FI96610C - Menetelmä hyaluronihapon täydellisesti tai osittain silloitettujen esterien valmistamiseksi - Google Patents

Description

96610

Menetelmä hyaluronihapon täydellisesti tai osittain silloitettujen esterien valmistamiseksi Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen menetelmä hyaluronihapon täydellisesti tai osittain silloitettujen esterien valmistamiseksi.

Tällaiset esterit voidaan muodostaa hyaluronihaposta ja poly-hydrisistä alkoholeista esteröimällä alkoholit hyaluronihap-popolysakkaridin kahdella tai useamalla karboksiryhmällä, jotka esterit hyaluronihapon samalaisten tai erilaisten molekyylien yllä mainittujen karboksifunktioiden välisistä siltasidoksista johtuen voidaan esittää käsitteellä "silloitettu" . Nämä silloitetut esterit voivat olla täydellisiä tai osittaisia ja viimeksi mainituissa lisää karboksifunktioita voi olla esteröity monohydrisillä tai polyhydrisillä alkoholeilla ilman, että muodostuu siltoja (esteriryhmiä, joita tämän jälkeen nimitetään "yksinkertaisiksi"). Molemmissa silloitetuissa osittaisissa esterityypeissä esteröimättömät karboksifunktiot voivat olla vapaita tai ne on muodostettu suolaksi metalleilla tai orgaanisilla emäksillä.

Menetelmän avulla aikaansaatavia uusia silloitettuja hyal-uronihappoestereitä voidaan käyttää biologisesti hajaantuvissa muovimateriaaleissa sanitääristen ja kirurgisten tuotteiden valmistamiseksi, farmauseuttisella ja kosmeettisella alalla.

Seuraavassa kuvataan esillä olevan keksinnön lisäksi hyal-uronihappoesterien ja niiden suolojen valmistusta, ominaisuuksia ja käyttöä yleisemmin.

. · ·

Uusien esterien käyttö riippuu siltaesteröinnin asteesta, s.o. karboksifunktioiden yllä mainituilla polyhydrisillä alkoholeilla esteröityjen silloitettujen ryhmien määrästä, yksinkertaisten esteröityjen ryhmien määrästä ja lopuksi myös suolaksi muodostettujen ryhmien määrästä, jolloin tämä este-röinti- tai suolaksimuodostamisaste vaikuttaa tuotteen liu- 2

966 TO

kenevuuteen ja sen viskoosis-elastisiin ominaisuuksiin. Siten esimerkiksi täydelliset silloitetut esterit ovat käytännöllisesti katsoen liukenemattomia vesipitoisiin nesteisiin ja ne ovat erittäin sopivia molekyylirakenteensa ansiosta muovimateriaalien ja hartsien valmistukseen ja näiden materiaalien lisäaineina käytettäviksi. Esterit, joissa on keskimääräinen tai alhainen esteröintiaste, ja niiden epäorgaanisten tai orgaanisten emästen kanssa muodostetut suolat ovat enemmän tai vähemmän liukenevia vesipitoisissa olosuhteissa ja niistä voidaan valmistaa sellaisia geelejä, joita voidaan käyttää sekä kosmetiikassa että farmakologiassa ja lääketieteellis-sanitäärisellä alalla.

EP-hakemusjulkaisussa 0 161 887 esitetään joitakin hyalu-ronihapon silloitettuja johdannaisia, jotka saadaan saattamalla reagoimaan "polyfunktionaalisiksi" nimitetyt epoksiyh-disteet. Yllä mainitussa patenttijulkaisussa käsite "poly-funktionaaliset epoksiyhdisteet" tarkoittaa hiilivetyjä, joissa on vähintään yksi epoksifunktio ja mahdollisesti myös muutettavia funktioita epoksifunktioissa, jolloin silloitus-reaktio tapahtuu epoksiryhmien kautta. Näistä funktioista patentissa mainitaan ainoastaan halogeenit. Näistä polyfunk-tionaalisista epoksiyhdisteistä mainitaan ainoastaan muutama esimerkki yllä mainitussa patenttihakemuksessa, nimittäin: epikloorihydriini, epibromihydriini, metyyliepikloorihydrii-ni, metyyliepibromihydriini, 1,2-bis(2,3-epoksipropoksi)-etaani, 1,4bis(2,3-epoksipropoksi)-butaani, l,6-bis(2,3-epoksipropoksi)-butaani, 1,6-bis(2,3-epoksipropoksi)-heksaani ja bisfenoli A:n ja bisfenoli F:n glysidyylieetteri. Sanotussa hakemuksessa, jonka vaatimukset on rajoitettu koskemaan bisepoksiyhdisteen halometyylioksiraanin käyttöä samoin kuin se on rajoitettu mahdollisissa sovelluksissa, käytetty valmistusmenetelmä tuottaa hyaluronihapon silloitettuja esterei-tä, joiden esteröintiaste on alhainen. Kuten viitejulkaisun esimerkeistä voidaan nähdä, saavutetaan itseasiassa korkeintaan 4 %:n esteröinti saatettaessa hyaluronihappo reagoimaan epikloorihydriinin kanssa (esimerkki 4) sellaisen tuotteen valmistamiseksi, jolla on alhainen liukenevuusaste.

il ' il i nii i r « si 3 96610

Esillä olevan keksinnön avulla voidaan valmistaa useita silloitettuja estereitä, mukaanlukien erityiset esterit, joissa esteriryhmät sisältävät radikaaleja, jotka ovat substituoi-mattomia hydroksyylillä (kuten tuotteissa, jotka saadaan yllä olevien epoksidien ja hyaluronihapon tai sen suolojen reaktiosta) . Etenkin keksintö saa aikaan sekaestereitä, jotka käsittävät silloitettujen esteriryhmien ja muutamien silloit-tamattomien esteriryhmien seoksen, jolloin silloittavien ryhmien määrä voi olla yli 10 % kaikista hyaluronihapon disakkaridiyksiköistä.

GB-hakemusjulkaisussa 2 151 244 A ja DE-hakemusjulkaisussa 34 34 082 AI on esitetty joitakin hyaluronihapon silloitettuja johdannaisia, jotka saadaan formaldehydin, dimetyloliure-an, dimetylolietyleeniurean, polyatsiridiinin, polyisosyanaatin ja divinyylisulfonin avulla. Tällaiset johdannaiset ovat liukenemattomia ja biologisen soveltuvuutensa johdosta niitä ehdotetaan käytettäviksi in vivo erilaisten proteettisten tuotteiden, kuten sydänläppien, suoniliitinten jne. muodossa. Niitä voidaan myös lisätä erilaisten tuotteiden valmistuksessa käytettäviin polymeerisiin materiaaleihin. Näissä patenteissa käytetään etyylioksidia "silloitus"-aineena, mutta niissä ei ole esitetty menetelmää eikä myöskään valmistettua tuotetyyppiä. Muiden silloitettujen johdannaisten rakennetta ei ole eritelty eikä silloituksen muodostavien sidosten tyyppiä ole mainittu. Formaldehydin ja yllä mainittujen substituoitujen ureatyyppien ollessa kyseessä tämä voisi tarkoittaa johdannaisia, jotka käsittävät semiasetaaliraken-teen omaavan hyaluronihapon karboksiryhmiä, kun taas muissa ’··♦. tapauksissa voitaisiin tarkoittaa hydroksyylien alkyloituja - _ ' tuotteita.

Tästä syystä on mahdollista määrittää tämän keksinnön pääkohteeksi hyaluronihapon sellaisten täydellisten ja osittaisten silloitettujen esterien valmistus, jotka on muodostettu alifaattisten polyhydristen alkoholien kanssa. Osittaisissa silloitetuissa estereissä voi olla karboksiryhmiä, jotka on esteröity alifaattisilla, aralifaattisilla tai heterosykli- - 96610 4 sillä, monohydrisillä tai polyhydrisillä alkoholeilla, ja osittaisissa estereissä voi esiintyä esteröimättömiä, epäorgaanisten tai orgaanisten emästen kanssa suolaksi muodostettuja karboksiryhmiä, lukuunottamatta silloitettuja este-reitä, jotka saadaan halometyylioksiraanin tai bisepoksiyh-disteen vaikuttaessa hyaluronihappoon.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Käsitettä "hyaluronihappo" käytetään kirjallisuudessa määrittämään hapanta polysakkaridia, jolla on erilaisia mole-kyylipainoja ja joka muodostuu D-glukoroni- ja N-asetyyli-D-glukosamiinihapon tähteistä, joita esiintyy luonnollisesti solupinnoissa, selkärakaisten sidekudosten emäksisissä eks-trasellulaarisissa aineissa, nivelten synoviaalisessa nesteessä, silmän lasiaisnesteessä, ihmisen napanuorakudoksessa ja kukon heltoissa. Hyaluronihapolla on tärkeä merkitys biologisessa organismissa, useiden kudosten, kuten ihon, jänteiden, lihasten ja rustojen solujen mekaanisena tukena ja tästä syystä solun sisäisen matriisin pääkomponenttina, mutta sillä on myös muita tärkeitä merkityksiä biologisissa proses-: * seissa, kuten kudosten kostutus, voitelu, solumigraatio, solutoiminnat ja erittely (ks. esimerkiksi A. Balazs et ai., Cosmetics & Toiletries, italialainen julkaisu n:o 5/84, s. 8-17).

Hyaluronihappo voidaan uuttaa yllä mainituista luonnollisista kudoksista, esim. kukon heltoista tai myös määrätyistä bak-teereista. Uuttamalla saadun koko hyaluronihapon molekyy-lipaino on 8 - 13 miljoonaa. Kuitenkin tämän polysakkaridin molekyyliketju voidaan hajottaa melko helposti erilaisten fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden vaikutuksessa esimerkiksi mekaanisella laitteella tai säteilytyksen tai hyd-rolysointi-, hapetus- tai entsymaattisten aineiden vaikutuk-"···’ sessa. Tästä syystä jopa alkuperäisten uutteiden tavallisissa puhdistusmenetelmissä saadaan hajotettuja fraktioita, joilla on alhaisempi molekyylipaino (ks. Balazs et ai., ks. yllä).

!l ' m i |i||| Iti»: 5 96610

Hyaluronihappoa, sen molekyylifraktiota ja vastaavia suoloja on käytetty lääkeaineina ja niiden käyttöä kosmetiikassa on myös ehdotettu (ks. esimerkiksi yllä mainittu artikkeli Ba-lazs et ai. ja ranskalainen patentti n:o 2478468). Terapeuttisena aineena hyaluronihappoa ja sen suoloja on käytetty olennaisesti terapiassa artropatiaan, esim. eläinlääketieteessä hevosten artriitin hoitamiseksi [Acta Vet. Scand. 167. 379 (1976)]. Luonnollisten elinten ja kudosten apu- ja korvaavana terapeuttisena aineena hyaluronihappoa, sen mole-kyylifraktioita ja niiden suoloja on käytetty oftalmisessa kirurgiassa (ks. esimerkiksi Balazs et ai., Modern Problems in Ophthalmology, Voi. 10, 1970, s. 3 - E.B. Strieff, S. Karger, Basel; Viscosurgery and the Use of Sodium Hyaluronate During Intraocular Lens Implantation, Paper presented at the International Congress and First Film Festival on Intraocular Implantation, Cannes, 1979; ja US-patentti 4 328 803, jossa on kirjallisuuden yhteenveto HY:n käytöstä oftalmologiassa, ja US-patentti 4 141 973). EP-hakemusjulkaisussa 0 138 572 A3 esitetään hyaluronihapon molekyylifraktio, jota voidaan käyttää esimerkiksi natriumsuolana intaokulaarisiin ja vastaavasti intra-artikulaarisiin injektioihin, jotka soveltuvat korvaamaan silmän sisäiset nesteet ja artropatiaterapiaan.

’ · Hyaluronihappoa voidaan käyttää myös lisäaineena useissa polymeerisissä materiaaleissa, joita käytetään lääketieteellisissä ja kirurgisissa artikkeleissa, kuten polyuretaaneissa, polyestereissä, polyolefiineissa, polyamideissa, polysi-loksaaneissa, vinyyli- ja akryylipolymeereissä ja hiilikuiduissa, jolloin ne tekevät näistä materiaaleista biologisesti sopivia. Tässä tapauksessa HY:n tai sen jokin suola lisätään siten, että peitetään tällaisten materiaalien pinta sillä tai dispergoidaan se näihin tai käytetään näitä molempia yhdessä. Tällaisia materiaaleja voidaan käyttää valmistettaessa sani-täärisiä ja lääketieteellisiä artikkeleita, kuten sydänläp-piä, intraokulaarisia linssejä, vaskulaarisia kiinnittimiä, tahdistimia ja vastaavia (ks. US-patentti 4 500 676).

Käsitettä "hyaluronihappo" käytetään yleisesti virheellisessä 6 96610 merkityksessä tarkoittaen, kuten yllä olevasta voidaan nähdä, polysakkaridien koko ryhmää, joissa vaihtelevat D-glukuroni-ja N-asetyyli-D-glukosamiinihapon tähteet, joilla on vaihte-leva molekyylipaino, tai jopa niiden hajonneita fraktioita ja siten monikkomuoto "hyaluronihapot" voi näyttää tarkoituksenmukaisemmalta. Yksikkömuotoa käytetään kuitenkin kaikesta huolimatta tässä selityksessä samoin kuin molekyylifraktioiden kohdalla ja lisäksi lyhennettä "HY" käytetään usein tämän kollektiivisen käsitteen sijasta.

On todettu, että myös hyaluronihapon alifaattisten, arali-faattisten, sykloalifaattisten tai heterosyklisten alkoholien kanssa muodostetuilla estereillä on samanlaisia tai jopa parempia ominaisuuksia kuin itse happaman polysakkaridin estereillä ja niitä voidaan käyttää paremmin yllä mainituilla käyttöaloilla. Näitä estereitä ja niiden valmistusmenetelmää on esitetty rinnakkaisessa FI-patenttihakemuksessa 862878. Korkean esteröintiasteen omaavat esterit ja etenkin täydelliset esterit ovat päinvastoin kuin hyaluronihappo hyvin liukenevia orgaanisissa liuottimissa, esimeriksi dimetyylisul-foksidissa. Siten esimerkiksi huoneen lämpötilassa HY:n bentsyyliesteri liukenee DMSO:ssa 200 mg/ml:n määränä. Tämä liukenevuus määrätyissä orgaanisissa liuottimissa yhdessä erityisten ja leimaa-antavien viskoosis-elastisten ominaisuuksien kanssa mahdollistaa sanitääristen, lääketieteellis-·· ten ja kirurgisten tuotteiden valmistamiseksi, jotka eivät liukene suolaliuokseen ja joilla on erityinen haluttu muoto: ensin HY-esterin liuos valmistetaan orgaanisessa liuottimes-sa, erittäin viskoosinen liuos muotoillaan sitten valmiin tuotteen haluttuun muotoon ja lopuksi orgaaninen liuotin uutetaan toisella liuottimena, joka sekoittuu ensimmäisen kanssa, mutta johon HY-esteri ei liukene. Nämä edut ovat löydettävissä, mahdollisesti jopa suuremmassa määrin, tämän keksinnön mukaisissa silloitetuissa yhdisteissä.

Silloitetut esterit voivat olla johdettuja mistä tahansa alifaattisesta polyhydrisestä alkoholista, mutta mieluummin ne on johdettu polyhydrisistä alkoholeista,

Il : . Utit Uit liitä i ä i 7 96610 joissa on korkeintaan 8 alkoholifunktiota ja etenkin 4 tällaista funktiota ja korkeintaan 16 hiiliatomia. Käsite "poly-hydrinen" tarkoittaa tarkasti ottaen yleensä alkoholeja, joissa on kolme tai useampi hydroksiryhmä, kuten taas käsitteet "dihydrinen" tai "glykoli" tarkoittavat yleensä alkoholeja, joissa on 2 hydroksiryhmää. Kuitenkin tässä käytettynä käsite "polyhydrinen" tarkoittaa alkoholeja, joissa on 2 tai useampi hydroksiryhmä. Siten "polyhydriset" alkoholit voivat olla dihydrisiä alkoholeja, trihydrisiä, tetrahydrisiä, penta- tai heksahydrisiä alkoholeja. Näistä mainittakoon etenkin glyseriini, kolme erytriitti-isomeeriä, pentaeryt-riitti, 4 ksylitoli-isomeeriä ja 10 dulsitoli-imeeriä.

Uusissa estereissä "sillat" voivat johtua erilaisista yllä mainituista polyhydrisistä alkoholeista, mutta mieluummin valmistetaan estereitä, joissa kaikki "sillat" johtuvat samasta polyhydrisestä alkoholista.

Uusien estereiden tärkein luokka on dihydrisistä alkoholeista, s.o. glykoleista johtuvat. Tällaisissa glykoleissa on mieluummin korkeintaan 16 hiiliatomia ja ennen kaikkea korkeintaan 8 hiiliatomia. Näistä mainittakoon etenkin eteenig-lykoli, propyleeniglykoli, butyleeniglykoli, pentaanista, heksaanista, heptaanista, oktaanista ja niiden asemaisomee-reistä johtuvat glykolit. Tällaisissa glykoleissa voi olla kuitenkin myös kaksoissidoksia, esim. 1-3 kaksoissidosta.

Yksinkertaiset esteriryhmät, joita voi olla läsnä silloitettujen ryhmien lisäksi, voivat johtua alifaattisistä, arali- ,··/. faattisista, alisyklisistä tai heterosyklisistä alkoholeista » » · jta ne voivat olla substituoituja tai substituoimattomia, • tyydyttyneitä tai tyydyttymättömiä. Alifaattisia alkoholeja ovat esimerkiksi ne, joissa on korkeintaan 34 hiiliatomia ja jotka voivat tyydyttyneitä tai tyydyttymättömiä ja jotka voi olla mahdollisesti myös substituoitu muilla vapailla funktionaalisilla tai funktionaalisesti muunnetuilla ryhmillä, kuten amino-, hydroksi-, aldehydi-, keto-, merkapto- tai karboksi-ryhmillä tai ryhmillä, jotka on johdettu näistä, kuten hydro- 96610 8 karbyyli- tai di-hydrokarbyyliamiiniryhmillä (tästä lähtien käsitettä "hydrokarbyyli" käytetään tarkoittamaan sekä mono-valenttisia hiilivetyjen radikaaleja, kuten -CnH2n+1-tyyppiä, että bivalenttisia tai trivalenttisia radikaaleja, kuten "alkyleenejä" -CnH2n tai "alkylideenejä" -CnH2n) , eetteri- tai esteriryhmillä, asetaali- tai ketaaliryhmillä, tioeetteri-tai tioesteriryhmillä ja esteröidyillä karboksyyli- tai

H

karbamidiryhmillä ja karbamidiryhmillä, jotka on substituoitu yhdellä tai kahdella hydrokarbyyliryhmällä, nitriiliryhmillä tai halogeeneilla. Substituoiduista alkoholeista valitaan mieluummin sellaisia, joissa on 1 tai 2 yllä mainittua funktiota .

Yllä mainituista, hydrokarbyyliradikaaleja sisältävistä ryhmistä etusijalla ovat alemmat alifaattiset radikaalit, esimerkiksi alkyylit, joissa on korkeintaan 6 hiiliatomia. Tällaiset alkoholit voi olla myös katkaistu hiiliatomi-ketjussa heteroatomeilla, kuten happi-, typpi- tai rikki-atomeilla. Voidaan käyttää alkoholeja, joissa on korkeintaan 12 ja etenkin 6 hiiliatomia, ja sellaisia substituoituja alkoholeja, joissa mainituissa amino-, eetteri-, esteri-, tioeetteri-, tioesteri-, asetaali- ja ketaaliryhmän hydro-karbyyliradikaalit merkitsevät korkeintaan 4 hiiliatomia sisältäviä alkyyliryhmiä ja joissa myös esteröidyissä karboksi- tai substituoiduissa karbamidiryhmissä hydro-··' karbyyli ryhmät ovat alkyylejä, joissa on sama määrä hiili- atomeja, ja joissa amino- tai karbamidiryhmät voivat olla alkyleeniamiini- tai alkyleeni-karbamidiryhmiä, joissa on korkeintaan 8 hiiliatomia. Näistä alkoholeista tulisi mainita etenkin ne, jotka ovat tyydyttyneitä ja substituoi-mattomia, kuten esimerkiksi metyyli-, etyyli-, propyyli- ja • isopropyylialkoholit, n-butyyli-, isobutyyli-, tert.-butyy- lialkoholi, amyylialkoholit, pentyyll-, heksyyli-, oktyyli-, nonyyli- ja dodekyylialkoholit ja ennen kaikkea sellaiset, joissa on suora ketju, kuten n-oktyyli- ja dodekyylialkoholit.

Substituoiduista alkoholeista etusijalla ovat jo mainitut il iiM M li I I » *1 1 9 96610 glykolit, joita muuten käytetään "siltojen" muodostukseen, mutta myös polyhydriset alkoholit, kuten glyseriini, aldehy-dialkoholit, kuten tartronialkoholi, karboksialkoholit, kuten maitohapot, ar-oksipropionihappo, glykolihappo, omenahappo, viinihapot, sitruunahappo, aminoalkoholit, kuten aminoeta-noli, aminopropanoli, n-aminobutanoli ja niiden amiinifunkti-on dimetyyli- ja dietyylijohdannaiset, koliini, pyrrolidinyy-lietanoli, piperidinyylietanoli, piperatsinyylietanoli ja vastaavat n-propyyli- tai n-butyylialkoholin johdannaiset, monotioetyleeniglykoli tai sen alkyylijohdannaiset, esim. merkaptofunktion etyylijohdannainen. Korkeammista tyydyttyneistä alifaattisista alkoholeista etusijalla ovat esimerkiksi setyylialkoholi ja myrisyylialkoholi, mutta tärkeitä ovat myös korkeammat tyydyttymättömät, yhden tai kaksi kaksoissi-dosta sisältävät alkoholit, kuten etenkin sellaiset, jotka sisältyvät useihin eteerisiin öljyihin ja joilla on affiniteetti terpeenin suhteen, kuten esimerkiksi sitronelloli, geranioli, neroli, nerolidoli, linalooli, farnesoli ja fyto- li. Tyydyttymättömistä alemmista alkoholeista mainittakoon allyylialkoholi ja propargyylialkoholi.

Aralifaattisista alkoholeista mainittakoon ennen kaikkea sellaiset, joissa on vain yksi bentseenitähde ja joissa ali-faattisessa ketjussa on korkeintaan 4 hiiliatomia, joissa bentseenitähde voi olla substituoitu 1-3 metyyli- tai hyd-roksyyliryhmällä tai halogeeniatomeilla, etenkin kloorilla, bromilla ja jodilla, ja joissa alifaattinen ketju voi olla substituoitu yhdellä tai useammalla funktiolla, kuten vapaalla amino- tai mono- tai dimetyyyliryhmillä tai pyrrolidinyy-li- tai piperidiiniryhmillä. Näistä alkoholeista mainittakoon etenkin bentsyylialkoholi ja fenetyylialkoholi.

Sykloalifaattiset alkoholit (myös sykloalifaattis-alifaatti-set alkoholit) voivat johtua mono- tai polysyklisistä hiilivedyistä ja niissä on mieluummin korkeintaan 34 hiiliatomia. Substituoiduissa alkoholeissa substituentit voivat olla samoja kuin alifaattisten alkoholien yhteydessä mainitut.

« 96610 10

Syklisistä yksirenkaisista hiilivedyistä johtuvista alkoholeista mainittakoon etenkin sellaiset, joissa on korkeintaan 12 hiiliatomia, jolloin renkaissa on mieluummin 5-7 hiili-atomia, jotka voivat olla substituoituja esimerkiksi 1-3 alempialkyyliryhmällä, kuten metyyli-, etyyli-, propyyli- tai isopropyyliryhmällä. Tämän ryhmän erityisinä alkoholeina voidaan mainita seuraavat: sykloheksanoli, syklohek-saanidioli, 1,2,3-sykloheksaanitrioli ja 1,3,5-syklohek-saanitrioli (floroglusitoli), inositoli. Heterosyklisten alkoholien voidaan katsoa johtuvan yllä mainituista sykloali-faattisista tai alifaattis-sykloalifaattisista alkoholeista, jos näissä lineaariset tai sykliset ketjut on katkaistu yhdellä tai useammalla heteroatomilla, esimerkiksi -O-, -S-, -N=- ja -NH-ryhmillä ja näissä voi esiintyä yksi tai useampi kaksoissidos, etenkin 1-3 kaksoissidosta, jolloin ne sisältävät myös aromaattisen rakenteen omaavia heterosyklisiä yhdisteitä. Ne voivat olla yksinkertaisia alkoholeja, kuten furfuryylialkoholi, tai monimutkaisemman rakenteen omaavia alkoholeja, kuten sellaisia, joita esiintyy useissa alkaloidi johdannaisissa ja useissa lääkeaineissa.

Kuten jo mainittiin, uusia silloitettuja johdannaisia voidaan käyttää hyaluronihapon tai sen suolojen tai yllä mainittujen rinnakkaisessa FI-patenttihakemuksessa esitettyjen esterien pääkäyttöalueilla. Kuten jo mainittiin uusia johdannaisia *' . voidaan tästä syystä käyttää etenkin 1) lääkeaineiden, 2) lääkeaineiden farmaseuttisten apuaineiden, 3) kosmeettisten aineiden ja niiden apuaineiden, 4) sanitääristen, lääketieteellisten ja kirurgisten muovituotteiden valmistamiseksi.

• · · Silloitetun esterin tyyppi valitaan tietenkin sen käyttötar koituksen mukaisesti. Tavallisesti hyaluronihapon korkea-as-teinen - täydellinen esteröinti lisää sen lipofiilistä luonnetta ja siten vähentää sen vesiliukoisuutta. Terapeuttisessa tai kosmeettisessa käytössä on erittäin tärkeää säätää este-’· röintiaste siten, että varmistetaan riittävä vesiliukoisuus, vaikka sillä on hyvät lipofiiliset ominaisuudet verrattuna hyaluronihappoon tai sen suoloihin. Luonnollisesti tulisi il i »ft.t UG I I Id : .

11 96610 pitää mielessä itse esteröivän komponentin molekyylikoko, koska se tavallisesti vaikuttaa vesiliukoisuuteen käänteisesti verrannollisella tavalla. Mitä tulee lääkeaineiden käyttöön, tulisi ottaa huomioon suurempi tai pienempi hydrofiili-syys- tai lipofiilisyysaste käsiteltävän kudostyypin, esimerkiksi ihon suhteen dermaalisissa lääkeaineissa.

Uusia silloitettuja johdannaisia voidaan käyttää terapeuttisina aineina itse hyaluronihapon luontaisen ominaisuuden johdosta, esimerkiksi lääkeaineina artriitin hoitamiseksi sekä humaani- että eläinlääketieteessä. Tässä tapauksessa ne johtuvat polyhydrisistä alifaattisista alkoholeista, joilla ei ole farmakologisia ominaisuuksia tai ainoastaan vähäinen aktiivisuus, etenkin 2-8 hiiliatomia sisältävistä dihydri-sistä alkoholeista ja muut läsnäolevat yksinkertaiset este-riryhmät johtuvat mahdollisesti myös alkoholeista, jotka eivät ole farmakologisesti aktiivisia, esimerkiksi monohydri-sistä alifaattisista alkoholeista, joissa on korkeintaan 8 hiiliatomia. Niitä käytetään parenteraalisesti ja etenkin intra-artikulaarisesti.

Silloitetut johdannaiset voivat johtua myös farmakologisesti aktiivista alkoholeista ja etenkin alkoholeista, joista yksittäiset esteriryhmät on johdettu. Niillä on kvalitatiivisesti samanlaiset ominaisuudet kuin alkoholeilla, mutta niillä on määritellympi toiminta-ala, mikä varmistaa tasapainoisemman, vakion ja säännöllisen farmakologisen toiminnan, jota tavallisesti nimitetään pitkitetyksi vaikutukseksi.

Toiset silloitetut johdannaiset taas voivat sisältää kahden tai useamman eri alkoholin yksinkertaisia esteriryhmiä, joilla saattaa olla oma farmakologinen aktiivisuus. Annosta-·· maila sopivasti esteröintikomponentteina käytettyjen eri alkoholityyppien suhdetta on mahdollista saada estereitä, joilla on aktiivisten alkoholien farmakologinen aktiivisuus ilman hyaluronihapon aktiivisuutta ja jotka ovat stabiilimpia ja biologisesti sopivampia mitä tulee farmakologisesti aktiivisten alkoholien aktiivisuuteen ja ominaisuuksiin.

12 96610

Yllä esitetyistä, farmokologisesti aktiivisista alkoholeista johtuvissa johdannaisissa silloitettu hyaluronimolekyyli toimii periaatteessa farmakologisesti aktiivisen komponentin sideaineena ja ne voivat siten kuulua ryhmiin 2) tai 3).

Koska uudet silloitetut johdannaiset toimivat varsinaisina sideaineina käyttöalojen 2) ja 3) mukaisesti, ne johtuvat edullisesti myös yllä mainituista terapeuttisesti inaktiivisista polyhydrisistä alkoholeista ja myös mahdollisesti mo-nohydrisistä alkoholeista johtuvat esteriryhmät ovat mieluummin ilman farmakologista aktiivisuutta. Aktiivinen aine sekoitetaan fysikaalisesti uusien johdannaisten kanssa ja muodostetut lääkeaineet voivat sisältää myös muita farmaseuttisissa valmisteissa yleisesti käytettyjä aineosia ja täyteaineita. Aktiivisen aineen sijasta on mahdollista käyttää aktiivisten aineiden yhdistelmää. Erittäin mielenkiintoisia ovat sellaiset lääkeaineet, joissa uudet hyaluronijohdannaiset toimivat sideaineena ja sisältävät tooppisesti aktiivisia aineita.

Uusissa johdannaisissa vielä silloittamattomien karboksiryh-mien esteröintiin käytettyjä farmakologisesti aktiivisia alkoholeja voivat olla yllä mainittujen lisäksi alifaattis-sykloalifaattiset polysykliset alkoholit, kuten steroidit, sukuhormonit ja niiden synteettiset analogit ja etenkin kortikosteroidit ja niiden johdannaiset, kuten estradioli ja sen metyylijohdannaiset, 17-aseman etinyyli- tai propinyyli-johdannaiset, testosteroni ja sen johdannaiset, kuten 17-a-metyylitestosteroni, 17-of-etinyyli-testosteroni, 1'1,2-dehy-drostestosteroni, norgestrel, 19-nortestosteroni, 19-nor-17a--metyylitestosteroni, antihormonit, kuten syproteroni, kortisoni, hydrokortisoni, deksametasoni, betametasoni, parame-tasoni, flumetasoni, fluokinoloni, klobetasoli, beklometaso-ni, alfaksoloni, bolasteroni. Muita terapeuttisesti aktiivisia aineita ovatesimerkiksi vitamiinit, kuten akseroftoli, vitamiinit D2 ja D3, aneuriini, laktoflaviini, askorbiinihap-po, riboflaviini, tiamiini, pantoteenihappo. Heterosyklisistä alkoholeista mainittakoon atropiini, skopolamini, kinkoniini, kinkonidiini, kiniini, morfiini, kodeiini, nalorfiini, N-bu- il ΙΊΗ l-liSi . 96610 13 tyyliskopolammoniumbromidi, ajmaliini, fenyylietyyliamiinit, kuten efedriini, isoproterenoli, epinefriini, fenotiat-siinilääkeaineet, kuten perfenatsiini, pipotiatsiini, kar-fenatslini, homofenatsiini, asetofenatsiini, flufenatsiini, N-hydroksietyyliprometatsiinikloridi, tioksanteenilääkeai-neet, kuten flupentiksoli ja klopentiksoli, antikonvulsiivi-set aineet, kuten meprofendioli, antipsykoottiset aineet, kuten opipramoli, antiemeettiset aineet, kuten oksipendyyli, analgeettiset aineet, kuten karbetidiini ja fenoperidiini ja metadoli, hypnoottiset aineet, kuten etodroksitsiini, anerok-tiset aineet, kuten bentshydroli ja difemetoksidiini, hieman rauhoittavat aineet, kuten hydroksitsiini, lihaksia relaksoi-vat aineet, kuten kinnamedriini, difylliini, mefenesiini, metokarbamoli, klorfenesiini, 2,2-dietyyli-l,3-propaanidioli, kvaifenesiini, hydrosilamidi, koronaarivasodilataattorit, kuten dipyridamoli ja oksifedriini, adrenergiset salpaajat, kuten propanololi, timololi, pindololi, bupranololi, ateno-loli, metoprololi, praktololi, antineoplastiset aineet, kuten 6-atsauridiini, sytarabiini, floksuridiini, antibiootit, kuten kloramfenikoli, tiamfenikoli, erytromysiini, oleando-mysiini, linkomysiini, antiviraaliset aineet, kuten jodoksu-ridiini, periferaaliset vasodilataattorit, kuten isonikoti-nyylialkoholi, hiilianhydraasin inhibiittorit, kuten sulo-karbilaatti, antiastmaattiset ja anti-inflammatoriset aineet, kuten tiaramidit, sulfamidit, kuten 2-p-sulfanilinoetanoli.

· • · Tässä esitettyjä uusia silloitettuja johdannaisia voidaan tietenkin käyttää samoissa tapauksissa kuin vapaita alkoholeja.

Silloitetuista johdannaisista on mahdollista valmistaa tähän astista stabiilimpia lääkeaineita. Tästä syystä on mahdollista toisaalta valmistaa sellaisia silloitettuja johdannaisia, jotka on tarkoitettu käytettäviksin samoissa indikaatioissa kuin itse hyaluronihappoa, esim. inta-artikulaarisissa injek-toissa, joissa silloitettu johdannainen toimii kantoaineena. Verrattuna vapaaseen happoon johdannaisilla on parempi hyal-uronidaasistabiilius, jolloin niiden avulla on mahdollista 14 96610 saada huomattavasti pitempään kestävä aktiivisuus. Toisaalta on mahdollista valmistaa lääkeaineita, joilla on yllä mainittujen johdannaisten "pitkitetty vaikutus ja joissa on myös terapeuttisesti aktiivisista alkoholeista johtuvia esteriryh-miä. Näissä farmakologisesti aktiivinen alkoholi vapautuu hyvin hitaasti elimistöön esteraasien avulla. Yllä mainitun kohdan 4) mukaiseen käyttöön uudet silloitetut johdannaiset valmistetaan ennen kaikkea farmakologisesti inerttien alkoholien, esimerkiksi bivalenttisten tyydyttyneiden alifaattis-ten, etenkin 2-8 hiiliatomia sisältävien alkoholien, glyse-riinin ja monovalenttisistä alkoholeista ennen kaikkea ali-faattisten alkoholien kanssa, mutta myös muiden yllä mainittujen silloittamattomien karboksiryhmien osittaiseen este-röintiin tarkoitettujen alkoholien kanssa. Tästä viimeksi mainitusta ryhmästä erittäin mielenkiintoisia ovat tyydytty-mättömät alkoholit, esimerkiksi sellaiset, joissa on yksi tai useampi kaksoissidos, kuten vinyyli- tai allyylialkoholit ja niiden kondensoidut johdannaiset, kuten etenkin polyvinyy-lialkoholi ja glyseriini. Tässä tapauksessa on myös mahdollista käyttää sekaestereitä erityisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Alisyklisiä alkoholeja voidaan myös käyttää, esimerkiksi sellaisia, jotka on johdettu syklopentaanista ja sykloheksaanista ja niiden johdannaisista, jotka on substi-tuoitu alempialkyyliryhmillä, esimerkiksi 1-4 hiiliatomia sisältävillä alkyyleillä, etenkin metyyliryhmillä.

Kosmeettiseen käyttöön käytetään mieluummin silloitettuja johdannaisia, joissa on esteröityjä ryhmiä ja jotka ovat olennaisesti samanlaisia kuin yllä on esitetty sanitääristen, lääketieteellisten ja kirurgisten tuotteiden yhteydessä. Samoin voidaan käyttää terpeenialkoholeja, kuten yllä mainittuja, etenkin tuoksuvia alkoholeja parfyymien ja tuoksuvien voiteiden valmistamiseksi.

Kaikissa näissä silloitetuissa johdannaisia karboksiryhmät, joita ei ole "silloitettu" tai esteröity, voivat olla vapaita tai suolaksi muodostettuja. Suolat voi olla muodostettu epäorgaanisten emästen, esimerkiksi alkalimetallien, kuten il Utti lii li in 1« i , i 96610 15 kaliumin ja etenkin natriumin ja ammoniumin ja maa-aikaiime-tallien, kuten kalsiumin tai magnasiumin ja aluminiumin kanssa tai ne voi olla muodostettu orgaanisten emästen, etenkin atsotoitujen emästen ja siten alifaattisten, arali-faattisten, sykloalifaattisten tai heterosyklisten amiinien kanssa. Nämä suolat voivat johtua terapeuttisesti sopivista, mutta inaktiivisista amiineista tai terapeuttisesti aktiivisista amiineista.

Edellä mainituista tärkeitä ovat ennen kaikkea alifaattiset amiinit, kuten mono-, di- ja trialkyyliamiinit, joiden alkyy-liryhmissä on korkeintaan 18 hiiliatomia, tai aralkyyliamiinit, joissa on sama määrä hiiliatomeja alifaattisessa osassa ja joissa aryyli merkitsee bentseeniryhmää, joka on mahdollisesti substituoitu 1-3 metyyliryhmällä tai halogeeniatomil-la tai hydroksyyliryhmällä. Suolojen muodostukseen tarkoitetut biologisesti inaktiiviset emäkset voivat olla myös syklisiä, kuten monosyklisiä alkyleeniamiineja, joiden sykleissä on 4 - 6 hiiliatomia ja joiden syklit on mahdollisesti katkaistu heteroatomeilla, kuten typellä, hapella ja rikillä, kuten piperidiini, piperatsiini tai morfoliini, tai jotka voivat olla substituoituja esimerkiksi amiini- tai hydroksyy-lifunktioilla, kuten aminoetanoli, etyleenidiamiini, efedriini tai koliini.

On myös mahdollista muodostaa osittaisestereiden kvaternää-risiä ammoniumsuoloja, esimerkiksi tetra-alkyyliammoniumin suoloja, etenkin sentyyppisiä suoloja, joiden neljännessä alkyyliryhmässä on 1 - 4 hiiliatomia, esimerkiksi metyyliryh-mä.

Biologisesti aktiiviset amiinit, joiden terapeuttiset vaikutukset voidaan ottaa käyttöön, käsittävät atsotoidut ja emäksiset lääkeaineet, kuten sellaiset, jotka kuuluvat seuraaviin ryhmiin: alkaloidit, peptidit, fenotiatsiinit, bentsodiatse-piinit, tioksanteenit, hormonit, vitamiinit, antikonvulsiivi-set, antipsykoottiset, antieemettiset, anesteettiset, hypnoottiset, anorektiset, rauhoittavat, lihaksia relaksoivat 96610 16 aineet, koronaarivasodilataattorit, antineoplastiset aineet, antibiootit, antibakteeriset, antiviraaliset, antimalaria-ai-neet, hiilianhydraasin inhibiittorit, ei-steroidiset anti-inflammatoriset aineet, vasokonstriktorit, kolinergiset agonis-tit, kolinergiset antagonistit, adrenergiset agonistit, adrenergiset salpaajat, narkoottiset antagonistit.

Kaikki ne lääkeaineet, joissa on emäksisiä atsotoituja ryhmiä, voidaan mainita esimerkkeinä esterien käytöstä. Esteröi-mättömien ryhmien suolaksi muodostaminen terapeuttisesti aktiivisten emästen kanssa voi korvata tai täydentää uusien silloitettujen johdannaisten sideainetoiminnan, jotka on saatu esteröimällä terapeuttisesti aktiivisilla alkoholeilla, ja siten se muodostaa erään erityisen uusien yhdisteiden käyttötapauksen terapeuttisina apuaineina kohdan 2) mukaisesti. Aktiivisten emästen apuaineina toimivat sekä neutraalit suolat, jotka saadaan lisäämällä emästä stökiömetrinen määrä, että emäksiset suolat, jotka saadaan lisäämällä ylimäärä emästä. Myös hapot, jotka saadaan lisäämällä emästä alimäärä, toimivat apuaineina.

Uudet hyaluronijohdannaiset ovat erittäin käyttökelpoisia, koska ne ovat paikalliseen tai tooppiseen käyttöön tarkoitettuja lääkeaineita, etenkin oftalmologiassa, missä ne sopivat erittäin hyvin yhteen sarveiskalvoepiteelin kanssa ja tästä syystä ne ovat erittäin hyvin siedettäviä ilman herkistymis-vaikutuksia. Edelleen, kun lääkeaineet annetaan konsentroitujen liuosten muodossa, jotka ovat luonteeltaan elastisvis-kooseja, tai kiinteässä muodossa, on mahdollista saada aikaan sarveiskalvoepiteelille homogeenisia, stabiileja ja täysin läpinäkyviä kalvoja, jotka ovat myös hyvin tarttuvia, jolloin ne takaavat lääkeaineen pidennetyn biologisen käytön ja tästä syystä saavat aikaan erinomaisia hidasvaikutteisia valmisteita .

Tällaiset oftalmiset lääkeaineet ovat erittäin arvokkaita veterinäärisellä alueella ottaen esimerkiksi huomioon sen, että tällä hetkellä ei ole olemassa mitään veterinäärisiä r £ .< * r.

- 96Ö ί 0 17 kemiallisia aineita sisältäviä erikoisuuksia. Tavallisesti käytetään näet ihmisten käyttöön tarkoitettuja valmisteita ja nämä eivät voi aina taata jotain tiettyä aktiivisuutta eivätkä ne aina sovi niihin käyttöolosuhteisiin, joissa niitä käytetään. Näin on esimerkiksi hoidettaessa tulehduksellista sarveis-sidekalvontulehdusta, tarttuvaa sidekalvontulehdusta tai IBK:ta, tulehdusta, joka esiintyy pääasiassa karjassa, lampaissa ja vuohissa. Oletettavasti näillä kolmella lajilla on yhteiset erityiset etiologiset tekijät ja etenkin karjassa näyttää päämikro-organismina olevan Moraxella bovis (vaikkakaan muita virusperäisiä aineita ei tulisi sulkea pois, kuten kuten Rhinotracheitis-virus. lampaissa Microplasma. Rickettsia ja Clamvdia ja vuohissa Rickettsia). Tauti ilmenee äkillisesti ja pyrkii leviämään nopeasti. Alkuvaiheessa oireille on ominaista luomispasmi ja liiallinen kyyneleritys, minkä jälkeen esiintyy märkäistä tulehdusnestettä, sidekalvontulehdusta ja sarveiskalvontulehdusta, joihin usein liittyy kuumetta, vähentynyt ruokahalu ja maidontuotanto. Etenkin vakavia ovat sarveiskalvon vauriot, jotka lopullisessa vaiheessa voivat johtaa jopa itse sarveiskalvon reikiin. Kliininen vaihe vaihtelee muutamasta päivästä useihin viikkoihin.

Hoitoina käytetään valtavia määriä kemiallisia aineita, jotka annetaan sekä paikallisesti (usein yhdessä anti-inflammatoristen steroidien kanssa) että systeemisesti, kuten tetra-sykliinit, kuten oksitetrasykliini, penisilliini, kuten klok-sasilliini ja bentsyylipenisilliini, sulfonamidit, polymyk-siini B (yhdessä mikonatsolin ja prednisolonin kanssa), kloramfenikoli,-tylosiini ja kloromysetiini. Sairauden paikallishoito, huolimatta sen ilmeisestä yksinkertaisuudesta, muodostaa edelleen ratkaisemattoman ongelman, koska syystä ·* tai toisesta on osoittautunut mahdottomaksi tähän mennessä saada aikaan okulistisia valmisteita, joissa on antibioottien tai sulfamidien terapeuttisesti tehokkaat konsentraatiot kyynelten erityksessä. Tämä on melko ymmärrettävää liuosten kohdalla ottaen huomioon pääasiassa näiden eläinten pään vino asento, mutta se koskee myös puolikiinteitä lääkeaineita, koska tavallisesti käytetyillä täyteaineilla ei ole laatuja, 18 96610 jotka tarvitaan sarveiskalvopinnalle tapahtuvaa tartuntaa varten. Tämä johtuu siitä, että niillä ei ole tavallisesti aktiivisen aineen riittävän korkeaa konsentraatiota eivätkä voi saavuttaa sen täydellistä jakautumista (s.o. jakogradien-tin läsnäollessa). Näiden tavanomaisten silmätippojen puutteita oftalmiassa ovat esittäneet Slatter et ai. julkaisussa "Austr. vet. J.", 1982, 59 (3) s. 69-72. Hyaluronihappo-estereillä nämä vaikeudet voidaan eliminoida. Hyaluroni-esteri apuaineena oftalmisissa lääkeaineissa todella mahdollistaa erinomaisten valmisteiden muodostamisen, joissa ei ole aktiivisen aineen konsentraatiogradientteja ja ovat siitä syystä täysin homogeenisia, täysin läpinäkyviä ja tarttuvat erinomaisesti sarveiskalvoepiteeliin, eivät aiheuta herkistymistä, ovat erinomaisia aktiivisen aineen sideaineita ja ovat mahdollisesti myös hidasvaikutteisia.

Uusia johdannaisia sisältävät lääkeaineet, joita voidaan käyttää oftalmiassa, koskevat pääasiassa mioottista, haavaa parantavaa, anti-inflammatorista ja antimikrobista/anti-bioottista aktiivisuutta. Esimerkkeinä antibioottisista aineista mainittakoon: emäksiset ja eiemäksiset antibiootit, esimerkiksi aminoglukosidit, makrolidit, tetrasykliini ja peptidit, kuten gentamysiini, neomysiini, streptomysiini, dihydrostreptomysiini, kanamysiini, amikasiini, tobramysiini, spektinomysiini, erytromysiini, oleandomysiini, karbomysiini, spiramysiini, oksitetrasykliini, rolitetrasykliini, basit-1* rasiini, polymyksiini B, gramisidiini, kolistiini, kloram- fenikoli, linkomysiini, vankomysiini, novobiosiini, ris-tosetiini, klindamysiini, amfoterisiini B, griseofulviini, nystatiini ja mahdollisesti niiden suolat, kuten sulfaatit tai nitraatit, tai niiden keskinäiset tai muiden aktiivisten aineiden, kuten seuraavassa mainittujen kanssa muodostetut : seokset.

Muita edullisia oftalmisia lääkeaineita ovat: muut anti-infektiiviset (tartunnanvastaiset) aineet, kuten '· dietyylikarbamatsiini, mebendatsoli, sulfamidit, kuten sulfasetamidi, sulfadiatsiini, sulfisoksatsoli, anti-viraaliset ja anti-tuumori-aineet, kuten jodo-

Il , IS L till I I I H

19 96610 deoksiuridiini, adeniini-arabinosidi, trifluoritymidiini, acyclovir, etyylideoksiuridiini, bromovinyylideoksiuridiini, 5-jodi-5'-amino-2',5'-dideoksiuridiini, steroidiset anti-inf lammatoriset aineet, kuten esimerkiksi deksametasoni, hydrokortisoni, prednisoloni, fluorimetoloni, medrysoni ja mahdollisesti niiden esterit, esimerkiksi fosforihappoesterit ei-steroidiset anti-inflammatoriset aineet, esimerkiksi indometasiini, oksifenbutatsoni, flurbiprofeeni, haavoja parantavat aineet, kuten epidermaalinen kasvutekijä EGF, paikalliset anesteettiset aineet, kuten benoksinaatti, propara-kaiini ja mahdollisesti niiden suolat, kolinergiset agonis-tit, kuten pilokarpiini, metakoliini, karbomyylikoliini, aseklidiini, fysostigmiini, neostigmiini, demakarium ja mahdollisesti niiden suolat, kolinergiset salpaajat, kuten at-ropiini ja sen suolat, adrenergiset agonistit, kuten noradrenaliini, adrenaliini, nafatsoliini, metoksamiini ja mahdollisesti niiden suolat, adrenergiset salpaajat, kuten pro-panololi, timololi, pindololi, bupranololi, atenololi, me-toprololi, oksprenololi, praktololi, butoksamiini, sotaloli, butadriini, labetololi ja mahdollisesti niiden suolat.

Esimerkkeinä aktiivisista aineista, joita voidaan käyttää yksinään tai niiden keskinäisinä tai muiden dermatologiassa käytettyjen aktiivisten aineiden kanssa muodostettuina seoksina mainittakoon: terapeuttiset aineet, kuten anti-infek-tiiviset, antibioottiset, antimikrobiset, anti-inflammatoriset, sytostaattiset, sytotoksiset, antiviraaliset, anesteettiset aineet ja profylaktiset aineet, kuten auringonsuoja aineet, deodorantit, antiseptiset aineet ja desinfektioaineet .

Oftalmologian ja dermatologian esitetyistä esimerkeistä nähdään, että kuvattuja lääkeaineita voidaan käyttää eri lääketieteen aloilla, kuten esim. otolaryngologiassa, gynekologiassa, angiologiassa, neurologiassa ja muissa sisäelinten patologiatyypeissä, joita voidaan hoitaa paikallisesti, esim. rektaalisesti. On tietenkin mahdollista valmistaa terapeutti-** sesti aktiivisten aineiden ja uusien johdannaisten yhdistel- 20 96610 miä parenteraaliseen käyttöön. Tässä tapauksessa injektioiden vesiliuosten valmistamiseksi tulisi valita hyaluronijohdannaisia, joissa on alhainen silloitus- ja/tal esteröintitaso. Johdannaisia, jotka ovat vain hieman vesiliukoisia tai täysin veteen liukenemattomia, voidaan käyttää yhdistelmien valmistamiseksi, jotka sisältävät aktiiviset aineet orgaanisten aineiden liuoksissa, esimerkiksi öljyliuoksissa.

Tässä esitetyt tooppiseen käyttöön tarkoitetut lääkeaineet voivat olla kiinteässä muodossa, kuten jäädytyskuivatettuina jauheina, jotka sisältävät ainoastaan nämä kaksi komponenttia joko seoksena tai erikseen. Tullessaan kosketuksiin hoidettavan epiteelin kanssa tällaiset kiinteät lääkeaineet muodostavat epiteelin mukaan enemmän tai vähemmän konsentroituja liuoksia, joilla on samat ominaisuudet kuin edellä in vitro-valmistetuilla liuoksilla. Nämä liuokset ovat erittäin kiinnostavia. Ne ovat edullisesti tislatussa vedessä tai suolaliuoksessa eivätkä sisällä muuta farmaseuttista sideainetta hyaluronihapon tai sen jonkin suolan lisäksi. Liuosten kon-sentraatiot voivat vaihdella laajalti, esim. 0,01 - 75 % sekä erikseen kummankin komponentin kohdalla että niiden seosten ja suolojen kohdalla. Erittäin edullisia ovat liuokset, joilla on korostetut elastis-viskoosit ominaisuudet, esimerkiksi ne sisältävät 10 - 90 % lääkeainetta tai sen kumpaakin komponenttia.

• 1 * I 4

Erittäin tärkeitä ovat tämäntyyppiset lääkeaineet sekä vedettömässä muodossa (jäädytyskuivatettuna jauheena) tai konsentroituina liuoksina tai laimennettuina vedessä tai suolaliuoksessa, joihin on mahdollisesti lisätty lisä- tai apuaineita, kuten etenkin desinfektioaineita tai mineraalisuoloja, jotka toimivat apuaineena, tai muita.

Lääkeaineista valitaan mieluummin, tapauksen mukaan, sellaiset, joiden happamuusaste soveltuu ympäristöön, johon ne levitetään, s.o. joissa on fysiologisesti siedettävä pH. Esimerkiksi yllä mainittujen hyaluronihappoestereiden ja il . Β,ϋίϊ 1 lii I i i *t : · i - 96610 21 emäksisen aktiivisen aineen suolojen pH voidaan säätää säätämällä sopivasti polysakkaridin, sen suolojen tai itse emäksisen aineen määrä. Siten esimerkiksi, jos hyaluronihappoesterin emäksisen aineen kanssa muodostetun suolan happamuus on liian korkea, vapaiden happamien ryhmien ylimäärä voidaan neutraloida yllä mainituilla epäorgaanisilla emäksillä, esimerkiksi natrium-, kalium- tai ammoniumhydraatilla.

Uusien HY-esterien valmistusmenetelmät

Uudet silloitetut johdannaiset voidaan valmistaa sinänsä tunnetuilla karboksyylihappojen esteröintimenetelmillä, esimerkiksi käsittelemällä vapaa hyaluronihappo yllä mainituilla polyhydrisillä alkoholeilla katalysaattoreiden, kuten vahvojen epäorgaanisten happojen tai happotyyppisten ioninvaihti-mien läsnäollessa, tai eetteröintiaineella, joka pystyy liittämään halutun alkoholitähteen, epäorgaanisten tai orgaanisten emästen läsnäollessa. Eetteröintiaineina on mahdollista käyttää kirjallisuudesta tunnettuja aineita, kuten etenkin erilaisten epäorgaanisten happojen tai orgaanisten sulfonihappojen, kuten vetyhappojen estereitä, s.o. alkyyli-halogenideja, kuten metyylijodidia, tai muita aikyyliryhmiä, jotka ovat yllä mainittujen bivalenttisten alkoholien perustana .

! Reaktio voidaan suorittaa sopivassa liuottimessa, esimerkiksi alkoholissa, mieluummin sellaisessa, joka vastaa karboksiryh-mään liitettävää alkyyliryhmää. Reaktio voidaan suorittaa myös ei-polaarisissa liuottimissa, kuten ketoneissa, eettereissä, esim. dioksaanissa, tai aproottisissa liuottimissa, kuten dimetyylisulfoksidissa. Emäksenä voidaan käyttää esi- * merkiksi alkali- tai maa-alkalimetallin tai magnesiumin hydraattia tai hopeaoksidia tai näiden metallien emäksistä suolaa, kuten karbonaattia, epäorgaanisia emäksiä, tertiaa-tista atsotisoitua emästä, kuten pyridiiniä tai kollidiiniä. Emäksen sijasta on mahdollista käyttää myös emästyyppistä ioninvaihdinta.

22 96610

Eräässä toisessa esteröintimenetelmässä käytetään metalli-suoloja tai orgaanisten atsotisoitujen emästen kanssa muodostettuja suoloja, esimerkiksi ammonium- tai ammoniumsubsti-tuoituja suoloja. Mieluummin käytetään alkali- tai maa-alka-limetallien suoloja, mutta voidaan käyttää myös muita metal-lisuoloja. Eetteröintiaineet ovat myös tässä tapauksessa samat kuin yllä mainitut ja sama koskee myös liuottimia. Mieluummin käytetään aproottisia liuottimia, esimerkiksi dimetyylisulfoksidia ja dimetyyliformamidia. Näitä esteröin-timenetelmiä voidaan tietenkin käyttää myös yllä esitettyjen yksinkertaisten estereiden valmistamiseksi.

Yllä esitetyssä rinnakkaisessa patenttihakemuksessa esitetyn uuden ja alkuperäisen menetelmän mukaisesti hyaluronihapon yksinkertaiset esterit voidaan valmistaa edullisesti käsittelemällä hyaluronihapon kvaternaariset ammoniumsuolat eet-teröintiaineella aproottisessa liuottimessa, kuten dialkyy-lisulfoksideissa, dialkyylikarboksyyliamideissa, kuten etenkin alempialkyyli-dialkyylisulfoksideissa, ennen kaikkea dimetyylisulf oksidissa, ja alempien alifaattisten alkoholien alempialkyylidialkyyliamideissa, kuten dimetyyli- tai di-etyyliformamidissa tai dimetyyli- tai dietyyliasetamidissa. Reaktio suoritetaan mieluummin n. 0 - 100 °C:n, etenkin n. 25 - 75 °C:n lämpötilassa, esimerkiksi n. 30 °C:ssa. Esteröinti suoritetaan mieluummin lisäämällä asteittain esterointiai-• netta yllä mainittuun ammoniumsuolaa, joka on jossakin yllä mainitussa liuottimessa, esimerkiksi dimetyylisulfoksidissa.

Samaa menetelmää voidaan käyttää silloitettujen esterien valmistamiseksi, s.o. kahden karboksiryhmän väliset sil-tasidokset muodostetaan helposti antamalla eetteröintiai-’ neiden, jotka johtuvat yllä mainituista polyhydrisistä alko holeista, vaikuttaa hyaluronihapon kvaternaarisiin ammonium-suoloihin. Lähtöaineina käytettävinä kvaternaarisina am-moniumsuoloina käytetään mieluummin alempia ammoniumtetra-alkylaatteja, joiden alkyyliryhmissä on mieluummin 1-6 hiiliatomia. Useimmiten käytetään tetrabutyyliammoniumhyalu-ronaattia. Nämä kvaternaariset ammoniumsuolat on mahdollista ,» Ht-t mu i i i n - 96610 23 valmistaa saattamalla hyaluronihapon metallisuola, etenkin jokin yllä mainittu suola, etenkin natrium- tai kaliumsuola reagoimaan vesipitoisessa liuoksessa kvaternaarisella am-moniumemäksellä suolaksi muodostetun sulfonihartsin kanssa. Tetra-alkyyliammoniumhyaluronaatti voidaan saada jäädytys -kuivattamalla eluaatti.

Tetra-alkyyliammoniumhyaluronaatit, jotka on johdettu alemmista alkyyleistä, etenkin 1-6 hiiliatomia sisältävistä alkyyleistä, ovat uusia. Yllättäen nämä suolat ovat osoittautuneet liukeneviksi yllä mainituissa orgaanisissa liuotti-missä ja tästä syystä yllä mainitun menetelmän mukainen hyaluronihapon esteröinti on erityisen helppo ja se tuottaa runsaita saantoja. Tästä syystä käyttämällä ainoastaan tällaista menetelmää on mahdollista annostella tarkasti hyaluronihapon esteröitävät karboksiryhmät.

Eräässä edellä esitetyn menetelmän muunnelmassa hyaluronihapon kalium- tai natriumsuola, joka on suspendoitu sopivaan liuottimeen, kuten dimetyylisulfoksidiin, saatetaan reagoimaan sopivan eetteröintiaineen kanssa kvaternaarisen ammo-niumsuolan, kuten tetrabutyyliammoniumjodidin katalyyttisen määrän läsnäollessa. Yllä kuvattujen uusien esterien valmistamiseksi on mahdollista käyttää mitä tahansa alkuperää olevia hyaluronihappoja, kuten esimerkiksi happoja, jotka :: on uutettu yllä mainituista luonnollisista lähtömateriaa leista, esimerkiksi kukon heltoista. Tällaisten happojen valmistusta on kuvattu kirjallisuudessa: mieluummin käytetään puhdistettuja hyaluronihappoja. Etenkin käytetään hyaluronihappoja, jotka sisältävät happojen kokonaisia molekyyli-fraktioita, jotka on saatu suoraan uuttamalla orgaanisia materiaaleja ja joiden molekyylipainot vaihtelevat suuresti, esim. n. 90 - 80 % - 0,2 % hapon koko molekyylipainosta, etenkin 5 - 0,2 %. Tällaiset fraktiot voidaan saada useilla kirjallisuudessa esitetyillä menetelmillä, kuten hydrolysoimalla, hapettamalla, entsymaattisilla tai fysikaalisilla menetelmillä, kuten mekaanisilla tai säteilytysmenetelmillä. Primordiaalisia uutteita muodostuu tästä syystä usein näiden 24 96610 samojen puhdistusmenetelmien kuluessa (esim. ks. Balazs et ai., "Cosmetics & Toiletries"). Saatujen molekyylifraktioiden erottaminen ja puhdistaminen suoritetaan tunnetuilla menetelmillä, esimerkiksi molekyylisuodatuksen avulla.

Eräs puhdistettu HY fraktio, joka sopii käytettäväksi tässä yhteydessä on esimerkiksi se, joka tunnetaan nimellä "ei-inflammatorinen NIF-NaHA-natriumhyaluronaatti" (Balazs, "Hea-lon" - A guide to its use in Ophthalmic Surgery D. Miller & R. Stegman, eds. John Wiley & Sons N.Y. 81983: s. 5). Erityisen tärkeitä uusien esterien lähtöaineita ovat kaksi puhdistettua hyaluronihaposta saatavaa fraktiota, esimerkiksi kukon heltoista uutetut, jotka tunnetaan nimillä "hyalastii-ni" (Hyalastine) ja "hyalektiini" (Hyalectin). Hyalastiini-fraktion keskimääräinen molekyylipaino on n. 50.000 100.000, kun taas hyalektiini-fraktion molekyylipaino on n. 500.000 - 730.000. Näiden kahden fraktion yhdistetty fraktio on myös eristetty ja sen keskimääräinen molekyylipaino on n. 250.000 - 350.000. Tämä yhdistetty fraktio voidaan tuottaa saannolla, joka on 80 % erityisestä lähtöaineesta saatavasta koko hyalu-ronihapon määrästä, kun taas hyalektiini voidaan saada 30 %:n saannolla ja hyalastiini-fraktio voidaan saada 50 %:n saannolla lähtöaineena käytetystä HY:stä. Näiden fraktioiden valmistusta on esitetty esimerkeissä 38 ja 40.

:: Hyaluronihapon uusissa silloitetuissa johdannaisissa este- röimättömät karboksiryhmät voivat olla vapaita tai suolaksi muodostettuja tai osittain suolaksi muodostettuja ja siten saadaan erityyppisiä silloitettuja tuotteita, s.o. sellaisia, joissa jäljellä olevat karboksiryhmät ovat vapaita tai suolaksi muodostettuja, sellaisia, joissa jäljellä olevat kar- ·’ boksiryhmät on kokonaan tai osittain esteröity ja viimeksi mainituissa jäljellä olevat ryhmät voi olla puolestaan vapaita tai suolaksi muodostettuja. Vapaina pidettävien happamien ryhmien määrä voi olla tärkeää erityisen pH-arvon omaavien lääkeaineiden valmistukselle.

Il : t*:t lii» I ( l fl» 25 96610

Uusien johdannaisten suolojen valmistus voidaan suorittaa tunnetulla tavalla, esimerkiksi saattamalla hyaluronijohdannainen reagoimaan lasketun emäsmäärän, esimerkiksi alkali-hydraatin tai alkalimetallien emäksisten suolojen, kuten karbonaattien tai bikarbonaattien kanssa. Siten on mahdollista esimerkiksi, että ensin valmistetaan hyaluronihapon ja emäksen vesiliuokset, vapautetaan tällaiset aineet niiden suolojen vesiliuoksista sopivilla ioninvaihtimilla, yhdistetään nämä kaksi liuosta alhaisessa lämpötilassa, esimerkiksi 0-20 °:ssa. Jos näin saatu suola liukenee helposti veteen, se jäädytyskuivatetaan, kun taas vähemmän liukenevat suolat voidaan erottaa linkoamalla tai suodattamalla tai dekantoi-malla ja kuivataan sitten. Orgaanisten emästen kohdalla, joiden sideaineena käytetään uusia silloitettuja johdannaisia, tällaisten emästen ja uusien johdannaisten suoloina saatavat lääkeaineet voivat olla neutraaleja, happamia tai emäksisiä sen mukaan, onko lisätty stökiometrisiä määriä vai onko emäksinen vaje vai ylimäärä.

On mahdollista valmistaa yllä esitetyn tyyppisiä lääkeaineita käyttämällä lähtöaineena edellä eristettyjä suoloja, jotka on mahdollisesti puhdistettu, vedettömässä tilassa, kuten amorfisina jauheina, jotka tullessaan kosketuksiin käsiteltävän . kudoksen kanssa muodostavat geelimäisen, viskoosin ja elasti- •:· sen konsentroidun vesiliuoksen. Nämä ominaisuudet säilyvät myös vahvemmissa laimennuksissa ja voidaan käyttää yllä mainittujen vedettömien suolojen sijasta enemmän tai vähemmän konsentroituja vedessä tai suolaliuoksessa olevia liuoksia, joihin on lisätty mahdollisesti muita täyteaineita tai lisä-: aineita, kuten esimerkiksi muita mineraalisuoloja pH-arvon ja ‘ osmoottisen paineen säätämiseksi. Tietenkin on myös mahdollista käyttää suoloja geelien, kiinnittimien (inserts), voiteiden tai salvojen valmistamiseksi, joissa on muita täyteaineita tai aineosia, joita tavanomaisesti käytetään näiden farmaseuttisten valmisteiden valmistuksessa.

• ♦ » * ·

Uusista tuotteista mainittakoon erityisesti yllä esitetyt esterit ja niiden suolat ja seuraavissa esimerkeissä esite- 26 96510 tyt.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnölle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnus-merkkiosassa.

Keksintöä havainnollistetaan seuraavilla esimerkeillä, jotka eivät kuitenkaan rajoita keksintöä millään tavoin. Esimerkeissä esitetyt tuotteet ovat silloitettuja estereitä, joissa on määrätty prosenttimäärä hyaluronihappokarboksyylejä, jotka on esteröity polyhydrisellä alkoholilla. Jäljellä olevat kar-boksyylit on muodostettu suolaksi ja/tai esteröity monohydri-sellä alkoholilla. Taulukossa on esitetty esimerkkien 1-37 tuotteet, polyhydrisillä alkoholeilla esteröityjen karbok-syylien määrä ja natriumilla ja/tai esteröity monohydrisellä alkoholilla suolaksi muodostettujen karboksyylien määrä.

Esimerkki 1:

Osittain etanolilla esteröidyn ja osittain 1-3-pro-paanidiolilla silloitetun hyaluronihapon (HY) valmistus 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuo-* tetaan 248 ml:aan dimetyylisulfoksidia (DMSO) 25 °C:ssa täy sin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta

Il IM i IIH M i St : 27 96610 suojattuna. Lisätään 0,078 g etyylijodidia (0,5 mM) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30eC:ssa). Lisätään 0,074 g 1-3-dijodipropaania (0,25 mmoolia, vastaa 0,5 mooliekviva-lenttia) ja homogenoinnin jälkeen liuosta pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttäen samalla ulkopuolelta H20/jää-hauteella.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetonin ja veden 5:1-seoksella ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökui-vatetaan.

Saadaan 4,01 g otsikossa esitettyä yhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti (Anal. Biochem. ^33, 1028, 1961) ja etanolipitoi-suus on 0,56 % (teoreettisesti: 0,574). Kaikkien esteriryh-mien analysointi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenoliftaleiinia indikaattorina. Tällä tavalla on mahdollista määrittää este-riryhmien koko pitoisuus, joka on 0,24 mooliekv./g (teoreettisesti : 0,25).

Esimerkki 2

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on esteröity osittain etanolilla ja silloitettu osittain 1-3-propaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan di-DMS0:ta 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,078 g (0,5 mmoolia) etyylijodidia ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,148 g 1-3-dijodipropaania (0,5 mmoolia, vastaa 1 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

96610 28 Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H2O/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 3,99 g otsikkoyhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et ai.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 0,56 % (teoreettisesti: 0,574). Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,lN) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenoliftaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,36 mooliekv./g (teoreettisesti: 0,374).

Esimerkki 3

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-3-propaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan di-DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuh-' teissä typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,078 g etyylijodidia (0,5 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,296 g 1-3-dijodipropaa-nia (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttäen samalla ulkopuolelta H20/jää-hauteella.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetonin ja veden 5:1-seoksella 96610 29 ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökui-vatetaan.

Saadaan 3,98 g otsikossa esitettyä yhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti ja etanolipitoisuus on 0,56 % (teoreettisesti: 0,574). Kaikkien esteriryhmien analysointi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenolittaleiinia indikaattorina. Tällä tavalla on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,61 mooliekv./g (teoreettisesti: 0,623).

Esimerkki 4

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-3-propaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,156 g (1 mmoolia) etyylijodidia ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,296 g 1-3-dijodipropaa-nia (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H2O/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 4,00 g otsikkoyhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 1,08 % (teoreettisesti: 1,15). Kaikkien esteriryhmien analyysi suo- 30 96610 ritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenolittaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,735 mooliekv./g (teoreettisesti: 0,747).

Esimerkki 5

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-3-propaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,312 g etyylijodidia (2 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,296 g 1-3-dijodipropaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H20/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 4,01 g otsikkoyhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiff'in et al.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 2,18 % (teoreettisesti: 2,29). Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenoliftaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,98 mooliekv./g (teoreettisesti: 0,995).

,1 n-lh i i t m

Esimerkki 6

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-3-propaanidiolilla 31 96610 6.21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMS0:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,624 g etyylijodidia (4 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,296 g 1-3-dijodipropaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H20/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 4,00 g otsikkoyhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 4,5 % (teoreettisesti: 4,57). Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenolittaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 1,43 mooliekv./g (teoreettisesti: 1,49).

Esimerkki 7

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-3-propaanidiolilla 6.21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään • « 32 96610 0,934 g etyylijodidia (6 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,296 g 1-3-dijodipropaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttäen samalla ulkopuolelta H20/jää-hauteella.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetonin ja veden 5:l-seoksella ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökui-vatetaan.

Saadaan 4,03 g otsikossa esitettyä yhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti ja etanolipitoisuus on 6,74 % (teoreettisesti: 6,83). Kaikkien esteriryhmien analysointi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenoliftaleiinia indikaattorina. Tällä tavalla on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 1,96 mooliekv./g (teoreettisesti: 1,98).

^ Esimerkki 8

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-3-propaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:ta 25°C:ssa täysin kuivissa olosuh-: teissä typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 1,170 g (7,5 mmoolia) etyylijodidia ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,296 g 1-3-dijodipropaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g · . iilf 1:111 Ilta 33 96510

NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H2O/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 4,02 g otsikkoyhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 8,46 % (teoreettisesti: 8,52). Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenolittaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 2,28 mooliekv./g (teoreettisesti: 2,34).

Esimerkki 9

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-3-propaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,624 g etyylijodidia (4 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 .· tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,592 g 1-3-dijodipropaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H20/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 3,99 g otsikkoyhdistettä.

96610 34

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 4,42 % (teoreettisesti: 4,57). Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HClrlla (0,1N) käyttämällä fenolittaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 1,96 mooliekv./g (teoreettisesti: 1,99).

Esimerkki 10

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-4-butaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,312 g etyylijodidia (2 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,310 g 1-3-dijodibutaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H2O/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 4,02 g otsikkoyhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 2,3 % (teoreettisesti: 2,28). Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenoliftaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,97 mooliekv./g (teoreettisesti: 0.99).

il : ltt:t 1,1 tl t I 4 « <

Esimerkki 11

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-4-butaanidiolilla 35 96610 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,624 g etyylijodidia (4 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,310 g 1-4-dijodibutaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaClra, joka on liuotettu 100 mlsaan tislattua vettä, jäähdyttäen samalla ulkopuolelta H2O/jää-hauteella.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetonin ja veden 5:l-seoksella ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökui-vatetaan.

Saadaan 3,95 g otsikossa esitettyä yhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiff’in et ai.:n menetelmän mukaisesti ja etanolipitoisuus on 2,25 % (teoreettisesti: 2,28). Kaikkien esteriryhmien analysointi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenoliftaleiinia indikaattorina. Tällä tavalla on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 1,41 mooliekv./g (teoreettisesti: 1,48).

Esimerkki 12

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-4-butaanidiolilla 36 96610 6.21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 mlraan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,936 g (6 mmoolia) etyylijodidia ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,310 g 1-4-dijodibutaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 mlsaan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H20/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:lla asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjokuivatetaan.

Saadaan 3,98 g otsikkoyhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et ai.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 6,96 % (teoreettisesti: 6,81). Kaikkien esteriryhmien analyysi suo-; ritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenolittaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 1,91 mooliekv./g (teoreettisesti: 1,97).

Esimerkki 13

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-6-heksaanidiolilla 6.21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuh-teissä typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään > ie i i,ii; i i i et 37 96610 0,312 g etyylijodidia (2 nunoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,244 g 1-6-dibromiheksaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 mlraan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H2O/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 4,05 g otsikkoyhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et ai.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 2,18 % (teoreettisesti: 2,27). Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenolittaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,96 mooliekv./g (teoreettisesti: 0,985).

Esimerkki 14 ·’ Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-6-heksaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,624 g etyylijodidia (4 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,244 g 1-6-dibromiheksaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30eC:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g 38 96610

NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H2O/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:lla puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 4,02 g otsikkoyhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 4,46 % (teoreettisesti: 4,52). Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenoli£taleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 1,43 mooliekv./g (teoreettisesti: 1,47).

Esimerkki 15

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-6-heksaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,934 g etyylijodidia (6 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,244 g 1-6-dibromiheksaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttäen samalla ulkopuolelta H20/jää-hauteella.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetonin ja veden 5:1-seoksella ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

il : Hi 1:111 111a:: 39 96610

Saadaan 4,00 g otsikossa esitettyä yhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti ja etanolipitoisuus on 6,68 % (teoreettisesti: 6,76). Kaikkien esteriryhmien analysointi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50eC:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenoliftaleiinia indikaattorina. Tällä tavalla on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 1,91 mooliekv./g (teoreettisesti: 1,96).

Esimerkki 16

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-8-oktaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,078 g (0,5 mmoolia) etyylijodidia ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,068 g 1-8-dibromioktaa-nia (0,25 mmoolia, vastaa 0,5 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jääh- • « * dyttämällä samalla ulkopuolelta H2O/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 3,99 g otsikkoyhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 0,54 % (teoreettisesti: 0,571). Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla 96610 40 (Ο,ΙΝ) käyttämällä fenolittaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,23 mooliekv./g (teoreettisesti: 0,25).

Esimerkki 17

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-8-oktaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 mliaan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,078 g etyylijodidia (0,5 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30eC:ssa. Lisätään 0,136 g 1-8-dibromioktaa-nia (0,5 mmoolia, vastaa 1 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H2O/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml :11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 3,97 g otsikkoyhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et ai.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 0,55 % (teoreettisesti: 0,569). Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOHrn (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HClrlla (0,1N) käyttämällä fenoliftaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,35 mooliekv./g (teoreettisesti: 0,37).

il : iS.i Ittu IM#* ' 1 1 41 96610

Esimerkki 18

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-8-oktaanidiolilla 6.21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,078 g etyylijodidia (0,5 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,272 g 1-8-dibromioktaa-nia (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaClsa, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H20/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 4,05 g otsikkoyhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et ai.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 0,55 % (teoreettisesti: 0,564). Kaikkien esteriryhmien analyysi ·, suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenolittaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,60 mooliekv./g (teoreettisesti: 0,61).

Esimerkki 19

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-8-oktaanidiolilla 6.21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 42 96610 0,156 g etyylijodidia (1 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,272 g 1-8-dibromioktaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttäen samalla ulkppuolelta H2O/jää-hauteella.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetonin ja veden 5:1-seoksella ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökui-vatetaan.

Saadaan 4,01 g otsikossa esitettyä yhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti ja etanolipitoisuus on 1,09 % (teoreettisesti: 1,13). Kaikkien esteriryhmien analysointi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenolittaleiinia indikaattorina. Tällä tavalla on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,70 mooliekv./g (teoreettisesti: 0,73).

• · " Esimerkki 20

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-8-oktaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuh-• teissä typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,312 g (2 mmoolia) etyylijodidia ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,272 g 1-8-dibromioktaa-nia (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi edelleen natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään il : - MH ! ♦♦-*· ' · 43 96610 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H2O/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 4,05 g otsikkoyhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 2,05 % (teoreettisesti: 2,25). Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOHin (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenolittaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,96 mooliekv./g (teoreettisesti: 0,98).

Esimerkki 21

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-8-oktaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMS0:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,624 g etyylijodidia (4 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,272 g 1-8-dibromioktaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 mlraan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H2O/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

* Saadaan 3,99 g otsikkoyhdistettä.

96610 44

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 4,39 % (teoreettisesti: 4,49). Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOHrn (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HClslla (0,1N) käyttämällä fenolittaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 1,43 mooliekv./g (teoreettisesti: 1,46).

Esimerkki 22

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-8-oktaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMS0:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,934 g etyylijodidia (6 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,272 g 1-8-dibromioktaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta .H2O/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 4,10 g otsikkoyhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 6,66 % (teoreettisesti: 6,72). Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HClslla (0,1N) käyttämällä fenoliftaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 1,89 mooliekv./g (teoreettisesti: 1,94).

Il : dl i; I 11 «I ' 45 96610

Esimerkki 23

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-8-oktaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 1,170 g etyylijodidia (7,5 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C.:ssa. Lisätään 0,272 g 1-8-dibromioktaa-nia (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttäen samalla ulkopuolelta H2O/jää-hauteella.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetonin ja veden 5:l-seoksella ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökui-vatetaan.

Saadaan 4,03 g otsikossa esitettyä yhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti ja etanolipitoisuus on 8,27 % (teoreettisesti: t » 8,38). Kaikkien esteriryhmien analysointi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenolittaleiinia indikaattorina. Tällä tavalla on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 2,05 mooliekv./g (teoreettisesti: 2,3).

Esimerkki 24

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-8-oktaanidiolilla 46 96610 6.21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMS0:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,624 g (4 mmoolia) etyylijodidia ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C_:ssa. Lisätään 0,544 g 1-8-dibromioktaa-nia (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi edelleen natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H20/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:lla asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 4,15 g otsikkoyhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 4,36 % (teoreettisesti: 4,42). Kaikkien esteriryhmien analyysi suo-• ritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenolittaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 1,90 mooliekv./g (teoreettisesti: 1,92).

Esimerkki 25

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-10-dekaanidiolilla 6.21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMS0:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 47 96610 0,312 g etyylijodidia (2 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,300 g 1-10-dibromidekaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H2O/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 4,12 g otsikkoyhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 2,12 % (teoreettisesti: 2,24). Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (Q,1N) käyttämällä fenolittaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,94 mooliekv./g (teoreettisesti: 0,97).

Esimerkki 26 : Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-10-dekaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,624 g etyylijodidia (4 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,300 g 1-10-dibromidekaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muunta-miseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g 48 96610

NaCl:a, joka on liuotettu 100 mlraan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H2O/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 4,10 g otsikkoyhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti, jolloin etanolipitoisuudeksi saadaan 4,36 % (teoreettisesti: 4,46). Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä fenolittaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 1,43 mooliekv./g (teoreettisesti: 1,45).

Esimerkki 27

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity etanolilla ja osittain silloitettu 1-10-dekaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMS0:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,934 g etyylijodidia (6 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 : tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,300 g 1-10-dibromidekaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttäen samalla ulkopuolelta H2O/jää-hauteella.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetonin ja veden 5:1-seoksella ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

il itt I 1·Ι« i l i m < · 49 96610

Saadaan 4,12 g otsikossa esitettyä yhdistettä.

Etoksyylimääritys suoritetaan Cundiffin et al.:n menetelmän mukaisesti ja etanolipitoisuus on 6,5 % (teoreettisesti: 6,67). Kaikkien esteriryhmien analysointi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) Käyttämällä fenolittaleiinia indikaattorina. Tällä tavalla on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 1,87 mooliekv./g (teoreettisesti: 1,93).

• · i • · 1 ·..

50 96610

Esimerkki 28

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain esteröity bentsyylialkoholilla ja osittain silloitettu 1-8-oktaanidio-lilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMS0:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,342 g bentsyylibromidia (2 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan 15 tunnin ajan 30°C:ssa. Lisätään 0,272 g dibromioktaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H2O/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml :11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 4,15 g otsikkoyhdistettä.

KaiKkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä feno-liftaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,93 mooliekv./g (teoreettisesti: 0,95).

: # il m i i m Iitani

Esimerkki 29

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain silloitettu 1-3-propaanidiolilla 5i 96610 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,296 g 1-3-dijodipropaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 3U°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaClta, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttäen samalla ulkopuolelta H2O/jää-hauteella.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetonin ja veden 5:1-seoksella ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökui-vatetaan.

Saadaan 3,98 g otsikossa esitettyä yhdistettä.

Kaikkien esteriryhmien analysointi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä feno-liftaleiinia indikaattorina. Tällä tavalla on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,47 mooliekv. /g (teoreettisesti: 0,499).

‘. Esimerkki 30

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain silloitettu * 1-3-propaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään ..... 0,740 g 1-3-dijodipropaania (2,5 mmoolia, vastaa 5 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

96610 52 Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi edelleen natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaClta, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H20/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 3,89 g otsikkoyhdistettä.

Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä feno-liftaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 1,21 mooliekv./g (teoreettisesti: 1,25).

Esimerkki 31

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain silloitettu 1-3-propaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 1,184 g 1-3-dijodipropaania (4 mmoolia, vastaa 8 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jääh-dyttämällä samalla ulkopuolelta H2O/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

” Saadaan 3,87 g otsikkoyhdistettä.

S3 96610

Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50eC:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HClilla (0,1N) käyttämällä feno-liftaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 1,97 mooliekv./g (teoreettisesti: 2,00).

Esimerkki 32

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain silloitettu 1-4-butaanidiolla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,310 g 1-4-dijodibutaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 mitään tislattua vettä, jäähdyttäen samalla ulkopuolelta H20/jää-hauteella.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetonin ja veden 5:1-seoksella ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökui-vatetaan.

Saadaan 4,00 g otsikossa esitettyä yhdistettä.

Kaikkien esteriryhmien analysointi suoritetaan saippuoimalla ; · NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimää- i* rä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä feno- liftaleiinia indikaattorina. Tällä tavalla on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,492 mooliekv./g (teoreettisesti: 0,497).

Esimerkki 33

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain silloitettu 1-6-heksaanidiolilla 54 96610 6.21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,370 g tetrabutyyliammoniumjodidia (1 nunoolia) ja liuosta sekoitetaan tunnin ajan 20°C:ssa. Lisätään 0,244 g 1-6-di-bromiheksaania (1 nunoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homoge— noinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi edelleen natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H20/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 mlrlla asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml :11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 4,01 g otsikkoyhdistettä.

Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä feno-liftaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää * · koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,486 mooliekv./g (teoreettisesti: 0,494).

Esimerkki 34

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain silloitettu 1-8-oktaanidioli11a 6.21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMSO:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,370 g tetrabutyyliammoniumjodidia (1 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan tunnin ajan 20°C:ssa. Lisätään 0,272 g 1-8-di- ' bromioktaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoin- nin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

IH #ilil lii·# 55 96610 Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g NaCl:a, joka on liuotettu 100 mlraan tislattua vettä, jäähdyttämällä samalla ulkopuolelta H20/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml :11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 4,02 g otsikkoyhdistettä.

Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOHin (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä feno-liftaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,478 mooliekv./g (teoreettisesti: 0,490).

Esimerkki 35

Hyaluronihapon (HY) valmistus, joka on osittain silloitettu 1-10-dekaanidiolilla 6,21 g HY:n tetrabutyyliammoniumsuolaa (10 mooliekv.) liuotetaan 248 ml:aan DMS0:a 25°C:ssa täysin kuivissa olosuhteissa typpiatmosfäärissä ja valolta suojattuna. Lisätään 0,369 g jodidia (1 mmoolia) ja liuosta sekoitetaan tunnin ajan 20°C:ssa. Lisätään 0,300 g 1-10-dibromidekaania (1 mmoolia, vastaa 2 mooliekv.) ja homogenoinnin jälkeen liuos pidetään 30°C:ssa 24 tunnin ajan.

Jäljellä olevien tetrabutyyliammoniumkarboksiryhmien muuntamiseksi natriumsuolaksi saatuun liuokseen lisätään 2,5 g j NaCl:a, joka on liuotettu 100 ml:aan tislattua vettä, jääh- i dyttämällä samalla ulkopuolelta H2O/jää-kylvyllä.

Lisätään 500 ml asetonia, sakka erotetaan suodattamalla, pestään 3 kertaa 100 ml:11a asetoni/vettä (5:1) ja 3 kertaa 100 ml:11a puhdasta asetonia ja sitten tyhjökuivatetaan.

Saadaan 3,99 g otsikkoyhdistettä.

56 96610

Kaikkien esteriryhmien analyysi suoritetaan saippuoimalla NaOH:n (0,1N) ylimäärällä 50°C:ssa 30 minuutin ajan. Ylimäärä määritetään titraamalla HCl:lla (0,1N) käyttämällä feno-liftaleiinia indikaattorina. Näin on mahdollista määrittää koko esteriryhmäpitoisuus, joka on 0,476 mooliekv./g (teoreettisesti: 0,487).

• · * ” 96510

Taulukko 1

Kaikkien silloitettujen tuotteiden prosentuaalinen koostumus

Esimerkki Esteröityjen karbok- Silloitettujen Natriumilla suolaksi n:o syylien määrä/100 karboksyylien muodostettujen kar- määrä/100 boksyylien määrä/100 1 5 / CH3-CH2- 5 / -(082)3- 90 2 5 / CH3-CH2- 10 / -(CH2)3- 85 3 5 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)3- 75 4 10 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)3- 70 5 20 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)3- 60 6 40 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)3- 40 7 60 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)3- 20 8 75 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)3- 5 9 40 / CH3-CH2- 40 / -<CH2)3- 20 10 20 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)4- 60 11 40 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)4- 40 12 60 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)4- 20 13 20 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)6~ 60 14 40 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)6- 40 15 60 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)g- 20 16 5 / CH3-CH2- 5 / -<CH2)8- 90 17 5 / CH3-CH2- 10 / -(CH2)8- 85 18 5 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)8- 75 19 10 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)8- 70 20 20 / CH3-CH2- 20 / -(CH2>8- 60 21 40 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)8- 40 22 60 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)8- 20 23 75 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)3- 5 24 40 / CH3-CH2- 40 / -(CH2)8- 20 25 20 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)10- 60 ! 26 40 / CH3-CH2- 20 / -<CH2)10- 40 27 60 / CH3-CH2- 20 / -(CH2)10- 20 28 20 / 0-CH2- 20 / -(CH2)8- 60 2g - 20 / -(CH2)3- 80 30 - 50 / -(CH2)3- 50 31 - 80 / -(CH2)3- 20 32 - 20 / -(CH2)4- 80 33 - 20 / -<CH2)6- 80 34 - 20 / -<CH2)8- 80 35 - 20 / -<CH2)10- 80 « 58 9 6 6 1 0

Esimerkki 36

Menetelmä hyalastiini- ja hyalektiinifraktioiden seoksen valmistamiseksi, jolla ei ole inflammatorista aktiivisuutta

Tuoreita tai jäädytettyjä kukon helttoja (3000 g) hienonnetaan lihamyllyssä ja sitten ne homogenoidaan varovasti mekaanisessa homogenointilaitteessa. Näin saatu tahna käsitellään sitten ruostumattomasta teräksestä valmistetussa säiliössä (AISI 316) tai lasissa 10 tilavuusosalla vedetöntä asetonia. Seosta sekoitetaan sitten 6 tunnin ajan 50 rpm:n nopeudella. Annetaan erottua 12 tunnin aikana, minkä jälkeen asetoni poistetaan uuttamalla. Asetonin uuttaminen toistetaan, kunnes poistettu asetoni saavuttaa oikean kosteusas-teen (Karl-Fischer-menetelmä). Seos lingotaan sitten ja tyhjökuivatetaan sopivassa lämpötilassa 5-8 tunnin kuluessa. Näin saadaan noin 500 - 600 g kuivaa kukon helttojen jauhetta.

300 g kuivaa jauhetta käsitellään entsymaattisesti papaii-nilla (0,2 g) vesipitoisessa väliaineessa, joka on puskuroitu fosfaattipuskurilla, kysteiinihydrokloridin sopivan määrän läsnäollessa. Saatua seosta sekoitetaan 24 tunnin ajan 60 rpm:n nopeudella pitäen samalla lämpötila 60 - 65°C:ssa. Sitten se jäähdytetään 25°C:seen ja lisätään Celite®:ä (60 g) ja sekoitetaan edelleen tunnin ajan. Näin saatu seos suodatetaan, kunnes saadaan kirkas neste. Kirkas neste aliste-taan molekyyliultrasuodatukseen käyttämällä kalvoja, joiden molekyylisulkuraja on 30.000, niiden molekyylien pitämiseksi kalvolla, joiden molekyylipaino on suurempi kuin 30.000.

5-6 alkuperäistä tilavuusosaa ultrasuodatetaan lisäämällä jatkuvasti tislattua vettä ultrasuodatettavaan tuotteeseen. Veden lisäys lopetetaan ja ultrasuodatusta jatketaan, kunnes määrä on pienentynyt 1/3:seen alkuperäisestä määrästä. Jäljelle jäävä neste saatetaan 0,1 molaariseksi lisäämällä nat-riumkloridia ja lämpötila saatetaan 50°C:seen. Sekoittaen 60 rpm:n nopeudella lisätään 45 g setyylipyridiniumkloridia. Sekoitetaan 60 minuutin ajan ja sitten lisätään 50 g Celi- 59 96610 te®:ä. Sekoittaen seoksen lämpötila saatetaan 25°C:seen ja muodostunut sakka kerätään linkoamalla. Saatu sakka suspen-doidaan 0,01 M natriumkloridissä olevaan liuokseen (5 1), joka sisältää 0,05 % setyylipyridiniumkloridia. Sekoitetaan 60 minuutin ajan 50°C:ssa, lämpötila saatetaan sitten 25°C:seen ja sakka lingotaan. Pesu toistetaan 3 kertaa, minkä jälkeen sakka kerätään säiliöön, jossa on 3 litraa natriumkloridin 0,05 M liuosta, joka sisältää 0,05 % setyylipyridiniumkloridia.

Sekoitetaan 60 rpm:n nopeudella 60 minuutin ajan ja lämpötila pidetään vakiosti 25°C:ssa kahden tunnin ajan. Superna-tantti eliminoidaan linkoamalla. Tämä toimenpide toistetaan useita kertoja natriumkloridin 0,1 M liuoksilla, jotka sisältävät 0,05 % setyylipyridiniumkloridia. Seos lingotaan ja supernatantti heitetään pois. Sakka dispergoidaan 0,30 M natriumkloridin liuokseen, joka sisältää 0,5 % setyylipyridiniumkloridia (3 litraa). Seosta sekoitetaan ja kerätään sekä sakka että kirkas liuos. Uuttaminen toistetaan vielä 3 kertaa sakalla käyttämällä kulloinkin 0,5 1 samaa vesiliuosta.

Lopuksi sakkajäännös eliminoidaan ja kirkkaat nesteet sijoitetaan yhdessä yhteen ainoaan säiliöön. Nesteen lämpötila saatetaan 50°C:seen sekoittaen koko ajan. Neste tehdään sit-·· ten 0,23 molaariseksi natriumkloridilla. Lisätään 1 g setyy- lipyridiniumkloridia ja nestettä sekoitetaan 12 tunnin ajan.

Seos jäähdytetään 25°C:seen ja sitten se suodatetaan ensin Celite®:llä ja sitten suodattimen läpi. Sitten se molekyyli-ultrasuodatetaan jälleen kalvolla, jonka molekyylisulkuraja on 30.000, ultrasuodattamalla kolme alkuperäistä tilavuuso-saa lisäämällä 0,33 M natriumkloridiliuosta. Natriumkloridi-liuoksen lisäys keskeytetään ja määrää vähennetään l/4:kseen alkuperäisestä määrästä. Näin konsentroitu liuos saostetaan sekoittaen (60 rpm) 25°C:ssa 3 tilavuusosalla etanolia (95 %). Sakka kerätään linkoamalla ja supernatantti heitetään pois. Sakka liuotetaan 1 litraan natriumkloridin 0,1 M

96610 60 liuosta ja saostus toistetaan 3 tilavuusosalla etanolia (95 %). Sakka kerätään ja pestään ensin 75-%:sella etanolilla 3 kertaa, sitten absoluuttisella etanolilla (3 kertaa) ja lopuksi absoluuttisella asetonilla (3 kertaa).

Näin saadun tuotteen (hyalastiini- + hyalektiinifraktiot) keskimääräinen molekyylipaino on 250.000 - 350.000.

HY:n saanto on 0,6 paino-% alkuperäisestä tuoreesta kudoksesta.

Esimerkki 37

Menetelmä hyalastiinifraktion valmistamiseksi esimerkin 38 menetelmällä valmistetusta seoksesta

Esimerkissä 38 esitetyllä menetelmällä valmistettu seos liuotetaan apyrogeeniseen tislattuun veteen, 10 ml tuotetta 1 ml vettä kohden. Saatu liuos molekyylisuodatetaan suoda-tinkalvojen läpi, joiden molekyylisulkuraja on 200.000, käyttämällä konsentraatiomenetelmää lisäämättä vettä kalvon yläosaan. Kalvojen läpi tapahtuvan ultrasuodatuksen aikana, joiden kalvojen molekyylisulkuraja on 200.000, molekyylit, joiden molekyylipaino on yli 200.000, eivät pääse läpi, kun taas pienemmät molekyylit kulkevat kalvon läpi yhdessä veden kanssa. Suodatuksen aikana vettä ei lisätä kalvon yläosaan, niin että tilavuus pienenee ja tästä syystä molekyylien kon- * · • sentraatio, joiden molekyylipaino on yli 200.000, kasvaa.

Tuotetta ultrasuodatetaan, kunnes tilavuus kalvon yläosassa on vähentynyt 10 %:iin alkuperäisestä tilavuudesta. Kaksi tilavuusosaa apyrogeenistä tislattua vettä lisätään ja ultrasuodatetaan edelleen, kunnes tilavuus on pienentynyt l/3:kseen. Tämä toistetaan vielä kaksi kertaa. Kalvon läpi Kulkenut liuos saatetaan 0,1 molaariseksi natriumkloridilla ja sitten se saostetaan 4 tilavuusosalla 95-%:sta etanolia. Sakka pestään 3 kertaa 75-%:sella etanolilla ja sitten se tyhjökuivatetaan.

Näin saadun tuotteen (hyalastiinifraktion) keskimääräinen molekyylipaino on 50.000 - 100.000. HY:n saanto on 0,4 % alkuperäisestä tuoreesta kudoksesta.

il .. ati-i i.i«i i 11 «a „ 96610

Esimerkki 38

Menetelmä hyalektiinifraktion valmistamiseksi

Konsentroitu liuos, joka on kerätty säiliöön esimerkissä 38 ultrasuodatuskalvon yläosassa, jonka molekyylisulkuraja on 200.000, laimennetaan vedellä, kunnes saadaan liuos, joka sisältää 5 mg/ml hyaluronihappoa määritettynä kvantitatiivisella analyysillä, joka perustuu glukuronihapon annostukseen.

Liuos saatetaan 0,1 molaariseksi natriumkloridissa ja sitten se saostetaan 4 tilavuusosalla etanolia (95 %). Sakka pestään 3 kertaa etanolilla (75 *) ja sitten se tyhjökuivate-taan.

Näin saadun tuotteen (hyalektiinifraktion) molekyylipaino on 500.000 - 730.000. Tämä vastaa spesifistä hyaluronihappo-fraktiota, jonka molekyyliketjun pituus on n. 2.500 - 3.500 sakkaridiyksikköä ja joka on erittäin puhdasta. HY:n saanto on 0,2 % alkuperäisestä tuoreesta kudoksesta.

Esimerkki 39

Kalvojen valmistus hyaluronihapon (HY) silloitetuista johdannaisista, jotka on osittain esteröity erilaisilla alkoholeilla DMSO-liuokset, jotka saadaan esimerkkien 6-15, 19-30 ja 37 mukaisesti kaikkien aineosien lisäämisen ja homogenoinnin jälkeen, kerrostetaan lasilevyjen päälle haluttuun paksuuteen ja typpiatmosfäärissä, täysin kuivissa olosuhteissa ja valolta suojattuna 24 tunnin ajaksi.

Näin saadut silloitetuista ja esteröidyistä hyaluronijohdannaisista koostuvat kalvot, joissa on läsnä myös tetrabu-tyyliammoniumryhmiä, dialysoidaan ensin NaClrssa (1 %) ja sitten tislatussa vedessä 4°C:ssa, jolloin liuoksia muutetaan jaksoittain. Yllä mainittujen silloitettujen johdannaisten natriumsuoloja sisältävät kalvot sijoitetaan kahden sellofaanikalvon väliin ja tyhjökuivatetaan 37°C:ssa levy- kuivattimessa.

96610 62 Lääketieteelliset tuotteet ia farmaseuttiset valmisteet

Farmaseuttiset valmisteet, jotka sisältävät aktiivisena aineena silloitettuja johdannaisia ja niiden suoloja, sekä silloin, kun kysymys on silloitetuista johdannaisista, jotka on mahdollisesti edelleen esteröity ja/tai muodostettu suolaksi terapeuttisesti aktiivisilla alkoholeilla ja jotka on tarkoitettu samaan käyttöön kuin itse HY, että silloin, kun on kyse terapeuttisesti aktiivisten alkoholien kanssa valmistetuista estereistä, jotka on tarkoitettu tällaisten alkoholien tavanomaiseen käyttöön, sisältävät tavallisia täyteaineita ja niitä voidaan käyttää oraalisesti, rektaalisesti parenteraalisesti, subkutaanisesti, paikallisesti, intrader-maalisesti tai tooppisesti. Ne ovat siten kiinteässä tai puolikiinteässä muodossa, esimerkiksi pillereinä, tabletteina, gelatiinikapseleina, kapseleina, suppositorioina, pehmei-nä gelatiinikapseleina jne. Parenteraaliseen ja subkutaani-seen käyttöön on mahdollista käyttää muotoja, jotka on tarkoitettu intramuskulääriseen tai intradermaaliseen käyttöön tai jotka sopivat infuusioihin tai intrevenöösisiin injektioihin. Tästä syystä on mahdollista valmistaa aktiivisten yhdisteiden liuoksia tai jäädytyskuivatettuja jauheita, jotka lisätään yhteen tai useampaan farmaseuttisesti sopivaan täyteaineeseen tai laimentimeen, joita tavallisesti käytetään yllä mainituissa tapauksissa ja joiden osmoottinen paine sopii yhteen fysiologisten nesteiden kanssa. Paikalliseen käyttöön voidaan käyttää suihkemuodossa olevia valmisteita, esimerkiksi nenäsuihkeita, rasvoja tai voiteita tooppiseen käyttöön tai laastareita intradermaaliseen käyttöön.

, Valmisteita voidaan antaa sekä ihmisille että eläimille. Ne sisältävät mieluummin 0,01 - 10 % aktiivista komponenttia liuoksissa, suihkeissa, voiteissa ja rasvoissa ja 1 - 100 %, mieluummin 5 - 50 % aktiivista yhdistettä kiinteässä muodossa olevissa valmisteissa. Käytettävä annostelu riippuu yksilöllisistä tarpeista, halutusta vaikutuksesta ja valitusta antotavasta. Tällaisten valmisteiden päivittäinen annostus *' voidaan ratkaista vastaavissa hoidoissa käytettyjen, esimer- «M i 0(1 ( I ! Et 96610 63 kiksi ihmisen tai eläimen artriitissa käytettyjen vastaavien tunnettujen valmisteiden mukaisesti, joissa käytetään hyalu-ronihappoa ja terapeuttisesti aktiivista alkoholia. Siten esimerkiksi kortisonin kanssa valmistetun esterin annostus voidaan johtaa sen pitoisuudesta tässä esterissä ja sen alkuperäisestä annostuksesta tunnetuissa farmaseuttisissa valmisteissa.

Kosmeettisissa tuotteissa silloitetut johdannaiset ja niiden suolat on sekoitettu alalla tavanomaisesti käytettyjen täyteaineiden kanssa ja ne ovat esimerkiksi samoja kuin yllä on esitetty farmaseuttisten valmisteiden yhteydessä. Useimmiten käytetään rasvoja, voiteita ja kasvovesiä tooppiseen käyttöön, silloitetut johdannaiset muodostavat aktiiviseen kosmeettisen aineen, johon on mahdollisesti lisätty muita kosmeettisesta aktiivisia aineita, kuten esimerkiksi steroideja, esimerkiksi pregnenolonia tai jotain yllä mainittua ainetta. Tällaisissa valmisteissa tämän silloitetut johdannaiset ovat mieluummin estereitä, jotka on muodostettu alkoholin kanssa, joka ei ole kosmeettisesta aktiivinen, kuten alemman alifaat-tisen alkoholin, kuten jonkin edellä mainitun kanssa. Näissä valmisteissa vaikutus johtuu polysakkaridikomponentin luontaisista kosmeettisista ominaisuuksista kuten vapaan hyalu-ronihapon tai sen suolojen ollessa kyseessä.

Kosmeettiset artikkelit voivat perustua kuitenkin aineisiin, joilla on muita spesifisiä toimintoja kuin hyaluronihapolla, esimerkiksi desinfiointiaineisiin, aurinkovoiteisiin, vettä kestäviin tai regeneroiviin tai rypynestoaineisiin tai deo-J *·· dorantteihin, etenkin parfyymeihin. Tässä tapauksessa silloi- • tetut johdannaiset voivat itse olla aktiivisena aineosana ja ne on johdettu näitä ominaisuuksia omaavasta alkoholeista, esimerkiksi korkeammista alifaattisista alkoholeista tai terpeenialkoholeista parfyymien yhteydessä tai ne voivat toimia ennen kaikkea apuaineena aineille, joilla on samat ominaisuudet kuin aineilla, joihin ne on yhdistetty. Tästä syystä etenkin mielenkiintoisia ovat kosmeettiset koostumukset, jotka ovat samankaltaisia kuin yllä esitetyt lääkeaineet 64 96610 ja joissa farmaseuttisesti aktiivinen komponentti on korvattu kosmeettisella tekijällä ja vastaavilla suoloilla.

Yllä mainittujen parfyymiteollisuudessa käytetyistä alkoholeista johdettujen estereiden käyttö merkitsee tärkeää vaihetta teknologiassa, koska ne mahdollistavat tuoksuvien aineosien hitaan, yhtäjaksoisen ja pidennetyn vapautumisen.

Yllä jo esitetyt saniteetti- ja kirurgiset tuotteet muodostavat tärkeän sovellusalan. Silloitettuja johdannaisia voidaan sisällyttää tuotteisiin, jotka ovat samanlaisia kuin jo markkinoilla olevat, jotka perustuvat hyaluronihappoon. Uusilla slloitetuilla johdannaisilla voidaan tällöin korvata vapaata happo tai sen suolaa. Esimerkkeinä tällaisista tuotteista mainittakoon kiinnittimet (inserts) ja oftalmiset linssit.

Kirurgisia ja sanitäärisiä tuotteita saadaan aikaan silloitetuista johdannaisista regeneroimalla ne sellaisenaan sopivilla orgaanisilla liuottimilla ja valmistamalla ne levyiksi tai langoiksi, jolloin saadaan kalvoja, levyjä tai lankoja, joita voidaan käyttää kirurgiassa, ihon apuaineina tai korvaavina aineina ihon vakavissa vammoissa, kuten esimerkiksi palovammoissa, tai sutuuroina kirurgiassa. Etenkin tuotteet voidaan valmistaa menetelmällä, jossa (a) muodostetaan hyalu-roniesterin tai sen suolan liuos sopivassa orgaanisessa *! liuottimessa, kuten ketonissa, esterissä tai aproottisessa liuottimessa, kuten karboksamidissa, etenkin alifaattisen hapon dialkyyliamidissa, joka sisältää 1-5 hiiliatomia ja joka johtuu 1 6 hiiliatomia sisältävistä alkyyliryhmistä, ja ennen kaikkea orgaanisesta sulfoksidista, s.o. dialkyylisul-foksidissa, jossa on korkeintaan 6 hiiliatomia sisältäviä alkyyliryhmiä, kuten etenkin dimetyylisulfoksidissa tai dietyylisulfoksidissa, ja aivan erityisesti fluoratussa liuottimessa, jonka kiehumispiste on alhainen, kuten etenkin heksafluori-isopropanolissa, (b) valmistetaan tällainen liuos levy- tai lankamuotoon ja (c) poistetaan orgaaninen liuotin saattamalla kosketuksiin toisen orgaanisen tai vesipitoisen ** liuottimen kanssa, joka voidaan sekoittaa ensimmäisen liuot-

;l : äU.i Hill IIIN

96610 65 timen kanssa ja johon hyaluroniesteri ei liukene, etenkin alemman alifaattisen alkoholin, esimerkiksi etyylialkoholin kanssa (märkäkehräys) tai, jos hyaluronijohdannaisen valmistamiseksi on käytettävä liuotinta, jolla ei liian korkea kiehumispiste, poistetaan tällainen liuotin kaasuvirralla, etenkin sopivasti kuumennetulla typpivirralla (kuivakehräys). On myös mahdollista käyttää erittäin edullisesti kuiva-märkä-kehräysj ärj estelmällä.

Silloitetuista johdannaisista valmistettuja lankoja voidaan käyttää haavojen lääkintään ja kirurgiaan tarkoitettujen harsokankaiden valmistukseen. Tällaisten harsokankaiden käyttö on erittäin edullista, koska ne soveltuvat biologisesti hyvin elimistöön, mikä on mahdollista niitä sisältävien entsyymien ansiosta. Nämä entsyymit jakavat esterin hyalu-ronihapoksi ja vastaavaksi alkoholiksi ja siitä syystä yhdisteeksi, joka on jo olemassa elimistössä, ja vaarattomaksi yhdisteeksi, kuten alkoholiksi. Nämä harsot ja myös edellä mainitut langat voidaan siitä syystä jättää myös elimistöön kirurgisen toimenpiteen jälkeen, koska ne absorpoituvat hitaasti edellä mainitun hajaantumisen ansiosta.

Valmistettaessa yllä esitettyjä sanitäärisiä ja kirurgisia artikkeleita on mahdollista lisätä pehmennysaineita, jotka parantavat niiden mekaanisia ominaisuuksia, kuten lankojen yhteydessä niiden solmujen kestävyyden parantamiseksi. Nämä pehmennysaineet voivat olla esimerkiksi rasvahappojen alka-lisuoloja, esimerkiksi natriumstearaattia tai natriumpalmi-taattia, orgaanisten happojen estereitä, joissa on useita hiiliatomeja jne.

Uusia silloitettuja johdannaisia voidaan käyttää sovelluksessa, jossa hyödynnetään niiden biologista sopivuutta elimistössä esiintyvän esteraasin suhteen, valmistetaan kapseleita lääkeaineiden subkutaanista implantaatiota varten tai mikro-kapseleita injektioita, esimerkiksi subkutaanisia tai intra-muskuläärisiä injektioita varten. Subkutaanisten lääkeainei-** den käyttöä varten hitaan vapautumisen ja siten "pidennetyn" 96610 66 vaikutuksen aikaansaamiseksi on tähän asti käytetty useimmiten silikonimateriaaleista valmistettuja kapseleita, joiden haittana on se, että kapseli pyrkii liikkumaan elimistössä ja siten sitä on mahdoton ottaa talteen. Tätä vaaraa ei enää esiinny silloitettujen johdannaisten kohdalla. Erittäin tärkeää sovellusta edustaa uusia silloitettuja johdannaisia sisältävien mikrokapseleiden valmistus, jolloin poistetaan ongelmat, jotka koskevat niiden tähänastista rajoitettua käyttöä, samasta syystä kuin edellä on mainittu. Tämä mahdollistaa uuden laajan käyttöalan, kun tarvitaan "hidastettua" vaikutusta injektioissa.

Vielä eräs uusien silloitettujen johdannaisten lääketieteessä ja kirurgiassa esiintyvä sovellutus koskee sellaisten erilaisten kiinteiden kiinnittimien (inserts), kuten levyjen, kiekkojen jne. valmistusta, jotka korvaavat jo käytössä olevat metallisessa muodossa tai synteettisestä materiaalista valmistetussa muodossa esiintyvät kiinnittimet, jotka on tarkoitettu poistettaviksi määrätyn ajan kuluttua. Eläinten kollageenista, joka on proteenityyppinen, valmistetut valmisteet aiheuttavat usein ei-toivottuja sivuvaikutuksia, kuten tulehdusta tai hylkimistä. Silloitetuissa johdannaisissa, vaikka ne ovat peräisin eläinten, mutta ei ihmisten hyalu-ronihaposta, tätä vaaraa ei ole olemassa, koska erilaisten eläinlajien polysakkaridit sopivat keskenään yhteen.

Eräs toinen sovellutus koskee pehmeiden kudosten vaurioiden korjaamista. Turvallisen ja tehokkaan biomateriaalin tarve, jolla voidaan korvata puuttuva tai vaurioitunut pehmeä kudos, on tiedetty pitkään. Useita alloplastisia materiaaleja,kuten parafiinia, Teflon-tahnaa, silikoni- ja boorikollageenia on tähän asti käytetty menetetyn pehmeän kudoksen korvaamiseksi. Kuitenkin näihin materiaaleihin liittyy pysyviä ei-toivottuja muutoksia iholla, jolloin ne siirtyvät istutuspaikasta ja aiheuttavat haitallisia reaktioita. Siten lääketieteessä esiintyy edelleen monipuolisen biomateriaalin tarve. Uusia silloitettuja johdannaisia voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti pehmeiden kudosten vaurioiden, kuten aknearpien,

Il »14.t 1.1 11 I I I II . . 1 67 96610 leikkauksen jälkeen esiintyvien atrooppisten epäsäännöllisyyksien, Mohs'in kemokirurgian, huulihalkioiden ja iän aiheuttamien ryppyjen korjaamiseksi.

Samoin silloitettujen johdannaisten lääketieteen ja kirurgian sovellutuksiin kuuluvat valmisteet, jotka on valmistettu paisuvasta materiaalista, etenkin sienien muodossa erilaisten haavojen ja vammojen lääkintää varten. 1 ·

Claims (8)

1. 96610
2. 1. Menetelmä hyaluronihapon täydellisesti tai osittain silloitettujen estereiden valmistamiseksi, tunnettu siitä, että hyaluronihapon kvaternaarinen ammoniumsuola saatetaan reagoimaan aproottisessa liuottimessa kaavan Hal-R-Hal mukaisen dihalogenidin kanssa, jossa kaavassa Hai on halogeeni ja R on C2.,6-alifaattinen ryhmä tai CM-alkyleeni- f e nyy 1 i-C2.14-alkyleeni ryhmä, ja haluttaessa kaavan Hal-Rj mukaisen halogenidin kanssa, jossa kaavassa Hai on halogeeni ja Ri on C2_18-alkyleeniryhmä, Cj^-alkoksikarbonyyli-C,^- ryhmä, fenyyli-CM-alkyyli- tai -alkenyyliryhmä, bentsyyliryhmä tai C^-alkyylillä tai 1-3 metyyli- tai metoksiryhmällä tai halogeeni-atomilla substituoitu bentsyyli, tai kortikosteroidi-alkoholi, ja haluttaessa saatu osittainen esteri muutetaan vastaavaksi alkalimetalli- tai maa-alkalimetallisuolaksi. ·1· 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hyaluronihapon kvaternaarisena ammoniumsuolana käytetään tetrabutyyliammoniumsuolaa.
3. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään kaavan Hal-R-Hal mukaista dihalogeni- Il i tttiklittt t ilil i 96610 dia, jossa kaavassa H on halogeeni ja R on C2.14-alkyleeniryh-mä.
4. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että R on etyleeni, propyleeni, butyleeni, pentyleeni, heksyleeni, heptyleeni, oktyleeni, dekyleeni tai fenyyliety-leeni.
5. 5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että R on etyleeni, propyleeni, butyleeni, pentyleeni, heksyleeni, heptyleeni, oktyleeni tai dekyleeni.
6. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että Rt on etyleeni, propyleeni, iso-propyleeni, n-butyleeni, isobutyleeni, t-butyleeni, pentyleeni, heksyleeni tai oktyleeni.
7. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aproottisena liuottimena käytetään dialkyylisulfoksidia, dialkyylikarboksyyliamidia tai alempaa alkyylidialkyyliamidia tai alempaa alifaattista happoa .
8. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnet -t u siitä, että liuottimena on dimetyylisulfoksidi, dimetyy-li- tai dietyyliformamidi tai dimetyyli- tai dietyyliasetami-di. 1 · · 96610