FI87983C - Perforerad, makroskopiskt expanderad tredimensionell vaetskeogenomslaepplig plastduk med andningsfoermaoga och absorberande anordning - Google Patents

Description

87983

Hengittävä ja nestettä läpäisemätön, rei’itetty, makroskooppisesti kolmiulotteiseksi venytetty muovikangas ja imukykyinen väline 5

Keksintö koskee makroskooppisesti kolmiulotteiseksi venytettyä, joustavaa muovikangasta, jossa on suurin piirtein yhdensuuntaisissa, toisistaan kaukana olevissa tasoissa olevat ensimmäinen ja toinen pinta kankaan sisältä-10 essä lukuisia poikkileikkaukseltaan makroskooppisia syvennyksiä, joista kukin alkaa kankaan ensimmäisessä pinnassa olevana aukkona ja joista kullakin on kankaan muihin osiin saumattomasti liittyvä sivuseinämä, joka kulkee kankaan toisen pinnan suunnassa ja päättyy muodostaen kankaan toi-15 sessa pinnassa olevan pohjaseinämän, ja imukykyistä välinettä, joka käsittää (a) nestettä läpäisevän, käyttäjää vasten tulevan pintakerroksen; (b) nestettä läpäisevän pintakerroksen alapuolelle 20 kiinnitetyn nestettä imevän rakenneosan ja (c) höyryä läpäisevän mutta nesteen kulun estävän, hengittävän taustakerroksen.

Kertakäyttöiset imukykyiset välineet, kuten kerta-käyttövaipat, terveyssiteet, kertakäyttöiset makuualustat, : · : 25 pidätyskyvyttömien vaippahousut ja vastaavat ovat hyvin tunnettuja. Useimmiten nämä rakenteet toimivat kertakäyt-. tösiteenä ihmiselimistöstä erittyvän nesteen imemiseksi ja pidättämiseksi. On myös tunnettua peittää näiden välineiden ulkopinta taipuisalla muovikerroksella, jotta estetään . . 30 imeytyneen nesteen pääsy imukykyisen välineen läpi Ja vaatteiden likaantuminen. Tähän asti tunnettu vedenpitävä • ‘ * muovikalvo estää läpäisyn ja auttaa pitämään nesteen väli- ·:**; neessä. Se estää kuitenkin imukykyisen välineen sisältämän nesteen haihtumisen kautta tapahtuvan välineen itsekuivu-.35 misen. Siten on toivottavaa käyttää hyväksi hengittävää 2 87983 taustakerrosta, erityisesti imukykyisissä välineissä, jota käytetään pitkäaikaisesti. Tällaisissa tapauksissa on myös toivottavaa eristää imukykyisessä osassa oleva neste lähellä olevista vaatteista.

5 Alalla on ehdotettu läpäiseviä taustakerroksia, joiden tarkoituksena on sallia jossain määrin ilman kiertäminen imukykyisen välineen sisäosan ja ympäristön välillä. US-patenttijulkaisussa 2 570 011 (Stamberger, 2. lokakuuta 1951) lähestytään imukykyisten välineiden hen-10 gittävien taustakerrosten aikaansaamista koskevaa ongelmaa vaipalla, jossa on sekä imeviä että pidättäviä osia. Pidättävä osa on kangasvaipan kemiallisesti käsitelty osa ja se taitetaan vaipan uloimmaksi osaksi. Tämä pidättävä osa on käsitelty virtsaa läpäisemättömäksi. US-patenttijulkai-15 sussa 3 156 242 (Crowe, Jr., 10. marraskuuta 1964) kuvataan imukykyistä välinettä, jossa on imemättömällä, taipuisalla kalvolla peitetty imukykyinen kappale. Kalvo on ilmaa läpäisevää, niin että se sallii ällänsä olevan imukykyisen kappaleen kuivumisen. Kalvon ilmanläpäisevyys 20 saavutetaan käyttämällä mikrohuokoista kalvoa tai kalvoa, jossa on reikiä tai rakoja. US-patenttijulkaisussa 2 077 810 (Cooper, 14. tammikuuta 1936) kuvataan kalvoa, jossa on revitettyjä kohoumia ja joka on suunniteltu nes-: · tettä läpäiseväksi. Aiemmin tunnettuja rakenteita, joissa : 25 käytetään huokoisia kertamuovikankaita imukykyisen kappa- leen yhteydessä, kuvataan lisäksi seuraavissa viitteissä: . .·. US-patentti julkaisu 3 292 619 (Egler, 20. joulukuuta 1966); US-patentti julkaisu 3 426 754 (Bierenbaum et ai., 11. helmikuuta 1969); ja US-patenttijulkaisu 3 446 208 . . 30 (Fukuda, 27. toukokuuta 1969).

/ Vielä eräs imukykyinen väline, jossa on hengittävä, '·’ ' vesipohjaista nestettä läpäisemätön taustakerros, on jul- ·:··· kistettu US-patentti julkaisussa 3 989 867 (Sisson, 2. mar- raskuuta 1976. Sissonin imukykyisessä välineessä käytetys-·. 35 sä taustakerroksessa on lukuisia kohoumia, joista kussakin 3 «7983 on reikä, joka muodostaa taustakerrokseen huokosen. Kuvioissa 3 ja 4 esitetyssä edullisessa suoritusmuodossa kohoumat on ryhmitetty kuvioiksi ja kukin kuvio muodostaa koholla olevan alueen. Kohoumat ovat kartiomaisia ja nii-5 den sisäkulma, a, on noin 30-135°, edullisesti noin 60 -100°. Tämä kulma antaa taustakerrokselle paksuutta ja sillä saadaan myös aikaan kohouma, joka painuu kasaan, ts. jonka vastakkaiset seinämät yhtyvät, kun vaippaan kohdistuu käytön yhteydessä paine. Sissonin mukaan lämpö ja höy-10 ryt pystyvät poistumaan reikien kautta, mutta nesteen kulku niiden läpi estetään suurin piirtein kokonaan, vaikka neste olisi pienen paineen alaisena. Sissonin mukaan reikien tulisi olla suurin piirtein tasaisesti jakautuneina taustakerroksen, jonka läpi tapahtuvaa siirtymistä toivo-15 taan, pinnalle ja taustakerroksen avoimen pinnan tulisi olla noin 0,5 - 10 %, edullisimmin noin 1-5 % taustakerroksen hyötypinta-alasta. Kohokuvioitu, rei'itetty taus-takerros on Sissonin mukaan tehokkain, kun kohoumat suuntautuvat imukykyiseen kappaleeseen päin eivätkä siitä 20 poispäin.

Vielä eräs materiaali, jota on ehdotettu käytettäväksi hengittävänä taustakerroksena kertakäyttövaipassa, on joustava muovikangas, joka on julkistettu US-patentti-julkaisussa 4 342 314 (Radel et ai., 3. elokuuta 1982). 25 Radelin et ai. patenttijulkaisussa kuvataan joustavaa muo- vikangasta, jolla on yhdistetyt kuitumaiset ja muovimaiset ominaisuudet. Eräässä erityisen edullisessa suoritusmuodossa kankaalla on hienojakoinen, kolmiulotteinen mikrorakenne, joka koostuu säädellystä, jatkuvasta kapillaariver-. 30 kostosta, jossa kapillaarit ovat säännöllisesti kapenevia, alkavat kankaan ensimmäisestä pinnasta, jatkuvat siitä ja päättyvät kankaan toisessa, kaukana olevassa pinnassa oleviin reikiin. Vaikka tämän kankaan pääasiallisena tarkoituksena on edistää nesteen nopeaa kuljetusta kankaan en-35 simmäisestä pinnasta toiseen, ehdotetaan myös sitä, että 4 87983 kangasta voitaisiin käyttää hengittävänä, vesipohjaista nestettä läpäisemättömänä taustakerroksena asettamalla kankaan toinen pinta, jossa reiät ovat pienempiä, vaipan imukykyistä kerrosta vasten ja toinen pinta, jossa reiät 5 ovat suurempia, käyttäjän vaatetta vasten. Tätä perustyyppiä olevia kerroksia esitetään yleisesti Radelin et ai. patenttijulkaisun kuvioissa 6, 6A, 6B ja 7.

Huolimatta edullisista ominaisuuksista, joita on edellä mainituissa Sissonin ja Radelin et ai. patenteissa, 10 joilla on sama oikeudenhaltija kuin tällä hakemuksella, kuvatuilla kangastyypeillä, eivät imukykyiset välineet, joissa käytetään tällaisia kankaita hengittävinä osina, ole saavuttaneet laajaa kaupallista käyttöä.

Tämän keksinnön tärkeimpänä päämääränä on siten 15 saada aikaan rei'itetty, makroskooppisesti kolmiulotteiseksi venytetty muovikangas, jolla on parannettu kyky läpäistä höyryä ja joka on silti vesipohjaista nestettä läpäisemätön.

Tämän keksinnön päämääränä on lisäksi saada aikaan 20 makroskooppisesti kolmiulotteiseksi venytetty, edellä mainittua tyyppiä oleva muovikangas, joka soveltuu erityisen hyvin käytettäväksi hengittävänä taustakerroksena imuky-kyisessä välineessä.

Tämän keksinnön päämääränä on vielä lisäksi saada : 25 aikaan tällainen kolmiulotteinen kangas, jolla on niin suuri kokonaispaksuus ja puristuksenkesto, etteivät kankaan vastakkaiset pinnat normaalisti joudu samaan tasoon kertakäyttöisen imukykyisen siteen yhteydessä tyypillisesti esiintyvien puristuskuormien vaikuttaessa kankaaseen.

. . 30 Näihin päämääriin päästään keksinnön mukaisella muovikankaalla, jolle on tunnusomaista, että poikkileik-·_ kaukseltaan makroskooppisten syvennysten pohjaseinämissä on lukuisia reikiä, joista kukin on sen kokoinen, että sillä on kyky itsenäisesti kannattaa vesipohjaisesta nes-35 teestä muodostunut meniski kunkin reiän ollessa sellaisel- 87983 5 la etäisyydellä kaikkiin pohjaseinämässä oleviin viereisiin reikiin nähden, että kussakin reiässä oleva vesipohjaisen nesteen muodostama meniski ei kosketa missään viereisessä reiässä olevaan samanlaiseen vesipohjaisesta nes-5 teestä muodostuneeseen meniskiin, ja että kankaalla on niin suuri puristuksenkesto, etteivät kankaan ensimmäinen ja toinen pinta joudu samaan tasoon toistensa kanssa, kun kankaaseen kohdistuu puristuskuormitus noin 6,89 kPa, ja niin suuri joustavuus, että kangas palaa suurin piirtein 10 alkuperäiseen tilaansa, kun puristuskuorman vaikutus siihen lakkaa. Keksinnön mukaiselle imukykyiselle välineelle on puolestaan tunnusomaista, että se käsittää keksinnön mukaisen muovikankaan.

Tässä hakemuksessa kuvataan myös edullisia menetel-15 miä ja laitteistoa mainittujen, rei'itettyjen, makroskooppisesti kolmiulotteisiksi venytettyjen, hengittävien muo-vikankaiden valmistamiseksi.

Vaikka tämän selityksen lopuksi esitetään patenttivaatimukset, joissa tämä keksintö kuvataan yksityiskohtai-20 sesti ja esitetään sitä koskevat eritellyt vaatimukset, uskotaan, että tämä keksintö on paremmin ymmärrettävissä seuraavasta kuvauksesta, jossa:

Kuvio 1 on yksinkertaistettu perspektiivikuva tait-_ : tamattomasta kertakäyttövaipasta, jossa käytetään tämän 25 keksinnön mukaista kangasta hengittävänä taustakerroksena ja josta on leikattu osia komponenteista pois selvyyden vuoksi; . Kuvio 2 on voimakkaasti suurennettu, yksinkertais tettu perspektiivikuva osasta rei'itettyä, makroskooppi-. . 30 sesti kolmiulotteiseksi venytettyä muovikangasta, joka soveltuu käytettäväksi kertakäyttövaipan, kuten kuviossa 1 esitetyn vaipan, taustakerroksena;

Kuvio 3 on voimakkaasti suurennettu, yksinkertaistettu poikkileikkauskuva kuviossa 2 yleisesti esitetystä 35 kankaasta asetettuna kostean absorboivan alustan, kuten 6 87983 kertakäyttövaipan imukykyisen kerroksen, ulointa pintaa vasten; rakenne esitetään käytön yhteydessä vallitsevassa tilassa;

Kuvio 4 esittää kuviossa 3 yleisesti esitettyä ra-5 kennetta ja valaisee hengittävän kankaan tyypillistä reaktiota, kun imukykyiseen alustaan ja käyttäjän vaatteeseen kohdistuu tyypillinen puristusvoima;

Kuvio 5 on voimakkaasti suurennettu perspektiivikuva osasta vaihtoehtoista, rei’itettyä makroskooppisesti 10 kolmiulotteiseksi venytettyä muovikangasta, joka soveltuu käytettäväksi kertakäyttövaipan, kuten kuviossa 1 esitetyn, taustakerroksena;

Kuvio 6 on yksinkertaistettu kaavakuva edullisesta menetelmästä, jota voidaan käyttää tämän keksinnön mukais-15 ten rei’itettyjen, makroskooppisesti kolmiulotteisiksi venytettyjen muovikankaiden valmistukseen;

Kuvio 7 on voimakkaasti suurennettu perspektiivikuva osasta muotoilevaa rakennetta, joka soveltuu muovikan-kaan, kuten kuviossa 5 esitetyn, valmistamiseen käyttämäl-20 lä kuviossa 6 kaavamaisesti esitettyä menetelmää; ja

Kuvio 8 on voimakkaasti suurennettu valokuva tämän keksinnön mukaisesta kangasnäytteestä katsottuna vaatetta vasten tulevan pinnan puolelta.

Vaikka tätä keksintöä kuvataan rei'itetyn, makro-25 skooppisesti kolmiulotteiseksi venytetyn, joustavan muovi-kankaan, joka on tarkoitettu käytettäväksi imukykyisen siteen, kuten kertakäyttövaipan hengittävänä taustakerrok- sena, valmistuksen yhteydessä, ei tämä keksintö millään tavalla rajoitu tällaiseen käyttöön. Tätä keksintöä voi-30 daan itse asiassa käyttää hyvin edullisesti monissa tilanteissa, joissa halutaan saattaa nesteen höyryä kankaan läpi ja kuitenkin estää vesipohjaisen nesteen kulku pintoi-.. : hin, jotka joutuvat kosketukseen kankaan kanssa. Tässä oleva yksityiskohtainen kuvaus, joka koskee edullista ra-35 kennetta ja sen käyttöä kertakäyttövaipan hengittävänä 7 87 983 taustakerroksena, antanee alan ammattimiehelle mahdollisuuden helposti soveltaa tätä keksintöä muihin välineisiin.

Kuvio 1 on perspektiivikuva kertakäyttöisestä imu-5 kykyisestä siteestä, joka on taittamattomassa tilassa oleva vaippa. Eri kerroksia on leikattu pois tämän suoritusmuodon rakenteellisten yksityiskohtien esittämiseksi selvemmin. Kertakäyttövaippaa merkitään yleisesti numerolla 1. Nestettä läpäisevää pintakerrosta, joka voi olla alal-10 la hyvin tunnettua materiaalia, kuten kuitukangasta, rei-itettyä muovia jne., merkitään numerolla 2. Kertakäyttö-vaipan 1 muut pääkomponentit ovat imukykyinen osa eli tyyny 3 ja taustakerros 4, joka on tämän keksinnön mukaista kangasta. Taustakerroksen 4 reunat 5 taitetaan yleensä si-15 ten, että ne peittävät imukykyisen osan 3 ja pintakerroksen 2 reunat. Pintakerros 2 taitetaan yleensä sillä tavalla, että se kokonaan sulkee sisäänsä imukykyisen kerroksen 3 päät. Kuviossa 1 oleva piirros vaipasta 1 on yksinkertaistettu esitys kertakäyttövaipasta. Kertakäyttövaipan 20 edullisesta suoritusmuodosta on tarkempi kuvaus US-patent-tijulkaisussa 3 952 745 (Duncan, 27. huhtikuuta 1976).

Kuten alaa tuntevat tiennevät, kuviossa 1 esitetyn kertakäyttöisen imukykyisen siteen tarkat toimintaparamet-rit riippuvat rakenteen käyttötarkoituksesta. Mitä suurem-: 25 pi imukykyiseen siteeseen 1 tulevan nestemäisen materiaalin tilavuus on, sitä tärkeämpää on yleensä taustakerroksen 4 hengittävyys.

Kuvio 2 esittää tämän keksinnön mukaista erityisen edullista rei'itettyä makroskooppisesti kolmiulotteiseksi 30 venytettyä muovikangasta 20. Kangas 20 soveltuu erityisen hyvin esimerkiksi kuviossa 1 esitetyn kertakäyttövaipan taustakerroksen 4 lähtömateriaaliksi.

Makroskooppisesti kolmiulotteiseksi venytetyssä muovikankaassa 20 on suuri joukko lieriömäisiä kapillaare-35 ja 21, jotka ylhäältä päin katsottuina ovat poikkileik- e 87983 kaukseltaan makroskooppisia, ts. ne ovat normaalinäköisen ihmisen erotettavissa paljain silmin noin 30 cm:n etäisyydeltä kohtisuoraan katsottaessa. Kuten kuviosta 2 havaitaan, poikkileikkaukseltaan makroskooppiset syvennykset 21 5 ovat keskenään saman kokoisia. Tämä ei ole välttämätöntä tämän keksinnön yhteydessä. On itse asiassa ajateltavissa olovaa käyttöä erikokoisia poikkileikkaukseltaan makroskooppisia syvennyksiä kuvion paremman taipuisuuden tai ulkonäön aikaansaamiseksi tai tuotteen, jossa hengittävää 10 kerrosta käytetään, asettamien nimenomaisten toimintapara-metrivaatimusten täyttämiseksi.

Kuten kuviosta 2 nähdään, kukin poikkileikkaukseltaan makroskooppinen syvennys 21 alkaa kankaan 20 ensimmäisessä pinnassa 15 olevana aukkona 23. Kankaan muuhun 15 alueeseen saumattomasti liittyvä sivuseinä 15 saattaa kunkin ensimmäisen pinnassa 15 olevan aukon 23 virtausyhtey-teen kankaan 20 toisessa pinnassa 16 olevan pöhjaseinämän 25 kanssa. Kussakin pohjaseinämässä 25 on useita suhteellisen pieniä reikiä 26. Kukin pieni reikä 26 on kooltaan 20 ja muodoltaan sellainen, että se itsenäisesti kannattaa vesipohjaisesta nesteestä muodostuvan meniskin. Kukin rei-: : kä 26 on lisäksi niin etäällä kaikista muista rei'istä 26 ja sivuseinämästä 24, että sen mahdollisesti kannattama vesipohjaisesta nesteestä muodostunut meniski ei ole kos-: 25 ketuksessa minkään lähellä olevan reiän 26 kannattaman samanlaisen nestemeniskin eikä sivuseinämän 24 kanssa. Kun kangasta käytetään kertakäyttövaipan hengittävänä tausta-kerroksena, on reikien 26 läpimitta noin 0,025 - 0,125 mm ja niillä on suhteellisen terävä reuna ulkopinnallaan, ts.

: 30 käyttäjän vaatetta vasten olevalla pinnalla. Terävät reunat auttavat lisäämään nesteen kosketuskulmaa, mikä tehostaa nestemeniskin kannatusta. Tässä suhteessa on myös edullista, että kalvon pinnalla on mahdollisimman suuri kosketuskulma, ts. kalvon pinnan tulisi ihannetapauksessa : 35 olla niin hydrofobinen kuin mahdollista nestemeniskin kan-nattamisen auttamiseksi.

9 37983

Kuvio 3 on voimakkaasti suurennettu yksinkertaistettu poikkileikkauskuva kuviossa 1 yleisesti esitetyn kertakäyttövaipan kosteasta osasta käytössä, jossa kuviossa mainittu vaippa on varustettu hengittävällä taustaker-5 roksella 4, joka koostuu kuviossa 2 esitetystä kankaasta 20. Kuvion 3 esittämässä tilanteessa erite, kuten virtsa, on kulkenut pintakerroksen 2 läpi ja levinnyt kaikkialle imukykyiseen osaan 3. Käyttäjän ruumis 7 on kuviossa kosketuksessa pintakerroksen 2 ylimmän pinnan kanssa. Paino-10 voiman takia on yleensä vaikeampaa estää vesipohjaisen nesteen kulkeminen taustakerroksen läpi silloin, kun imu-kykyinen side on yleisesti ottaen kuvion 3 mukaisessa asennossa. Siten tämä asento valittiin valaisemaan tämän keksinnön mukaisilla kankailla saavutettavia etuja.

15 Hengittävän taustakerroksen 4 käyttämisen kerta käyttöisellä imukykyisellä siteellä, kuten vaipalla 1, päätarkoituksena on sallia imukykyiseen osaan 3 kerääntyneiden nesteiden haihtuminen. Tällä ei saada aikaan ainoastaan jäähdytysvaikutusta, vaan myös suurempi kokonais-20 imukyky, koska siteestä 1 haihtunut neste muodostaa lisää vapaata tilaa absorboivaan osaan 3, joka tila voidaan : käyttää myöhemmin erittyvien nesteiden imemiseen. Jotta käyttäjä antaisi arvoa edellä mainituille hengittävyyden tuomille eduille, on kuitenkin yleensä ratkaisevaa estää : 25 vesipohjaisen nesteen siirtyminen kosteasta imukykyisestä osasta 3 käyttäjän vaatteisiin, joita esitetään yleisesti kuviossa 3 numerolla 8.

Kuvion 3 esittämässä tilanteessa vaippaan 3 kohdistuu vain vähän tai ei ollenkaan käyttäjän ruumiin 7 ja 30 vaatteiden 8 välisten puristusvoimien aiheuttamaa painetta. Tämä voisi olla tyypillistä tilanteelle, jossa käyttäjä seisoo. Huomaa, että kuviossa 3 syvennysten 21 pohja-seinämissä 25 olevista pienistä rei'istä 26 kukin kannattaa nestemeniskiä, jota yleisesti esitetään numerolla 50.

: 35 Nämä nestemeniskit 50 estävät nesteen kulun painovoiman 10 37983 vaikutuksesta aukkojen 26 läpi ja niiden alla olevaan vaatteeseen 8. Niin kauan kuin kaikki nestemeniskit 50 pysyvät eristettyinä toisistaan ja syvennysten 21 sivusei-nämistä 24, neste ei pääse vapaasti kulkemaan reikien 26 5 läpi.

Koska nestemeniskit 50 ovat kannatettuina syvennysten 21 pohjaseinämissä, kankaan 20 kokonaispaksuus, ts. ensimmäisen pinnan 15 ja toisen pinnan 16 välinen etäisyys Z-akselin suunnassa, erottaa lisäksi fysikaalisesti niiden 10 ja vaatteen 8 välisen kosketuksen. Koska minkä tahansa nestemeniskin 50 ja vaatteen 8 välinen kosketus johtaisi nesteen siirtymiseen suoraan vaatteeseen, on äärimmäisen tärkeää, etteivät ensimmäinen pinta 15 ja toinen pinta normaalisti joudu toistensa kanssa samaan tasoon, kun kan-15 gas joutuu käytössä tyypillisesti esiintyvien puristus- kuormitusten kohteeksi. On myös tärkeää, että kankaan 20 kokonaispaksuus on sellaisessa suhteessa syvennysten 21 poikkileikkauksen mittoihin, ettei vaate 8 pääse merkittävästi tunkeutumaan syvennyksiin 21 ja siten kosketukseen 20 pohjaseinämien 25 rei'issä olevien nestemeniskien 50 kanssa. Tämä on erityisen merkityksellistä sellaisissa tilan-- : teissä, joissa vaate 8 on löyhästi kudottua tai muuten helposti muotoutuvaa materiaalia.

Vaikka kulloinkin valittava geometrinen muoto luon-.·. ; 25 nollisesti riippuu käytettävän kangasmateriaalin jäykkyydestä, on tyypillisen materiaalin, kuten 0,025 nun:n paksuisen polyeteenikalvon, ollessa kyseessä kankaan kokonaispaksuus, ts. kankaan 20 pintojen 15 ja 16 välinen etäisyys, edullisesti vähintään noin 1/5 - 1/3 syvennyk-30 sen pienimmästä poikkileikkausmitasta. Tämä perustuu pyö-reisiin syvennyksiin 21, joiden poikkileikkausläpimitta on noin 0,25 - 0,50 mm. Suurempien poikkileikkausläpimittojen ja/tai helpommin puristuvien kankaiden ollessa kyseessä, on yleensä toivottavaa suurentaa kankaan kokonaispaksuut-: 35 ta, jotta kankaan toisella pinnalla, joka sisältää syven- 11 R7983 nysten pohjaseinämät ja kankaan ensimmäisellä pinnalla, joka on kosketuksessa käyttäjän vaatteisiin, olisi mahdollisimman pieni mahdollisuus joutua toistensa kanssa samaan tasoon käytön aikana, sillä tämä sallisi syvennysten 5 päätyseinämissä kannatettuina olevan nestemeniskien pääsyn kosketukseen vaatteen 8 kanssa.

Kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaista kosteaa imuky-kyistä kertakäyttövaippaa 1 tyypillisessä puristuskuormi-tustilanteessa, joissa vaippaan 1 kohdistuu käyttäjän ruu-10 miin 7 ja ulkopuolisen esineen 10 aiheuttamia puristusvoimia. Kuten kuviosta 4 on nähtävissä, syvennysten 21 sivu-seinämät ovat painuneet jonkin verran kokoon. Reiät 26 sisältävät pohjaseinämät 25 eivät ole kuitenkaan vielä joutuneet samaan tasoon kankaan ensimmäisen pinnan kanssa 15 eivätkä kosketukseen vaatteen 8 kanssa. Vaate 8 ei siten ole koskettanut rei'issä 26 olevia nestemeniskejä 50. Niin kauan kuin nestemeniskit 50 eivät joudu samaan tasoon kankaan 20 ensimmäisen pinnan kanssa, on olemassa vähän mahdollisuuksia nesteen siirtymiselle suoraan kosteasta imu-20 kykyisestä osasta 3 vaatteeseen 8. (On tietenkin selvää, että väistämättömästi on olemassa jonkin verran mahdolli-: suuksia siihen, että vaatteen 8 yksittäiset osat tunkeutu vat merkittävällä tavalla yhteen tai useampaan syvennykseen 21 ja pääsevät siten kosketukseen reikien 26 kannat-25 tamien nestemeniskien kanssa.)

Toisin kuin hengittävässä taustakerroksessa, jota kuvataan Sissonin patentissa, jolla on sama oikeudenhaltija kuin tällä hakemuksella, ja jossa käytetään kartion muotoisia syvennyksiä, joissa on edullisesti yksi reikä 30 kunkin kartion kärjessä, on tämän keksinnön mukaisessa kankaassa käytettävien syvennysten 21 tasomaisissa pohja-seinämissä 25 useita reikiä 26, joiden muoto ja keskinäinen välimatka on sellainen, että kukin reikä itsenäisesti kannattaa vesipohjaisesta nesteestä muodostunutta menis-35 kiä, joka ei kosketa syvennyksen sivuseiniin eikä mihinkään muuhun pohjaseinämässä olevan reiän kannattamaan nes-temeniskiin.

12 87983 Tämän keksinnön mukaiset kankaat eroavat myös makroskooppisesti venytetyistä kangasrakenteista, joita kuvataan edellä mainitun Radelin et ai. patentin, jolla on sama oikeudenhaltija kuin tällä hakemuksella, kuvioissa 6, 5 6A, 6B ja 7, sillä Radelin et ai. mukaisten kapillaari- verkostojen aukot eivät ala yhdestä, suurin piirtein tasomaisesta pohjaseinämästä. Kuten jäljempänä osoitetaan, tämän keksinnön mukaisten kankaiden syvennysten 21 pohja-seinämien tasoluonne ei ainoastaan saa aikaan kankaan suu-10 rempaa avointa alaa ja siten tehosta haihtumista, vaan parantaa myös merkittävästi kankaan kykyä kannattaa vesipohjaisesta nesteestä muodostuneita meniskejä.

Kuten alan asiantuntijat tietänevät, ei syvennysten 21 tarvitse olla kuvion 2 mukaisesti sylinterimäisiä poik-15 kileikkaukseltaan toimiakseen halutulla tavalla. Syvennykset 21 voivat olla muodoltaan säännöllisiä tai epäsäännöllisiä ja silti toimia halutulla tavalla sillä edellytyksellä, että niillä saadaan aikaan vertailukelpoinen koske-tuskulma vesipohjaisen nesteen kanssa ja että ne ovat oi-20 kealla kokoalueella. Jos tämän selityksen tarkoituksia varten syvennyksen poikkileikkauksen muodon määräävät iso-akseli, joka on sama kuin syvennyksen suurin poikkileik-kausläpimitta ja pikkuakseli, joka on sama kuin syvennyk-f- sen poikkileikkauksen pienin läpimitta, mitattuina toisi- : 25 aan vasten kohtisuoraan syvennyksen pituusakselin samasta pisteestä, määrää pikkuakseli normaalisti käyttäjän vaatteen estämisen tunkeutumasta syvennykseen ja koskettamasta sen pohjaseinämää 25.

Jotta tämän keksinnön mukaisten kankaiden hengittä-·. : 30 vyys saataisiin mahdollisimman hyväksi, on yleensä toivottavaa, että syvennysten prosentuaalinen osuus kankaan pinta-alasta on niin suuri kuin mahdollista säilyttäen kyky estää kankaan tasomaiseksi litistyminen käytön aikana normaalisti esiintyvien puristuskuormien alaisena. (Nämä 35 kuormitukset ovat normaalisti suuruusluokkaa 7 kPa tai 13 S 7 9 8 3 pienempiä käytettäessä kangasta kertakäyttövaipan yhteydessä. ) Mitä suurempi syvennysten pöhjaseinämien pinta-ala on, sitä parempi on yleisesti ilmaistuna haihtumismah-dollisuus reikien kannattamista nestemeniskeistä. Tämän 5 haihtumisedun maksimoimiseksi on yleensä toivottavaa mitoittaa reiät 26 niin suuriksi kuin käytännössä on mahdollista, kun otetaan huomioon se, että niiden tulee kannattaa vesipohjaisesta nesteestä muodostunut meniski ja sijoittaa reiät 26 toisiinsa ja syvennyksen 21 sivuseinä-10 mään 24 nähden sillä tavalla, etteivät kyseessä olevan pohjaseinämän reikien kannattamat meniskit kosketa toisiinsa eivätkä syvennyksen sivuseinämään.

Kuten alan ammattimiehet tietänevät, kankaan koko pinnan ei välttämättä tarvitse olla hengittävä. Voidaan 15 haluttaessa saada aikaan selektiivinen hengittävyys kankaan erillisiin osiin. Voitaisiin esimerkiksi tehdä vain kertakäyttövaipan hengittävän taustakerroksen käänne- ja vyötäröalueista hengittäviä, sillä puristuskuormitukset saattavat käytössä olla pienempiä näillä alueilla. Lisäksi 20 voi tietyissä tapauksissa osoittautua toivottavaksi käyttää useita tämän keksinnön mukaisia kangaskerroksia, joissa syvennykset eivät osu sisäkkäin, tämän keksinnön mukaisilla kankailla aikaansaatavan neste-eristysvaikutuk-sen parantamiseksi kumoamatta silti useiden kerrosten höy-25 rynläpäisevyyttä. Tällaisissa tapauksissa voivat kangas-pinnat olla halutulla tavalla orientoituneina, joko saman tai eri suuntaisia,

Jotta saataisiin aikaan riittävä fysikaalinen eristys ja siten estettäisiin nesteen suora siirtyminen syven-30 nysten pohjaseinämien ja niiden vieressä olevan vaatteen välillä, on hengittävän kankaan ensimmäisen ja toisen pinnan fysikaalinen välimatka, ts. kankaan 20 pintojen 15 ja 16 kohtisuora etäisyys, edullisesti vähintään noin 1/5 -1/3 kyseessä olevan syvennysten pienimmästä poikkileik-35 kausläpimitasta. Kuten kuviosta 2 käy ilmi, pintojen 15 ja 14 87983 16 etäisyyden toisistaan määrää syvennyksen sivuseinämien 24 kokonaispituus. Sivuseinämän suuri pituus voi yleensä olla suuruusluokaltaan noin puolet suurimman syvennyksen isoakselista mitattuna kohtisuoraan syvennyksen pituusak-5 seliin nähden. Tämä johtuu siitä, että jos jätetään huomiotta materiaalin oheneminen makroskooppisen venytyksen aikana, on syvennyksen 21 muodostava materiaali sama kuin se, joka aluksi peitti aukon 23 kehystämän alueen ennen kankaan makroskooppista venytystä. Kuten tämän selityksen 10 myöhemmissä osissa tarkemmin kuvataan, tämän keksinnön mukaisten kankaiden ensimmäisen ja toisen pinnan Z-akselin suuntainen etäisyys määrää normaalisti kuitenkin muotoilevan rakenteen, jolla kangas venytetään makroskooppisesti, muoto.

15 Kuvio 5 esittää tämän keksinnön mukaisen makros kooppisesti kolmiulotteiseksi venytetyn kankaan 830 vaihtoehtoista suoritusmuotoa. Kuvion 5 esittämä kangas 830 on kuitumainen kangas, joka on saman tapainen kuin kangas, jota on yleisesti kuvattu kuvion 6D yhteydessä US-patent-20 tijulkaisussa 4 342 314 (Radel et ai). Radelin et ai. kuvion 6D mukainen kangas ei kuitenkaan sisällä reikiä syvennyksien pohjaseinämissä, kun taas tämän keksinnön mukaisessa kankaassa 830 on useita reikiä, esimerkiksi rei-kiä 836, syvennysten 821 pohjaseinämissä 836. Kunkin kan-- 25 kaan ensimmäisessä pinnassa 834 olevan aukon 823 muodostaa joukko risteäviä kuitumaisia elementtejä, joilla on yleensä U:n muotoinen poikkileikkaus, esimerkiksi kuitumaiset elementit 801, 802, 803, 804, 805 ja 806, jotka liittyvät toisiinsa kankaan ensimmäisessä pinnassa 834. Kussakin -'30 kuitumaisessa elementissä on perusosa, esimerkiksi perusosa 803a, joka sijaitsee ensimmäisessä pinnassa 834. Kun-—: kin perusosan jokaiseen reunaan on liittyneenä sivuseinä- ____: mäosa, esimerkiksi sivuseinämäosa 803b. Sivuseinämäosat . suuntautuvat yleensä kohti kankaan toista pintaa 835. Kui- : 35 tumaisten elementtien toistensa kanssa risteävät sivusei- 15 87983 nämäosat liittyvät toisiinsa kankaan ensimmäisen ja toisen pinnan välillä ja päättyvät keskenään suunnilleen samalla tavalla kankaan toisessa pinnassa 835 muodostaen pohjasei-nämät 836. Kuitumaisten elementtien sivuseinämäosat voivat 5 olla suurin piirtein kohtisuorassa kuitumaisten elementtien perusosaan nähden tai ne voivat olla tietyssä kulmassa perusosaan nähden, jolloin saadaan aikaan kankaan toisessa pinnassa 835 olevat pöhjaseinämät 836, jotka ovat kooltaan pienempiä kuin kankaan ensimmäisessä pinnassa 834 olevat 10 aukot 823. Jälkimmäisessä tapauksessa kunkin syvennyksen 821 poikkileikkaus pienenee toista pintaa kohden siirryttäessä.

Samoin kuin kuviossa 2 esitetyssä kankaassa 2 kankaan 830 syvennysten 821 pöhjaseinämät 836 sisältävät jou-15 kon suhteellisen pieniä reikiä 826, jotka ovat kooltaan, muodoltaan ja keskinäiseltä etäisyydeltään sellaisia, että kukin niistä itsenäisesti kannattaa vesipohjaisesta nesteestä muodostuneen meniskin. Kangas 830 tekee siten mahdollisesti imeytyneiden nesteiden haihtumisen syvennysten 20 pohjaseinämissä 836 olevien pienten reikien 826 kautta, mutta estää painovoiman tai käyttäjän vaatteen kanssa tapahtuvan fysikaalisen kosketuksen aiheuttaman vesipohjai-.. sen nesteen kulun pienten reikien läpi.

· Kuvioissa 2 ja 5 yleisesti esitettyjä rei'itettyjä, ’··' 25 makroskooppisesti kolmiulotteisiksi venytettyjä muovikan- kaita voidaan valmistaa tavalla, joka vastaa suoritusmuotoa, jota esitellään kuvion 10 yhteydessä John J. Curron, James C. Bairdin, Donald L. Gerthin, George M. Vernonin ja E. Kelly Linmanin US-patenttihakemuksessa, jonka otsikko 30 on "Multi-Phase Process for Debossing and Perforating a Polymeric Web to Coincide with the Image of One or More Three-Dimensional Forming Structures".

Erästä erityisen edullista menetelmää tämän keksinnön mukaisen, rei'itetyn, makroskooppisesti kolmiulottei-35 seksi venytetyn, hengittävän muovikankaan valmistamiseksi 16 87983 valaistaan kaavamaisesti yksinkertaistetussa muodossa tämän hakemuksen kuviossa 6. Kuvion 6 mukainen edullinen menetelmä alkaa siitä, että suulakepuristetaan sulaa poly-meerihartsia 400 tavanomaisesta suulakepuristimesta 401 5 kolmiulotteiselle muotoilevalle rakenteelle, joka on valmistettu tavalla, joka on jossain määrin samanlainen kuin tapa, jota kuvataan US-patenttijulkaisussa 4 395 215 (Bishop 26. kesäkuuta 1983).

Kolmiulotteinen sylinterimäinen muotoileva rakenne 10 205, josta osaa esitetään voimakkaasti suurennettuna ku viossa 7, kulkee läpi paine-erovyöhykkeen, joka edullisesti on paikallaan oleva alipainekammio 410. Alipainekammion 410 tulo- ja menoreunassa on edullisesti paikallaan oleva ohjauslevy 425 ja vastaavasti 440. Alipainekammiossa 410 15 vallitseva alipaine saa kuumennetun sulan muovin 400 venymään makroskooppisesti ja mukautumaan kolmiulotteisesti muotoilevan rakenteen 405 pintaan, jolloin muodostuu syvennyksiä, jotka vastaavat muotoilevassa rakenteessa olevia poikkileikkaukseltaan makroskooppisia syvennyksiä. 20 Koska syvennysten pohjaseinämissä olevien reikien haluttu koko on suhteellisen pieni, makroskooppisesti venytetyn sulan polymeerin 400 rikkomista ei yleensä tehdä vakuumi-kammiolla 410 aikaansaadun imun alkuvaiheessa. Menetelmä ·.·_ alkuvaiheessa ennemminkin vedetään muovi sulaa 400 syvyys- 25 suuntaan ja saatetaan se täydellisesti muotoilevan raken-·. teen 405 makroskooppisen profiilin mukaiseksi.

Sen takaamiseksi, ettei sulatteelle imun avulla aikaansaatua makroskooppisesti venytettyä kolmiulotteista muotoa menetetä vakuumikammiosta poistamisen jälkeen ta-30 pahtuvan takaisinvetäytymisen takia, on edullista alentaa sulatteen lämpötilaa riittävästi, niin ettei sen kokonaispaksuus merkittävästi pienene tuotteen lähtiessä alipainekammion 410 menoreunalta. Kuviossa 6 esitetyssä suoritusmuodossa saa osan tarvittavasta jäähdytyksestä aikaan ym-35 päröivän ilman vaikutus kankaan ollessa muotoilurakenteel- 17 a 7 9 S3 la 405 ja alipainekammion 410 vaikutuksen alaisena. Jäähdytystä edistetään kuitenkin edullisesti suihkuttamalla jäähdytysvettä 436 pienellä, ts. alle noin 340 kPa:n, paineella suuttimesta 436, joka on paikallaan olevan ohjaus-5 levyn 435 vieressä sen jättöpuolella. Sitten kangas johdetaan suuripaineisen, ts. vähintään noin 2 800 kPa, neste-suihkusuuttimen 445 alitse, joka sinkoaa nestesuihkun, edullisesti vesisuihkun, 450 kankaan ulkopintaa vasten ja tekee reiät makroskooppisesti venytetyn kankaan niihin 10 osiin, jotka ovat muotoilurakenteessa 405 olevien pienten reikien 936 kohdalla. Koska vesisuihkun paine on suuri, erityisesti verrattuna alipainekammion 410 kankaaseen kohdistamiin suhteellisen pieniin paine-erovoimiin, kangas asettuu täydellisesti ja rei'ittyy täysin muotoiluraken-15 teen mukaisesti. Täten saadaan syvälle vedettyjä syvennyksiä 821, joissa on pohjaseinämät 836, jotka sisältävät useita pieniä reikiä 826, jotka ovat muotoilurakenteessa 405 olevien reikien 936 mukaisia.

Jos jätetään ottamatta huomioon kankaan 830 muodos-20 tavan kalvon paksuus, ovat syvennyksien 821 pohjaseinämis-sä 836 olevat reiät 826 suurin piirtein saman kokoisia ja muotoisia kuin muotoilurakenteen 405 alimmassa levyssä 935 olevat reiät 936.

Kuten kuviosta 6 on nähtävissä, vesi, jota käytet-25 tiin tekemään pienet reiät 826 kankaaseen 830, kerätään edullisesti alipainekammion 410 sisältä ja kierrätetään sopivan erotuslaitteen (ei kuviossa) avulla suurpainepump-puun (ei kuviossa), joka syöttää veden suurella paineella takaisin suuttimeen 445.

30 Kuvion 6 mukaisen muotoilumenetelmän loppuvaihe on yleisesti samanlainen kuin se, jota kuvataan samanaikaisesti avoinna olevassa ja tämän hakemuksen kanssa saman oikeuden omistajan nimissä olevassa US-patenttihakemukses-sa nro 580 911, joka on jätetty 16. helmikuuta 1984 (John 35 J. Curro, Allen J. Trusty ja George M. Vernon, "Formed ie «7983

Material Produced by Solid-State Formation with a High Pressure Liquid Stream").

Saatu rei'itetty, makroskooppisesti kolmiulotteiseksi venytetty, hengittävä muovikangas 830 poistetaan 5 edullisesti muotoilurakenteen 405 pinnalta syöttämällä se kannatintelan 455 yli, minkä jälkeen se voidaan johtaa jatkokäsittelytoimenpiteisiin (ei kuviossa) tai soveltuvalle kelauslaitteelle (ei kuviossa).

Kuten edellä mainittiin, kuvio 7 esittää erityisen 10 edullista muotoilurakennetta 405, jota voidaan käyttää kuviossa 5 yleisesti esitetyn tyyppisen kankaan tuottamiseen. Muotoilurakenne 405 koostuu edullisesti päällekkäisistä kerroksista ja on yleisesti edellä mainittujen Radelin et ai. (US-patenttijulkaisu 4 342 314) ja 15 Bishopin (US-patenttijulkaisu 4 395 215) patenttien mukainen. Bishopin patentin kuvio 7 esittää voimakkaasti suurennettua aukileikattua osaa muotoilurakenteesta, joka on tarkoitettu makroskooppisesti kolmiulotteiseksi venytetyn muovikankaan selektiiviseen rei'ittämiseen. Kuten 20 edellä mainitun Bishopin patentin kuviosta 7 on nähtävissä, osa yhdestä ohuesta kerroksesta koostuu pienillä rei'-illä varustetusta materiaalista. Kun halutaan saada aukko-ja muovikankaaseen, rei'itetään juuri tämän Bishopin muo-toilukappaleen kerros makroskooppisesti muotoilurakenteen 25 kokonaiskuvioinnin mukaisesti. Ne osat muovikankaasta, jotka tulevat kosketukseen kerroksen, jota ei ole tehty yhdenmukaiseksi Bishopin muotoilurakenteen makroskooppisesti rei'itetyn osan kanssa, pienireikäisen osan kanssa, tukevat kangasta riittävästi, niin että kun käytetään va-30 kuumimenetelmää makroskooppisten syvennysten ja aukkojen tekemiseksi kankaaseen, ei yleensä tapahdu pienten reikien muodostumista niillä alueilla, jotka ovat selektiivisesti rei'itetyn kerroksen hyvin pienten reikien kohdalla. Tämän hakemuksen kuviossa 7 oleva laminaattirakenteinen muotoi-35 lurakenne 405 eroaa Bishopin patentin kuvion 7 mukaisesta 19 87983 rakenteesta siinä, että suhteellisen pieniä reikiä 936 on koko muotoilurakenteen alueella niissä kohdissa, jotka on tarkoitettu vastaamaan kankaassa 830 olevien syvennysten 821 pohjaseinämiä 826. Loppuosa tämän keksinnön mukaisen 5 muotoilurakenteen valmistukseen käytetyistä levyistä 940 sisältävät keskenään samanlaiset rei'ista 923 muodostuvat kuviot. Kun levyt asetetaan päällekkäin, kiinnitetään ja käännetään putken muotoon, voidaan täten saaduilla tämän keksinnön mukaisilla laminaattimuotoilurakenteilla muodos-10 taa aukot 823, sivuseinämät 824 ja reikiä 826 sisältävät pohjaseinämät, kun toteutetaan kuviossa 6 yleisesti esitetty menetelmä.

Kuviossa 8 on voimakkaasti suurennettu ylhäältä päin otettu valokuva tämän keksinnön mukaisesta kangas-15 näytteestä 1210. Tätä kangasta koskevat yksityiskohdat ja olosuhteet, joissa se valmistettiin, esitetään tarkemmin edellä mainitun US-patenttihakemuksen esimerkissä III (John J. Curro, James C. Baird, Donald L. Gerth, George M. Vernon ja E. Kelly Linman, "Multi-Phase Process for 20 Debossing and Perforating a Polymeric Web to Coincide with the Image of One or More Three-Dimensional Forming Structures". Tämä kuva on otettu kankaan vaatetta vasten tulevalta puolelta.

Vaikka tätä keksintöä on kuvattu kertakäyttövaipan 25 taustakerroksen yhteydessä, on luonnollisesti selvää, että tätä keksintöä voidaan käyttää hyödyksi myös muissa ympäristöissä, joissa nesteen läpäisemättömyys, höyryn läpäisevyys ja puristuksenkesto ovat kaikki toivottavia ominaisuuksia.

30 Vaikka tässä on valaistu ja kuvattu tämän keksinnön erityissuoritusmuotoja, on alan ammattimiehille selvää, että siihen voidaan tehdä erilaisia muutoksia ja muunnoksia poikkeamatta keksinnön hengestä ja piiristä, ja liitteenä olevien patenttivaatimusten tarkoituksena on kattaa 35 kaikki tällaiset keksinnön piirissä olevat muunnokset.

Claims (9)

20 «7983

1. Makroskooppisesti kolmiulotteiseksi venytetty, joustava muovikangas (20, 830), jossa on suurin piirtein 5 yhdensuuntaisissa, toisistaan kaukana olevissa tasoissa olevat ensimmäinen ja toinen pinta (15, 16, 834, 835) kankaan sisältäessä lukuisia poikkileikkaukseltaan makroskooppisia syvennyksiä (21, 821), joista kukin alkaa kankaan ensimmäisessä pinnassa (15, 834) olevana aukkona ja 10 joista kullakin on kankaan muihin osiin saumattomasti liittyvä sivuseinämä (24, 803b), joka kulkee kankaan (20, 830) toisen pinnan (16, 835) suunnassa ja päättyy muodostaen kankaan toisessa pinnassa olevan pohjaseinämän (25, 836), tunnettu siitä, että poikkileikkaukseltaan 15 makroskooppisten syvennysten (21, 821) pohjaseinämissä (25, 836) on lukuisia reikiä, joista kukin on sen kokoinen, että sillä on kyky itsenäisesti kannattaa vesipohjaisesta nesteestä muodostunut meniski (50) kunkin reiän (28, 826) ollessa sellaisella etäisyydellä kaikkiin pohjaseinä-20 mässä (25, 836) oleviin viereisiin reikiin nähden, että kussakin reiässä (28, 826) oleva vesipohjaisen nesteen muodostama meniski ei kosketa missään viereisessä reiässä olevaan samanlaiseen vesipohjaisesta nesteestä muodostuneeseen meniskiin (50), ja että kankaalla on niin suuri 25 puristuksenkesto, etteivät kankaan (20, 830) ensimmäinen ja toinen pinta (15, 16, 834, 835) joudu samaan tasoon toistensa kanssa, kun kankaaseen kohdistuu puristuskuormi-tus noin 6,89 kPa, ja niin suuri joustavuus, että kangas palaa suurin piirtein alkuperäiseen tilaansa, kun puris-30 tuskuorman vaikutus siihen lakkaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kangas, tunnettu siitä, että pohjaseinämässä olevat reiät (26, 826) ovat muodoltaan sylinterimäisiä ja kunkin pohjaseinämässä olevan reiän suurin läpimitta on noin 0,125 mm.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kangas, : tunnettu siitä, että kankaan (20, 830) ensimmäi- 87983 21 nen ja toinen pinta (15, 16, 834, 835) ovat sellaisella kokonaisetäisyydellä toisistaan, että estetään makroskooppisten syvennysten (21, 821) pohjaseinämissä (25, 836) olevien reikien kannattamien kaikkien vesipohjaisesta nes-5 teestä muodostuneiden meniskien joutuminen kosketukseen kankaan ensimmäisen pinnan (15, 834) kanssa, kun kankaaseen kohdistetaan puristuskuormitus noin 6,89 kPa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kangas, tunnettu siitä, että kankaan (20, 830) ensimmäistä ja 10 toista pintaa (15, 16, 834, 835) erottaa toisistaan etäisyys, joka on vähintään noin 1/5, edullisesti vähintään 1/3 makroskooppisten syvennysten (21, 821) pienimmästä poikkileikkausläpimitästä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen kan- 15 gas, tunnettu siitä, että muovikangas on polyetee- niä.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kangas, tunnettu siitä, että suurin piirtein kaikki poikkileikkaukseltaan makroskooppiset syvennykset (21, 20 821) ovat suurin piirtein saman kokoisia.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kangas, tunnettu siitä, että suurin piirtein kaikki poikkileikkaukseltaan makroskooppiset syvennykset (21, 821) ovat suurin piirtein saman muotoisia.

8. Imukykyinen väline, joka käsittää (a) nestettä läpäisevän, käyttäjää vasten tulevan pintakerroksen (2); (b) nestettä läpäisevän pintakerroksen (2) alapuolelle kiinnitetyn nestettä imevän rakenneosan (3); ja 30 (c) höyryä läpäisevän mutta nesteen kulun estävän, hengittävän taustakerroksen (4), tunnettu siitä, että taustakerros (4) käsittää jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaisen makroskooppisesti venytetyn joustavan kankaan (20, 830).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen imukykyinen väli ne, tunnettu siitä, että taustakerros (4) peittää ainakin osan käyttäjää vasten tulevasta pintakerroksesta (2). 22 3 7983