FI59899C - Styrkoppling foer tyristoravlaenkningssystem - Google Patents

Description

----1 .... KUULUTUSjULKAISU c O Λ Q Q

Jgy [B] ^ UTLAGGN I NGSSKRI FT 59899 (^5) pa torit roddelat (51) Kv.ik?/int.ci.3 H 04 N 3/16

SUOMI-FINLAND (21) PatMCtlhtkamui —· PttGMuweknlng 7515ÖO

(22) HtkemUpllvt — AittMtnlngtdag 29.05*75 * ' (23) Alkupllvl — Gllclghttadtg 29-05 *75 (41) Tullut JulklMkil — Hiivit offantllg 06.12.7 5 _ ._. . , . . , (44) Nlhtlvlkilpene·* a kuuLjulkalaun pvm. — „ . „

Patent· och registarrtyralMn ' ' Anrtkan utlagd och utUkriftan publlearad 30.06.8l (32)(33)(31) Pyydetty «uofkeui —Baglrd prlorim 05.06.7l+

Englanti-England(GB) 21+899/7*+ (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y., USA(US) (72) Robert Joseph Gries, Indianapolis, Indiana, USA(US) (7I+) Oy Kolster Ab (5*+) Tyristoripoikkeutussysteemin ohjaus kytkentä - S.tyrkoppling för tyristoravlänkningssystem Tämä keksintö kohdistuu ohjauskytkentään tyristorikäyttöistä poikkeutus-systeemiä varten television näyttösysteemissä, jossa ensimmäinen kytkinlaite kytkee poikkeutuskäämityksen energialähteen yli kunkin poikkeutusjakson pyyhkäisy-ajan kuluessa ja toinen kytkinlaite uusii energiaa tähän energialähteeseen kunkin poikkeutusjakson kommutointiajan kuluessa, ja jossa on ensimmäiseen kytkinlaitteeseen kytketty liitäntälaite ohjaussignaalien syöttämiseksi ensimmäiseen kytkin-laitteeseen.

Erilaisia poikkeutussysteemin rakenteita on käytetty televisiovastaanottimissa. Eräs rakenne, jossa käytetään kahta kahteen suuntaan virtaa johtavaa kytkintä ja jossa käytetään ohjattuja piitasasuuntaajia (tyristoreita) näiden kytkimien osana on esitetty USA-patentissa n:o 3 *+52 21+1+. Tämän tyyppisessä poikkeutus-systeemissä käytetään ensimmäistä ohjattua piitasasuuntaajaa poikkeutuksen käämityksen kytkemiseksi energian syöttölähteen yli kunkin poikkeutusjakson piirtoaika-välin kuluessa ja toista ohjattua piitasasuuntaajaa (SCR) käytetään energian uudistamiseksi kunkin poikkeutuksen jakson kommutointiaikavälin kuluessa. Ensimmäinen SCR yleensä saa syöttävän etujännitteen erillisen käämityksen tai sivu-ulosoton avulla sisääntulon reaktoriosasta, joka kytkee B+ jännitteen toiseen SCR osaan.

2 59899

Erilaisia säädinsysteemien rakenteita on käytetty edelläkuvatun poikkeu-tussysteemin yhteydessä, jotta aikaansaataisiin tasalaatuinen suurjännitteen tuotto samoin kuin myös tasalaatuinen kuvan leveys vaihtelevilla verkkojännitteen ja kuvaputken syöttövirran olosuhteilla.

Erään tyyppinen säätösysteemin rakenne muuttaa sitä energian määrää, jota varastoidaan kommutoivaan kapasitanssiin, mikä on kytkettynä ensimmäisen ja toisen SCR osista väliin tämän kommutoinnin aikavälin kuluessa. Eräs tämän tyyppinen säätimen rakenne saattaa käyttää säätävää SCR tasasuuntaajaa ja diodia sisääntulo-kuristimen kytkemiseksi B+ syöttöjännitteeseen. Tämän tyyppisessä säätimessä aikaansaadaan pykälä, jonka leveys riippuu säädön tarpeista siihen virtaan, joka syötetään kuristimen kautta, tämän pykälän tullessa näkyviin sen jännitteen aaltomuodossa, joka kehitetään erillisessä käämityksessä tai sivuvalosotossa sisään-tulokuristimessa, mikä kehittää aukaisevan porttijännitteen ensimmäiselle SCR tasasuuntaajalle. Tämän pykälän läsnäolo, vaikkakin sitä vaimennetaan muotoilun piirillä, joka kytkee portin aukaisevan jännitteen ensimmäiseen SCR tasasuuntaajaan aikaansaa tämän ensimmäisen SCR tasasuuntaajan epäsäännöllisen säädön.

Tämän keksinnön mukaiselle ohjauskytkennölle on tunnusomaista, että jännit-teenjakaja on rinnankytketty toisen kytkentälaitteen kanssa mainittujen ohjaussignaalien synnyttämiseksi suhteessa toisen kytkinlaitteen yli vaikuttavaan jännitteeseen, ja liitäntälaite on liitetty mainittuun jännitteenjakajaan, joka vastaanottaa ohjaussignaaleja siitä.

Vieläkin yksityiskohtaisempi kuvaus tämän keksinnön edullisena pidetystä suoritusmuodosta tullaan antamaan alempana olevassa selityksessä sekä oheisissa piirustuksissa, missä: kuvio 1 on kaavamainen esitys osittain lohkokaavion muodossa aikaisemmin tunnetun tyyppisestä SCR poikkeutussysteemistä, kuvio 2 on kaavamainen esitys osittain lohkokaavion muodossa kuviossa 1 esitetyn tyyppisestä SCR poikkeutuksen systeemistä, mihin sisältyy tämän keksinnön mukainen ohjauskytkentä, kuvio 3 on kaavamainen diagramma osittain lohkokaavion muodossa eräästä säätimen systeemin tyypistä, joka käyttää SCR tasasuuntaajaa säätölaitteena ja joka soveltuu käytettäväksi kuvion 2 mukaisessa SCR poikkeutussysteemissä, kuvio k on kaavamainen diagramma osittain lohkokaavion muodossa eräästä toisen tyyppisestä säätösysteemistä, joka soveltuu käytettäväksi kuvion 2 mukaisessa poikkeutuspiirissä, kuvio 5 on kaavamainen diagramma osittain lohkokaavion muodossa vielä toisen tyyppisestä säädinsysteemistä, joka soveltuu käytettäväksi kuvion 2 mukaisessa SCR poikkeutussysteemissä.

Kuvio 1 on kaavamainen diagramma osittain lohkokaavion muodossa aikaisemmin tunnetun tyyppisestä poikkeutusqysteemistä palautuksella käytettyä tyyppiä, 3 59899 mikä on samanlainen kuin mitä on esitettynä USA-patentissa n:o 3 ^52 2UU. Tähän systeemiin sisältyy kommutoiva kytkin 12, mihin liittyy ohjattu piitasasuuntaaja (SCR) lH sekä napaisuudeltaan vastakkainen vaimennindiodi 16. Kommutoiva kytkin 12 on liitetty sisääntulokuristimen 18 käämityksen 18a ja maadoituksen väliin. Toinen kytkinnapa käämityksestä 18a on liitetty tasajännitteen (B+) syöttölähtee-seen kiinni säädinpiirin 20 avulla, mikä säätää poikkeutuksen piiriin 10 varastoitua energiaa kun kommutoinnin kytkin on poissa päältä, aikavälin T3-T0' aikana kuten on esitettynä käyrällä 21, joka kuvaa jännitteen tasoa SCR tasasuuntaajan Ik anodilla poikkeutuksen jakson aikana. Vaimentava piiri muodostuu vastuksen 22 ja kondensaattorin 23 sarjakytkennästä, se on kytketty rinnakkain kommutoivan kytkimen 12 kanssa ja sen tehtävänä on pienentää kaikkia värähtelyilmiöitä, joita kommutoivan kytkimen 12 kytkeminen aikaansaa. Kommutoiva kytkin 12 on liitetty kommutoivan käämin 2k, kommutoivan kondensaattorin 25 ja piirron kytkimen 26 kautta maahan. Piirron kytkin 26 muodostuu SCR tasasuuntaajasta 28 sekä napaisuudeltaan vastakkaisesta vaimennindiodista 30. Apuna oleva kondensaattori 32 on liitetty käämin 2k sekä kondensaattorin 25 liitospisteen sekä maadoituksen väliin. Vaakasuoran poikkeutuskäämityksen 3¼ sekä S-muotoilevan kondensaattorin 36 sarjayhdis-telmä on liitetty rinnakkain piirron kytkimen 26 kanssa, ityöskin ensiökäämityksen 38a vaakasuuntaisesta ulostulon muuntajasta 38 sekä tasavirran salpaavan kondensaattorin sarjakytkentä on liitetty rinnakkain piirron kytkimen 26 kanssa.

Muuntajan 38 suuren jännitteen toisiokäämitys 38h tuottaa suhteellisen suuren amplitudin palautuspulssit kunkin poikkeutusjakson palautusaikavälin kuluessa. Tämä aikaväli sijaitsee hetkien Tl ja T2 välissä käyrässä Ui, mikä kuvaa virtaa käämityksien 3U ja U8a kautta poikkeutuksen jakson aikana. Nämä palautuksen pulssit syötetään suuren jännitteen kertojaelimeen (mitä ei ole esitetty) tai muuhun soveliaaseen laitteeseen, jolla aikaansaadaan tasajännitteinen korkea jännite käytettäväksi kiihdytysjännitteenä kuvaputkella (mitä ei ole esitetty).

Muuntajan 38 apuna oleva käämitys 38c on liitetty suuren jännitteen havaitsevaan ja säätävään piiriin U2 tämän muuntaessa palautuspulssien tason pulssin-leveydeltä moduloiduksi merkiksi. Säätöpiiri U2 on liitetty säädinpiiriin 20.

Vaakasuuntainen oskillaattori UU on liitetty kommutoivan SCR tasasuuntaajan 1*+ hilaelektrodille ja se kehittää pulssin kunkin poikkeutusjakson aikana hieman ennen piirron aikavälin loppua kohdassa TO käyrässä 21 kytkien SCR tasasuuntaajan lU aloittamaan kommutoinnin aikaväliä. Kommutoinnin aikaväli esiintyy hetkien TO ja T3 välillä käyrässä 21. Resonoiva aallonmuotoilupiiri H6 muodostuu kondensaattorin ^8 sekä induktanssin 50 sarjayhdistelmästä liitettynä sisääntulon kuristimen 18 käämityksen 18b ja piirron SCR tasasuuntaajan 28 hilaelektrodin väliin sekä vaimennusvastuksesta 52 kytkettynä kondensaattorin h8 sekä induktanssin 50 liitospisteen ja maadoituksen väliin ja se muotoilee merkin, joka kehitetään käämitykseen l8b (toisin sanoen jännitteen aaltomuodon 53) niin että muodos- 59899 b tetaan portin avauksen jännitteen aaltomuoto 55, mikä mahdollistaa SCR tasasuuntaajan 28 johtavan virtaa toisen puoliskon aikana piirron aikavälistä, mikä esiintyy välillä T2-T1' käyrässä Ui.

Säätimen piiri 20 kun se on tyyppiä, jota tullaan kuvaamaan kuvion 3 yhteydessä toimii sellaisella tavalla, että virta käämityksen 18a kautta sisääntulon kuristimessa 18 hetkien TU ja T5 välisellä aikavälillä (alueella "A") käyrissä 21, 53 ja 55 katkaistaan sellaiseksi ajanjaksoksi, jonka kestoaika määräytyy siitä merkistä, joka kehitetään suuren jännitteen havaitsevassa ja säätävässä piirissä U2. Tämän virran katkaisun aikana käämityksen l8a kautta kehitetään käämityksessä l8h nollasuuruinen jännitteen taso kuten esitetään aikavälillä TUTS käyrässä 53. Resonoiva aallonmuotoilupiiri U6 kehittää muotoillun aaltokäyrän 55, mikä haitallisesti säilyttää alentuvan osuuden alueella A vastaten pykälää A aaltomuodossa 53. Tämä aaltomuodossa 55 oleva syvennys syötettynä SCR tasasuuntaajaan 28 esiintyy alueella, missä SCR tasasuuntaajan 28 anodi muuttuu positiiviseksi ja jossa SCR 28 täytyy kytkeä päälle ylläpitämään tasalaatuisen virran aaltomuodon kehittämistä vaakasuuntaisen poikkeutuksen käämityksessä 3U kuten esitetään käyrällä Ui. Vähemmän positiivinen amplitudi virrassa, joka esiintyy alueella A aaltomuodossa 55 saattaa johtaa riittämättömään ohjausvirtaan SCR tasasuuntaajalla 28 ja se saattaa aikaansaada satunnaista toimintaa, mikä johtaa epätyydyttävään rasteriin.

Kuvio 2 on kaavamainen diagramma osittain lohkokaavion muodossa poikkeutuksen systeemistä 60, missä käytetään tätä keksintöä. Ne osat, jotka suorittavat saman tehtävän kuviossa 2 kuin kuviossa 1 on nimetty samoilla viitenumeroilla. Kuvio 2 poikkeaa kuviosta 1 oleellisesti siinä, että merkki SCR tasasuuntaajan 28 päällesaattamiseksi saadaan koestamalla osaa jännitteestä kommutoivan kytkimen 12 yli sen sijaan että se saataisiin siitä jännitteestä, joka kehitetään käämityksellä l8h, mikä on funktio jännitteestä käämityksen l8a yli sisääntulon kuristimessa 18 kuten kuviossa 1. Tämä muutos poistaa alentuman päällesaattavassa merkissä aikavälin TU-T5 kuluessa kuten esitetään käyrällä 6b, koska jännite kommutoivan kytkimen 12 yli ei ole haitallisen vaikutuksen alaisena säätimen piirin 20 toiminnan perusteella.

Vastuksen 22, kondensaattorin 23 ja kondensaattorin 62 sarjakytkentä on kytketty rinnakkain kommutoinnin kytkimen 12 kanssa, toisen kondensaattorin 62 kytkinnavan ollessa kytketty maahan. Kondensaattorien 23 ja 62 liitospiste on kytketty SCR osan 28 hilaelektrodille induktanssin 50 avulla. Vastus 52 on kytketty rinnakkain kapasitanssin 62 kanssa.

Kondensaattorit 23 ja 62 muodostavat kapasitanssityyppisen jännitteenjakajan, joka aikaansaa soveliaan osuuden jännitteestä kommutoinnin kytkimen 12 yli SCR tasasuuntaajan 28 ohjauksen toteuttamiseksi induktanssiosan 50 kautta. Jännitteen suuruus kondensaattorien 23 ja 62 liitospisteessä on tyypillisessä tapauk- 5 59899 sessa suuruudeltaan 25-35 volttia. Voidaan nähdä, että arvojen suhde kondensaattoreissa 23 ja 62 muuttuu riippuen käytetystä B+ jännitteestä tämän poikkeutuksen systeemin virroittamiseksi. Kondensaattorit 23 ja 62 sekä induktanssi 50 muodostavat resonanssipiirin, joka on viritetty siten, että aikaansaadaan huippu käyrään 6U kohtien Tk ja T5 väliin. Tämä huipunmuodostuksen ilmiö tehostaa edelleen SCR tasasuuntaajan 2Ö aukaisua hetkien Tl» ja T5 välissä.

Koska jännitteen aaltomuoto kommutoivan kytkimen 12 yli (käyrä 21) on suhteellisen riippumaton yhdessä poikkeutuksen systeemin kanssa käytetystä säätimen systeemin tyypistä on käyrä 6k myös riippumaton säätimen systeemin tyypistä.

löin kommutoinnin kytkin 12 kytkeytyy pois aikavälin T3-T0' kuluessa lisääntyy jännite kondensaattorin 62 yli ja jännite SCR tasasuuntaajan 28 hilaelektro-dilla lisääntyy kuten nähdään käyrästä 6h. Kuten voidaan todeta ei esiinny mitään vajoamaa käyrässä 6h hetkien T3 ja T5 välissä koska ei esiinny mitään keskeytystä jännitteessä kommutoinnin kytkimen 12 yli.

Kuvio 3 on kaavamainen diagramma osittain lohkokaavion muodossa eräästä säätimen systeemin tyypistä, jota voidaan käyttää tämän keksinnön yhteydessä. Jännite B+ syötetään säätimen piirin 20 kautta tämän muodostuessa SCR osasta 66 sekä napaisuudeltaan vastakkaisesta diodista 68. Tämä diodi on napaisuudeltaan sovitettu aikaansaamaan virran kulkeminen B+ kohdasta vaakasuuntaiseen poikkeutuksen piiriin 60 sisääntulokuristimen 18 käämityksen l8a kautta. Virta kulkee diodin kautta käyrän 21 jakson Τ3-Π+ aikana kuviossa 1, minkä jälkeen virta pyrkii kulkemaan SCR tasasuuntaajan 66 kautta vaakapoikkeutuspiiristä B+ jännitteeseen, koska kommutointikondensaattori 25 on varattuna B+ jännitettä suurempaan arvoon.

Vaakapoikkeutuspiiri 60 aikaansaa palautuksen pulssin käämitykseen 38a palautuksen muuntajassa 38, joka on kytketty käämitykseen 38a. Pulssin suuruus käämityksessä 38c määrittelee kuinka kauan merkkiä, jota tarvitaan kytkemään SCR ' tasasuuntaaja 66 päälle viivytetään hetken Tk jälkeen käyrässä 21, kuten nähdään kuviosta 1. Mikäli palautuksen pulssi on suurempi kuin mitä halutaan, kytkeytyy SCR tasasuuntaaja 66 päälle aikaisemmin kuin mikäli palautuksen pulssi on pienempi kuin mitä on toivottavaa ja se muodostaa purkaustien virralle kommutoivas-sa kondensaattorissa 25 takaisin B+ syöttöjännitteeseen. Tällä tavoin ylläpidetään suhteellisen vakioamplitudinen palautuspulssi.

Kuvio on kaavamainen diagramma osittain lohkokaavion muodossa eräästä toisesta sinänsä tunnettua tyyppiä olevasta säätimen systeemistä, mitä voidaan käyttää kuviossa 2 esitetyn keksinnön yhteydessä. Jännite B+ liitetään sisääntulon kuristimen 18 käämityksen 18a kautta sekä läpi käämityksien 70a ja 70b sarja-yhdistelmästä kyllästettävissä olevassa kuristimessa 70 sekä diodin 72 ja vastuksen Jh rinnakkaisyhdistelmästä vaakapoikkeutuspiiriin 60. Diodin 72 napaisuus on sovitettu johtamaan virtaa vaakapoikkeutuspiiristä 60 jännitelähteeseen B+.

Palautuksen pulssien vaihteluja saadaan vaakasuuntaisen ulostulon muunta- , 59899 jän 38 käämityksestä 38c ja ne syötetään jännitteenjakajaan, joka muodostuu vastuksista 76, 78 ja 80 suuren jännitteen havaitsevassa ja säätävässä piirissä 1+2. Osa pulsseista, joita tuotetaan käämityksessä 38c valitaan potentiometrin 72 liu-kukoskettimen asennon perusteella ja ne kytketään transistorin 82 kantaelektrodil-le zenerdiodin 81+ kautta. Transistorin 82 emitterielektrodi on maadoitettu ja tasajännitteen stabilisoiva vastus 85 on liitetty rinnakkain transistorin 82 kan-taemitteriliitoksen kanssa. Kun käämityksen 38c pulssin suuruus ylittää tietyn tason mikä johtaa johtosuuntaiseen etujäänitteeseen transistorin 82 kantaemitteri-liitoksessa, kulkee virtaa jännitteestä B+ vastuksen 86, kyllästettävissä olevan kuristimen 70 käämityksen 70c ja transistorin 82 kautta maahan. Käämityksen 70c virran eksponenttiaalisen lisääntymisen johdosta transistorin 82 johtavuusjakson kuluessa määrittelee tämän transistorin 82 johtavuuden kestoaika sen virran suuruuden, joka kulkee käämityksessä 70c ja täten käämityksien 70a ja 70b kokonais-induktanssin määrän. Virta käämityksessä 70c ylläpidetään jäljellä olevan poik-keutuksen jakson aikana diodin 88 avulla, joka on liitetty rinnakkain käämityksen 70c kanssa ja sovitettu napaisuudeltaan johtamaan virtaa jännitteestä B+ transistorin 82 kollektorielektrodille. Kondensaattori 90 on liitetty diodin 88 katodille ja aikaansaa ohituksen B+ jännitteelle. Käämitykset 70a ja 70b ovat rinnakkain sisääntulon reaktoriosan l8a kanssa ja ne vaikuttavat täten poikkeu-tuksen piirin kokonaissisääntulon induktanssiin ja säätävät täten energian siirtämistä poikkeutuspiiriin. Pisteviivoilla esitetyt aaltomuodot, jotka esitetään käyrän 21* yhteydessä osoittavat vaihteluja nimellisestä aaltomuodosta, joka aikaansaadaan pystysuuntaisen poikkeutuspiirin 60 sisääntuloon käämityksistä 70a ja 70b.

Kuvio 5 on kaavamainen diagramma vielä eräästä tyypistä säädinsysteemiä, jota voidaan käyttää tämän keksinnön yhteydessä. Jännite B+ on liitetty kyllästettävissä olevan kuristimen käämityksen 92a ja käämityksen 92b kautta vaaka-poikkeutuspiiriin 60. Käämityksiä 92a ja 92b käytetään korvaamaan kuvioissa 1 ja 2 esitetty sisääntulokuristin 18 ja samanaikaisesti aikaansaadaan säätötoimenpide, mikä vastaa säätävällä piirillä 20 aikaansaatua.

Palautuksen pulssin vaihteluja saadaan käämityksestä 38c ja se syötetään suuren jännitteen havaitsevaan ja säätävään piiriin 1+2 kuten kuviossa k. Virtaa kulkee pisteestä B+ vastuksen 86, käämityksen 92c ja transistorin 82 kautta maahan. Samoin kuin kuviossa U määrittelee transistorin 82 johtamisen kestoaika käämitykseen 92c varastoidun energian määrän ja täten käämityksien 92a ja 92b ko-konaisinduktanssin näiden säätäessä sitä energian määrää, jota siirretään poik-keutuksen piiriin kunkin vaakasuuntaisen poikkeutusjakson aikana. Vaihtelut käyrän 21’ aaltomuodossa, mikä on esitetty kuvion 4 yhteydessä aikaansaadaan myös vaakapoikkeutuspiirin 60 sisääntuloon käämityksillä 92a ja 92b. Erilaisista syistä mukaanluettuna hinta tai toimintakyky saattaa valmistaja haluta käyttää mää- τ 59899 rättyä kuvioissa 3, U ja 5 havainnollistetuista säätimistä. Valinnasta riippumatta voidaan tämän keksinnön mukaista ohjauspiiriä käyttää tämän yhteydessä edullisesti aikaansaamaan parannettu toiminta ja mahdollisuus hinnan säästöihin ja samalla voidaan jättää pois ylimääräiset sivu-ulosotot tai ylimääräiset käämitykset käämityillä komponenteilla, mitkä tähän mennessä ovat normaalisti muodostaneet SCR ohjausaaltomuotojen syöttölähteen.

Claims (3)

8 59899

1. Ohjauskytkentä tyristorikäyttöistä poikkeutussysteemiä varten television näyttösysteemissä, jossa ensimmäinen kytkinlaite (26) kytkee poikkeutus-käämityksen (3M energialähteen (36) yli kunkin poikkeutusjakson pyyhkäisyajan kuluessa ja toinen kytkinlaite (12) uusii energiaa tähän energialähteeseen (36) kunkin poikkeutusjakson kommutointiajan kuluessa, ja jossa on ensimmäiseen kytkin-laitteeseen (26) kytketty liitäntälaite (50, 52) ohjaussignaalien syöttämiseksi ensimmäiseen kytkinlaitteeseen (26), tunnettu siitä, että jännitteenjakaja (22, 23, 62) on rinnankytketty toisen kytkentälaitteen (12) kanssa mainittujen ohjaussignaalien synnyttämiseksi suhteessa toisen kytkinlaitteen (12) yli vaikuttavaan jännitteeseen, ja liitäntälaite (50, 52) on liitetty mainittuun jännitteen-jakajaan (22, 23, 62), joka vastaanottaa ohjaussignaaleja siitä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjauskytkentä, tunnettu siitä, että jännitteenjakajaan (22, 23, 62) sisältyy kaksi eri kondensaattoria (23, 62), jotka on kytketty sarjaan ja jotka aikaansaavat ohjaussignaalit kondensaattorien yhteiseen kytkinnapaan.

3· Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjauskytkentä, tunnettu siitä, että liitäntälaite (50, 52) sisältää induktanssin (50). U. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ohjauskytkentä, tunnettu siitä, että liitäntälaite (50) ja jännitteenjakaja (23, 62) sisältävät resonanssipiirin, jonka resonanssitaajuus on valittu muotoilemaan ohjaussignaalia siten, että parannetaan ensimmäisen kytkinlaitteen kytkeytymistä.