FI57729B - Process och apparat foer avskiljning av boejliga skivor ur en stapel - Google Patents

Description

rBl M4t KU ULUTUSJULKAISU j- r, rj 0 Q JSTa lBJ (11) UTLÄCGNINCSSKRIFT 5 7/29 C (45) Patentti my"ιίπoi ty 10 10 1-30 (51) Kr.ik.Va.3 B 65 H 3/22 SUOM I—FI N LAN D (21) NrexuMMnm—rwm—akitfnf 3128/71*

(22) Hftkrfnitpllvi—Aft*ekfllng»4«| 25.10.7U

(23) Alkrpllvt—GiMihrtrd·! 25.10.7U

(41) Tullut JulklMksI — BMvIt offmtllg 2γ oU 75 ^tantti.)· r· kitttrihftmtut (44) NUittrlkaipaiMn )· kunLfrlkalwn pvm. —

Patent- och register ityrelMfl AimMcm utbgd och utUkrtfMn publfcarad 30.06.80 _ (32)(33)(31) «*3Π^·«Χ stueikeu·—Seglrd prlodtat 26.10.73 26.lO.73, 27.O6.7U Belgia-Belgien(BE) pv 53170, pv 53171, PV 1/60U8 ”” (71)(72) Gaspar A.H. Bijttebier, Grote Heerweg 61+, B-87U9 Beveren(Leie),

Belgia-Belgien(BE) (7U) Oy Kolster Ab (5I+) Menetelmä ja laite taipuisien levyjen erottamiseksi pinosta -

Process och apparat för avskiljning av böjliga skivor ur en stapel Tämän keksinnön kohteena on menetelmä yhden tai useamman taipuisan levyn erottamiseksi pinosta, jossa menetelmässä levyihin tartutaan useilla terävillä ulkonemilla, joita siirretään sivusuunnassa erilleen toisistaan erotettavan levyn (tai levyjen) ainakin joidenkin osien kiristämiseksi ja kytketyn levyn nostamiseksi pinosta ja laite em. menetelmän toteuttamiseksi käsittäen kannattavan rungon, johon erottavat osat on kiinnitetty, jotka erottavat osat on sovitettu levypinon yläreunojen yläpuolelle siten, että vastakkaisissa erottavissa osissa olevien terävien ulkonemien kiristyssuunnat ovat toisiinsa nähden vastakkaiset.

Joihinkin teollisuuden sarjatuotantoprosesseihin liittyy yhden levyn tai määrätyn levymäärän, kuten tekstiilin, neulosten, huovan yms., perättäinen poisto tällaisten levyjen pinosta. Eräs esimerkki tällaisesta prosessista on löydettävissä valmisvaateteollisuudessa, jossa määrättyyn kokoon leikattujen tekstiilikerrosten muodostamasta pinosta kerrokset on poistettava yksitellen ompelukoneissa tapahtuvaa jatkokäsittelyä varten.

On hyvin tunnettua, että kun tällaiset kerrokset erotetaan pinosta, 57729 2 on otettava huomioon se tosiseikka, että useilla aineilla on taipumus tiettyyn, luonnolliseen kiinnitarttumiseen, jota taipumusta vahvistaa tekotekstii-lin tai tekonahkalevyjen kohdalla sähköstaattisten varausten muodostuminen suodattimilla mm. levyjen leikkauksen indusoimina. Lisäksi itse leikkaus edistää pinottujen levyjen keskinäistä yhteentarttumista, koska leikatut reunat ovat enemmän tai vähemmän taivutettuja ja ne tarttuvat kiinni toisiinsa. Levyt tarttuvat nyös kiinni toisiinsa siksi, että reunojen kohdalla purkautuu lankoja tai kuituja.

Tällaisten kerrosten tai levyjen erottamiseksi pinosta on jo ehdotettu erilaisia ratkaisuja.

Ensimmäisen ratkaisun mukaan käytetään liimanauhoja, jotka kiinnitetään poistettavaile, ylemmälle levylle. Tällä tavoin ei kuitenkaan voida haluttaessa erottaa kahta tai useampia levyjä kerralla eikä liioin ole varmuutta poistettujen levyjen lukumäärästä. Tämän vuoksi käy usein niin, että tahattoman kiin-nitarttumisen takia seuraava, alempi levy tulee siirretyksi ainakin sen reunojen kohdalla, niin että normaali, automaattinen poisto vaikeutuu liiaksi.

Toisen poistoratkaisun mukaisesti asetetaan levyn pinnalle joitakin avoimien kynsien muotoisia tarttuimia, jotka sitten suljetaan, jolloin tart-tuimien välissä oleva levy tulee poistetuksi. Tässäkään tapauksessa ei voida säätää poistettujen levyjen lukumäärää ja kiinnitarttumisen seurauksena alla olevat levyt tulevat siirretyiksi.

Sama haitta liittyy toiseen ehdotettuun ratkaisuun, jossa käytetään metalliharjoja tai -karstoja, joissa on kaarevat hampaat ja jotka on kiinnitetty painelevyihin tai -pyöriin, jolloin hampaat painetaan paikallisesti poistettavaan levyyn sen poimimiseksi ylös.

Imutoiminnalla toimivia erotuslaitteita käytettäessä·, ei juuri myöskään ole mahdollista säätää poistettujen levyjen lukumäärää, varsinkaan jos kerrokset ovat kevyitä tai karkeasti kudottuja.

US-patenttijulkaisuissa 3 625 506 ja 3 386 763 on esitetty poimintalait- _ teet, joihin on sovitettu kaksi neulaa (tai kaksi neulasarjaa), joilla neuloilla (tai sarjoilla) on vastakkainen kaltevuus. Erotettaessa levyjä pinosta näiden laitteiden avulla poimintapäät kiristävät erotettavia levyjä ainoastaan paikallisesti tarttumis vyöhykkeissä tai -paikoissa mutta ei niiden välissä.

Po. keksinnön eräänä tavoitteena on välttää olemassa olevien erotus-laitteiden ja -menetelmien epätäydellisyydet ja sallia yhden tai useamman levyn poiston pinosta mahdollisimman suurella varmuudella. Keksinnössä on kehitetty yleislaite automaattista erotustoimintaa varten.

3 57729

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnus omaista, että pinoa tiivistetään pinon ainakin kahden keskenään vastakkaisen ylemmän sivu-reunan läheisyydessä ennen terävien ulkonemien viemistä mainittujen reunojen lähelle levyn (levyjen) kytkemiseksi ja että tämän kytkennän jälkeen mainittua tiivistyspainetta hieman alennetaan ennen vastakkaisten ulkonemien siirtämistä toisistaan poispäin nostettavan levyn tai levyjen kiristämiseksi.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on pääasiallisesti tunnusomaista, että mainituissa erottavissa osissa on puristusvälineet U-muotoisten poimintapäiden muodossa, joissa on alaspäin avautuva syvennys ja neulaa kannattavat kytkentä-osat, jotka sijaitsevat mainitussa syvennyksessä ja jotka kääntyvät ainakin yhden vaakasuoran tapin ympäri upotetusta asennosta työasentoon erotettavaan levyyn tai levyihin tarttumista varten ja jolloin mainittu laite käsittää toimielimet erottavien osien ja pinon siirtämiseksi toisiaan kohti ja poispäin toisistaan ja toimielimet kytkentäosien kääntämiseksi.

Lävistetty levy tai levyt pakotetaan juuri kiristämisellä irtoamaan kokonaan alapuolella olevasta pinon levystä, joten kiinnitarttuminen on täysin estetty.

Puristuksen ja ylöspoimimisen järjestys ei ole tarkka: on mahdollista ensiksi puristaa pinoa ja sitten poimia se ylös. On myös mahdollista puristaa ja poimia ylös samanaikaisesti tai jopa käyttää samanaikaista puristus- ja ylöspoimintavaihetta, jota edeltää esipuristusvaihe. Eri käsittelyvaiheita voidaan näin ollen ohjata yhdessä tai erikseen.

Erään hyvin tyydyttävän erotusmenetelmän mukaisesti puristetaan ensiksi levypinoa paikallisesti sen kahden vastakkaisen reunan alueella, jotta ylös-poimittava levy tai levyt saadaan ainakin litistetyiksi, ja sitten viedään — ainakin yksi neula tai puikon pää lähellä kutakin mainittua reunaa poimitta vaan levyyn tai levyihin, käytettyä painetta pienennetään vähitellen hieman ja miltei samanaikaisesti nostetaan kytkettyä kerrosta hieman ylös, ja sitten _ kiristetään poimittavaa levyä tai levyjä pakottamalla levyn vastakkaiset, kyt ketyt reunat hieman erilleen neulankärkien avulla, minkä jälkeen näin pinosta erotettu levy tai levyt nostetaan.

Lisäksi on osoittautunut edulliseksi käyttää lineaarista lisäpainetta aivan lähellä neulojen tai puikkojen kärkiä, kun nämä viedään levyyn tai levyihin.

Keksinnön piirteet käyvät ilmi keksinnön eräiden, parhaina pidettyjen toteutusmuotojen seuraavista kuvauksista, jotka annetaan esimerkin muodossa ja jotka liittyvät oheisiin piirustuksiin, joissa: kuviot 1a-1d esittävät kaaviomaisia kuvantoja keksinnön mukaisen u 57729 menetelmän neljästä tunnusomaisesta vaiheesta, joissa käytetään yksinkertaisia erotuslaitteita; kuviot 2-8 esittävät kuvantoja muista sopivista erotuslaitteista; kuviot 9a~9c esittävät kuvantoja menetelmän eri vaiheista, joissa pinosta poimittu levy asetetaan toisen pinon päälle, josta sitten poimitaan ainakin kaksi kerrosta; kuviot 10a-10e esittävät kuvantoja toisenlaisesta, erotusosilla varustetusta toteutusmuodosta, jossa puristus ja ylöspoiminta ovat erikseen ohjattuja; kuviot 11-13 esittävät eräitä samanlaisia, sopivia erotuslaitteita, — jotka toimivat kuvion 10 esittämän periaatteen mukaisesti; kuvio 1U esittää perspektiivikuvantoa yleiserotuslaitteesta, jossa käytetään toista yleiserotusosaa; _ kuvio 15 esittää perspektiivikuvantoa kuvion 1 i+ näyttämän yleiserotus-osan toteutusmuodosta; kuviot l6a-l6c esittävät kaaviomaisia kuvantoja ylöspoimintapään ja kytkentäosan eräistä työasennoista, jotka molemmat osat ovat mainitun erotus-osan osia, nimittäin järjestyksessä puristusasennossa (kuvio 16a); kytkentäasen-nosta (kuvio l6b); ja lopuksi kiristysasennosta,jossa levy tulee pingotetuksi ja nostetuksi; kuvio 17 esittää sivukuvantoa erotusosasta; kuvio 18 esittää poikkileikkauskuvantoa erotusosasta pitkin kuvion 16b viivaa a-a; ja kuvio 19 esittää suurennettua, yksityiskohtaista kuvantoa kytkentäosasta.

Kuvioihin 1a-1d viitaten kuvataan nyt keksinnön menetelmän neljää tärkeätä vaihetta, joissa käytetään erotusosien 3 yksinkertaisinta toteutusmuotoa. ~

Erotusosat 3 käsittävät kuutiomaisen tai palkinmuotoisen puristusosan, joka sijoitetaan lähelle taipuisien levyjen 5 muodostaman pinon kahta vastakkaista yläreunaa. —

Itse puristuspinta, so. kunkin erotusosan pohjapinta 19, on varustettu ainakin yhdellä alaspäin ulottuvalla neulalla tai puikolla 16, jolloin välimatka "1" ulkoneman 16 vapaasta päästä erotusosan 3 pohjapintaan 19, jota nimitetään seuraavassa "sisäänpanopituudeksi", on yhtäeiuri tai hieman pienempi kuin nostettavien levyjen paksuus "d".

Kuvioissa 1a-1d näytetään suurennetussa mittakaavassa, että leikkauksen jälkeen levypinon 5 paksuus on suurempi kuin tulos sen sisältämien levyjen lukumäärästä kerrottuna kunkin levyn paksuudella "d" sen seikan johdosta, että levyt eivät ole täysin litteitä, joten niiden välissä on ilmaa. Keksinnön menetelmän mukaisesti paine kytketään pystysuorasti pinon 5 vastakkaisten reunojen kohdalla osien 3 avulla, niin että oleellisesti litistetään ainakin 5 57729 , nostettava levy tai levyt kuvion Ib mukaisesti. Osien 3 puristuksella pyritään mie luiten pinon sisältämien levyjen puristamiseen siinä määrin, että ainakin ylhäältä nähtynä seuraavan, alempana olevan levyn yläsivu sijaitsee välimatkan päässä puristus-osien alasivusta 19, joka on yhtä kuin ylemmän levyn paksuus "d". Käytännössä tästä seuraa, että pino 5 tulee puristetuksi kokonaispaksuuteen, joka on yhtä kuin tulos sen sisältämien levyjen lukumäärästä kerrottuna yhden levyn paksuudella "d". Pinon puristamisesta on siis seurauksena, että ulkonemat 16 tunkeutuvat ylempään kerrokseen vaikuttamatta seuraavaan, alempaan kerrok-seen.

Kuvion le mukaisesti siirretään erotusosia 3 seuraavaksi vaakasuorasti vastakkaisiin suuntiin, niin että ylempi levy saadaan siirtymään suhteessa ^ alempana olevaan, niin että poistetaan levyjen välinen yhteentarttuminen tai taipumus tarttumiseen. Siirtyminen saadaan aikaan kiristämällä ylempää levyä tai, kun kysymyksessä on joustava aine, venyttämällä sitä hieman.

Kuvion Id mukaisesti täten ylöspoimittu, ylempi levy tulee nostetuksi ylös, kun erotusosia nostetaan pystysuorasti, kun taas alla oleva levy pysyy pinossa. Poistetun levyn voi nyt sijoittaa johonkin sopivaan paikkaan jatkokäsittelyä varten.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan nyt soveltaa useamman kuin yhden levyn samanaikaiseen nostamiseen. Kun poistettavien levyjen lukumäärä on yhtä kuin "n”, on neulojen 16 sisäänpanopituus (n-l)xd<r l<nxd välillä. Levy, joka on järjestyksessä (n + l) ylhäältä lukien, jää ylemmäksi levyksi pinossa.

Kuvio 2 näyttää, palkinmuotoisen erotusosan, jonka alasivu on varustettu useilla neuloilla tai neulariveillä, joilla on sama sisäänpanopituus, kun taas kuvio 3 näyttää toteutusmuodon, jossa neulat tai puikot 16 ulottuvat vinossa kulmassa ulkopuolelle. Kunkin neulan 16 pystysuora korkeus "1", so.

~ etäisyys neulan tai puikon vapaasta päästä erotusosan, jolle bb on kiinni tetty, alasivuun 19, on tässä tapauksessa myös pienempi kuin ylöspoimittavan levymäärän (n) paksuus (n x d), mutta suurempi kuin (n-l) x d. Tässäkin tapauksessa käytetään kuvattua, kuvion 1 mukaista menetelmää, mutta puristamisen aikana liikutetaan, erotusosaa mieluiten samalla hieman ulospäin vinojen neulojen sisääntunkeutuaisen helpottamiseksi. Samalla tavalla kuin kuvion 2 toteutusmuodossa voidaan myös käyttää useita vinoja neuloja tai vinojen neulojen rivejä, kuten kuvio 4 näyttää.

Kuvio 3 näyttää erotusosan, jossa neulat 16 on kiinnitetty lieriömäisen tai lautasenmuotoisen erotusosan alasivuun, joka osa voi kääntyä käy- 6 57729 tettävän, vaakasuoraeti sijoitetun akselin 21 ympäri. Tässäkin tapauksessa le-vypino puristetaan vaakasuoraeti haluttuun paksuuteen (kuvio 5a) ja samanaikaisesti käännetään erotusosia 3 pienessä kulmassa akselin 21 ympäri (kts. nuolen suuntaa) halutun levymäärän poimimiseksi ylös. Kun erotusosia käännetään pitemmälle samassa suunnassa, on seurauksena venytys tai kiristys, kuvio 5b· Riippuen yhteentarttumisasteesta seuraavan, alemman levyn kanssa voidaan poimittuiin levyyn kohdistettua painetta hieman pienentää tämän jatketun pyörityksen aikana. Ylöspoimittu ja venytetty levy nostetaan lopuksi tavalliseen tapaan, kuvio 5c.

Pyöritysperiaatteen mukaisesti toimivan erotusosan 3 mahdollisia muotoja on näytetty kuviossa 4: soikea erotusosa, kuviossa 7 : monikulmion muotoinen erotusosa, kuvio 8; segmentteihin jaettu erotusosa. Näistä poikkeavat muut muodot ovat selvästikin ajateltavissa.

On myös mahdollista poistaa levyjä useista pinoista samalla laitteella. _ Mahdollisista sovellutuksista on eräs näytetty kuvioissa 9a-9c. Erotusosat on tässä varustettu ulkonemilla 16 ja 16', joista jälkimmäisten sisäänpano-pituus on suurempi kuin edellisten. Kuvion 9a näyttämät erotusosat 3 kantavat levyn, jonka paksuus on "d" ja joka on poimittu ylös ja kiristetty neulojen 16 avulla, joilla on sopiva sisäänpanopituus "1", ja joka on poistettu edeltävästä pinosta. Nuolet osoittavat, että tämä levy asetetaan toiselle pinolle 5'» jossa levyjen paksuus on d'. Kun lautaset käännetään taakse (nuolen suuntaan, kuvio 91»)» tulee kytketty kerros vapautetuksi ja irrotetuksi puikoista 16, niin että se jää pinon 5' päälle. Sitten ylempi levy tulee yhdessä yhden tai useamman levyn kanssa, joiden paksuus on d', poimituksi pinosta 5' neulaulkonemien 16' avulla, joilla on sopiva sisäänpanopituus, kuvatun menetelmän mukaisesti: puristus, ylöspoiminta, kiristys ja nosto.

Vaikka kuvatuissa toteutusmuodoissa puhutaan aina neulasta tai puikosta, on selvää, että säännöllisin välein erotettuja neuloja tai puikkoja 5 voi myös käyttää. Tämä merkitsee, että esim. erotusoeat 3 saavat pituuden, joka on yhtä kuin poimittavien levyjen mitat tämän erotusosan kohdalla, — jolloin tällaisessa tapauksessa on yksi tai useampia neuloja erotusosan alla aineen tarttumisen parantamiseksi.

On myös selvää, että nämä neulat tai puikot voi hyvällä tuloksella korvata millä tahansa ulkonemilla. "Ulkonemilla" tarkoitetaan sekä varsinaisia ulkonemia että levyn jäysteenmuotoisia osia, jolloin jälkimmäiset toimivat neuloina tai hakoina.

Kaaviomaisissa kuvioissa 10a-10e näytetään toisenlainen toteutusmuoto, jossa ohjataan erikseen erotusosien puristus ja ylöspoiminta. Nämä kuviot 7 57729 näyttävät keksinnön mukaisen menetelmän viisi tärkeintä vaihetta. Kuviosta 10a käy ilmi, että kuutiomaiset tai palkinmuotoiset erotueosat 3 on jälleen sijoitettu lähelle taipuisien levyjen 3 muodostaman pinon kahta vastakkaista yläreunaa, jolloin ae on tässä varustettu ainakin yhdellä sopivalla porauksella 3'» johon ulottuu neula 16 tai puikko, joka voi liukua sen akselia pitkin. Poraus on mieluiten tehty vinoksi niin, että neulojen alaspäin suunnatut kärjet porauksessa ulottuvat vinosti ulkopuolelle.

Erotusosat 3 asetetaan!pinolle neulat sisäänvedettyinä, niin että pino tulee puristetuksi täysin litteäksi sen vastakkaisten reunojen alueella, kuten kuvio 10b näyttää. Sitten siirretään porauksissa 3' olevat neulat 16 alas-- päin ja ulos ulkonemismatkalla s - d/sin a, jossa d on levyn paksuus ja a on ijiöspoimintakulma (suhteessa vaakatasoon). Tämä vaihe näytetään kuviossa 10c. Jos on poimittava ylös n levyä, joiden paksuus on "d", niin seuraava s\ihde pä-„ tee ulkonemispituuden s osalta: (n - l)»d ^ ¢.,.nvd_ sin. a sin a

Muut toiminnat, kuten kiristys tai venytys liikuttamalla vastakkaiset erotusosat hieman erilleen vaakasuorasti (kuvio lOd) ja kytketyn ja erotetun levyn nosto (kuvio 10e), ovat samanlaiset kuin edellisissä toteutusmuodoissa. Vinosti liukuvilla neuloilla varustetun laitteen eräs etu verrattuna kuvion 3 laitteeseen, jossa on kiinteät, vinot ulkonemat, on se, että nyt voidaan poistaa erotusosien pieni liike ulkopuolelle puristuksen aikana paikallisesti tehokkaan ylöspoiminnan saamiseksi. Tämä tekee puristustoiminnan paljon yksinkertaisemmaksi.

_ Samoin kuin edellisissä toteutusmuodoissa on ilmeistä, että tässä voi käyttää useita neuloja ja/tai neularivejä sekä lieriömäisiä tai lautasenmuotoisia (kuvio li), monikulmionmuotoisia, segmentteihin jaettuja yms. ero-tueosia.

Liukuvia neuloja käyttävien erotusosien eräs tärkeä etu on se, että ne ovat enemmän yleisluontoisia ja ne voi soveltaa eri levypaksuuksien kanssa riippuen neulanpäiden käytetystä vapaasta ulkonemispituudesta. Kuviot 12 ja 13 ovat kaaviomaisia ja esittävät erotusosia, joilla on säätöjärjestelmät neulojen ulkonemispituutta varten. Segmentteihin jaettu, pyöritettävä ero-tusosa 3 sisältää kuvion 12 mukaisesti sopivan epäkeskeisen porauksen 3’> johon neula 16 on asennettu, jolloin neula voi liukua ylös- ja alaspäin säädettävän ulkonemispituuden mukaan. Neula on siksi kiinnitetty levyyn 18, jonka voi ruuvata ylös- ja alaspäin siihen liitetyn säätöruuvin avulla, joka on 57729 kytketty segmenttiin 3· Säätöruuvi voi myös olla suorassa kosketuksessa neulan kanssa, jossa on ruuvikierre lähellä sen päätä, joka on neulan kärjestä poispäin, käyttämättä kiinnityslevyä 18.

Kuvio 13 näyttää vielä toisenlaisen toteutusmuodon keksinnöstä, jossa käytetään taipuisia neuloja 16, joilla on säädettävä ulkonemispituus ja joiden yläpää on kiinnitetty levyyn 18, jonka asennon voi säätää säätöruuveilla 37»kuten edellä kuvattiin. Erotusosien 3 vinot poraukset 3’ ovat hieman suurempia kuin neulan läpimitta. Kun kiinnityslevy 18 neuloineen painetaan alaspäin halutulle tasolle, taipuvat ohjausporauksessa 3' olevat neulankärjet ja ne tunkeutuvat vinosti poistettavaan levyyn. Tällä muodolla on se etu, että erotusosien 3 ja neulojen painaminen ylöspoimintaa varten voidaan suo- ~ rittaa pystysuorasti.

Kaikissa erotusosissa, joissa on litteä alasivu 19, voivat neulat ilmeisesti sijaita suorina tai kaarevina riveinä, riippuen poimittavien levyjen ääriviivasta· Käyttämällä kiinnityslevyjä erotusosissa, joissa on litteä alasivu, saavutetaan se etu, että levyjen muodosta riippuen tarvitsee vain niiden neulojen ulottua ulos, jotka noudattavat tarkimmin levyjen ääriviivaa, tai kaikki voivat ulottua ulos, jolloin katsotaan, että jotkut neulat ulkonevat levyjen ääriviivan ulkopuolelle, niin että ainakin jotkut neulat aina saavuttavat levyjen ääriviivan.

Neuloja voi myös käyttää eri ulkonemispituuksilla, kun on poistettava erikokoisia levyjä eri pinoista, riippuen eri levyjen muodosta, jolloin kuitenkin voidaan ensiksi poistaa vain pienempi levy ja sitten suurempi jne.

Kuvio 14 esittää perspektiivikuvantoa erotuslaitteesta, jossa käytetään toiBta erotusosaa. Erotusosaa ja sen toimintaa kuvataan lähemmin jäljellä oleviin kuvioihin viitaten.

Erotusosien avulla voidaan poimia ylös levy levyn perään pinosta 3, joka koostuu kokoon leikatuista tekstiilikerroksista, jotka ovat samassa suunnassa, joka pino sijaitsee erotuspöydällä· Umpinaiset, vaakasuorat palkit 1 ulottuvat tämän vuoksi pöydän yli. Nämä palkit on kytketty yhteen ~ tangoilla 2, jotka on kiinnitetty säädettävästi palkkeihin esim. muttereiden ja pulttien avulla. Itse erotusosat 3 on kiinnitetty seuraavaksi säädettävinä poikkitankoihin 2 lujilla tarttuimilla 7· Poikkitankojen ja erotusosien kiinnityskohdat valitaan siten, että jälkimmäisten ylöspoimintapäät 4 sijaitsevat poistettavien tekstiilien muodostaman pinon kulmien ja/tai reunojen yllä, kuten kuvio 14 näyttää kaaviomaisesti. Erotusosat ohjataan elektronisesti tai paineilmalla tahdistettuina, niin että varmistetaan yhdenmukainen ero-tustoiminta. Tätä osoittavat syöttöletkut 6, esim. paineilmaa varten.

9 57729

Kuvio 15 näyttää lähemmin ylöspoimintapäällä 4 varustetun yleis-erotusosan 3 erään toteutusmuodon. Selvyyden vuoksi viitataan seuraavassa kuvauksessa yksityiskohtaisiin kuvioihin l6at 16b ja 16c.

Koko erotusosaa 3 tukee laakeri 13» joka on esim. valettu alumiinista ja joka on kiinnitetty säädettävästi poikkitangoille 2 tarttuimilla 7* Tämä laakeri on varustettu kolmella pystysuoralla porauksella, joiden läpi ohjaus· tangot 8 ja 9 sekä puristustenko 10 voivat liukua ylös- ja alaspäin. Puristus-tanko 10 on kytketty esim. männänpäähän 11 painosylinterissä 12. Paineen kytkemiseksi esim. alaspäin kytketään sopiva paineilmasykäys syöttöputken 24 kautta, kun taas nostoliikettä varten kytketään samanlainen sykäys syöttö-putken 35 kautta sylinterin 12 pohjan kohdalla.

Ylöepoimintapää 4 on U-muotoinen ja sen syvennystä 14 reunustavat painekengät 17.Yksi painekenkä on osaksi poisleikattu, niin että kytkentäosa ^ 15 ja neulat 16 ovat näkyviä. Nämä neulat, joiden ulkonemispituus on säädet tävissä, on kiinnitetty kytkentäosaan sopivalla kiinnityslevyllä 16 (kuvio 19). Tämän kiinnityslevyn alasivu 19 on tasoitettu niin, että kytkentäasennos-sa taso 19 on määrätyllä tavalla kalteva vaakatasoon nähden, jolloin neuloja vasten oleva tason 19 reuna on alempi kuin sen vapaa reuna 20. Tämän tarkoituksena on se, että kytkentäneulojen kohdalla painekosketus tulee mahdollisimman suuressa määrin rajoitetuksi viivakosketukseksi. Mieluiten riviin sijoitettujen neulojen lukumäärä voi vaihdella yhdestä viiteen kytkentäosaa kohden.

Käytettävät neulat ovat yleisesti käytettyjä teollisuustekstiilineu-loja, joilla on terävät, keskitylsät tai litistetyt kärjet, riippuen poistettavan aineen luonteesta. Kytkentäosan alareuna, joka koskettaa neuloihin, _ el ulotu yhtä alhaalle kuin kiinnityslevyn 18 alasivun alin reuna (kte. ku vio 19). Tämän seurauksena vältetään tehokkaaanln neulankär-kien hankaaminen tai liukuminen aineen päällä kuin käytettäessä palkinmuo-toisia erotusosia.

Kytkentäosa 15 on kiinnitetty jäykästi akseliin 21. Tämä akseli 21 ulottuu molemmilla puolilla tankojen 29 kautta painekenkiin ja toisen pään kohdalla se on kiinnitetty kiinteästi vipuvarteen 26, kts. kuv# 4a. Toisen päänsä 27 kohdalla vipuvarsi on kytketty kääntyvästi männänvarren 23 alapäähän, joka voi myös liikkua ylös- ja alaspäin painesylinterissä 22, joka on varustettu sopivalla paineputkella 23· Sylinteri 22 on kiinnitetty ylös-poimintapäähän levyn 36 välityksellä. Toinen akseli 28, joka on akselin 21 kanssa yhdensuuntainen, sijaitsee kääntyvänä päinekengissä ja se on kytketty kääntyvänä akselin 21 ympärille kiinteillä ja rinnakkaisilla kytkentä- 10 57729 varsilla 31 ylöspoimintapään molemmin puolin (kuvio 18). Akseli 28 ulottuu lieriömäisen porauksen 30 kautta kytkentäosaan. Akselin 28 pyöriminen laakereissaan painekengissä saadaan aikaan riittävillä painovoimilla tai vetovoimilla, jotka vaikuttavat kuvion 16 näyttämiin kytkentävarsien päihin.

Koko laitteen toimintaa kuvataan nyt kuvioihin 16a, 16b ja 16c viitaten. Ensimmäisessä vaiheessa (kuvio 16a) liikutetaan ylöspoimintapäitä alaspäin painesykäyksen avulla syöttöletkujen 24 kautta ja ne painetaan levypinoa vasten sen reunojen tai kulmien lähellä. Sitten pakotetaan taaksevedetty kyt-kentäosa pyörimään alaspäin kiertoakselinsa 21 ympäri vivun 26 välityksellä kytkemällä painesykäys syöttöputken 23 kautta sylinteriin 22, joka sykäys painaa alas männänvarren 23 ja vivun 26, joka on saranoitu siihen kohdassa ~ 27. Tämä kääntöliike jatkuu, kunnes neulankärjet 16 kytkeytyvät ylälevyyn 23-70°, mieluiten 45°« kulmassa. Kytkentäsuunta osuu mieluiten yhteen neulojen akselinsuunnan kanssa. Tässä kytkentäasennossa neulankärjet ovat suunnilleen ylöspoimintapään alareunojen tasossa ja mieluiten ne ulottuvat jopa hieman kauemmaksi.

Ylöspoimintapäiden 4 pinoon kohdistamaa painetta pienennetään vähitellen hieman ja kytkentäosat pakotetaan pyörimään samaan suvultaan sylinterissä 22 vaikuttavan paineen takia, mutta tässä tapauksessa kiertoakselin 28 ympäri) tämä toinen pyörimisliike on näytetty kuviossa 16b ja sen seurauksena on kytketyn kerroksen oleellisen vaakasuora venytys, koska kaksi vastakkaista ja tahdistetusti toimivaa erotusosaa saavat kulloinkin aikaan levyn kytkettyjen reunojen vastakkaisen liikesuunnan. Keksinnölle on tunnusomaista juuri tämä vinon ylöspoiminnan ja vaakasuoran kiristyksen yhdistelmä, koska sen seurauksena on luotettavin erotusvaikutus ja koska sillä vältetään tehokkaasti kuitujen hankautumisen yms. aiheuttama levyn reunojen vahingoittuminen. Mikäli ylöspoimintaa ja kiristystä...varten käytettäisiin neulankärkien samaa pyöreää liikettä, olisi itse asiassa olemassa suuri vaara siitä, että neulankärjet liukuisivat levyn yli tai hankaisivat sitä poimimatta sitä tehokkaasti ylös tai että, mikä olisi pahempaa, ne vahingoittaisivat levyä paikallisesti repi- ~ mällä tai purkamalla. Saman ja etukäteen määrätyn kiristysmatkan saamiseksi pinon molempien vastakkaisten reunojen kohdalla on tietenkin mahdollista pysäyttää kytkentäosa niin, että se koskettaa sopivaa pysäytintä vasten (ei-näytetty), joka on sijoitettu poikittain ylöspoimintapäissä.

Po. erotusosan toinen tärkeä etu verrattuna palkinmuotoisiin erotus-osiin on se, että sen lisäksi, että ylöspoimintapään painekengät painavat levyn reunat litteiksi ylöspoimintapaikoissa, kohdistaa itse kytkentäosa ylimääräisen painevaikutuksen, joka rajoittuu suunnilleen paineviivaksi.

11 57729

Yhdistämällä neulan sopiva ulkonemispituus kytkentäosan jäljelle jäävän vii-vapaineen kanssa ylöspoiminnan aikana (kun painekenkien paine on enemmän tai vähemmän poistettu) saavutetaan täysin ohjattava ja ehdottoman varma ylös-poiminta. Näin estetään kokonaan ylöspoimitun ja venytetyn tai kiristetyn levyn mahdollinen tarttuminen seuraavaan, alempaan levyyn. Alla oleva levy jää ts. siirtymättä pinolle ja ylöspoimitun levyn (tai levyt) voi nyt nostaa ylöepoimintapään 4 avulla kytkemällä tahdistetut painesykäykset sylinterin 12 syöttöletkuihin 35* kuten kuvio l6c näyttää.

Kytkentäosan molemmat perättäiset pyörimisliikkeet on näytetty lähemmin kuvioissa 17 ja 1Θ. Kytkentäosan pitää normaalisti sen taaksevedetyssä ^ asennossa sylinteriin 22 sopivalla tavalla sisäänrakennetun (ja ei-näytetyn) jousen vaikutus. Tämä jousi nostaa vipuvarren 26 saranassa 27 yhdessä kytkentäosan kanssa sen äärimmäiseen yläasentoon.

" Ylöspoiminta tapahtuu siten, että sylinterin 22 paine painaaalas män- nänvarren 23 ja vivun 26 nivelessä 2J sylinterin 22 jousen vaikutusta vastaan. Tästä seuraa vivun 26 pyöriminen akselin 21 ympäri ja akselin 21 pyöriminen oman akselinsa ympäri sekä siihen kiinteästi kiinnitetyn kytkentäosan pyöriminen. Tämä pyöriminen jatkuu, kunnes pysäytin 35 (kuvio 18), joka on lukittu poikittain vipuun 26, koskettaa kytkentävarren päähän 34·

Kytkentäosan kulmasuuntaus akselilla 21 on säädettävissä (siksi on kytkentäosassa leveä rako 30) ja se säädetään niin, että kun pysäytin 35 koskettaa varren päähän 34* ovat kytkentäkärjet laskeutuneet alas kytkentä-asentoihinsa, so. painekenkien alasivun tasolle ja mieluiten hieman alemmaksi, niin että mainitun viivapaineen teho tulee käytetyksi kokonaan hyväksi. Pysäyttimen 35 kosketuksesta varren pään 34 kanssa on se seuraus, että kun sylinterin männänvarsi 23 kohdistaa edelleen paineen vipuvarteen 26, alkaa jälkimmäinen yhdessä kytkentävarren 31 kanssa (ja jousen 32 varren päähän 34 kohdistamaa vetovalkutusta vastaan) ja akselin 21 ja kytkentäosan kanssa pyöriä akselin 28 ympäri. Kytkentäosan pyörimisen keskipiste ylöspoiminnan aikana, nimittäin akseli 21, on täten siirtynyt akseliin 28, mistä seuraa neulankärkien miltei täysin vaakasuora liike.

Ylöspoimitun kerroksen irrotuksen yhteydessä tapahtuvat mainitut toiminnat ilmeisestikin vastakkaisessa järjestyksessä. Paine sylinterissä 22 poistetaan ja jousi 32 vetää ylös kytkentävarret pään 34 kohdalla, kun . taas sylinterin 22 jousi nostaa vipua 26 saranassa 27 yhdessä ylöspoiminta-osan kanssa. Ylöspolmintaosan molemmin puolin olevat painekengät helpottavat oleellisesti neulojen irtoamista kerroksesta, kun ylöspoimintaosa vedetään jälleen taakse. Tämä on eräs lisäetu keksinnön mukaisesta ylöspoiminta-osasta.

12 57729

Joe poistettavilla kerroksilla on toisistaan poikkeava pintakarkeus, on parasta sijoittaa levyt, Joiden pinta on silein, pinon yläpäähän Ja levyt, Joiden pinta on karkeampi, perättäin allekkain pohjaan asti. Näin estetään tehokkaasti se mahdollisuus, että erotusvastus ylemmän levyparin välillä (edellisen levyn poiston Jälkeen) olisi suurempi kuin pinossa alempana olevien levyjen välinen erotusvastus.

Koska neulojen ulkonemispdtuus on säädettävissä Ja neulankärJelle voidaan valita haluttu muoto, voidaan erotusosaa käyttää monien erilaisten levyjen tai kerrosten kanssa, Joilla on eri rakenne, kudonta, paksuus, Joustavuus, Jäykkyys, paino Jne. Haluttaessa on myös mahdollista poistaa kaksi tai enemmän levyjä yhtä aikaa. Jos s on neulojen ulkonemispituue niiden akselin suun- ~ nassa Ja mitattuna niiden kosketuspisteestä kiinnityslevyn tasaisen alareunan kanssa Ja Jos a on ylöspoimlntakulma Ja d poimittavan, puristetun Ja litteän levyn paksuue, niin s on mieluiten yhtä kuin d/sin a. Erotusoeien mahdollisimman suuri toimintavarmuus tekee ne lisäksi käyttökelpoisiksi levyjen osaksi tai kokonaan automaattisissa valmistusketjuissa, esim. automaattisten enulomiskoneiden syöttöä varten.

Erotusoeien yleisluonteen toinen aspekti on se, että kytkentäpaineen Ja kiristysjännityksen (sylinteri 22) voi säätää erikseen riippumatta paine-kenkäkuormitukeestä (sylinteri 12).

Valmisvaatetehtaissa voidaan asentaa yksi tai useampia keksinnön mukaisia erotuslaitteita sysäyksittäin etenevän kuljetushihnan päälle, Jolle voidaan muodostaa useat pinot levy kerrallaan Ja/tai poistaa käyttämällä kuljetushihnan perättäisten pysäysten kohdalla sopivaa erotusliikettä Ja/tai pinoamisliikettä.

Keksintö ei tietenkään rajoitu ehdotettuihin Ja kuvattuihin toteutus-muotoihin, Jotka ovat vain keksinnön toteutusesimerkkejä. Puheena oleva keksintö käsittää rakenteelliset muunnokset erotusoeien kiinnityksessä Ja ylös-Ja alas- tapahtuvan liikkeen toteutuksessa sekä ylöspoimintapään muodossa, syvennyksen Ja kytkentäosan muodossa.

Claims (7)

1. Menetelmä yhden tai useamman taipuisan levyn (5) erottamiseksi pinosta, jossa menetelmässä levyihin tartutaan useilla terävillä ulkonemilla (l6), joita siirretään sivusuunnassa erilleen toisistaan erotettavan levyn (tai levyjen) ainakin joidenkin osien kiristämiseksi ja kytketyn levyn nostamiseksi pinosta, tu n n e t t u siitä, että pinoa (5) tiivistetään pinon ainakin kahden keskenään vastakkaisen ylemmän sivureunan läheisyydessä ennen terävien ulko-nemien (16) viemistä mainittujen reunojen lähelle levyn (levyjen) kytkemiseksi ja että tämän kytkennän jälkeen mainittua tiivistyspainetta hieman alennetaan ennen vastakkaisten ulkonemien siirtämistä toisistaan poispäin nostettavan levyn tai levyjen kiristämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään lineaarista lisäpainetta ulkonemien (16) välittömässä läheisyydessä samanaikaisesti kuin näitä viedään erotettaviin levyihin.

3. Laite yhden tai useamman taipuisan levyn erottamiseksi pinosta patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä käsittäen kannattavan rungon (1, 2), johon erottavat osat (3) on kiinnitetty, jotka erottavat osat on sovitettu levypinon yläreunojen yläpuolelle siten, että vastakkaisissa erottavissa osissa olevien terävien ulkonemien (16) kiristyssuunnat ovat toisiinsa nähden vastakkaiset, tunnettu siitä, että mainituissa erottavissa osissa (3) on puristusvälineet U-muotoisten poimintapa!den (k) muodossa, joissa on alaspäin avautuva syvennys (lU) ja neulaa (l6) kannattavat kytkentäosat (15), jotka sijaitsevat mainitussa syvennyksessä ja jotka kääntyvät ainakin yhden vaakasuoran tapin ympäri upotetusta asennosta työasentoon erotettavaan levyyn tai levyihin tarttumista varten ja jolloin mainittu laite käsittää toimielimet (10) -l*·1 erottavien osien (3) ja pinon siirtämiseksi toisiaan kohti ja poispäin toisistaan ja toimielimet (25) kytkentäosien (15) kääntämiseksi. U. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkentäosa (15) voi kääntyä upotetusta asennostaan kytkentäasentoonsa ensimmäisen vaakasuoran akselin ympäri ja myöhemmin kytkentäasennostaan kiristys-asentoonsa toisen vaakasuoran akselin ympäri.

5· Patenttivaatimuksen 3 tai 1* mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkentäosa (15) sisältää useat alaspäin ulottuvat neulat (16), joiden ulkonemispituus on säädettävä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että ylöspoimintasuunta osuu yhteen neulan (l6) akselisuunnan kanssa ja vaihtelee alueella 25_T0°, kun taas kiristyssuunta on oleellisen vaakasuora. 1U 57729

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että neulojen (16) kanssa kosketuksessa oleva kytkentäosan (15) alareuna ei ulotu yhtä alhaalle kuin kiinnityslevyn (18) alasivun alin reuna.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 3“7 mukainen laite, tunnettu siitä, että toimielinten (10, 25) liike on ohjattu toisiinsa nähden tahditettuna. 57729 15