FI61593C - Kudd-distortionskorrigeringskrets - Google Patents

Description

Γ^--"-·ι ... KUULUTUSJULKAISU il cgj W« W ^pUTL»9eH!N9$f^li·!. ,,° 1 Syi (45)ia icn t : 1 ! :Ί" i ^ τ ^ (51) K».ik.3/inta3 H N 3/22 SUOMI—FINLAND (21) P»«*ttll»k«mi· —PK««ttiiiekiil»f 763313 (22) HriwmiipUvl — Awdlailwpin 18.11.76 (23) AHuipUvt-GlMgfcatadtc l8.ll.76 (41) Tulkit Julkiseksi — Bltvlt offentHg 26.05.77

Patentti· ja rakistorihallitu· (44) NihtMMp^enj. ku^u.lu.™ P*m._ on nh ftp

Patent· och registentyrelaen ' ' Antöken utkjd och uti^krtfun pubUcarad ju.uh .°<i (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird priorttec 25.11.75 26.0U.76, 27.07.76 Englanti-England(GB) U8353/75, 16870/76, U8353/75 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) Peter Eduard Haferl, Adlisvil, Sveitsi-Schweiz(CH) (7U) Oy Kolster Ab (5U) Tyynyvääristymän korvauspiiri - Kudd-distortionskorrigeringskrets Tämä keksintö kohdistuu kuvaputken tyynyvääristymän korvauspiiriin.

Alalla tunnetaan jo, että sivuttaissuuntainen eli idästä länteen tyynyvääristymä kuvaputken, jollaista käytetään televisiovastaanottimessa, rasteripinnalla voidaan oleellisesti saada jäämään pois moduloimalla vaakataajuista poikkeutusvirran ampli- : tudia vaakapoikkeutuskäämien kautta huomattavalla paraboolisella virtakomponentilla pystypyyhkäisyn taajuudella. Yleisesti ottaen on haluttu modulointi toteutettu passiivisilla piireillä, joissa kyllästettävissä olevan reaktanssin tai muuntajan säätö- tai ensiökäämitys virroitetaan pystytaajuisella energialla ja toisio-käämitys sijoitetaan piiriin vaakapoikkeutuskäämityksen kanssa. Vaakapoikkeutuksen virran amplitudia moduloidaan pystypoikkeu-tusvirralla siten, että rasterin leveyttä pienennetään tämän rasterin ylä- ja alaosassa.

Eräs toinen tunnettu järjestely sivujen tyynyvääristymän korjaukseen sisältää kapasitanssin, mikä on kytketty rinnakkain 2 61593 poikkeutuskäämityksen kanssa. Kuten on esitetty toisessa samanaikaisessa suomalaisessa patenttihakemuksessa n:o 760396, keksijänä Peter E. Haferl, varataan kondensaattori vaakapalautuksen pulssin energialla kytkimen säädön alaisena. Sekä passiivisen kyllästettävissä olevan reaktanssin piireissä että kytketyn pys-typoikkeutuksen piirissä edellämainitun samanaikaisen patenttihakemuksen mukaisesti aikaansaadaan sivuttaissuuntainen tyynyvää-ristymän korjaus kuormittamalla vaakapoikkeutussysteemin suur-jännitemuuntajaa vaakapalautusajan kuluessa. Jotta voitaisiin aikaansaada oikein muotoiltu sivusuuntaisen tyynyvääristymän korjaus moduloidaan suurjännitemuuntajan kuormitusta pystypoikkeu-tustaajuudella kuten esim. pystypoikkeutusvirralla. Täten esiintyy maksimisuuruinen kuormitus kuvan yläpäässä ja alapäässä ja I minimisuuruinen kuormitus esiintyy kuvan keskellä.

Vaakasuuntaisen palautuspulssin muuttuva kuormitus pysty-taajuudella johtaa toisen tyynyvääristymän muodostumiseen, mikä tunnetaan sisäpuolisena tyynyvääristymänä jotta eroitettaisiin se ulkopuolisesta eli reunoilla vallitsevasta tyynyvääristymästä, mihin normaalisti viitataan. Tämä ylimääräinen tyynyvääristymä esiintyy rasterin sisällä seurauksena vaakapyyhkäisyn alun aika-moduloinnista, minkä aikaansaa pystytaajuinen kuormitus. Lisään-tynyt piirron kestoaika, mikä on seurausta vaakapalautuksen pulssin aikamoduloinnista pystysuuntaisen pyyhkäisyn yläpäässä ja alapäässä lisää poikkeutuskäämin 26 resonanssijakson osuutta käytettäessä S korjauskondensaattoria 28 piirron aikana kytkettynä. Täten esiintyy sisäpuolista tyynyvääristymää alueella keskiviivan ja äärimmäisen vasemmanpuoleisen ja oikeanpuoleisen sivun välissä tätä kuvaa riittämättömän suurena tyynykorjauksena.

Sisäpuolisen tyynykorjauksen määrä riippuu kuvaputken geometriasta ja sen ulkopuolisen tyynyvääristymän määrästä, mikä korjausta vaatii. Kun on kehitetty laajakulmaisia suuria kuvaputkia on havaittu, että sisäpuolinen tyynyvääristymä saattaa olla kiusallinen jopa siinä määrin, että sen korjaamista tarvitaan.

Aikaisemmin tunnettu järjestely sisäpuolisen tyynykorjauksen ongelman ratkaisemiseen sen rakenteen lisäksi, mitä käytetään tavanomaiseen tyynyvääristymään käyttää erillistä kyllästettävissä olevaa reaktanssia tai transduktanssia sarjakytkettynä vaaka-poikkeutuskäämityksen kanssa. Kyllästettävissä olevan reaktanssin 3 61593 säätökäämitystä käytetään pystypoikkeutustaajuuden merkillä ja se moduloi vaakapoikkeutuspiirin induktanssia korjaten muutokset "S" muotoilussa ja täten korjaten sisäpuolisen tyynyvääristymän. Tällä aikaisemmin tunnetulla ratkaisulla on haittapuolena, mikä sisältää kyllästettävissä olevan reaktanssin kriitillisen rakennesuunnittelun, kyllästettävissä olevan reaktanssin lämpötilariippuvuuden, kyllästettävissä olevan reaktanssin hinnan ja niin rajoitetun säätöalueen, että se usein on riittämätön kompensoimaan rakenteen toleransseja.

Tämän keksinnön erään suoritusmuodon mukainen tyynyvääristymän korjauspiiri sisältää impedanssin kytkettynä sarjaan vaaka-poikkeutuskäämityksen kanssa. Impedanssipiiri sisältää kaksi haaraa, toisen haaran kytkettynä kahden eri kytkinnavan väliin ja toisen haaran kytkettynä edellä ensimmäisen ja vielä kolmannen kytkinnavan väliin toisen haaran näistä ollessa aina kytkettynä sarjaan poikkeutuskäämityksen kanssa. Impedanssin toisen haaran piiri on rinnakkain ensimmäisenä mainitun haaran kanssa säädettävissä olevan kytkimen avulla. Säädettävissä oleva kytkin ohjataan päälle tiettynä ajanhetkenä toisen puoliskon aikana vaakasuuntaisesta palautusaikavälistä. Se aikaosuus toisen puoliskon vaakasuuntaisesta palautusaikavälistä kuluessa, jolloin kytkin on ohjattuna päälle siirtyy asteettain eteenpäin pystypyyhkäisyn aikavälin ensimmäisen puoliskon osuudella ja palautuu asteettain pystypyyhkäisyn aikavälin jälkimmäisen osuuden kuluessa.

Oheisissa piirustuksissa: kuvio 1 on esitys television rasterista missä näkyy sisäpuolinen tyynyvääristymä, kuvio 2 on diagramma osittain lohkokaavion ja osittain kaaviokuvan muodossa osasta televisiovastaanotinta, missä toteutetaan tyynyvääristymäpiiri tämän keksinnön mukaisesti, kuvio 3 esittää jännitteen ja virran aaltomuotoja, joita esiintyy kuvion 2 tyynyvääristymän korjausjärjestelyssä yhden pystysuuntaisen aikavälin käytön aikana, kuvio 4 on kaaviokuva tietystä suoritusmuodosta osaan tyynyvääristymän korjausjärjestelmää kuviosta 2, ja kuvio 5 on kaavamainen ja lohkokaavio toisesta suoritusmuodosta osaan tyynyvääristymän korjausjärjestelyä kuvion 2 mukaisesti .

4 61593

Kuvio 1 havainnollistaa sisäpuolista tyynyvääristymää sen esiintyessä television kuvalla ja esittää ristikkokuviota, jota yleisesti osoitetaan viitenumerolla 10. Oikea ja vasen puoli ris-tikkokuviosta on määritelty pystyviivoilla 12 ja 14. Nämä viivat 12 ja 14 ovat suoria mikä osoittaa, että rasteri on itä-länsi suunnassa ulkopuoliselta tyynyvääristymältään korjattu tällä keksinnöllä alla kuvattavaan tapaan. Pystysuuntaiset pyyhkäisyjuovat 16 ja 18, jotka sijaitsevat rasterin sivujen ja keskustan välillä ovat kaarevia, kuten näkyy niiden poikkeamisesta suorasta viivasta, mikä on esitetty katkoviivoilla, mikä osoittaa sisäpuolisen tyynyvääristymän läsnäoloa.

Kuvio 2 esittää poikkeutussysteemiä televisiovastaanotti-meen mihin sisältyy synkronisoinnin merkin eroitin 20, mikä vastaanottaa yhdistettyjä videomerkkejä videoilmaisimesta, jota ei ole esitetty. Eroitin 20 eroittelee pystysuuntaisen synkronisoinnin merkit yhdistetystä videotiedosta ja syöttää ne sisääntulon kytkinnapaan pystypoikkeutusgeneraattorilla 22. Pystypoikkeutus-generaattori 22 käyttää pystysynkronisoinnin merkkejä aikaansaa-dakseen pystypoikkeutuksen virran syötettäväksi pystypoikkeu-tuksen käämitykseen, mitä ei ole esitetty ja mikä on yhdistetty generaattorin 22 ulostulon kytkinnapoihin Y-Y.

Synkronisoinnin merkin eroitin 20 eroittaa myös vaakasuuntaisen synkronisoinnin merkit yhdistelmänä olevasta videotiedosta ja syöttää ne sisääntulon kytkinnapaan vaakapoikkeutusgeneraat-torista 24. Vaakageneraattori 24 käsittlee vaakasynkronisoinnin merkit aikaansaaden yleisesti ottaen sahahampaan muotoisen virran vaakapoikkeutuskäämityksen 26 kautta. Vaakapoikkeutuksen virran "S*' muotoiltu toteutetaan kondensaattorilla 28, joka on kytketty sarjaan vaakapoikkeutuskäämityksen 26 kanssa. Vaakasuuntaisen pyyh-käisyn taajuinen jännite havainnollistettuna aaltomuotona 34, missä on palautuspulssit 35, tulee näkyviin sarjakytketyn vaakapoikkeutuskäämityksen ja S kondensaattorin yli toiminnan aikana. Palautuksen kondensaattori 13 on kytketty kondesaattorin 28 ja vaakage-neraattorin 24 liitospisteestä maadoitukseen tai vastaavaan vertailu jännitteeseen.

Vaakapoikkeutuksen käämitys 26 on myös kytketty sarjaan tyynyvääristymän korjailupiirin kanssa, tässä suoritusmuodossa erityisesti sisäpuolisen ja ulkopuolisen tyynyvääristymän piirin 5 61593 kanssa mitä yleisesti on osoitettu merkinnällä 30 ja mihin sisältyy impedanssipiiri 31 sekä kytkin 40. Impedanssipiirissä 31 on tietty kytkinnapa 32c kytkettynä johtimen 27 välityksellä vaaka-poikkeutuksen käämitykseen 26, käämitys 32b yhdistettynä ensimmäisenä mainittavaan haaraan tietyn kytkinnavan 32c ja maadoituksen väliin, kolmas kytkinnapa 37 sekä kytkentäpiiri, mihin sisältyy kondensaattori 36 sekä induktanssi 32a yhdistettynä toiseen haaraan ensimmäisenä mainitun kytkinnavan 32a ja kolmannen kytkin-navan 37 väliin. Sivu-ulosotto 32c jakaa induktanssin 32 magneettisesti kytketyksi ylemmäksi käämitykseksi 32c ja alemmaksi käämitykseksi 32b. Vuotoinduktanssi liittyy käämityksiin 32a ja 32b. Tämä vuotoinduktanssi irtikytkee käämitykset 32a ja 32b siten, että erilaisen aaltomuotojen virtoja pystyy kulkemaan sivu-ulosotosta 32c käämityksien kautta. Vastuksessa 33 on korkea vastus-arvo ja se vaimentaa muuntajan 32 estäen haitalliset värähtelyt.

Säädettävissä oleva kytkin, joka on yleisesti merkitty viitenumerolla 40 on yhdistetty sarjaan sen haaran impedanssipiiris-tä 31 kanssa, mikä sisältää kondensaattorin 36. Tämä säädettävissä oleva kytkin on kahteen suuntaan johtava tyristori-diodikytkin, missä on diodi 42 kytkettynä rinnakkain tyristorin 44 kanssa. Kytkin 40 saattaa olla integroitu tyristoritasasuuntaaja (ITR). Diodin 42 katodi ja tyristorin 44 anodi on kytketty yhteen sekä kondensaattoriin 36 kun taas diodin 42 anodi on yhdistetty tyristorin 44 katodille ja molemmat on yhdistetty vertailujännitteeseen.

Kytkimen käyttösäädön piiri 46 on yhdistetty vaakapoikkeu-tusgeneraattorin 24 ulostulon kytkinnapaan, niin että se vastaanottaa synkronisoinnin tiedon vaakapoikkeutuksen taajuudella. Tällainen tieto on muodoltaan jaksottaisia vaakasuuntaisia palautus-pulsseja, jotka ovat samantapaisia kuin mitä on havainnollistettu osuudella 35 aaltomuodossa 34. Kytkimen käytön säätöpiiri 46 on myös kytketty ulostulon kytkinnapaan pystypoikkeutusgeneraattoris-ta 22 vastaanottaen pystytaajuuden merkkejä. Kytkennän käytön säätöpiiri 46 käsittelee pystysuuntaisen ja vaakasuuntaisen taajuiset synkronisoinnin tiedot ja aikaansaa toistuvan sarjan kuten on havainnollistettu kohdassa 48 pulsseja 50 alempana kuvattavaan tapaan. Tämä pulssien sarja toistuu pystypoikkeutuksen taajuudella.

Pulssit 50 esiintyvät kunkin vaakasuuntaisen palautuspuls- 6 61593 sin aikavälin jälkimmäisellä puoliskolla. Loppureuna yksittäisistä pulsseista 50 pulssien sarjassa 48 esiintyy palautuspulssin päättymisajanhetkenä. Kunkin toistuvan sarja 48 alussa, mikä vastaa pystypyyhkäisyn yläpäätä esiintyy kunkin pulssin 50 nousureu-na välittömästi ennen loppureunaa, niin että pulssit 50 ovat kestoa jal taan lyhyitä. Pulssit 50, jotka esiintyvät pystypyyhkäisyn alkamisen jälkeen, mutta ennen pystypyyhkäisyn keskustaa ovat nousureunaltaan yhä enemmän eteenpäin siirtyneitä ajallisesti loppureunaan verrattuna. Pystypyyhkäisyn keskellä, mikä vastaa pulssien 48 sarjan keskikohtaa yksittäisten pulssien 50 nousureu-na lähestyy palautuspulssin 35 ajallista keskikohtaa.

Sarjan 48 pulsseja keskikohdalta tämän sarjan loppuun saakka, mikä vastaa pystypyyhkäisyn keskikohtaa ja vastaavasti loppuosaa, siirtyvät pulssien 50 nousureunat asteettain taaksepäinpa-lautuksen keskikohtaan ajallisesti verrattuna kunnes pystypyyhkäisyn pohjalla nousureunan maksimisuuruinen taaksepäin siirtyminen on tapahtunut ja pulssin 50 kestoaika on jälleen lyhyt. Niinpä tämän johdosta voidaan nähdä, että pulssit 50 lisääntyvät asteettain kestoajaltaan alusta lukien aina pystypyyhkäisyn keskelle saakka ja pienentyvät sitten asteettain kestoajaltaan keskeltä lukien pystypyyhkäisyn loppua kohden. Pulssien 50 toistuva sarja 48 kytketään kytkimen käyttösäädön piiristä 46 tyristorin 44 ohjaimeen 45.

Tyynyvääristymän korjauspiiri 30 sisältää kytkimellä säädettävän impedanssin kytkettynä sarjaan poikkeutuskäämityksen 26 kanssa. Kun kytkin 40 on avoinna muodostaa tyynyvääristymän korjauspiiri 30 käämityksen 32b korkean induktiivisen impedanssin sarjaan poikkeutuskäämityksen kanssa. Kun kytkin 40 on suljettuna piiri 30 edustaa alhaista kapasitiivista impedanssia sarjakyt-kettynä poikkeutuskäämityksen 26 kanssa. Tämä järjestely korjaa sekä sisäpuolisen että ulkopuolisen tyynyvääristymän.

Keskimääräinen impedanssi, jonka poikkeutuskäämitys 26 kohtaa tyynyvääristymän piiristä 30 rasterin yläosassa ja alaosassa on korkea, koska kytkin 40 suljetaan suhteellisen myöhään pulssin 50 avulla. Rasterin keskikohdalla, mikä vastaa pystypyyhkäisyn aikavälin keskikohtaa tyynyvääristymän korjauspiirin 30 aikaansaama keskimääräinen impedanssi on suhteellisen alhainen, koska kytkin 40 suljetaan suhteellisen aikaisin vaakasuuntaisen palautuksen aikavälin jälkimmäisen puoliskon aikana.

61593 7

Rasterin yläpäässä ja pohjalla kytkimen 40 myöhäinen sulkeutuminen vaakasuuntaisen palautusaikavälin toisen puoliskon aikana ja näin tuloksena oleva korkea keskimääräinen impedanssi sarjassa poikkeutuskäämityksen 26 kanssa pienentää poikkeutusvir-taa *26' kulkee poikkeutuskäämityksessä 26. Tämä johtaa pie nentyneeseen vaakasuuntaiseen piirron leveyteen rasterin yläpäässä ja alapäässä eli ulkopuolisen tyynyvääristymän korjaukseen. Samoin poikkeutuksen käämityksen 26 lisääntynyt impedanssi sarjakytketty-nä tyynyvääristymän korjauspiirin 30 kanssa johtaa pienentyneeseen kuormitukseen vaakasuuntaisella palautuspulssilla. Tämä pienentynyt kuormitus lisää vaakasuuntaisen palautuspulssin kestoaikaa, mikä pyrkii kompensoimaan muutosta "S" muotoilussa, jonka vaakasuuntaisen palautuspulssin aikamodulointi toteuttaa seurauksena jo aikaisemmin kuvatusta tunnetun tyyppisestä tyynyvääristymän korjailujärjestelystä. Täten impedanssin vaihtelu tyynyvääristymän korjauksessa 30, mikä tulee näkyviin sivu-ulosottoon 32c korjaa sekä sisäpuolisen että ulkopuolisen tyynyvääristymän.

Vaakasuuntaisen palautusaikavälin toisen puoliskon aikana syöttää palautuskondensaattori 13 energiaa virran ^g muodossa poikkeutuskäämitykseen 26 sarjakytkettynä tyynyvääristymän kor-jauspiirin 30 kanssa. Sen osan jälkimmäisestä puoliskosta vaakasuuntaista palautusaikaväliä kuluessa, jolloin kytkin 40 on avoinna ei mitään virtaa pysty kulkemaan impedanssipiirin 31 siinä haarassa, joka sisältää kondensaattorin 36. Täten ainoa tie poikkeu-tusvirtaa l^g varten kulkee käämityksen 32b korkean induktiivisen impedanssin kautta. Tämä johtaa suhteellisen korkeaan jännitteeseen sivu-ulosotossa 32c toisen puoliskon vaakasuuntaisesta palautus-aikavälistä kuluessa. Viitaten seuraavassa kuvioon 3e havainnollistetaan tämä pulssilla 56. Sinä ajanhetkenä, jolloin kytkin 40 sulkeutuu kun pulssi 50 syötetään ohjaimeen 45 tyristorissa 44 pienentyy sivu-ulosoton 32c impedanssi äkillisesti kun poikkeutusvirta ^g jakautuu ja osa l^g virrasta jatkaa kulkuaan käämityksessä 26b ja loppuosa kulkee käämityksen 32a ja kondensaattorin 36 kautta virtana l3g· Tämä impedanssin pienentyminen johtaa äkilliseen pienentymiseen sivu-ulosoton 32c jännitteessä sinä ajanhetkenä, jolloin pulssi 50 syötetään kuten voidaan nähdä kuviosta 3e tarkasteltaessa pulssin 56 jälkireunaa sivu-ulosoton 32c jännitteen aaltomuodossa 54.

8 61593

Virta alkaa kulkemaan siinä impedanssipiirin 31 haarassa, joka sisältää kondensaattorin 36 sinä ajanhetkenä, jolloin kytkin 40 sulkeutuu. Virta I^g jatkaa lisääntymistään vaakasuuntaisen palautusaikavälin toisen puoliskon loppuosan kuluessa. Koska kytkin 40 sulkeutuu suhteellisen myöhään rasterin yläpäässä ja alapäässä verrattuna tämän rasterin keskikohtaan on virta I_c vaaka-

J D

suuntaisen palautusaikavälin lopussa pienempi rasterin yläpäässä ja alapäässä kuin mitä se on rasterin keskellä. Tämän johdosta kulkee enemmän poikkeutusvirtaa impedanssipiirin 31 siinä haarassa, mikä sisältää kondensaattorin 36 tarkasteltaessa rasterin keskikohtaa kuin mitä kulkee yläpäässä ja alapäässä. Tämä voidaan nähdä tarkastelemalla kuviota 3s, missä vasen ja oikea puoli aaltomuodosta vastaavat rasterin yläpäätä ja vastaavasti alapäätä.

Kytkennän johdosta poikkeutuksen virran I2(. ja kondensaattorin virran välillä, mikä jälkimmäinen virta on osoitettavissa muuntajalle 32, poikkeutuksen virta I2g ja kondensaattori-virta I^g lisääntyy ja taas vastaavasti vähentyy piirron aikavälin kuluessa. Virtojen ja I^g suhteellinen suuruus piirron aikana määräytyy kuitenkin kytkimen 40 sulkeutumisajasta palautuksen aikana. Kytkennän vaikutuksesta virran I2g ja virran I^g välillä pienentyy kondensaattorin virta I^g nollaan vaakapiirron aikavälin keskikohdalla ja alkaa lisääntymään negatiiviseen suuntaan toisen puoliskon vaakapiirron aikavälistä kuluessa. Toisen puoliskon vaakapiirron aikavälistä kuluessa diodi 42 kytkimessä 40 johtaa virtaa Ijg ja tyristori 44 on avoinna. Vaakasuuntaisen piirron aikavälin lopussa poikkeutuksen virta I2g ja kondensaattorin 36 virta I^g tulevat nollasuuruisiksi kuten voidaan nähdä verrattaessa poikkeutuksen virran aaltomuotoja 58 kuviossa 3g ja kuvion 3f virtaa l^g* Diodi 42 avautuu ja tyristori 44 on avoinna koska mitään porttipulsseja ei ole syötetty niin että kytkin 40 aukenee vaakasuuntaisen piirron aikavälin ensimmäisen puoliskon aikana valmisteltaessa uutta jaksoa.

Kondensaattori 36 on sarjakytkettynä osan I-- kanssa poik-keutuksen virrasta I2g koko piirron aikavälin aikana. Kondensaattori 36 aikaansaa virtaan I^g suoritettavan S korjauksen. Ylimääräisen S korjauksen määrä poikkeutusvirrassa I2g» jonka kondensaattori 36 aikaansaa riippuu kondensaattorivirran I^g suhteesta poik- 9 61593 keutusvirtaan. Rasterin yläpäässä ja pohjalla on kondensaattorin virta I-, suhteellisen pieni kytkimen 40 myöhäisen sulkeutumisen

JO

johdosta. Tämän johdosta kondensaattori 36 aikaansaa vähemmän S korjausta poikkeutusvirtaan I26 rasterin yläpäässä ja pohjalla kuin mitä se aikaansaa rasterin keskellä, missä kytkimen 40 aikainen sulkeutuminen sallii suuremman virran kulkemisen kondensaattorissa 36. Täten, kuten on esitetty kuvion 3g aaltomuodolla 60, aikaansaa kytkimen 40 säätö muutoksen S-korjaukseen funktiona pystysuuntaisesta pyyhkäisystä.

Kondensaattorin 36 koon säätö määrittelee aikaansaadun S-korjauksen luonteen. Kun kondensaattori 36 säädetään niin että kondensaattorin virta on saman taajuinen kuin poikkeutuksen virta tehostaa tyynyvääristymän korjauspiiri 30 ulkopuolisen tyynyvääristymän korjausta. Kun kondensaattori 36 tehdään pienemmäksi niin että kondensaattorin virta I^g sisältää korkeamman taajuuden komponentteja kuin poikkeutuksen virta I2<- muodostetaan sisäpuolisen tyynyvääristymän korjausta. Kondensaattoria 36 ei voida tehdä mielivaltaisen pieneksi, koska kuvan kokoonpuristuminen ulkopuolisilla juovilla tai rasterin vasemmalla osuudella alkaa tällöin lisääntymään tyynyvääristymään. Tämä kokoonpuristuminen alkaa esiintymään siinä vaiheessa kun kondensaattorin virran I^g johtavuuskulma piirron aikana on noin 220°, mikä vastaa taajuutta 12 kHz.

Erityisen edullinen rakenne tyynyvääristymän korjauspii-rille 30 esiintyy kun sivu-ulosotto 32c on muuntajan 32 keski-ulosotto. Tällä järjestelyllä on sivu-ulosottoon 32c aikaansaatu impedanssi kytkimen 40 ollessa suljettuna kondensaattorin 36 re-aktanssi sarjakytkettynä muuntajan 32 vuotoinduktanssin kanssa, koska tällöin tapahtuu vuon oleellinen sammuminen käämityksissä 32a ja 32b. Vaikutukseltaan esiintyy kondensaattorin 36 reaktans-si sarjakytkettynä poikkeutuskäämityksen 26 kanssa piirron aikana sillä näennäisellä suuruudella, jonka kytkimen 40 johtavuusaika määrää.

Muita impedanssipiirin 31 suoritusmuotoja pystyy myös aikaansaamaan tyynyvääristymän korjauksen. Ulkopuolisen tyynyvääristymän korjaus voidaan toteuttaa impedanssipiirillä, mikä muodostuu impedanssista kuten vastuksesta, induktanssista tai kondensaattorista kytkettynä kahden eri kytkinnavan (32c ja GND) väliin ίο 615 9 3 ja kytkettynä sarjaan poikkeutuskäämityksen kanssa, minkä kanssa rinnakkain on suora kytkentä ensimmäisenä mainitusta (32b) kolmanteen (37) kytkinnapaan ja säätökytkimen (40) kautta kuten e-dellä on kuvattu. Myöskin voidaan vielä impedanssi sijoittaa sarjaan ensimmäisen ja kolmannen kytkinnavoista välillä ja sarjaan kytkimen kanssa pienentämään kytkimen virtaa ja/tai välttämään energian häviöitä. Vielä yhtenä vaihtoehtona tämä ylimääräinen impedanssi saattaisi kuten impedanssipiiri 31 sisältää kaksi impedanssia nimittäin induktanssin ja kapasitanssin.

Kuvio 4 esittää kaaviokuvan muodossa piiriä, mikä soveltuu käytettäväksi kytkimen käytön säätöpiirinä 46 tavanomaisen pysty-poikkeutussysteemin yhteydessä. Piiri 46 vertailee pystytaajuista paraabelia vaakataajuiseen sahahampaaseen niin että aikaansaadaan jännitteen aaltomuoto 48, missä pulssit 50 yhä lisääntyen siirtyvät eteenpäin ajallisesti pystypiirron ensimmäisen puoliskon aikana ja siirtyvät asteettain taaksepäin toisen puoliskon aikana piirrosta syötettäväksi sitten kytkimen ohjaimeen 45 kuviossa 2.

Pystypoikkeutuksen generaattori 22 sisältää luokan B push-pull pystypoikkeutusvahvistimen 106 sekä pystypoikkeutuskäämin 106 sekä ylhäältä alas tyynyvääristymän piirit 108 kytkettynä sarjaan poikkeutuskäämin kanssa mikä yhdistää kondensaattorin 110 ja virtaa koestavan vastuksen 112. Takaisinkytkennän tie on kytketty kondensaattorin 110 ja vastuksen 112 liitospisteestä poik-keutusvahvistimeen 106.

Pystytaajuinen paraabeliosuus muodostuu sinänsä tunnettuun tapaan kondensaattorin 110 ja vastuksen 112 yli toiminnan aikana. Tämä pystytaajuinen paraabeliosuus kytketään transistorin 104 kannalle differenttjaalivahvistimessa 100 kytkimen käyttösäädön piirissä 46 tyynyvääristymän amplitudisäätövastuksen 114 ja vastuksen 116 kautta.

Vaakataajuisia palautuksen pulsseja 35 yhdistetään diffe-renttiaalivahvistimen 100 transistorin 102 kannalle vaakasuuntaisen poikkeutusgeneraattorin 24 diodin 118 ja vastuksen 120 kautta. Transistorin 102 kanta on myös yhdistetty sahahampaan muotoilun kondensaattoriin 122 ja varausvastukseen 124 toimintatason muotoi-luvastuksen 126 kautta.

Toiminnassa ollessaan johtaa diodi 118 vaakasuuntaisen piirron aikavälin kuluessa, mikä täten pitää transistorin 102 joh- „ 61593 tavana ja kondensaattorin 122 purkautumassa. Transistori 104 on johtamattomana vastuksen 128 aikaansaaman etujännitteen vaikutuksesta. Kun transistori 104 on virtaa johtamattomana ei mitään jännitettä tule näkyviin vastuksen 130 yli kytkettäväksi emitte-riseuraajatransistorin 132 kautta tyristorin 44 ohjaimella 45.

Vaakasuuntaisen palautuksen aikavälin kuluessa positiiviseen suuntaan siirtyvät jännitepulssit yhdistettynä diodin 118 katodille tekevät sen virtaa johtamattomaksi. Tämä avaa kondensaattorin 122 purkautumistien, joka tällöin alkaa varautumaan kuten voidaan nähdä kuvion 3b jännitteen aaltomuodosta 132. Vakinaisen virran kulku vastuksen 126 kautta loppuu myös johtuen diodin 118 johtamattomuudesta ja transistorin 102 kantajännite nousee äkillisesti. Viitaten nyt kuvioon 3c on ne pulssit, joita e-siintyy vaakasuuntaisen palautuksen osuuden kuluessa transistorin 102 kannalla esitetty yleisesti merkinnällä 134. Kukin yksittäinen jännitteen pulssi muodostuu tasanteesta, jonka vastus 126 aikaansaa sekä tämän päälle sovitetusta nousuosuudesta kondensaattorin 122 varauksen aikaansaamana vastuksen 124 kautta. Täten diodin 118, vastuksien 129, 124 ja 126 sekä kondensaattorin 122 järjestely muodostaa nousureunan pulssin generaattorin.

Kuvio 3c esittää myös matalan paraabeliosuuden 136, mikä edustaa transistorin 104 kannalle differenttiaalivahvistimessa 100 syötettyä jännitettä mikä syötetään pystypoikkeutusgeneraat-torista 22. Tämä paraabeli 136 leikkaa pulssien 134 nousuosuuden. Kun paraabeliosuus 136 on negatiivisempi kuin mitä on kannalle 102 syötetyt pulssit 134 kytkeytyy transistori 104 päälle ja aikaansaa ulostulon pulssin tyristoriin 44 emitteriseuraajän 132 kautta. Kun paraabeli 136 on positiivisempi kuin pulssit 134 ei tyristorille 44 muodostu mitään ulostuloa.

Kaikkien negatiivisin osuus paraabelista 136 esiintyy pys-typiirron keskipisteessä. Tämän seurauksena leikkaa paraabeli sa-hahampaan ja aikaansaa täten pulssin 50 kuvion 3d esittämin ulostuloin tiettynä ajanhetkenä, mikä on kaikkein voimakkaimmin siirtyneenä vaakasuuntaisiin palautuspulsseihin verrattuna pystypyyh-käisyn keskellä. Pystypyyhkäisyn yläpäässä ja alapäässä on paraabeli 136 kaikkein positiivisin ja leikkaa pulssit 134 suhteellisen myöhään, mikä aikaansaa suhteellisen lyhyen kestoajan pulssin 50 ulostulon.

12 61 593

Paraabelin 136 leikkauspisteet pulssien 134 kanssa ovat säädettävissä vastuksen 138 avulla. Vastus 138 säätää transistorin 140 kannan etujännitettä täten siirtäen paraabelia 136 transistorin 102 kannalla oleviin pulsseihin verrattuna. Tämä taas puolestaan johtaa kaikkien ohjauspulsseista 50 siirtymiseen e-teenpäin tai viivästymiseen saman määrän verran, mikä täten aikaansaa vakinaisen muutoksen kuvan leveyteen. Muutos kuvan leveydessä esiintyy kun piiri 30 on mitoitettu aikaansaamaan suuri tyynyvää-ristymän korjaus, missä tapauksessa rasterikorjaus ei tarvitse koko toisen puoliskon palautuksesta aikaväliä. Pystysuuntaisen paraabelin sivuunsiirtyminen siirtää kytkimen 40 päällekytkeytymi-sen aikaa palautuksen jälkimmäisen puoliskon sisällä mikä muuttaa energiaa poikkeutuksen käämityksessä piirron alussa. Vastus 140 yhdessä vastuksen 142 kanssa muodostaa perusetujännitteen kannalle transistorissa 104.

Vastus 114 yhdessä vastuksen 116 kanssa määrää pystyparaa-belin 136 suuruuden, mikä syötetään transistorin 104 kannalle. Tulisi todeta, että trapetsivääntymän korjaus rasterissa voidaan toteuttaa kytkemällä sopiva kondensaattori 115 vastuksen 116 yli ja/tai kytkemällä kondensaattori 117 vastuksien 114 ja 116 lii-tospisteestä maahan. Kondensaattorin kytkeminen vastuksen 116 yli siirtää eteenpäin pystyparaabelin vaihetta transistorin 104 kannalla kun taas kondensaattori vastuksien 114 ja 116 liitospis-teestä maahan viivyttää tätä paraabelia. Eteenpäin siirtynyt vaihe siirtää maksimisuuruisen tyynyvääristyraäkorjauksen kohtaa ylöspäin rasterin keskikohdasta yläosaa kohden ja vaiheen viivästyminen siirtää maksimipistettä alapäätä kohden. Tämä taas puolestaan johtaa trapetsikorjaukseen.

Toinen suoritusmuoto kytkimen käytön säätöpiiristä 46 käytettäväksi kytketynpystypoikkeutuksen piirin yhteydessä, jollainen on kuvattuna jo aikaisemmin mainitussa toisessa samanaikaisessa patenttihakemuksessa esitetään kuviossa 5. Kuvion 2 kytkimen käytön säätöpiiri 46 sisältää paraabeligeneraattorin, mitä on yleisesti merkitty viitenumerolla 300 ja pulssigeneraattorin, mitä on yleisesti osoitettu viitenumerolla 320 kuten kuviossa 5 on esitetty. Paraabeligeneraattori 300 ja pulssigeneraattori 320 vastaanottavat palautuspulssit, joita on havainnollistettu merkinnällä 35 vaakasuuntaisen poikkeutuksen generaattorista 207 muun- -, 3 61 5 9 3 tajakäämityksen 208b kautta ja pulssien aaltosarjan 330 kytketyn pystypoikkeutuksen modulointipiiristä. Pulssigeneraattori 320 kehittää kytkennän ohjausjännitteen aaltomuodon 48 syötettäväksi tyristorille 44 tyynyvääristymän korjauspiirissä 30.

Kuten on kuvattu jo aikaisemmin mainitussa toisessa samanaikaisessa patenttihakemuksessa» toimii vaakasuuntaisen poikkeu-tuksen generaattori 207 vaakasuuntaisien synkronisointipulssien 205 mukaisesti kehittäen pääasiallisesti ottaen sahahampaan muotoisen vaakapoikkeutuksen virran poikkeutuksen käämitykseen 26, mikä on sijoitettu kuvaputken 210 ympärille. Käämitys 26 on sar-jakytketty tyynyvääristymän korjauspiirin 30 kanssa, kuten on kuvattu kuvion 2 yhteydessä. Vaakasuuntaisen poikkeutuksen generaattori 207 käyttää myös vaakasuuntaista ulostulomuuntajaa 208. Muuntajalla 208 on kaksi toisiopuolta 208b ja 208c, jotka aikaansaavat vastakkaisesti navoitetut vaakasuuntaiset palautuspulssit kondensaattorin 215 varaamiseksi. Muuntajan toisiokäämi 208b kytkettynä sarjaan tyristorin 213 ja käämin 214 kanssa alkaa varaamaan saha-hammaskondensaattoria 215 kunkin vaakasuuntaisen palautuspuls-sin aikana. Tyristoria 213 ohjataan päälle suurimman aikavälin ajaksi kustakin vaakasuuntaisesta palautuspulssista pystypyyhkäi-syn yläpäässä. Ensimmäisen eli ylemmän puoliskon pyyhkäisystä aikana ohjauspulssit 231 syötettynä tyristorin 213 ohjaukseen pyyh-käisyn yläpään pulssinleveyden modulaattorista 273 pienentävät asteettain tyristorin 213 johtavuusaikaa.

Tämän seurauksena tulee pienentyvä jännitteen aaltomuoto 227 näkyviin kondensaattorin 215 yli.

Toisen puoliskon pystypyyhkäisystä aikana pohjaosuuden pyyhkäisyn pulssinleveyden modulaattori 221 ohjaa tyristoria 217 ohjauspulsseilla 232, jotka asteettain lisääntyvät kestoajaltaan. Niinpä tämän seurauksena toisen puoliskon kuluessa pystypyyhkäisystä varaa tyristori 217 yhdessä muuntajan toisiokäämin 208c ja käämin 216 kanssa kondensaattorin 215 lisääntyvällä negatiivisella jännitteellä. Jännite 227 tulee näkyviin kondensaattorin 215 yli ja se integroidaan pystypoikkeutuskäämillä 218 muodostaen oleellisesti sahahampaan muotoisen poikkeutusvirran.

Pystysuuntaisen sahahampaan generaattori 220 toimii pystysuuntaisten synkronisointipulssien 221 mukaan sekä virran perusteella poikkeutuskäämin 218 läpi kehittäen napaisuudeltaan vastak- 14 61 593 kaiset pystytaajuiset aaltomuodot 269 ja 270. Modulaattoreita 273 ja 281 käytetään jännitteillä 269 ja 270 generaattorista 220. Nousuosaosuuden ja tasanteen pulssijännitteen aaltomuodon generaattoria 335/ joka saattaa olla samantapainen kuin mitä on se nousuosuuden ja tasanteen pulssigeneraattori, mitä on kuvattu yksityiskohtaisesti kuvion 4 yhteydessä käytetään vaakapaluupuls-sien 35 kautta muuntajan toisiosta 208d. Modulaattoreilla 273 ja 291 on toiset sisääntulot/ joita generaattorin 335 jännitteen aaltomuoto 334 käyttää. Pulssit 334 ovat samankaltaisia kuin kuvion 3c invertoidut pulssit 134, Pulssinleveyden modulaattorit 273 ja 281 kehittävät tietyt ulostulojännitteet ja asteettain muuttuvan leveyden pulssit 231 ja vastaavasti 232 syötettäväksi tyristoreille 213 ja 217.

Pulssinleveyden modulaattoreilla 273 ja 281 on toiset ulos-tulomerkit, jotka saadaan transistoreilta 272 ja vastaavasti 280 ja joista kollektorit on yhdistetty vastuksen 336 kautta maahan. Jännite 330 edustaen transistoreiden 272 ja 280 aaltomuotojen u-lostulojännitteiden summaa tulee näkyviin sisääntulon aaltomuotona paraabeligeneraattorille 300.

Pulssin aaltomuoto 330 syötetään normaalisti kyllästettynä olevalle vahvistintransistorille 301. Pulssien 330 kärjet saattavat transistorin 301 pois kyllästystilastaan kehittäen psotiivisia pulsseja transistorin 301 kollektorilla. Diodi 302 kytkettynä transistorin 301 kollektorilta kannalle parantaa transistorin 301 muutosvastetta. Ilmaisindiodi 303 yhdistää transistorivahvisti-men 301 positiivisen pulssin ulostulon integroivaan kondensaattoriin 304. Paraabelinmuotoinen jännite 306 tulee näkyviin kondensaattorin 304 yli edustaen integroitua ulostuloa transistorista 301 ja paraabelin huippu esiintyy pystypyyhkäisyn keskellä seurauksena suurimmasta kestoajasta aaltomuodon 330 pulssienkärjissä. Muuttuva vastus 308 säätää integroivan kondensaattorin 304 purkau-tumisnopeutta. Pystytaajuuden paraabelin muotoinen aaltomuoto 306 kytketään kondensaattorista 304 emitteriseuraaja-asteen kautta, mitä yleisesti on merkitty merkinnällä 310. Alipäästösuodin, jota yleisesti on merkitty 312 vaimentaa vaakataajuuden virtaa paraabelin muotoisessa aaltomuodossa 306. Muodon säätövastus 314 yhdistää paraabelinmuotoisesti muuttuvan virran 316 pulssin käsittelijään 320 seurauksena paraabelin muotoisesta jännitteestä 306.

15 61593

Pulssien käsittelijä 320 vastaanottaa vaakataajuisen palautuksen pulssit 335 muuntajan toisiokäämityksestä 208d syötettäväksi invertoivan vahvistimen 322 kannalle. Negatiiviseen suuntaan siirtyvän pulssin ulostulo invertoivasta vahvistimesta 322 syötetään transistorin 324 kannalle kondensaattorin 328 sekä diodin 326 kautta.

Myöskin tyristorin 324 kannalle syötetään paraabelin muotoisesti muuttuva virran aaltomuoto 316. Virran aaltomuoto 316 pyrkii pitämään transistoria 324 johtavana vaakasuuntaisten palau-tuspulssien välillä. Syötettäessä negatiiviseen suuntaan siirtyvä vaakataajuuden pulssi invertteristä 322 lakkaa transistori 324 johtamasta tietyn ajan verran, mikä riippuu siitä ajasta, mikä tarvitaan virran 316 kondensaattorin 328 varaamiseen niin että transistori 324 jälleen saa johtosuuntaista jännitettä. Johtamattomana olon jakso transistorilla 324 on pienin pystypyyhkäisyn keskellä, jolloin virta 316 on suurimmillaan ja transistorin 324 johtamattomana olo on kestoajaltaan suurin pystypyyhkäisyn yläpäässä ja alapäässä.

Positiiviseen suuntaan siirtyvän pulssin ulostulo transistorista 324 saadaan sen kollektorilta ja syötetään transistorin 340 kannalle vastuksen 342 kautta. Toinen sisääntulon merkki transistorin 340 kannalle saadaan vahvistimen 322 ulostulon kyt-kinnavasta vastuksen 344 kautta. Positiivinen pulssin ulostulo transistorin 340 kollektorilta esiintyy ainoastaan kun sekä vahvistimen 322 että transistorin 324 ulostulomerkit ovat pieniä. Invertoivien vahvistimien pari kytkee transistorin 340 pulssi-ulostulon tyristorin 44 ohjaimeen.

Koska pulssien ulostulon jälkireuna vahvistimesta 322 e-siintyy palautuksen pulssin aikavälin lopussa päättyy ulostulon pulssi transistorista 340 palautuksen pulssin aikavälin lopussa. Pulssimainen ulostulo transistorista 340 on kestoajaltaan sellainen, että sen maksimi on pystypyyhkäisyn keskellä ja minimi sijaitsee pystypyyhkäisyn yläpäässä ja alapäässä.

Kuvattu tyynyvääristymän korjauspiiri korjaa samanaikaisesti sekä sisäpuolisen idästä länteen tyynyvääristymän että ulkopuolisen idästä länteen tyynyvääristymän. Se on myös hyvin tehokas koska vaakasuuntaisen ulostulomuuntajän kuormitus voidaan välttää. Kuvattua piiriä voidaan käyttää tavanomaisten tyynyvääristymän 16 61 5 9 3 korjauspiirien yhteydessä.

Kun tätä käytetään kytketyn toimintatavan pystypoikkeutuk-sen systeemin yhteydessä, jollainen on esitetty jo aikaisemmin mainitussa toisessa samanaikaisessa patenttihakemuksessa esitetty tyynyvääristymän korjauspiiri on erityisen edullinen. Samanaikaisesti kun kytketyn toimintatavan pystypoikkeutuksen piiri aikaansaa sivujen tyynyvääristymän korjauksen kuormittamalla vaakasuuntaista palautuksen muuntajaa on tietyissä sovellutustapauksissa tarpeen aikaansaada samanaikainen säätökytkimien johtavuus kuten osien 213 ja 217 kuvioissa 5 pystypyyhkäisyn keskiosassa jotta aikaansaataisiin riittävä luontainen tyynykorjaus. Tällainen kytkimien 213 ja 217 samanaikainen johtaminen aikaansaa häviöllisen virtatien vaakasuuntaisen palautuksen energialle. Kun käytetään nyt kyseessä olevaa keksintöä yhdessä kytketyn toimintatavan pystypoikkeutuksen systeemin kanssa vältetään tämä energiahäiviö ja voidaan toteuttaa hyvin alhainen kokonaistehon kulutus.

Seuraavassa luetellaan eri piiriosien arvoja, joilla aikaansaadaan tyynyvääristymän korjaus käytettäessä 110° laajaku-vaista kuvaputkea kuten esim. RCA Corporation mallia n:o A67-610X: 17 61 593 L26 0,28 πιΗ L32 sydänosa 0 10 x 45 nm, N22 kukin puolisko

varustettu yhdellä kerroksella jossa 34 kierrosta 0,8 nm Cu-lankaa, kunniassakin 60 ^υΗ, vuotomäärä 1 ^uH

C36 1 ^uF

C122 0,015 ^uF

C304 4700 pF

C328 470 R33 680 R114,116,120,124 4K7

R126 1K

R128 3K3

R130 10K

R138 4K7 R140 3K9 R142 4K7

R308 100K

R314 22K

R342,344 4K7

Ylläoleville arvoille ja kuvaputkelle havaittiin virran komponentit poikkeutuskäämityksessä johtuen S kondensaattorin ja poikkeutuskäämityksen resonanssista kohdassa noin 6,5 kHz kun taas tyynyvääristymän korjauspiirin komponenteissa sama havaittiin olevan noin 12 kHz.

Claims (15)

18 615 9 3

1. Tyynyvääristymän korjauspiiri televisiokuvaputken poik-keutuslaitteeseen, joka käsittää - pystypoikkeutusgeneraattorin, joka on kytketty pystypoik-keutuskäämitykseen pyyhkäisyvirran kehittämiseksi sen läpi, - vaakapoikkeutusgenerattorin vaakataajuisen virran kehittämiseksi, ja - vaakapoikkeutuskäämityksen, joka on kytketty vaakapoik-keutusgeneraattoriin vaakataajuisen virran vastaanottamiseksi siitä pyyhkäisyä varten, tunnettu - impedanssilaitteesta, - säädettävästä kytkinlaitteesta, - ensimmäisestä kytkentälaitteesta, joka kytkee impedans-silaitteen (30) ja säädettävän kytkinlaitteen (40) piiriin poikkeu-tuskäämityksen (26) kanssa kulkutien muodostamiseksi vaakataajui-selle virralle, ja - säätölaitteesta (46), joka on kytketty pysty- (22) ja vaaka- (24) poikkeutusgeneraattorijärjestelmiin ja säädettävään kytkinlaitteeseen säädettävän kytkinlaitteen käyttämiseksi vaaka-palautusvälin ajankohtana, joka siirtyy asteittain eteenpäin pysty-pyyhkäisyvälin ensimmäisen osan aikana ja siirtyy asteittain taaksepäin pystypyyhkäisyvälin toisen osan aikana, niin että pyyhkäi-syvirtaa muutetaan siten, että tyynyvääristymä pienenee.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen korjauspiiri, tunnettu siitä, että - ensimmäinen kytkentälaite käsittää toisen kytkentälaitteen, joka kytkee vaakapoikkeutuskäämityksen (26) impedanssilaitteen (30) ensimmäiseen napaan sarjapiirin muodostamiseksi, jolloin impedanssilaitteessa on ensimmäisestä navasta kaukana oleva toinen napa, kolmannen kytkentälaitteen, joka kytkee säädettävän kytkin-laitteen (40) säädetyn virran kulkutien ensimmäisen pään mainittuun ensimmäiseen napaan, ja neljännen kytkentälaitteen, joka kytkee säädettävän kytkinlaitteen säädetyn virran kulkutien toisen pään mainittuun toiseen napaan, ja - säätölaite sulkee säädettävän kytkinlaitteen vaakapalau-tusvälin ajankohtana, joka siirtyy asteittain eteenpäin pystypoik- 19 61 593 keutusvälin ensimmäisen puoliskon aikana ja siirtyy asteittain taaksepäin pystypoikkeutusvälin toisen puoliskon aikana.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen korjauspiiri, tunnettu siitä, että impedanssilaite käsittää ensimmäisen in-duktanssiosan (32), joka on kytketty ensimmäisen ja toisen navan väliin.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen korjauspiiri, tunnettu siitä, että kolmas kytkentälaite käsittää kapa-sitanssiosan (36), joka kytkee impedanssilaitteen ensimmäisen navan säädettävän kytkinlaitteen ensimmäiseen päähän.

5. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen korjauspiiri, tunnettu siitä, että kolmas kytkentälaite käsittää toisen induktanssiosan, joka kytkee impedanssilaitteen ensimmäisen navan säädettävän kytkinlaitteen ensimmäiseen päähän.

6. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen korjauspiiri, tunnet tu siitä, että kolmas kytkentälaite käsittää kapa-sitanssiosan (36), joka on kytketty sarjaan toisen induktanssiosan (32a) kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen korjauspiiri, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää osat, jotka kytkevät magneettisesti ensimmäisen induktanssiosan (32b) toiseen induktanssiosaan (32a).

8. Patenttivaatimuksen 5, 6 tai 7 mukainen korjauspiiri, tunnettu siitä, että ensimmäisellä ja toisella induktans-silaitteella on oleellisesti sama itseinduktanssi.

9. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 6 mukainen korjauspiiri, tunnettu siitä, että säädettävä kytkinlaite (40) käsittää säädettävän tasasuuntimen (44) , johon kuuluu säätöelektrodi (45) ja säädettävä virran kulkutie, sekä vain yhteen suuntaan virtaa johtavan laitteen (42), ja että säädettävä virran kulkutie on kytketty rinnakkain yhteen suuntaan virtaa johtavan laitteen kanssa.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen korjauspiiri, tunnettu siitä, että yhteen suuntaan virtaa johtavan laitteen (42) anodi on kytketty säädettävän tasasuuntimen (44) katodiin, ja yhteen suuntaan virtaa johtavan laitteen katodi on kytketty säädettävän tasasuuntimen anodiin.

11. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen korjauspiiri, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen induktanssiosa 20 61 593 ovat automuuntajan käämityksiä.

12. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen korjauspiiri, tunnettu siitä, että säätölaite (46) käsittää veräjäpuls-sin kehittävän osan (46), joka on kytketty säädettävään kytkimeen (40) sekä vaaka- (24) ja pysty- (22) poikkeutusgeneraattoreihin toistuvien kytkimen veräjäpulssien (50) kehittämiseksi, jolloin veräjäpulssit päättyvät pääasiassa vaakapalautuspulssin päättyessä.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen korjauspiiri, tunnettu siitä, että veräjäpulssin kehittävä osa (46) käsittää parabeelimerkin kehittävät osat (110, 112; 300), jotka on kytketty pystypoikkeutusgeneraattorijärjestelmään (22) parabolisen merkin (136, 316) kehittämiseksi pystypoikkeutustaajuudella, osat (118-122; 208d, 322) , jotka on kytketty vaakapoikkeutusgeneraattori-järjestelmään vaakataajuisen merkin (134; 35) kehittämiseksi vaa-kapalautuspulssijakson aikana, ja modulointiosat (100; 324), jotka on kytketty vaakataajuisen merkin kehittäviin osiin (118-122; 208d, 322) ja parabolisen merkin kehittäviin osiin (119, 112; 300) vaakataajuisen pulssin (134; 50) kehittämiseksi, joka on parabolisen merkin (136; 316) leveysmoduloima.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen korjauspiiri, tunnettu siitä, että modulointiosat (100; 324) käsittävät ver-tailuosan (100), joka on kytketty parabolisen merkin kehittäviin osiin ja vaakataajuisen merkin kehittäviin osiin toistuvien veräjä-pulssien (48) kehittämiseksi.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen korjauspiiri, tunnettu siitä, että vertailuosa käsittää differentiaalivahvistimen (100) amplitudin vertailuosat, joissa on ensimmäinen (104b) ja toinen (102b) sisääntulo, jolloin ensimmäinen sisääntulo (104b) on kytketty parabolisen merkin kehittäviin osiin ja toinen sisääntulo (102b) on kytketty vaakataajuisen merkin kehittävien osien (118-122) ulostuloon ja vaakataajuiseen merkkiin (134) kuuluu nousuosa. 21 615 9 3