FI59316C - Regleringskrets foer en horisontalavlaenkningsgenerator - Google Patents

Description

RSP1 M <ii)KUU,LUTUS<UL,tA,,u 593-1 g

Ml 1 J '' UTLAGGNINOSSKIUFT ° 7 J ισ C μ» Patentti ny tn ne tty W 07 1931 Patent n-cdlelat ^ T’ ^ (51) Kv.ik.3/iBt.ci.3 H CW- N 3/18 SUOMI —FIN LAND (21) P«.nttihtk*rmi*-P*t.nt*n*«kn)nt 7801+15 (22) Hakemlipihrl — Anrtknlnpdag 08.02.78 ' * (23) AlkupUvi — GlMghaudag 03.01+.73 (41) Tullut JulklMksI — Bllvlt offwKlIg 08 02 78

Patentti· ja rakl.tarlh.IHtu. Nihuvitcip*™ ,. kuuLju.^n pvm. - *

Patant- och ragiataratyralMn ' Aniaktn uti«(d och uti.ikrift«n pubik«nd 31.03.81 (32)(33)(31) Pyydetty atuolkwit—S«glrd prlorltat 05-01+.72

Englanti-England(GB) 15576/72 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10020, USA(US) (72) Wolfgang Friedrich Wilhelm Dietz, New Hope, Pennsylvania, USA(US) (7^) Oy Kolster Ab (5I+) Säätöpiiri vaäkapoikkeutusgeneraattoria varten - Regleringskrets för en horisontalavlänkningsgenerator (62) Jakamalla erotettu hakemuksesta 1023/73 (kuulutusjulkaisu 59315) -Avdelad fran ansökan 1023/73 (utläggningsskrift 59315) Tämä keksintö kohdistuu televisiovastaanottimen vaakapoik-keutusgeneraattorin säätöpiiriin.

On suotavaa säätää televisiovastaanottimen vaakapoikkeutus-piirin käyttöjännitettä vakioenergian syöttämiseksi vaakapoikkeu-tuskäämiin eri poikkeutusjaksojen aikana. Vaihtelut syöttöjännettees-sä muuttavat pyyhkäisyvirran suuruutta poikkeutuskäämissä ja aiheuttavat epäsuotavia muutoksia kuvan leveyteen. Lisäksi on yleistä muodostaa suurjännite kuvaputkelle vaakapoikkeutuspiiristä tasasuun-taamalla vaakaulostulomuuntajan muodostamat palautuspulssit jokaisen poikkeutusvälin palautusaikana. Syöttöjännitteen vaihtelut muuttavat palautuspulssin energiaa ja siten suurjännitettä aiheuttaen vaihtelua kuvan kirkkaudessa ja lisämuutoksia kuvan leveydessä. Lisäksi käyttöjännite vastaanottimen muita osia varten, kuten video-ja audioasteita varten, voidaan myös muodostaa vaakapoikkeutuspiiristä ja on suotavaa, että nämä jännitteet ovat myös säädettyjä. Luonnollisesti on tunnettua erillisten jännitesäätäjien käyttö poik- 2 59316 keutus- ja muissa piireissä, mutta näiden käyttö on kallista ja nostaa vastaanottimen monimutkaisuutta. Lisäksi on taloudellisista syistä suotavaa tasasuunnata vaihtovirtaverkkojännite käyttämättä tehomuuntajaa verkkojännitteen nostamiseksi riittävän korkealle tasolle poikkeutuspiirin syöttöjännitettä varten. Lsiteltävä keksintö kohdistuu piiriin, joka nostaa ja säätää tasasuunnattua vaihtojännitettä käytettäväksi televisiovastaanottimen poikkeutuspii-rissä.

Keksinnön mukaan saadaan aikaan säätöpiiri vaakapoikkeutus-generaattoria varten, jossa on tas.avirtalähde, tuntopiiri, joka on kytketty poikkeutusgeneraattorissa olevaa energiatasoa edustavaan jännitelähteeseen säätösignaalin aikaansaamiseksi, vaakapoikkeutus-generaattoriin kytketty induktanssi, joka kehittää siihen vaihtovirta jännitteen vaakapoikkeutuksen tahdissa, sekä säädettävä kytkin, joka on kytketty sarjaan tasavirtalähteen ja induktanssin kanssa käyttövirran syöttämiseksi vaakapoikkeutusgeneraattoriin, ja jolle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa mainitut seikat.

Yksityiskohtaisempi esitys keksinnön suositeltavasta toteutuksesta on esitetty seuraavassa kuvauksessa ja mukaanliitetyissä piirroksissa, jolloin: kuvio 1 on kaaviollinen esitys, osittain lohkokaavion muodossa, keksinnön mukaisesta poikkeutussysteemistä; kuvio 2 on graafinen esitys tasajännitteestä kahdessa kohtaa kuvion 1 mukaisessa piirissä verkkojännitteen suhteen; kuviot 3A-3G ovat normaalisoituja aaltomuotoja saatuina eri kohdista kuvion 1 mukaisessa kaaviossa ja kuvio 4 on kaaviollinen esitys säätöpiirin toisesta toteutuksesta keksinnön mukaisesti.

Kuvio 1 on kaaviollinen esitys, osittain lohkomuodossa, keksinnön mukaisesta poikkeutussysteemistä. Lukuunottamatta säätöpiiriä, joka esitetään myöhemmin, vaakapoikkeutuspiiri on palautus-tyyppiä samoin kuin on US-patentissa no 3,452,2*44 esitetty piiri. Tähän piiriin kuuluu vaihtokytkin 11 käsittäen piiohjatun tasasuuntaajan (SCR) 12 ja vastasuuntaan kytketyn vaimennusdiodin 13 kytkettynä sisääntulokuristimen 27 käämin 27a ja maan väliin. Poikkeutuspiirin toiminnan selvittämiseksi käämin 27a toinen pää voidaan katsoa kytketyksi positiiviseen tasajännitelähteeseen. Kommu- 3 5931 6 toiva kytkin 11 on kytketty kommutoivan käämin 22 ja kondensaattorin 23 avulla juovakytkimeen 14. Juovakytkin 14 käsittää SCR:n 15 ja vastasuuntaan kytketyn vaimennusdiodin 16.

Kondensaattori 24 on kytketty kelan 22 ja kondensaattorin 23 liitoskohdan sekä maan väliin. Juovakytkin 14 on kytketty vaaka-poikkeutuskäämin 17 ja S-korjauskondensaattorin 18 sarjakytken-nän kautta maahan ja vaakaulostulomuuntajan 19 ensiökäämin 19a ja DC-estokondensaattorin 20 kautta maahan.

Toisio-, tai suurjännite- käämi 19b muuntajassa 19 muodostaa verrattain suuriamplituudisia palautuspulsseja jokaisen poikkeutus-jakson palautusaikana. Nämä pulssit ohjataan suurjännitekertojaan ja tasasuuntauspiiriin 21 korkean tasajännitteen muodostamiseksi, jonka suuruusluokka on 27 kilovolttia käytettäväksi televisiokuva-putken (ei esitetty) kiihdytysjännitteenä.

Vaakaoskillattori 25 on kytketty kommutoivan SCR:n ohjaus-elektrodiin ja muodostaa pulssin jokaisen poikkeutusjakson aikana hieman ennen juovaaikavälin loppua SCR:n 12 saattamiseksi johtavaksi kommutoivan aikavälin aloittamiseksi. Aallonmuokkauspiiri 26 on kytketty sisääntulokuristimen käämin 27a ulosottoon ja juova-SCR:n 15 ohjauselektrodiin signaalin muodostamiseksi, joka sallii SCR:n 15 johtamisen juova-aikavälin toisen puoliskon aikana.

Poikkeutussysteemin säätöosassa vaihtovirta-verkkojännite tasasuunnataan tasasuuntausdiodin 28 avulla ja suodatetaan suoto-piirissä 29. Suotopiiristä 29 saatu tasajännite kytketään diodin 30 ja virranrajoitusvastuksen 31 avulla varauskondensaattorin toiseen napaan, toisen navan ollessa maadoitetun. Vastuksen 31 ja kondensaattorin 32 liitoskohta on kytketty sisääntulokuristimen 27 käämin 27a toiseen päähän käyttötasajännitteen syöttämiseksi poik-keutuspiiriin.

Sisääntuloinduktanssin 27 käämin 27b toinen pää on kytketty induktanssin 33 kautta jännitesäätö-SCR:n 34 anodiin. SCR:n 34 katodi on kytketty kondensaattoriin 32. Käämin 27b ja induktanssin 33 liitoskohta on kytketty kondensaattorin 38, vastuksen 37, vastuksen 39 ja vastuksen 40 avulla säätötransistorin 35 kannalle. Transistorin 35 emitteri on kytketty SCR:n 34 ohjauselektrodille ja sen kol-lektori on kytketty vastuksen 36 avulla vastusten 37 ja 39 liitos- 5931 6 kohtaan. Zener-diodin 43 katodi on kytketty vastusten 37 ja 39 liitoskohtaan ja sen anodi on kytketty kondensaattorin 32 toiseen napaan. Integroiva kondensaattori 42 on kytketty vastusten 39 ja 40 liitoskohdan ja kondensaattorin 42 väliin.

Jännitteenjakopiiri, joka käsittää sarjaan kytketyt vastukset 44 ja 45 ja potentiometrin 46, on kytketty kondensaattorin 32 ylitse. Zener-diodin 47 anodi on kytketty vastusten 44 ja 45 liitoskohtaan ja sen katodi on kytketty transistorin 35 kannalle.

Juovavälin alkaessa poikkeutuskäämin 17 poikkeutusvirran amplituudi on suurimmassa negatiivisessa arvossaan ja pienenee lineaarisesti virran kulkiessa diodin 16 ja käämin 17 lävitse varaten kondensaattorin 18. Suunnilleen juovavälin keskellä poikkeutusvirta tulee nollaksi ja muuttaa merkkinsä; vaimennusdiodi 16 ja nyt johda ja SCR 15, joka on saanut juovan ensimmäisen puoliskon aikana positiivisen ohjauspulssin aallonmuokkauspiiristä 26, johtaa nyt muodostaen kulkutien maahan käämin 17 kautta kondensaattoriin 18 varastoituneelle energialle, joka kondensaattori 18 toimii myös 5-korjauskondensaattorina. On huomattava, että keskimääräinen jännite kondensaattorin 18 ylitse on 50 voltin suuruusluokkaa ja kondensaattori on riittävän suuri niin, että jokaisen poikkeutusjakson aikana se varautuu ja purkautuu vain osittain nominaalisen 50 voltin keskimääräisen varauksen läheisyydessä.

Juovan kestoaikana kommutoiva kytkin 11 on auki ja kondensaattorit 23 ja 24 varautuvat rinnan kommutoivan kelan 22 kautta sisääntulokuristimen 27 käämiin 27a varastoituneen energian vaikutuksesta. Hieman ennen juovavälin loppua vaakaoskillaattorin 25 positiivinen ohjaus kytkee SCR:n 12 ja se alkaa johtaa aloittaen kommutoivan aikavälin. Tällä hetkellä muodostuvat ensimmäinen ja toinen resonanssipiiri; ensimmäisen muodostavat SCR 12, kela 22 ja kondensaattori 24 ja toisen SCR 12, kela 22, kondensaattori 23 ja SCR 15, joka nyt johtaa virtaa kahteen suuntaan.

Resonanssivirta SCR:n 15 lävitse kondensaattorista 23 kasvaa nopeammin kuin kasvava poikkeutusvirta ja kun edellinen ylittää jälkimmäisen, SCR 15 tulee johtamattomaksi. Tällä hetkellä virta kytkeytyy diodille 16, mutta kondensaattorista 23 tulevan resonanssi-virran muuttaessa merkkinsä diodi 16 kytkeytyy estoasentoon katkas-ten poikkeutusvirran, päättäen juovavälin ja aloittaen palautus- 5 5931 6 jakson. Palautusjakson aikana, joka kuuluu kokonaisuudessaan kom-mutointiaikaväliin, energiaa syötetään kytkimen 11, kelan 22 ja kondensaattorien 23 ja 24 kautta poikkeutuskäämin 17 lävitse uudistamaan kondensaattorin 18 varaus ja kytkimen 11, kelan 22 ja kondensaattorien 23 ja 24 kautta uudistamaan energia vaakaulostulomuun-tajan 19 ensiökäämissä 19a.

Energianvaihto-palautusajan aikana SCR 12 ja diodi 13 on saatettu johtamattomiksi resonanssijännitteen vuorostaan kääntäessä molempien laitteiden esijännitteet avaten kytkimen 11. Samoin re-sonanssivirran pienentäessä käännettyä diodin 16 esijännitettä johtaa se jälleen aloittaen seuraavan juovan.

Kommutoiva aikaväli päättyy hiukan juovavälin alkamisen jälkeen, kun virrat kondensaattoreissa 23 ja 24 lähenevät nollaa ja diodi 13, joka on johtanut toista kertaa kommutointiaikavälin aikana, ei johda. Kommutointiaikavälin aikana kytkimen 11 ollessa suljettuna käämi 27a on kytkettynä käyttöjännitelähteen ja maan välille ja johtaa siten lineaariesti kasvavaa virtaa. Kommutointijakson päättyessä, kun kytkin 11 avautuu, käämiin 27a varastoitunut energia varaa jälleen kondensaattorit 23 ja 24 seuraavan kommutointi-jakson valmistelemiseksi.

Edelläesitetystä poikkeutuspiirin toimintakuvauksesta on ymmärrettävä, että jokainen muutos tasavirta-käyttöjännitteessä kytkettynä käämin 27a kautta piirin kommutaatio-osaan muuttaa ensiö-käämiin 19a ja kondensaattoriin 18 varastoidun energian määrää ja aiheuttaa siten epäsuotavia muutoksia kiihdytysjännitteeseen ja kuvan leveyteen.

Kuvio 2 on kaaviollinen esitys verkkovaihtojännitteen (abskissa) ja tasajännite-käyttöjännitteen (oordinaatta) välisestä vastaavaisuudesta teholähteen ja kuvion 1 mukaisen poikkeutussystee-min säätöosan vaikutuksesta. Käyrä 48 esittää tasasuuntaajan 28 ja suotopiirin 29 DC-ulostulojännitettä funktiona verkkojännittees-tä. Verkkojännitteen muuttuessa 105 voltista 135 volttiin, DC-jän-nite muuttuu noin 130 voltista 170 volttiin. Koska tällaisia verk-kojännittevaihteluita 120 voltin nimellisarvon ympärillä voi esiintyä useinkin, on ilmeistä, että jonkinlainen säätömenetelmä on tarpeen. Lisäksi on suotavaa käyttää poikkeutuspiiriä noin 170 voltin vakiotasajännitteellä, kuten kuvion 2 käyrä 49 osoittaa, joka 5931 6 on tasasuunnatusta verkkojännitteestä saadun käyrän yläpuolella paitsi erittäin suurilla verkkojännitteillä. Kuvion 1 mukaisen poikkeutussysteemin säätöosan tehtävänä on nostaa tasasuunnattua verkkojännitettä ja säätää sitä tämän nostetun arvon säilyttämiseksi verkkojännitteen vaihdellessa. Tämän aikaansaamiseksi booster-säätöpiiri lisää tasasuunnattuun verkkojännitteeseen jännitteen, joka vastaa käyrien 48 ja 49 välistä eroa.

Kuviot 3A-3G esittävät normalisoituja jännitteitä ja virran aaltomuotoja saatuina eri kohdista kuvion 1 mukaista piiriä ja viitataan niihin käsiteltäessä tämänjälkeen piirin säätöosaa. Aaltomuotojen aika-akselia ja suhteellisia amplituudeja ei ole piirretty asteikolle piirtämisen helpottamiseksi. Kuvion 1 mukaisen piirin 1 ne kohdat, joista kuvioiden 3A-3G aaltomuodot on saatu on merkitty kirjaimilla A-G piiriin.

Piirin aloittaessa toimintansa, kun televisiovastaanotin käynnistetään, tasasuunnattu verkkojännite kytketään diodin 30 ja virranrajoitusvastuksen 31 kautta sisääntulokuristimen käämille 27a poikkeutuspiirin toiminnan aloittamiseksi, kuten edellä on esitetty. Poikkeutuspiirin toimiessa kuvion 3A aaltomuodon 50 mukainen jännite muodostuu kommutoivan kytkimen 11 ylitse. Kommutointiväliä esittää 0-voltin osa aaltomuodossa 50. Tässä aaltomuoto kytketään muuntajavaikutuksen avulla sisääntulokuristimen 27 käämiin 27b ja esiintyy käänteisenä aaltomuotoja 51 kuviossa 3B maahan verrattuna käämin 27b, kondensaattorin 38 ja induktanssin 33 liitoskohdassa. Kuvion 1 mukaisessa toteutuksessa tasasuunnataan aaltomuodon 51 positiivinen osa eli kommutoiva jakso SCR:n 34 avulla lisättäväksi kondensaattorin 32 yli esiintyvään tasasuunnattuun verkkojännitteeseen. Tässä järjestelyssä energiaa otetaan poikkeutuspiiristä vain kommutoinnin aikana ja siten sen vaikutus poikkeutuspiirin toimintaan on erittäin vähäinen juovavälin aikana.

Aaltomuoto 51 on kytketty myös kondensaattorin 38 ja vastuksen 37 avulla zenerdiodin 43 katodille anodin ollessa yhdistetyn Vo~lähteeseen. Zenerdiodi 43 on valittu leikkaamaan aaltomuodon 51 positiivinen osa siten, että sen ylitse esiintyy aina sama huip-pujännite riippumatta aallon 51 positiivisen huipputason vaihteluista. Kiinteää leikattua aaltomuotoa zenerdiodin 43 ylitse esittää kuvion 3C mukainen jänniteaalto 52. Aaltomuoto 52 on kytketty vas- 5931 6 tuksen 36 avulla antamaan kollektorin toimijännite säätötransis-torille 35. Aalto 52 integroidaan vastuksen 39 ja kondensaattorin 42 avulla vakioamplitudisen sahanteräjännitteen muodostamiseksi, joka sitten kytketään vastuksen 40 avulla transistorin 35 kannan esijännitteen muodostamiseksi.

Sarjavastusten 44, 45 ja potentiometrin 46 muodostama jännit-teenjakaja tuntee kaikki muutokset VQ-syöttöjännitteessä. Transistorin 35 kannan ja vastusten 44 ja 45 liitoskohdan väliin kytketty zenerdiodi 47 muodostaa muuttuvan johtokyvyn omaavan kulkutien muuttaen transistorille 35 syötettyä kantavirtaa ja siten sitä aikaa, jolloin SCR 34 johtaa jokaisen poikkeutusjakson aikana.

Tapauksessa, jolloin verkkojännite on alhainen, VQ-tasajännite pyrkii myös alenemaan pienemmälle positiiviselle tasolle. Tämä aiheuttaa pienemmän jännitehäviön vastuksessa 44. Pienemmän positiivisen jännitteen ollessa zenerdiodin 46 anodilla, sen katodilla oleva jännite voi kasvaa vastaavan määrän, ennenkuin zenerdiodi 43 johtaa. Täten sahanteräjännite kondensaattorista 42 syöttää vain transistorin 35 kantapiiriä- ja kaikki virta kondensaattorista 42 ohjaa virta-vahvistimen 35 kantaa. Transistorin 35 emitterillä oleva jännite sitten vuorostaan kääntää SCR:n 34 johtavaksi ajankohtana TQ(kommutoin--tiaikavälin alku, kuten kaikille kuvioille 3A-3G yhteiset ajoitusvii-vat osoittavat) ja sallii SCR:n 34 johtaa ajankohtaan 1'2 asti, joka esiintyy hieman kommutointiaikavälin päättymisen jälkeen. Tällä tavalla varauskondensaattoriin 32 varautuu maksimimäärä energiaa ja V - e, j 0 jännite kasvaa tällöin. Sahanteräjännitteen aaltomuoto, joka syötetään transistorin 35 kannalle verkkojännitteen ollessa alhainen, on esitetty kuviossa 3D aaltomuotona 53. Virran aaltomuotoa SCR:n 34 pääläpäisytiellä näissä olosuhteissa esittää kuvion 3F aaltomuoto 55.

Vastaavasti, verkkojännitteen ollessa korkean, V -jännite pyrkii kasvamaan positiivisemmaksi ja jännitteenjakajassa ja vastuksessa 44 esiintyy kasvanut jännitehäviö. Tämä nostaa zenerdiodin 47 katodin ja anodin jännitettä.Zenerdiodi 47 alkaa silloin johtaa aikaisemmassa kondensaattorin 42 ylitse olevan sahanteräjännitteen aika-akselilla olevassa kohtaa ja muodostaa siten ohituskulkutien kondensaattorista 42 tulevalle vastuksen 45 ja potentiometrin 46 lävitse kulkevalle virralle, joka muuten syötettäisiin transistorin 35 kannalle. Sahanteräjännitteen tulee tällöin kasvaa positiivisem- 8 59316 malle tasolle, ennenkuin transistori ja siten SCR 34 johtavat.

Tämä lyhentää sitä aikaa kommutointiaikavälin sisällä, jolloin energiaa lisätään kondensaattorille 32 ja alentaa siten V -jännitettä.

Vastus 45 ja potentiometri 46 ovat kondensaattorin 42 pur-kaustiellä zenerdiodin 47 johtaessa ja määrittävät siten sahan-teräesijännitteen poistomäärän transistorin 35 suhteen. Potentiometri 46 säädetään sen jännitteen mukaisesti, jolla säätö alkaa.

Tilanteessa, jossa verkkojännite on erittäin korkea ja SCR 34 ei johda lainkaan, poikkeutussysteemin käyttövirta johdetaan diodin 30 kautta. Tässä tilanteessa virranrajoitusvastus 31 estää suuren jännitenousun kytkettäessä virta SCRrlta 34 diodille 30.

SCR:n 34 kanssa sarjassa oleva induktanssi 33 valitaan säätämään virrannousunopeutta ja siten kytkemään SCR 34 pois kommutointiaikavälin päätyttyä. Induktanssin 33 suuruus voidaan valita säätämään sen energian maksimimäärää, joka kulkee SCR:n 34 kautta ja varastoituu kondensaattoriin 32. Induktanssista 33 ja kuristimen vuotoinduktanssista kondensaattoriin 32 siirtynyt energia voidaan nähdä kuvion 3A aaltomuodon 50 positiivisena poikkeamana aikavälillä Tl - T2.

Koska Vo~jännite on säädetty kun se syötetään sisääntulokuris-timeen 27, myös lisäteholähdepiirit, jotka on kytketty kuristimen li-säkäämeihin tai vaakaulostulomuuntajan 19 käämeihin, kuten tasasuun-tauspiiri käyttöjännitteen muodostamiseksi televisiovastaanottimen videopiireille tai syöttölähde kuvaputken hehkulankojen syöttämiseksi, ovat myös säädettyjä. Kuvio 4 on kaaviokuva lisäjännitettä käyttävän B+-säätäjän toisesta toteutuksesta poikkeutussysteemiä varten keksinnön mukaisesti. Ne kuvion 4 mukaiset piirielementit, jotka suorittavat samanlaiset tehtävät kuin vastaavasti numeroidut elementit kuviossa 1, on varustettu samoilla viitenumeroilla kuin kuviossa 1. Tarkoituksenmukaisuussyistä on varsinainen poikkeutuspiiri jätetty pois kuviosta 4. On kuitenkin ymmärrettävä, että kuvion 1 mukaista poikkeutuspiiriä voidaan käyttää kuvion 4 mukaisessa toteutuksessa. Kuvion 1 mukainen lisäjännitettä käyttävä B+-säätäjäpiiri käytti SCRrää 34 puoliaaltotasasuuntaajana sisääntulokuristimesta 27 saadulle vaihtovirralle. Säätötehtävän lisäksi kuvion 1 mukainen piiri muodostui B-lisäjännitteen siten, että poikkeutuspiirille syötetty käyttöjännite oli 170 voltin suuruusluokkaa. Kuvion 4 mukaisessa 5931 6 toteutuksessa käytetään kokoaaltotasasuuntausta vielä voimakkaammin säädetyn jännitteen muodostamiseksi, lisäjännitettä käyttävän käyttöjännitteen ollessa 200 voltin suuruusluokkaa. Yleensä lukuunottamatta kokoaaltotasasuuntaajaosaa, säätöpiirin toiminta on samanlainen kuin kuvion 1 mukaisessa toteutuksessa.

Kuviossa 4 vaihtoverkkojännite tasasuuntaan tasasuuntausdio-din 28 avulla ja suodatetaan suotopiirissä 29. Vastaanottimen toiminnan alkaessa ja erittäin suurella verkkojännitteellä toimittaessa käyttöjännite poikkeutuspiiriä varten syötetään diodin 30 ja virranrajoitusvastuksen 31 muodostaman sarjakytkennän kautta ja sisääntulokuristimen 27 käämin 27a kautta kuvion 1 mukaiselle vaih-tokytkimelle 11.

Verkkojännitteen ollessa matalan, käyttöjännite V 1 pyrkii pienenemään. Jokaisen poikkeutusjakson kommutointivälin aikana aaltomuodon 51 positiivinen osa kytketään kuvion 1 mukaisen vaaka-ulostulomuuntajan käämin 19c kautta induktanssille 33 ja tasasuunna-taan SCR:n 34 avulla. SCR:n 34 lävitse kulkeva virta varaa kondensaattorin 32.Tämä muodostaa korkeamman jännitteen varastointikon-densaattorin 32 ylitse ja kytketään se käämin 27a kautta syöttämään poikkeutuspiiriä.

Samoinkuin kuvion 1 mukaisessa järjestelyssä, alhaisen verkkojännitteen tapauksessa esiintyy vähemmän jännitettä vastusten 44, 45 ja potentiometrin 46 muodostaman jännitteenjakopiirin ylitse ja siten vastuksen 44 ylitse muodostuu pienempi jännite. Tämä alentaa zenerdiodin anodilla olevaa positiivista jännitettä ja sallii siten transistorin 35 kannan jännitteen nousta suuremmaksi, ennenkuin zenerdiodi 47 johtaa. Tämä sallii transistorin 35 johtaa koko kommutointiaikavälin integroidun sahanteräjännitteen ollessa kytkettynä transistorin 35 kannalle. Täten transistori 35 kytkee SCR:n 34 johtavaksi kommutointiaikavälin alussa ja SCR 34 läpäisee virtaa kondensaattorin 32 varaamiseksi koko kommutointiaikavälin ja hieman ajan T2 jälkeen muodostaen täten maksimaalisen jännitelisäyksen tasasuunnattuun verkkojännitteeseen.

Tässä toteutuksessa vaakaulostulomuuntajan käämi 19c kuviossa 1 on kytketty sarjaan sisääntulokuristimen käämin 27b kanssa. Vaikkakin piiri toimii ilman käämin 19c lisäämistä, tämän käämin lisääminen muodostaa palautuspulssin, joka esiintyy kommutointiaikavälil- 10 5931 6 lä ja jonka energia yksinkertaisesti lisätään SCR:n 34 lävitse kulkevan kommutointipulssiin energiaan. Tämä järjestely suurentaa kondensaattoriin 32 varastoitavaa energiaa kommutointiaikavälin aikana.

Diodi 60, jonka katodi on kytketty kondensaattoriin 61 ja induktanssiin 33 ja jonka anodi on kytketty käämiin 27b, on kytketty vastakkaiseen suuntaan SCR:n 34 suhteen ja tasasuuntaa aaltomuodon 51 juovavälin aikana edelleen lisättäväksi lisättyyn jännitteeseen V '. Juovavälin aikana, kun aaltomuodon 51 juovaosa on negatiivinen, virta kulkee diodin 60 kautta ja varastoituu kondensaattoriin 6. Tämä järjestely vastaa jännitteenkahdentajapiirin toimintaa', jolloin kondensaattori 61 puretaan seuraavan kommutointivälin aikana sen varauksen, joka on oleellisesti jokaisen jakson säätö, lisätessä kondensaattorin 32 varausta. Tämä varaus lisätään sekä korkean verkkojännitteen tapauksessa että alhaisen verkkojännitteen tapauksessa niinkauan, kuin SCR 34 johtaa.

Suuren verkkojännitteen tapauksessa jännitehäviö jännitteen-jakajan ja siten vastuksen 44 ylitse on suurempi muodostaen suuremman positiivisen jännitteen zenerdiodin 47 anodille. Tällöin kuvion 1 mukaisessa toteutuksessa zenerdiodi 47 johtaa aikaisemmin sahanterä jännitteen nousevalla osalla, joka jännite syötetään transisto-ron 35 kannalle. Zenerdiodin 47 johtaessa se oikosulkee kantavir-ran transistorilta 35, joka ei täten johda kuin vasta sahanterä-jännitteen nousun myöhemmällä kohtaa. Täten SCR 34 johtaa vain vähän aikaa, jos lainkaan kommutointiväliaikana ja vähemmän virtaa kulkee sen lävitse kondensaattorin 32 varaamiseksi pyrkien täten pienentämään ulostulojännitettä V '. Kuten edellä on mainittu, diodi 60 johtaa vielä aaltomuodon 51 juovaosan aikana jännitteen säädön tapahtuessa SCR:n 34 ja siihen liittyneen säätöpiirin avulla.

Kuviossa 4 piiri 65 tunnustelee kuvion 3A mukaista vaihto-kytkimen 11 aaltomuotoa 50 elektronisädevirran säätöfunktion lisäämiseksi piiriin. Aalto 50 saatuna kytkimen 11 SCR:n 12 anodilta kuviossa 1 tasasuunnataan diodin 62 avulla, suodatetaan kondensaattorin 63 avulla ja kytketään vastuksen 64 kautta jännitteenjakajän vastusten 44 ja 45 liitoskohtaan. Suurempi elektronisädevirta muodostuu aallon 50 pienemmällä huippujännitteellä ja alentaa siten 5931 6 jännitettä vastusten 44 ja 45 liitoskohdassa, joka aiheuttaa säätöpiirin kompensoinnin ja nostaa boosteri-jännitettä, kuten edellä on esitetty. Koska verkkojännitteen vaihteluja mittaavat jännitteet ja elektronisädevirran muutoksia mittaavat jännitteet ovat toisilleen vastakkaisia, vastusten 44 ja 64 arvot on valittu tämän-tyyppisen säädön mukaan. Elektronisädevirran säätöpiiriä voidaan käyttää yhtä hyvin puoliaaltopiirin kanssa, joka on esitetty kuvion 1 yhteydessä.

Claims (3)

12 5931 6 Patenttivaat imukset:

1. Säätöpiiri vaakapoikkeutusgeneraattoria varten, jossa on tasavirtalähde (28, 29), tuntopiiri (35-1+7), joka on kytketty poikkeutusgeneraattorissa olevaa energiatasoa edustavaan jännitelähteeseen (Vo) säätösignaalin aikaansaamiseksi, vaakapoikkeutusgeneraattoriin kytketty induktanssi (27, 33), joka kehittää siihen vaihtovirtajännitteen vaakapoikkeutuksen tahdissa, sekä säädettävä kytkin (3*0, joka on kytketty sarjaan tasavirtalähteen (29) ja induktanssin (275 33) kanssa käyttövirran syöttämiseksi vaakapoikkeutusgeneraattoriin, tun neta siitä, että induktanssi (27, 33) syöttää jännitteen säädettävään kytkimeen tämän vaihtamiseksi johtavasta tilasta johtamattomaan tilaan virran vähetessä induktanssissa suuruudeltaan nollaan seurauksena vaihtovirtajännitteen napaisuuden vaihdosta kunkin vaakapoikkeutusjakson aikana, säädettävän kytkimen säätöelektrodin ollessa kytkettynä mainittuun säätöpiiriin (35~l+0, 1+2, 1+3» 1+7) säädettävän kytkimen johtamisajan keston määräämiseksi kunkin vaakapoikkeutusjakson aikana vaakapoik-keutusgeneraattorissa olevan energiatason säätämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että mainitussa induktanssissa on ensimmäinen käämi (27a), joka on kytketty mainittuun poikkeutusgeneraattoriin ja toinen käämi (27b)» joka on kytketty säädettävään kytkimeen (3l+), jolloin mainittu toinen käämi on magneettisesti kytketty mainittuun ensimmäiseen käämiin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2, mukainen piiri, tunnettu siitä, että induktanssissa on paluukäämi (33), joka on kytketty mainittuun poikkeutusgeneraattoriin.