FI79312C

FI79312C - Foerfarande foer framstaellning av nya terapeutiskt anvaendbara 2-fenyl-1h-imidazo-/4,5-c/pyridiner och n-oxider och syra-additionssalter daerav.

Info

Publication number: FI79312C
Application number: FI823846A
Authority: FI
Inventors: William Richard King
Original assignee: Merck Patent Gmbh
Priority date: 1981-11-10
Filing date: 1982-11-09
Publication date: 1989-12-11
Also published as: IL67206A0; EP0079083A1; DK161325C; GR76746B; ES523083A0; ES8503351A1; DK161325B; IE822667L; KR890000022B1; AU9030682A; NO158100B; AR241247A1; FI79312B; GB2113675A; NO158100C; FI823846A0; KR840002398A; ES517193A0; PH22764A; DK499582A

Description

1 79312

Menetelmä uusien terapeuttisesti käyttökelpoisten 2-fenyy-11-lH-imidatso-[4,5-c]pyridiinien ja niiden N-oksidien ja happoadditiosuolojen valmistamiseksi 5 Keksintö koskee uusien imidatso[4,5-c]pyridiinijoh dannaisten, joilla on positiivinen inotrooppinen aktiviteetti, valmistusta.

Sydämen toimintavajauksen hoitoon on jo useiden vuosien ajan laajalti käytetty sydänglykosideja, kuten 10 digoksiinia ja sympatomimeettisia lääkkeitä. On kuitenkin hyvin tunnettua, että näillä yhdisteillä on monia haittoja, jotka rajoittavat niiden käyttöä, kuten on kuvattu seuraavissa kirjallisuusviitteissä: Opie L.H., Drugs and the Heart V ja VII, Lancet 1980, i, 912 ja 1011; artikke-15 li: Treatments for heart failure: Stimulation or unloading, Lancet 1979, ii, 777; ja Braunwald E, Pharmacological treatment of cardiovasvular disorders in Harrison's Principles of internal Medicine, s. 1064, toim. Isselbac-her et al., McGrow-Hill, New York. Toinen yhdiste, jota 20 viime aikoina on ehdotettu käytettäväksi verentungosta aiheuttavan sydämen toimintavajauksen käsittelyyn, on am-rinoni. GB-patenttijulkaisussa 1 445 824 on lisäksi kuvattu tiettyjä imidatso[4,5b]pyridiinijohdannaisia, joiden ilmoitetaan olevan positiivisesti inotrooppisesti aktii-25 visia. Näistä yhdisteistä 2-[(2-metoksi-4-metyylisulfinyy-li )fenyyli]-lH-imidatso[4, 5-b]pyridiiniä, joka on erikseen kuvattu patenttijulkaisussa ja tunnetaan muuten nimellä AR-L 115 BS tai Vardax, on käsitelty kirjallisuudessa.

Nyt on keksitty, että seuraavassa kaavalla (Ia) tai 30 (Ib) esitetyillä imidatso[4,5-c]pyridiinijohdannaisilla on edullisia inotrooppisia ominaisuuksia, joiden ansiosta yhdisteet ovat käyttökelpoisia sydämen toimintavajauksessa ja että niitä käytettäessä vältetään aikaisemmin ehdotettujen inotrooppisten aineiden käyttöön liittyvät ongel-35 mat.

2 79312

Keksinnön kohteena on menetelmä kaavan (Ia) tai (Ib) mukaisten terapeuttisesti käyttökelpoisten 2-fenyyli-lH-imidatso[4,5-c]-pyridiinien ja niiden N-oksidien ja happoadditiosuolojen valmistamiseksi 5 Rla

Rib N \ \ N / \-/ (Ia) 10 ^Κ2 /la ,ib> 20 jossa R3 a on Cx _4-alkyyli, C3 _4-alkoksi tai Cj_4-alkyyli-aminolla, di(C:-C4 )alkyyliaminolla tai C:.4-alkoksilla substituoitu _ 4-alkoksi, tai Rx a on C2_4-alkenyylioksi, halogeeni tai hydroksi; Rlb on C3 _4-alkyyli, CL_4-alkoksi, halogeeni tai -S-(0)x-C1.4-alkyyli, jossa x on 0, 1 tai 25 2; R2 on vety tai C: _ 4 -alkyyli; R3 on vety, halogeeni, hydroksi, amino, Cx_4-alkyyli tai C3 _4-alkoksi.

Sellaiset kaavan Ia tai Ib mukaiset yhdisteet, joissa Rla on vety ja Rlb on 4-metoksi tai 4-dimetyyliami-no, ja R2 ja R3 on vety, on esitetty SU-patenttijulkaisus-30 sa 566 842.

Kaavan Ia tai Ib mukaiset yhdisteet, joissa fenyy-lirengas on substituoitu 3- tai 4-asemassa kloorilla tai 2-asemassa hydroksilla tai 4-asemassa aminolla ja R2 ja R3 on vety, on kuvattu kirjallisuudessa: R. W. Middleton 35 ja D. G. Wibberly, J. Heterocyclic Chem. 17 (1980), s. 1957.

3 79312

Kaavan Ia tai Ib mukaisen yhdisteen, jossa R: a on amino, ja R2 ja R3 on vety, ovat esittäneet Maskell et ai., J. Med. Chem. 13(4) (1970), s. 697.

Edellä mainituissa kirjallisuusviitteissä ei kui-5 tenkaan ehdoteta yhdisteiden käyttöä ihmisen tai eläinten terapeuttiseen käsittelyyn.

Keksintö koskee myös kaavan Ia tai Ib mukaisten yhdisteiden happoadditiosuolojen valmistusta. Nämä suolat voidaan valmistaa protonoimalla yksi tai useampi kaavan 10 Ia tai Ib mukaisen yhdisteen emäksisistä typpiatomeista. On huomattava, että terapeuttiseen käyttöön soveltuvan suolan tulee olla esimerkiksi johdettu kloorivety-, bromi-vety-, fosfori-, omena-, maleiini-, fumaari-, sitruuna-, rikki-, maito- tai viinihaposta. Keksinnön suojapiiriin 15 kuuluvat myös muut happoadditiosuolat, joita voidaan käyttää kaavan Ia tai Ib mukaisen perusyhdisteen eristämiseen, puhdistamiseen tai karakterisointiin. Keksinnön suojapiiriin kuuluvat lisäksi kaavan Ia tai Ib mukaisten yhdisteiden N-oksidit ja N-oksidien happoadditiosuolat.

20 Kaavassa I Rxa on esimerkiksi metyyli, etyyli, al- lyylioksi, metoksi, etoksi tai propoksi ja Rlb on esimerkiksi metyyli, etyyli, Cx_4-alkyylioksi, metyylitio, me-tyylisulfinyyli, metyylisulfonyyli, metoksi, etoksi tai propoksi. R2 on esimerkiksi metyyli tai etyyli ja R3 esi-25 merkiksi vety tai halogeeni (esim. kloori) tai metyyli, etyyli, metoksi tai etoksi. Rla:n, Rlb:n ja R3 :n määritelmissä halogeeni tarkoittaa fluoria, klooria, bromia ja jodia.

Edullisia kaavan I mukaisen yhdisteitä, joilla on 30 erityisen edullinen inotrooppinen aktiviteetti, ovat sellaiset, joissa R3 on vety, ja R2 on vety.

Edullisia Rla-, ja/tai Rx b-ryhmiä kaavassa I ovat halogeeniatomit, erityisesti kloori, C2_4-alkenyylioksi-ryhmät, erityisesti allyylioksi, Cx. 4-alkoksiryhmät, eri-35 tyisesti metoksi ja etoksi, metoksin ollessa erityisen 4 79312 edullinen, ja kaavan -S(0)xRa (jossa x on 0, 1 tai 2, edullisesti 1, ja Ra on metyyli tai etyyli) mukaiset ryhmät, erityisesti metyylisulfinyyli.

Erityisen edullinen kaavan I mukainen yhdisteryhmä 5 käsittää yhdisteet, joissa R2 ja R3 on edullisesti vety, ja i) Rxa ja Rlb ovat C1.4-alkoksiryhmiä, ii) Rx a on C1.4-alkoksi ja Ra b on halogeeni tai kaavan -S(0)x-C1.4-alkyyli mukainen ryhmä, tai 10 iii ) R: a on C2 _ 4 -alkenyylioksi ja Rlb on Cx _ 4 - alkoksi tai -S(0)x-Cj_4-alkyyli.

Erityisen edullinen yhdiste farmakologisten omi-naisuuksiensa vuoksi on 2-(2-metoksi-4-metyylisulfinyyli-fenyyli)-lH-imidatsot4,5-g]pyridiini ja sen N-oksidit ja 15 fysiologisesti hyväksyttävät happoadditiosuolat.

Muita esimerkkejä kaavan Ia ja Ib mukaisista yhdisteistä ja niiden happoadditiosuoloista ovat seuraavat emäkset, niiden N-oksidit ja happoadditiosuolat: 2-(2,4-dimetoksifenyyli)-lH-imidatso[4,5-]pyridiini, 20 2- ( 2-metoksi-4-kloorifenyyli )-lH-imidatso[4, 5-c]pyridii- ni, 2-(2-metoksi-4-metyylisulfonyylifenyyli)-lH-imidatso-[4,5-c]pyridiini, 2- (2-propyylioksi-4-metoksifenyyli)-lH-imidatso[4,5-c]py-25 ridiini, 3- metyyli-2-( 2,4-dimetoksifenyyli )-lH-imidatsot4, 5-c]py-ridiini, l-metyyli-2-( 2,4-dimetoksifenyyli)-lH-imidatso[4,5-c]pyri-diini.

30 Keksinnön mukaiselle menetelmälle kaavan Ia ja Ib mukaisten yhdisteiden ja niiden N-oksidien ja happoaddi-tiosuolojen valmistamiseksi on tunnusomaista, että a) saatetaan kaavan (II) mukainen yhdiste

35 __X

: *3 —fr J (II> 5 79312 jossa R3 on edellä määritelty ja joko X ja Y molemmat tarkoittavat aminoryhmiä tai toinen X:stä ja Y:stä tarkoittaa aminoryhmää ja toinen tarkoittaa kaavan -NHR2 mukaista ryhmää, reagoimaan kaavan (III) mukaisen yhdisteen kanssa 5 R,

R

Z-( __ )-Rlb (III) 10 jossa Rxa ja Rlb ovat edellä määriteltyjä ja Z on karbok-syyli tai tiokarboksyyliryhmä tai niiden fuktionaalinen johdannainen (esimerkiksi kloridi tai morfolidi), tai b) saatetaan kaavan (Ia') tai (Ib') mukainen yhdis- ‘' ......

\ R2 20 /R2 /la' 25 r3HRib <ib'» 30 jossa Rx a . on kloorialkoksi, reagoimaan alkyyliamiinin tai dialkyyliamiinin kanssa kaavan (Ia) tai (Ib) mukaisen yhdisteen muodostamiseksi, jossa Rx on alkyyliaminoalkoksi tai dialkyyliaminoalkoksi, ja haluttaessa 35 i) kaavan (Ia) tai (Ib) mukaisen yhdisteen, jossa 6 79312

Rlb on -S-(CX_4-alkyyli), annetaan reagoida hapettimen kanssa, jolloin saadaan vastaava kaavan (Ia) tai (Ib) mukainen yhdiste, jossa Rlb on -S-(0)x-Cj_4-alkyyli, jossa x on 1 tai 2; tai 5 ii) kaavan (Ia) tai (Ib) mukaisen yhdisteen, jossa

Rxa on alkoksi, annetaan reagoida eetteriryhmän lohkaisevan aineen kanssa, jolloin saadaan vastaava kaavan (Ia) tai (Ib) mukainen yhdiste, jossa Rx a on hydroksi; tai iii) kaavan (Ia) tai (Ib) mukainen yhdiste muute-10 taan N-oksidikseen tai happoadditiosuolakseen.

Menetelmävaihtoehdon (a) mukainen reaktio voidaan suorittaa liuottimessa, esimerkiksi orgaanisessa liuotti-messa, kuten etyleeniglykolissa sopivasti korotetussa lämpötilassa, esimerkiksi reaktioseoksen palautusjäähdytys-15 lämpötilassa.

Kun menetelmävaihtoehdossa (a) käytetään sellaista kaavan III mukaista yhdistettä, jossa Z on vapaa karbok-syyliryhmä, reaktio suoritetaan edullisesti dehydraatio-aineen, kuten fosforioksikloridin läsnäollessa. Vaihtoeh-20 toisesti reaktio voidaan suorittaa polyfosforihapon läsnäollessa.

Kun käytetään kaavan III mukaista yhdistettä, jossa Z on happohalogenidi, reaktio suoritetaan edullisesti happoa sitovan aineen, esimerkiksi tertiäärisen emäksen, 25 kuten trietyyliamiinin läsnäollessa.

Edullisessa toteutusmuodossa kaavan II mukainen yhdiste saatetaan reagoimaan kaavan III mukaisen tioamidin, esimerkiksi tiomorfolidin kanssa, jota edullisesti käytetään kvaternisoidussa muodossa, esimerkiksi sopivana S-me-30 tyylitiobentsyylimorfolidijodidina. Vaihtoehtoisesti kaavan II mukaista yhdistettä käytetään morfolidin muodossa.

Erään keksinnön mukaisen menetelmän edullisen toteutusmuodon mukaan kaavan I mukainen yhdiste (jossa R3 merkitsee samaa kuin edellä, toinen ryhmistä X ja Y on 35 halogeeni ja toinen on amino tai kaavan -NHR2 mukainen 7 79312 ryhmä, jossa R2 merkitsee samaa kuin edellä) saatetaan reagoimaan kaavan III mukaisen yhdisteen kanssa (jossa Rla ja Rlb merkitsevät samaa kuin edellä, ja Z on amino- tai NHR2-ryhmän sisältävä karboksyyliryhmästä johdettu ryhmä, 5 esim. H2NCO-ryhmä).

Keksinnön mukaisessa reaktiossa kaavan III mukainen yhdiste voi reagoida peräkkäin kaavan II mukaisen yhdisteen ryhmien X ja Y kanssa, jolloin esimerkiksi aluksi muodostuu yhdiste, jonka kaava on 10 R.

la .^h2n I____

I -V '>- R-, v TTT T

Kr V \ / lb VI1 N\^\. n κ v=zy 15 jossa Rx a ja Rlb merkitsevät samaa kuin edellä, joka yhdiste sitten voidaan syklisoida kaavan I mukaiseksi yhdisteeksi esimerkiksi käsittelemällä lyijytetra-asetaatilla.

Lisäreaktion i) mukaisesti sellaisia kaavan I mu-20 kaisia yhdisteitä, joissa Rlb on C2_4-alkyylisulfinyyli tai -sulfonyyli, voidaan valmistaa esimerkiksi hapettamalla esim. vetyperoksidilla, orgaanisella perhapolla tai bromilla tai sen additioyhdisteellä, esim. alkalimetalli-hypobromiitilla vastaava Cx_4-alkyylitioyhdiste siten 25 kuin on kuvattu DE-hakemusjulkaisussa 3 044 497.

Sellaisia yhdisteitä, joissa R2a on hydroksiryhmä, voidaan valmistaa lisäreaktion ii) mukaisesti käsittelemällä vastaavia metoksiyhdisteitä booritribromidilla.

Kaavan Ia tai Ib mukaisen yhdisteen happoadditio-30 suoloja voidaan valmistaa tavanomaisin menetelmin, esim. käsittelemällä vapaata emästä sopivalla hapolla. Myös kaavan Ia tai Ib mukaisten yhdisteiden N-oksidit voidaan valmistaa tavanomaisin menetelmin, esim. hapettamalla sopivalla hapettimella, esim. m-klooriperbentsoehapolla.

35 Keksinnön mukaiset yhdisteet ovat käyttökelpoisia 8 79312 kardiotonisia aineita, sillä niiden on sekä in vitro että in vivo -kokeissa todettu aiheuttavan positiivisen ino-trooppisen vaikutuksen alhaisilla konsentraatioilla, kuten jäljempänä esitetyistä kokeista ilmenee. In vivo suorite-5 tut kokeet osoittavat, että nämä vaikutukset ovat kauan kestäviä ja että niihin liittyy myös verisuonia laajentavaa vaikutusta. Viimeksi mainittu vaikutus saattaa osaltaan olla edullinen sydämen toimintavajauksen hoidossa, koska sillä on vastavaikutus tähän tautitilaan usein liit-10 tyvään huomattavaan verisuonten supistumiseen.

Sekä in vitro että in vivo suoritetuista kokeista ilmenee, että yhdisteiden aikaansaama positiivinen ino-trooppinen stimulaatio on riippumaton sydänlihaksen β-adrenoakseptoreista, kun sensijaan positiivisen inotroop-15 pisen stimulaation on edellä mainitulla yhdisteellä, Var-daxilla ehdotettu ainakin osaksi johtuvan sydänlihaksen β-adrenoakseptorien stimulaatiosta (Brutsaert et ai., 1982, J. Cardiovasc. Pharmacol. 4, 333-343; Pouler et ai., 1982, J. Cardiovasc. Pharmacol. 4, 409-418).

20 Keksinnön mukaisten yhdisteiden etuna on lisäksi se, ettei niihin liity merkitsevää sydänlihaksen fosfodi-esteraasin estovaikutusta. Tässä suhteessa ne eroavat Var-daxista, jonka on ilmoitettu olevan tehokas sydänlihaksen fosfodiesteraasi-inhibiittori (Diederan ja Wiesenberger, 25 1981, Drug Res. 31(1), 177-182). Fosfodiesteraasientsyyme- jä on levinneinä laajalti kaikkialle kehon kudoksiin ja annettaessa lääkkeeksi inhibiittoria, joka on luonteeltaan ei-spesifinen, saattaa tuloksena olla fosfodiesteraasi-inhibitio muualla kuin sydänlihaksessa, mikä saattaa klii-30 nisesti olla vähemmän toivottavaa.

Sydänlihaksen β-adrenoakseptorin stimulaatio aiheuttaa intrasellulaarisen cAMP-tason kohoamisen samoin kuin sydänlihaksen fosfodiestraasi-inhibitio. Näiden aiheuttama positiivinen inotrooppinen vaikutus liittyy suo-35 raan cAMP-tason kohoamiseen ja siten inotrooppista stimu- 9 79312 laatiota, joka perustuu kumpaankin mekanismiin, voidaan samoista syistä arvostella. Molempien mekanismien tiedetään edistävän sydänlihaksen verettömyyttä niiden lisätessä sydänlihaksen hapentarvetta positiivisen, sykintää 5 säätävän vaikutuksen johdosta, ja lisäksi aiheuttavan rytmihäiriöitä. Suoritetuissa kokeissa on todettu, että 2-(2-metoksi-4-metyylisulfinyylifenyyli )lH-imidatso[4,5-c]pyri-diini ei pahenna sydänlihaksen vaurioita, jotka on aikaansaatu in vivo selektiivisesti sitomalla sydänvaltimo. Mai-10 nittu yhdiste ei myöskään lisää verettömän sydämen taipumusta sydämen rytmihäiriöihin.

Keksinnön mukaisilla yhdisteillä on myös ehkäisevää vaikutusta verihiutaleiden aggregaatiota vastaan, mikä saattaa helpottaa sydänkohtauksen käsittelyssä, koska si-15 ten saadaan jonkinlainen suojavaikutus verihiutaleiden aggregaatiota vastaan sydänlihaksessa erityisesti infarktin jälkeen.

Biologinen aktiviteetti

Inotrooppisen aktiviteetin määrittäminen in vitro 20 Urospuoliset marsut (Halls 275 - 350 g), jotka saivat vapaasti ravintoa ja vettä, tapettiin iskulla päähän. Sydän irrotettiin nopeasti ja pestiin Krebs-Hans-leit-liuoksella, joka sisälsi β-adrenoakseptori-antagonis-tia, karatsololia (5 x 10‘8 M), ja sydämeen johdettiin 25 02/C02-seosta (95:5) 34°C:ssa. Sydän siirrettiin petrimal- jaan, joka sisälsi samaa puskuria, ja pidettiin siinä va-kiolämpötilassa (34°C) koko leikkelyn ajan. Kullekin leikkeelle käytettiin tuoretta puskuria ja pesunesteet hyljättiin käytön jälkeen. Jokaisesta sydämestä käytettiin 30 yksi oikean kammion nystylihas, sen jänteinen pää sidottiin ruostumattomasta teräksestä valmistettuun koukkuun ja alempi pää sidottiin ja leikattiin irti kammion seinästä ja kiinnitettiin perspex-puristimeen siten, että kudos oli kosketuksissa platinaläpilyöntielektrodin kanssa.

35 Ruostumaton teräskoukku riippui Grass FT.03 -muuttimesta, 10 7931 2 joka ilmoitti isometrisen jännityksen. Preparaatti pantiin 20 ml:n pyrexlasiin kudoskylpyyn, joka sisälsi puskuria kyllästettynä 02/C02 (95:5)-seoksella 34eC:ssa. Preparaattia rasitettiin 500 mg:n kuormalla. Stimulaatio saatiin 5 aikaan SRl-stimulaattorilla 1 ms kestävillä suorakulmasy-käyksillä (1,5 Hz) 30 % kynnys jännitteen (1-5 V) ylittävällä jännitteellä. Muutin oli kytketty potentiometriin, joka ilmoitti tulokset 6-kanavaisen Grass-muutinlaitteen avulla. 90 minuutin kuluttua sellaiset preparaatit, jotka 10 eivät kestäneet tämän ajan kuluttua tasaisia supistuksia, hyljättiin. Kun oli todettu saavutetun sekä tasainen peruslinja että supistusvoima (tavallisesti 15 minuutissa), koeyhdisteitä lisättiin kumulatiivisesti 0,5 logx 0 yksik-kövälein 10'9 - >10'3 M konsentraatioina (lopullinen kylvyn 15 konsentraatio) tai liukoisuusrajaan asti riippuen siitä, kumpi konsentraatio on suurempi.

Kokeissa käytettiin seuraavia yhdisteitä edellä määritellyissä konsentraarioissa, ja niillä havaittiin olevan positiivista inotrooppista aktiviteettia niiden li-20 sätessä vähintään 75 %:illa perussupistusvoimaa (Fc). Yhdisteet voidaan jakaa seuraaviin luokkiin tehonsa perusteella: 75 %:n tehon lisäys Fc-tasoon Yhdisteet esimerkeistä konsentraatioalueella:_nro_ 25 1) >10'3 19, 13, 15, 16 2) ΙΟ'4 - 10'3 M 1, 7, 8, 10 3) 10'5 - 10'4 M 3

Inotrooppisen ja verisuonia laajentavan aktivi-30 teetin määrittäminen in vivo

Koe suoritettiin vertaamalla esimerkkien 1, ja 7 yhdisteitä amrinoniin ja vardaxiin. Nukutetuilla beag-le-koirilla, joiden rintakehä oli avattu, saadaan antamalla koeyhdistettä (katso taulukko) suonensisäisesti annok-35 sesta riippuvainen positiivinen inotrooppinen stimulaatio 11 7931 2 (mitattu vasemman kammiopaineen nopeuden muutosiisäyksenä, dp/dt) annosalueella 0,003 - 3,0 mg/kg. Samanaikaisesti saadaan annoksesta riippuvainen aorttaverivirran lisäys ja systeemisen verenpaineen aleneminen (katso taulukko).

5 Taulukko

Yhdisteiden suonensisäisellä annolla saatu 50 %:n lisäys dp/dt-arvoon (ED50INO) ja 30 %:n diastolisen verenpaineen aleneminen (ED30VASO) nukutetuilla beagle-koirilla, joiden rintakehä on avattu 10 ed5 0ino ed3 0 vaso

Yhdiste

Esimerkki 1 0,13 mg/kg 0,24 mg/kg

Esimerkki 7 0,063 mg/kg 0,19 mg/kg 15 Vardax 1,0 mg/kg 2,11 mg/kg

Amrinoni_1,0 mg/kg_2,0 mg/kg

Fosfodlesteraasl-inhiblittoriaktiviteetin määritys

Fosfodiesteraasi-inhibiittoriaktiviteetin määritys 20 tehtiin perustuen menetelmään, jonka ovat kuvanneet Thompson ja Appleman (Biochem. 10 (1971), s. 311].

3 H- cAMP-liuosta (5 μΐ) inkuboidaan 37eC:ssa 30 minuuttia marsun sydämen 10-%:isesta (paino/tilavuus) ho-mogenaatista 50 mM tris/HCl-puskurissa (pH 7) + 5 mM 25 MgCl2liuoksessa 1000 g:ssa linkoamalla saadun supernatan-tin kanssa esimerkin 7 yhdisteen läsnäollessa tai ilman sitä, jolloin esimerkin 7 yhdistettä käytettäessä se on liuotettu tris-puskuriin määrinä, joilla saadaan lopulliset konsentraatiot 100 μΜ, 1 mM ja 10 mM. Homogenaatin 30 fosfodiesteraasientsyymi hydrolysoi 3H-cAMP:in 3H-5'-AMP:ksi, joka muutetaan edelleen 3H-adenosiiniksi lisäämällä inkuboitavaan seokseen 5'-nukleotidaasia. In-kubaatioajan päätyttyä muuttumaton 3H-cAMP poistetaan lisäämällä seokseen ioninvaihtohartsia ja linkoamalla. Su-35 pernatantissa oleva 3 H määritetään nestetuikelaskimella, i2 79312 jolloin tulos ilmoittaa kvantitatiivisesti adenosiinin muodostumisen (so. cAMP-hydrolyysin). Vertaamalla 3H-ade-nosiinin muodostusta koeyhdisteen läsnäollesssa ja ilman koeyhdistettä saadaan määritettyä yhdisteen PDE-inhibii-5 tioaktiviteetti. Esimerkin 7 yhdisteellä ei konsentraati- oina 100 μΜ, 1 mM ja 10 mM ole PDE-inhibitioaktiviteettia.

Esimerkin 7 yhdisteen (Yhdiste A) sydänverisuonia laajentava ja antiaggregaatiovaikutus nukutetuilla rhesus-apinoilla tehdyssä kokeessa 10 Kumpaakin sukupuolta olevat rhesusapinat (7,3-9 kg painavia) nukutettiin ensin fensyklidiinillä ja sen jälkeen syvään anestesiaan tiopentonilla ja natriumpentobar-bitonilla. Vasempaan reisivaltimoon vietiin katetri verenpaineen mittaamiseksi ja vasempaan reisilaskimoon katetri 15 lääkkeen annostamiseksi. Lisäksi vastakkaiseen reisivaltimoon pantiin katetri verinäytteiden ottamiseksi. Sydämen syke saatiin ECGrllä (standardijohto II). Vasemman kaulavaltimon kautta vietiin vasempaan kammioon katetri vasemman kammion paineen mittaamiseksi. Kaikki sydänverisuonia 20 koskevat parametrit saatiin monipiirturilla (Grass, malli 7D). Nukutetun apinan peräsuolilämpötila pidettiin 37-38°C:ssa kuumennetulla lämpötyynyllä.

(i) Verihiutaleiden aggregaation ex vlvo-inhlbitio Trinatriumsitraattia sisältäviin (0,315 % paino/ . 25 tilav. lopullinen konsentraatio) ruiskuihin imettiin veri näytteitä (3 ml), joita lingottiin 2 sek. Verihiutaleita runsaasti sisältävä plasma siirrettiin Born-tyyppiseen aggregometriin, inkuboitiin minuutin ajan (37eC:ssa), sitten lisättiin ADP:tä määrä, jolla saadaan submaksimaalinen 30 (1,5-3 μΜ) tai lähes maksimaalinen (8-12 μΜ) aggregatio.

Aggregaation inhibitio laskettiin käyttäen vertailuun vähintään kahta kontrollinäytettä ennen suonensisäistä yhdisteen A infusointia. Yhdisteen A antamissarja jaettiin satunnaisesti kokeiden kesken. Yhdisteen A tehokas annos, 35 jolla saatiin 50 %:n aggregaatioinhibitio, on noin 1,0 mg/kg iv.

i3 79312 (ii) Verihiutaleiden aggregaation inhibitio

In vitro

Silikonikäsiteltyihin muoviputkiin (Siloclad; Clay Adams) (Sterlin Ltd.), jotka sisälsivät trinatriumsitraat-5 tia (3,15 %), otettiin tuoreita verinäytteitä (sitraatti-liuosta 0,1, verta 0,9 tilavuusosaa), ja näytteet lingot-tiin (200 g, 15 min) huoneen lämpötilassa. Verihiutaleri-kas plasma (PRP) kerättiin muoviastioihin ja säilytettiin huoneen lämpötilassa. Verihiutaleaggregaatioinhibitio mää-10 ritettiin Born-tyyppisessä aggregometrissä inkuboimalla PRP-näytteitä (0,5 ml) minuutin ajan 37°C:ssa yhdisteen A läsnäollessa tai ilman yhdistettä A ja lisäämällä sitten riittävä määrä adenosiinidifosfaattia (ADP). Jokaiselle yhdisteelle määritettiin annos-inhibitio-käyrä ja ID5 0 15 (annos, joka aiheuttaa 50-%:isen inhibition) laskettiin; se ilmoittaa annoksen, joka vähentää aggregaatiota kont-rolliarvoon verrattuna 50 %. Yhdisteen A ID50 on noin 1 mg/ml.

Myrky11i syystutkimukset 20 Alustavissa myrkyllisyystutkimuksissa määritettiin yhdisteen A (katso edellä) vaikutus suonensisäisesti annettuna naaraspuolisille Wistar-rotille.

Eläimet jaettiin sattumanvaraisesti viiteen ryhmään, joista jokaiselle ryhmälle annettiin yksi annos lää-25 kettä. Yksi ryhmistä oli kontrolliryhmä, joka sai ainoastaan lääkkeen kantaja-ainetta. Havainnot eläinten käyttäytymisestä tehtiin 5 minuutin ja 20 minuutin, 1, 3, 4, 5 tunnin ja 2, 4 ja 6 vuorokauden kuluttua lääkeannosta.

Näiden kokeiden tulokset nähdään seuraavassa taulu- 30 kossa.

35 i4 7931 2

Annos Huomiot Kuolleisuus 35 mg/kg punastumista, lievää hypotermiaa (<1°C) 70 mg/kg hypoaktiivisuutta, ataksiaa 5 hidastunut hengitys 100 mg/kg hypotermiaa (<2eC) vahvasti hidastunut hengitys, ataksiaa, punastusta, hypoaktiivisuutta 10 140 mg/kg hypoaktiivisuutta, hypoter- 2/5 3 tunnissa miaa (2-3°C) 4/5 2 vrk:ssa 200 mg/kg hypoaktiivisuutta, ataksiaa, 5/5 5-30 minuu-kouristuksia tissa

Keksinnön mukaisten yhdisteiden edullisen terapeut-15 tisen vaikutuksen osoittamiseksi tunnettuun tekniikkaan nähden suoritettiin terapeuttisia vertailukokeita käyttäen vertailuyhdisteenä FI-patenttijulkaisusta tunnettua sul-matsolia [= 2-(2-metoksi-4-metyylisulfinyyli-fenyyli)-lH-imidatso[4,5-c]pyridiinihydrokloridi], joka rakenteeltaan 20 läheisesti muistuttaa kaavan I mukaisia yhdisteitä. Näiden farmakologisten kokeiden A), B) ja C) tuloksista havaitaan, että kaavan I mukaiset yhdisteet osoittautuivat paremmiksi kuin sulmatsoli.

A) Tutkittaessa positiivista inotrooppista vaiku-25 tusta eristetyllä marsun sydämen eteisellä käyttäen julkaisussa Arzneimittelforschung, Band 31 (I), n:o la (1982) sivulla 162 kuvattua menettelyä saatiin tyypillisille kaavan I mukaisille yhdisteille seuraavat vaikutusvoimakkuu-det sulmatsoliin verrattuna: 30 Tutkittu yhdiste Vaikutuksen _voimakkuus

Sulmatsoli (vertailuyhdiste)_1_

Kaavat Ia ja Ib ( a ' b ) ^2 ^3 35 2-metoksi-4-isopropoksi H H 4 2-metoksi-4-metyylitio H H 4 is 7931 2 B) Tutkittaessa supistumiskykyä valveilla olevalla instrumentoidulla koiralla käyttäen julkaisussa Arzneimit-telforschung, Band 31 (I), n:o la (1981), sivuilla 141-150 kuvattua menettelyä (koeyhdisteet annettiin oraalises- 5 ti) saatiin seuraavassa taulukossa esitetyt vaikutussuhteet. Tulokset on esitetty supistumisindeksinä KI = dp dt ; KI + 50 (100 %) = annoksena, jolla KI nousee 50 %:illa (tai vastaavasti 100 %:illa) verrattuna käsittelemättömiin 10 kontrollieläimiin.

Tutkittu yhdiste KI + 50 % KI + 100 % (mg/kg) (mg/kg)

Sulmatsoli (vertailuyhdiste) 3,5 7,5 15 Kaavat Ia ja Ib

Rl., «Ib R2 R3 2-metoksi-4- metyylitio H H 0,6 1,2 2-metoksi-4- H H 0,5 1,0 20 metyylisulfi-nyyli 2-metoksi-4- H H 0,5 1,0 metyylisulfo-nyyli 25 Tässä kokeessa kaavan I mukaiset yhdisteet osoittautuivat siis 6-7 kertaa niin tehokkaiksi kuin tunnettu vertailuyhdiste sulmatsoli.

C) Kissan nystylihaksen supistumiskykyä tutkittiin 30 seuraavalla menetelmällä:

Uros- ja naaraskissoja nukutettiin metoksifluraa-nilla, niiden sydämet poistettiin välittömästi, ja nysty-lihakset leikattiin irti ja suspendoitiin yksittäisiin lihaskylpyihin. Lihas kiinnitettiin koukulla elektrodiin, 35 joka oli asennettu kylvyn pohjalle, ja jänne kiinnitettiin i6 7931 2 silkkilangalla isometriseen Statham-muuttimeen. Kylvyt sisälsivät Krebs-Henseleit-liuosta (35,5eC, johtaen samalla kaasuseosta, jossa oli 95 % 02 ja 5 % C02), jolla oli seu-raava koostumus: 118 mmol NaCl, 4,5 mmol KC1, 2,5 mmol 5 CaC12' 1,1 mmol KH2 P04, 1,2 mmol MgS04 , 25 mmol NaHC03 ja 11 mmol glukoosia. Kutakin kudosta kuormitettiin 1,0 g:n perusjännityksellä. Lihasten supistuminen stimuloitiin suorakulmasykäyksillä (kesto 2,0 ms, 12 kertaa/min, 20 % kynnysjännitteen yläpuolella), jotka johdettiin koukku-10 elektrodin ja toisen elektrodin kautta, joka oli asennettu lihaksen pään lähelle. Supistumiset rekisteröitiin Beck-man-polygraafilla.

Lihaksia tasapainotettiin 60 minuutin ajan ennen tutkittavan yhdisteen antamista. Sen varmistamiseksi, että 15 lihakset toimivat asianmukaisesti, kutakin lihasta käsiteltiin 10"6 M isoproterenolilla 3 minuutin ajan. Jos inotrooppinen vaste oli alle 120 % kontrollista, lihas heitettiin pois. Tämä nopeasti vaikuttavat standardi pestiin pois kylvystä ja lihasten annettiin stabiloitua 30 20 minuutin ajan. Tutkittavia yhdisteitä lisättiin kylpyihin pitoisuutena 10"5 M 30 minuutin ajan ja sen jälkeen pitoisuutena 10'4 M toiset 30 minuuttia. Kumulatiivisten annos-/vastesuhteiden selville saamiseksi tutkittavia yhdisteitä lisättiin kylpyihin ja maksimivasteiden annettiin kehittyä 25 ennen kuin lisättiin seuraava korkeampi pitoisuus tutkittavaa yhdistettä.

Tulokset ilmaistiin prosentteina kontrollista (vastesuhde = tutkittavan yhdisteen aiheuttama supistuskyvyn prosentuaalinen nousu jaettuna 10"6 M isoproterenolin ai-30 heuttamalla prosentuaalisella nousulla.

35 i7 7931 2

Kissan nystyiihaksen supistuskyky

Tutkittu yhdiste 10'5 10' *

Sulmatsoli 112±3 (0.16) 156±19 (0.78) 5 (vertailuyhdiste)

Kaavat Ia ja Ib fRli> Rlb)_R2 R3_ 2-0Et-4-S(O)Me H H 183±35 (1.15) 262±45 (2.25) 2-0Me-4-S02Me H H 176±18 (1.05) 221±49 (1.68) 10 2-0me-4-S(0)Me H H 172±24 (1.00) 268±91 (2.33) 2-0Me-4-Cl H H 162±25 (0.86) 165±27 (0.90) 2,4-Di-0Me H H 158±9 (0.81) 172±0.3 (1.00) 2-OMe-4-SMe H H 143±15 (0.60) 142±18 (0.59) 2-OMe-4-J H H 139±7.3 (0.54) 159±14.3 (0.82) 15 2-OEt-4-SOz Me H H 137+13 (0.51) 198±36 (1.36) 2-OMe-4-SEt H H 136±15 (0.50) 196±50 (1.33) 2-0Me-4-S(0)Et H H 136±23 (0.50) 170±11.5 (1.00) 2-OMe-4-Br H H 134±12 (0.47) 175±38 (1,04) 2-0Pr-4-0Me H H 134±13 (0.47) 336±225 (3.27) 20 25 30 35 ie 7931 2

Kaavan I mukaisia yhdisteitä ja niiden suoloja ja N-oksideja voidaan antaa lääkkeeksi oraalisesti, rektaali-sesti tai parenteraalisesti, ja niitä käytetään edullisesti farmaseuttisten valmisteiden muodossa, jotka sisältä-5 vät vähintään yhtä edellä määritellyn kaavan l mukaista yhdistettä tai sen fysiologisesti hyväksyttävää happoaddi-tiosuolaa tai N-oksidia tai tämän suolaa yhdessä vähintään yhden farmaseuttisen kantaja- tai täyteaineen kanssa.

Seuraavat esimerkit valaisevat keksintöä.

10 Esimerkki 1 2-(2,4-dimetokslfenyyli )-lH-imidatso[4, 5-c]pyridli- ni 2,4-dimetoksibentsoehapon (2,5 g) ja 3,4-diamino-pyridiinin (1,5 g) seos jauhettiin hienoksi jauheeksi ja 15 lisättiin annoksittain sekoittaen fosforioksikloridiin (50 ml). Seosta sekoitettiin ja kuumennettiin palautusjäähdyttäen 2,5 tuntia, jonka jälkeen ylimääräinen fosforioksi-kloridi poistettiin vakuumissa. Jäännös jäähdytettiin, siihen lisättiin vettä (20 ml) ja pH säädettiin arvoon 7 20 ammoniumhydroksidilla, jolloin saatiin keltainen sakka, joka koottiin, pestiin vedellä ja kuivattiin. Kahdesti uudelleenkiteytettynä vesipitoisesta etanolista saatiin kermanvärinen kiteinen otsikon yhdiste, sp. 195-198°C.

Analyysi, laskettu: C 65,88 H 5,09 N 16,47 25 saatu: C 65,70 H 5,15 N 16,05

Rakenne vahvistettiin NMR- ja MS-spektreillä.

Esimerkit 2-6

Analogisesti esimerkissä 1 kuvatun kanssa valmistettiin seuraavat yhdisteet: 30 2) 2-(2-metoksi-4-metyylitiofenyyli)-lH-imidatso[4,5-c]-

pyridiini-dihydrokloridi, sp. 205-206°C

3) 2-(2-metoksi-4-kloorifenyyli)-lH-imidatso[4,5-c]-pyri-diini-hydrokloridi, sp. 185-191°C

4) 2-(2-propyylioksi-4-metoksifenyyli)-lH-imidatso-

35 [4,5-c]pyridiinihydrokloridi, sp. 228-231°C

i9 7931 2

5) 2-(2,4-dimetyylifenyyl±)-lH-imidatso[4,5-]pyri-diini, sp. 108-112°C, ja sen hydrokloridi, sp. 288-292°C

6) 2-[2-(2-metoksietoksi)-4-metoksifenyyli]-lH-imidatso-[4,5-c]pyridiini, sp. 130-132eC, ja sen hydrokloridi, sp.

5 211-214®C.

Esimerkki 7 2-(2-metoksi-4-metyylisulfinyylifenyyli)-lH-imid- atso[4,5-c]pyridiini

Etikkahapon (20 ml), veden (6 ml) ja vetyperoksidin 10 (30-%:inen liuos) (2,5 ekv.) liuokseen lisättiin sekoit taen huoneen lämpötilassa annoksittain esimerkin 2 yhdiste (1,5 g). Reaktioseosta sekoitettiin huoneen lämpötilassa 2 tuntia, sitten seos sai seistä yön yli 4°C:ssa. Ohutkerroskromatografia osoitti reaktion tapahtuneen täy-15 dellisesti. Reaktioseos kaadettiin veteen (25 ml), tehtiin emäksiseksi ammoniakilla (tiheys 0,88) ja uutettiin kloroformilla. Orgaaninen uute kuivattiin, käsiteltiin värin-poistohiilellä ja haihdutettiin tyhjössä. Saatu vaahto kiteytettiin etyyliasetaatti/asetonista, jolloin saatiin 20 otsikon yhdiste, sp. 202 - 204°C.

Otsikon yhdiste valmistettiin vaihtoehtoisesti seuraavasti:

Esimerkin 2 yhdisteen (18 g) ja natriumasetaatin (1 ekv.) jäähdytettyyn suspensioon jääetikassa lisättiin se-25 koittaen bromin (3,2 ml) jääetikkaliuosta sellaisella nopeudella, että lämpötila pysyi n. 5°C:n alapuolella. Seos kaadettiin 100 g:lie jäämurskaa ja pH säädettiin arvoon 9 ammoniakilla (0,88). Saatu liuos (jossa oli jonkin verran ruskeata sakkaa) kyllästettiin natriumkloridilla ja uutet-30 tiin kloroformilla (4 x 300 ml). Yhdistetyt kloroformiuut-teet kuivattiin, käsiteltiin värinpoistohiilellä ja haihdutettiin tyhjössä. Saatua vaahtoa hierrettiin eetterissä, jolloin saatiin otsikon yhdiste.

35 20 7 9 3 1 2

Esimerkki 8 2-(2-metoksi-4-metyylisulfInyylifenyyli)-lH-imid-atso[4,5-c]pyrldiinihydrokloridi Esimerkin 7 yhdiste suspendoitiin eetteriin ja 5 suspensioon johdettiin kuivaa hydrokloridikaasua noin 2 minuutin ajan. Liukenematon kiinteä aine suodatettiin ja kuivattiin, jolloin saatiin valkea kiinteä otsikon yhdiste. sp. 153 - 155°C.

Esimerkki 9 10 Yhdiste 2-(2,4-dikloorifenyyli)-lH-imidatso[4,5- c]pyrldiinihydrokloridi,sp. 230-232°C, valmistettiin seu-raavalla yleisellä menetelmällä: sopiva diaminopyridiini jauhettiin yhdessä sopivan substituoidun bentsoehapon kanssa ja seos lisättiin annoksittain polyfosforihappoon. 15 Reaktioseosta kuumennettiin 180eC:ssa noin 3 tuntia. Jääh-tynyt reaktioseos kaadettiin jäille, saostunut sakka suodatettiin, suspendoitiin veteen, ja suspensio neutraloitiin ammoniakilla (0,88). Saatu kiinteä aine suodatettiin, kuivattiin ja muutettiin hydrokloridisuoläksi.

20 Esimerkki 10 2-(2-metoksi-4-raetyylisulfonyylifenyyll)-lH-imidatso[4,5-c]pyrldilni ja sen hydrokloridi 2-(2-metoksi-4-metyylitiofenyyli)-lH-imidatso-[4,5-c]pyridiiniä lisättiin annoksittain sekoittaen 25 30-%:isen vetyperoksidin, jääetikan ja veden seokseen.

Kirkasta ruskeata liuosta sekoitettiin 70°C:ssa 3 tuntia. Ohutkerroskromatografia osoitti tällöin reaktion tapahtuneen täydellisesti. Reaktioseos haihdutettiin vakuumissa liuottimen poistamiseksi ja jäännös puhdistettiin pylväs-30 kromatografialla, jolloin saatiin otsikon yhdiste vapaan emäksen muodossa, sp. 225-227°C. Vapaa emäs suspendoitiin metanoliin, ja suspensioon johdettiin kuivaa HCl-kaasua. Sakka suodatettiin ja kuivattiin, jolloin saatiin otsikon yhdiste hydrokloridisuolana, sp. 221-223°C.

35 2i 7931 2

Esimerkki 11 2-(2-hydroksi-4-metyylitiofenyyli)-lH-imidatso-[4,5-c3pyridiini-dihydrokloridi 2-(2-metoksi-4-metyylitiofenyyli-lH-imidatso-5 [4,5-c]pyridiini suspendoitiin kuivaan dikloorimetaaniin, ja suspensioon lisättiin hitaasti huoneen lämpötilassa booritribromidin (3 ekv) liuos kuivassa dikloorimetaanis-sa. Seosta keitettiin palautusjäähdyttäen 5 tuntia, sitten seos kaadettiin veteen ja tehtiin emäksiseksi ammoniakilla 10 (0,88). Saatu liuos uutettiin kloroformilla. Ohutkerros- kromatografia osoitti tuotteen olevan vesifaasissa, vesi-faasi haihdutettiin pieneen tilavuuteen, jolloin siitä saostui ruskea sakka. Se uutettiin kuumaan metanoliin, uutetta käsiteltiin värinpoistohiilellä ja liuotin haih-15 dutettiin. Saatu ruskea jäännös muutettiin otsikon dihyd-rokloridiksi, sp. 297-300eC.

Esimerkki 12 2-(2-allyylioksi-4-metoksifenyyli)-lH-imidatso-[4,5-c3pyridlini-hydrokloridi 20 a) 2-ailyyljoksi-4-metoksibentsoyylimorfoiidi 2-allyylioksi-4-metoksibentsoyylikloridin (14 g) liuokseen kuivassa tolueenissa lisättiin sekoittaen mor-foliinia (12 ml) ja sekoittamista jatkettiin tunnin ajan.

Tolueeni haihdutettiin alennetussa paineessa, jään-25 nökseen lisättiin 2-n kloorivetyhappoa (20 ml) ja seos uutettiin etyyliasetaatilla. Yhdistetyt uutteet pestiin peräkkäin natriumbikarbonaattiliuoksella ja vedellä, kuivattiin magnesiumsulfaatilla, suodatettiin ja haihdutettiin, jolloin saatiin keltainen öljy (puhtaus todettiin 30 ohutkerroskromatografiällä ja rakenne NMR-spektri1lä).

b) 2-(2-allyylioksi-4-metoksifenyyli)-lH-imidatso-[4,5-c]pyridiinihydrokloridi 2-allyylioksi-4-metoksibentsoyylimorfolidin (9 g) ja 3,4-diaminopyridiinin (3,9 g) seokseen lisättiin ti-35 poittain ja sekoittaen fosforioksikloridia (16,5 ml).

22 7931 2

Seosta kuumennettiin palautusjäähdyttäen 3 tuntia, sitten ylimääräinen fosforioksikloridi haihdutettiin alennetussa paineessa. Jäännökseen lisättiin vettä, liuos tehtiin alkaaliseksi ammoniakilla ja uutettiin sitten kloro-5 formilla. Yhdistetyt uutteet kuivattiin magnesiumsulfaatilla, suodatettiin ja haihdutettiin, jolloin saatiin bei-genvärinen kiinteä aine, joka puhdistettiin kromatografoi-malla silikageelikolonnissa (eluointi kloroformi/metanoli 19:1), jolloin saatiin otsikon yhdiste vapaana emäksenä, 10 sp. 123-125°C. Se liuotettiin asetoniin, liuokseen lisättiin HCl-eetteriliuosta, jolloin hydrokloridisuola saostui, sp. 175-180°C (haj.).

Esimerkki 13 2-(2,4-dimetoksifenyyli)-lH-imidatso[4,5-c]- 15 pyridiini-N5-oksidlhydraatti_ m-klooriperbentsoehapon (2 ekv.) liuokseen mety-leenikloridissa lisättiin huoneen lämpötilassa 2-(2,4-dimetoksifenyyli)-lH-imidatso[4,5-c]pyridiiniä. Tunnin sekoittamisen jälkeen keltaista liuosta keitettiin palau-20 tusjäähdyttäen vielä 3 tuntia. Liuos konsentroitiin ja kromatografoitiin suoraan silikageelikolonnissa, eluointi kloroformi/metanoliseoksilla. Uudelleenkiteytyn (etanoli/-petrolieetteri) otsikon yhdisteen sp. oli 224-225*C (haj.).

25 Esimerkki 14 2-(2,4-dimetoksifenyyli)-4-kloori-lH-imidatso-[4,5-c]pyridiini

Esimerkissä 13 saadun N-oksidin suspensiota fos-forioksikloridissa sekoitettiin 80°C:ssa 3 tuntia. Ylimää-30 räinen fosforioksikloridi haihdutettiin vakuumissa ja jäännökseen lisättiin kloroformia ja laimeata aramoniumhyd-roksidia. Kerrokset erotettiin, orgaaninen faasi kuivattiin magnesiumsulfaatilla, liuotin haihdutettiin ja jäännös kiteytettiin vesipitoisesta etanolista, sp. 203-204®C. 35 23 7 9 3 1 2

Esimerkki 15 3-metyyli-2-(2,4-dimetoksifenyyli)-lH-imidatso- 4,5-c]pyridiini ja sen hydrokloridi_ 2,4-dimetoksibentsoehapon ja 3-metyyliamino-4-5 aminopyridiinin (valmistettu 3-bromi-4-nitropyridiini-N-oksidin ja metyyliamiinin reaktiossa ja pelkistämällä saatu reaktiotuote) seosta fosforioksikloridissa keitettiin palautusjäähdyttäen 4 tuntia. Seoksesta sen jäähtyessä erottunutta kiinteätä ainetta hierrettiin eetterissä, sit-10 ten tuotetta käsiteltiin kloroformilla ja kyllästetyllä natriumbikarbonaattiliuoksella. Orgaaninen faasi erotettiin, kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin. Jäännös kromatografoltiin silikageelikolonissa. Kiteyttämällä tuote bentseeni/petrolieetteristä saatiin otsikon 15 yhdiste emäksenä, sp. 162-163°C. Emäksen asetoniliuokseen lisättiin HC1-eetteriliuosta, jolloin saatiin otsikon hydrokloridi, sp. 235-237°C.

Esimerkki 16 l-metyyli-2-(2,4-dimetoksifenyyli)-lH-imidatso- 20 [4,5-c]pyridiini ja sen dihydrokloridi_

Otsikon yhdiste (emäs) valmistettiin 4-metyyli-amino-3-aminopyridiinistä (valmistettu 4-kloori-3-nitropy-ridiinin ja metyyliamiinin reaktiossa ja pelkistämällä reaktiotuote) ja 2,4-dimetoksibentsoehaposta fosforioksi-25 kloridissa esimerkissä 15 kuvatulla menetelmällä. Emäksen sp. 180-181eC. Emäksen asetoniliuokseen lisättiin HCl-eet-teriliuosta, jolloin saatiin otsikon hydrokloridi, sp. 225-227°C.

Esimerkki 17 30 2-[4-metoksi-2-(3-dimetyyliaminopropoksi )fenyy- li]pyridiini-hydroklorldl_ a) 2-[4-metoksi-2-(3-klooripropoksi)fenyyli]-lH- imidatso[4,5-c]pyridiini_ 3,4-diaminopyridiinin ja 2-(3-klooripropoksi 35 4-metoksibentsoehapon seosta fosforioksikloridissa sekoi- 24 7 9 3 1 2 tettiin ja keitettiin palautusjäähdyttäen 4 tuntia. Ylimääräinen fosforioksikloridi haihdutettiin vakuumissa, jäännöstä käsiteltiin varovasti vedellä, sitten jäännökseen lisättiin laimeata ammoniumhydroksidia emäksiseen 5 reaktioon asti ja seos uutetaan kloroformilla. Saatu raa-katuote liuotettiin etyyliasetaattiin, liuosta käsiteltiin värinpoistohiilellä, tuotetta hierrettiin HCl-eetteri-liuoksessa, jolloin saatiin otsikon yhdiste, sp. 174-176°C.

10 b) 2-[4-metoksi-2-(3-dimetyyliaminopropoksi)fe- nyyll]-lH-imidatso[4,5-c]pyridiini-hydrokloridi Vaiheessa a) saadun yhdisteen liuosta dimetyyli-amiini/etanoliuoksessa (33:67) sekoitettiin 100°C:ssa 8 tuntia. Haihtuvat aineet poistettin vakuumissa, jäännök-15 seen lisättiin kloroformia ja natriumbikarbonaattia. Kerrokset erotettiin, orgaaninen faasi kuivattiin magnesium-sulfaatilla ja haihdutettiin, jäännös kiteytettiin bent-seeni/petrolieetteriseoksesta, jolloin saatiin otsikon yhdiste emäksenä. Se etanoliliuokseeen lisättiin HCl-eet-20 teriliuosta, jolloin saatiin otsikon hydrokloridi hydraat-tina, sp. 206-208eC.

Esimerkki 18 2-[4-metoksi-2-(3-isopropyyliaminopropoksi)fe-nyyli]-lH-imidatso[4,5-c]pyridiini-hydrokloridi 25 Otsikon yhdiste valmistettiin saattamalla esi merkin 17 a) kohdan yhdiste reagoimaan isopropyyliamiinin kanssa etanolissa 100QC:ssa 8 tunnin ajan siten kuin esimerkin 17 b) kohdassa on kuvattu. Sp. 217-219°C (hydraat-ti).

30 Esimerkki 19 2-[4-metoksi-2-(3-tert-butyyliaminopropoksi)-fenyyll] -lH-imidatso[4,5-g]pyridiini-hydrokloridi Otsikon yhdiste valmistettiin saattamalla esimerkin 17 a) kohdan yhdiste reagoimaan tert-butyyliamii-35 nin kanssa etanolissa 100°C:ssa 8 tunnin ajan siten kuin esimerkin 17 b) kohdassa on kuvattu. Sp. 252-253eC (hyd-raatti).

Claims

25 7931 2 Patenttivaatimus Menetelmä kaavan (Ia) tai (Ib) mukaisten terapeuttisesti käyttökelpoisten 2-fenyyli-lH-imidatso[4,5-c]-py-5 ridiinien ja niiden N-oksidien ja happoadditiosuolojen valmistamiseksi v, 15 /R2 ?la R 3. y/ \_ /Ib (Ib)
20 N-/ jossa Rla on Cx.4 -alkyyli, Cx.4-alkoksi tai cx. 4-alkyyli-25 aminolla, ΰ1(0χ-C4 )alkyyliarainolla tai Cx.4-alkoksilla substituoitu Cx.4-alkoksi, tai Rxe on C2_4-alkenyylioksi, halogeeni tai hydroksi; Rlb on _4-alkyyli, Cx.4-alkoksi, halogeeni tai -S-(0)a-Cx. 4-alkyyli, jossa x on 0, 1 tai 2; R2 on vety tai Cx_4-alkyyli; R3 on vety, halogeeni, 30 hydroksi, amino, C1_4-alkyyli tai Cx_4-alkoksi; tunnettu siitä, että a) saatetaan kaavan (II) mukainen yhdiste
35 R3_<»> s \y 26 7931 2 jossa Rj on edellä määritelty ja joko X ja Y molemmat tarkoittavat aminoryhmiä tai toinen X:stä ja Y:stä tarkoittaa aminoryhmää ja toinen tarkoittaa kaavan -NHR2 mukaista ryhmää, reagoimaan kaavan (III) mukaisen yhdisteen kanssa 5 ?la z V_ /Rlb (lii) 10 jossa Rja ja Rxb ovat edellä määriteltyjä ja Z on karbok-syyli- tai tiokarboksyyliryhmä tai niiden funktionaalinen johdannainen (esimerkiksi kloridi tai morfolidi), tai b) saatetaan kaavan (Ia') tai (Ib') mukainen yhdiste R fla' 15 r3-fyr *ib <ia'> \
20 R2 ^2 Rla' : 25 r3 r
3. V \ / Rlb 30 jossa Rx a . on kloorialkoksi, reagoimaan alkyyliamiinin tai dialkyyliamiinin kanssa kaavan (Ia) tai (Ib) mukaisen yhdisteen muodostamiseksi, jossa RL on alkyyliaminoalkoksi tai dialkyyliaminoalkoksi, ja haluttaessa i) kaavan (Ia) tai (Ib) mukaisen yhdisteen, jossa
35 Rx b on —S—(^ —alkyyli), annetaan reagoida hapettimen 27 7931 2 kanssa, jolloin saadaan vastaava kaavan (Ia) tai (Ib) mukainen yhdiste, jossa Rlb on -S-(0)x-Cx. 4-alkyyli, jossa x on 1 tai 2; tai ii) kaavan (Ia) tai (Ib) mukaisen yhdisteen, jossa 5 Rxa on alkoksi, annetaan reagoida eetteriryhmän lohkaisevan aineen kanssa, jolloin saadaan vastaavan kaavan (Ia) tai (Ib) mukainen yhdiste, jossa R: a on hydroksi; tai iii) kaavan (Ia) tai (Ib) mukainen yhdiste muutetaan N-oksidikseen tai happoadditiosuolakseen. 28 7931 2 Förfarande för framställning av terapeutiskt an-vändbara 2-fenyl-lH-imidazo[4,5-c]pyridiner med formeln 5 (Ia) eller (Ib) och N-oxider och syraadditionssalter där- aV' Rla r3—^*lb (ia)
10 N '--' R2 Ra R, ” -et 20 där Rxa är Cx.4-alkyl, Cr.4-alkoxi eller med C3.4-alkyl-amino, di(C1-C4 )-alkylamino eller C1_4-alkoxi substituerad C1.4-alkoxi, eller R: a är C2.4-alkenyloxi, halogen eller hydroxi; Rib är Cl_ 4-alkyl, C1_4-alkoxi, halogen eller -S-(0)x-Cx _4-alkyl där x är 0, 1 eller 2; R2 är väte eller 25 Cx_4-alkyl, R3 är väte, halogen, hydroxi, amino, _4-alkyl eller C1.4-alkoxi, kännetecknat därav, att a) en förening med formeln (II)
30 R3 Γ I (II) y där R3 är som ovan definierats och antigen X och Y bäda betecknar aminogrupper eller den ena av X och Y betecknar 35 en aminogrupp medan den andra betecknar en grupp med for- 29 79312 mein -NHR2, omsätts med en förenlng med formeln (III) Z \ - Rlb (III) där R: a och Rlb är ovan deflnlerade och Z är en karboxyl-eller tiokarboxylgrupp eller ett funktionellt derlvat där-av (t.ex. klorid eller morfolid), eller 10 b) en förenlng med formeln (la') eller (lb') „ Ν' 'Cc " 15 \ Xr2 Rla' ” •,ηΤΥ’ΟΝ-. 25 där Rxa . är kloralkoxl, omsätts med alkylamin eller dial-kylamin för bildande av en förenlng med formeln (la) eller (Ib) där R1 är alkylaminoalkoxl eller dlalkylamlnoalkoxl, och ifallt önskvärt, I) en förenlng med formeln la eller Ib, där Rx b är 30 -S-iCj_4-alkyl), omsätts med ett oxldatlonsmedel, varvid erhälls en motsvarande förenlng med formeln (la) eller (Ib), där Rlb är -S-(0)x-Cj _ 4-alkyl, där x är 1 eller 2; eller II) en förenlng med formeln (la) eller (Ib), där
35 R^a är alkoxi, omsätts med ett ämne som spjälker eter-