FI97483B - Menetelmä tekstiilien värjäämiseksi epätasaisesti ja menetelmällä saadut tekstiilituotteet - Google Patents

Description

, 97483

Menetelmä tekstiilien värjäämiseksi epätasaisesti ja menetelmällä saadut tekstiilituotteet Tämä keksintö koskee menetelmää tekstiilien vär-5 jäämiseksi epätasaisesti ja siten saatuja värjättyjä tekstiilejä.

Termi "tekstiilit" sellaisena kuin sitä käytetään tässä selityksessä ja liitteenä olevissa vaatimuksissa, viittaa lankoihin tai säikeisiin vyyhteinä tai tasomai-10 sen rakenteen päälle kiedottuina, tavanomaisiin tai teksturoituihin rakenteisiin, kankaisiin, esim. puuvillakankaaseen, joka tavallisesti tunnetaan nimellä "denim" ja käyttövalmiisiin vaatteisiin, kuten housuihin, farmareihin, jakkuihin, urheilupusakoihin, paitoi-15 hin, puseroihin, liiveihin, hameisiin, shortseihin, uimapukuihin jne.

On tunnettua, että tekstiilien värjääminen voi tapahtua lukuisilla eri menetelmillä, tietty valittu menetelmä on yleensä riippuvainen värjättävästä mate-20 riaalista.

Yleensä värjäysmenetelmä käsittää tekstiilimateriaalin syöttämisen värikylpyyn, jossa normaalisti on vettä ja väriainetta tai väriaineseosta joko liuotettuna tai dispergoituna, mahdollisesti yhdessä värjäyk-25 sen lisäaineiden kanssa. Kylpy kuumennetaan tiettyyn lämpötilaan tarkoituksena saada väri tunkeutumaan tekstiiliin ja kiinnittymään siihen. Värjätty tuote pestään sitten toistuvasti vedellä ylimääräisen imeytyneen värin poistamiseksi, ja lopuksi se kuivataan. Jos halu-30 taan voi värjäystä seurata kemiallinen kiinnityskäsit-tely asettuneen värin kiinnittämiseksi.

: Käytetty värikylpy puolestaan käy tavallisesti läpi regeneroimis- tai värin (värien) poistamisproses-sin.

35 Vaikkakin edellä mainittu värjäysmenetelmä on yleisimmin käytetty, se kärsii useista haitoista.

97483 2

Ensinnäkin se vaatii suuren määrän vettä, tavallisesti kuumaa vettä. Keskimääräinen värjäysjakso vaatii viidestä yli 100 litraan vettä värjättävän tuotteen kiloa kohti, ja vesi kuumennetaan tavallisesti suunnilleen 80° -5 130 °C lämpötilaan. Edelleen on värjäysoperaatio aikaa vievä ja työläs.

Nämä haittatekijät lisääntyvät huomattavasti kun halutaan epätasaisesti värjättyä tuotetta. Tässä tapauksessa värjäys voi käsittää useita eri värjäysjaksoja, ku-10 kin jakso eri värillä, ja kunkin jakson aikana suojataan tietyt alueet (reservit), jotka eivät saa värjäytyä tällä tietyllä värillä.

Kankaiden painaminen on toinen tekniikka tiettyjen kuvioiden tuottamiseksi. Tämä menettely vaatii koho-15 kuvioitujen kappaleiden käyttöä tietyn mallin aikaansaamiseksi. Lisäksi vaikkakin painaminen voidaan suorittaa suhteellisen helposti kankaille, syntyy vaikeuksia, kun pitäisi painaa käyttövalmis vaatekappale tai käyttövalmiin vaatekappaleen litteä osa.

20 Alalla tunnetut värjäysmenetelmät tekevät mahdolli seksi saada tasaisia värjäyksiä tai tarkasti rajattuja tai päällekkäisiä kuvioita, mutta niillä ei ole mahdollista saada epätasaisia, epäjatkuvia tai satunnaisia, täplä-mäisiä värjäyksiä.

25 Tämän keksinnön mukaan epätasainen, epäjatkuva ' tai satunnainen, täplämäinen värjäys, jolla ei ole yl lämainittuja haittoja, saadaan menetelmällä, joka käsittää seuraavat vaiheet: (a) ladataan tekstiili kammioon yhdessä jäyk-30 kien, karkeiden, huokoisten rakeiden kanssa, jotka rakeet on kyllästetty väriaineella, ;: (b) viedään tekstiili kosketuksiin rakeiden kanssa, ja tekstiili ja rakeet ovat keskinäisessä sa-tunnaisliikkeessä toinen toistensa suhteen ajan, joka 35 on riittävä värjäämään tekstiilin satunnaisesti, ja (c) erotetaan satunnaisesti värjätty tekstiili rakeista.

• · » li 97483 3

Satunnaisesti värjätty tekstiili voidaan sen jälkeen käsitellä väriaineen kiinnittämiseksi tekstiiliin, esim. termisesti tai kemiallisesti, ja liika väriaine voidaan poistaa pesemällä. Keksinnön eräässä toteutus-5 muodossa jotkut rakeista kyllästetään jollain määrätyllä väriaineella ja muut rakeet kyllästetään eri väriaineella, ja kaikki yhdessä viedään kosketuksiin tekstiilin kanssa satunnaisen monivärisen efektin aikaansaamiseksi. Eräässä toisessa toteutusmuodossa satunnainen moniväriefekti voi-10 daan saada viemällä tekstiili peräkkäin kosketuksiin eri väriaineilla kyllästettyjen rakeiden kanssa. Satunnais-kosketus tekstiilin ja kyllästettyjen rakeiden välillä tapahtuu mieluiten pyöritettävässä rummussa.

Kuviot 1-3 ovat valokuvia tekstiileistä, jotka 15 on värjätty satunnaisesti hakijan keksinnön mukaisesti.

Jäykät, läpäisevät rakeet voidaan kyllästää liuoksella tai dispersiolla, joka sisältää vain yhtä väriainetta tai väriaineiden seoksen. Rakeet voidaan kyllästää yhdellä ainoalla väriainetta tai väriaineseosta sisältä-20 väliä liuoksella tai jotkut rakeet voidaan kyllästää määrätyllä väriaineliuoksella ja toiset rakeet voidaan kyllästää erilaisella väriaineliuoksella ja kaikki yhdessä viedään kosketuksiin tekstiilin kanssa satunnaisen moni-väriefektin aikaansaamiseksi. Vaihtoehtoisesti voidaan 25 tekstiili ensin viedä kosketuksiin ensimmäisellä väriai-.' neella tai väriaineseoksella kyllästettyjen rakeiden kans sa ja sen jälkeen tekstiili voidaan erikseen viedä kosketuksiin toisella väriaineella tai väriaineseoksella kyllästettyjen rakeiden kanssa. Näitä voi seurata lisäkäsit-30 telyjä muilla väriaineilla kyllästettyjen rakeiden kanssa, aina halutun moniväriefektin mukaan.

Mitä tahansa raetta, joka on jäykkä, huokoinen ja jolla on suuri imukyky voidaan käyttää tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä. Rae voi olla luonnon-35 materiaalia tai synteettistä materiaalia, ja jälkimmäisessä tapauksessa se voi olla orgaaninen tai epäorgaani- , 97483 4 nen seos. Rakeiden mitat ovat mieluiten keskimäärin 0,001 - 20 cm, mieluiten 0,1 - 5 cm, ja kussakin rakees-sa on ainakin yksi huokoinen pinta, ts. solumainen rakenne, jossa on joukko kanavia, jotka johtavat sen sisäl-5 tä ulkopinnalle.

Esimerkkeihin huokoisista, jäykistä, raemaisista, läpäisevistä rakeista, joita voidaan käyttää tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä, kuuluvat hohkakivi, silika-geeli tai rakeet avosoluisesta polystyreenivaahdosta, 10 avohuokoisesta polystyreenivaahdosta, polyetyleenivaah- dosta, polyvinyylikloridivaahdosta, selluloosa-asetaatti-vaahdosta, polypropyleenivaahdosta, fenoliformaldehydihart-seista tai polyuretaaneista, jäykästä solukumista tai muista jäykistä paisutetuista polymeerimateriaaleista. Huo-15 kosten kokoa tai mittoja voidaan säätää halutun vaikutuksen saamiseksi. Nämä vaahdot ja niiden valmistusmenetelmät ovat hyvin tunnettuja alalla ja niitä on kuvattu esimerkiksi julkaisussa Cellular Plastics - Recent Developments (1970), Johnson, Noyes Data Corporation. Hohkakivi 20 on erittäin suositeltava jäykkä rae.

Rakeiden sisältä ulos johtavien huokosten tai kanavien mukanaolo varmistaa värin tasaisen vapautumisen värjäysjakson aikana. Väri kulkee kanavien ansiosta rakeiden seinämien läpi ja asettuu tekstiilin pinnalle 25 alueille, joissa kyllästetyt rakeet koskettavat tekstii-‘ liä. Tätä kulkua helpotetaan esimerkiksi sijoittamalla rakeet ja tekstiili rumpuun ja pyörittämällä rumpua. Huokoiset rakeet voivat olla minkä muotoisia tahansa, ts. säännöllisiä tai epäsäännöllisiä geometrisia kuvioi-30 ta, esim. lieriö, pallo, monikulmio jne.

Tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetyt huokoiset rakeet pysyvät olennaisen jäykkinä koko prosessin ajan. Itse asiassa jos niiden sijasta käytettäisiin jäykkää tuotetta hienona jauheena, tai taipuisaa 35 ja pehmeää huokoista tuotetta, esimerkiksi sientä, ei saada apäjatkuvaa, satunnaista, täplämäistä värjäys- 5 97483 efektiä, joka on seuraus tämän keksinnön mukaisesta käytännöstä.

Sen jälkeen kun värjäysjakso on saatettu loppuun, huokoiset rakeet mieluiten palautetaan ennalleen ja kyl-5 lästetään jälleen samalla väriaineella seuraavassa vär-jäyskäsittelyssä käytettäviksi.

Mitä tahansa väriainetta, jota yleisesti käytetään painamiseen tai värjäämiseen, voidaan käyttää tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä. Esimerkkeihin sopivista 10 väriaineista kuuluvat reaktiivivärit, rikkivärit, kyyppi-värit, happovärit, emäksiset värit, kationiset värit, suoravärit, peittavärit, pigmentit jne. Nämä väriaineet liuotetaan tai dispergoidaan, mieluiten veteen, mahdollisesti yhdessä muiden kemiallisten lisäaineiden, kuten 15 dispergointiaineiden, emulgoimisaineiden, voiteluaineiden jne. kanssa. Jos halutaan, väriaineet voidaan kuitenkin liuottaa emäksisiin tai happamiin vesiliuoksiin tai orgaaniseen liuotinaineeseen.

Jos väriaine on pigmentti, voidaan dispersioon 20 tai pastaan lisätä sidonta-ainetta. Sidonta-ainetta on tavallisesti jonkin polymeerin dispersio tai liuos, kuten polyakryylihapon johdannainen, polyuretaanijohdannaisia, butadieeni/styreenikopolymeerejä, jne. Tavallisesti käytetään synteettistä lateksia, joka kalvon-25 muodostusominaisuuksiensa ansiosta pitää pigmentin sitoutuneena värjättävän tuotteen pintaan. Dispersio tai pasta voi myös sisältää sakeutinta.

Rakeet voidaan kyllästää väriaineliuoksella tai -disperiolla millä tahansa tunnetulla tekniikalla. Mie-30 luiten kyllästäminen tapahtuu ruiskuttamalla väriaine-liuosta tai -dispersioita rakeiden päälle.

Haluttaessa voidaan käyttää minkä tyyppistä ja kokoista pyörivää rumpua tahansa tämän keksinnön mukaisen satunnaisvärjäyksen suorittamiseen. Esimerkiksi 35 pesukoneen rumpua sen sisällä olevien iskupuikkoineen voidaan hyvin käyttää. Rummun pyörimisnopeus säädetään 97483 6 mieluiten sellaiseksi, että kyllästetyt rakeet jatkuvasti putoavat tekstiilin päälle painovoiman ansiosta. Pyörimisnopeus voi vaihdella. Käyttää voidaan esimerkiksi nopeuksia 1-50 kierr/min. Tämän keksinnön mu-5 kaisessa menetelmässä on tietenkin mahdollista käyttää muitakin kammioita kuin pyörivää rumpua kunhan vain kammio aikaansaa riittävän satunnaiskontaktin kyllästettyjen rakeiden ja tekstiilin välille, ts. niin että tekstiili ja rakeet ovat keskinäisessä liikkeessä toisiinsa näh-10 den.

Tekstiilin ja väriaineliuoksella tai -dispersiolla kyllästettyjen huokoisten rakeiden kammiossa viipymis-aika vaihtelee aina tietyn halutun efektin mukaan. Tavallisesti viipymisaika on 1 - 10 min, kun halutaan hy-15 vin epäjatkuvaa tai hyvin satunnaista, täplikästä efektiä, ja 10 - 60 min, kun halutaan vähemmän satunnaista, täplikästä efektiä, "marmoriefektiä" tai "sumumaista" efektiä.

Huokoisten, kyllästettyjen rakeiden ja tekstiilien 20 painosuhde voi vaihdella laajalla alueella, se on tavallisesti noin 1:1 - 100:1, ja mieluiten noin 2:1 - 50:1.

Rakeet ja tekstiili saatetaan kosketuksiin olennaisesti kuivissa olosuhteissa. Siis rakeet ja tesktii-li saatetaan tavallisesti kosketuksiin ilman, että mu-25 kaan lisätään nestettä. Sen jälkeen rakeet poistetaan.

Värjätty tekstiili voidaan sitten kuumentaa tai höyryt-tää värin kiinnittämiseksi tekstiiliin. Tällainen lämpökäsittely voi tapahtua pesukoneen rummussa, edellyttäen että pesukoneessa on lämmityslaite, tai se voi tapahtua 30 muualla. Kuten on nyvin tunnettua, voivat lämpökäsit- telyolosuhteet vaihdella, ts. korkeammat käsittelylämpö-; tilat mahdollistavat lyhyemmät käsittelyajat ja päin vastoin. Lämpökäsittely voidaan suorittaa kuivana tai höyryn avulla, esimerkiksi noin 80° - 160 °C lämpö-35 tilassa.

II

97483 7 Tämän käsittelyn jälkeen pestään värjätty tekstiili tavallisesti kerran tai useammin vedellä, mieluiten niin kauan kunnes kaikki ylimääräinen väriaine on kokonaan poistunut. Tarvittaessa voi tätä vaihetta seurata 5 kiinnityskäsittely, joka suoritetaan esimerkiksi disyano-diamidijohdannaisilla, tai tunnetuntyyppisillä kationi-pohjaisilla tuotteilla.

Tämän keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan useita etuja tunnettuihin värjäysmenetelmiin verrattuna. 10 Vedenkulutus vähenee huomattavasti, mistä johtuu kustannusten aleneminen ja edut ympäristön suhteen. Keksinnön mukainen menetelmä on hyvin yksinkertainen ja halpa, koska se vaatii lyhyen toiminta-ajan ja suhteellisen pienet määrät väriainetta. Edelleen voidaan huokoiset 15 rakeet palauttaa ennalleen ja käyttää uudelleen ilman väriainehäviöitä.

Tämän keksinnön mukasella menetelmällä on myös mahdollista saada epätasaisesti värjättyjä tekstiilejä, joiden pinnalla on epäsäännöllisiä, satunnaisia täplä-20 mäisiä kuvioita. Nämä epäsäännölliset kuviot voivat olla samanvärisiä tai erivärisiä. Tällaisten kuvioiden muoto ja koko on monien muuttujien funktio, mukaanlukien ne tietyt kyllästetyt rakeet, joita käytetään ja värjäys-kammioissa viipymisaika.

25 Lisäksi tämän keksinnön mukaisella menetelmällä on . myös mahdollista saada tekstiilejä, jotka on värjätty epätasaisesti eri väreillä, jotka ulottuvat ja häipyvät toinen toisiinsa rajojensa kohdalla väriaineiden keskinäisen läpitunkeutumisen ja päällekkäinmenon vuoksi.

30 Näin saadaan monivärisiä tekstiilituotteita, joissa on vaihtelevia sävyjä ja vivahteita.

, Tämän keksinnön mukaisella menetelmällä saadut « tekstiilit eroavat huomattavasti alallla aiemmin tunnetuilla menetelmillä saaduista tekstiileistä, joissa ku-35 ten hyvin tiedetään, tavallisesti on enemmmän tai vähemmän säännöllisiä, täydellisesti erottuvia ja rajattuja värikuvioita.

97483 8 Tämän keksinnön kuvaamiseksi lisää annetaan seu-raavat esimerkit. Esimerkit ovat kuvauksen eivätkä rajoituksen vuoksi.

Esimerkki 1 5 Valmistettiin vesiliuos C. I. Direct Blue 71 nro 34140 väristä, jonka liuoksen väriainekonsentraatio oli 10 g/1. Liuos ruiskutettiin 40 kiloon hohkakiviä, joiden mitat olivat 1-5 cm, kunnes hohkakivet olivat täynnä. Kyllästetty hohkakivi ladattiin pesukoneen rumpuun yh- 10 dessä valkoisten puuvillakangashousujen kanssa, joita 011 12 kg. Rummun halkaisija oli 150 cm ja syvyys 150 cm. Rumpua pyöritettiin yhdeksän minuutin ajan nopeudella 27 - 28 kierr/min siten, että kiertosuuntaa muutettiin joka 30 sekunti.

15 Käsittelyn jälkeen hohkakivet erotettiin saaduis ta satunnaisesti värjäytyneistä housuista. Housut läpi-kävivät sen jälkeen lämpökäsittelyn 115 °C:ssa höyryssä ja ne pestiin. Kunkin housuparin ulkopinnat olivat värjäytyneet sinisiksi epätasaisesti ja niissä oli valkoisia 20 alueita, joihin kyllästetyt hohkakivet eivät olleet koskettaneet, varsinkin syvemmissä kohdissa saumojen matkalla.

Kuvio 1 on valokuva, joka esittää osaa kangas-housuparista, joka on värjätty satunnaisesti tämän esi-25 merkin mukaisella menetelmällä. Tämä valokuva esittää ‘ satunnaisen siniseksivärjäytymisefektin ja valkoiset tai värjäytymättömät alueet, varsinkin housujen syvemmissä kohdissa lähellä päällekkäin meneviä osia, ts. saumoja.

30 Esimerkki 2

Esimerkki 1 toistettiin, mutta käyttäen väriai-; neena C. I. Direct Red 26 nro 29190 väriä.

Kuvio 2 on valokuva, joka esittää osaa tämän esimerkin mukaan satunnaisesti värjätystä kangashousuparis-35 ta. Valokuva esittää satunnaisen punaiseksivärjäytymisefektin ja valkoiset tai värjäytymättömät alueet, var- f li 9 97483 sinkin housujen syvemmissä kohdissa lähellä päällekkäin meneviä osia, ts. saumoja.

Esimerkki 3

Valmistettiin vesiliuos liuottamalla 20 g C. I.

5 reaktiivista Black 85 väriä yhteen litraan liuosta, joka sisälsi 2 g/1 NaOHrta ja 10 g/Na2CC>2:a. Väriaineliuos ruiskutettiin hohkakivien päälle samoissa olosuhteissa kuin esimerkissä 1.

120 kg kyllästettyjä hohkakiviä, samankokoisia 10 kuin esimerkissä 1, ladattiin pesukoneen rumpuun yhdessä väriltään vaaleansinisten puuvillakangashousujen kanssa, joita oli 12 kg. Käsittelyaika oli 5 min rummun pyörimisnopeudella 27 - 28 kierr/min, ja pyörimissuuntaa muutettiin joka 30 sekunti. Sen jälkeen kun hohkakivet 15 oli poistettu, saadut satunnaisesti värjäytyneet housut käsiteltiin 115 °C:ssa höyryssä, pestiin ja sitten käsiteltiin liuoksella, joka sisälsi kiinnitysaineena 1 g/1 disyanodiamidin ja formaldehydin johdannaista, jota ROL markkinoi kauppanimellä FISSATORE E®.

20 Housut värjäytyivät epäjatkuvalla tavalla ja oli vat ulkonäöltään "marmorimaiset" niin, että niissä on satunnaisia mustia kuvioita vaaleansinisellä pohjalla. Suurempaa värin epäjatkuvuutta havaittiin saumojen matkalla .

25 Esimerkki 4

Valmistettiin kolme vesiliuosta, joiden koostumukset olivat seuraavat:

Liuos A: 5 g/1 C. I. Direct Blue 71 nro 34140 väriä

Liuos B: 5 g/1 C. I. Direct Red 26 nro 29190 väriä ja 30 Liuos C: 5 g/1 C. I. Direct Yellow 28 nro 19555 väriä.

•j 12 kg valkoisia puuvillakangashousuja käsiteltiin seuraavalla tavalla: A. Liuos A ruiskutettiin 40 kiloon hohkakiviä, 35 joiden mitat olivat 1-5 cm, kunnes hohkakivet olivat täynnä. Kyllästetyt hohkakivet ladattiin pesukoneen 10 97483 rumpuun yhdessä housujen kanssa. Rummun halkaisija oli 150 cm ja syvyys 150 cm. Rumpua pyöritettiin seitsemän minuuttia nopeudella 27 - 28 kierr/min ja pyörimissuuntaa muutettiin joka 30 sekunti. Sen jälkeen hohkakivet 5 erotettiin saaduista satunnaisesti siniseksi värjäytyneistä housuista ja pesukone pestiin.

B. Satunnaisesti sinisiksi värjäytyneet housut ladattiin sitten saman pesukoneen rumpuun ja niiden kanssa 40 kg hohkakiviä, joiden mitat olivat 1 - 5 cm 10 ja jotka oli kyllästetty täyteen liuoksella B. Käsittelyolosuhteet ja rummun pyöriminen olivat samat kuin ensimmäisessä käsittelyssä (A). Sen jälkeen hohkakivet erotettiin saaduista satunnaisesti sinisiksi ja punaisiksi värjäytyneistä housuista ja pesukone pestiin jälleen.

15 C. Satunnaisesti sinisiksi ja punaisiksi värjäy tyneet housut ladattiin sitten samaan pesukoneen rumpuun ja niiden kanssa 40 kg muita hohkakiviä, joiden mitat olivat 1 - 5 cm ja jotka oli kyllästetty täyteen liuoksella C. Käsittelyolosuhteet ja rummun pyöriminen olivat sa-20 mat kuin ensimmäisissä kahdessa käsittelyssä (A ja B).

Hohkakivistä erottamisen jälkeen satunnaisesti sini-puna-keltaisiksi värjäytyneet housut lämpökäsitel-tiin 115 °C:ssa höyryssä 20 min ajan, pestiin ja upotettiin ja sekoitettiin 15 - 20 min 40 °C:ssa liuokses-25 sa, joka sisälsi kiinnitysaineena 2 g/1 disyanodiamidin ja formaldehydin johdannaista, jota markkinoi ROL kauppanimellä FISSATORE E®.

Kukin housupari oli värjäytynyt sini-puna-kel-taiseksi satunnaisesti ja epätasaisesti ja niissä oli 30 vaaleita tai värjäytymättömiä alueita, joihin kyllästetyt hohkakivet eivät olleet koskettaneet. Värjäytymättö-*: mät alueet olivat ilmeisiä ja laajempia varsinkin syven- nyskohdissa saumojen matkalla.

Kuvio 3 on valokuva osasta tällä esimerkillä saa-35 dusta housuparista ja esittää värien satunnaiset yhdistelmät ja sekoitukset, ja vaaleat tai värjäytymättömät li 11 97483 alueet, jotka ovat silmiinpistäviä varsinkin saumojen kohdalla. Vaaleat alueet muodostavat jatkuvan nauhan syvennyskohdissa housujen sauman lähellä niin, että koholla olevat osat kangasta ovat värjäytyneet satun-5 naisesti kun taas alempana olevat osat pysyvät vaaleina tai värjäytymättöminä.

Vaikkakin keksintö on kuvattu yllä suositeltavaan toteutusesimerkkiin viitaten, täytyy ymmärtää, että muitakin muotoja ja toteutustapoja voidaan käyttää kek-10 sinnön hengestä ja suojapiiristä poikkeamatta.

« ' • t i 4

Claims (14)

97483 Patentt ivaat imuk set

1. Menetelmä tekstiilien värjäämiseksi epätasaisesti, tunnettu siitä, että 5 (a) ladataan mainittu tekstiili kammioon yhdessä jäykkien, karkeiden, huokoisten rakeiden kanssa, jotka rakeet on kyllästetty väriaineella, (b) viedään tekstiili kosketuksiin rakeiden kanssa, samalla kun tekstiili ja rakeet ovat keskinäisessä satun- 10 naisliikkeessä toistensa suhteen, ajan, joka on riittävä värjäämään tekstiilin satunnaisesti, (c) erotetaan satunnaisestivärjätty tekstiili rakeista, (d) lämpökäsitellään satunnaisesti värjätty teks- 15 tiili väriaineen kiinnittämiseksi tekstiilituotteeseen, ja (e) poistetaan ylimääräinen väriaine satunnaisesti värjäytyneestä tekstiilistä vedellä pesemällä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että tekstiili ja värillä kyllästetyt rakeet saatetaan kosketuksiin nestettä lisäämättä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jotkut rakeista on kyllästetty määrätyllä väriaineella ja muut rakeet on kyllästetty • « 25 eri väriaineella.

4. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että värjätylle tekstiilille pesun jälkeen tehdään kiinnityskäsittely asettuneen väriaineen kiinnittämiseksi kemiallisesti.

5. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mu- : kainen menetelmä, tunnettu siitä, että rakeet on kyllästetty liuoksella tai dispersiolla, joka sisältää vä-riaineseoksen.

6. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mu- 35 kainen menetelmä, tunnettu siitä, että rakeiden keskimääräinen halkaisija on 0,001 - 20 cm. • ' II 97483

7. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rakeet ovat hohkakiveä.

8. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mu-5 kainen menetelmä, tunnettu siitä, että väriaine on valittu ryhmästä, joka käsittää reaktiivivärit, rikki-värit, kyyppivärit, happovärit, emäksiset värit, kationi-set värit, suoravärit, peittavärit ja pigmentit.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että kyllästettyjen rakeiden painosuhde värjättävään tekstiiliin on noin 1:1 - 100:1, mieluiten noin 2:1 - 50:1.

10. Menetelmä tekstiilien värjäämiseksi epätasaisesti moniväriseksi, tunnettu siitä, että 15 (a) ladataan mainittu tekstiili kammioon yhdessä jäykkien, karkeiden, huokoisten rakeiden kanssa, jotka rakeet on kyllästetty ensimmäisellä väriaineella, (b) viedään tekstiili kosketuksiin rakeiden kanssa, samalla kun tekstiili ja rakeet ovat keskinäisessä sa- 20 tunnaisliikkeessä toistensa suhteen, ajan, joka on riittävä värjäämään tekstiilin satunnaisesti, (c) erotetaan satunnaisesti värjätty tekstiili rakeista, (d) toistetaan vaiheita (a) - (c) rakeilla, jotka * 25 on kyllästetty toisella, erilaisella väriaineella, (e) lämpökäsitellään satunnaisesti värjätty tekstiili väriaineen kiinnittämiseksi tekstiilituotteeseen, ja (f) poistetaan ylimääräinen väriaine satunnaisesti värjäytyneestä tekstiilistä vedellä pesemällä.

11. Tekstiili, joka on värjätty epätasaiseti pa- ·' tenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä.

12. Tekstiili, joka on värjätty epätasaisesti eri väreillä patenttivaatimuksen 3 mukaisella menetelmällä.

13. Tekstiili, joka on värjätty epätasaisesti eri 35 väreillä patenttivaatimuksen 10 mukaisella menetelmällä.

• · 14 97483