FI72219C - Reaktorbyggnad med innerkonstruktioner, vilkas belastning aer oberoende av underbyggnadens deformationer samt foerfarande foer framstaellning av innerkonstruktionerna. - Google Patents

Description

Reaktorirakennus, joka käsittää sisärakenteet, joiden kuormi tukset ovat pohjarakenteen muodonmuutoksista riippumattomia, sekä sisärakenteiden valmistusmenetelmä.

7221 9 5 Nyt selostettava keksintö koskee reaktorirakennusta, joka käsittää suojavaipan (4), johon on tunnetun keskiöinti-järjestelmän avulla sovitettu sisärakenteet, jolloin suoja-vaippa käsittää lieriövaipan, joka on suljettu yläpäästään kupolilla ja sovitettu pohjarakenteen päälle, jolloin sisä-10 rakenteet käsittävät perustan, jonka alaosa lepää pohjarakenteen päällä, reaktoriastiakuilun, joka on betonisylenteri, ja joka on sovitettu oleellisesti sisärakenteiden perustan ja kasemattien keskelle

Lisäksi keksintö koskee sisärakenteiden valmistusmene- 15 telmää.

On tunnettua, että rakennus, johon ydinreaktori sijoitetaan ja jota nimitetään reaktorirakennukseksi, käsittää suojavaipan, johon primaaripiirin komponentteja tukevat sisärakenteet on sijoitettu. Nämä rakenteet käsittävät ns. sisä-20 rakenteiden pohjarakenteen reaktoriastiakuilun joka on reak-toriastian ympärillä ja tukee sitä, sekä reaktoriastiakuilun ympärillä olevat kasematit. Suojavaippa, joka on tiivistetty rakenneteräksestä valmistetulla verhouksella, estää reaktorin mahdollisesti vahingoittuessa radioaktiivisen aineen vuotami-25 sen ulos reaktorista. Lisäksi suojavaipan tehtävänä on ottaa vastaan primaari- tai sekundaaripiiriin mahdollisesti tulleesta halkeamasta johtuvat paine- ja lämpötilavaikutukset. Kammio käsittää ns. pääpohjalaatan, tämän päälle sijoitetun lieriön ja kuvun, joka sulkee lieriön yläpään.

30 Käytössä olevissa reaktorirakennuksissa pohjarakenteen muodonmuutokset vaikuttavat sisärakenteiden kuormituksiin.

Nyt esiteltävällä keksinnöllä pyritäänkin kehittämään sellainen reaktorirakennus, jossa tämä epäkohta ei esiinny, koska sisärakenteiden kuormitukset ovat siinä pääpohjaraken-35 teen muodonmuutoksista riippumattomia. Tätä varten keksinnön mukaisessa reaktorirakennuksessa on sen pohjarakenteen ja sisärakenteiden pohjarakenteen välissä tietty tila.

2 7 9 9 1 9

Keksinnön mukaiselle reaktorirakennukselle on tunnusomaista, että sisärakenteiden perustan alaosa lepää pohjarakenteen päällä perifeerisen tukikehän varassa, ja että pohjarakenteen ja sisärakenteiden perustan väliin on muodostettu tila.

5 Pohjarakenteen ja sisärakenteiden välinen tila absorboi muodonmuutokset, jotka pyrkivät muuttamaan rakenteiden keskinäistä sijaintia, jolloin sisärakenteiden kuormitukset ovat nyt pohjarakenteen muodonmuutoksista riippumattomia.

Tällöin esiintyvänä probleemana on sisärakenteiden 10 pohjalaatan valaminen ja em. tilan muodostaminen siihen siten, että se on pääpohjalaatan päällä ainoastaan tukikehän avulla. Tämä on ratkaistu nyt selostettavalla keksinnöllä.

Keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukainen reakto-rirakennus käsittää kokoonpuristuvan kerroksen, joka muodostuu 15 pohjarakenteen ja sisärakenteiden perustan välissä olevista osista (32 ja 38) koko siihen pyöreään pintaan, joka on pyöreän tukikehän sisäpuolella.

Sisärakenteiden perusta on valettu kahtena työvaiheena. Tällöin on ensin valettu kehäympyrä, joka ei peitä paineastia-20 kuilua vastapäätä olevaa pintaa. Kuilun alle on sijoitettu tilapäisesti kiilasarja, joka estää kokoonpuristuvan kerroksen rakenteellisen tehon alenemisen betonivalun aikana. Kiilat on sijoitettu nostolaitteiden avulla sisärakenteiden tultua niin koviksi, että ne ovat itsekantavia tukikehän 25 päällä. Kun kiilat on poistettu paineastiakuilun kautta, kokoonpuristuva kerros pannaan paikalleen pohjarakenteiden keskiosan päälle kuilua vastapäätä, minkä jälkeen kuilun oikealla puolella oleva sisärakenteiden perustan osa voidaan valaa. Kuilun alapäähän järjestetään sisärakenteiden perus-30 tan ja pohjarakenteen yhteenliittämiseen tarvittavat raudoitukset .

Keksinnön toisen suoritusmuodon mukainen reaktori-rakennus käsittää sektorilaatat, jotka ovat sovitettu pohjarakenteen ja sisärakenteen perustan väliin ja jotka lepää-35 vät pohjarakenteen päällä ainakin kolmen tukipisteen varassa sekä peittävät koko rengasmaisen pinnan, joka on perifeeri-risen tukikehän sisäpuolella lukuunottamatta pohjarakenteen 3 7221 9 sitä osaa, joka on reaktoriastiakuilua vastapäätä, jolloin yksi kokoonpuristuva kerros on sovitettu sektorilaattojen päälle ja toinen kokoonpuristuva kerros on sovitettu pohjarakenteen päälle, että raudoittamaton sementtilaastikerros 5 suojaa kokoonpuristuvaa kerrosta sisärakenteiden perustaa valmistettaessa, ja että ilmastointijärjestelmä yhdistää vapaan tilan suojavaipassa olevaan atmosfääriin.

Tässä rakenteessa tarvitaan välttämättä kokoonpuristuva kerros sektorilaattojen päällä, niin että sisärakentei-10 den kuormitukset saadaan pohjarakenteen muodonmuutoksista riippumattomiksi. Jos tällaista joustavaa kerrosta ei olisi, niin sektorilaatat, jotka ovat pohjarakenteen päällä ainakin kolmen tukipisteen avulla ja peittävät tukikehän sisäpuolella olevan pyöreän pinnan, siirtäisivät pohjarakenteessa tapah-15 tuneet muodomuutokset sisärakenteisiin.

Keksinnön kolmannen suoritusmuodon mukainen reaktori-rakennus käsittää sektorilaatat, jotka ovat kehäsektorin muotoisia ja pystyvät kantamaan oman massansa lisäksi sisärakenteiden perustan tuoreen betonin koko painon tai osan 20 siitä, ja että sektorilaatat lepäävät pohjalaatan päällä ainoastaan niiden kehäosaan sovitettujen tukien varassa siten, että ne rajaavat pohjarakenteen ja sisärakenteiden perustan väliin perustan koko pinnalta, perifeeristä tukike-hää lukuunottamatta, vapaan tilan, joka on ilmastointijär-25 jestelmän avulla yhteydessä suojavaipan atmosfääriin.

Kolmannen rakenteen mukaan sektorilaattojen ulkopinta tukeutuu siis rakenteeseen ja niiden sisäpinta tilapäisiin kiiloihin, jolloin syntyy tyhjä tila pohjarakenteen ja sisärakenteiden perustan väliin. Kuten jo mainittiin, vapaan 30 tilan ja suojavaipan välissä on ilmastointijärjestelmä.

Tässä rakenteessa sisärakenteiden perustaan muodostettu vapaa tila on sektorilaattojen ja pohjarakenteen välinen vapaa tila, joten kahdessa em. rakenteessa välttämätöntä kokoonpuristuvaa kerrosta ei tarvita.

4 72219

Muita keksintöön liittyviä piirteitä ja etuja käy ilmi seuraavasta selostuksesta, joka on tarkoitettu vain esimerkiksi. Tällöin viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuviossa 1 on kaksi osakuvaa keksinnön mukaisesta reak-5 torin suojarakennuksesta. Vasemmalla puolella on 1. rakenne, joka käsittää sisärakenteiden pohjalaatan yhtenä osana. Kuviossa oikealla on taas 2. rakenne, jossa sisärakenteiden poh-jalaatta käsittää ns. välilaatan, kuvio 2 on osaleikkaus 1.rakenteesta, 10 kuvio 3 esittää 2.rakennetta, ja kuviot 4 ja 5 havainnollistavat keksinnön 3.rakennetta.

Kuvassa 1 nähdään leikkaus reaktorin suojarakennuksesta, jossa sisärakenteet on sijoitettu keksinnön mukaises-15 ti. Reaktorin paineastia on sijoitettu suljetun kammion 4 sisäpuolelle. Kammio käsittää lieriön 6, pääpohjalaatan 8 ja kuvun (ei kuviossa), joka sulkee kammion yläpään. Kammio 4 on tiivistetty rakenneteräksestä valmistetulla verhouksella 10. Lieriön 6 alapää on liitetty pääpohjalaattaan 8. Liittä-20 minen voidaan suorittaa katkaistuna kartiona 12 (kuvat 1 ja 2), mutta se voi olla myös lieriörakenne.

Betoniset sisärakenteet 14 on sijoitettu kammioon 4 ja niiden tehtävänä on lähinnä primaaripiirin komponenttien tukeminen. Sisärakenteisiin 14 kuuluu pohjalaatta 16, betoni-25 lieriö 18 eli reaktorin paineastian 2 tukikuilu, joka sijaitsee keskellä sisärakenteiden pohjalaattaa 16, sekä kasematit, jotka suuntautuvat säteittäisesti ulospäin paine-astiakuilusta 18, johon ne liittyvät kiinteänä rakenteena. Sisärakenteet eivät yleensä liity suoraan suljettuun kam-30 mioon 4, vaan sen ja sisärakenteiden välissä on esim. sty-reenitiiviste 5.

Sisärakenteiden pohjalaatta voidaan sijoittaa kammioon 4 monella eri tavalla.

5 72219

Ensimmäisen rakenteen mukaan sijoittaminen toteutetaan kiilaamalla sisärakenteiden pohjalaatan keskiosa pääpoh jalaattaan, jolloin saadaan aikaan rakenteiden vaaka-lukitus; rakenteet pääsevät kuitenkin laajenemaan vapaasti.

5 Tässä rakenteessa, joka nähdään vasemmalla kuvassa 1, pää-pohjalaatan 8 yläpäässä on pyöreä uloke 46, joka on peitetty teräsverhouksella 10. Sisärakenteiden pöhjalaatassa 16 on vastaavasti pyöreä syvennys 47, joka liittyy ulokkeeseen 46 pystysuoran ympyränkehän avulla. Näin saadaan vaakaluki-10 tus, mutta pohjalaatat 8 ja 16 pääsevät kuitenkin siirtymään toisiinsa nähden pystysuunnassa. Laattojen välinen vapaa tila 33 ulottuu pääpohjalaatan 8 koko pinnan osalle tukikehää 23 lukuunottamatta. Keksinnön toisen rakenteen mukaan, joka nähdään oikealla kuvassa 1, sisärakenteiden 15 pohjalaatta 16 käsittää välilaatan 22, joka on erotettu pohjalaatasta 16 joustavaa materiaalia olevalla vaakaliitok-sella 24, joka ulottuu ympyrän muotoisena paineastiakuilus-ta 18 välilaatan 22 ja sisärakenteiden pohjalaatan 16 väliin. Välilaatan 22 vahvuus on mitoitettu minimiksi sillä siirret-20 tävien seismisten kuormitusten puitteissa, niin että väli-laatan 22 lämpösiirtymä kartiossa 12 pystytään tällä tavoin rajoittamaan.

Kummatkin keksinnön mukaiset rakenteet (kuvio 1) käsittävät pääpohjaltaan 8 ja sisärakenteiden pohjalaatan 16 25 välissä olevan tilan 33, joka tekee sisärakenteiden kuormitukset pääpohjalaatan muodonmuutoksista riippumattomiksi. Myöhemmin kuviin 2-5 viittaamalla selostetaan lähemmin tilan 33 eri rakennevaihtoehtoja.

Kuvio 2 on osaleikkaus keksinnön 1. rakenteesta. Sii-30 nä nähdään pääpohjalaatta 8, rakenneteräksestä valmistettu verhous 10, joka tiivistää suljetun kammion 4, verhousta suojaava betonikerros 11 ja kanavat 13, jotka on tehty kerrokseen 11 verhouksen 10 hitsausten tarkistamista varten. Lisäksi kuvassa 2 näkyy kartio-osa 12, joka yhdistää lie-35 riön 6 alapään pääpohjalaattaan 8. Välilaatassa 22 on keskiosa 22a, joka on paineastiakuilua vastapäätä, ja kehäosa 6 72219 22b, joka on lukittu kammion kartio-osaan 12. Välilaatta 22 tukeutuu pääpohjalaattaan vain tuntuvasti pienennetyn kehäosansa 23 avulla, jolloin kehän 23 keskelle muodostuu pyöreä pinta 25 (pääpohjalaattaan 8). Tämä pinta 25 ei kos-5 ketä sisärakenteiden 16 pohjalaattaan.

Kuviossa 2 näkyvän rakenteen mukaan tila 33 on muodostettu kokoonpuristuvana kerroksena 32, joka on sijoitettu pintaan 25. Kerroksen 32 päällä on vinyylilevy 34, joka suojaa sitä välilaattaa 22 valmistettaessa.

10 Keksintö koskee myös kuvassa 2 esitettyjen sisäraken teiden valmistusmenetelmää.

Sen mukaan tehdään ensin pääpohjalaatta 8, tiivistys-verhous 10 ja suojakerros 11. Kokoonpuristuva kerros 32 ja sen suojalevy 34 sijoitetaan renkaan muotoiseen pintaan 25, 15 joka sijaitsee tukikehän 23 ja kuilun 18 oikealla puolella olevan pohjalaatan osan välissä. Tukikehä 23 valetaan ja sen jälkeen suojalevyn 34 päälle voidaan panna joko erillinen verhous tai valaa itsekantava laatta, joka on sisärakenteiden pohjalaatan tuoretta betonia.

20 Tämän verhouksen tai laatan inertian rajoittamiseksi välilaatan 22 osaa 22a vastapäätä olevan pinnan ympärille voidaan järjestää tilapäiset kiilat 36. Sitten jatketaan sisärakenteiden valamista. Keskiosa 22a valetaan viimeiseksi.

Kun sisärakenteet ovat kovettuneet siinä määrin, 25 että ne ovat itsekantavia tukikehän 2 3 päällä, voidaan sijoittaa kiilat 36 nostolaitteiden avulla (ei kuvassa).

Kiilat ja nostolaitteet poistetaan pyöreästä aukosta, joka on sisärakenteiden tässä valmistusvaiheessa keskiosan 22a tilalla. Toinen kokoonpuristuva kerros 38 pannaan pääpohja-30 laatan 8 päälle osan 22a kohdalle. Tämän jälkeen raudoit-tamaton sementtilaastikerros 40 valetaan kerroksen 38 päälle, minkä jälkeen laatan osa 22a voidaan valaa. Kuilun alapäähän tehdään raudoitukset, niin että nämä kaksi rakennetta saadaan sidotuiksi toisiinsa.

35 Kuviossa 3 on keksinnön toinen rakenne, joka käsit tää sektorilaatat 30. Ne on sijoitettu koko pintaan 25 kui- 7 72219 lua 18 vastapäätä olevaa ympyrää lukuunottamatta. Laatat 30 ovat pääpohjalaatan 8 päällä neljän tukipisteensä 31 avulla. Laatan 8 ja sektorilaattojen 30 väliin saadaan näin vapaa tila 27, joka on ilmastointijärjestelmän avulla yhtey-5 dessä kammioon. Vahingon sattuessa paine voidaan tasapainottaa näin sisärakenteiden pohjalaatan kummallakin puolella, jolloin tähän vaikuttava paine on nolla ja painevaikutus siirtyy pääpohjalaattaan 8.

Jotta sisärakenteiden kuormitukset saadaan pääpohjalo laatan muodonmuutoksista riippumattomiksi, sektorilaattojen 30 koko pinnan osalle on järjestetty kokoonpuristuva kerros 32. Se on esim. polystyreeniä, jossa on vinyylipinta. Kerroksen 32 tehtävänä on "imeä" ne muodonmuutokset, jotka pyrkivät siirtämään pääpohjalaattaa 8 sisärakenteiden pohja-15 laatasta 16, ja saada aikaan edellä 1. rakenteen yhteydessä selostettu tila 33. Kerroksen 32 päälle pantu vinyylilevy 34 suojaa sitä välilaattaa 22 valettaessa.

Keksintö koskee myös kuvan 3 mukaisten sisärakenteiden valmistusmenetelmää. Sen mukaan tehdään ensin pääpohja-2Q laatta 8, sitten rakenneteräksestä valmistettu tiivistys-verhous 10 ja sen suojakerros 11. Senjälkeen sektorilaatat 30 pannaan pyöreään pintaan, jonka laatan tukikehä 23 rajaa ulkopuolella pääpohjalaattaan ja jonka sisäpuolella rajaa pääpohjalaatan se pinta, joka on laatan osaa 22a vasta-25 päätä. Tämän jälkeen laattojen 30 päälle pannaan kokoonpuristuva kerros 32 ja sen päälle suojavinyyli 34. Tukikehä 23 valetaan. Kiilat 36 sijoitetaan laatan osaa 22a olevan pinnan ympäri. Kiilat ovat vain tilapäisiä ja niiden tehtävänä on estää kokoonpuristuvan kerroksen 32 muodonmuutosky-30 vyn aleneminen sisärakenteita valmistettaessa. Suojalevyn 34 päälle voidaan panna joko erillinen verhous tai valaa itsekantava laatta, joka on laatan 22 tuoretta betonia.

Tämän jälkeen valetaan laatta 22 sen keskiosaa 22a lukuunottamatta, joka valetaan viimeiseksi. Kun sisärakenteet 35 ovat kovettuneet siinä määrin, että ne ovat itsekantavia tukikehän 23 päällä, voidaan sijoittaa kiilat 36 nostolait- 8 72219 teiden avulla (ei kuvassa). Kiilat ja nostolaitteet poistetaan pyöreästä aukosta, joka on sisärakenteiden tässä valmistusvaiheessa keskiosan 22a tilalla. Toinen kokoonpuristuva kerros 38 pannaan pääpohjalaatan 8 päälle osan 5 22a kohdalle. Tämän jälkeen raudoittamaton sementtilaasti- kerros 40 valetaan kerroksen 38 päälle, minkä jälkeen laatan osa 22a voidaan valaa. Kuilun alapäähän sijoitetaan raudoitukset, niin että nämä kaksi rakennetta saadaan sidotuiksi toisiinsa.

10 Kuvissa 4 ja 5 nähdään 3. rakenne, jonka mukaan tila 33, joka erottaa pääpohjalaatan ja sisärakenteet toisistaan, on muodostettu suurilla ympyrän sektorin muotoisilla laatoilla 42. Laattojen kehällä on kaksi tukipistettä 44, mutta niiden kapeammassa päässä 42a ei ole tukipistettä. Kii-15 lat 36, jotka nähdään kuvassa 4, pitävät tukipisteet paikoillaan sisärakenteita valmistettaessa niin kauan, kunnes nämä ovat itsekantavia. Laatat 42 on sijoitettu vierekkäin (kuva 5), niin että ne peittävät koko sen pyöreän pinnan, joka on laatan 22 tukikehän 23 ja kuilua vastapäätä olevan 20 pääpohjalaatan 8 pinnan välissä. Laatat rajaavat vapaan tilan 33, joka on 2. rakenteen tilaa 27 vastaavalla tavalla ilmastointikanavan 29 välityksellä yhteydessä suljettuun kammioon 4. Sektorilaatat 42 kantavat oman massansa lisäksi myös laatan 22 tuoreen betonin painon. Tässä rakenteessa 25 ei tarvita 2. rakenteessa välttämätöntä kokoonpuristuvaa kerrosta 32, koska sektorilaatat 42 ovat laatoista 30 poiketen ilman välitukipisteitä, joten ne eivät tästä johtuen siirrä pääpohjalaatan 8 muodonmuutoksia sisärakenteisiin. Sitävastoin on huomattava että tässä rakenteessa on kui-30 tenkin kokoonpuristuva kerros 38 kuilua vastapäätä.

Keksintö koskee myös edellä kuviin 4 ja 5 viittaamalla selostettujen sisärakenteiden valmistusmenetelmää, jonka mukaan sektorilaatat 42 sijoitetaan vierekkäin (kuva 5) pääpohjalaatan siihen pintaan, joka on laatan 22 tuki-35 kehän 23 ja kuilua vastapäätä olevan pinnan välissä. Kiilat 7221 9 36 pannaan laattojen 42 päähän 42a. Tämän jälkeen aletaan valaa sisärakenteita lukuunottamatta vyöhykettä 22a, joka on kuilua vastapäätä. Kun sisärakenteet ovat itse-kantavia tukikehänsä 23 päällä, kiilat 36 poistetaan nosto-5 laitteiden avulla (ei kuvassa) vielä laatan tässä valmistusvaiheessa keskellä olevasta aukosta.

Tila 27 tai 33 voidaan kuivata reaktörivahingon tapahduttua, koska se on yhteydessä kammion huuhtelujärjestelmään putkella, joka on upotettu sisärakenteiden pohja-10 laattaan. Ilma poistetaan ilmastointiputkistolla 29.

Kun kokoonpuristuva kerros valmistetaan polystyree-nistä, on mahdollista, että se huononee ajan mittaan itsestään vähäisenä rappeutumisena (kaasun poistuminen) tai reaktorin kiertoveteen sisältyvien kemiallisten aineiden vai-15 kutuksesta. Polystyreenin koostumuksen huomioon ottaen tästä ei kuitenkaan aiheudu sanottavaa haittaa, vaan kokoonpuristuvan kerroksen heikentyminen saattaa edistää sisärakenteiden toimintaa, nimenomaan sisärakenteiden ja pää-pohjalaatan muodonmuutosten riippumattomuutta.

20 Edellä selostettujen sisärakenteiden toiminta on seuraava:

Vahingon sattuessa ilmastointijärjestelmä paineistaa sektorilaattojen alla olevan tilan 27 tai 33 suljetun kammion 4 painetta vastaavaksi. Tämä paine siirtyy sisä-25 rakenteiden pohjalaatan alapintaan sektorilaattojen, kokoonpuristuvan kerroksen ja sen raudoittamattoman suoja-kerroksen muodostaman lamellirakenteen kokoonpuristumisen avulla (2. rakenne). Tähän rakenteeseen kuuluvat mahdollisesti myös välilaatta 22 ja vaakaliitos 24, joka käsittää 30 joustomateriaalin ja sen raudoittamattoman sementti laasti-pinnan 26.

Claims (8)

7221 9 10

1. Reaktorirakennus, joka käsittää suojavaipan (4), johon on tunnetun keskiöintijärjestelmän avulla sovitettu 5 sisärakenteet (14), jolloin suojavaippa (4) käsittää lieriö- vaipan (6), joka on suljettu yläpäästään kupolilla ja sovitettu pohjarakenteen (8) päälle, jolloin sisärakenteet (14) käsittävät perustan (16), jonka alaosa lepää pohjarakenteen päällä, reaktoriastiakuilun (18), joka on betonisylinteri, ja joka on 10 sovitettu oleellisesti sisärakenteiden perustan ja kasemattien keskelle, tunnettu siitä, että sisärakenteiden perustan (16) alaosa lepää pohjarakenteen (8) päällä perifeerisen tukikehän (23) varassa, ja että pohjarakenteen (8) ja sisärakenteiden perustan (16) väliin on muodostettu tila (33).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen reaktorirakennus, tunnettu siitä, että se käsittää kokoonpuristuvan kerroksen, joka muodostuu pohjarakenteen (8) ja sisärakenteiden perustan (16) välissä olevista osista (32 ja 38) koko siihen pyöreään pintaan, joka on pyöreän tukikehän (23) sisäpuolella. 20

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen reaktorirakennus, tunnettu siitä, että se käsittää sektorilaatat (30), jotka on sovitettu pohjarakenteen (8) ja sisärakenteen perustan (16) väliin ja jotka lepäävät pohjarakenteen päällä ainakin kolmen tukipisteen (31) varassa sekä peittävät koko rengasmai-25 sen pinnan, joka on perifeerisen tukikehän (23) sisäpuolella lukuunottamatta pohjarakenteen (8) sitä osaa, joka on reaktori-astiakuilua (18) vastapäätä, jolloin yksi kokoonpuristuva kerros (32) on sovitettu sektorilaattojen (30) päälle ja toinen kokoonpuristuva kerros (38) on sovitettu pohjarakenteen (8) 30 päälle, että raudoittamaton sementtilaastikerros (40) suojaa kokoonpuristuvaa kerrosta (32) sisärakenteiden perustaa valmistettaessa, ja että ilmastointijärjestelmä (29) yhdistää vapaan tilan suojavaipassa (4) olevaan atmosfääriin.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen reaktorirakennus, 35 tunnettu siitä, että se käsittää sektorilaatat (42), jotka ovat kehäsektorin muotoisia ja pystyvät kantamaan oman massansa lisäksi sisärakenteiden perustan (16) tuoreen betonin koko painon tai osan siitä, ja että sektorilaatat (42) lepäävät 11 7 2 21 9 pohjalaatan (8) päällä ainoastaan niiden kehäosaan (42b) sovitettujen tukien (44) varassa siten, että ne rajaavat pohjara-renteen (8) ja sisärakenteiden perustan (16) väliin perustan koko pinnalta, perifeeristä tukikehää lukuunottamatta, vapaan 5 tilan (33), joka on ilmastointijärjestelmän (29) avulla yhteydessä suojavaipan (4) atmosfääriin.

5. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimusten 1-3 mukainen reaktorirakennus, tunnettu siitä, että kokoonpuristuva kerros on polystyreeniä.

6. Menetelmä patenttivaatimusten 1 ja 2 mukaisen reaktori- rakennuksen sisärakenteiden valmistamiseksi, tunnettu siitä, että - pohjarakenteen (8) päälle sovitetaan kokoonpuristuva kerros (32) ja sen suojalevy (34) tukikehän (23) ja reaktoriastiakui- 15 lun (18) oikealla puolella olevan perustan osan väliselle rengasmaiselle pinnalle (25), - perifeerinen tukikehä (23) valetaan betonista, - tilapäiset kiilat (36) sovitetaan perustan (16) osaa (22a) vastapäätä olevan pinnan ympärille. 20. suojalevyn (34) päälle pannaan rengasmainen tukirakenne ensim mäistä betonointia varten perifeerisen tukikehän (23) ja tilapäisten kiilojen (36) väliin, - laatta (22) valetaan keskiosaa (22a) lukuunottamatta, - kiilat (36) sovitetaan paikoilleen tunkeilla, kun sisäraken-25 teet (14) ovat kovettuneet niin paljon, että ne ovat itsekanta- via perifeerisen tukikehänsä (23) päällä, -kiilat (36) ja tunkit poistetaan, - kokoonpuristuva kerros (38) sovitetaan pohjarakenteen (8) sen osan päälle, joka on reaktoriastiakuilua (18) vastapäätä, 30. kokoonpuristuvan kerroksen (38) päälle valetaan raudoittamaton kerros (40) sementtilaastia, - reaktoriastiakuilua (18) vastapäätä oleva laatan osa (22a) valetaan.

7. Menetelmä patenttivaatimuksen 3 mukaisen reaktoriraken-35 nuksen sisärakenteiden valmistamiseksi, tunnettu siitä, että 7221 9 12 - sektorilaatat (30) pannaan pohjalaatan (8) päälle kehään, jonka rajaa ulkopuolella laatan (22) perifeerinen tukikehäalue (23) ja sisäpuolella pohjarakenteen (8) rengasmainen pinta, joka on reaktoriastiakuilua (18) vastapäätä, ja kiilat (36) 5 sovitetaan laatan osaa (22a) vastapäätä, - kokoonpuristuva kerros (32) ja sen suojalevy (34) pannaan paikoilleen, - suojalevyn (34) päälle pannaan rengasmainen tukirakenne ensimmäistä betonointia varten perifeerisen tukikehän (23) ja tila- 10 päisten kiilojen (36) väliin, - laatta (22) valetaan sen keskiosaa (22a) lukuunottamatta, - kiilat (36) pannaan paikoilleen tunkkien avulla, kun sisärakenteet (14) ovat kovettuneet niin paljon, että ne ovat itse-kantavia perifeerisen tukikehiänsä (23) päällä, 15. kiilat (36) ja tunkit poistetaan, - kokoonpuristuva kerros (38) sovitetaan pohjarakenteen (8) sen osan päälle, joka on reaktoriastiakuilua (18) vastapäätä, - kokoonpuristuvan kerroksen (38) päälle valetaan raudoittama-ton kerros (40) sementtilaastista, 20. reaktoriastiakuilua (18) vastapäätä oleva laatan osa (22a) valetaan.

8. Menetelmä patenttivaatimuksen 4 mukaisen reaktoriraken-nuksen sisärakenteiden valmistamiseksi, tunnettu siitä, että 25 -sektorilaatat (42) ja niiden kiilat (36) pannaan pohjarakenteen (8) päälle, - laatta (22) valetaan sen keskiosaa (22a) lukuunottamatta, - kiilat (36) pannaan paikoilleen tunkkien avulla, kun sisärakenteet (14) ovat kovettuneet niin paljon, että ne ovat itse- 30 kantavia tukikehiänsä (23) päällä, - kiilat (36) ja tunkit poistetaan, - kokoonpuristuva kerros (38) sovitetaan pohjarakenteen (8) sen osan päälle, joka on reaktoriastiakuilua (18) vastapäätä, - kokoonpuristuvan kerroksen (38) päälle valetaan raudoittama-35 ton pinta (40) sementtilaastista, - paineastiakuilua (18) vastapäätä oleva laatan osa (22a) valetaan. 13 Patentkrav 7 2 21 9