FI77132C - Variabel horisontal-avboejningsstroemkrets, som aer i staond att korrigera oest-vaest-dynfoervridningen. - Google Patents

Description

1 77132

Muutettava vaakapoikkeustuspiiri, joka kykenee korjaamaan itä-länsi-tyynyvääristymän 5 Keksinnön kohteena on poikkeutuspiiri, jossa poik- keutusvirran amplitudia voidaan muuttaa suhteellisen laajalla alueella muuttamatta suurjännitteen amplitudia tai poikkeutuksen paluuaikaa. Poikkeutusvirran amplitudin modulaatiota halutaan sellaisiin tarkoituksiin, kuten 10 itä-länsi-tyynyvääristymän korjaukseen, kuvan leveyden säätöön tai vastaaviin sovellutuksiin.

Tunnettujen itä-länsi-korjauspiirien yleisiä haittoja ovat, että ne kuluttavat suhteellisen paljon tehoa, asettavat rajoituksia määrättyjen lineaarisuuden korjaus-15 piirien suunnittelussa tai aiheuttavat ei-toivottua paluu-aikamodulaatiota. Lisäksi jotkut itä-länsi-korjauspiirit vaativat lisäkomponentteja, jotka ovat sarjaan kytkettyinä poikkeutusvirran tiessä. Tämä sarjakytkentä monimutkaistaa lineaarisuuden korjauspiirien suunnittelua, mikä 20 vaatii maadoitetun S-korjaus-kondensaattorin piirin oikeaa toimintaa varten.

Keksinnön mukaisissa järjestelmissä, joita selostetaan yleisesti, ei ole tällaisia haittoja. Erään tämän keksinnön kohdan mukaisesti ohjattavissa oleva kytkin, 25 joka toimii poikkeutusnopeudella, on kytketty poikkeutus-käämiin pyyhkäisyvirran synnyttämiseksi käämissä poik-keutusjakson juova-aikana. Poikkeutus-paluu-kapasitanssi muodostaa poikkeutuskäämin kanssa poikkeutus-paluu-reso-nassipiirin paluuaikana. Teholähteen induktanssi on kyt-30 ketty toiseen kapasitanssiin ja ohjattavissa olevaan kytkimeen toisen resonanssipiirin muodostamiseksi paluuaikana jännitepulssin synnyttämiseksi, joka kytkee virran kulutuspiiriin. Paluuaikana nämä kaksi resonanssipiiriä ovat pääasiallisesti toisistaan erotetut poikkeutuksen 35 paluulla ja suuremmilla taajuuksilla. Tällä eroonkytke-misellä vältetään näiden kahden piirin ei-toivottu kes-kinäisvaikutus.

2 77132

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa näiden kahden resonanssipiirin eroonkytkeminen suoritetaan asettamalla näiden kahden resonanssipiirin väliin arvoltaan suhteellisen suuri induktiivinen impedanssi paluuaikana.

5 Juova-aikana ohjattavissa oleva kytkin kytkee virran pois impedanssista, poikkeutuskäämistä ja teholähteen induktanssista.

Tämän keksinnön toisen kohdan mukaisesti itä-länsi-tyynyväärästymän korjaus saadaan myös aikaan kyt-10 kemällä impedanssi modulaatiovirran lähteeseen, joka vaihtelee vertikaalitaajuudella. Paluuaikana energia syötetään paluuresonanssipiiriin tavalla, jota säädetään modulaatiovirran määrällä, jonka modulaatiolähde antaa. Vaihtelemalla modulaatiovirtaa vertikaalinopeu-15 della parabolisesti niin energia, joka syötetään paluu resonanssipiiriin, vaihtelee myös vertikaalinopeudella. Huippuvirta, joka virtaa poikkeutuskäämissä juovan alussa, vaihtelee myös vertikaalinopeudella parabolisesti itä-länsi-tyynyvääristymän korjauksen aikaan saamiseksi. 20 Piirustuksessa:

Kuva 1 esitää keksinnön mukaista poikkeutuspiiriä, jossa on pyyhkäisyvirran amplitudin säätö;

Kuvat 2-4 esittävät aaltomuotoja, jotka liittyvät kuvan 1 piirin toimintaan; 25 Kuva 5 esittää keksinnön mukaisen poikkeutuspii rin erilaista toteutusta, jossa on pyyhkäisyvirran amplitudin säätö;

Kuvat 6-8 esittävät aaltomuotoja, jotka liityvät kuvan 5 piirin toimintaan; 30 Kuva 9 esittää keksinnön mukaista poikkeutuspii riä, jossa on itä-länsi-tyynyvääristymän korjaus; ja

Kuva 10 esittää aaltomuotoja, jotka liittyvät kuvan 9 piirin toimintaan.

Kuvassa 1 säädetyn B+ tasajännitteen, joka kehit-35 tyy liittimen 21 ja maan välille, lähde on kytketty vastuksen Rl kautta ja suodatettu kondensaattorilla Cl 3 771 32 vaakaulostulo-muuntajän T käämin wl ensimmäiseen liittimeen. Käämin wl toinen liitin on kytketty yhtymäkohta-liittimeen 22.

Vaakaulostulo-transistorin Ql kollektori-emitte-5 ritie on kytketty liittimen 22 ja maan välille. Transistorin Ql rinnalle on kytketty kaksi tasasuuntaajaa, jotka ovat sarjaan kytketyt, diodit Dl ja D2. Vaakapoikkeu-tuskäämin L„ ja S-korjaus- tai juovakondendensaattorin n

Cg soviteyhdistelmä on kytketty diodin Dl anodi- ja ka- 10 todielektrodien väliin.

Poikkeutuspaluukondensaattori C on kytketty

KD

poikkeutuskäämin L„ ja paluukondensaattorin C„ sarjayh-

Π O

distelmän yli. Toinen paluukondensaattori C on jär-

KT

jestetty huolehtimaan muuntajan T käämin wl kanssa reso-15 nanssipiirin 30 muodostamisesta. Kondensaattori CRT on kytketty liittimen 22 ja maan väliin. Paluukondensaattorin Cg pohjalevyn ja maan väliin on järjestetty suhteellisen suuri-impedanssisen kuristimen Li ja tasajännitteen V säädettävissä olevan lähteen 24 sarjakytkentä.

20 Tarkastellaan kuvan 1 teholähteen ja vaakapoik- keutuspiirin toimintaa, kun säädettävissä olevalla jännitelähteellä 24 oletetaan olevan jonkin verran positiivista tasajännitettä V maahan nähden ja on suuruudella taan pienempi kuin B+ jännite. Kuvien 3a-3e aaltomuodot 25 pätevät tällöin.

Vaakajuova-välin alkuosan aikana diodi Dl on johtava tehden mahdolliseksi juovakapasitanssin Cg yli kehittyneen juovajännitteen syöttämisen vaakapoikkeutus- käämin L„ yli. Kuten kuvassa 3e esitetään, samaan aikaan n 30 kun juovajännite syötetään vaakapoikkeutuskäämin L„ yli, on vaakapyyhkäisyvirta i^ negatiivinen, mutta sillä on positiivisesti nouseva sahahammasaaltomuoto.

Juovan alkuosan aikana diodi D2 on myös johtava saaden jännitteen liittimessä 22 pääasiallisesti maan 35 potentiaali. Ohjattu B+ jännite vaakaulostulo-muuntajän 4 771 32 T käämin wl yli, mikä kehittää positiivisesti nousevan sahahammasvirran iT, kuten kuvassa 3b on esitetty. Diodin D2 ollessa johtava säädettävä jännitelähteen 24 jännite syötetään induktiokuristimen Li yli matalan 5 sahahammasvirran i^ kehittämiseksi, kuten kuvassa 3c on esitetty.

Positiivisten virtojen i ja iT saamiseksi virtaamaan vaakaoskillaattori ja ohjain 23 myötäesijännittää vaakaulostulo-transistorin Ql hetkenä ennen vaaka-10 juova-ajan keskikohtaa. Vaakajuova-ajän jälkimmäisen osan aikana positiivinen vaakapyyhkäisyvirta i virtaa vaakapoikkeutuskäämin Lu oikean puoleisesta liittimestä vaakaulostulo-transistorin Ql läpi, diodin D2 läpi juo- vakondensaattorin Cc pohjaliittimeen. Diodi Dl tulee b 15 estosuuntaan esijännitetyksi, kun vaakaulostulo-transis- tori Ql johtaa myötäsuuntaan kollektorivirtaa. Positiivinen virta i^ käämissä wl tai vaakaulostulomuuntajassa T virtaa maahan vaakaulostulo-transistorin Ql kautta.

Vaakapaluuajän alkuunpanemiseksi vaakaoskillaat-20 tori ja ohjain 23 syöttää estosuuntaan esijännitteisen signaalin vaakaulostulo-transistorin Ql kannalle muuttamaan myötäsuunnatun kollektorin sulkutilaan pian sen jälkeen. Vaakaulostulo-transistorin Ql ollessa sulku-tilassa vaakapoikkeutuskäämi L„ muodostaa poikkeutus-25 paluu-kondensaattorin CDri kanssa paluuresonanssipiirin

KU

25 paluujännitepulssin V kehittämiseksi.

KU

Samalla tavalla vaakaulostulo-transistorin Ql sulkutilaan saattamisen jälkeen vaakaulostulo-muuntajän T käämin W1 muodostaa toisen paluukondensaattorin CDm 30 kanssa toisen resonanssipiirin 30. Paluukondensaattorin CRT arvo riippu käämin W1 induktanssin tehollisarvosta siten, että resonanssipiirin 30 resonanssijaksoluku on lähellä tai sama kuin poikkeutuspaluuresonanssin jakso-luku .

5 77132

Pulssijännite, joka kehittyy mupntajapaluukon-densaattorin C_ yli, on jännite VI esitettynä kuvassa 3a. Samanlainen AC pulssijännite kehittyy vaakaulostulo-muuntajan T käämin wl yli. Tämä pulssijännite on kytketty 5 muuntajan välityksellä muuntajan välityksellä muuntajan muihin käämeihin, jotka on yhteisesti esitetty kuvassa 1 yhdellä ainoalla käämillä w2. Muunnetut pulssijännitteet, sopivan tasasuuntauksen ja suodatuksen jälkeen, kytkevät virran televisiovastaanottimen eri kulutuspii-10 reihin, joita ei ole esitetty kuvassa 1. Pulssijännit teen VI ja käämin wl yli kehittyneen pulssijännitteen amplitudi ovat suhteessa B+ jännitteen suuruuteen. Siten ohjaamalla B2 jännitettä ohjataan myös näitä pulssijän-nitteitä.

15 Vaakapyyhkäisyvirran i amplitudi ja siten paluu- pulssi jännitteen V amplitudi ovat paluukondensaattori

Cg levyjen yli kehittyneen paluujännätteen keskiarvon funktioita. Koska mitään jännitettä, jolla olisi tasa- jännitekomponentti, ei kehity induktanssin yli, saa pa- 20 luujännitteen keskiarvo arvon, joka on yhtäsuuri tasa- jännitteen B+ ja tasajännitteen V erotuksen kanssa.

Muuttamalla lähteen 24 kehittämän säädettävissä olevan jännitteen V suuruutta voidaan samanaikaisesti vaihdel-m la paluujännitteen keskiarvoa ja siten pyyhkäisyhuippu-25 virtaa.

Esimerkiksi kun modulaatiojännite Vm on yhtä suuri kuin jännite B+, on virta i ^ kuristimessa Li olennaisesti nolla, kuten kuvassa 2c on esitetty. Tuloksena on, että virtaa vaakaulostulomuuntajän T käämistä wl ei vir-30 taa poikkeutusresonanssipiiriin 25. Mitään energiaa B+ jännitteen teholähteestä ei voi siirtyä virran ylläpitämiseksi poikkeutuskäämissä L„. Poikkeutusvirta i on c H y sentähden = O kuten kuvassa 2e on esitetty.

Kuvien 3a-3e aaltomuodot esittävät tapausta, 35 jossa modulatiojännitteen V^ suuruus on säädetty ole- 6 77132 maan hieman pienempi kuin B+ jännitteen suuruus. Modu-laatiovirta iL^ on esitetty kuvassa 3c. Paluun aikana virta i , virtaa induktoriin LI poikkeutus-paluu-konden-

L JL

saattorin CRD kautta. Tuloksena oleva lisävaraus konden-5 saattorissa CDri siirretään paluun aikana vaakapoikkeutus-

KU

käämiin L„ korvaamaan resistiiviset häviöt, jotka syn-n tyvät jokaisen poikkeutusjakson aikana. Koska modulaatio jännite on suuruudeltaan pienentynyt verrattuna suuruuteen, joka sillä on kuvien 2a-2e aaltomuotojen ta-10 pauksessa, juovajännitteen keskiarvo, joka on yhtä suuri kuin B+ jännitteen ja modulaatiojännitteen erotus, on suuruudeltaan suurempi. Poikkeutusvirran i amplitudi on suurentunut kuvan 2e nollasta johonkin nollasta poikkeavaan kuvan 3e arvoon. Poikkeutus-paluu-pulssi-15 jännite V , joka on yhtä kuin jännite VI miinus V2, on myös suurentunut johonkin nollasta poikkevaan amplitudiin.

Modulaatiojänniteen edelleen pienentäminen nollaan, jolloin modulaatiojännitelähde 24 tulee vas-20 taamaan toiminnaltaan oikosuljettua piiriä, antaa lopputulokseksi kuvien 4a-4e aaltomuodot. Tässä tilanteessa poikkeutusvirta i on saavuttanut maksimiamplitudiarvonsa. Koska poikkeutusvirran i amplitudi on suurentunut kuvassa 4e verrattuna kuvaan 3e, niin on myös poikkeutus-25 käämissä LR syntyvä resitiivinen häviö suurentunut.

Siten on myös modulaatiovirran i^ keskiarvo suurentunut kuten kuvassa 4c on esitetty. Koska virta iL^ saadaan paluun aikana virrasta iT, joka virtaa vaakaulos-tulo-muuntajän T käämissä wl, niin on muuntajan käämi-30 virran iT positiivinen huippuarvo suurntunut virran iL^ keskiarvon lisäyksen verran.

Induktori LI on poikkeutus-paluu-resonanssipii-rin 25 virtapiirissä ja muuntajan paluu-resonanssipiirin 30 virtapiirissä pääasiallisesti koko poikkeutus-paluu-35 aikana. Tuloksena on, että virtapiirin impedanssi, 7 77132 joka on kytketty poikkeutus-paluu-resonanssipiiriin 25, ei muutu ja mitään merkittävää poikkeutus-paluu-ajan modulointia ei tapahdu. Olisi huomattava, että paluukäämin wl liittimeen 22 kehittynyt jännite VI py-5 syy muuttumattomana, kun modulaatiojännitettä V vaihdellaan. Siten kiihdytysjännitteeseen ja muihin DC-jännitteisiin, jotka saadaan tasasuuntaamalla ja suodattamalla jännitteitä, jotka ovat kehittyneet vaakaulostulo-muuntajan T toisiokäämien yli, kuten käämi w2, ei vai-10 kuteta moduloimalla vaakapyyhkäisyvirtaa i^.

Käyttämällä kahta paluukondensaattoria, ensimmäistä paluukondensaattoria CDri poikkeutus-paluu-resonanssi-

piiriä 25 varten ja toista paluukondensaattoria CD

KT

muuntaja-resonanssipiiriä 30 varten, voidaan energia-15 virtausta paluun aikana poikkeutus-paluun resonanssipii-

riin 25 säätää itsenäisesti vaikuttamatta pulssijännitteen VI, jonka muuntaja-paluu-resonanssipiiri 30 kehittää amplitudiin. Suhteellisen suuri-impedanssisella kuristimella Li, joka on kytketty vaakaulostulomuuntajän 20 T käämistä wl poikkeutuspaluunresonanssipiiriin 25 vir-taavan virran tiehen, nämä kaksi resonanssipiiriä 25 ja 30 ovat pääasillisesti eroonkytketyt paluun taajuudella tai suuremmilla taajuuksilla. Siten mikä tahansa pulssi-jännitteen VI modulaatio, joka aiheutuu kuormituksen 25 vaihteluista kuormituspiireissä, joihin ne kytkevät virran, ei aiheuta poikkeutus-paluun pulssijännitteen V

KU

ei- toivottua modulaatiota.

Paluun aikana kondensaattorin Cg vaikutus voidaan jättää huomiotta, koska sen kapasitanssi on paljon suurem- 30 pi kuin kondensaattorin CD. Siten resonanssipiiri 25 käsittää poikkeutuskäämin L rinnakkaiskytkennän ja

H

poikkeutus-paluu-kondensaattorin CD. Tälläisellä piiril-

K

lä on suuri impedanssi resonanssitaajuudella ja pieni impedanssi muilla taajuuksilla. Koska piiriä 25 ohjataan 35 suurella impedanssilla, induktorilla LI, piiri 25 toimii kuten suodatin. Piirin 25 impedanssi on suuri ainoastaan s 77132 poikkeutus-paluun taajuudella (44 kHz) . Sen tähden kaikki jännitteet, jotka vaakaulostulo-muuntaja T kehittää taajuuksilla, jotka olennaisesti eroavat poikkeutus-paluun taajuudesta, esiintyvät induktorin LI yli 5 syystä, että induktorin LI impedanssi on paljon suurempi kuin poikkeutus-paluu-resonanssipiirin 25 impedanssi näillä erilaisilla taajuuksilla.

Kytkemällä kuristin Li maan ja poikkeutuspaluu-kondensaattorin CRD pohjalevyn liittimen 27 väliin poik-10 keutuspaluun resonanssipiiri 25 sallitaan kellua maan potentiaalin yläpuolella paluuaikana. Siten paluun aikana jännite paluukondensaattorin CDri ylälevyssä, liit-timessä 22, on yhtä suuri kuin poikkeutuspaluun pulssi-jännitteen V ja liittimen 27 ja maan väliin kehitty-15 neen jännitteen V2 summa. Tämä järjestely johtaa edellämainittuun irtikytkentään tai kahden resonanssipiirin 25 ja 30 irtikytkentään paluun aikana taajuuksilla, jotka ovat yhtä suuria tai suurempia kuin poikkeutuspaluun taajuus.

20 Kuva 5 esittää keksinnön toista suoritusmuotoa, jossa juovakondensaattori Cg on maadoitettu samoin kuin on poikkeutuspaluun resonanssipiiri 25. Kuvien 1 ja 5 piirien elementit, jotka ovat merkityt samoilla viitenumeroilla, toimivat samalla tavalla tai esittävät saman-25 laisia suureita. Kuvan 5 teholähteen ja moduloidun poik-keutuksen virtapiirissä induktori Li on kytketty diodien Dl ja D2 yhtymäkohtaan liittimessä 27. Muuntajan paluu-kondensaattori CDm, sen sijaan, että olisi kytketty liit-timen 22 ja maan väliin, on nyt kytketty kuvassa 5 liit-30 timen 22 ja induktorin vasemmanpuoleisen liittimen väliin liittimessä 27. Tälläisessä sovituksessa muuntaja-reso-nanssipiiri 30, jonka muodostavat käämi wl ja muuntaja-paluu-kondensaattori CRT, ylläpidetään kelluvana maan potentiaalin yläpuolella sen resonanssi-paluu-aikana.

771 32 9

Kuvan 5 järjestelyllä on se etu, että käytetään maadoitettua juova-kondensaattoria C . Tällainen järjes-tely vaaditaan määrätyissä lineaarisuuden korjauspiireis-sä, jollaisia on kuvattu U.S. patenttihakemuksessa no.

5 363 516, jonka on jättänyt P.E. Haferl 30.3.1982, ja jonka otsikko on "Linearity Corrected Horizontal deflection circuit", ja joka vastaa UK patenttihakemusta 2098424A, joka on julkaistu 17. 11. 1982. Kuvan 1 ja 5 piireillä on yhteinen ominaisuus siinä, että induktori 10 Li toimii suurena impedanssina suurtaajuisille virroille, jotka virtaavat näiden kahden resonanssipiirin 25 ja 30 välillä.

Vaakapyyhkäisyvirran i amplitudimodulaatio saadaan aikaan kuvassa 5 samalla tavalla kuin se saadaan 15 aikaan kuvassa 1. Kuvat 6a-6e esittävät tilannetta, mis sä kuvan 5 modulaatiojännite on nolla. Seurauksena on, että kuvan 6c virta iL^ on myös nolla, samoin kuin on jännite V2 liittimen 27 ja maan välillä. Induktorissa Li virtaavan virran ollessa nolla virtatie maahan induk-20 torin Li ja lähteen 24 läpi on itse asiassa avoin piiri.

Poikkeutuspaluun pulssijänniteellä VRD on amplitudi, jonka määrää yksinomaan ohjausjännite B+ samalla tavalla poikkeutusvirralla i on amplitudi, jonka määrää yksinomaan jännite B+.

25 Kuvat 7a-7e esittävät tilannetta, jossa moduloin- tijännitettä on suurennettu suuruudeltaan jonkin verran nollan yläpuolelle. Virta iL^ virtaa vaakajuovan aikana diodin Dl läpi ja myöskin vaakaulostulo-transistorin Ql läpi, kun se johtaa myötäsuuntaan kollektorivir-30 taa. Vaakapaluun aikanan induktori LI on kytketty sar jaan muuntaja-paluu-resonanssipiirin 30 kanssa. Pulssi-jännite V2 on syötetty diodin D3 katodille suuriarvoisen suodatinkondensaattorin Cl kautta saamaan sulkutilaa aikaan diodissa paluun aikana. Poikkeutuspaluujännite 35 V__ on jännitteen V2 ja paluupulssijännitteen VI', joka on kehittynyt muuntaja-paluukondensaattori C yli, summa.

K Γ 10 771 32 Jännitteen V2 keskiarvo on yhtä kuin modulaatiojännitteen V suuruus. Siten paluupulssijännitteen V„ keski- m sr sr j rd arvo ja pyyhkäisyvirran i amplitudi kasvavat modulaa-tiojännitettä Vm kasvaessa. Koska B+ jännite on säädetty, 5 jännite VI' jää muuttumattomaksi keskiarvoltaan samoin kuin amplitudiltaan.

Virran i ^ edelleen suurentuminen, mikä johtuu edelleen modulaatiojännitteen edelleen suurentamises ta, saa aikaan kuvien 8a-8e aaltomuodot. Pulssijännit-10 teen V2 amplitudi kasvaa ja seurauksena tästä poikkeu-tuspaluupulssijännitteen VD_ amplitudi ja poikkeutus-virran i amplitudi kasvavat, kuten kuvissa 8a ja 8e on esitetty. Olisi huomattava, että virta i vaakaulos-tulo-muuntajän T käämissä wl pysyy muuttumattomana, kun 15 modulaatiojännite Vm muuttuu, koska virta i ^ paluun aikana virtaa poikkeutuspaluu-resinanssipiiriin 25 kautta paluukondensaattorin CD_ läpi eikä käämin wl läpi.

Verrattaessa yhtäläisyyksiä ja eroja kuvien 1 ja 5 piirien toiminnassa, on mainittava, että kuvan 1 20 piirin pyyhkäisyvirta i voidaan vaihdella lähes nollasta arvoon, joka määrätään B+ jännitteellä? kun taas kuvan 5 piirin pyyhkäisyvirtaa i voidaan vaihdella arvosta, joka määrätään B+ jännitteellä, arvoon, joka määrätään maksimisuuruudella, jonka modulaatiojännite V sallitaan 25 saavuttaa. Yksi rajoittava tekijä jännitteen V^ maksimi-suuruudelle on maksimijänniterasitus, jota sallitaan käyttää vaakaulostulo-transistorin Ql kollektori- ja emitterielektrodien välillä. Pulssijännite, joka syötetään vaakaulostulotransistorin Ql kollektrorille, on 30 vakio kuvan 1 piirissä, mutta vaihtelee kuvan 5 piirissä. Virta iT vaihtelee kuvan 1 piirissä, mutta pysyy vakiona kuvan 5 piirissä. Molempien kuvien 1 ja 5 piireissä, jos modulaatiojänniteen Vm amplitudia muutetaan verti-kaalitaajuudella parabolisesti, vaakapyyhkäisyviran i 35 amplitudia moduloidaan samalla tavalla itä-länsi-tyyny-vääristymän korjauksen aikaansaamiseksi.

11 77132

Kuva 9 esittää keksinnön toteuttavan teholähteen ja moduloivan poikkeutuksen virtapiirin, jossa vaakaulos-tulo-muuntajän ensiökäämi on kytketty katkojateholähtee-seen ja vaakapoikkeutuspiiri on kytketty muuntajan toi-5 siokäämiin. Kuvien 1, 5 ja 9 elementit, jotka ovat merkityt samalla viitenumerolla, toimivat samalla tavalla tai esittävät samanlaisia suureita.

Kuvassa 9 vaakaulostulo-muuntajan T käämi w2' on kytketty katkojateholähteeseen 50, kuten esimerkiksi 10 sicos-teholähteeseen (sicos = the single conversion system = erillisen muuntamisen järjestelmä), joka on selostettu U.S. patenttihakemuksessa no. 333 610, jonka on jättänyt 22. 12. 1981 P.E. Haferl ja jonka otsikko on regulated deflection circuit ja joka vastaa UK patentti-15 hakemusta 2094085A, joka on julkaistu 8. 9. 1982.

Kuvan 9 järjestely, kuten kuvan 5 järjestely, käsittää maadoitetun S-korjaus-kondensaattorin Cg tekemään mahdolliseksi lineaarisen piirin käytön, jota ei ole esitetty kuvassa 9. Kuvassa 9 modulaatiopiiri 26 20 huolehtii itä-länsi-tyynyvääristymän korjauksesta, sillä aikaa kun yllä pidetään pulssijännitteen VT amplitudia käämin wl' yli, jota ohjataan katkojateholähteellä. Poik-keutus-resonanssipiiri 25 ja muuntajaresonanssipiiri 30 ovat kumpikin viritetyt poikkeutus-paluu-taajuudelle.

25 Käytettäessä sicos-tyyppistä katkojateholähdettä on käämissä wl1 oleva tehollinen induktanssi suhteellisen suuri ja siten paluukondensaattorit CRT ja CRD^ RD2' jotka liittyvät näihin kahteen resopiiriin, ovat valitut siten, että ne suunnilleen ovat samansuuruisia.

30 Vaakajuovavälin aikana muuntaja-paluu-kondensaat- tori CDfn ja tasavirran estävä kondensaattori Cl ovat kyt-ketyt maahan johtavan diodin D2 kautta tai johtavan diodin Dl ja johtavan vaakaulostulo-transistorin Ql kautta. Vaakapaluuvälin ensimmäisen puolikkaan aikana muuntaja-35 resonanssipiiri 30 ja poikkeutus-paluu-resonanssipiiri » 77132 25 kumpikin saa aikaan pulssijännitteen V tai V siir-tämällä induktiivisesti varautuneet energia kapasitii-visesti varautuneeseen energiaan, joka on varautuneena vastaaviin paluukondensaattoreihin CRT tai RD2· 5 Tämä energia palautetaan heti sen jälkeen vastaaviin induktansseihin wl' tai paluujakson toisen puoliskon aikana.

Pulssijännitteestä VT otetaan vaakaulostulo-muuntajan T käämin w2' väliotosta näyte ja käytetään katkoit) jateholähteeseen 50 pulssijännitteen amplitudin säätämiseksi verkon syöttöjännitteen ja kuorman vaihdellessa. Energia siirretään katkojateholähteestä 50 paluun aikana käämien w+' ja wl1 läpi muuntaja-resonanssipiiriin 30 ja muihin paluun ohjaamiin kuormituspiireihin, jotka 15 ovat kytketyt muihin toisiokäämeihin w3'-w5'.

Esimerkiksi resistiiviset häviöt, jotka syntyvät vaakapoikkeutuskäämissä L„, korvataan jokaiseen vaaka- n paluujakson diodin D2 kautta siirretystä energiasta muuntaja-resonsnssipiiriin 30. Toisena esimerkkinä 20 ohjattu pulssijännite V^, joka on kehitetty vaakaulostulo-muuntajan T käämissä Wl', on jännite nostettu suurjän-nitekäämillä w5' virran kytkemiseksi suurjännite-kiih-dytyspiiriin 31 ja ohjatun kiihdytys-tasajännitteen kehittämiseksi kiihdytys-liittimessä U.

25 Oletetaan nyt virran i2, jolla on jokin oletettu suuruus, virtaavan modulaatiopiirin 26 muuntajan T2 käämin wb läpi. Vaaka-juovajakson aikana virta i2 virtaa maasta käämin ja diodin D4 läpi liittimeen 27, joka on maan potentiaalissa, koska diodi Dl ja joko diodi 30 D2 tai vaakaulostulo-transistori Q1 johtavat. Vaaka- paluu jakson aikana transistori Ql on sulkutilassa. jos virta i2 on suurempi kuin virta, joka virtaa diodin D2 läpi, D2 on myös sulkutilassa. Virta i^ virtaa nyt muunta ja-resonsnssipiiriin 30 ja sieltä poikkeutus-paluu-35 piiriin 25 korvaten häviöt, jotka syntyvät poikkeutus-resonanssipiirissä. Poikkeutus-paluu-pulssijännitteen 13 771 32

Vrd ja, ohjatun muuntajapulssijännitteen VT ja jännitteen, joka on kondensaattorin Cl yli, summan välinen jännite-ero esiintyy diodin D2 yli pulssijännitteenä V2.

Paluun aikana, kuvien 10a-10g välillä to-tl tai 5 to'-tl', virta i2 pienenee. Jos induktanssi muuntajan T2 käämissä on riittävän suuri, virta i2 ei pienene nollaan vaakapaluuajän päättyessä. Täten käämi on kytketty muuntaja-resonanssipiirin 30 kautta poikkeutus-paluupiiriin 25 pääasiallisesti koko vaakapaluuaikana.

10 Virran i2 amplitudin muutokset eivät sentähden aikaansaa mitään merkittävää poikkeutus-paluuppulssijännitteen VRD paluuaika-modulaatiota.

Koska kaksi erillistä resonanssipiiriä 25 ja 30 ovat osallisena kahden pulssijännitteen VRD ja VT kehit-15 tämisessä, pulssijännitteen VT aaltomuoto voi pyrkiä muuttamaan suihkuvirralla jännitettä kiihdytys-liitti-messä U tai jänniteen muutoksia käämissä w41 aikaansaamatta samanaikaisesti muutosta poikkeutus-paluu- pulssi jänniteen V aaltomuodossa. Muuntajan T2 käämin

KD

20 W, suhteellisen iso induktanssi toimii suodattimena b tälläisen samanaikaisesen modulaation tai paluupulssi-jännitteen häiriöt estämiseksi. Tämän tosiasian vuoksi vaakasynkronointi-pulssi 44, jota käytetään vaakaoskil-laattorin ja viivaohjaimen 23 tahdistamiseen, voidaan 25 ottaa edullisesti kapasitiivisesta jännitteenjakajasta

Crdi* CRD2 eikä vaakaulostulo-muuntajan T käämistä.

Kuvissa 10a-10g aaltomuotojen verhokäyrä osoittaa vertikaaliset aaltomuodon muutokset, jotka aikaansaadaan modulaatiopiirillä 26, jotka tarvitaan rasterin 30 itä-länsi-tyynyvääristymän korjaamiseksi.

Modulaatiopiiri 26 kehittää vaihtelevan virran i2 poikkeutus-paluu-pulssivirran amplitudin muuttamiseksi ja siten samanaikaisesti vaakapyyhkäisyvirran i^ amplitudin muuttamiseksi. Kytkintransistori Q2, jonka toimin-35 taa ohjataan paluumuuntimessa tasasuuntimella D4, sää tää virran i2 amplitudin. Kuten kuvassa 10a esitetään i4 771 32 transistorin Q2 kollektorijännitteellä V3, transistori Q2 johtaa ennen vaaka-paluuajän alkua, ennen ajankohtaa tO tai tO'. Jännite V3 on nolla ennen ajankohtaa to ja virta il, joka virtaa muuntajan T2 käämissä w , on lä-5 hellä maksimiarvoaan, kuten kuvassa 10b on esitetty.

Ajankohtana tO jännite 81, joka on vaakaulostulo-muuntajan T käämin w3' yllä, vaihtaa napaisuuden ja saa diodin D5 sulkutilaan. Virta il käämissä nopeasti vaimenee nollaan lähellä ajankohtaa tO, kuten kuvassa 10 10b on esitetty. Estosuuntainen jännite 46, joka kehite tään paluun aikana negatiivisesti etenevällä kytkentä-aaltomuodolla jännitekomparaattorin UIA ulostulossa, syötetään kytkintransistorin Q2 kannalle. Olisi huomattava, että virta il muuntajan T2 käämissä w ja kytkentätran-15 sistorin Q2 kollektorissa estetään virtaamasta diodin D5 estosuuntaisella jännittellä mikä johtuu siitä, että jännitenapaisuus on vastakkainen vaakamuuntajan T käämin w3' yli, eikä siitä, että jokin estojännite syötetään kytkintransistorin Q2 kannalle. Siten kytkintransistorin 20 Q2 sulkeutumisen varastointiajän viive on mitätön eikä ole tekijänä virran il poiskytkemisessä.

Vuon jatkuvuuden ylläpitämiseksi muuntajan T2 sydämessä lähellä ajankohtaa tO virta nousee nopeasti, kuten kuvassa 10c on esitetty. Vaakapaluun aikana tämä 25 virta virtaa käämistä diodin D4 läpi muuntaja-paluu-kondensaattoriin 0„_. Jännite v2, joka on esitetty ku-vassa lOd, on siten myös pulssijännite, joka kehittyy paluuaikana, pulssijännite syötetään sitten muuntajan T2 käämiin w^. Pulssijännitteen syöttäminen käämiin 30 aiheuttaa virran i2 pienenemisen vaakapaluun aikana.

Kuten kuvassa 10c on esitetty, virta i2 ei kuitenkaan pienene kokonaan nollaan saakka ennen vaakapaluun päättymistä. Jos virta i2 olisi pienentynyt nollaan huomattavasti ennen tätä ajankohtaa, induktanssi olisi tullut 35 poiskytketyksi kahdesta resonanssipiiristä 25 ja 30 vaakapaluun oleellisen osan aikana ja ei hyväksyttävissä oleva paluuajan modulaatio olisi ollut seurauksena.

is 77132

Olisi huomattava, että jännite v2 alkaa kasvaa lyhyen ajan kuluttua ajankohdasta to ja alkaa pienentyä maan vertailujännitteeseen vähän ennen ajankohtaa tl. Tällainen ilmiö tapahtuu, koska diodilla D2 on sulkeutu-5 misaikaviive, kun estojännite tuodaan diodille, ja koska diodi D2 johtaa juuri ennen ajankohtaa tl jonkin verran energiaa siirtämiseksi muuntaja-resonanssipiiristä 30 poikkeutus-paluu-resonanssipiiriin 25.

Hetkellä tl, seuraavan vaakajuovirjakson alussa, 10 kytkintransistori Q2 ei johda. Jännite V3 kasvaa juova- jännitteen suuruiseksi, joka on kehittynyt vaakaulostulo-muuntajan käämin w3' yli. Muuntajan T2 käämin pisteel-linen liitin kytkeytyy liittimeen 27, kun diodin D4 johtaa. Liitin 27 on maan potentiaalissa diodin D2 johta-15 vuuden johdosta juuri ennen ajankohtaa tl. Virta i2 virtaa sentähden pääasiallisesti muuttumattomalla amplitudilla, kuten kuvassa 10c on esitetty, sen jälkeen kun diodi D2 alkaa johtaa, siihen saakka kunnes kytkintran-sistori Q2 tulee johtavaksi jonakin hetkenä aikavälillä 20 t2-t3. Ajankohta t2 vastaa pystykeilauksen keskikohtaa, missä tarvitaan laaja-amplitudista vaakapoikkeutusvirtaa itä-länsi-tyynyvääristymän kompensoimiseksi. Ajankohta t3 vastaa pystykeilauksen ylä- tai alakohtaa, missä tarvitaan kapeampiamplitudinen vaakapoikkeutusvirta.

25 Kun kytkintransistori Q2 johtaa, positiivinen juovajännite, joka on kehitetty vaakaulostulo-muuntajän käämin w3' yli, tuodaan muuntajan T2 käämin w yli. Tämä jännite kytkeytyy muuntajan toiminnan avulla käämiin siten, että käämin pisteellinen liitin tulee nega-30 tiiviseksi ja saa diodin D4 sulkutilaan. Virta i2 käämissä putoaa äkkiä nollaan. Varastoitunut energia muuntajassa T2 synnyttää jännitteen käämissä w virran il nopean kasvamisen aikaansaamiseksi, kuten kuvassa 10b on esitetty, mikä alkaa jonakin hetkenä aikavälillä 35 t2-t3.

16 771 32

Hetkestä, jolloin kytkintransistori Q2 kytketään johtamaan, vaakajuovan jakson päättymisen ajankohtaan tO' saakka, energiaa varastoidaan jälleen muuntajassa T2 kasvavalla virralla il käämissä w , kuten kuvassa cl 5 10b on esitetty. Tämä energia siirretään käämin kaut ta muuntaja-resonanssipiiriin 30 ja paluu-resonanssipii-riin 25 paluujakson tO'-tl' aikana.

Itä-länsi-tyynyvääristymän korjauksen aikaansaamiseksi modulaatiopiirin 26 kytkintransistoria Q2 puls-10 sileveys-moduloidaan vertikaalitaajuudella parabolisesti kuvan 9 pulssileveyden säätöpiirin 40 avulla. Vertikaalinen sahahammasjännite 41, joka on kehittynyt vertikaa-lipoikkeutuskäämin Lv yli, integroidaan vertikaali-paraboli-signaalin 42 saamiseksi integroivan kondensaat-15 torin C3 yli. Parabooli invertoidaan ja vahvistetaan transistorilla Q3. Jonkin verran vertikaalisahahammas-jännitettä syötetään transistoriin Q3 emitterille trapet-siohjausvastuksen Rl kautta kompensoimaan invertoidun parabolisignaalin 43 vähäistä kallistumaa.

20 Symmetrisen, käännetyn parabolisignaalin 43 ampli tudia, joka on kehittynyt transistorin Q3 kollektorilla, asetetaan vastuksella R4 ja syötetään tasavirran estävän kondensaattorin C4 kautta jännitekomparaattorin U1A invertoivaan sisäänmenoliittimeen. Dc-tasoa tässä sisään-25 menoliittimessä voidaan siirtää jonkin verran suhteessa DC-tasoon ei-invertoivassa sisäänmenoliittimessä levey-denohjausvastuksen R6 avulla. Jännitekomparaattoria UlB ohjataan vaakapaluupulsseilla 44 vaakataajuisen sahaham-massignaalin 45 aikaansaamiseksi yli kondensaattorin C5. 30 Vertaamalla tätä vaakasahahammassignaalia vertikaalipara- bolisignaaliin, joka syötetään komparaattorin UlA ei-invertoivaan sisäänmenoliittimeen, komparaattori UlA aikaansaa ulostuloliittimessään vaaditun pulssileveys-moduloidun kytkentäsignaalin 46, joka syötetään kytkin-35 transistorin Q2 kannalla.

771 32 17

Parabolisignaalin 43 amplitudin suurentamisesta säätämällä amplitudin säätövastusta R4 on seurauksena kuvien 10a-10c aikavälin t2-t3 suureneminen, mikä aikaansaa suuremman määrän tyynynkorjausta. DC jännitetasoeron 5 pienentäminen komparaattorin UlA invertoivan ja ei-in- vertoivan liittimen välillä säätämällä leveydensäätö-vastusta R6 saa aikaan aikavälin t2-t3 aikasiirtymisen vasemmalle kuvissa 10a-10c, saaden samalla aikaan suurentuneen amplitudin vaakapyyhkäisyvirtaan i ja antaa 10 niinmuodoin leveämmän rasterin.

Kuvan 9 piiri ja kuvan 10 aaltomuodot esittävät televisiovastaanottimen toimintaa, jossa on 110 asteen S4 värikuvaputki, joka toimii 24 kilovoltin kiihdytys-jännitteellä .

Claims (13)

771 32 18

1. Teholähde- ja moduloitu poikkeutuspiiri, joka käsittää; poikkeutuskäämin; kytkinlaitteen, joka on kyt- 5 ketty poikkeutuskäämiin ja toimii poikkeutustaajuudella pyyhkäisyvirran kehittämiseksi poikkeutuskäämissä poikkeu-tussyklin juovajakson aikana; poikkeutus-paluu-kapasitans-sin, joka muodostaa poikkeutuskäämin kanssa poikkeutus-paluu-resonanssipiirin paluupulssijännitteen kehittämi- 10 seksi poikkeutussyklin paluujakson aikana; syöttöenergian lähteen; syöttöinduktanssin (Wl); joka on kytketty lähteeseen ja impedanssin (LI), joka on kytketty moduloin-tivirran lähteeseen (24) ja poikkeutus-paluu-resonanssi-piiriin, tunnettu toisesta kapasitanssista (CRlp) , 15 joka on kytketty syöttöinduktanssiin (Wl) ja kytkinlaitteeseen (Ql) toisen resonanssipiirin (30) muodostamiseksi syöttöinduktanssin (Wl) kanssa paluujakson aikana pulssijännitteen kehittämiseksi; ja siitä, että mainittu impedanssi (LI) kytkeytyy paluujakson aikana modulointi- 20 virran virtatiehen, poikkeutus-paluupiirin ja toisen resonanssipiirin väliin tavalla, joka säilyttää oleellisen erotuksen niiden välillä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että impedanssi käsittää modulaatioinduk- 25 tanssin (Li), jolla on suhteellisen suuri arvo suurilla taajuuksilla, kuten esimerkiksi poikkeutus-paluutaajuudella .

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen piiri, tunnettu siitä, että toisen resonanssipiirin (30) reso- 30 nanssitaajuus on poikkeutus-paluutaajuus tai lähellä sitä.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen piiri, joka käsittää juovakapasitanssin, joka on kytketty poikkeutuskäämiin juovajännitteen syöttämiseksi siihen, ja jossa 35 pyyhkäisyvirran amplitudi muuttuu, kun juovajännite muuttuu, t u n n e t u siitä, että impedanssi (LI) kytkee 19 771 32 modulointivirran (121) poikkeutus-paluu-resonanssipiiriin (25) juovajännitteen muuttamiseksi, kun modulaatiovirta muuttuu.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen piiri, 5 jossa poikkeutuspiiri on vaakapoikkeutuspiiri, tunnettu vertikaalitaajuisten signaalien lähteestä (43), joka on kytketty modulointivirran lähteeseen (Q2) moduloin-tivirran muuttamiseksi vertikaalitaajuudella itä-länsi-tyynyvääristymän suhteen korjatun pyyhkäisyvirta-aalto- 10 muodon muodostamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen piiri, tunnettu siitä, että impedanssi (T2) käsittää ensimmäisen käämin (Wa), joka on kytketty modulointivirran lähteeseen (W31), ja toisen käämin (Wb), joka on magneet- 15 tisesti kytketty ensimmäiseen käämiin ja joka kytkeytyy poikkeutus-paluu-resonanssipiirin ja toisen resonanssi-piirin väliin poikkeutus-paluujakson aikana.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen piiri, tunnettu siitä, että modulointivirran lähde käsittää 20 jännitelähteen (81), joka on kytketty impedanssin (T2) ensimmäiseen käämiin (Wa) ja ensimmäiseen ohjattavissa olevaan kytkimeen (Q2), jolloin ohjattava kytkin reagoi ohjaus-signaaliin sen kytkemisen pulssimoduloimiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen piiri, t u n - 25. e t t u tasasuuntaajasta (D4), joka on kytketty impedanssin (T2) toiseen käämiin (Wb) ohjattavissa olevan kytkimen (Q2) toiminnan paluu-muutostilan aikaansaamiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen piiri, jossa 30 poikkeutuspiiri ja poikkeutuskäämi käsittävät vastaavasti vaakapoikkeutuspiirin ja vaakapoikkeutuskäämin, tunnettu laitteesta (Q3) , jolla kehitetään vertikaalitaa juinen signaali, ja laitteesta (UlA), joka on kytketty ensimmäiseen ohjattavissa olevaan kytkimeen 35 (Q2) ja joka reagoi vertikaalitaajuiseen signaaliin oh jaussignaalin kehittämiseksi ohjauspulssina, joka on mo- 20 77132 duloitu vertikaalitaajuudella, ja joka syötetään ensimmäiseen ohjattavissa olevaan kytkimeen pyyhkäisyvirran mo-duloimiseksi tavalla, joka aikaansaa itä-länsityynyvääris-tymän korjauksen.

10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen piiri, tun nettu siitä, että poikkeutustaajuudella toimiva kytkinlaite (Ql), poikkeutus-paluu-resonanssipiiri (25) ja toinen resonanssipiiri (30) ovat kytketyt yhteiseen yhty-mäkohta-liittimeen (22).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen piiri, tun nettu siitä, että poikkeutustaajuudella toimiva kytkinlaite käsittää poikkeutus-ulostulolaitteen (Ql), jonka päävirran johtavuustietä kytketään poikkeutustaajuudella, ja kaksi tasasuuntaajaa (D1,D2), jotka ovat kyt-15 ketyt sarjaan ulostulolaitteen (Ql) päävirran johtavuus-tien rinnalle, jolloin impedanssi (T2) on kytketty näiden kahden tasasuuntaajan yhteiseen yhtymäkohta-liitti-meen.

12. Patenttivaatimusten 1, 2, 4, 10 ja 11 mukainen 20 piiri, tunnettu siitä, että syöttöinduktanssi (T) käsittää pulssimuuntajan, jossa on ensimmäinen käämi (W1') kytkettynä toiseen kondensaattoriin pulssijännitteen kehittämiseksi ensimmäisen käämin yli ja suurjännitekäämi (W5') pulssijännitteen nostoa varten, jolloin kuormitus-25 piirissä on äärianodiliitin (U) ja suurjännitepiiri (31), joka on kytketty äärianodiliittimeen (U) ja suurjännite-käämiin (W51) äärianodijännitteen kehittämiseksi ääri-anodiliittimelle (U).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen piiri, jossa 30 kuormitusvirran muutokset äärianodiliittimessä pyrkivät vääristämään pulssijännitettä, tunnettu siitä, että impedanssi (T) tekee mahdolliseksi sen, että poik-keutus-paluu-pulssijännite, joka on kehitetty poikkeu-tus-paluu-resonanssipiirissä (25), on olennaisesti va-35 paa jokaisesta pyrkimyksestä tulla vääristetyksi kuormitusvirran muutoksien johdosta. 2i 77132