FI62307C

FI62307C - Foerfarande foer framstaellning av spiro(kroman- eller -tiokroman-4,4'-imidazolidin)-2' 5'-dioner och dylika tiokromaners oxidationsprodukter vilka aer anvaendbara vid behandling av diabetes

Info

Publication number: FI62307C
Application number: FI773060A
Authority: FI
Inventors: Reinhard Sarges
Original assignee: Pfizer
Priority date: 1976-10-18
Filing date: 1977-10-14
Publication date: 1982-12-10
Also published as: GR70201B; JPS5353653A; YU40821B; DD131931A5; NL7711358A; IE45805B1; DE2759543C2; JPS5534132B2; JPS5940388B2; AR220901A1; BG28847A3; MY8200157A; NO148453C; NO148453B; PT67164A; NO773548L; JPS5495575A; PH15639A; DE2746244C2; SE7711053L

Description

RSF^l [B] (1i) KUULUTUSJULKA.SU . 9 - l J 1' utlAggningsskrift oZouv ^ * (51) ICv.lk.3/lnt.CI.3 C 07 D 491/107. r (Y'| \) SUOM I —Fl N LAN D (21) Pwunttltakumu· — PttuntamBkftlnf 7T3o6o (22) Hak«mlipllvt —AmOfcnlngtdai lU.10.77 ^ ^ (23) AlkupUvt—GIMgh«tsd«g lU.10.77 (41) Tullut luikituksi — liivit offunttlf 19.0^. 78

Futmtti· ja rekisterihallitus /44) NlhtIvtk*lpunon j» kuuL|ulk»l*un pvm.— . n

Patent- och registerstyreleen Antttkan utltfd och uti.skrifton publteered 31 · 08.82 (32)(33)(31) Pyydetty «tuolkuus—Bujird prlorltut 18.10.76 11.02.77 USA(US) 733062, 767803 (71) Pfizer Inc., 235 East U2nd Street, New York, N.Y., USA(US) (72) Reinhard Sarges, %stic, Connecticut, USA(US) (7U) Oy Kolster Ah (5I+) Menetelmä uusien, sokeritaudin hoitoon soveltuvien spiro(kromaani- tai -tiokromaani-kjU'-imidatsolidiini)^* ,5’-dionien ja tällaisten tiokro-maanien hapetustuotteiden valmistamiseksi - Förfarande för framställ-ning av spiro(kroman- eller -tiokroman-U,b'-imidazolidin)-2*,5’-dioner och dylika tiokromaners oxidationsprodukter, vilka är användhara vid hehandling av diabetes Tämän keksinnön kohteena on menetelmä uusien, sokeritaudin hoitoon soveltuvien spiro(kromaani-tai Hsiokromaani-U,V-imidatsolidiini)-2' ,5*-dionien ja tällaisten tiokromaanien hapetustuotteiden valmistamiseksi, joilla yhdisteillä on kaava y0 hn-γ T- jossa W on 0, S, SO tai SOp, ja W:n ollessa 0, ja ovat alanpia alkyyliryhmiä tai klooriatomeja tai X on vety ja X^ on fluori, hydroksi tai alempi alkoksi, ja W:n ollessa S X"' on vety ja X^ on kloori, fluori, bromi tai alenpi alkoksi tai 2 £ o 1 n n 12 . .1 2 X ja X ovat klooriatomeja, ja W:n ollessa SO tai SC>2 X on vety ja X on vety tai fluori ja näiden yhdisteiden farmaseuttisesti hyväksyttävien emässuolojen valmistamiseksi.

Keksinnön mukaisesti valmistetut yhdisteet tehoavat sokeritaudin aiheuttamiin määrättyihin lisätauteihin (esim. sokeritaudin aiheuttamaan mykiönsamentumi-seen ja hermosairauksiin).

GB-patenttijulkaisussa 8l8 J2h on käsitelty spiro(imidatsolidiini-k,1’-indaani)-2,5“dioneja, joita voidaan käyttää antikonvulsantteina.

DE-kuulutusjulkaisussa 1 135 915 on esitetty spiro(kromaani- ja tiokromaani-' -imidatsolidiini )-2,5-dioneja, joilla on ilmoitettu olevan käyttöä sokeritaudin lisätautien hoidossa. Tämän DE-kuulutusjulkaisun kahta yhdistettä, spiro(kro-maani-k,U’-imidatsolidiini)-2*,5'-dionia ja 6-kloorispiro(kromaani-ä}k*-imidatsolidiini )-2',5' -dionia on käytetty vertailuyhdisteinä jäljempänä esitetyissä farmakologisissa kokeissa.

L.H. Goodson et ai., Journal of Organic Chemistry, voi. 25, s. 1920 (I960) ovat kuvanneet spiro(imidatsolidiini-ä,1'-indaani)-2,5~dioneja, joilla on ilmoitettu olevan syövänvastaista aktiviteettia.

Viime aikoina monet tutkijat ovat orgaanisen lääkekemian alalla pyrkineet eri teitä löytämään uusia ja parempia suun kautta annettavia sokeritautilääkkeitä. Pääkohteena on ollut erilaisten uusien orgaanisten yhdisteiden, erityisesti sulfo-nyyliureoiden syntetisoiminen ja kokeilu, jossa on pyritty määrittämään niiden kyky alentaa oraalisesti annostettaessa verensokeripitoisuutta (so. glukoosipitoi-suutta). Etsittäessä uusia ja yhä tehokkaampia sokeritaudin hoitoaineita on kiinnitetty vähän huomiota muihin orgaanisiin yhdisteisiin, jotka estävät tai pysäyttävät sokeritaudin määrättyjä lisätauteja, esim. mykiönsamentumaa, hermosairautta ja verkkokalvosairautta, kuitenkin K. Sestanj et ai. US-patentissa n:o 3 821 383 ovat julkistaneet, että eräät aldoosireduktaasi-inhibiitit, kuten 1,3-diokso-lH-bents-^,§7isokinoliini-2( 3H)-etikkahappo ja eräät sen lähijohdannaiset ovat tässä suhteessa käyttökelpoisia, joskin juuri näiden yhdisteiden ei tiedetä alentavan sokeri-pitoisuutta. Kaikki nämä aldoosireduktaasi-inhihiitit toimivat siten, että ne estävät aldoosireduktaasientsyymin toiminnan, joka ihmiskehossa ensisijaisesti säätää aldoosien (esim. glukoosin ja galaktoosin) pelkistymistä polyoleiksi (esim. sorbitoliksi ja galaktitoliksi). Tällä tavoin galaktitolin ei-toivottu kertyminen galak-toosiverisyyttä potevien henkilöiden mykiöön ja sorbitolin kertyminen sokeritautisten mykiöön, ääreishermorunkoon ja munuaisiin estyy tai vähenee. Siten nämä yhdisteet ovat selvästi käyttökelpoisia aldoosireduktaasi-inhibiitteja hoidettaessa sokeritaudin määrättyjä kroonisia lisätauteja mm. silmäsairauksia, koska alalla tiedetään jo, että silmämykiössä olevat polyol it johtavat väistämättä mykiösamen-tumaan.

Keksinnön mukaisesti valmistettujen kaavan I mukaisten yhdisteiden on yllät- 3 <,0?Π7 täen havaittu olevan erittäin käyttökelpoisia aldoosireduktaasi-inhibiitteja annettaessa niitä sokeritaudin määrättyjä lisätauteja poteville henkilöille. Erityisesti nämä yhdisteet ovat tehokkaita hoidettaessa sokeritautia potevan henkilön sokeritautiin liittyviä kroonisia silmälisätauteja.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että yhdiste, jolla on kaava 1 0

X2-if II

jossa , y? ja W merkitsevät samaa kuin edellä, saatetaan reagoimaan alkalimetal-lisyanidin ja ammoniumkarbonaatin kanssa, ja haluttaessa saatu tiokromaaniyhdiste, jossa W on S, hapetetaan yhdisteeksi, jossa W on SO tai SOg, ja haluttaessa sellainen yhdiste, jossa on alkoksi, muutetaan yhdisteeksi, jossa X^ on hydroksi, ja haluttaessa saatu spirohydantoiini muutetaan farmaseuttisesti hyväksyttäväksi emäs-suolaksi.

Erityisen edullisia keksinnön mukaisesti valmistettavia yhdisteitä ovat 6-fluorispiro(kromaani-4,4·-imidatsolidiini)-2',5'-dioni, 6-kloorispiro(kromaani-4,4'-imidatsolidiini)-2 *,5 *-dioni, 6,7-dikloorispiro-(kromaani-4,4'-imidatsolidii-ni)-2',5'-dioni, 6,8-dikloorispiro(kromaani-4,4'-tiokromaani)-2',5'-dioni ja 6',7,_ dikloorispiro-(imidatsolidiini-4,4'-tiokromaani)-2,5“dioni, sillä nämä yhdisteet ovat tehokkaita aldoosireduktaasi-inhibiittejä ja alentavat voimakkaasti sorbitoli-pitoisuutta sokeritautia sairastavien henkilöiden lonkkahermossa ja mykiössä ja huomattavassa määrin galaktitolipitoisuuksia galaktoosiveristen henkilöiden mykiössä.

Keksinnön mukaisessa valmistusmenetelmässä kaavan )oi mukainen 4-kromanoni tai tiokroman-4-oni, jossa kaavassa W, X1 ja X^ merkitsevät samaa kuin edellä, saatetaan reagoimaan alkalimetallisyanidin (esim. natriumsyani-di tai kaliumsyanidi) ja ammoniumkarbonaatin kanssa halutuksi spirohydantoiini-loppuyhdisteeksi. Normaalisti tämä reaktio suoritetaan inertissä, polaarisessa orgaanisessa liuottimessa, johon sekä reaktantit että reagenssit sekoittuvat.

Tässä yhteydessä suositeltavia orgaanisia liuottimia ovat sykliset eetterit, kuten dioksaani ja tetrahydrofuraani, alemmat alkyleeniglykolit kuten etyleeniglykoli ** 307 trimetyleeniglykoli, veteen sekoittuvat alemmat alkanolit kuten metanoli, etanoli ja isopropanoli, N,N-di-(alempi aikyyli)-aienpi-alkanoamid.it kuten N,N-dimetyyli-formamidi, Ν,Ν-dietyyliformamidi ja Ν,Ν-dimetyyliasetamidi jne. Yleensä reaktio suoritetaan lämpötilassa n. 20° - n. 120°C n. kahdesta tunnista n. neljään vuorokauteen.

Joskin reaktiossa käytettyjen reaktanttien ja reagenssien määrä voi jossain määrin vaihdella, on maksimisaannon kannalta suositeltavaa käyttää alkalimetalli-syanidireagenssia jonkin verran ylimäärin verrattuna lähtöaineena käytettyyn kroma-noni- tai tiokromanoniyhdisteeseen. Reaktion päätyttyä haluttu tuote on helposti eristettävissä tavalliseen tapaan esim. laimentamalla reaktioseos vedellä (tarvittaessa kiehuvalla) ja jäähdyttämällä muodostunut vesiliuos huoneenlämpötilaan, ja tekemällä seos happameksi, jolloin spirohydantoiiniyhdiste saadaan helposti eristettävän sakan muodossa. 0 f!

Sellaisia kaavan I mukaisia yhdisteitä, joissa W on -S- tai -S-, voidaan

Tl M

0 0 valmistaa vastaavista kaavan I mukaisista yhdisteistä, joissa W on rikki, hapettamalla sinänsä tunnetulla tavalla. Esim. hapetus natriumperjodaatilla johtaa okso-rikkiyhdisteiden muodostumiseen ja hapetus peroksihapoilla, kuten peretikkahapolla, perbentsoehapolla ja m-klooriperoksibentsodiapolla vastaavien dioksorikkiyhdistei-den muodostumiseen.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä tarvittavat lähtöaineet ovat suurimmaksi osaksi tunnettuja yhdisteitä ja joko ovat kaupallisesti helposti saatavissa, kuten 6-kloori-U-kromanoni tai helposti syntetisoitavissa tavanomaisista kemikaaleista käyttäen tavanomaisia orgaanisia synteesimenetelmiä. Esim. 6-fluori-lt-kromanoni saadaan kondensoimalla yi-(p-fluorifenoksi)-propionihappo polyfosforihapon läsnäollessa ja 6,T~diklooritiokroman-l*-oni saadaan kond ei soimalla -(3 ,**-dikloorifenyy- litio)-propionihappo väkevän rikkihapon läsnäollessa. Kummassakin tapauksessa lähtöaineena käytetty orgaaninen happo saadaan kaupallisesta yhdisteestä.

Farmaseuttisesti hyväksyttävien emässuolojen valmistamiseksi käytettävät emäkset ovat sellaisia, jotka muodostavat myrkyttömiä suoloja kaavan I mukaisten happamien spirohydantoiiniyh&isteiden, kuten 6-fluorispiro(kromaani-U,1'-imidatsoli-diini)-2',5'-dionin kanssa. Nämä myrkyttömät emässuolat ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden kationit mainitaan lähes myrkyttömiksi laajalla annostelualueella. Esimerkkejä tällaisista kationeista ovat natrium, kalium, kalsium ja magnesium.

Nämä suolat ovat helposti valmistettavissa käsittelaiällä kaavan I mukaista yhdistettä halutun farmakologisesti hyväksyttävän kationin vesiliuoksella ja haihduttamalla muodostunut liuos kuiviin mieluiten vakuumissa. Vaihtoehtoisesti ne voidaan myös valmistaa sekoittamalla kaavan I mukaisen yhdisteen aiempialkanoliliuos ja halutun alkalimetallin alkoksidi ja haihduttamalla muodostunut liuos kuiviin yllä kuvatulla tavalla. Kummassakin tapauksessa reagensseja käytetään stökiometriset 5 62307 määrät, jotta reaktio olisi täydellinen ja saanto mahdollisimman hyvä.

Eaten yllä mainittiin, keksinnön mukaisesti valmistettuja spirohydantoiini-yhdisteitä voidaan aldoosireduktaasi-inhibiitteina hoidettaessa sokeritaudin kroonisia lisätauteja, koska ne pystyvät tilastollisesti merkitsevällä tavalla vähentämään sokeritautia potevien henkilöiden mykiön sorbitolipitoisuuksia. Esim. 6-fluo-rispiro(kromaani-ä,U'-imidatsolidiini)-2',5'-dionin on havaittu jatkuvasti käytettynä estävän tilastollisesti merkitsevällä tavalla sokeritautisten rottien sorbito-lipitoisuuksien muodostumista sitä annettaessa suun kautta 0,75-20 mg/kg ilman että myrkyllistä sivuvaikutusta esiintyy. Myös muilla keksinnön mukaisesti valmistetuilla yhdisteillä saadaan vastaavia tuloksia. Keksinnön mukaisesti valmistettuja yhdisteitä voidaan antaa joko suun kautta tai ruoansulatuskanavan ulkopuolitse ilman haitallisia farmakologisia sivuvaikutuksia. Yleensä näitä yhdisteitä annetaan n.

0,1 - n. 10 mg/kg kehonpainoa/vrk, joskin vaihtelut ovat välttämättömiä hoidettavan henkilön painosta ja kunnosta sekä valitusta antotavasta riippuen.

Farmakologiset kokeet

Keksinnön mukaisesti valmistettujen yhdisteiden farmakologinen teho sokeritaudin aiheuttamiin kroonisiin lisätauteihin määritetään käyttäen yhtä tai useampaa seuraavista biologisista ja/tai farmakologisista vakiokokeista: 1) mitataan niiden kyky estää eristetyn aldoosireduktaasin entsyymivaikutus, 2) mitataan niiden kyky vähentää tai estää sorbitolin akuutti kertyminen streptotsotosiinikäsiteltyjen (so. sokeritautisten) rottien lonkkahermoon, 3) mitataan niiden kyky muuttaa jo kohonnut sorbitolipitoisuus streptotsotosiinilla kroonisesti sokeritautisiksi saatettujen rottien lonkkaharmossa ja mykiössä, 1+) mitataan niiden kyky estää galakti-tolin akuutti kertyminen galaktoosiveristen rottien mykiöön ja 5) mitataan niiden kyky viivyttää mykiösamentuman muodostumista ja vähentää mykiösameuden vaikeusastetta kroonisesti galaktoosiverisissä rotissa.

Keksinnön mukaisesti valmistettujen yhdisteiden ja DE-kuulutusjulkaisusta tunnettujen yhdisteiden (yhdisteet A ja B) kykyä vähentää tai estää aldoosireduk-taasientsyymin tehoa käyttäen S. Hayman'in et.ai., ^Journal of Biological Chemistry, voi. 2^0, s. 877 (1965)7 esittämän menetelmän muunnoksella (K. Sestanj et ai., US-patentti 3 821 383). Kaikissa tapauksissa käytettiin vasikan mykiöstä saatua osittain puhdistettua aldoosireduktaasientsyymiä. Saatiin seuraavat tulokset: 6 62307

Esto-/? eri konsentraatjoilla .... l+-m 5-m ... 6-m 7 m

Yhdiste 10 ~ 10~ 10 ~ 10-

Esim. 1 yhdiste 76 6o 18 7

Esim. 2 yhdiste 79 87 71 30

Esim. 3 yhdiste 32

Esim. U yhdiste 67 81 76 69

Esim. 5 yhdiste 8l 77 66 38

Esim. 6 yhdiste 60 —

Esim. 7 yhdiste 70 — — —

Esim. 8 yhdiste 100 92 35 7

Esim. 9 yhdiste 81 58 52 3

Esim. 10 yhdiste 59 96 91 81

Esim. 11 yhdiste 85 90 78 8l

Esim. 12 yhdiste 87 80 61 l6

Esim. 13 yhdiste 85 7l 7l 28

Esim. Il yhdiste 9l 69 31 2

Esim. 15 yhdiste 71 81 5I 17

Vertailuyhdist e A 73 61 -9 -l6

Vertailuyhdiste B 73 8l 77 61

Vertailuyhdiste A: spiro(kromaani-l,1’-imidatsolidiini)-2',5’-dioni Vertailuyhdiste B: 6-kloorispiro(kromaani-l,1'-imidatsolidiini)-2',5'-dioni.

Testattiin samojen yhdisteiden kykyä vähentää tai estää sorbitolin kertymistä streptotsotosiinikäsiteltyjen (=sokeritautisten) rottien lonkkahermoon kokeiltiin US-patentissa 3 821 383 kuvatulla menetelmällä. Sorbitolin kertyminen lonkkahermoon mitattiin 27 tuntia sokeritaudin aiheuttamisen jälkeen. Yhdisteitä annettiin suun kautta mainittuina määrinä 1, 8 ja 2l tuntia streptotsotosiiniannon jälkeen. Tulokset on ilmoitettu esto-#:eina verrattuna sellaisella eläimellä saatuun sorbitolitasoon, joka ei saanut koeyhdistettä. Käsittelenättömän eläimen sorbitolitaso kohosi 27 tunnin aikana tässä kokeessa normaalisti noin 50-100 mmol/g tasosta jopa arvoon UOO mmol/g kudosta.

Saatiin seuraavat tulokset: j 62307

Esto -%

Yhdiste 0,75 1.5 2,5 5,0 10 mg/kg

Esim. 1 yhdiste — — — 26 —

Esim. 2 yhdiste — — 58 — —

Esim. U yhdiste — — — 59 —

Esim. 5 yhdiste 13 i+5 7b — —

Esim. 6 yhdiste — 5 — — —

Esim. 7 yhdiste — 26 — — —

Esim. 8 yhdiste — — 2*+ — —

Esim. 9 yhdiste k5 72 —

Esim. 10 yhdiste — 6k — — —

Esim. 11 yhdiste 82 — — —

Esim. 12 yhdiste — 35 — — —

Esim. 13 yhdiste — — Vf 68 —

Esim. lU yhdiste 28 — 12 — —

Vertailuyhdiste A — — 3^ 58 77

Vertailuyhdiste B 6k &k — — — 6-fluorispiro-(kromaani-l+,l»' -imidatsolidiini )-2', 5f-dionin (esimerkin 9 tuotteen) kykyä vähentää jo kohonnutta sorbitolitasoa kaksi viikkoa streptotsoto-siinikäsitellyissä (so. kroonisissa) sokeritautisissa rotissa kokeiltiin antamalla tätä yhdistettä suun kautta eläimille seitsemän päivän aikana. Tässä tutkimuksessa sorbitoli määritettiin sekä lonkkahermosta että mykiöstä. Aluksi eläimille annettiin laskimoon 65 mg/kg streptotsotosiinia. Eläimet olivat käsittelenättä kaksi viikkoa. Tämän ajan päätyttyä kahdeksan rotan kontrolliryhmä (kontrolliryhmä I) lopetettiin sorbitolin perusarvon määrittämiseksi ja kahdelle muulle seitsemän eläimen ryhmälle annettiin kahdesti päivässä 2,5 mg/kg 6-fluorispiro-(kromaani-U,U*-imidatsolidiini)-2',5,-dionia tai pelkästään vettä (kontrolliryhmä II). Seitsemän päivän kiiluttua rotat lopetettiin (kolme tuntia annostelun jälkeen) ja havaittiin, että kun kontrolliryhmän (kontrolliryhmä II) lonkkaher-mon sorbitolitaso oli hieman ylittänyt perusarvot ja mykiön sorbitoliarvot olivat vakiintuneet tälle perustasolle, käsitellyn ryhmän (so. mainittua koeyhdistettä saaneiden eläimien) sorbitolitaso oli laskenut huomattavasti sekä lonkkahermossa (68 %) että mykiössä (71 %)· 6-fluorispiro-(kromaani-i+’-imidatsolidiini)-2' ,5'-dionin kyky suojata galaktitolin muodostumiselta tai estää se akuutisti galaktoosiverisissä rotissa määritettiin antamalla mainittua yhdistettä eläimille rehun mukana seitsemän päivän aikana. Tässä tutkimuksessa normaalit koirasrotat jaettiin kuuden eläimen ryhmiksi, joille syötettiin 30 %:sta. galaktoosir av intoa ja annettavaa yhdistettä kolmena annostasona. Yhdelle eläinryhmälle annettiin 10 mg/kg 6-fluorispiro- 8 62307 (kromaani-i+,1+'-imidatsolidiini)-2,,5'-dionia ja toiselle 20 mg/kg. Yhdeksän eläimen kontrolliryhmä sai 30 %:sta galaktoosiravintoa ilman yhdistettä. Seitsenpäiväisen jakson päätyttyä mykiöt poistettiin galaktitolimääritystä varten ja havaittiin, että kun kontrolliryhmän polyolitaso oli kohonnut tuskin määritettävissä olevista määristä arvoon runsaasti yli 30 pioolia/g, rotissa, joiden ravinnossa oli koeyhdistettä ja galaktoosia, voitiin havaita galaktitoliarvojen selvä estyminen kahdella korkeammalla koeannostasolla (esim. 72 % annoksella 20 mg/kg ja Uo % annoksella 10 mg/kg).

6-fluorispiro-(kromaani-U, i*'-imidatsolidiini)-2' ,5'-dionin vaikutuksen määrittämiseksi mykiösamentuman muodostumiseen galaktoosiverisyydessä rotille syötettiin 30 #:sta galaktoosiravintoa yhdisteen kera ja ilman sitä 29 päivänä ja tänä jaksona silmät tutkittiin n. kahdesti viikossa. Koe-eläimet saivat koeyhdistettä ravintoon sekoitettuna siten, että annokset olivat suunnilleen 10 mg/kg ja 20 mg/kg. Kontrollieläimet saivat pelkkää galaktoosiravintoa (so. ilman yhdistettä). Havaittiin 8-1U päivän kuluttua, että mykiösamentumista oli tapahtunut 90 /5:ssa kontrollieläimiä verrattuna sameuden puuttumiseen rotissa, jotka yllä kuvatulla tavalla saivat joko 10 mg/kg tai 20 mg/kg 6-fluorispiro-(kromaani-U,Uf-imidatsolidiini )-2' ,5* -dionia. Seitsemäntoista päivän kuluttua havaittiin, että 100 $:lla kontrollieläimistä silmät olivat samentuneet, mutta vain 6 #:lla eläimistä, jotka saivat 10 mg/kg 6-fluorispiro-(kromaani-l*,’-imidatsolidiini)-2',5’-dionia.

Rotilla, jotka saivat 20 mg/kg koeyhdistettä vastaava arvo oli 0 %. Tämä mykiösamentuman viivästyminen jatkui kaikissa käsitellyissä ryhmissä 22. päivään saakka, jolloin mykiösamentumaa oli havaittavissa yli 90 #:lla eläimistä, jotka saivat koeyhdistettä 10 mg/kg. Mutta rotissa, jotka saivat 20 mg/kg 6-fluorispiro-(krcmaani-UjM-imidatsolidiini)^' ,5’~dionia, oli havaittavissa mykiösamentuman selvä viivästyminen vielä 29· päivänä eli käsitellyn ryhmän eläimistä vain 37 $:11a esiintyi mykiösamentumaa.

6-fluorispiro-(kromaani-U,U»-imidatsolidiini)-2',5*-dionin tehoa mykiösamentuman viivyttämiseksi rotissa täsmennettiin edelleen esimerkin Uh menetelmällä, jossa huolellisesti tutkittiin muodostuneiden mykiösamentumien vaikeusaste. Tässä tutkimuksessa ko. mykiöpinta-alan prosentuaalinen osuus mitattiin 29 päivän jakson aikana ja saadut tulokset toimivat vaikeusasteen indeksinä. Tällä tavoin havaittiin, että 17 päivän kuluttua 75 #:lla kontrollimykiöistä ko. pinta-ala oli aina suurempi kuin 10 %. Toisaalta saatiin vastaavasti arvot 6 % ja 0 % rotilla, jotka saivat 10 mg/kg ja 20 mg/kg 6-fluorispiro)-kromaani-U,U’-imidatsolidiini )-2*,5'-dionia. Siten mykiösamentuman vaikeusaste käsitellyissä ryhmissä oli aina pienempi kuin kontrolliryhmässä mukaanlukien arvot 29. päivän kohdalla.

9 62307

Esimerkki 1 6 * -metoks ispiro( imidat soiidiini -U, 1+1 -t iokromaani) -2.5~d ioni 6-metoksitiokroman-U-onin (2,9 g, 0,015 mol) /valmistus: Chemical Abstracts, voi. 53, 7l6lc (1959)/, kaliumsyanidin (1,5 g, 0,023 mol) ja ammoniumkarbonaatin (6,7 g, 0,07 mol) seosta 20 ml:ssa etanolia kuumennettiin ruostumattomasta teräksestä valmistetussa pommissa 110°C:ssa 20 tuntia. Jäähdytetty (noin 25°C) reak-tioseos laimennettiin 100 ml:11a vettä, ja seoksen pH säädettiin arvoon 2,0 6-n kloorivetyhapolla. Muodostunut sakka imusuodatettiin ja kiteytettiin uudelleen etanolista, jolloin saatiin 1,63 g (1*1 %) otsikon yhdistettä, sp. 170-172°C.

Analyysi ci2Hi2N2°3S

Laskettu: C 5^,53 H 1*,5Ö N 10,6l

Saatu: C 51+,61+ H U,67 N 10,66.

Esimerkki 2 6 * -kloorispiro-( imidat solidiini-1* ,1+ * -t iokromaani )-2.5-dioni.

Toistettiin esimerkin 1 menetelmä sillä erolla, että lähtöaineena käytettiin 6-klooritiokroman-l*-onia^Tchemical Abstracts, voi. 55, 12397c (l96l/7 6^®e-toksitiokroman-l+-onin asemasta yllä olevissa moolisuhteissa. Tällöin saatiin 53 %:n saannolla otsikon yhdistettä, sp. 2l+l+-2l*6°C.

Analyysi C-^HpClNgOgS Laskettu: C 1*9,16 H 3,38 N 10,1*3

Saatu: C 1*9,23 H 3,1+0 N 10,39.

Esimerkki 3 61 -bromispiro-( imidat solidiini-1*. 1* * -t iokromaani )-2.5~dioni.

Toistettiin esimerkin 1 menetelmä sillä erolla, että lähtöaineena käytettiin 6-bromitiokroman-l+-onia ^Arndt, Chemische Berichte, voi. 58, s. 1612 (1925)J

6-metoksitiokroman-l*-onin asemasta yllä olevissa moolisuhteissa. Tällöin saatiin 56 %:n saannolla otsikon tuotteena yhdistettä, sp. 23l+° - 236°C.

Analyysi C^HpBrN^S Laskettu: C 1*2,18 H 2,90 N 8,95

Saatu: C 1*1,98 H 2,92 N 8,95-

Esimerkki 1* 6* ,7 l-dikloorispiro-(imidatsolidiini-l*.l*,-tiokromän)-2.5-dioni.

Toistettiin esimerkin 1 menetelmä sillä erolla, että lähtöaineena käytettiin 6,7~diklooritiokroman-l*-onia 6-metoksitiokroman-l*-onin asemasta yllä olevissa moolisuhteissa. Tällöin saatiin 1*9 %:n saannolla otsikon yhdistettä, sp. 298-300°C.

Analyysi cnH8C12N2°2S Laskettu: C 1+3,58 H 2,66 N 9,2l+

Saatu: C 1*3,77 H 2,85 N 9,38.

10 62 3 0 7 Lähtöaine valmistettiin seuraavasti:

Liuokseen, jossa oli 12,5 g (0,07 mol) 3,k-diklooribentseenitiolia (valmistaja Aldrich Chemical Company, Inc., Milwaukee, Wisconsin) 2-n NaOH-vesiliuok-sen (35 ml) ja etanolin (5 ml) seoksessa, lisättiin jääkylmä liuos, jossa oli 7,6 g (0,07 mol) /3-klooripropionihappoa (valmistaja myös Aldrich) ja 8,6 g (0,07 mol) natriumkarbonaattimonohydraattia liuotettuna 50 ml:aan vettä. Reaktioseos-ta kuumennettiin kaksi tuntia vesihauteella, seos jäähdytettiin huoneen lämpötilaan (n. 25°C ) ja uutettiin etyyliasetaatilla epäpuhtauksien poistamiseksi. Vesifaasi kaadettiin 300 mlraan jääkylmää 3*fl kloorivetyhappoa ja saatu sakka imu-suodatettiin, pestiin vedellä, kuivattiin vakiopainoon ilmassa ja kiteytettiin uudelleen etyyliasetaatti-n-heksaanista, jolloin saatiin 11, i* g (65 %) /3-(dikloo-rifenyylitio)-propionihappoa, sp. 70°-72°C.

Analyysi C^HgClgS Laskettu: C ^3,0¾ H 3,21

Saatu: C 1*3,13 H 3,25.

5,0 g (0,02 mol) /3-(3,^-dikloorifenyylitio)-propionihappoa lisättiin 50 ml:aan jääkylmää väkevää rikkihappoa s ekoittaen jatkuvasti lisäyksen aikana. Muodostunutta liuosta sekoitettiin 0°C:ssa 20 minuuttia ja huoneenlämpötilassa 20 minuuttia. Sitten reaktioseos kaadettiin 300 ml:aan jäävesiseosta, saatu sakka eristettiin imusuodattamalla, pestiin vedellä ja kuivattiin ilmassa vakiopainoon. Kiteyttämällä uudelleen etanolista saatiin 2,5 g (5I+ %) puhdasta 6,7~diklooritiokroman-U-onia, sp. 13^°-136°C.

Analyysi C^HgClgOS Laskettu: C U6,37 H 2,60

Saatu: C 1+6,3** H 2,1*5.

Esimerkki 5

6' -fluorispiro-( imidatsoliini-U .1*f -*tiokr omaani )-2.5-dioni Toistettiin esimerkin 1 menetelmä sillä erolla, että lähtöaineena käytettiin 6-fluoritiokroman-l*-onia /Chemical Abstracts, voi. 70, U7335X (1969)J

6-metoksitiokroman-l*-onin asemasta yllä olevissa moolisuhteissa. Tällöin saatiin 60 %%n saannolla otsikon yhdistettä, sp. 200-202°C.

Analyysi C-^H^FNgOgS

Laskettu: C 52,37 H 3,60 N 11,11

Saatu: C 52,36 H 3,73 N 11,05.

Esimerkki 6 8 * -kloorispiro-( imidatsoliini -1* .1* * -t iokromaani) -2.5-dioni.

Toistettiin esimerkin 1 menetelmä sillä erolla, että lähtöaineena käytettiin 8-klooritiokroman-lt-onia ^Chemical Abstracts, voi. 53, 7161c (1959)/ 6-metoksitiokroman-l+-onin asemasta yllä olevissa moolisuht eissa. Tällöin saatiin 11 62307 66 %:n saannolla otsikon yhdistettä, sp. 265-267°C.

Analyysi C-^H^CIN^S Laskettu: C 1+9,l6 H 3,38 N 10,1+3

Saatu: C 1+9,32 H 3,50 N 10,38.

Esimerkki 7 71-kloorispiro-(imidatsolidiini-l+.l+, -tiokromaani )-2.5~dioni·

Toistettiin esimerkin 1 menetelmä sillä erolla, että lähtöaineena käytettiin 7-klooritiolo,oman-U-onia ^Chemical Abstracts, voi. 52, llOl+l+b (1958)J

6-metoksitiokroman-l+-onin asemasta yllä olevissa moolisuhteissa. Tällöin saatiin 67 %:n saannolla otsikon yhdistettä, sp. 235-237°C.

Analyysi C^CIN^S Laskettu: C 1+9,16 H 3,38 N 10,1+3

Saatu: C 1+9,32 H 3,36 N 10,03.

Esimerkki 8 6-met oksispiro (kromaani-l+. 1+1 -imidat solidiini )-2^51 -dioni 6-metoksi-l+-kromanonin (5,9 g, 0,033 mol) (GB-patentti 1 02U 61+5), kalium-syanidin (2,8 g, 0,0l+3 mol) ja ammoniumkarbonaatin (8,26 g, 0,086 mol) seosta 1+0 ml:ssa etanolia kuumennettiin öljyhauteessa 60°C:ssa ruostumattomasta teräksestä valmistetussa pommissa 2l+ tuntia. Reaktioseos laimennettiin 300 ml:11a vettä, ja seosta keitettiin 15 minuuttia. Seoksen jäähdyttyä se tehtiin happamek-si 6-n kloorivetyhapolla. Saatu sakka suodatettiin ja kiteytettiin uudelleen etanolista, jolloin saatiin 2,6 g (32 %) otsikon yhdistettä, sp. 170-172°C. Analyysi C12H12N20J;

Laskettu: C 58,06 H 1+,87 N 11,29

Saatu: C 58,Oh H 1+,98 N 11,17-

Esimerkki 9 6-fluorispiro (kromaani-l+. 1+1 -imidatsolidiini) -2 * . 51 -dioni.

Toistettiin esimerkin 8 menetelmä sillä erolla, että lähtöaineena käytettiin 6-fluori-l+-kromanonia 6-metoksi—l+-kromanonin asemasta yllä olevissa moolisuhteissa. Tällöin saatiin 36 $5: n saannolla otsikon yhdistettä.

Analyysi C^H^FN^

Laskettu: C 55,93 H 3,81+ n n,86

Saatu: C 55,51+ H 3,88 N 12,12.

Lähtöaine valmistettiin seuraavasti:

Seosta, jossa oli 3,5 g (0,019 mol) /3 -(p-fluorifenoksi)-propionihappoa ^Finger et ai., Journal of the American Chemical Society, Voi. 8l, s. 9I+ (1959)7 ja 1+0 g polyfosforihappoa, kuumennettiin vesihauteella 10 minuuttia. Seos kaadettiin 300 ml:aan jäävettä ja uutettiin kolmella annoksella etyyliasetaattia. Yhdistetyt orgaaniset uutteet pestiin laimealla natriumkarbonaattivesiliuoksella ja vedellä, kuivattiin vedettömällä magnesiumsulfaatilla, suodatettiin ja haih- 12 [ 62 30 7 dutettiin vakuumissa. Jäännös kiteytettiin uudelleen etanolista, jolloin saatiin 2,93 g (93 %) puhdasta 6-fluori-l+-kromanonia, sp. lll+-ll6°C.

Analyysi C lyOg. 0,25 H20 Laskettu: C 63,31+ H 1+,1+3 Saatu: C 63,2U H 1+,15.

Esimerkki 10 6,T~dikloorispiro(kromaani-l+.l+,-imidatsolidiini)-2t .5*-άίοηΐ

Toistettiin esimerkin 8 menetelmä sillä erolla, että lähtöaineena käytettiin 6,7-dikloori-l+-kromanonia (DE-hakemusjulkaisu 1 928 027) 6-metoksi-l+-kroma-nonin asemasta yllä olevissa moolisuhteissa. Tällöin saatiin otsikon yhdiste, sp. 263-265°C.

Analyysi CnHgcl2N2°3 Laskettu: C U6,02 H 2,81 N 9,76

Saatu: C 1+5,83 H 2,9** N 9,65.

Esimerkki 11 6,8-dikloor ispiro-(kromaani-l+ .1+T -imidat solidiini )-2^51 -dioni Toistettiin esimerkin 8 menetelmä sillä erolla, että lähtöaineena käytettiin 6,8-dikloori-l+-kromanonia Ruckle et ai., Journal of Medicinal Chemistry,

Voi. 12, s. 277 (1969)/ 6-metoksi-!+-kromanonin asemasta yllä olevissa moolisuhteissa. Tällöin saatiin 20 %:n saannolla otsikon yhdistettä, sp. 23l+-235°C. Analyysi C^gC^N^

Laskettu: C 1+6,02 H 2,81 N 9,76

Saatu: C 1+5,81 H 2,7*+ N 9,69.

Esimerkki 12 6' -fluori spiro( imidat solidiini -1+ .1+1 -tiokromaani )-2.5^10^-11 -oksidi Seosta, jossa oli 252 mg (0,001 mol) 6'-fluorispiro-(imidatsolidiini-l+,l+*-tiokromaani )-2,5~dionia (valmistettu esimerkin 5 mukaan) 10 ml:ssa metyleeni-kloridia, 50 mg tetrabutyyliammoniumhydroksidin 1+0 J»:sta vesiliuosta ja 22l+ mg (0,01 moolia) natriumperjodaattia 5 mlrssa vettä, sekoitettiin huoneenlämpötilassa (n. 25°C) tunnin ajan. Saatu sakka eristettiin imusuodattemalia, kiteytettiin uudelleen 3 ml:sta etanolia, jolloin saatiin 60 mg (22 %) otsikon yhdistettä, sp. 289-291°C.

Analyysi C^FN^S Laskettu: C 1+9,25 H 3,38 N 10,1+1+

Saatu: C 1+9,27 H 3,35 N 10,35-

Esimerkki 13 6* -fluorispiro(imidatsolidiini-l+.l+ *-tiokromaani)-2,5-dioni-l * ,1' -dioksidi Suspensioon, jossa oli 0,595 g (0,00236 mol) ö^fluorispiro-Umidatsoli-diini-l+,l+'-tiokromaani )-2,5~dionia (valmistettu esimerkin 5 mukaan) 50 ml:ssa kloroformia 250 ml:n kolmikaulapyörökolvissa, lisättiin pieninä annoksina tunnin 13 62307 aikana 1,00 g (0,00579 mol) m-klooriperoksibentsoehappoa. Muodostunutta lietettä sekoitettiin huoneenlämpötilassa (n. 25°C) 36 tuntia. Seos laimennettiin sitten 500 ml:lla etyyliasetaattia, keltainen orgaaninen kerros erotettiin ja pestiin neljällä 50 ml:n annoksella kyllästettyä natriumbikarbonaattivesiliuosta, kuivattiin vedettömällä magnesiumsulfaatilla, suodatettiin ja haihdutettiin vakuumissa, jolloin saatiin 0,50 g (7^,5 %) epäpuhdasta 6'-fluorispiro(imidatsoli-diini-H,1+'-tiokromaani )-2,5-dioni-l',1'-dioksidia valkoisina kiteinä. Kiteyttämällä uudelleen etanoli-etyyliasetaatti-n-heksaanista saatiin puhdas tuote (sp. 179-180oC, hajoaa) ensimmäisenä eränä, hienoja valkoisia kiteitä (0,295 g). Kiteyttämällä kahdesti uudelleen etanoli-etyyliasetaatista saatiin analyyttinen näyte sp. l81+-l86°C (hajoaa).

Analyysi C^I^FN^S. 0,5 CH^OOC^

Laskettu: C 1+7,55 H 3,99 N 8,53

Saatu: C 1+7,5^ H 3,93 N 8,56.

Esimerkki ll+

Spiro(imidatsolidiini-l+ «1+' -tiokromaani )-2.5~dioni-l' ,1' -dioksidi. Toistettiin esimerkin 13 menetelmä sillä erolla, että 0,231+ g (0,001 mol) spiro(imidatsolidiini-!+,!+'-tiokromaani)-2,5~dionia (DE-kuulutusjulkaisu 1 135 915) ja 0,1+26 g (00021+7 mol) m-klooriperoksibentsoehappoa saatettiin reagoimaan toistensa kanssa, jolloin saatiin 0,20 g (75 %) otsikon yhdistettä. Kiteyttämällä uudelleen metanoli-etanoli-n-heksaanista saatiin analyyttinen näyte (sp. 280-28l°C ).

Analyysi C^H^NgO^S

Laskettu: C 1+9,61 H 3,78 N 10,52

Saatu: C 1+9,82 H 3,85 N 10,19.

Esimerkki 15 6,8-dimetyylispiro(kromaani-l+.l+t-imidatsolidiini )-2' ,5'-dioni Seos, jossa oli 2,75 g (0,01562 mol) 6,8-dimetyyli-l+-kromanonia /Chemical Abstracts, voi. 58, 13900c (1961+)/*, 3,5 g (0,0538 mol) kaliumsyanidia ja 10,5 g (0,109 mol) ammoniumkarbonaattia 60 ml:ssa 50 %:sta etanoli-vesiliuosta, lisättiin 125 ml:n pyörökolviin ja kuumennettiin 65°C:ssa öljyhauteella 1+8 tuntia typpisuojakaasussa. Reaktioseos jäähdytettiin huoneenlämpötilaan (n. 25°C), suodatettiin ja suodos uutettiin 50 ml:11a dietyylieetteriä. Vesikerros otettiin talteen ja säädettiin 3-n kloorivetyhapolla pH-arvoon 2,0 (jäähdyttäen). Saatu samea seos uutettiin kolmasti 200 ml:n annoksilla etyyliasetaattia ja yhdistetyt orgaaniset kerrokset uutettiin uudelleen kolmasti 50 ml:n annoksilla l+-n kalium-hydroksidivesiliuosta. Yhdistetyt emäksiset vesikerrokset tehtiin happameksi 3~n kloorivetyhapolla pH-arvoon 2,0 ja kyllästettiin natriumkloridilla ennen uuttamista kolmasti 200 ml:n annoksilla vastatislattua etyyliasetaattia. Yhdistetyt orgaaniset kerrokset kuivattiin vedettömällä magnesiumsulfaatilla ja suodatettiin.

il, 62307

Liuotin poistettiin suodoksesta haihduttamalla vakuumissa ja saatiin 2,50 g (65 %) 6,8-dimetyylispiro(kromaani-i*' -imidatsolidiini )-2* ,5'-dionia, sp. I85-190°C (hajoaa). Kiteyttämällä kahdesti etanoli-vesiliuoksesta saatiin analyyttisesti puhdas näyte (sp. l88-l89°C).

Analyysi c13H1itN203

Laskettu: C 63,1*0 H 5,73 N 11,38

Saatu: C 63,05 H 5,69 N 11,33.

Esimerkki 16 6-fluorispiro(kromaani-1*«1*1 -imidatsolidiini)-2*.51 -dionin Na-suola 6-fluorispiro(kromaani-L,L’-imidatsolidiini)-2’,5'-dioni liuotettiin ekvivalenttisen määrän natriumhydroksidia sisältävään veteen. Kylmäkuivaamalla seos saatiin haluttu alkalimetallisuola amorfisena jauheena, joka liukenee helposti veteen.

Samalla tavoin valmistettiin myös kalium- ja litiumsuolat sekä kaikkien esimerkeissä 1-15 valmistettujen spirohydantoiiniyhdisteiden alkalimetallisuolat, Esimerkki 17 6-fluorispiro(kromaani-U.V -imidatsolidiini)-2'-5’-dionin kalsiumsuola 6-fluorispiro(kromaani-l*,l*'-imidatsolidiini )-2' ,5*-dioni liuotettiin ekvivalenttisen määrän kalsiumhydroksidia sisältävään veteen. Seos kylmäkuivat-tiin. Samalla tavoin valmistettiin myös vastaava magnesiumsuola sekä esimerkeissä 1-15 valmistettujen spirohydantoiinien maa-alkalimetallisuolat.

Claims

15 62307 Pat ent t i vaat imuks et:

1. Menetelmä uusien, sokeritaudin hoitoon soveltuvien spiro(kromaani-tai -tiokromaani-U.U'-imidatsolidiini)-2',5'-dionien ja tällaisten tiokromaanien hapetustuotteiden valmistamiseksi, joilla yhdisteillä on kaava HN-f x1 i I .Xö X • . 1.? jossa W on 0, S, SO tai SO , ja W:n ollessa 0, X ja X ovat alempia alkyyli- ... ^ 1 .2 . . . ryhmiä tai kloorlatomeja tai X on vety ja X on fluori, hydroksi tai alempi • 12 · · alkoksi, ja W:n ollessa S X on vety ja X on kloori, fluori, bromi tai alempi 1 2 1 alkoksi tai X ja X ovat klooriatomeja, ja W:n ollessa SO tai S0? X on vety ja X on vety tai fluori, ja näiden yhdisteiden farmaseuttisesti hyväksyttävien emässuolojen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että yhdiste, jolla on kaava X1 0 . 12· jossa X , X ja W merkitsevät samaa kuin edellä, saatetaan reagoimaan alkali-metalli syanidin ja ammoniumkarbonaatin kanssa, ja haluttaessa saatu tiokromaani-yhdiste, jossa W on S, hapetetaan yhdisteeksi, jossa W on SO tai S0p, ja halut-taessa sellainen yhdiste, jossa X on alkoksi, muutetaan yhdisteeksi, jossa X on hydroksi, ja haluttaessa saatu spirohydantoiini muutetaan farmaseuttisesti hyväksyttäväksi emässuolaksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 6-fluori-spiro-(kromaani-l,l'-imidatsolidiini)-2',5'-dionin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että 6-fluori-U-kromanoni,jolla on kaava ie 62 307 fyVS saatetaan reagoimaan alkalimetallisyanidin ja ammoniumkarbonaatin läsnäollessa. IT 62307 Patent kr av: