Kuormituskengän 11a ontelollaan 24a rajoittuvaa yläpuolista kuormituspaineen P2 • · · • · · • vaikutuspinta-alaa on merkitty A2:lla. Tähän kuormituskengän 11a ontelotilaan 24a on • · · "·' sovitettu vastakappale 17a, joka on kiinnitetty ruuvikierteellä 18a telan akseliin 3 25 muodostetun syvennyksen eli ontelon 14a pohjaan siten, että vastakappale 17a on telan • * * akseliin 3 nähden liikkumaton. Ruuvikierteen 18a pohjan läpi avautuu yhteys paineöljy- « · · • · * \ kanavaan 9. Vastakappale 17a on varustettu laipalla 19a, joka on tiivisteen 20a avulla * ‘ tiivistetty ontelotilan 24a seinämään. Kuormituskengän 11a alapäätyyn on sopivan liitoksen, kuten kierreliitoksen 16a tai vastaavan avulla jäykästi kiinnitetty sisäänpäin V·: 30 suunnattu laippaelin 15a, joka on tiivisteen 21a avulla tiivistetty vastakappaleeseen 17a.

· Vastapaineen P3 rengasmaista vaikutuspinta-alaa on merkitty A3:lla. Vastakappaleen 7 98319 laippa 19a ja kuormituskengässä 11a oleva laippaelin 15a rajoittavat näin ollen väliinsä vastakappaleen 17a ympärille, ontelotilan 24a sisään rengasmaisen painetilan 22a. Vastakappaleeseen 17a on keskeisesti muodostettu läpimenevä paineoljykanava 23a, joka näin ollen on yhteydessä telan akseliin 3 muodostettuun paineöljykanavaan 9. 5 Telan akseliin 3 on edelleen muodostettu akselin suuntainen vastapainekanava 9’ ja tähän vastapainekanavaan 9’ on telan kunkin hydraulisen kuormituselementin 10a kohdalle muodostettu radiaalisuuntainen yhdyskanava 9", joka on yhteydessä vastakappaleeseen 17a muodostettujen aksiaalisuuntaisen kanavan 25a sekä poikittaiskanavan 26a kautta rengasmaiseen painetilaan 22a.

10

Kuvion 3 mukaisilla hydraulisilla kuormituselementeillä 10a varustetun esim. kuvioiden 1 ja 2 mukaisen taipumasäädetyn telan 1 toiminta on periaatteessa seuraavanlainen. Ensinnäkin on selvää, että kukin kuvion 2 mukaisen taipumasäädetyn telan 1 hydraulisista kuormituselementeistä on kuviossa 3 esitetyn kaltainen. Taipumasäädetyn telan 1 15 pyöriessä mainitun telan 1 ja vastatelan 6 muodostamaa nippiä N kuormitetaan hydraulisten kuormituselementtien 10,10a avulla johtamalla paineöljyä paineöljykanavien 9 kautta kullekin hydrauliselle kuormituselementille 10,10a. Paineöljy kulkee näin telan akseliin 3 muodostetusta paineöljykanavasta 9 vastakappaleeseen 17a muodostetun : läpimenevän paineöljykanavan 23a kautta kuormituskenkään 11a muodostettuun : 20 ontelotilaan 24a mainitun ontelotilan 24a pohjan ja vastakappaleen 17a väliin, jolloin • · « t .

mainittu paineöljy kuormittaa kuormituskenkää 1 la vasten telavaipan sisäpintaa 4.

•

• · I

» t t • · · · «· · • » Φ

Telan akseliin 3 muodostetun akselin suuntaisen vastapainekanavan 9’ kautta syötetään « · · * lisäksi edullisesti vakiopaineessa olevaa öljyä yhdyskanavan 9" ja vastakappaleeseen ... 25 17a muodostettujen aksiaalikanavan 25a ja poikittaiskanavan 26a kautta vastakappaleen * · ·

t I

*..* 17a ja kuormituskengän 11a väliseen rengasmaiseen painetilaan, jolloin tähän rengas- • ♦ ♦ maiseen painetilaan 22a syötetty paineöljy aiheuttaa kuormituskengän 1 la kuormitusvoi-[ maan nähden vastakkaissuuntaisen voiman, joka pyrkii vetämään kuormituskenkää 11a irti telavaipan sisäpinnasta 4. Kuten kuviosta 2 voidaan havaita, kukin taipumasäädetyn V : 30 telan 1 hydraulisista kuormituselementeistä 10,10a on kytketty samaan ja yhteiseen • « • · ♦ *· · vastapainekanavaan 9’, jolloin vastapaine syötetään kuhunkin kuormituselementtiin 8 98319 10,10a saman suuruisena, jolloin kuhunkin kuormituskenkään 11a vaikuttaa saman suuruinen voima, joka on vastakkaissuuntainen hydraulisten kuormituselementtien 10,10a kuormitussuuntaan nähden. Tämän vastavoiman tai vastapaineen ansiosta on onteloti-laan 24a syötettävän paineöljyn painetta vastaavassa määrin nostettava, jotta nippiin N 5 saataisiin aikaan halutun suuruinen nippipaine.

Kun kuormituskengän 11a taskun efektiivinen pinta-ala Aj on yhtä suuri kuin kuormi-tuspaineen P2 kengän sisäpuolinen vaikutuspinta-ala A2 ja kun vastapaine P3 on vakio, päästään tilanteeseen, jossa kunkin hydraulisen kuormituselementin 10a läpi kulkee 10 vakiosuuruinen öljy virtaus, minkä ansiosta keksinnön mukaisesta telasta 1 saadaan koneen poikkisuunnassa täysin tasalämpöinen.

Jotta keksinnön mukaisesti voitaisiin kengän läpi menevä öljymäärä pitää vakioarvossaan, tulee kengän ja vaipan välisen efektiivisen pinta-alan Aj olla yhtä suuri kuin 15 kengän sisäpuolinen pinta-ala A2, johon kuormituspaine P2 vaikuttaa kuormituskenkää 11a nostavasti. Voimatasapainoyhtälöstä (1) voidaan muodostaa paine-erotus P2 - Pj.

Voimatasapaino: 20 j . ?! ’ A1 “ ^*1 ’ Al “ ^*3 ’ A3 = 0 ::v a. a3 i · : p -1 - p = p -1

* ' 2 A 1 3 A

V * A2 a3 A1 Αι (1) : * : A, A.

- r, - Λ - Λ f * '1 <* - f) J0S A2 = Ai

: ·: - -Pi - Λ X ♦ h (1 -1) - P2 - P, = ft T

Al Al « < « # * • · 1 9 98319

Paine-ero kuristimien yli (P2 - Pj) ei ole riippuvainen kuormituspaineesta P2, kun A- A, — = 1 ja kun termi P. · — on vakio P, ollessa vakio.

Al A!

Jos A2/Aj 1 1, muuttuu paine-ero (P2 - Pj) kuormituspaineen P2 muuttuessa eli kuristimet läpäisevä tilavuusvirtakin muuttuu.

5

Aj = kengän ja vaipan välinen efektiivinen pinta-ala eli kengän hydrauliöljytaskujen tehollinen kokonaispinta-ala

Aj = vaippaan siirtyvä voima paine kengän ja vaipan välissä 10 A2 = kengän sisäpuolinen pinta-ala, eli se pinta-ala, johon vaikutetaan kuormi-tuspaineella P2 kenkää nostavasti A3 = vastapainetilan rengaspinta-ala, eli se pinta-ala, johon vastapaine P3 vaikuttaa aiheuttaen kenkään puristusnipistä poispäin suuntautuvan 15 voimakomponentin.

Pj = paine kengän ja vaipan välissä eli hydrauliöljytaskuissa P2 = kuormituspaine P3 = vastapaine i

» · I I • I

j · '. 20 Lisäehto vastapaineen ja kuormituspaineen välille: • 1 » I M « * · : • · f ·» Λ Λ, =p2a2- p3 a3 ··1 p zz P — - P —

j 1: 1 2 a 3 A

• > Λ| Λ|

• · · A A

9 9 9 Αλ A«

Ehto P 1. -p1> 0 ....: Λι A3

• · rlr3 A

A2 i · • · ·

• , I

« · I 1 · t Ψ I ♦ 10 98319 (kuormituspaineen P2 on oltava suurempi kuin vastapaineen P3 ja pinta-alojen A3/A2 suhteen tulo)

Esimerkki 5 A3 / A2 = 0,1 ja vastapine P3 = 80 bar = > kuormituspaineen on oltava > 8 bar, jotta kenkä toimisi.

10 Ilman ko. lisäehtoa kenkä siirtyisi akseliinpäin liikevaransa verran. Lisäehto osoittaa tarvittavan minimikuormituspaineen.

Näin ollen edellytys sille, että öljyn virtausta kengän läpi voidaan säätää tietyllä kuormituspaineella ja tietyllä viivakuormalla, tulee pinta-alojen AL ja A2 olla olennai-15 sesti yhtä suuret. Tällöin virtausmäärän säätö tapahtuu säätämällä vastapainetta P3. Jos virtausmäärä halutaan pitää vakiona, tulee myös vastapaine pitää vakioarvossaan.

Kuviossa 4 on esitetty kuormituskenkä päältäpäin kuvion 3 nuolen Kt suunnasta.

20 Kuviossa 5a-5f on esitetty graafisesti tekniikan tason mukainen ja keksinnön mukainen vakiovirtausmäärätoteutus telalla, joka käsittää kahdeksan vyöhykettä, jossa kussakin

• I

: vyöhykkeessä on viisi kuormituskenkää.

• · · «tl ♦ · • · · • · « ’·1 Kuvassa 5a kuormituspaineet ovat 10 bar ja 70 bar välillä. Kyseistä kuormitustilannetta 25 vastaavat öljy virtaukset selviävät kuvista 5b ja 5c. Kuva 5b esittää tekniikan tason • · · \ \ kenkärakennetta, kenkärakenteella virtausjakauma on kuormituspainejakaumaa vastaava.

• · « *. Kuvan 5c keksinnön mukaisessa vakiovirtauskonstruktiossa virtausjakauma on tasainen.

• · * ’ Muutettaessa kuormitustilaa (kuva5d), tekniikan tason mukaisen konstruktion virtaukset : ’ · | 30 muuttuvat kuormituspaineita vastaaviksi (kuva 5e). Kuvio 5f esittää keksinnön mukaista • 1 1

II

11 98319 vakiovirtausratkaisua. Kuvioa 5c ja 5f vertaamalla nähdään, ettei kuormituspaineiden muutos vaikuta vakiovirtausratkaisun virtausmääriin.

Jos vakiovirtauskengän läpäisevää tilavuusvirtaa halutaan muuttaa, se onnistuu 5 vastapainetta muuttamalla. Tällöin telaan menevä kokonaisöljyvirtaus muuttuu, virtausjakauman pysyessä edelleen tasaisena.

• · · ··· · • · · • · • · • · · • · · 1 · · • · · • · • · · • · · • · ·

Claims (2)

12 98319

1. Taipumasäädettävä tela, joka on tarkoitettu muodostamaan nipin (N) vastatelan (6) kanssa ja joka taipumasäädettävä tela (1) käsittää stationäärisen telan akselin (3), 5 jonka ympärille on jäljestetty pyörivästi telavaippa (2), jonka telavaipan (2) ja telan akselin (3) väliin on sovitettu telavaipan (2) sisäpintaan (4) vaikuttavat ja telan akseliin (3) tuetut hydraulisen paineväliaineen avulla kuormitetut hydrauliset kuormituselementit (10,10a), joihin syötettävän paineväliaineen paine on säädettävä nipin (N) viivakuorman säätämistä varten, tunnettu siitä, että taipumasäädettävän telan hydrauli-10 siin kuormituselementteihin (10,10a) on jäljestetty jatkuva hydraulisten kuormitusele-menttien kuormitussuuntaan nähden vastakkaissuuntainen kuormitus, joka yhdessä halutun nippipaineen kanssa määrää hydraulisiin kuormituselementteihin (10,10a) syötetyn kuormituspaineen suuruuden, kuormituselementit on siten muodostettu, että kuormituskengän hydraulitaskujen efektiivinen pinta-ala (Aj) on olennaisesti yhtä suuri 15 kuin kuormituskengän sisäpuolinen pinta-ala (A2), johon kuormituspaine (P2) on sovitettu vaikuttamaan, jolloin vastapaineen (P3) ollessa vakio kengän läpi virtaava öljyvirtaus pidetään vakiona.

2. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen taipumasäädettävän telan kuormituksen 20 säädössä, joka tela (1) käsittää stationäärisen telan akselin (3), jonka ympärille on jäljestetty pyörivästi telavaippa (2) ja jolla telalla (1) muodostetaan nippi (N) vastatelan : (6) kanssa, jolloin telavaipan (3) taipumaa ja/tai nipin (N) viivakuormaa säädetään telan • · · *: V akseliin (3) tuetuilla ja telavaipan sisäpintaan (4) nippitason suunnassa vaikuttavilla • · · • · · V ' hydraulisilla kuormituselementeillä (10,10a), joita kuormitetaan telavaipan sisäpintaa (4) 25 kohti kuormituselementteihin johdetun paineeltaan säädettävän paineöljyn avulla, • · 1 tunnettu siitä, että telan hydraulisiin kuormituselementteihin (10,10a) aiheutetaan • · · ·. nippitason suunnassa kuormituselementtien kuormitussuuntaan nähden vastakkaissuuntai- t nen kuormitus siten, että halutun kuormituspaineen aikaansaamiseksi telanippiin (N) * 1 hydraulisia kuormituselementtejä (10,10a) kuormittavan paineöljyn paine nostetaan : · : 30 halutun viivakuorman ja kuormituselementteihin (10,10a) aikaansaadun vastakkaissuun- ] täisen voiman edellyttämälle tasolle ja että menetelmässä säädetään kuormitusele- li 13 98319 mentteihin (10,10a) johdettua hydrauliöljyn virtausmäärää säätämällä kuormitusele-menttiin johdetun vastapaineen (P3) painetasoa. 5 • · · • · · · • · · • · · • · • · « • · · • · « 1 · · • · · • · • · · • · · • · · 14 98319