FI114006B - Menetelmiä kiinteiden lipidihiukkasten ja bioaktiivisten aineiden hiukkasten valmistamiseksi - Google Patents

Menetelmiä kiinteiden lipidihiukkasten ja bioaktiivisten aineiden hiukkasten valmistamiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI114006B
FI114006B FI954143A FI954143A FI114006B FI 114006 B FI114006 B FI 114006B FI 954143 A FI954143 A FI 954143A FI 954143 A FI954143 A FI 954143A FI 114006 B FI114006 B FI 114006B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
dispersion
slps
particles
lipid
res res
Prior art date
Application number
FI954143A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI954143A0 (fi
FI954143A (fi
Inventor
Kirsten Westesen
Britta Siekmann
Original Assignee
Pfizer Health Ab
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Pfizer Health Ab filed Critical Pfizer Health Ab
Publication of FI954143A0 publication Critical patent/FI954143A0/fi
Publication of FI954143A publication Critical patent/FI954143A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI114006B publication Critical patent/FI114006B/fi

Links

Classifications

    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61K—PREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K8/00—Cosmetics or similar toiletry preparations
    • A61K8/02—Cosmetics or similar toiletry preparations characterised by special physical form
    • A61K8/04—Dispersions; Emulsions
    • A61K8/044—Suspensions
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
    • A01N—PRESERVATION OF BODIES OF HUMANS OR ANIMALS OR PLANTS OR PARTS THEREOF; BIOCIDES, e.g. AS DISINFECTANTS, AS PESTICIDES OR AS HERBICIDES; PEST REPELLANTS OR ATTRACTANTS; PLANT GROWTH REGULATORS
    • A01N25/00—Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators, characterised by their forms, or by their non-active ingredients or by their methods of application, e.g. seed treatment or sequential application; Substances for reducing the noxious effect of the active ingredients to organisms other than pests
    • A01N25/02—Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators, characterised by their forms, or by their non-active ingredients or by their methods of application, e.g. seed treatment or sequential application; Substances for reducing the noxious effect of the active ingredients to organisms other than pests containing liquids as carriers, diluents or solvents
    • A01N25/04—Dispersions, emulsions, suspoemulsions, suspension concentrates or gels
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61K—PREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K8/00—Cosmetics or similar toiletry preparations
    • A61K8/02—Cosmetics or similar toiletry preparations characterised by special physical form
    • A61K8/0241—Containing particulates characterized by their shape and/or structure
    • A61K8/0245—Specific shapes or structures not provided for by any of the groups of A61K8/0241
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61K—PREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K8/00—Cosmetics or similar toiletry preparations
    • A61K8/18—Cosmetics or similar toiletry preparations characterised by the composition
    • A61K8/30—Cosmetics or similar toiletry preparations characterised by the composition containing organic compounds
    • A61K8/67—Vitamins
    • A61K8/671—Vitamin A; Derivatives thereof, e.g. ester of vitamin A acid, ester of retinol, retinol, retinal
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61K—PREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K9/00—Medicinal preparations characterised by special physical form
    • A61K9/10—Dispersions; Emulsions
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61K—PREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K9/00—Medicinal preparations characterised by special physical form
    • A61K9/14—Particulate form, e.g. powders, Processes for size reducing of pure drugs or the resulting products, Pure drug nanoparticles
    • A61K9/141—Intimate drug-carrier mixtures characterised by the carrier, e.g. ordered mixtures, adsorbates, solid solutions, eutectica, co-dried, co-solubilised, co-kneaded, co-milled, co-ground products, co-precipitates, co-evaporates, co-extrudates, co-melts; Drug nanoparticles with adsorbed surface modifiers
    • A61K9/145—Intimate drug-carrier mixtures characterised by the carrier, e.g. ordered mixtures, adsorbates, solid solutions, eutectica, co-dried, co-solubilised, co-kneaded, co-milled, co-ground products, co-precipitates, co-evaporates, co-extrudates, co-melts; Drug nanoparticles with adsorbed surface modifiers with organic compounds
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61K—PREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K9/00—Medicinal preparations characterised by special physical form
    • A61K9/48—Preparations in capsules, e.g. of gelatin, of chocolate
    • A61K9/50—Microcapsules having a gas, liquid or semi-solid filling; Solid microparticles or pellets surrounded by a distinct coating layer, e.g. coated microspheres, coated drug crystals
    • A61K9/51—Nanocapsules; Nanoparticles
    • A61K9/5107—Excipients; Inactive ingredients
    • A61K9/5123—Organic compounds, e.g. fats, sugars
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61K—PREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K9/00—Medicinal preparations characterised by special physical form
    • A61K9/48—Preparations in capsules, e.g. of gelatin, of chocolate
    • A61K9/50—Microcapsules having a gas, liquid or semi-solid filling; Solid microparticles or pellets surrounded by a distinct coating layer, e.g. coated microspheres, coated drug crystals
    • A61K9/51—Nanocapsules; Nanoparticles
    • A61K9/5192—Processes
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61Q—SPECIFIC USE OF COSMETICS OR SIMILAR TOILETRY PREPARATIONS
    • A61Q19/00—Preparations for care of the skin
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01F—MIXING, e.g. DISSOLVING, EMULSIFYING OR DISPERSING
    • B01F23/00—Mixing according to the phases to be mixed, e.g. dispersing or emulsifying
    • B01F23/40—Mixing liquids with liquids; Emulsifying
    • B01F23/41—Emulsifying
    • B01F23/4105—Methods of emulsifying
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01F—MIXING, e.g. DISSOLVING, EMULSIFYING OR DISPERSING
    • B01F23/00—Mixing according to the phases to be mixed, e.g. dispersing or emulsifying
    • B01F23/40—Mixing liquids with liquids; Emulsifying
    • B01F23/48—Mixing liquids with liquids; Emulsifying characterised by the nature of the liquids
    • B01F23/482—Mixing liquids with liquids; Emulsifying characterised by the nature of the liquids using molten solids
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01F—MIXING, e.g. DISSOLVING, EMULSIFYING OR DISPERSING
    • B01F23/00—Mixing according to the phases to be mixed, e.g. dispersing or emulsifying
    • B01F23/50—Mixing liquids with solids
    • B01F23/51—Methods thereof
    • B01F23/511—Methods thereof characterised by the composition of the liquids or solids
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B82—NANOTECHNOLOGY
    • B82Y—SPECIFIC USES OR APPLICATIONS OF NANOSTRUCTURES; MEASUREMENT OR ANALYSIS OF NANOSTRUCTURES; MANUFACTURE OR TREATMENT OF NANOSTRUCTURES
    • B82Y5/00—Nanobiotechnology or nanomedicine, e.g. protein engineering or drug delivery
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61K—PREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K2800/00—Properties of cosmetic compositions or active ingredients thereof or formulation aids used therein and process related aspects
    • A61K2800/40—Chemical, physico-chemical or functional or structural properties of particular ingredients
    • A61K2800/41—Particular ingredients further characterized by their size
    • A61K2800/413—Nanosized, i.e. having sizes below 100 nm
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01F—MIXING, e.g. DISSOLVING, EMULSIFYING OR DISPERSING
    • B01F23/00—Mixing according to the phases to be mixed, e.g. dispersing or emulsifying
    • B01F23/40—Mixing liquids with liquids; Emulsifying
    • B01F23/41—Emulsifying

Landscapes

  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Public Health (AREA)
  • Veterinary Medicine (AREA)
  • Animal Behavior & Ethology (AREA)
  • Bioinformatics & Cheminformatics (AREA)
  • Epidemiology (AREA)
  • Medicinal Chemistry (AREA)
  • Pharmacology & Pharmacy (AREA)
  • Nanotechnology (AREA)
  • Dispersion Chemistry (AREA)
  • Birds (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • Optics & Photonics (AREA)
  • Biomedical Technology (AREA)
  • Agronomy & Crop Science (AREA)
  • Medical Informatics (AREA)
  • Zoology (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Dentistry (AREA)
  • Toxicology (AREA)
  • Plant Pathology (AREA)
  • Dermatology (AREA)
  • Biophysics (AREA)
  • Biotechnology (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Environmental Sciences (AREA)
  • Molecular Biology (AREA)
  • Crystallography & Structural Chemistry (AREA)
  • Geometry (AREA)
  • Pest Control & Pesticides (AREA)
  • Medicinal Preparation (AREA)
  • Medical Preparation Storing Or Oral Administration Devices (AREA)
  • Manufacturing Of Micro-Capsules (AREA)
  • General Preparation And Processing Of Foods (AREA)
  • Medicines Containing Antibodies Or Antigens For Use As Internal Diagnostic Agents (AREA)

Description

114006
Menetelmiä kiinteiden lipidihiukkasten ja bioaktiivisten aineiden hiukkasten valmistamiseksi
Keksintö koskee menetelmiä valmistaa huoneenlämpö-5 tilassa kiinteiden biohajoavien lipidien, edullisesti trig-lyseridien suspensioita, joita voidaan käyttää veteen huonosti liukenevien lääkkeiden tai muiden bioaktiivisten aineiden väliaineina, ja sellaisten partikkelisuspensioiden valmistusmenetelmiä, jotka koostuvat biologisesti aktiivi-10 sista aineista, kuten lääkkeistä, insektisideistä, fun-gisideista, pestisideistä, herbisideistä ja lannoitteista, samoin kuin niiden lyofilisaatteja. Molemmat järjestelmät voidaan valmistaa sulaemulgointimenetelmällä.
Kiinteiden lipidipartikkelien (SLPS) ominaisuuksia 15 ovat mm. biohajoavuus, tuotantomenetelmästä tulevien toksi-kologisesti aktiivisten jäänteiden välttäminen, parantunut fysiko-kemiallinen stabiilisuus suhteessa yhteensulautumiseen ja lääkkeen vuotoon, modifioidut pintaominaispiirteet, sisällytettyjen aineiden kontrolloitu vapautuminen ja modi-20 foitu biojakaantuminen. Partikkelit voidaan valmistaa sulatetun materiaalin emulgointimenetelmällä, joka luo neste-tippoja, jotka muodostavat jäähtyessään kiteisiä anisometri-j. siä partikkeleita. Anisometriset partikkelit ovat pm- ja sub-pm-kokoluokkaa, pääasiassa kokoalueella 50 - 500 nm. Ku- , 25 vatuilla suspensioilla on useita etuja verrattuna muihin lääkeväliainejärjestelmiin, jotka edut on johdettavissa ·' kiinteästä biohajoavasta matriisista, joka on läsnä pääasi- , · assa β-polymorfisena modifikaationa (esimerkiksi β', βχ, β2), eikä amorfisessa tai α-kiteisessä tilassa.
;· 30 Huonosti vesiliukoisista bioaktiivisista aineista (PBAS) koostuvien pm- ja sub-pm-partikkelien valmistus emul- • goimalla sulatettua ainetta edustaa uutta menetelmää jauhe- > » · maisten materiaalien partikkelikoon pienentämiseksi ja/tai pintaominaispiirteiden modifioimiseksi, joka voidaan toteut-35 taa taloudellisilla tekniikoilla ja ainoastaan fysiologisesti ti hyväksyttäviä lisäaineita käyttämällä. Partikkelien sus-
• t I
2 114006 pensiot ovat turvallisuuden kannalta helposti käsiteltävää tuotetta. Bioaktiivisten aineiden partikkelit huolehtivat formuloitujen lääkkeiden tai muiden bioaktiivisten aineiden modifioidusta biojakaantumisesta ja biohyötyosuudesta, mikä 5 merkitsee modifikaatiota liukenemisen ja absorption laajuudessa ja nopeudessa, kiertoajassa, vaikutuskohdassa ja lääkkeen tai muun bioaktiivisen aineen poistumistapaan. Partikkelikoon alentaminen pm-alueen alapuolelle huolehtii veteen huonosti liukenevista lääkkeistä valmistettujen partikkelien 10 suorasta laskimonsisäisestä annosta ilman väliainevehikkelin tarvetta.
Keksinnön ala
Keksintö koskee menetelmiä lääkkeiden, rokotteiden ja muiden biologisesti aktiivisten aineiden, kuten insek-15 tisidien, fungisidien, pestisidien, herbisidien ja lannoitteiden antomuotojen valmistamiseksi. Erityisemmin keksintö koskee menetelmiä kolloidisten kiinteiden lipidipartikkelien (SLP:iden) suspensioiden valmistamiseksi lipidimatriisilla, joka on stabiilissa polymorfisessa modifikaatiossa, ja bio-20 aktiivisten aineiden (PBA:iden) pm- ja sub-pm-partikkelien suspensioiden valmistamiseksi. Keksinnön mukaisesti valmis->1j tetut suspensiot tai niiden lyofilisaatit ovat käyttökelpoi- siä vapautus järjestelminä, pääasiassa edullisesti veteen . huonosti liukenevien bioaktiivisten aineiden, erityisesti • . 25 lääkkeiden parenteraaliseen mutta myös oraaliseen, nasaali- • · •· seen, pulmonaariseen, rektaaliin, dermaaliseen ja bukkaali- * · : seen antoon; ja ne ovat myös käyttökelpoisia kosmeettisissa, V · elintarvike- ja maataloustuotteissa. Nämä suspensiojärjes- telmät huolehtivat sisällytettyjen tai muodostavien aineiden ··· 30 kontrolloidusta vapautuksesta samoin kuin sisällytettyjen tai muodostavien lääkkeiden modifioidusta bioj akaantumisesta • ja biohyötyosuudesta, mikä merkitsee lääkkeen liukenemisen » 1 · ...I ja absorption laajuuden ja nopeuden, kiertoajan, vaikutus- kohdan ja poistumistavan modifikaatiota.
.·!·. 35 > » • · 3 114006
Keksinnön tausta
Veteenliukenemattomien tai veteen huonosti liukenevien aineiden, kuten lääkkeiden tai muiden biologisten materiaalien, parenteraalinen, erityisesti laskimonsisäinen an-5 to, on usein formuloijän kannalta ongelmallista. Koska pienimpien hiussuonten halkaisija on vain muutamia mikrometrejä, suurempien partikkelien laskimonsisäinen anto johtaisi hiussuonten tukkeutumiseen. Kiinteät lääkeaineet hajotetaan kuitenkin tavallisesti ajamalla myllyssä ja jauhamalla muo-10 dostaen siten partikkeleita, joiden koko on alueella muutamasta millimetristä pm-luokkaan, ja jotka ovat liian suuria injisoitavaksi suoraan vesipohjaisena suspensiona. Sen johdosta ei veritulpan vaaran vuoksi ole kaupallisesti saatavissa laskimonsisäisesti käytettäviä antojärjestelmiä, jotka 15 sisältävät veteenliukenemattomien lääkkeiden suspendoituja partikkeleita. Partikkelikoon edelleen pienentäminen on tavanomaisilla tekniikoilla kallista, tehotonta tai jopa mahdotonta. Lisäksi kiinteiden aineiden pienentäminen sub-μτη-kokoisiksi jauheiksi aiheuttaa näiden kuivien tuotteiden kä-20 sittelyssä suuria vaikeuksia, kuten lisääntyneen pölyräjäh-dysten vaaran ja ristikontaminaatio-ongelmia tehdasympäris-tössä. Lisäksi sellaiset järjestelmät edustavat terveysvaa-raa henkilöille, jotka ovat altiina voimakkaiden bioaktii-• visten materiaalien mahdolliselle inhalaatiolle ja absorpti- , 25 olle. Tähän asti ainoat mahdollisuudet huonosti vesiliukois- ;·* ten aineiden laskimonsisäiseen antoon ovat olleet apuliuot- I ( L : timien käyttö tai väliainejärjestelmien kehittäminen, jotka ·, · sisältävät sellaisia aineita vehikkeissä, joissa on hydro- fiiliset pinnat.
*· 30 Ihanteellisen lääkeväliainejärjestelmän perusvaati- muksia ovat bioha j oavuus, ei-toksisuus ja ei- immunogeenisyys. Lisäksi väliaineen olisi oltava aiottua an- ...I toreittiä varten sopivaa, esimerkiksi partikkelikoon suh- ’,,,· teen. Usein toivotaan sisällytetyn bioaktiivisen materiaalin 35 kontrolloitua vapautumista, esimerkiksi kun olisi pidettävä • i » 4 114006 yllä vakioseerumitasoja pitkällä ajanjaksolla tai kun lääkkeellä on vain pieni terapeuttinen indeksi.
Lisäksi väliainejärjestelmiä voidaan käyttää pidentämään puoliintumisaikaa määrätyillä aineilla, jotka ovat 5 epästabiileja johtuen nopeasta entsymaattisesta tai hydro-lyyttisestä hajoamisesta biologisessa ympäristössä. Toisaalta lääkkeen sisällyttäminen väliainemateriaaliin edustaa myös mahdollisuutta isännän suojaamiseen lääkkeeltä epäse-lektiivisten toksisten aineiden, kuten syöpälääkkeiden, ta-10 pauksessa.
Monissa tapauksissa lääkeväliainejärjestelmiä kehitetään kohteena lääkkeiden vapauttaminen kohtaspesifisiin kohteisiin välttäen vastaanoton retikuloendoteelijärjestel-mällä (RES). Sellaisen lääkkeenkohdistuksen perusta on lääk-15 keen terapeuttisen tehokkuuden parantaminen lisäämällä lääkkeen konsentraatiota kohdekohdassa samanaikaisella pienennyksellä ei-kohdekohdissa tehden siten annetun annoksen pienentämisen mahdolliseksi. Siten lääkkeiden, esimerkiksi syöpälääkkeiden, toksisuutta voidaan vähentää, mikä johtaa si-20 vuvaikutusten vähenemiseen.
Menestyksekkään kohtaspesifisen vapautuksen ehto *; merkitsee itsessään väliainejärjestelmän määrättyä selektii- visyyttä kohdekudosta kohtaan samoin kuin halutun kohdekoh-2 dan luoksepäästävyyttä. Kohdistukseen laskimonsisäisellä an- . 25 nolla liittyy yleensä väliaineen vastaanoton välttäminen tai ; ; ainakin vähenemiseen RESrillä lukuun ottamatta tapauksia, : ί joissa toivotaan suoraa kohdistusta RES:in soluihin. Kol- '.· · loidisten partikkelien puhdistuman RES:illä on kuvattu riip puvan partikkelikoosta samoin kuin on partikkelin pinta-·· 30 ominaispiirteistä, kuten pintavarauksesta ja pinnan hydrofo- bisuudesta. Yleensä pienet partikkelit puhdistuvat verivir-• rasta vähemmän nopeasti kuin suuret partikkelit, kun taas varautuneet partikkelit otetaan vastaan nopeammin kuin hyd-‘.,,1 rofiilisesti varautuneet partikkelit. Näistä tosiseikoista 35 johtuen lähestymistavat lääkkeen kohdistukseen ovat pinta- • » • I · • » 5 114006 ominaispiirteiden modifiointi ja partikkelikoon pienentäminen .
Lisäksi pientä partikkelikokoa vaaditaan myös lääkkeiden kohdistukseen verisuonten ulkopuolisiin kohtiin, kos-5 ka suonista tihkuminen on mahdollista vain reseptorivälit-teisellä vastaanotolla fagosytoosilla/pinosytoosilla tai kun endoteeliseinämässä on aukkoja. Näitä aukkoja voi esiintyä esimerkiksi maksan, haiman ja luuytimen sinusoideissa, ja niiden halkaisijat ovat enintään noin 150 nm.
10 Valmistuksen kannalta ihanteellisen lääkevä- liainejärjestelmän olisi oltava valmistettavissa ilman komplikaatioita helposti käsiteltävillä tekniikoilla toistettavalla tavalla ja mahdollisesti alhaisin tuotantokustannuksin. Formulaatiolla olisi oltava riittävä stabiilisuus sekä 15 valmistuksen että varastoinnin aikana.
Viime vuosina useat kolloidiset järjestelmät ovat saaneet osakseen erityistä kiinnostusta niiden mahdollisen käytön vuoksi lääkeväliaineina, mm. liposomit, lipidiemulsi-ot, mikropallot ja nanopartikkelit. Kaikilla mainituista 20 järjestelmistä on kuitenkin määrätty joukko haittoja, jotka ovat tähän asti estäneet jokaisen sellaisen järjestelmän lä-pimurron laajalti käytettynä, kaupallisesti hyödynnettynä ( !. lääkeväliaineena.
,. t; pm-kokoluokkaa olevia lääkeväliainejärjestelmiä , 25 edustavat mikropallot, jotka koostuvat kiinteästä polymeeri- ’ matriisista, ja mikrokapselit, joissa polymeerikalvo ympäröi • · ·'> ί ja kapseloi neste- tai kiinteää faasia. Nanopartikkelit * · « V * koostuvat, samoin kuin mikropallot, kiinteästä polymeerimat- riisista. Niiden keskimääräinen partikkelikoko on kuitenkin ·· 30 nm-alueella. Sekä mikro- että nanopartikkelit valmistetaan yleensä joko emulsiopolymerointi- tai liuotinhaihdutustek- • nilkoilla. Näistä tuotantomenetelmistä johtuen mikro- ja na- < * » nopartikkeleilla on valmistusprosessista tulevien jäännös-·,,,·* kontaminaatioiden samoin kuin orgaanisten liuottimien, kuten 35 kloorattujen hiilivetyjen, samoin kuin toksisten monomeeri- » · * ^ . en, surfaktanttien ja verkkoutusreagenssien vaara, mikä voi • · » • · 6 114006 johtaa toksikologisiin ongelmiin. Lisäksi jotkin polymeeri-materiaalit, kuten polymaitohappo ja polymaito-glykolihappo, hajoavat hyvin hitaasti in vivo niin, että moninkertainen anto saattaisi johtaa polymeerin kerääntymiseen, johon liit-5 tyy haitallisia sivuvaikutuksia. Muista polymeereistä, kuten polyalkyylisyaaniakrylaateista, vapautuu kehossa hajoamisen yhteydessä toksista formaldehydiä.
Lipideihin perustuvat, parenteraaliseen antoon tarkoitetut lääkeväliainejärjestelmät ovat liposomeja ja sub-10 pm-lipidiemulsioita. Vaikka sellaiset järjestelmät koostuvat ainoastaan fysiologisista komponenteista vähentäen siten toksikologisia ongelmia, liittyy näihin lipidiväliaineisiin joukko haittoja. Liposomit ovat pallomaisia kolloidisia rakenteita, joissa sisäistä vesifaasia ympäröi yksi tai useita 15 fosfolipidikaksoiskerroksia. Liposomien mahdollinen käyttö lääkkeenvapautusjärjestelminä on kuvattu mm. US-patenttijulkaisuissa 3 993 754 (julkaistu 23. marraskuuta 1976, Rahmann ja Cerny), 4 235 871 (julkaistu 25. marras kuuta 1980, Papahadjopoulos ja Szoka) ja 4 356 167 (julkais-20 tu 26. lokakuuta 1982, L. Kelly). Tavanomaisten liposomien tärkeimmät haitat ovat niiden epästabiilisuus varastoitaes-; sa, valmistuksen huono toistettavuus, alhainen sisällesiep- paustehokkuus ja lääkkeiden vuotaminen.
. IUPAC-määritelmän mukaan emulsiossa nesteitä tai • · , 25 nestekiteitä on dispergoitu nesteeseen. Parenteraaliseen an- "·) toon tarkoitetut lipidiemulsiot koostuvat mm. nestemäisistä • * * !· ·’ öljytipoista, jotka ovat pääasiassa sub-ym-kokoalueella, V · dispergoituna vesifaasiin ja stabiloituna emulgoimisaineiden rajapintakalvolla. Tyypillisiä formulaatioita kuvataan JP-·;· 30 patenttijulkaisussa 55 476/79, julkaistu 7. toukokuuta 1979,
Okamota, Tsuda ja Yokoyama. Lipidiemulsiota sisältävän lääk- • · · * keen valmistus kuvataan julkaisussa WO 91/02 517, julkaistu ·.'· 7. maaliskuuta 1991, Davis ja Washington. Näiden lipidiemul- ·...* sioiden alttius lääkkeiden sisällytyksen suhteen on suhteel- 35 lisen suuri johtuen lääkemolekyylien liikkuvuudesta sisäisen '·' . öljyfaasin sisällä, koska diffundoituvat molekyylit voivat • · 7 114006 tunkeutua helposti emulgoimisainekalvoon aiheuttaen epästa-biilisuuksia, jotka johtavat yhteensulautumiseen. Lisäksi sisällytettyjen lääkkeiden vapautuminen lipidiemulsioista on suhteellisen nopeaa niin, että mahdollisuudet jatkuvaan 5 lääkkeen vapautumiseen ovat rajalliset.
Fountain et ai. (US-patenttijulkaisu 4 610 868, julkaistu 9. syyskuuta 1986) kehitti lipidimatriisiväliaineita, jotka kuvataan hydrofobisen yhdisteen ja amfifaattisen yhdisteen pallomaisiksi rakenteiksi, joiden halkaisijat ovat 10 noin 500 - 100 000 nm. Hydrofobinen yhdiste voi olla nestemäistä tai kiinteää ainetta. Valmistustekniikoissa käytetään kuitenkin orgaanisia liuottimia, ja siten niihin liittyy liuottimen täydellisen poistamisen ongelma.
Nk. lipopallot (lipospheres), jotka on kuvannut Domb 15 et ai. (US-patenttihakemus 435 546, jätetty 13. marraskuuta 1989; kansainvälinen patenttihakemus PCT/US90/ 06 519, jätetty 8. marraskuuta 1990), kuvataan kiinteiden, veteen-liukenemattomien mikropallojen suspensioiksi, jotka koostuvat kiinteästä hydrofobisesta ytimestä, joita ympäröi fosfo-20 lipidikerros. Lipopallojen väitetään huolehtivan fosfolipi-dikerroksen kontrolloimasta sisälle vangittujen aineiden jatkuvasta vapautumisesta. Ne voidaan valmistaa sula- tai ·!. liuotintekniikalla, joista viimeksi mainittu luo toksikolo- , gisia ongelmia, jos liuotinta ei poisteta täydellisesti.
> · 25 US-patenttihakemuksessa 895 608, jätetty 11. elokuu- ; ta 1986, Staber, Fishbein ja Cady (EP-A-0 257 368) kuvataan * · ·'· : eläimille parenteraaliseen antoon sopiva rasvan tai vahan ja V · biologisesti aktiivisen proteiinin, peptidin tai polypepti- din hitaasti vapautuva hitaasti vapautuva koostumus. Järjes-’· 30 telmät valmistetaan suihkukuivaamalla, ja ne koostuvat pal- lomaisista partikkeleista, jotka ovat pm-kokoalueella enin-• tään 1 000 ymtiin niin, ettei laskimonsisäinen anto ole mah- dollista.
·,,,· Veteen liukenemattomien tai huonosti veteen liukene- ,V. 35 vien aineiden formulaation ongelmat eivät rajoitu parente- » · · l raaliseen antoreittiin. Siten lääkkeiden peroraalinen hyöty- • ( · • · 8 114006 osuus (bioavailability) liittyy niiden liukoisuuteen ruoansulatuskanavassa (GIT) , ja yleensä havaitaan, että huonosti vesiliukoisilla lääkkeillä on alhainen hyötyosuus. Lisäksi lääkkeiden liukenemiseen ruoansulatuskanavassa vaikuttaa 5 niiden kostutettavuus. Aineet, joilla on apolaariset pinnat, tuskin kostuvat väliaineissa niin, että niiden liukenemisno-peus on hyvin pieni.
Eräässä yrityksessä lipofiilisten lääkkeiden suolistossa imeytymisen parantamiseksi, Eldem et ai. (Pharm. Res.
10 8, 1991, 47 - 54) valmisti lipidimikropellettejä suihku- kuivaus- ja suihkujähmetysprosesseilla. Mikropelletit kuvataan pallomaisiksi partikkeleiksi, joilla on tasaiset pinnat. Lipidit ovat kuitenkin läsnä epästabiileina polymorfi-sina muotoina, ja varastoinnin aikana tapahtuu polymorfisia 15 faasinsiirtymisiä niin, että tuotteen ominaisuudet muuttuvat jatkuvasti (T. Eldem et ai., Pharm. Res. 8, 1991, 178 - 184). Siten ei voida varmistaa vakiona pysyviä tuoteominaisuuksia.
Julkaisussa EP 0 167 825, 8. elokuuta 1990, P. Spei-20 ser, kuvataan oraaliseen antoon tarkoitetut huonon hyöty-osuuden omaavien lääkkeiden lipidinanopelletit. Nanopelletit edustavat lääkkeellä panostettuja rasvapartikkeleita, jotka ovat kiinteitä huoneenlämpötilassa ja persorptioon riittävän . pieniä. Persorptio on ehjien partikkelien kuljetusta suolen , 25 limakalvon läpi imuneste- ja veriosastoon. Lipidinanopelle- • tit valmistetaan emulgoimalla sulatettuja lipidejä vesifaa- siin suurinopeuksisella sekoituksella. Huoneenlämpötilaan . · jäähdyttämisen jälkeen pelletit dispergoidaan sonikoimalla.
Keksinnön kohde · 30 Edellä luonnehdittujen tavanomaisten lääkeväliainei- den, kuten liposomien, lipidiemulsioiden, nanopartikkelien ’ ja mikropallojen, rajoitukset huomioon ottaen on selvää ky- syntää väliainejärjestelmälle huonosti vesiliukoisten bioak-tiivisten aineiden kontrolloituun vapautukseen perinteisten 35 järjestelmien haittojen kiertämiseksi erityisesti valmistuk- • t · • * 9 114006 sen, stabiilisuuden, toksisuuden ja biojakaantumisen modifioinnin suhteen.
Keksintö ottaa käyttöön menetelmiä valmistaa uudentyyppisiä väliainejärjestelmiä, joita luonnehditaan ei-5 pallomaisen muotoisiksi partikkeleiksi, jotka koostuvat kiteisistä lipideistä, edullisesti triglyserideistä, ja fysiologisesti hyväksyttävistä lisäaineista. Nämä väliaineet huolehtivat huonosti vesiliukoisten aineiden, kuten lääkkeiden tai muiden biologisten materiaalien, kontrolloituun vapau-10 tukseen pääasiassa parenteraalisella mutta myös oraalisella, nasaalisella, pulmonaarisella, rektaalisella, dermaalisella ja bukkaalisella antoreitillä, ja niitä kutsutaan tämän jälkeen kiinteiksi lipidipartikkeleiksi (SLP:t).
SLP:itä luonnehditaan lipidipartikkeleiksi, jotka 15 ovat kiinteässä fysikaalisessa tilassa ja ovat pm- ja pääasiassa nm-kokoalueella. Partikkelien muoto on pääasiassa anisometrinen, mikä on seurausta matriisin muodostavista lipideistä, jotka ovat läsnä β-polymorfisessa modifikaatiossa (esimerkiksi β', βι, β2) , eikä amorfisessa tai α-kiteisessä 20 tilassa. SLP:iden ominaisuuksia ovat mm.: (1) biohajoavuus ja ei-toksisuus; (2) kyky sulkea sisäänsä huonosti vesi-liukoisia aineita; (3) parannettu kemiallinen ja fysikaali-nen stabiilisuus; (4) mahdollisuus valmistaa kuivaa varas- * * * ., tointiformulaatiota; (5) sisällytettyjen aineiden vapautu- 25 misominaispiirteiden kontrolli; ja (6) modifioidut pinta- ’ ; ominaispiirteet. Näiden ominaisuuksien tuloksena SLP:t voit- * > tavat monia tavanomaisilla lääkeväliainejärjestelmillä koh- » , · datuista ongelmista.
Keksinnön mukaisesti valmistettujen vapautusjärjes-·· 30 telmien oletetaan aikaansaavan seuraavat edut, jotka juon- tuvat edellä kuvattujen SLP:iden ominaispiirteistä: • (1) SLP:t voidaan valmistaa pelkästään biohajoavista, ..d farmakologisesti hyväksyttävistä yhdisteistä, ja ne ·,,,· ovat sen vuoksi ei-toksisia. Lisäksi SLP:iden val- ,V. 35 mistuksessa vältetään orgaanisten liuottimien tai ! *. kaikkien muiden mahdollisesti toksisten lisäainei- • · » • · 10 114006 den käyttö, täten välttäen tuotteen kontaminoitumi-sen jäännösepäpuhtauksilla.
(2) SLP:illä on parantunut kemiallinen stabiilisuus verrattuna tavanomaisiin lipidiemulsioihin, jotka 5 perustuvat triglyseridien nestemäisiin triglyseri- diöljyihin johtuen kiinteiden triglyseridien tyy-dyttymättömien rasvahappojen alhaisemmasta asteesta. Lisäksi SLP:illä on parempi fysikaalinen stabiilisuus johtuen lipidimatriisin kiinteästä luon-10 teestä, joka on odotusten mukaisesti yhteensulautu mista vastaan kestävämpiä kuin nestemäiset emul-siopisarat. Lisäksi lipidimatriisi on läsnä stabiilissa β-polymorfisessa modifikaatiossa (esimerkiksi β', βι, β2) · Siten tuotteen ominaisuudet eivät pit-15 käaikaisvarastoinnissa muutu merkittävästi polymor- fisista muutoksista johtuen.
(3) SLP:iden suspensioita voidaan lyofilisoida pakaste-kuivaamalla, jolloin aikaansaadaan vedetöntä varas-tointijärjestelmää, jolla on hyvä pitkäaikaissta- 20 biilisuus. Lyofilisoitu jauhe voidaan dispergoida uudelleen veteen, puskuriin tai aminohappojen liu-·’; oksiin, hiilihydraatteihin ja muihin infuusioliuok- siin suoraan ennen käyttöä, tai se voidaan käsitel- ,, lä muiksi farmaseuttisiksi formulaatioiksi.
. 25 (4) SLP:t soveltuvat lipofiilisestä luonteestaan johtuen ; ) lipof Ulisten ja huonosti vesiliukoisten aineiden • · h : liukoiseksi tekoon lipidimatriisiin vangitsemalla.
V * Lipidiemulsioihin verrattuna SLP:iden oletetaan olevan kiinteästä luonteestaan johtuen vähemmän ·· 30 herkkiä lääkkeiden tai muiden bioaktiivisten mate- riaalien sisällytykselle. Lääkkeet tai muut bioak-• tiiviset materiaalit, jotka diffundoituvat emul- 1 I | goimisainekalvoon tai kiteytyvät pinnan lähellä, häiritsevät emulsiopisaroiden stabiloivaa kalvoa 35 lisäten kalvon rikkoutumisen ja sitä seuraavan yh- • · » ! teensulautumisen vaaraa. Vastakohtana kalvon elas-
• · I
• * » • · 11 114006 tisuus ja kalvon viskositeetti ovat kiinteiden sus-pensiopartikkelien tapauksessa vähemmän tärkeitä, koska ne eivät voi sulautua yhteen lipidin jäykästä luonteesta johtuen.
5 (5) Lääkkeen vapautumista lipidiväliaineesta voidaan kontrolloida esimerkiksi lipidimatriisin koostumuksella stabiloivien aineiden samoin kuin SLP:iden koon valinnalla. Väliaineen kiinteä tila estää lääkkeen vuotamisen johtuen lääkkeen rajoitetusta 10 diffuusiosta.
(6) Lääkkeet tai bioaktiiviset aineet, joilla on entsy-maattisesta tai hydrolyyttisestä hajoamisesta johtuen lyhyt puoliintumisaika, voidaan suojata nopealta hajoamiselta lipidiväliaineeseen sisällyttä- 15 mällä, koska hydrofobinen matriisi estää veden pää syn sisällytettyyn lääkkeeseen varastoitaessa samoin kuin kehonesteissä.
(7) Huonosta liukoisuudesta ruoansulatuskanavassa (GIT) johtuen alhainen hyötyosuuden omaavien lääkkeiden 20 tai muiden bioaktiivisten aineiden sisällytys SLP:ihin voi parantaa sellaisten aineiden hyöty-·'; osuutta, koska nämä liukenevat biohajoavaan lipidi- matriisiin ja ovat siten läsnä liuenneessa tilassa.
(8) SLP:iden anisometrisestä muodosta johtuen ominais- . 25 pinta on suurempi kuin saman tilavuuden omaavilla ; pallomaisilla partikkeleilla. Aineet, joilla on al- hainen oraalinen hyötyosuus, voivat imeytyä ruoansulatuskanavassa nopeammin ja suuremmassa määrin, kun ne sisällytetään anisometrisiin SLP:ihin, kuin ;· 30 saman tilavuuden omaaviin pallomaisiin lipidipar- tikkeleihin johtuen SLP:iden suuremmasta pinta-• alasta, koska mahdollinen vaikutuskohta lipolyytti- t j · .·.! siä entsyymejä varten on suurempi.
(9) SLP:iden pintaominaispiirteitä voidaan modifioida .V. 35 muuttamalla lipidikoostumusta, käyttämällä erilai- « * · \ siä stabilointiaineita, vaihtamalla surfaktantteja • » a • · 12 114006 ja/tai polymeeristen yhdisteiden adsorptiolla. Pin-taominaispiirteiden modifiointi antaa käyttöön mahdollisuuden väliaineen ja sisällytetyn aineen in vivo jakaantumisen modifiointiin. Laskimonsisäisen 5 annon tapauksessa tämä merkitsee modifioitua vas taanottoa RESrillä mahdollisuudella lääkkeen kohdistukseen.
(10) SLP:iden sub-pm-partikkelikoosta johtuen parente-raalisessa annossa ei ole veritulpan vaaraa. Koska 10 SLP:itä voidaan valmistaa alas partikkelikokoon noin 50 nm, niillä on mahdollisuus suonista tihku-miseen endoteeliseinämän aukkojen kautta. Täten lääkkeet voidaan kohdistaa verisuonten ulkopuolisiin kohtiin, kuten esimerkiksi luuytimeen.
15
Lisäksi keksintö ottaa käyttöön menetelmiä valmistaa uudentyyppinen vapautusjärjestelmä lääkkeiden tai muiden bioaktiivisten aineiden parenteraaliseen, oraaliseen, nasaa-liseen, pulmonaariseen, rektaaliseen, dermaaliseen ja buk-20 kaaliseen antoon. Nämä formulaatiot ovat suspensioita bioaktiivisten aineiden muodostamista partikkeleista, joilla on modifioidut pintaominaispiirteet ja/tai pienempi partikkeli-koko verrattuna jauhettuun aineeseen, ja niitä kutsutaan tä-män jälkeen bioaktiivisten aineiden partikkeleiksi . 25 (PBA:iksi). PBA:ita valmistamalla voidaan välttää kaikkien ; toksikologisesti aktiivisten lisäaineiden, kuten orgaanisten • liuottimien tai toksisten monomeerien, käyttö ja valmistus • voidaan toteuttaa helppokäyttöisillä tekniikoilla.
PBA:ita voidaan käyttää seuraavilla sovellutusaloil- ;· 30 la: > a) parenteraalisena vapautusjärjestelmänä, jolla on modifi-oitu biojakaantuminen huonosti vesiliukoisille bioaktii- * · · ···: visille aineille ilman väliainevehikkelin tarvetta; b) kohdan a) mukaisena vapautus järjestelmänä oraaliseen, 35 nasaaliseen, pulmonaariseen, rektaaliseen, dermaaliseen • » · ! ja bukkaaliseen antoon; • · · • I i • · 13 114006 c) formulaationa oraaliseen antoon lääkkeille, joilla on huono hyötyosuus johtuen alhaisesta liukenemisnopeudesta ruoansulatuskanavassa; d) vapautusjärjestelmänä käyttöön maataloussovellutuksissa; 5 e) formulaatioiden a) - d) lyofilisaatti uudelleenliuotet- tavana jauheena, jolla on parantunut stabiilisuus varastoitaessa .
Keksinnön mukaisesti valmistettujen vapautusjärjestelmien erityisten ominaispiirteiden vuoksi PBAriden odote-10 taan aikaansaavan seuraavat edut tavanomaisiin farmaseuttisiin vapautusjärjestelmiin verrattuna: 1) pm ja sub-pm partikkeleina olevien huonosti veteen liukenevien lääkkeiden tai muiden bioaktiivisten aineiden formulaatiolla vältetään väliainejärjestelmän tarve 15 niiden parenteraalisessa annossa välttäen täten tavan omaisten lääkeväliaineiden, kuten liposomien, lipi-diemulsioiden, nanopartikkelien ja mikropallojen, haitat .
2) PBArita voidaan valmistaa helppokäyttöisillä teknii- 20 koilla toistettavalla tavalla. Valmistusmenetelmän mi toituksessa suurempaan mittakaavaan ei ole nähtävissä ’·1: ongelmia.
3) Koska partikkelit koostuvat puhtaasta bioaktiivisesta yhdisteestä vain pienin stabilointiaineiden määrin, . 25 lääkepartikkelien lääkkeenkuormauskyky on suuri.
; 4) Lääkkeiden tai muiden bioaktiivisten yhdisteiden vapau- '· tumista formulaatiosta voidaan kontrolloida partikkeli- - » V · en stabilointiin käytettyjen amfifaattisten yhdisteiden valinnalla.
·;· 30 5) PBA:iden valmistuksessa voidaan välttää toksikologises- * ♦ » » ti aktiivisten lisäaineiden käyttö.
6) Voidaan tuottaa vedetöntä varastointijärjestelmää, joi- i » i ··.! la on parantunut stabiilisuus, esimerkiksi PBA- dispersioita pakastekuivaamalla.
35 7) PBA:iden pintaominaispiirteitä voidaan modifioida sta- bilointiaineina käytettyjen amfifaattisten yhdisteiden • » · • · 14 114006 valinnalla samoin kuin kiinnittämällä nk. "homing"-laitteita lääkkeiden kohdistamiseksi, esimerkiksi mono-klonaalisia vasta-aineita tai hiilihydraattiryhmiä. Pintamodifikaatiot aikaansaavat modifioidun hyötyosuu-5 den ja biojakaantumisen suhteessa absorption laajuuteen ja nopeuteen, kiertoaikaan, vaikutuskohtaan ja bioaktiivisen aineen. Pintaominaispiirteiden modifiointi antaa myös käyttöön mahdollisuuden välttää tai ainakin vähentää laskimonsisäisesti annettujen partikkelien 10 vastaanottoa RES:in soluihin.
8) Koska voidaan valmistaa artikkeleita, joiden koko on alle 100 - 200 nm, niillä on mahdollisuus suonista tih-kumiseen endoteeliseinämän aukkojen kautta. Täten lääkkeet voidaan kohdistaa suonenulkopuolisiin kohtiin, ku- 15 ten esimerkiksi luuytimeen.
9) Partikkelikoon pienentäminen nm-kokoalueelle ei yleensä ole saavutettavissa myllyssä ajamalla tai jauhamalla johtaa partikkelien ominaispinta-alan valtavaan kasvuun. Koska lääkkeiden tai muiden bioaktiivisten ainei- 20 den oraalinen hyötyosuus liittyy ominaispinta-alaan ai neen ruoansulatuskanavassa liukenemisen nopeuden kaut-**; ta, sub-pm-kokoiset partikkelit aikaansaavat ruoansula- ··. tuskanavassa huonosti liukenevien lääkkeiden parantu- neen hyötyosuuden.
25 10) Hydrofobisia aineita voidaan formuloida PBA:iksi hydro- I fiilisillä pinnoilla. Hydrofiiliset pinnat aikaansaavat * partikkelien hyvän kostutettavuuden, esimerkiksi ruoan- • sulatuskanavassa, helpottaen yhdisteen liukenemista.
Siten hyötyosuus voi kasvaa.
;· 30 11) Menetelmään PBA:iden valmistukseen liittyy vain huokei- ; ta, helppokäyttöisiä tekniikoita, ja se aikaansaa tuot- *( teen, jonka käsittely on turvallista. Koska partikkelit * » · *··! ovat läsnä nestemäisessä dispersiossa, ei ole pölyrä- II» jähdysten, ristikontaminaation tai bioaktiivisten ai- » 35 neiden sisäänhengityksen vaaraa, joita usein kohdataan ,·. ; äärimmäisen hienojakoisten jauheiden tuotannossa.
• s » 15 114006
Keksinnön kuvaus
Keksintö koskee menetelmiä valmistaa biohajoavien lipidien pm- ja sub-pm-partikkelien suspensioita, jotka ovat kiinteitä huoneenlämpötilassa (kiinteät lipidipartikkelit, 5 SLPS), sulavien bioaktiivisten aineiden partikkelien (PBA:iden) suspensioita, niiden lyofilisaatteja. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä patenttivaatimuksessa 1 esitetään.
Kiinteät lipidipartikkelit (SLP:t) ovat pääasiassa 10 anisometrisen muotoisia, mikä on seurausta lipidimatriisis-ta, joka on läsnä β-polymorfisessa modifikaatiossa (esimerkiksi β', βι, β2) tai polymorfisessa tilassa, joka on analoginen triglyseridien β-kiteille, eikä amorfisessa tai a-kiteisessä tilassa. SLP:itä voidaan käyttää väliainejärjes-15 telminä huonosti veteen liukenevien aineiden, kuten lääkkeet, tai muiden biologisesti aktiivisten materiaalien etupäässä parenteraaliseen mutta myös oraaliseen, nasaaliseen, pulmonaariseen, rektaaliseen, dermaaliseen ja bukkaaliseen antoon. SLP:iden käyttö ei kuitenkaan rajoitu lääkkeiden ih-20 misille tai eläimille antoon. SLP:itä voidaan käyttää myös kosmeettisissa, elintarvike- ja maataloustuotteissa. SLP:t .*· ovat uusia lipidirakenteita, joilla on ominaisuudet, joilla voitetaan monia aikaisemmin kuvattuihin väliainejärjestel-\ miin liittyvistä ongelmista.
. 25 SLP:ien matriisi koostuu bioyhteensopivista hydrofo- • · • bisista materiaaleista, jotka ovat kiinteitä huoneenlämpöti- : lassa, ja joiden sulamispisteet ovat alueella noin 30 - , · 120 °C. Edulliset matriisiainesosat ovat kiinteitä lipidejä (rasvoja), kuten pitkäketjuisten rasvahappojen mono-, di- ja j. 30 triglyseridejä; hydrogenoituja kasvisöljyjä; rasvahappoja ja .··. niiden estereitä; rasva-alkoholeja ja niiden estereitä ja * · eettereitä; luonnollisia tai synteettisiä vahoja, kuten me-hiläisvahaa ja karnaubavahaa; vaha-alkoholeja ja niiden es- * * * •,,,ί tereitä, steroleja, kuten kolesteroli ja sen esterit, ja/tai 35 kovia parafiineja. Väliainemateriaalin on oltava sisällytet- I tävän aineen kanssa yhteensopivaa.
• » » φ » 16 114006
Lipideillä tiedetään olevan selvää polymorfiaa. Tämä voidaan määritellä kyvyksi tuoda ilmi kiteessä erilaisia yk-sikkösolurakenteita, jotka ovat peräisin erilaisista mole-kyylikonformaatioista ja molekyylipakkauksista. Olosuhteista 5 riippuen esimerkiksi glyseridit voivat kiteytyä kolmessa eri polymorfisessa muodossa, joita kutsutaan nimellä alfa (a) , "beeta prime" (β ’) ja beeta (β) luokituksen mukaan, joka esitetään julkaisussa: Larsson, K.; Acta Chem. Scand. 20 (1966) 2255 - 2260). Nämä polymorfiset modifikaatiot, joille 10 on tunnusomaista erityinen hiiliketjun pakkaus, voivat erota merkittävästi ominaisuuksiltaan, kuten liukoisuus, sulamispiste ja lämpöstabiilisuus. Transformaatioita tapahtuu a —> β' _» β siirtymisen ollessa monotrooppista. β-muoto on ter-modynaamisesti stabiilein polymorfi, kun taas a on vähiten 15 stabiili ja muuttuu nopeammin tai hitaammin stabiilimmiksi polymorfeiksi β1 ja β, lämpöolosuhteista riippuen. Tähän transformaatioon liittyy fysiko-kemiallisten ominaisuuksien muutos.
Lipidimatriisi on kuvatuissa SLP:ien suspensioissa 20 läsnä pääasiassa stabiilissa polymorfisessa modifikaatiossa.
Vaikka jäähdytettäessä voi esiintyä välituotteena dispergoi-.·. tuja sulatettuja metastabiileja polymorfeja, kuten a-muotoa, . muodostuu stabiili polymorfi useiden tuntien tai päivien si- säliä dispersioiden valmistuksen jälkeen.
> ( · 25 SLP:iden suspensiot voidaan stabiloida amfifaatti- : silla yhdisteillä, kuten ionisilla ja ionittomilla surfak- ·,· · tanteilla. Sopivista stabilointiaineista ovat rajoittumatto- : .* mia esimerkkejä mm. seuraavat: luonnollisesti esiintyvät sa moin kuin synteettiset fosfolipidit, niiden hydrogenoidut ,30 johdannaiset ja seokset, sfingolipidit ja glykosfingolipi- t‘--( dit; fysiologiset sappihapposuolat, kuten natriumkolaatti, • t natriumdehydrokolaatti, natriumdeoksikolaatti, natriumglyko-kolaatti ja natriumtaurokolaatti; tyydyttyneet ja tyydytty- • · > ί ί mättömät rasvahapot tai rasva-alkoholit; etoksyloidut rasva- 35 hapot tai rasva-alkoholit ja niiden esterit ja eetterit; ai-
• I I
* *, kyyliaryyli-polyeetterialkoholit, kuten tyloksapoli; sokeri- • t · • i 114006 17 en tai sokerialkoholien esterit ja eetterit rasvahappojen tai rasva-alkoholien kanssa; asetyloidut tai etoksyloidut mono- ja diglyseridit; synteettiset biohajoavat polymeerit, kuten polyoksietyleenin ja polyoksipropyleenioksidin blokki-5 kopolymeerit; etoksyloidut sorbitaaniesterit tai sorbitaani-eetterit; ja/tai aminohapot, polypeptidit ja proteiinit, kuten gelatiini ja albumiini.
Vesifaasi, johon SLP:t dispergoidaan, voi sisältää vesiliukoisia tai veteen dispergoituvia stabilointiaineita; 10 isotonisuusaineita, kuten glyseroli tai ksylitoli; kryosuo-ja-aineita, kuten sakkaroosi, glukoosi, trehaloosi ja vastaavat; elektrolyyttejä; puskureita; flokkuloitumisenestoai-neita, kuten natriumsitraatti, natriumpyrofosfaatti tai nat-riumdodekyylisulfaatti; ja säilöntäaineita.
15 Käytettyjen stabilointiaineiden ominaispiirteistä riippuen ei voida sulkea pois muiden kolloidisten rakenteiden, kuten misellien ja rakkuloiden, esiintymistä yhdessä SLP:iden suspensioissa.
Erityisen sopivia aineita SLP:ihin suljettavaksi 20 ovat lääkkeet tai muut bioaktiiviset yhdisteet, jotka ovat huonosti veteen liukenevia, joilla on alhainen hyötyosuus, imeytyvät huonosti suolesta ja/tai jotka hajoavat nopeasti biologisessa ympäristössä kemiallisilla tai entsymaattisilla prosesseilla, samoin kuin alhaisen spesifisen aktiivisuuden 25 omaavat aineet, jotka ovat erittäin toksisia ei- ;··; kohdekohdissa. Tapauksessa, jossa SLP:ihin halutaan sisäl- • i « ί lyttää suhteellisen vesiliukoista yhdistettä, on välttämä- • * » V · töntä vähentää tämän yhdisteen vesiliukoisuutta, mikä voi daan saavuttaa esimerkiksi käyttämällä yhdisteen veteen-*;· 30 liukenematonta johdannaista, kuten happoa tai emästä, komp- leksia, tai lipofiilistä prekursoria.
• · • Lääkkeitä tai bioaktiivisia aineita, jotka ovat eri- tyisen SLP:ihin sisällytykseen sopivia, ovat antibiootit, :<i(: kuten fosfomysiini, fosmidomysiini ja rifapentiini; kohon- .V, 35 nutta verenpainetta alentavat lääkkeet, kuten minoksidiili, dihydroergotoksiini ja endralatsiini; alentunutta veren- * » · • » i 18 114006 painetta kohottavat lääkkeet, kuten dihydroergotamiini; systeemiset antimykootit, kuten ketokonatsoli ja griseofulvii-ni; antiflogistiset aineet, kuten indometasiini, diklo-fenaakki, ibuprofeeni, ketoprofeeni ja pirprofeeni; antivi-5 raaliset aineet, kuten asikloviiri, vidarabiini ja immuno-globuliinit; ACE-estäjät, kuten kaptopriili ja enalapriili; beetasalpaajat, kuten propranololi, atenofoli, metoprololi, pindololi, oksprenololi ja labetaloli; bronkodilaattorit, kuten ipratropiumbromidi ja sobreroli; kalsiumantagonistit, 10 kuten diltiatseemi, flunaritsiini, verapamiili, nifedipiini, nimodipiini ja nitrendipiini; sydänglykosidit, kuten digi-toksiini, digoksiini, metyylidigoksiini ja asetyylidigoksii-ni; kefalosporiinit, kuten keftitsoksiimi, kefaleksiini, ke-falotiini ja kefotaksiimi; sytostaattiset aineet, kuten 15 kloorimetiini, syklofosfamidi, klorambusiili, sytarabiini, vinkristiini, mitomysiini C, doksorubisiini, bleomysiini, sisplatiini, taksoli, penklomediini ja estramustiini; unilääkkeet, kuten fluratsepaami, nitratsepaami ja loratsepaa-mi; psykotrooppiset lääkkeet, kuten oksatsepaami, diatsepaa-20 mi ja bromatsepaami; steroidihormonit, kuten kortisoni, hydrokortisoni, prednisoni, prednisoloni, deksametasoni, progesteroni, pregnanoloni, testosteroni ja testosteronieunde-kanoaatti; vasodilaattorit, kuten molsidomiini, hydralatsii-ni ja dihydralatsiini; aivojen vasodilaattorit, kuten dihyd-25 roergotoksiini, siklonikaatti ja vinkamiini; lipofiiliset • : vitamiinit, kuten A-, D-, E- ja K-vitamiini, ja niiden joh- » · : ; dannaiset.
v ·“ Bioaktiiviset aineet voivat sijaita SLP:iden ytimes sä, jossa ne ovat liuonneina, liukoisiksi tehtyinä tai dis-;· 30 pergoituina matriisissa, ja/tai partikkelimatriisia ympä- röiv(ä/i)ssä stabilointiainekerroks(e/i)ssa, ja/tai ne voi-• vat olla SLPriden pinnalle adsorboituneina. Bioaktiiviset ...I aineet voivat olla liuenneita tai kiteisiä tai amorfisia tai ·...· näiden kristallografisten tilojen seosta.
35 SLP:t voidaan valmistaa emulgointimenetelmällä, jol- l'. la on määrättyjä samankaltaisuuksia lipidi(öljy)- • * · 19 114006 vedessä-emulsioiden valmistuksen kanssa, mutta sille ovat pääasiassa tunnusomaista peruserot, jotka esitetään pääpiirteittäin alla. Menetelmää kuvataan seuraavasti: (1) Kiinteä lipidi tai lipidien seos sulatetaan.
5 (2) Stabilointiaineet lisätään joko lipidiin ja disper- sioväliaineeseen tai pelkästään dispersioväliaineeseen niiden fysiko-kemiallisista ominaispiirteistä riippuen. Stabilointiaineiden valikoima ja sekoitusohje eivät ole verrattavissa lipidi(öljy)-vedessä-emulsioille käytet-10 tyjen kanssa, mikä ilmenee alla olevista esimerkeistä.
Voidaan lisätä myös stabilointiaineita tai vaihtaa ho-mogenisoinnin jälkeen, esimerkiksi polymeerien adsorptiolla tai vesiliukoisten surfaktanttien dialyysillä.
(3) SLPrihin sisällytettävät lääkkeet tai muut bioaktiivi- 15 set aineet voidaan sulattaa yhdessä lipidien kanssa, jos aineen fysiko-kemialliset ominaispiirteet sallivat, tai voidaan liuottaa, tehdä liukoiseksi tai dispergoida lipidisulaan ennen homogenisointia.
(4) Dispersioväliaine kuumennetaan sulan lämpötilaan ennen 20 sekoittamista, ja se voi sisältää esimerkiksi stabi lointiaineita, isotonisuusaineita, puskurointiaineita, kryosuoja-aineita ja/tai säilöntäaineita.
(5) Sulatetut lipidiyhdisteet emulgoidaan dispersioväliai- . neeseen, edullisesti suurpainehomogenisoinnilla, mutta 25 myös emulgointi on mahdollista sonikoimalla, suurino- · peussekoituksella, pyörteitä muodostaen sekoittamalla : ja voimakkaasti käsin ravistelemalla. Homogenisointita- ·, ·* pa määrää SLP:iden partikkelikoon.
Peruseroja lipidi-vedessä-emulsioiden valmistukselle h 30 stabilointiaineiden valinnan ja sekoitusohjeen ohella liit-tyvät seuraaviin vaiheisiin: » · (6) Homogenisoinnin jälkeen dispersio voidaan steriloida ...: standarditekniikoilla, kuten autoklavoimalla tai ste- riilisuodattamalla 0,2 pm:n steriilin suodattimen läpi, ,V, 35 edellyttäen että partikkelit ovat riittävän pieniä, ! \ ettei suodatin pidätä niitä. Nämä vaiheet on suoritet- • · · « I · • · 20 114006 tava ennen järjestelmän jäähdyttämistä uudelleenkitey-tymislämpötilan alapuolelle. Lisäksi olisi vältettävä kontaminaatioita, jotka voisivat johtaa heterogeeniseen ytimenmuodostukseen. Sen vuoksi on suositeltavaa pois-5 taa erillisten partikkelien muodossa olevat kontaminaa tiot dispersioista suodatuksella ennen uudelleenkitey-tymislämpötilaan jäähdyttämistä. Olisi valittava riittävän suuri suodattimen huokoskoko, jottei lipidipar-tikkeleita pidätettäisi.
10 (7) Dispersioiden annetaan seistä niiden jäähdyttämiseksi huoneenlämpötilassa, jolloin muodostuu SLP:itä dispers-goitujen lipidien uudelleenkiteytymisellä. Dispersiota voidaan sekoittaa jäähtymisen aikana esimerkiksi mag-neettisekoittimella.
15 (8) Seuraavassa vaiheessa dispersioväliaineen kokoa pienen netään esimerkiksi haihduttamalla tai se voidaan poistaa standarditekniikoilla, kuten suodatus, ultrasuoda-tus tai pakastekuivaus, jolloin saadaan vedetöntä va-rastointijärjestelmää, joka voidaan liuottaa uudelleen 20 ennen käyttöä. Lyofilisoitu jauhe voidaan myös käsitel lä muiksi farmaseuttisiksi, kosmeettisiksi, elintarvike- tai maatalousformulaatioiksi, kuten jauheiksi, tab-leteiksi, kapseleiksi ja vastaaviksi.
Tyypillisesti SLP:t ovat anisometrisen muodon omaa-25 via kiinteitä partikkeleita, kuten esitetään kuviossa 1, *> ’ jossa näytetään esimerkin 1 SLP:iden jäädytettynä murretun t » .’ näytteen transmissioelektronimikroskooppikuva. Anisometrinen V * partikkelimuoto on tulosta lipidimatriisin kiteytymisestä β- polymorfisessa muodossa. Amorfisen rasvan kiinteytyminen tai 30 epästabiilin a-polymorfin kiteytyminen tuo yleensä esille pallomaisia partikkeleita. Stabiilin β-muodon läsnäolo voi- • · täisiin havaita "differential scanning" -kalorimetrialla (kuvio 2) ja "synchrotron radiation" -laajakulmaröntgendiffraktiolla (kuvio 3) .
• 35 SLP:iden partikkelikoko riippuu emulgoimisaineen ! *. tyypistä ja määrästä ja emulgoimistekniikasta ja • i · • · 21 114006 -olosuhteista (katso alla). Sulatettujen lipidien uudelleen-kiinteyttämistä olisi vältettävä ennen homogenisointia, koska koonpienennys homogenisoinnilla estyy oleellisesti, jos partikkelit eivät ole tämän vaiheen aikana kiinteitä. Jotta 5 varmistettaisiin, että sulatetut lipidit eivät kiinteydy ennen homogenisointia, ts. ennen kuin pienempiä partikkeleita voi muodostua, dispersioväliaine kuumennetaan suunnilleen samaan lämpötilaan kuin sula ennen kahden faasin sekoittamista niin, että sula ei jäähdy dispersioväliainetta lisät-10 täessä.
Suurpainehomogenisoinnilla saadaan nm-kokoalueella olevia SLP:itä. Partikkeleilla on suhteellisen kapea partik-kelikokojakauma keskimääräisten partikkelikokojen ollessa noin 50 - 300 nm fotonikorrelaatiospektroskopialla (PCS) 15 määritettynä. SLP:iden dispersiot ovat stabiileja varastoi taessa yli 18 kuukautta. Siten pitkäaikaisstabiilisuus on samanlainen kuin sub-ym-o/w-emulsioiden, joita käytetään pa-renteraaliseen ravintaan. Muille patenttikirjallisuudessa kuvatuille kiinteille lipidipohjaisille väliainedispersioil-20 le, kuten lipopalloille (A. Domb et ai., kansainvälinen patenttihakemus PCT/US90/06 519, jätetty 8. marraskuuta 1990) ·*; ja lipidinanopelleteille (P. Speiser, EP-patenttijulkaisu 0 167 825, julkaistu 8. elokuuta 1990), ei löydetty pitkäai- » . kaisstabiilisuustietoja. Domb kuvaa "poikkeullisen stabii- , 25 leiksi" fosfolipidillä stabiloidut tristearaattilipopallot, < · ; * joilla on 7-päiväinen stabiilisuus.
! · 1 .* Ilmeni, että SLP-suspensioiden stabilointi vaatii V ·’ hyvin liikkuvan stabilointiaineen läsnäoloa dispersioväliai- neessa sillä lailla, että hyvin liikkuvien stabilointiainei-·· 30 den määrä dispersioväliaineessa on, emulgoinnin jälkeen, » » I » riittävä juuri muodostuneiden pintojen stabilointiin uudel- • · • leenkiteytymisen aikana (katso alla). Sappihapposuolat, eri- • » · tyisesti yhdistelmänä ei-elektrolyyttiyhdisteiden, kuten glyserolin, kanssa konsentraatioissa, joita käytetään veren 35 isotonisuuden saavuttamiseksi, ovat osoittautuneet tässä ! suhteessa hyvin tehokkaiksi. SLPrillä, jotka on stabiloitu • · • * · 22 114006 yksistään fosfolipideillä tai näiden yhdistelmällä ei-elektrolyyttiyhdisteiden, kuten glyserolin, kanssa konsent-raatioissa, joita käytetään veren isotonisuuden saavuttamiseen, on taipumus muodostaa puolikiinteitä salvamaisia gee-5 lejä, kuten kuvion 4 transmissioelektronimikroskooppikuvassa esitetään, kun taas natriumglykokolaatin lisääminen vesifaa-siin estää tämän geelinmuodostuksen (B. Siekmann ja K. Wes-tesen; Pharm. Pharmacol. Lett. 1 (1992) 123 - 126).
Fosfolipidi/sappihapposuola-moolisuhde välillä 2:1 10 ja 4:1 osoittautui SLP-dispersioiden homogenisoinnin aikana sekä alkustabiloinnin että pitkäaikaisvarastointistabiili-suuden suhteen tehokkaimmaksi. Nämä fosfolipi-di/sappihapposuolasuhteet ovat sekamisellien muodostussuh-teen yläpuolella ja sattuvat yhteen sekalesitii-15 ni/sappihapposuolakerrosten turvonneen lamellarifaasin kanssa kolmikomponenttisen lesitii- ni/sappihapposuola/vesijärjestelmän faasidiagrammissa. Sen vuoksi tiedot viittaavat siihen, että stabilointi on tehokkainta, jos sappihapposuola ei ole sitoutunut sekamisellei-20 hin, ja että sappihapposuolamolekyylit ovat sijoittuneet SLP:iden stabiloinnin aikana fosfolipidikerrokseen partikkeli lien pinnalle.
SLP:itä voivat myös olla steerisesti stabiloituja * ionittomilla surfaktanteilla. SLP:iden steerinen stabilointi , 25 vaatii kuitenkin suhteellisen suurta surfaktanttien määrää | lipidi/surfaktanttisuhteilla jopa 1:1. Yleensä voidaan ha- » · : väitä, että SLP:iden stabiilisuus vähenee lipidi/ surfak- *. · tanttisuhteen pienetessä.
Dispergoitujen partikkelien pintastabilointiin vaa-;· 30 dittu emulgoimisainemäärä on suurempi kuin tavanomaisissa lipidiemulsioissa, jollaisia käytetään esimerkiksi parente-raalisessa ravitsemuksessa. Tämän vaikutuksen voidaan katsoa johtuvan sulaneiden lipidien kiteytymisestä homogenisoinnin jälkeen. Koska lipidit tyypillisesti eivät kiteydy tai 35 esiinny (varastoitaessa) ihanteellisten pallojen muodossa • » » \ '. vaan anisometrisinä partikkeleina, on pinta-alassa riittävän • * » • · 23 114006 suuri kasvu verrattuna emulgoitujen sulaneiden lipidien tai tavanomaisten lipidiemulsioiden tippoihin, vastaavasti. Dis-pergoitujen lipidien uudelleenkiteytymisen tai polymorfisten siirtymien aikana muodostuneet uudet lisäpinnat on stabiloi-5 tava välittömästi muodostumisen yhteydessä, jotta vältettäisiin partikkelien aggregoituminen. Stabiilien SLP-dispersioiden valmistus vaatii sen vuoksi stabilointiaineiden varaston läsnäoloa emulgoinnin jälkeen.
Stabilointiaineiden valintaa ei voida päätellä öljy-10 vedessä-emulsioiden koostumuksista ja stabilointimekanis- meista, vaan se riippuu anisometristen partikkelien muodos-tumismekanismista johtuen hyvin liikkuvien stabilointiaineiden esiintymisestä. Kolloidi- ja pintatieteessä "hyvin liikkuva" viittaa yleensä vapaaseen diffuusioon dispersioväliai-15 neessa suurella diffuusionopeudella. Diffuusionopeuden olisi oltava kolloidisten kiinteiden lipidipartikkelien stabiloinnin suhteen riittävän suuri juuri muodostuneiden partikkeli-pintojen saavuttamiseen (erityisesti lipidin uudelleenkiteytymisen aikana) ennen kuin tapahtuu partikkelien aggregoitu-20 mistä, jotta aikaansaataisiin stabiloiva vaikutus lipi- di/vesi-rajapinnalla partikkelien aggregoitumisen estämisek-·’; si. Riittävän suuria diffuusionopeuksia havaitaan tyypilli- sesti aineilla, jotka eivät muodosta dispersioväliaineeseen • erillistä faasia faasisäännön mukaan, jonka on esittänyt . 25 Gibbs. Hyvin liikkuvat stabilointiaineet voivat olla luon teeltaan ionisia tai ionittomia. Tyypillisesti nämä stabi-: lointiaineet liukenevat molekyylisesti dispersioväliainee- V· seen ja/tai muodostavat misellejä. Misellit tunnetaan hyvin dynaamisina rakenteina, joille on tunnusomaista molekyylien ·· 30 nopea muutos miselliaggregaattien ja dispersioväliaineen vä-
Iillä. Dispersioväliaineessa olevat monomeerit ovat välittö-• mästi käytettävissä pinnan stabilointiin. Vastakohtana sta- ...: bilointiaineet, joilla on taipumus muodostaa dispersioväli- :t>t* aineeseen erillisen faasin, eivät ole riittävän liikkuvia 35 stabiloidakseen juuri muodostuneita pintoja ennen kuin ta- » t · '. pahtuu partikkelien aggregoitumista. Sen vuoksi nämä stabi- • · 24 114006 lointiaineet eivät ole sopivia SLP-dispersioiden yksinomaisina stabilointiaineina. Fosfolipidit ovat eräs esimerkki stabilointiaineista, jotka muodostavat dispersioväliainee-seen erillisen faasin. On hyvin tunnettua, että fosfolipidit 5 muodostavat vesiväliaineissa suljettuja lamellirakenteita, nk. rakkuloita, ja että fosfolipidimolekyylien vaihtonopeus rakkuloiden ja vesifaasin välillä on äärimmäisen pieni mi-sellien vaihtonopeuteen verrattuna. Sen vuoksi fosfolipidi-molekyylit ovat sitoutuneet rakkularakenteisiin, eivätkä ole 10 välittömästi käytettävissä juuri muodostuneiden pintojen stabilointiin lipidipartikkelien uudelleenkiteytymisen aikana. Tästä seuraa, että vaikka fosfolipidit ovat sopivia li-pidiemulsioiden tehokkaina stabilointiaineina, ne eivät yksinään kuitenkaan voi stabiloida SLP-suspensioita tehokkaas-15 ti, kuten on selvää esimerkeistä 5 ja 13. Itse asiassa SLP:iden valmistus lipidiemulsioiden standardikoostumuksel-la, esimerkiksi 10 % rasvaa ja 1,2 % fosfolipidejä, antaa tulokseksi epästabiileja SLP-dispersioita. Vielä suuremmat fosfolipidien konsentraatiot, kuten 20 tai 60 % lesitiiniä 20 suhteessa rasvafaasiin, eivät riitä SLP-dispersioiden stabilointiin, kuten esimerkissä 5 osoitetaan.
Vaikka kiinteiden lipidien hienot suspensiot maini- taan patenttikirjallisuudessa (esimerkiksi Domb et ai., US- patenttihakemus 435 546, julkaistu 13. marraskuuta 1989; ja , 25 kansainvälinen patenttihakemus PCT/US90/06 519, jätetty 8.
• » * marraskuuta 1990), ne eivät ole sub-ym-lipidiemulsioiden : kanssa siinä suhteessa samanarvoisia, että sisäfaasi on vain • · korvattu kiinteillä rasvoilla nestemäisten tilalle. Lipi- disuspensioiden, kuten SLPriden, fysiko-kemialliset ominai-j. 30 suudet poikkeavat oleellisesti lipidiemulsioiden fysiko- kemiallisista ominaisuuksista. Näiden erojen seurauksena ei > · voida valmistaa lipidisuspensioita ja käsitellä lipidiemul-.sioille analogisesti. Yksi SLP:iden perusero on niiden pal-: jon suurempi partikkelipinta-ala, kuten edellä esitetään, ·’_ 35 niin että SLP:t vaativat paljon suuremman määrän surfaktant- ) teja, joiden on lisäksi oltava hyvin liikkuvia stabiloidak- * < · 25 114006 seen välittömästi uudet pinnat, jotka muodostuvat, kun sula lipidi kiteytyy uudelleen tai muuttaa muotoaan stabiiliin Jb-polymorfiin. Toinen perusero on, että SLP:iden kerran muodostuttua sulatetun lipidin uudelleenkiteytymisellä, pienten 5 partikkelien mistä hyvänsä uudelleensulatuksesta voi olla tuloksena dispersioiden epästabiilisuus, ellei vesifaasissa ole liikkuvan stabilointiaineen ylimäärää, joka ei ole adsorboitunut partikkelipinnoille, jossa se immobilisoituu.
Eräs SLP:iden fysiko-kemiallisen stabiilisuuden lisävaatimus 10 vastakohtana öljy-vedessä-emulsioille on erillisten partikkelien muodossa olevien epäpuhtauksien puuttuminen, jotka epäpuhtaudet voisivat edistää heterogeenistä ytimenmuodos-tusta. Sen vuoksi on suositeltavaa poistaa erillisten partikkelien muodossa olevat kontaminaatiot dispersioista suo-15 dattamalla ennen uudelleenkiteytymislämpötilan alapuolelle jäähdyttämistä. Lisäksi osoittautui, että ei- elektrolyyttiyhdisteet, joita käytetään veren isotonisuuden saavuttamiseen, kuten glyseroli, edistävät SLP-dispersioiden stabiilisuutta.
20 Keksintö koskee myös menetelmiä valmistaa bioaktii visten aineiden partikkelien (PBA:iden) suspensioita. Niu-kasti veteen liukenevia aineita, kuten lääkkeitä, insek-tisidejä, fungisideja, pestisidejä, herbisidejä, lannoittei- i I ta, ravintoaineita, kosmeettisia aineita ja vastaavia, jotka 25 voidaan sulattaa lämpötila-alueella noin 30 - 120 °C, voi- > · ; ; daan formuloida PBA:iksi menettelytavalla, joka on samanlai- » | • '· nen kuin edellä kuvattu SLP:iden valmistus. PBA:iden matrii- ·, · si koostuu itse bioaktiivisesta aineesta.
PBA:t edustavat uutta vapautusjärjestelmätyyppiä, ja :· 30 niitä voidaan luonnehtia bioaktiivisten aineiden pääasiassa sub-μτη- ja/tai pm-partikkeleiksi, jotka on suspendoitu vesi- • · * väliaineeseen amfifaattisilla yhdisteillä stabiloituna.
I » · ..·! PBA:illa on modifioidut pintaominaispiirteet, joita voidaan kontrolloida amfifiilien valinnalla ja/tai matriisin muodos-35 tavan yhdisteen pienennetyllä partikkelikoolla verrattuna » * · I *. jauhettuun aineeseen. Nämä ominaispiirteet aikaansaavat for- * < t • · 26 114006 muloitujen lääkkeiden tai muiden bioaktiivisten aineiden modifioidun biojakaantumisen ja hyötyosuuden, mikä merkitsee lääkkeen tai muun bioaktiivisen aineen liukenemisen ja absorption laajuuden ja nopeuden, kiertoajan, vaikutuskohdan 5 ja poistumistavan modifikaatiota. PBA:iden fysiko-kemialliset ominaisuudet riippuvat voimakkaasti ominaispiirteistä bioaktiivisella aineella, josta ne formuloidaan, stabilointiaineiden tyypistä ja määrästä samoin kuin emul-goimistavasta. PBA:iden suspensioita ja lyofilisaatteja voi-10 daan käyttää huonosti veteen liukenevien lääkkeiden tai muiden biologisesti aktiivisten yhdisteiden oraaliseen, nasaa-liseen, pulmonaariseen, rektaaliseen, dermaaliseen, bukkaa-liseen ja, partikkelikoosta riippuen, myös parenteraaliseen antoon. Lisäksi PBA:ita voidaan käyttää myös kosmeettisissa, 15 elintarvike- ja maataloustuotteissa, erityisesti huonosti veteen liukenevien herbisidien ja pestisidien formulointiin.
PBA:iden matriisi koostuu käytännöllisesti katsoen veteen liukenemattomista tai niukasti veteen liukenevista aineista, joiden sulamispisteet ovat edullisesti alle 20 100 °C, tai joiden sulamispisteet voidaan alentaa määrättyjä apuaineita lisäämällä alle 100 °C:seen. PBA:iksi formuloin-tiin erityisen sopivia ovat lääkkeet tai muut bioaktiiviset materiaalit, jotka ovat huonosti veteen liukenevia, joilla on alhainen hyötyosuus ja/tai imeytyvät huonosti suolesta.
25 Esimerkkejä sellaisista aineista ovat rajoittumatta: ' · Puudutusaineet ja narkoottiset aineet, kuten bu- I .* tanilikaiini, fomokaiini, isobutambeeni, lidokaiini, risoka- !, · iini, pritokaiini, pseudokokaiini, tetrakaiini, trimekaiini, tropakokaiini ja etomidaatti; antikolinergiset aineet, kuten 30 metikseeni ja profenamiini; masennusta ehkäisevät lääkkeet, I i , ·. keskushermostoa stimuloivat lääkkeet ja neuroleptit, kuten • · alimenatsiini, binedaliini, peratsiini, klooripromatsiini, fenpentadioli, fenanisoli, fluanisoli, mebenatsiini, metyy-: lifenidaatti, tioridatsiini, toloksatoni ja trimipramiini; ,·]·_ 35 epilepsialääkkeet, kuten dimetadioni ja niketamidi; antimy- t t · ! *, kootit, kuten butokonatsoli, kloorifenesiini, etisatsoli, • · » • t » • · 27 114006 eksalamidi, pesilosiini ja mikonatsoli; antiflogistiset aineet, kuten butibufeeni ja ibuprofeeni; bronkodilaattorit, kuten bamifylliini; sydän- ja verisuonisairauslääkkeet, kuten alprenololi, butobensiini, kloridatsoli, heksobendiini, 5 nikofibraatti, penbutololi, pirmenoli, prenyyliamiini, pro- kaiiniamidi, propatyylinitraatti, sulkotidiili, toliprololi, ksibendoli ja viquidile; sytostaattiset aineet, kuten asper-liini, klorambusiili, kloorinafatsiini, mitotaani, estramus-tiini, taksoli, penklomediini ja trofosfamidi; verekkyys-10 lääkkeet, kuten kapsaisiini ja metyylinikotinaatti; lipi- dinalentajat, kuten nikoklonaatti, oksprenololi, pirifib-raatti, simfibraatti ja tiadenoli, spasmolyytit, kuten ami-nopromatsiini, karoneriini, difemeriini, fenkarbamidi, tiro-pramidi ja moksaveriini; testosteronijohdannaiset, kuten 15 testosteronienantaatti ja testosteroni(4- metyylipentanoaatti); rauhoittavat lääkkeet, kuten atsapero-ni ja buramaatti; viruksen kasvun pysäyttävät aineet, kuten arildoni; A-vitamiinijohdannaiset, kuten retinoli, retinoli-asetaatti ja retinolipalmitaatti; E-vitamiinijohdannaiset, 20 kuten tokoferoliasetaatti, tokoferolisukkinaatti ja tokofe- rolinikotinaatti; menadioni; kolekalsiferoli; insektisidit, ,·, pestisidit ja herbisidit, kuten asefaatti, kyflutriini, at- sinfossimetyyli, kypermetriini, substituoidut fenyylitiofos-faatit, fenklofosi, permetriini, piperonaali, tetrametriini * · 25 ja trifluraliini.
: Kuten SLP:t, voidaan PBAriden suspensiot stabiloida ; i amfifaattisilla yhdisteillä. Pääasiallisesti samat ioniset ! ' ja ionittomat surfaktantit, joita voidaan käyttää SLP:iden stabilointiin, ovat sopivia myös PBA-suspensioiden valmis- h 30 tukseen. Stabilointiaineiden valinta riippuu sekä bioaktii- , *, visen aineen että dispersioväliaineen fysiko-kemiallisista » » ominaisuuksista samoin kuin partikkelien halutuista pinta-,> : ominaispiirteistä.
:,,f! Vesifaasin, johon PBA:t dispergoidaan, pitäisi si- 35 sältää vesiliukoisia (tai veteen dispergoituvia) stabiloin- • i · ! tiaineita; isotonisuusaineita, kuten glyseroli tai ksylito- 28 114006 li; kryosuoja-aineita, kuten sakkaroosi, glukoosi, trehaloo-si ja vastaavat; elektrolyyttejä; puskureita; flokkuloitu-misenestoaineita, kuten natriumsitraatti, natriumpyrofos-faatti tai natriumdodekyylisulfaatti; säilöntäaineita. Vaik-5 ka vesi on edullista dispersioväliainetta, keksintö ei kuitenkaan rajoitu pelkästään vesidispersioihin, vaan se voidaan ulottaa mihin hyvänsä muuhun farmakologisesti hyväksyttävään nesteeseen, kuten etanoli, propyleeniglykoli ja/tai metyyli-isobutyyli-ketoni.
10 Käytettyjen stabilointiaineiden ominaispiirteistä riippuen ei muiden kolloidiset rakenteiden, kuten misellien ja rakkuloiden, samanaikaista esiintymistä PBA:iden suspensioissa sulkea pois.
PBA:iden suspensiot valmistetaan tyypillisesti sa-15 manlaisella emulgointimenetelmällä kuin SLP:t. Sulatettu lääke tai bioaktiivinen aine tai sellaisten yhdisteiden seos emulgoidaan farmakologisesti hyväksyttävään nesteeseen, joka on sulatteen kanssa sekoittumatonta, edullisesti suur-painehomogenisoinnilla. Emulgointi on mahdollista myös soni-20 koimalla, suurinopeussekoituksella, pyörteitä muodostaen sekoittamalla ja voimakkaasti käsin sekoittaen. Neste kuumen-netaan ennen sekoitusta sulatteen lämpötilaan ja voi sisäl-tää esimerkiksi isotonisuusaineita, puskurointiaineita, kryosuoja-aineita ja/tai säilöntäaineita.
» 25 Stabiloivat amfifaattiset yhdisteet lisätään niiden » · fysiko-kemiallisista ominaispiirteistä riippuen joko sulat-; : teeseen ja nesteeseen tai pelkästään nesteeseen. Stabiloin- ; ·’ tiaineita voidaan myös lisätä tai vaihtaa homogenisoinnin jälkeen, esimerkiksi adsorboimalla polymeerejä tai dialyy-30 sillä.
» · » ,! ·, Edellä kuvatun menetelmän mukaan valmistetut PBA:t > · 'voidaan luokitella kahteen toisistaan erottuvaan ryhmään.
Ensimmäisen ryhmän PBA:ille on tunnusomaista, että > t t !t> ί ne ovat emulsion valmistuslämpötilassa veteenliukenemattomia 35 eivätkä ne liukene stabilointiaineiden ylimäärällä tai muo- I dosta itse misellejä PBA:iden partikkelikoon pysyessä muut- • * · • » · • a 29 114006 tumattomana ennen huoneenlämpötilaan jäähdyttämistä ja sen jälkeen.
Toisen ryhmän PBA:ille on tunnusomaista, että ne ovat osaksi vesiliukoisia emulsion valmistuslämpötilassa 5 ja/tai pystyvät muodostamaan sekamisellejä stabilointiaineiden ylimäärällä ja/tai muodostamaan itse misellejä, mikä johtaa partikkelikoon kasvuun huoneenlämpötilaan jäähdyttämisen jälkeen johtuen esimerkiksi kiteen kasvusta ja/tai liuenneen bioaktiivisen aineen saostumisesta ylikylläisestä 10 liuoksesta ja/tai johtuen massankuljetuksesta pienemmistä partikkeleista suurempiin, esimerkiksi miselleissä ja/tai prosesseilla, kuten "Ostwald-kypsyminen".
Seuraavassa vaiheessa nestefaasi voidaan poistaa pa-kastekuivaamalla, esimerkiksi tuottaen uudelleenliuotettavaa 15 jauhetta, joka voidaan myös käsitellä muiksi farmaseuttisiksi formulaatioiksi.
PBA:t ovat hienoksi dispergoituja partikkeleita, jotka koostuvat bioaktiivisen materiaalin matriisista, jota ympäröi yksi tai usea kerros, joissa on runsaasti surfak- 20 tanttia. Partikkelikoko ja kokojakauma samoin kuin partikkelin muoto ja surfaktanttipäällys riippuvat matriisin muodos-’j tavien bioaktiivisten aineiden ja stabilointiaineiden omi- naisuuksista ja määrästä, bioaktiivinen materiaali / amfi-faattiset yhdisteet -suhteesta samoin kuin emulgointitavas-25 ta.
; Esimerkit : Esimerkki 1 · Menetelmä tripalmitaatti-SLP:iden valmistamiseksi 4,0 g tripalmitaattia (tripalmitiini, 99-%:isen puh- ;· 30 dasta, Fluka) kuumennetaan termostoidussa näytepullossa 75 °C:seen lipidin sulattamiseksi. Lipidisulatteeseen dis- • pergoidaan 0,48 g soijalesitiiniä (Lipoid S 100, Lipoid KG) ► · · ultaäänikäsittelemällä sondilla (MSE Soniprep 150), kunnes ·,,,· dispersio näyttää optisesti kirkkaalta. 0,16 g natriumglyko- 35 kolaattia (glykokoolihappo, natriumsuola 99 %, Sigma) ja ‘ ’. 4 mg tiomersaalia (Synopharm) liuotetaan 36 ml:aan kahdesti • · 30 114006 tislattua vettä. Vesifaasi kuumennetaan 75 °C:seen ja lisätään lipidisulatteeseen. Tuotetaan raakadispersio ultraääni-käsittelemällä sondilla noin 2 minuutin ajan. Raakadispersio siirretään termostoituun suurpainehomogenisoijaan (APV Gau-5 Iin Micron Lab 40) ja ajetaan viidesti homogenisaattorin läpi paineessa 50 MPa (500 bar) . Homogenisointi suoritetaan tällä laitteella suulakepuristamalla pienen rengasmaisen aukon kautta. Homogenisoitu dispersio saa seistä huoneenlämpö-tilassa jäähtyäkseen. Dispersiossa nähdään hyvin pieni määrä 10 näkyviä rasvapartikkeleita, jotka erotetaan dispersiosta suodattamalla se 0,45 pm:n steriilin suodattimen läpi.
Hyvin liikkuvien surfaktanttien, kuten sappihap-posuolojen, sekoittamisen tärkeys partikkelikokojakauman ja SLP-dispersioiden stabiilisuuden kannalta osoitetaan alla 15 esimerkiksi esimerkeissä 2, 5 - 7 ja 13 - 15.
Keskimääräinen (lukumäärän mukaan) partikkelikoko tripalmitaatti-SLP:iden valmistuksen jälkeen fotonikorrelaa- tiospektroskopialla (PCS, Malvern Zetasizer 3) määritettynä on 205 nm. 15 kuukauden varastoinnin jälkeen partikkeleilla 20 ei nähdä näkyviä merkkejä aggregoitumisesta, kermoittumises- ta (creaming), kerrostumisesta tai faasien erottumisesta.
PCS-monikulmamittaus (Malvern Zetasizer 3, detektio 5 eri kulmalla: 50, 70, 90, 110 ja 130 astetta) paljastaa monomo- . daalisen partikkelikokojakauman (lukumäärän mukaan) huipun « * 25 ollessa 250 nm:ssä (kuvio 5).
♦ · "· Lipidimatriisin sulamispistettä alhaisemmissa lämpö- : tiloissa tripalmitaatti-SLP:t ovat pääasiassa anisometrisiä V · partikkeleia, kuten osoitetaan kuviossa 1, joka on transmis- sioelektronimikroskooppikuva esimerkin 1 tripalmitaatti-.·· 30 SLP:iden jäädytettynä murretusta näytteestä. Ennen näytteen ,*·*. valmistusta näytettä varastoidaan 5 kuukauden ajan huoneen- ·’ lämpötilassa. Näyte murretaan jäädytettynä -100 °C:ssa jää- dytysmurtoyksikössä BAF 400 (Baizers AG, CH-Liechtenstein) .
Nopea jäädytys suoritetaan rouhimalla sulavaan propaaniin.
35 Näytteen varjostus suoritetaan platina/hiilellä (kerrospak- ,* suus 2 nm) 45 asteella, ja puhtaalla hiilellä 90 asteella • < · • · 31 114006 kaksoiskappaleiden valmistamiseksi. Kaksoiskappaleet puhdistetaan 1:1 (tilavuus/tilavuus) kloroformi/etanoliseoksella. Kaksoiskappaleita päällystämättömillä ristikoilla tarkastellaan elektronimikroskoopilla EM 300 (Philips, D-Kassel).
5 Glyseridi on anisometrisissä tripalmitaattipartikke- leissa läsnä stabiilissa β-kiteisessä polymorfissa, kuten lämpöanalyyttiset tutkimukset osoittavat. Kuviossa 2 esitetään esimerkin 1 SLP:iden ja puhtaan tripalmitaatin DSC (differential scanning calorimetric) -termogrammi. Näytteet 10 punnitaan tarkasti standardialumiinikouruihin. Termogrammit rekisteröidään 20 °C:sta 90 °C:seen pyyhkäisynopeudella 10 °C/min Perkin Elmer -kalorimetrillä DSC-7. Havaitut siir-tymähuiput vastaavat tripalmitaatti-h-kiteiden sulamista. Tripalmitaatti-SLP:iden sulamispiste siirtyy puhtaan tripal-15 mitaatin sulamispisteeseen verrattuna alhaisempaan lämpötilaan fosfolipidien läsnäolosta ja pienestä kidekoosta johtuen .
Esimerkki 2
Menetelmä isotonisten tripalmitaatti-SLP:iden val-20 mistamiseksi 7,0 g tripalmitaattia (tripalmitiini, Fluka) sulate-taan pullossa, joka on termostoitu 75 °C:seen. 840 mg soija-lesitiiniä (Lipoid S 100, Lipoid KG) dispergoidaan tripalmi-\ taattisulatteeseen esimerkissä 1 kuvatulla tavalla. Vesi- 25 faasia, joka sisältää 1,575 g glyserolia, 280 mg natriumgly- * kokolaattia ja 4 mg tiomersaalia, kuumennetaan 75 °C:seen ja : lisätään lipidisulatteeseen painoon 70 g. Tuotetaan raaka- · dispersio ultraäänikäsittelemällä noin 2 minuutin ajan. Raa-kadispersio siirretään termostoituun suurpainehomogenisoi- 30 jaan (APV Gaulin Micron Lab 40), ja ajetaan 10 kertaa homo-genisaattorin läpi paineessa 80 MPa (800 bar). Homogenisoitu • dispersio saa seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen.
Isotonisten tripalmitaatti-SLP: iden lukukeskimääräi-!>>tJ nen partikkelikoko PCS:llä määritettynä on 125,9 nm valmis- ,·/, 35 tuksen jälkeen ja 116,2 nm 50 päivän varastoinnin jälkeen, 1 ts. ei tapahtunut käytännöllisesti katsoen lainkaan partik- • > » » » 32 114006 kelin kasvua. Arvojen vähäiset vaihtelut sopivat koonmääri-tysmenetelmän tarkkuusalueelle. PCS-partikkelikokojakaumaa verrataan kaupallisesti saatavan, parenteraaliseen ravitsemukseen tarkoitetun IntralipidTM;n lipidiemulsion partikke-5 likokojakaumaan kuviossa 6. Intralipid™ koostuu 10 %:sta soijaöljy, 1,2 %:sta fraktioituja fosfolipidejä ja 2,25 %:sta glyserolia dispergoituna injektioon tarkoitettuun veteen. Voidaan havaita, että esimerkin 2 tripalmitaatti-SLP:iden partikkelikokojakauma on merkittävästi pienempi ja 10 kapeampi kuin IntralipidTM; n. Esimerkille 1 vastakohtana glyserolin lisääminen antaa tulokseksi huomattavan eron par-tikkelikokojakaumassa. Koska esimerkin 1 SLP-dispersio sisältää hyvin pienen määrän näkyviä suspensiopartikkeleita huoneenlämpötilaan kuumasta emulsiosta jäähdyttämisen jäl-15 keen, ei esimerkin 2 dispersiossa havaita makroskooppisesti näkyviä suspensiopartikkeleita.
Tutkimukset "synchrotron radiation" laajakulmaröntgendiffraktiolla (kuvio 3) ja DSC:llä paljastavat, että tripalmitaatti on läsnä SLP:issä huoneenlämpöti-20 lassa stabiilissa β-polymorfisessa muodossa.
Esimerkki 3
Kovarasva-SLP:iden valmistus mikrofluidisoinnilla 3,0 g kovaa rasvaa (WitepsolTM w35, Htils AG) sulate-\ taan termostoidussa pullossa 75 °C:ssa. 1,8 g soija- 25 lesitiiniä (Phospholipon 100, Natterman) dispergoidaan tri- · palmitaattisulatteeseen esimerkissä 1 kuvatulla tavalla. Ve- ... : sifaasia, joka sisältää 375 mg natriumglykokolaattia, 2,25 g V · glyserolia ja 10 mg tiomersaalia, kuumennetaan 75 °C:seen ja lisätään lipidisulatteeseen painoon 100 g. Tuotetaan raaka-30 dispersiota sekoittamalla pyörteillä ultra-turrax-laitteella noin 2 minuutin ajan. Raakadispersio siirretään mikroflui-disoijaan (Microfluidics-mikrofluidisoija M-110T), suihku-virtaperiaatteella toimivaan suurpainehomogenisoi j aan, joka !ti(J on upotettu termostoituun vesihauteeseen (70 °C) . Dispersio- 35 ta kierrätetään mikrofluidisoijän läpi 10 minuutin ajan, ja • · · ! annetaan seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen.
• » ·
* I I
• » 33 114006
Kovarasva-SLP:iden keskimääräinen partikkelikoko valmistuksen jälkeen on 45,9 nm PCS:llä määritettynä.
Homogenisoinnin aikana otetaan näyte partikkelien koonmääritystä varten joka minuutti homogenisoinnin etenemi-5 sen tarkkailemiseksi ajan funktiona. Kuviossa 7 esitetään keskimääräinen partikkelikoko homogenisointiajan funktiona. Keskimääräinen partikkelihalkaisija pienenee ajan myötä ja tasoittuu homogenisoinnin lopussa.
Esimerkki 4 10 Mikrofluidisoinnilla valmistettujen kovarasva- SLP:iden pitkäaikaisstabiilisuus
Kovarasva-SLP:iden stabiilisuutta tarkkaillaan vuoden ajan. Näytettä varastoidaan tämä aika jääkaapissa noin +4 °C:ssa. Näytteen partikkelikokojakauma määritetään määrä-15 tyin aikavälein PCS:llä. Kuviossa 8 osoitetaan, että kova-rasva-SLP:iden keskimääräinen partikkelikoko on käytännöllisesti katsoen vakio tarkkaillun yhden vuoden ajanjakson ajan.
Esimerkki 5 20 Epästabiilien SLP:iden dispersioiden valmistus
Termostoidussa pullossa kuumennetaan 4,0 g tripalmi-*· taattia (Dynasan 116, Huls AG) 75 °C:seen lipidin sulattami- seksi. Lipidisulatteeseen dispergoidaan 0,48 g soija- ' > lesitiiniä (Lipoid S 100, Lipoid KG) ultraäänikäsittelemällä , 25 sondilla (MSE Soniprep 150), kunnes dispersio näyttää opti- ; sesti kirkkaalta. 4 mg tiomersaalia ja 0,9 g glyserolia liu- I otetaan 35,6 ml kahdesti tislatuun veteen. Vesifaasi kuumen- *.-· netaan 75 °C:seen ja lisätään lipidisulatteeseen. Tuotetaan raakadispersio ultraäänikäsittelemällä sondilla noin ·· 30 2 minuutin ajan. Raakadispersio siirretään termostoituun suurpainehomogenisoijaan (APV Gaulin Micron Lab 40) ja aje-• taan viidesti homogenisoijän läpi paineessa 50 MPa (500 ...I bar). Homogenisoitu dispersio saa seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen. SLP-dispersio muuttuu varastoitaessa maitomai-35 seksi puolikiinteäksi, salvamaiseksi geeliksi.
» · » * • · 34 114006 3.0 g kovaa rasvaa (Witepsoi™ W35, Htils AG) sulatetaan termostoidussa pullossa 75 °C:ssa. 1,8 g soija-lesitiiniä (Phospholipon 100, Natterman) dispergoidaan tri-palmitaattisulatteeseen esimerkissä 1 kuvatulla tavalla. Ve- 5 sifaasia, joka sisältää 10 mg tiomersaalia, kuumennetaan 75 °C:n lämpötilaan ja lisätään lipidisulatteeseen painoon 100 g. Tuotetaan raakadispersio sekoittamalla noin 2 minuutin ajan pyörteillä "ultra-turrax"-laitteella. Raakadispersio siirretään mikrofluidisoijaan (Microfluidics Mic-10 rofluidizer M-110T), joka on upotettu termostoituun vesihauteeseen (70 °C) . Dispersiota kierrätetään 10 minuutin ajan mikrofluidisoijän läpi, ja annetaan seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen. SLP-dispersio muuttuu varastoitaessa sameaksi, puolikiinteäksi, salvamaiseksi geeliksi. Kuviossa 4 15 esitetään tämän geelin transmissioelektronimikroskooppikuva.
4.0 g tripalmitaattia (Dynasan 116, Hiils AG) kuumennetaan termostoidussa pullossa 80 °C:seen lipidin sulattami-seksi. Lipidisulatteeseen dispergoidaan 0,8 g soija-lesitiiniseosta (Lipoid S 75, Lipoid KG) ultraäänikäsittele- 20 mällä sondilla (MSE Soniprep 150), kunnes dispersio näyttää optisesti kirkkaalta. 4 mg tiomersaalia liuotetaan 35,6 ml:aan kahdesti tislattua vettä. Vesifaasi kuumennetaan 80 °C:seen, ja lisätään lipidisulatteeseen. Tuotetaan raaka-dispersio ultraäänikäsittelemällä sondilla noin 2 minuutin 25 ajan. Raakadispersio siirretään termostoituun suurpainehomo- · genisoijaan (APV Gaulin pm Lab 40) ja ajetaan viidesti homo- t : genisoijan läpi paineessa 80 MPa (800 bar). Homogenisoitu :,· 1 dispersio täytetään lasipulloon, ja annetaan seistä huoneen lämpötilassa jäähtyäkseen. Dispersio muodostaa huoneenlämpö-j. 30 tilaan jäähtyessään lasipullon seinille puolikiinteiltä .·*. näyttäviä rasva-aggregaatteja. Dispersio hyytyy leikkausvoi- *·’ mia käytettäessä, esimerkiksi kun se ajetaan hypodermisen ruiskun läpi.
Ilmeisesti fosfolipidien käyttö ainoina stabilointi- ,Vt 35 aineina, jollaista esiintyy kaupallisissa parenteraalisissa * * * 1 öljy-vedessä-emulsioissa, ei anna tulokseksi SLP- » · · * t * • · 35 114006 suspensioiden tapauksessa stabiileja järjestelmiä. Edes fos-folipidien, kuten Lipoid S 75:n, käyttö, joka indusoi huomattavan suuren negatiivisen nettovarauksen, ei voi aikaansaada riittävää stabilointia. Sähköstaattinen hylkiminen yk-5 sinään ei voi olla SLP:iden perusstabilointimekanismi, kuten esimerkeissä 6, 7 ja 13 esitetään edelleen.
Esimerkki 6
Tyloksapolilla steerisesti stabiloitujen tripalmi-taatti-SLP:iden valmistus 10 Valmistetaan sarja tyloksapolilla (Eastman Kodak) stabiloituja tripalmitaatti-SLP-dispersioita, joissa on vaihtelevat lipidi/surfaktanttisuhteet. SLP-dispersiot valmistetaan seuraavan menettelytavan mukaan:
Tyloksapoli liuotetaan kuumennettuun, kahdesti tis-15 lattuun veteen pitäen lämpötila tyloksapolin samenemispis-teen alapuolella (noin 90 - 95 °C). Tyloksapoliliuosta, jonka lämpötila on 80 °C, lisätään sulatettuun tripalmitaattiin tai, vastaavasti, tripalmitaatti/lesitiinidispersioon, joka on samassa lämpötilassa. Valmistetaan raakaemulsiota ultra-20 äänikäsittelemällä sondilla noin 2 minuutin ajan. Sitten raakaemulsio ajetaan viidesti suurpainehomogenisoijan läpi ·’. paineessa 120 MPa (1 200 bar). Homogenisoitu dispersio saa g. seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen. Kaikki dispersiot » sisältävät 2,5 % glyserolia ja 0,01 % tiomersaalia.
, 25 Taulukossa 1 esitetään valmistettujen SLP- ”· dispersioiden koostumus ja niiden keskimääräinen (lukumäärän : mukaan) partikkelikoko valmistuksen jälkeen PCS:llä määri- tettynä. Tähti (*) partikkelikokosarakkeessa ilmaisee, että dispersioilla on bimodaalinen kokojakauma partikkelikokojen 30 ollessa huomattavasti suuremmat kuin keskimääräisellä par-,*··. tikkelikoolla. Ilmenee, että steerisesti stabiloidut SLP- ’’ dispersiot vaativat suuren määrän surfaktanttia homogeenisen kokoisten SLP:iden saamiseksi. Tyloksapolilla ja fosfolipi-: deillä stabiloitujen SLP:iden tapauksessa surf aktanttien 35 suhde on optimoitava. Tässä sarjassa tyloksapo-! li/lesitiinisuhde ainakin 1:1 osoittautui tuottavan homo- 36 114006 geenisen kokoisia SLP:itä. Suhteen kasvaessa keskimääräinen partikkelikoko pienenee. Kuten esimerkeillä 1-3, vaaditaan stabiilien dispersioiden saamiseen hyvin liikkuvan surfak-tantin lisäämistä, joka pystyy muodostamaan misellejä. Sur-5 faktantin suurta määrää tarvitaan luomaan dispersioväliai-neeseen surfaktantin varasto, joka voi aikaansaada riittävästi surfaktanttimolekyylejä hetkellä, jolloin sulatetut lipidit kiteytyvät uudelleen ja muodostavat anisometrisiä partikkeleita, joilla on suuri ominaispinta-ala.
10
Taulukko 1
Tyloksapolilla steerisesti stabiloidut SLP-dispersiot
Koostumus (paino-%) Keskimääräinen partik- ___ kelikoko (nm)
TP Tyl PL
10 2 138,0* 10 4 - 84,9 *: 10 0,7 2 487,4* 10 1 2 207,4* 10 2 2 102,8 : ·. 10 4,5 3 60,9 15
Lyhenteet: TP tripalmitaatti, Tyl = tyloksapoli, PL = fosfolipidit (Lipoid S 100).
’’y’ Esimerkki 7 ;· 20 Poloksameereillä steerisesti stabiloitujen tripalmi- ; ’ * ‘; taatti-SLP:iden valmistus 1,2 g soijalesitiiniä (Lipoid S 100, Lipoid KG) dis- ·’·* pergoidaan 4,0 g:aan sulatettua tripalmitaattia (Dynasan • » 116, Huls AG) ultraäänikäsittelemällä sondilla lämpötilassa 37 114006 80 °C. 1,8 g poloksameeriä (PluronicTM F68, BASF), 0, 9 g glyserolia ja 4 mg tiomersaalia liuotetaan 32,1 grammaan kahdesti tislattua vettä, joka on kuumennettu 80 °C:seen. Kuumennettu liuos lisätään lipidisulatteeseen, ja valmistetaan 5 raakadispersio ultraäänikäsittelemällä sondilla 2 minuutin ajan. Raakadispersio siirretään termostoituun suurpainehomo-genisoijaan (APV Gaulin Micron Lab 40), ja ajetaan viidesti homogenisoijän läpi paineessa 120 MPa (1 200 bar). Homogenisoitu dispersio saa seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen.
10 Poloksameerillä stabiloiduilla SLP:illä on monomo- daalinen kokojakauma keskimääräisen (lukumäärän mukaan) partikkelikoon ollessa valmistuksen jälkeen 77,9 nm PCS:llä määritettynä. Hyvin liikkuvan surfaktantin ylimäärän vesi-faasissa läsnäolosta johtuen järjestelmä on stabiloitu sula-15 tettujen lipidien uudelleenkiteytyessä, eikä esiinny hyyty mistä, kuten järjestelmillä, jotka on stabiloitu fosfolipi-deillä.
Esimerkki 8
Homogenisointipaineen vaikutus SLP:iden keskimääräi-2 0 seen partikkelikokoon
Seuraavan koostumuksen omaavat SLP:t valmistetaan eri homogenisointipaineissa. SLP-dispersiot koostuvat 3 %:sta tripalmitaattia (Dynasan 116, Huls AG), 1,5 %: sta \ tyloksapolia, 1 %:sta soijalesitiiniä (Lipoid S 100, Lipoid 25 KG), 0,01 %:sta tiomersaalia ja kahdesti tislatusta vedestä » 1 ' 100 %:iin (painon mukaan). Lesitiini dispergoidaan sulatet- * · : tuun tripalmitaattiin (80 °C) ultraäänikäsittelemällä son- · dilla, kunnes dispersio näyttää optisesti kirkkaalta. Tylok- sapoli liuotetaan lämpimään veteen (80 °C) , joka sisältää h 30 tiomersaalia. SLP-dispersio valmistetaan esimerkissä 6 kuva- .· 1. tulla tavalla.
Kuviossa 9 esitetään homogenisointipaineen vaikutus SLP: iden keskimääräiseen partikkelikokoon. Paineen kohotes-sa partikkelikoko pienenee, ja partikkelikoko jakauma kape- • · 35 nee.
i · · « 1 · ·
* 1 I
• » » • > 38 114006
Esimerkki 9
Homogenisointiajojen vaikutus SLP:iden keskimääräiseen partikkelikokoon
Tripalmitaatti-SLP:itä, jotka koostuvat 3 %:sta tri-5 palmitaattia (Dynasan 116, Hiils AG), 1,5 %:sta tyloksapolia, 1 %:sta soijalesitiiniä (Lipoid S 100, Lipoid KG), 0,01 %:sta tiomersaalia ja kahdesti tislatusta vedestä 100 %:iin (painon mukaan), valmistetaan paineessa 80 MPa (800 bar) esimerkissä 6 kuvatulla tavalla. Dispersiosta ote-10 taan näytteitä kokomittauksia varten raakaemulsion valmistuksen jälkeen ja kunkin homogenisoijän läpiajon jälkeen.
Kuviossa 10 esitetään homogenisointiajojen lukumäärän vaikutus SLPriden keskimääräiseen partikkelikokoon, joka pienenee ajojen lukumäärän kasvaessa.
15 Esimerkki 10 SLP:iden valmistus sondilla ultraäänikäsittelemäl-lä - ultraäänikäsittelyajan vaikutus SLP:iden keskimääräiseen partikkelikokoon
Ultraäänikäsittelypullossa, joka on termostoitu 20 80 °C:seen, sulatetaan 1,20 g tripalmitaattia. Lipidisulat- teeseen dispergoidaan 0,40 g soijalesitiiniä (Lipoid S 100) ultraäänikäsittelemällä sondilla, kunnes dispersio näyttää » optisesti kirkkaalta. 0,60 g tyloksapolia ja 4 mg tiomersaalia liuotetaan kahdesti tislattuun veteen, joka on kuumen- > » 25 nettu 80 °C:seen. Vesifaasi lisätään lipidisulatteeseen ja • valmistetaan SLP-dispersiota ultraäänikäsittelemällä sondil- • la 80 °C:ssa. Ultaäänilaite toimii 50 %:lla maksimitehos- taan. Dispersiosta otetaan määrätyillä ajanhetkillä (1, 5, 10 ja 15 min) näytteitä kokomittauksia varten. Näytteen 30 ultraäänikäsittely lopetetaan 30 minuutin kuluttua, ja dis- persio saa seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen.
* ·
Kuviossa 11 esitetään ultaäänikäsittelyajan vaikutus SLPriden keskimääräiseen partikkelikokoon. Ultaäänikäsitte-: : lyajan pidetessä keskimääräinen partikkelikoko pienenee ja y>t 35 kokojakauma kapenee.
» * * 39 114006
Esimerkki 11 SLP:iden valmistus sekoittamalla SLP-dispersiota, jonka koostumus on kuten esimerkeissä 9 ja 10, valmistetaan käyttämällä kuumennettua mag-5 neettisekoitinta (Pyro-Magnestir, Lab-Line). Lesitiini dis- pergoidaan tripalmitaattiin edellä kuvatulla tavalla. Kuumennettu vesifaasi lisätään sulatteeseen. Tuotetaan dispersiota sekoittamalla seosta 30 minuutin ajan lämpötilassa 80 °C. Dispersio saa seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäk- 10 seen.
Keskimääräinen partikkelikoko SLP-dispersion valmistuksen jälkeen (tilavuuden mukaan) on 59,5 pm laserdiffrak-tometrillä (Malvern Mastersizer MS20) määritettynä. Maksimaalinen mitattu partikkelikoko on 250 pm. Suurpainehomo- 15 genisoinnille ja näytteen sonikoinnille vastakohtana sekoi tus tuottaa suhteellisen suuria partikkeleita, jotka ovat pm-kokoalueella.
Esimerkki 12
Matriisiainesosan vaikutus SLP:iden keskimääräiseen 2 0 partikkelikokoon SLP-dispersioita, jotka koostuvat 10 %:sta mat-riisiainesosaa, 1,2 %:sta soijalesitiiniä (Lipoid S 100), » 0,4 %:sta natriumglykokolaattia, 2,25 %:sta glyserolia ja 0,01 %:sta tiomersaalia kahdesti tislatussa vedessä 25 100 %:iin, valmistetaan esimerkissä 1 kuvatulla tavalla.
Käytetään viittä eri matriisiainesosaa: vahoja setyylipalmi-: taatti ja valkoinen mehiläisvaha, ja triglyseridejä tri- *, ·’ lauraatti, trimyristaatti ja tripalmitaatti.
Taulukossa 2 esitetään eri SLP-dispersioiden keski-30 määräiset partikkelikoot PCS:llä määritettynä, ja mat-. ·. riisiainesosien sulamispisteet.
> · * · * » ♦ • · 40 114006
Taulukko 2
Matriisin ainesosien vaikutus
Matriisi Sulamispiste SLP:iden keski- (°C) määräinen koko (nm)
Setyylipalmitaatti 45,5 141,0
Valkoinen mehiläisvaha 62,5 195,3
Trilauraatti 45,0 137,2
Trimyristaatti 56,5 161,1
Tripalmitaatti 63,0 209,2 5 SLPriden keskimääräinen partikkelikoko kasvaa mat- riisiainesosan sulamispisteen myötä.
Esimerkki 13
Emulgoimisaineen tyypin ja määrän vaikutus SLP:iden keskimääräiseen partikkelikokoon ja stabiilisuuteen 10 Valmistetaan tripalmitaatti-SLP-dispersioita erilai- silla emulgoimisaineiden tyypeillä ja määrillä esimerkissä 2 kuvatulla tavalla. Taulukossa 3 esitetään eri erien koostu-; mus. Kaikki dispersiot sisältävät 2,25 % glyserolia ja , 0,01 % tiomersaalia.
| 15 Kuviossa 12 esitetään SLP:iden eri erien keskimää- : räinen partikkelikoko. Keskimääräinen partikkelikoko riippuu • emulgoimisaineen tyypistä ja määrästä.
* * > i » » » * » » · I t » • t ft • ft 41 114006
Taulukko 3 SLP-erien koostumus (yksikössä paino-%)
Erä nro TP PL SGC Plu 1 10 % 1,2 % -__- 2 10 % 1,2 % 0,4 %__- 3 10 % 2,4 % 0,4 % 4 10 % - - 1,8 % 5 10 % - - 3,6 % 5 Lyhenteet: TP = tripalmitaatti, PL = fosfolipidit (Lipoid S 100), SGC = natriumglykokolaatti, Plu = Pluronic F68.
Fosfolipidien ja sappihapposuolojen yhdistelmä on 10 keskimääräisen partikkelikoon ja stabiilisuuden kannalta tehokkain. Ainoastaan fosfolipideillä stabiloitu järjestelmä hyytyy ja muodostaa varastoitaessa salvamaista, puolikiinte-; ää geeliä. Pluronic F68:lla stabiloiduilla järjestelmillä on i. taipumus hyytyä leikkausvoimia käytettäessä, ts. kun partik- 15 kelit pakotetaan lähemmäksi toisiaan. Ilmeisesti steerinen stabilointi poloksameereillä ei ole tässä tapauksessa riit-; ; tävä. Tuloksena optimistabilointi on stabilointi surfaktant- • tiyhdistelmällä emulgoimisaineista, joita on läsnä lipidi- ‘ * kohdassa (kuten fosfolipideissä) ja vaikuttaa sieltä käsin, 20 ja emulgoimisaineista, jotka muodostavat dispersioväliainee- ;· seen hyvin liikkuvien surfaktanttimolekyylien (kuten sappi- ; happosuolojen, tyloksapolin ja poloksameerien) varaston.
Vaikka hylkimisvoimat edustavat tärkeää tekijää pitkäaikais- : stabiilisuudelle, SLP-stabiloinnin perusmekanismi on hyvä 25 liikkuvuus surfaktantin ylimäärällä, joka aikaansaa juuri ,V. muodostuneiden pintojen välittömän peiton sulatettujen lipi- t I · ι·ι . dien uudelleenkiteytyessä.
42 114006
Esimerkki 14
Sappihapposuolan vaikutus fosfolipidillä stabiloitujen SLP:iden apuemulgoimisaineena
Valmistetaan vesifaasiin fosfolipidistabiloituja 5 SLP-dispersioita käyttämällä eri matriiseja (tripalmitaatti, kova rasva) sappihapposuolan (natriumglykokolaatti) lisäyksen kanssa tai ilman esimerkissä 1 kuvatun menetelmän mukaan. Kaikki dispersiot sisältävät 2,25 % glyserolia ja 0,01 % tiomersaalia. Raakadispersioiden emulgointi suorite-10 taan suurpainehomogenisoinnilla (APV Gautin Micron Lab 40) eri homogenisointiolosuhteissa. Valmistettiin seuraavat dispersiot :
Koostumus Homogenisointi olosuh teissa 7.0 g TP, 0,84 g PL, 62,2 g H20 3 x 50 MPa (500 bar) 7.0 g TP, 0,84 g PL, 0,28 g BS, 61,9 g H20 3 x 50 MPa (500 bar) 7.0 g TP, 0,84 g PL, 62,2 g H20 10 x 120 MPa (1 200 bar) 7.0 g TP, 0,84 g PL, 0,28 g BS, 61, g H20 10 x 120 MPa (1 200 bar) 7.0 g HF, 0,84 g PL, 62,2 g H20 3 x 50 MPa (500 bar) *· 7,0 g HF, 0,84 g PL, 0,28 g BS, 61, g H;0 3 x 50 MPa (500 bar) * 7,0 g HF, 0,34 g PL, 62,2 g H20 10 x 120 MPa (1 200 bar) . 7,0 g HF, 0,84 g PL, 0,28 g BS, 61, g H?0 10 x 120 MPa (1 200 bar) * · ——————— i. 1 i ^———— » ; 15 Lyhenteet: BS = sappihapposuola; H20 = kahdesti tis- lattu vesi, HF = kova rasva (Witepsol W35); PL = fosfolipi- . * dit (Lipoid S 100); TP = tripalmitaatti.
Kuviossa 13 esitetään dispersioiden keskimääräinen 20 partikkelikoko PCS:llä määritettynä valmistuksen jälkeen.
Tämä esimerkki osoittaa sappihapposuolojen vaikutuksen apu- • ! · emulgoimisaineena vesifaasissa fosfolipidillä stabiloitujen SLP:iden partikkelikokoon. Osoitetaan selvästi, että sappi-;V. happosuolojen lisääminen pienentää SLP:iden keskimääräistä ; 25 partikkelikokoa jopa 57 %:lla. Siten sappihapposuoloja apu- 43 114006 emulgoimisaineena käyttämällä voidaan saada äärimmäisen hienoja dispersioita. Sappihapposuolan vaikutuksen voidaan katsoa johtuvan tämän miselliä muodostavan ionisen surfaktantin suuresta liikkuvuudesta, joka mahdollistaa sen, että surfak-5 tanttimolekyylit peittävät homogenisointiprosessin aikana juuri muodostuneet pinnat välittömästi. Fosfolipidit, joilla on taipumus muodostaa vesifaasissa nestemäisiä kiderakenteita, eivät ole riittävän liikkuvia aikaansaadakseen juuri muodostuneiden partikkelien välittömän stabiloinnin niin, 10 että tapahtuu välittömästi yhteensulautuminen tapauksessa, jossa vesifaasissa ei ole hyvin liikkuvaa apusurfaktanttia.
Esimerkki 15
Lesitiini/sappihapposuolaseoksella stabiloitujen trimyristaatti-SLP:iden valmistus 15 Termostoidussa pullossa sulatetaan 7,0 g trimyri- staattia (Dynasan 114, Huls AG) 70 °C:ssa. Sulatteeseen dis-pergoidaan 0,96 g fosfolipidejä (Lipoid S 100) ultraäänikä-sittelemällä sondilla näytettä. Liuos, jossa on 2S0 mg nat-riumglykokolaattia, 1,6 g glyserolia ja 7 mg tiomersaalia 20 61 ml:ssa kahdesti tislattua vettä, kuumennetaan 70 °C:seen ja lisätään sulatteeseen. Valmistetaan raakadispersiota ult-*. raäänikäsittelemällä sondilla noin 2 minuutin ajan. Raaka- dispersio siirretään suurpainehomogenisoijaan (APV Gaulin Micron Lab 40), joka on termostoitu noin 90 °C:seen, ja aje-, 25 taan viidesti homogenisoijän läpi paineessa 50 MPa (500 ·· 1 bar). Homogenisoitu dispersio saa seistä huoneenlämpötilassa : jäähtyäkseen.
· Valmistuksen jälkeen PCS:llä määritetty keskimääräi nen partikkelikoko on 155,7 nm. Laserdiffraktometrissa (Mal-· 30 vern Mastersizer MS20) ei voida havaita partikkeleita, joi- den koko on yli 1 pm. Kuviossa 14 esitetään laserdiffrakto- metriasta oleva partikkelikokojakauma. Tämä esimerkki osoit- taa, että sappihapposuolojen käyttö fosfolipidillä stabiloi- i » » :M1! tujen SLP:iden apuemulgoimisaineena estää tehokkaasti par- 35 tikkelien muodostuksen, joiden koko on yli 1 pm johtuen juu- • · · • » · 1 • 1 1 • · 44 114006 ri muodostuneiden pintojen nopeasta peitosta homogenisoinnin aikana, minimoiden täten välittömän yhteensulautumisen.
Esimerkki 16
Tripalmitaatti-SLP:iden valmistus ilman ult-5 rasonikointia (menetelmä A) 4.0 g tripalmitaattia (Dynasan 116, Hals AG) sulatetaan 85 °C:ssa termostoidussa pullossa. 0,96 g lesitiiniä (Lipoid S 100) liuotetaan etanoliin. Lesitiiniliuos lisätään sulatteeseen. Etanoli haihdutetaan lämpötilassa 85 °C.
10 160 mg natriumglykokolaattia, 0,9 g glyserolia ja 4 mg tio- mersaalia liuotetaan 35 ml:aan kahdesti tislattua vettä.
Liuos kuumennetaan 85 °C:seen, ja lisätään sulatteeseen. Valmistetaan raakadispersiota sekoittamalla pyörteillä "ult-ra-turrax"-laitteella noin 2 minuutin ajan. Raakadispersio 15 siirretään suurpainehomogenisoijaan (APV Gaulin Micron Lab 40), joka on termostoitu noin 90 °C:n lämpötilaan, ja ajetaan 10 kertaa homogenisoijän läpi paineessa 80 MPa (800 bar). Homogenisoitu dispersio saa seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen.
20 Esimerkki 17
Tripalmitaatti-SLP:iden valmistus ilman ult- rasonikointia (menetelmä B) 4.0 g tripalmitaattia (Dynasan 116, Huls AG) sulate- * taan termostoidussa pullossa 85 °C:ssa. Sulaan lisätään , 25 0,96 g lesitiiniä (Lipoid S 100). Seosta sekoitetaan, kunnes « · ’ lesitiini on täysin liuennut sulatteeseen, ja dispersio vai-
r I
I. : kuttaa isotrooppiselta. 160 mg natriumglykokolaattia, 0,9 g :s · glyserolia ja 4 mg tiomersaalia liuotetaan 35 ml:aan kahdes ti tislattua vettä. Liuos kuumennetaan 85 °C:seen ja lisä-j. 30 tään sulatteeseen. Valmistetaan raakadispersiota sekoitta- maila pyörteillä "ultra-turrax"-laitteessa noin 2 minuutin » · ” ajan. Raakadispersio siirretään suurpainehomogenisoijaan (APV Gaulin Micron Lab 40), joka on termostoitu noin » · » 90 °C:seen, ja ajetaan 10 kertaa homogenisoijan läpi pai-35 neessa 80 MPa (800 bar) . Homogenisoitu dispersio saa seistä » I · ; huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen.
• * * • · 45 114006
Esimerkki 18
Tripalmitaatti-SLP:iden valmistus dispergoimalla fosfolipidit vesifaasiin 4,0 g tripalmitaattia (Dynasan 116) sulatetaan ter-5 mostoidussa pullossa 80 °C:seen. 0,96 g fosfolipidejä (Lipoid S 100) dispergoidaan 35 ml:aan vesiliuosta, jossa on 160 mg natriumglykokolaattia, 0,9 g glyserolia ja 4 mg tio-mersaalia sekoittamalla noin yhden tunnin ajan. Fosfolipidi-dispersio kuumennetaan 80 °C:seen ja lisätään tripalmitaat-10 tisulatteeseen. Valmistetaan raakadispersiota ultraäänikä-sittelemällä sondilla noin 2 minuutin ajan. Raakadispersio siirretään suurpainehomogenisoijaan (APAV Gaulin Micron Lab 40), joka on termostoitu noin 90 °C:n lämpötilaan, ja ajetaan 10 kertaa homogenisoijan läpi paineessa 80 MPa (800 15 bar). Homogenisoitu dispersio saa seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen.
Esimerkki 19
Hyvin liikkuvalla surfaktantilla stabiloitujen tri-palmitaatti-SLP:iden valmistus 20 5,0 g tripalmitaattia sulatetaan termostoidussa pul lossa 80 °C:ssa. 600 mg natriumglykokolaattia liuotetaan *. 44,4 g:aan kahdesti tislattua vettä, joka sisältää 1,13 g glyserolia ja 0,01 % tiomersaalia. Vesiliuos kuumennetaan 80 °C:seen ja lisätään sulatteeseen. Valmistetaan raakadis-25 persiota ultraäänikäsittelemällä sondilla noin 5 minuutin I · • ajan. Raakadispersio siirretään termostoituun suurpainehomo- : genisoijaan (APV Gaulin Micron Lab 40) ja ajetaan 8 kertaa ’ · homogenisoijan läpi paineessa 80 MPa (800 bar) . Dispersio saa seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen.
·. 30 SLP-dispersion keskimääräinen (lukumäärän mukaan) partikkelikoko valmistuksen jälkeen on 96,8 nm PCS:llä mää-ritettynä. Kokojakauma on kapea ja monomodaalinen.
Tämä esimerkki osoittaa, että on mahdollista valmis-taa pieniä homogeenisen kokoisia SLP:itä käyttämällä vain 35 yhtä surfaktanttia, kuten sappihapposuolanatriumglykokolaat-tia, edellyttäen että surfaktantti on hyvin liikkuvaa ja • « * 46 114006 muodostaa vesifaasiin stabilointiaineen säiliön aikaansaa-dakseen vasta muodostuneiden pintojen stabiloinnin SLP-matriisin uudelleenkiteytymisen aikana.
Esimerkki 20 5 Eri SLP-dispersioiden pitkäaikaisstabiilisuus
Valmistetaan useita erilaisia SLP-dispersioita esimerkissä 2 kuvatulla menetelmällä. Kaikki dispersiot sisältävät 2,25 % glyserolia isotonisuusaineena ja 0,01 % tiomer-saalia säilöntäaineena. Dispersioiden pitkäaikaisstabiili-10 suus arvostellaan toistetuista kokomittauksista (PCS:llä) 18 kuukauden aikana. Dispersioita varastoidaan jääkaappilämpö-tiloissa. Vertailun vuoksi sisällytetään soijaöljyemul-siojärjestelmä. Taulukossa 4 esitetään yhteenvetona dispersioiden koostumus ja niiden keskimääräiset partikkelikoot 15 varastoinnin aikana.
Taulukko 4
Koostumus (paino-%) Keskimääräinen partikkeli- koko (nm)
Matriisi PI SGC Valmistuksen 18 kuukauden jälkeen kuluttua ·; 10 % TP 1,2 % 0,4 % 125,9 121,6 10 % TP 2,4 % 0,4 % 104,5 111,2 : \ 10 % TP 2,4 % 0,4 % 103, 6 104,4 • · '' .* 9,5 % TP11 0,4 % * ♦ ** * 0,5 % GMS 2,4 % 0,4 % 102,4 102,4 10 % SO 2,4 % 0,4 % 129,6 139,9 ; Lyhenteet: PL = fosfolipidi (Lipoid S 100); SGC = '··’ 20 natriumglykokolaatti; TP = tripalmitaatti; GMS = glyseroli- ;· monostearaatti; SO = soijaöljy.
11 SLP-dispersio sisältää 5 % (suhteessa rasvafaa-siin) sydäntä suojaavaa ubidekarenonilääkettä.
• · · » · » • · » 47 114006
Osoittautuu, että dispersioiden keskimääräinen partikkelikoko pysyy käytämnnöllisesti katsoen muuttumattomana 18 kuukauden varastoinnin ajan. Diten tulokset osoittavat, että lääkkeettömillä ja lääkkeellä panostetuilla SLP-5 dispersioilla on samanlainen pitkäaikaisstabiilisuus kuin lipidiemulsioilla.
Esimerkki 21
Tripalmitaatti-SLP:ien steriilisuodatus 40 ml raakaa SLP-dispersiota, joka koostuu 3 %:sta 10 tripalmitaattia (Dynasan 116, Hiils AG), 1,5 %:sta tyloksapo-lia, 1 %:sta lesitiiniä (Lipoid S 100), 2,25 %:sta glyserolia ja 0,01 %:sta tiomersaalia kahdesti tislatussa vedessä 100 %:iin, valmistetaan esimerkissä 6 kuvatulla menetelmällä. Raakadispersio ajetaan viidesti termostoidun homo-15 genisoijan (APV Micron Lab 40) läpi paineessa 120 MPa (1 200 bar). Puolet erän tilavuudesta saa seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen, kun taas loput suodatetaan steriilin ruis-kusuodattimen (Nalgene SFCA, huokoskoko 0,2 pm) läpi ennen sulatettujen lipidien uudelleenkiteytymislämpötilaan jääh-20 dyttämistä.
Molempien näytteiden partikkelikokojakauma määrite-’· tään PCS:llä. Muuttamattoman näytteen keskimääräinen partik- kelikoko on 56,7 nm ja steriilisuodatetun SLP-dispersion t keskimääräinen partikkelikoko on 53,2 nm, ts. molemmilla , 25 näytteillä on käytämmöllisesti katsoen sama keskimääräinen j partikkelikoko.
: Esimerkki 22 · Tripalmitaatti-SLP:iden sterilointi autoklavoimalla 40 ml raakaa SLP-dispersiota, joka koostuu 3 %:sta ;· 30 tripalmitaattia (Dynasan 116, Hiils AG), 1,8 %:ista lesi- tiiniä (Lipoid S 100), 0,6 %:sta natriumglykokolaattia, * · *’ 2,25 %:sta glyserolia ja 0,01 %:sta tiomersaalia kahdesti .tislatussa vedessä 100 %:iin, valmistetaan esimerkissä 2 ku-,,,1 vatulla menetelmällä. Raakadispersio ajetaan 10 kertaa ter- 35 mostoidun homogenisoijan (APV Micron Lab 40) läpi paineessa I 120 MPa (1 200 bar) .
* · > 48 114006 SLP-dispersio täytetään ennen sulatettujen lipidien uudelleenkiteytymislämpötilaan jäähdyttämistä injektiopulloon ja steriloidaan autokla-voimalla 121 °C:ssa/202,7 kPa (2 atm) 45 minuutin ajan. Au-5 tokiavoitu dispersio saa seistä huoneenlämpötilassa jäähty-äkseen. Siinä ei näy aggregoitumisen merkkejä tai faasin erottumista, ja sen keskimääräinen partikkelikoko on 65,9 nm PCS:llä määritettynä.
Esimerkki 23 10 SLP:iden lyofilisointi 3,5 g tripalmitaattia (Dynasan 116, Huls AG) sulatetaan termostoidussa pullossa 75 °C:ssa ja näytteeseen dis-pergoidaan 1,05 g lesitiiniä (Lipoid S 100, Lipoid KG) ult-raäänikäsittelemällä sondilla. 1,58 g tyloksapolia, 14 g 15 sakkaroosia ja 7 mg tiomersaalia liuotetaan 50 ml:aan kahdesti tislattua vettä, joka on kuumennettu 75 °C:seen, ja vesifaasi lisätään lipidisulatteeseen. Valmistetaan raaka-dispersio ultraäänikäsittelemällä sondilla ja ajetaan sitten viidesti termostoidun suurpainehomogenisoijan (APV Gaulin 20 Micron Lab 40) läpi paineessa 90 Mpa (900 bar). Homogenisoitu dispersio ajetaan 0,2 pm:n steriilisuodattimen läpi.
Dispersio täytetään lyofilisointia varten tasapoh-jäisiin pulloihin, jotka upotetaan minuutin ajaksi nestetyp-peen ja siirretään pakastekuivauskammioon. Näytteitä pakas-25 tekuivataan 36 tunnin ajan tyhjössä esiastialämpötilassa ; ; -40 °C.
: : Pakastekuivaus antaa tulokseksi helposti uudelleen- : I liuotettavia hienoja jauheita. SLP-dispersioiden partikkeli- koko määritetään PCS.-llä ennen lyofilisointia ja lyofilisoi-30 tujen jauheiden kahdesti tislatulla vedellä uudelleenliuo-tuksen jälkeen. Keskimääräinen partikkelikoko ennen lyofilisointia on 79 nm, ja uudelleenliuotetun dispersion keski-, .määräinen partikkelikoko on 87 nm, ts. keskimääräisessä par-it>>: tikkelikoossa ei käytännöllisesti katsoen tapahdu muutosta 35 lyofilisoinnin jälkeen.
» · · » · • · · • · 49 114006
Esimerkki 24
Pinnan modifiointi polymeerejä adsorboimalla 4,0 g tripalmitaattia (Dynasan 116, Hiils AG) sulatetaan termostoidussa pullossa 80 °C:ssa ja sulatteeseen dis-5 pergoidaan 1,6 g soijalesitiiniä (Lipoid S 100) ultraäänikä-sittelemällä sondilla. 35,25 g vesiliuosta, jossa on 0,1 % tiomersaalia, kuumennetaan 80 °C:seen ja lisätään sulatteeseen. Tuotetaan sondilla ultraäänikäsittelemällä raakadis-persio, joka ajetaan sitten viidesti suurpainehomogenisoijan 10 läpi paineessa 120 MPa (1 200 bar) . Dispersio suodatetaan 0,2 pm:n ruiskusuodattimen läpi. Erä jaetaan kolmeen tilavuudeltaan yhtä suureen osaan. Yksi osa laimennetaan samalla määrällä vettä ja varastoidaan 90 °C:ssa fosfolipidillä stabiloidun dispersion hyytymisen estämiseksi uudelleenkiteyty-15 mislämpötilan alapuolelle jäähdytettäessä. Erän toisia kahta osaa inkuboidaan yön yli yhtä suurten tilavuuksien kanssa 6-%:ista (paino/paino) poloksameeri 407- (Pluronic F127, BASF) ja 6-%:ista (paino/paino) poloksamiini 908 (Tetronic 908, BASF) -liuosta, vastaavasti, siten että polymeeriliuos lisä-20 tään SLP-dispersioon ennen SLPriden uudelleenkiteytymisläm-pötilan alapuolelle jäähdyttämistä aikaansaamaan polymeeri-> molekyylien välittömän käytettävissäolon heti pintojen muo- dostuessa uudelleenkiteytymisestä johtuen. Molempien poly-meerien on kuvattu kirjallisuudessa modifioivan laskimon- , 25 sisäisesti annettujen kolloidisten partikkelien biojakaantu- i · • mistä.
i : Tripalmitaatti-SLP:iden pintaominaisuuksien modifi ointi osoitetaan zeetapotentiaalin eroilla. Zeetapotentiaa-lit määritetään laser-Doppler-anemometrialla mikroelektrofo- ;· 30 reesisolussa (Malvern Zetasizer 3) . Tulokset esitetään yh- ·. teenvetona taulukossa 5.
i · 0 • · • » 50 114006
Taulukko 5
Pintamodifioitujen SLP:iden zeetapotentiaali
Koostumus [% (paino/paino)] Zeetapotentiaali ___ [mV] TP PL Polymeeri 5 % 2 % - -29,6 5 % 2 % 3 % F127 -1,9 5 % 2 % 3 % T908 -2,9 5 Lyhenteet: TP = tripalmitaatti, PL = fosfolipidit, F127 pluronic F127, T908 = Tetronic 908.
SLP:iden inkuboinnista poloksameeri- ja poloksa-miinityyppisten blokkikopolymeerien kanssa on tuloksena zee-10 tapotentiaalin aleneminen. Pinnat muuttuvat polymeerien ad sorptiosta johtuen hydrofobisemmiksi. Pinnan hydrofobisuuden kuvataan olevan yksi RES (retikuloendoteelijärjestelmä) -aktiivisuutta ja kolloidisten partikkelien biojakaantumusta .* ohjaavista tekijöistä.
·* 15 Esimerkki 25
Sydäntä suojäävällä ubidekarenonilääkkeellä panos-;· tettujen SLP:iden valmistus ·. Valmistetaan kolme werilaista SLP:iden tyyppiä, jotka sisältävät sydäntä suojaavaa ubidekarenonilääkettä.
> » 20 SLP:illä on taulukossa 6 yhteenvetona esitetyt koostumukset.
Kaikki dispersiot sisältävät 2,25 % glyserolia ja 0,01 % i · .. : tiomersaalia.
• > » ·,,,* Erät 1 ja 2 valmistetaan dispergoimalla lesitiiniä sulatettuun matriisiainesosaan edellä kuvatulla tavalla. Tä- ’!!!_ 25 hän sulatteeseen liuotetaan ubidekarenonia. Kun on lisätty • · T vesifaasia, joka sisältää natriumglykokolaattia, glyserolia ϊ,ί.ί ja tiomersaalia, valmistetaan raakadispersiota ultraäänikä- sittelemällä sondilla. Se siirretään termostoituun homo- • · 51 114006 genisoijaan (APV Micron Lab 40) ja ajetaan kymmenesti homo-genisoiijan läpi paineessa 80 MPa (800 bar). Dispersioiden annetaan seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen.
Erä 3 valmistetaan dispergoimalla lesitiiniä sula-5 tettuun matriisiainesosaan edellä kuvatulla tavalla. Tähän sulatteeseen liuotetaan ubidekarenonia. Kun on lisätty vesi-faasia, joka sisältää tyloksapolia, glyserolia ja tiomersaa-lia, valmistetaan raakadispersiota sondilla ultraäänikäsit-telemällä. Se siirretään termostoituun homogenisoijaan (APV 10 Micron Lab 40) ja ajetaan viidesti homogenisoijän läpi paineessa 120 MPa (1 200 bar). Dispersio saa seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen.
Taulukko 6 15 Ubidekarenon.illa panostetut SLP:t
Erä no. Koostumus Keskimääräinen partikkelikoko 1 10 % TP, 2,4 % PL, 80,2 nm 0,4 % SGC, 1 % Ubi 2 10 % HF, 1,2 % PL, 78,9 nm 0,4 % SGC, 1 % Ubi 1 · 3 3 % TP, 1,5 % Tyl, 46,8 nm i* 1 % PL, 0,2 % Ubi
Lyhenteet: TP = tripalmitaatti, PL = fosfolipidit, SGC = natriumglykokolaatti, Ubi = Ubidekarenoni, HF = kova !· 20 rasva (Witepsol W35), Tyl = Tyloksapoli.
* · · 52 114006
Esimerkki 26
Oksatsepaamilla panostettujen SLP:iden valmistus 7.0 g tripalmitaattia sulatetaan termostoidussa pullossa 80 °C:ssa. Sulatteeseen dispergoidaan 1,68 g lesi- 5 tiiniä ja 140 mg oksatsepaamia ultraäänikäsittelemällä sondilla näytettä. Sulatteeseen lisätään 60 ml kuumennettua ve-sifaasia, joka sisältää 280 mg natriumglykokolaattia, 1,58 g glyserolia ja 7 mg tiomersaalia, ja valmistetaan raakadis-persiota ultraäänikäsittelemällä sondilla. Raakadispersio 10 homogenisoidaan ajamalla 10 kertaa termostoidun suurpaineho-mogenisoijan läpi paineessa 80 MPa (800 bar). Dispersion annetaan seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen. Oksatsepaamilla panostettujen SLP:ien dispersion keskimääräinen partikkelikoko on valmistuksen jälkeen 122,7 nm.
15 Esimerkki 27
Diatsepaamilla panostettujen SLP:iden valmistus ja pitkäaikaisstabiilisuus 4.0 g tripalmitaattia sulatetaan termostoidussa pullossa 80 °C:ssa. Sulatteeseen dispergoidaan 0,96 g lesi- 20 tiiniä ja 120 mg diatsepaamia ultraäänikäsittelemällä sondilla. Sulatteeseen lisätään 35 ml kuumennettua vesifaasia, joka sisältää 160 mg natriumglykokolaattia, 0,9 g glyserolia ja 4 mg tiomersaalia, ja valmistetaan raakadispersio ultraäänikäsittelemällä sondilla. Raakadispersio homogenisoidaan , 25 ajamalla 10 kertaa termostoidun suurpainehomogenisoijan läpi > · : paineessa 80 MPa (800 bar). Dispersio saa seistä huoneenläm- » : pötilassa jäähtyäkseen. Diatsepaamilla panostettujen » ; ·' SLP:iden dispersion keskimääräinen partikkelikoko valmistuk sen jälkeen on 104,6 nm. 12 kuukauden varastoinnin jälkeen j. 30 keskimääräinen partikkelikoko PCS:llä määritettynä on 113,9 nm. Lääkeaineen saostumista varastoinnin aikana ei ha- » väitä makroskooppisesti. Dispersion tutkimukset polarisaa-!;* tiomikroskoopilla tarkkaillun 12 kuukauden ajanjakson aikana >>(ί ei paljasta lääkekiteiden läsnäoloa.
35 * t · < » · » » * » » * · 53 114006
Esimerkki 28
Lidokaiinilla panostettujen SLP:iden valmistus 4.0 g tripalmitaattia sulatetaan termostoidussa pullossa 80 °C:ssa. Sulatteeseen dispergoidaan 0,96 g lesi- 5 tiiniä ja 60 mg lidokaiinia ultraäänikäsittelemällä sondilla. Sulatteeseen lisätään 35 ml kuumennettua vesifaasia, joka sisältää 320 mg natriumglykokolaattia, 0,9 g glyserolia ja 4 mg tiomersaalia, ja valmistetaan raakadispersio ultraäänikäsittelemällä sondilla. Raakadispersio homogenisoidaan 10 ajamalla 10 kertaa termostoidun suurpainehomogenisoijän läpi paineessa 80 MPa (800 bar). Dispersion annetaan seistä huoneenlämpötilassa, jotta se jäähtyisi.
Lidokaiinilla panostettujen SLP:iden dispersion keskimääräinen partikkelikoko valmistuksen jälkeen on 90,4 nm.
15 Esimerkki 29
Prednisolonilla panostettujen SLP:iden valmistus ja pitkäaikaisstabiilisuus 4.0 g tripalmitaattia sulatetaan termostoidussa pullossa 80 °C:ssa. Sulatteeseen dispergoidaan 0,48 g lesi- 20 tiiniä ja 80 mg prednisolonia ultraäänikäsittelemällä sondilla. Sulatteeseen lisätään 36 ml kuumennettua vesifaasia, '· joka sisältää 160 mg natriumglykokolaattia, 0,9 g glyserolia ja 4 mg tiomersaalia, ja valmistetaan raakadispersio ultra- i \ äänikäsittelemällä sondilla. Raakadispersio homogenisoidaan , 25 ajamalla 10 kertaa termostoidun suurpainehomogenisoijän läpi • · 1 paineessa 80 MPa (800 bar) . Dispersion annetaan seistä huo- t · : neenlämpötilassa, jotta se jäähtyisi. Prednisolonilla panos- V · tettujen SLPriden dispersion keskimääräinen partikkelikoko valmistuksen jälkeen on 118,3 nm. 12 kuukauden varastoinnin ·. 30 jälkeen keskimääräinen partikkelikoko PCS:llä määritettynä , >. on 124,2 nm. Lääkeaineen saostumista varastoinnin aikana ei * · havaita makroskooppisesti. Dispersion tutkimukset polarisaa-tiomikroskoopilla tarkkaillun 12 kuukauden ajanjakson aikana k 1 ‘t '· ei paljasta lääkekiteiden läsnäoloa.
.V. 35 • i ·
* I
· 54 114006
Esimerkki 30
Kortisonilla panostettujen SLP:iden valmistus
Valmistetaan neljää erilaista SLP:ien tyyppiä, jotka sisältävät kortisonia. SLP:iden koostumukset esitetään yh-5 teenvetona taulukossa 7. Kaikki dispersiot sisältävät 2,25 % glyserolia ja 0,01 tiomersaalia.
Erät 1 ja 2 valmistetaan dispergoimalla lesitiiniä sulatettuun matriisiainesosaan edellä kuvatulla tavalla. Tähän sulatteeseen liuotetaan kortisonia. Kun on lisätty vesi-10 faasia, joka sisältää natriumglykokolaattia, glyserolia ja tiomersaalia, valmistetaan raakadispersiota ultraäänikäsit-telemällä sondilla. Se siirretään termostoituun homogenisoi-jaan (APV Micron Lab 40) ja ajetaan 10 kertaa homogenisoijän läpi. Dispersioiden annetaan seistä huoneenlämpötilassa, 15 jotta ne jäähtyisivät.
Erä 3 valmistetaan dispergoimalla lesitiiniä edellä kuvattuun sulatettuun matriisiainesosaan. Tähän sulatteeseen lisätään kortisonia. Kun on lisätty vesifaasia, joka sisältää poloksameeriä (Pluronic F68), glyserolia ja tiomersaa-20 lia, valmistetaan raakadispersio ultraäänikäsittelemällä sondilla. Se siirretään termostoituun homogenisoijaan (APV Micron Lab 40) ja ajetaan viidesti homogenisoijän läpi pai-neessa 120 MPa (1 200 bar). Dispersio saa seistä huoneenläm-pötilassa, jotta se jäähtyisi.
, 25 Erä 4 valmistetaan dispergoimalla lesitiiniä edellä • kuvattuun sulatettuun matriisiainesosaan. Tähän sulatteeseen : : liuotetaan kortisonia. Kun on lisätty vesifaasia, joka si- V * sältää tyloksapolia, glyserolia ja tiomersaalia, valmiste taan raakadispersiota ultraäänikäsittelemällä sondilla. Se 30 siirretään termostoituun homogenisoijaan (APV Micron Lab 40) ja ajetaan viidesti homogenisoi jän läpi paineessa 120 MPa (1
» I
• 200 bar). Dispersion annetaan seistä huoneenlämpötilassa, jotta se jäähtyisi.
• · · • · · • > · »Il • · 55 114006
Taulukko 7
Kortisonilla panostetut tripalmitaatti-SLP:t
Erä Koostumus Keskimääräinen no. partikkelikoko 1 10 % TP, 1,2 % PL, 0,4 % SGC, 124,2 nm 0,2 % Cort 2 3 % TP, 1,8 % PL, 0,6 % SGC, 67,3 nm 0,3 % Cort 3 10 % TP, 4,5 % Plu, 3 % PL, 70,5 nm 0,1 % Cort 4 3 % TP, 1,5 % Tyl, 1 % PL, 48,5 nm 0,1 % Cort 5 Lyhenteet: TP = tripalmitaatti, PL = fosfolipidit, SGC = natriumglykokolaatti, Cort = kortisoni, Plu = Pluronic F68, Tyl = tyloksapoli.
. Esimerkki 31 10 Retinolilla (A-vitamiinilla) panostetut tripalmi- taatti-SLP: t 1,0 g tripalmitaattia (Dynasan 116, Hiils AG) sulate-:* taan termostoidussa pullossa 80 °C:ssa. Sulatteeseen liuote- taan 60 mg retinolia (A-vitamiini-alkoholi > 99 %, Fluka) .
, 15 Sulatteeseen dispergoidaan 300 mg soijalesitiiniä (Lipoid S
* 100) ultraäänikäsittelemällä sondilla, kunnes dispersio , näyttää optisesti kirkkaalta. 450 mg poloksameeri 407:ää j (PluronicTM F127, BASF) liuotetaan 29,0 g:aan kahdesti tis lattua vettä. Vesifaasi kuumennetaan 80 °C:n lämpötilaan ja ··· 20 lisätään sulatteeseen. Valmistetaan hieno dispersio ultraää- nikäsittelemällä sondilla 20 minuutin ajan. Dispersio suoda- » · '1' tetaan 0,2 pm:n ruiskusuodattimella ultraäänisondista irron- neen metallin poistamiseksi. Dispersio saa seistä huoneen- •'/j lämpötilassa jäähtyäkseen.
56 114006
Keskimääräinen lukukeskimääräinen partikkelikoko A-vitamiinilla panostettujen tripalmitaatti-SLP:iden valmistuksen jälkeen on 98,5 nm PCS:llä määritettynä.
Esimerkki 32 5 Fytomenadionilla (K3-vitamiini) panostettujen tri palmitaatti-SLP: iden valmistus 1,0 g tripalmitaattia (Dynasan 116, Hiils AG) sulatetaan termostoidussa pullossa 80 °C:seen. Sulatteeseen dis-pergoidaan 60 mg fytomenadionia (Kj-vitamiini, Sigma) ja 10 300 mg soijalesitiiniä (Lipoid S 100) ultraäänikäsittelemäl- lä sondilla, kunnes dispersio näyttää optisesti kirkkaalta.
450 mg poloksameeri 407:ää (Pluronic F127, BASF) liuotetaan 28,7 g:aan kahdesti tislattua vettä. Vesifaasi kuumennetaan 80 °C:seen ja lisätään sulatteeseen. Valmistetaan hienoa 15 dispersiota ultraäänikäsittelemällä sondilla 20 minuutin ajan. Dispersio suodatetaan 0,2 pm:n ruiskusuodattimen läpi ultraäänisondista irronneen metallin poistamiseksi. Dispersio saa seistä huoneenlämpötilassa, jotta se jäähtyisi. Lukukeskimääräinen partikkelikoko K3-vitamiinilla panostettu-20 jen tripalmitaatti-SLP:iden valmistuksen jälkeen on 86,8 nm PCS:llä määritettynä.
Esimerkki 33
Estramustiinilla panostettujen tripalmitaatti-SLP:iden valmistus , 25 7,0 g tripalmitaattia (Dynasan 116, Hiils AG) sulate- • taan termostoidussa pullossa 80 °C:ssa. Sulatteeseen disper- : : goidaan 1,68 g soijalesitiiniä (Lipoid S 100) ultraäänikä- V ' sittelemällä sondilla, kunnes dispersio näyttää optisesti kirkkaalta. Tripalmitaatti/lesitiinidispersioon liuotetaan 30 40 mg estramustiinia. Liuotetaan 0,42 g natriumglykokolaat- t » . » .·1. tia ja 1,58 g glyserolia 60 g:aan kahdesti tislattua vettä.
• · V Vesifaasi kuumennetaan 80 °C:seen ja lisätään sulatteeseen. Valmistetaan raakaemulsio ultraäänikäsittelemällä sondilla • 1 » ’>t "· noin 2 minuutin ajan. Raakaemulsio siirretään termostoituun .·)·, 35 suurpainehomogenisoijaan (APV Gaulin Micron Lab 40) ja aje- III • » • I • · · · 57 114006 taan 10 kertaa homogenisoi jän läpi paineessa 80 MPa (800 bar). Dispersio saa seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen.
Esimerkki 34
Eri SLP:iden fysikaalinen tila kehonlämpötilassa 5 Valmistetaan kaksi erää SLPritä eri mat- riisiainesosista esimerkissä 2 kuvatulla menetelmällä. Erä 1 koostuu 10 %:sta tripalmitaattia, 0,5 %:sta ubidekarenonia, 1,2 %:sta soijalesitiiniä (Lipoid S 100, Lipoid KG), 0,4 %:sta natriumglykokolaattia, 2,25 %:sta glyserolia, 10 0,01 %:sta tiomersaalia ja kahdesti tislatusta vedestä 100 %:iin (painon mukaan). Erä 2 koostuu 10 %:sta kovaa rasvaa (Witepsoi™ W35, Huls AG), 0,5 %:sta ubidekarenonia, 1,2 %:sta soijalesitiiniä (Lipoid S 100, Lipoid KG), 0,4 %: sta natriumglykokolaattia, 2,25 %:sta glyserolia, 0,01 %: sta 15 tiomersaalia ja kahdesti tislatusta vedestä 100 %:iin (painon mukaan).
Matriisiainesosien fysikaalinen tila määritetään "synchrotron radiation" -röntgendiffraktiolla 20 °C:n lämpötilassa ja 38 °C:n lämpötilassa. Näytteet sijoitetaan ter-20 mostoituihin näytepidikkeisiin. Diffraktiokuvia rekisteröidään kulloinkin 180 sekunnin ajan. Kuviossa 15a osoitetaan, että molemmat SLP:iden erät ovat kiteisiä huoneenlämpötilas-sa (20 °C). Etäisyydet vastaavat β-kiteisiä polymorfeja.
\ Tripalmitaatti-SLP:t ovat edelleen kiteisiä kehonlämpötilas- * , 25 sa (38 °C) , kun taas kovarasva-SLP: illä ei voida havaita ! · heijastumia, ts. ne ovat amorfisia ja sulaneita (kuvio 15b).
: Näiden SLPriden erilaiset fysikaaliset tilat kehonlämpöti- *, · lassa aiheuttavat erilaisen biofarmaseuttisen käyttäytymisen suhteessa sisällytettyjen lääkkeiden tai bioaktiivisten ai-·· 30 neiden vapautumiseen. Kehonlämpötilassa sulaneilla SLP:illä on pohjimmiltaan tavanomaisille lipidiemulsioille tyypilli- > · set vapautumisominaispiirteet. Johtuen lääkemolekyylien va- ...I paasta diffuusiosta nestemäiseen lipidiin lääke voi vapautua vehikkelistä suhteellisen nopeasti. Vastakohtana SLP:t, jot-35 ka ovat kehonlämpötilassa kiinteitä, aiheuttavat sisällytet- I tyjen lääkkeiden jatkuvan vapautumisen. Koska lääkemolekyy- • » · • · 58 114006 lit ovat immobilisoituina kiinteässä matriisissa, lääkkeen vapautuminen ei ole diffuusion kontrolloimaa, vaan riippuu kiinteän lipidiimatriisin hajoamisesta kehossa ja on sen vuoksi viivästynyttä.
5 Esimerkki 35 PBA:ien valmistus mikonatsolista 0,4 g mikonatsolia sulatetaan termostoidussa pullossa 90 °C:ssa. Sulatteeseen dispergoidaan 0,24 g lesitiiniä (Lipoid S 100) ultraäänikäsittelemällä sondilla, kunnes dis-10 persio näyttää optisesti kirkkaalta. 0,9 g glyserolia, 80 mg natriumglykokolaattia ja 4 mg tiomersaalia liuotetaan 38,5 ml:aan kahdesti tislattua vettä ja kuumennetaan 90 °C:seen. Vesifaasiin lisätään mikonatsoli/lesitiinisulaa ja tuotetaan raakadispersio ultraäänikäsittelemällä sondilla 15 5 minuutin ajan. Raakadispersio siirretään termostoituun suurpainehomogenisoijaan (APV Gaulin Micron Lab 40) ja ajetaan 10 kertaa homogenisoijän läpi paineessa 80 MPa (800 bar) . PBA-dispersio saa seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen.
20 Sulatettu mikonatsoli kiteytyy uudelleen jäähtyes- sään ja muodostaa mikonatsolimikropartikkelien suspensiota. Mikonatsoli-PBA:iden keskimääräinen partikkelikoko (tilavuu-den mukaan) on 21,8 pm laserdiffraktometrialla määritettynä. Mikonatsoli-PBA:iden kerrostuma on helposti uudelleendisper-, 25 goitavissa keveällä sekoituksella.
i · * Esimerkki 36 » . : PBA:iden valmistus ibuprofeenista • · V ί 1,2 g ibuprofeenia sulatetaan termostoidussa pullos sa 85 °C:ssa. Sulatteeseen dispergoidaan 0,72 g lesitiiniä j. 30 (Lipoid S 100) ultaäänikäsittelemällä sondilla, kunnes dis- ,···. persio näyttää optisesti kirkkaalta. 0,9 g glyserolia, t · "·' 240 mg natriumglykokolaattia ja 4 mg tiomersaalia liuotetaan 37 ml:aan kahdesti tislattua vettä ja kuumennetaan » i » *>(>i 85 °C:seen. Vesifaasi lisätään ibuprofee- 35 ni/lesitiinisulatteeseen ja tuotetaan raakadispersio ultra- * · · .* äänikäsittelemällä sondilla 5 minuutin ajan. Raakadispersio • · t • · 59 114006 siirretään termostoituun suurpainehomogenisoijaan (APV Gau-lin Micron Lab 40) ja ajetaan kuudesti homogenisoijän läpi paineessa 80 MPa (800 bar). PBA-dispersio saa seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen.
5 Sulatettu ibuprofeeni kiteytyy uudelleen jäähtyes- sään ja muodostaa ibuprofeenimikropartikkelien suspensiota. Keskimääräinen partikkelikoko (tilavuuden mukaan) on 61,4 pm laserdiffraktometrialla määritettynä. Ibuprofeeni-PBA:iden kerrostuma on helposti uudelleendispergoitavissa keveälla 10 sekoituksella.
Esimerkki 37
Ibuprofeeni-ΡΒΆ:iden liukenemisnopeus
Esimerkin 36 ibuprofeeni-PBA:iden liukenemisnopeus mitataan laserdiffraktometrissä (Malvern Mastersizer MS20) 15 tarkkailemalla nk. hämärtymisen vaimenemisella 10 minuutin aikana. Hämärtyminen on mitta siroamattoman laservalon pienentyneen intensiteetin mittanäytteellä ja on suhteellinen partikkelien konsentraatioon lasersäteessä. Rinnan voidaan mitata partikkelikoko. Ibuprofeeni-PBA-näyte laimennetaan 20 mittausta varten vedellä ja dispergoidaan magneettisekoitti-mella mittaussolussa, joka on sijoitettu lasersädelinjaan. Kuviossa 16 esitetään ibuprofeeni-PBA:ien näytteen hämärty-misen vaimeneminen ja partikkelikoko. 10 minuutin sisällä hämärtyminen on vaimentunut nollaan, ts. ei ole havaittavaa 25 partikkelien määrää, mikä viittaa PBAriden täydelliseen liu- . * : kenemiseen. Käsittelemättömän raaka-aineibuprofeenin liuke- t : nemista ei voida mitata tällä tekniikalla, koska aine on ! vain huonosti vedellä kostutettavissa.
Esimerkki 38 U 30 PBAuien valmistus lidokaiinista ,<·>, 1,2 g lidokaiinia sulatetaan termostoidussa pullossa 80 °C:ssa. 1,2 g tyloksapolia liuotetaan 37,6 ml:aan kahdesti* ti tislattua vettä ja kuumennetaan 80 °C:seen. Vesifaasi li- » t » ί : sätään lidokaiinisulatteeseen ja tuotetaan raakadispersio 35 ultraäänikäsittelemällä sondilla 2 minuutin ajan. Raakadis- I I · ) *, persio siirretään termostoituun suurpainehomogenisoi jaan I I )
» I
• » 60 114006 (APV Gaulin Micron Lab 40) ja ajetaan viidesti homogenisoi-jan läpi paineessa 120 MPa (1 200 bar) . PBA-dispersio saa seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen.
Sulatettu lidokaiini kiteytyy jäähtyessään uudelleen δ hienoiksi neuloiksi ja muodostaa lidokaiinimikropartikkelien suspensiota. Kuviossa 17 esitetään polarisaatiomikroskooppi-kuva suspendoiduista lidokaiinineulasista. Raaka-ainelidokaiiniemäksen (Synopharm) partikkelimuoto on erilainen kuin lidokaiini-PBA:iden, kuten kuviossa 18 osoitetaan 10 polarisaatiomikroskooppikuvassa.
Lidokaiini-PBA:iden keskimääräinen partikkelikoko (tilavuuden mukaan) on 174,2 pm laserdiffraktometrialla määritettynä. Suurin havaittu partikkelikoko on 400 pm. Lidokaiini-PBA: iden kerrostuma on dispergoitavissa helposti uudel-15 leen keveästi sekoittamalla. Veden lisääminen PBA:ihin joh taa partikkelien nopeaan liukenemiseen. Vastakohtana lidoka-iiniraaka-aine on vain huonosti veteen liukenevaa ja liu-kenemisnopeus on paljon pienempi. Lidokaiini-PBA:iden suuri liukenemisnopeus on seurausta partikkelien modifioiduista 20 pintaominaisuuksista ja hienojakoiseksi dispergoidusta ti lasta. Nopeasta liukenemisesta johtuen liukenemisnopeuden määritys esimerkissä 37 kuvatulla tavalla ei ole mahdollis-ta.
• Esimerkki 39 » · t 25 PBA:iden valmistus kolekalsiferolista (D3-vitamiini) - · * 0,8 g kolekalsiferolia sulatetaan termostoidussa i : pullossa 95 °C:ssa. Sulatteeseen dispergoidaan 120 mg soija- ·, · lesitiiniä (Lipoid S 100) ultraäänikäsittelemällä sondilla, kunnes dispersio näyttää optisesti kirkkaalta. 40 mg natri-;· 30 umglykokolaattia ja 0,9 g glyserolia liuotetaan 37,92 ml:aan ·. kahdesti tislattua vettä ja kuumennetaan 95 °C:seen. Vesi- faasi lisätään kolekalsiferoli/lesitiinidispersioon ja tuo-: tetaan raakadispersio ultraäänikäsittelemällä sondilla
I I I
5 minuutin ajan. Raakadispersio siirretään termostoituun 35 suurpainehomogenisoijaan (APV Gaulin Micron Lab 40) ja aje- » · · ! taan 8 kertaa homogenisoijassa paineessa 120 MPa (1 » · 61 114006 200 bar). PBA-dispersio saa seistä huoneenlämpötilassa jääh-tyäkseen.
Kolekalsiferoli-PBA:iden lukukeskimääräinen partikkelikoko valmistuksen jälkeen on 325,1 nm PCS:llä määritet-5 tynä.
Esimerkki 40 PBAiiden valmistus estramustiinista 2 g estramustiinia sulatetaan termostoidussa pullossa 105 °C:n lämpötilassa. Sulatteeseen dispergoidaan 0,8 g 10 soijalesitiiniä (Lipoid S 100) ultaräänikäsittelemällä son dilla, kunnes dispersio vaikuttaa optisesti kirkkaalta.
0,2 g natriumglykokolaattia ja 0,9 g glyserolia liuotetaan 36,1 g:aan kahdesti tislattua vettä. Vesifaasi kuumennetaan 95 °C:seen ja lisätään sulatteeseen. Valmistetaaan raaka-15 emulsiota ultraäänikäsittelemällä sondilla noin 5 minuutin ajan. Raakaemulsio siirretään termostoituun suurpainehomo-genisoijaan (APV Gaulin Micron Lab 40) ja ajetaan viidesti homogenisoijän läpi paineessa 120 MPa (1 200 bar). Dispersio saa seistä huoneenlämpötilassa jäähtyäkseen.
* » · *
t I
* · * » ·
• I
ί · i * I I » i i » » 62 114006
Piirrosten selitykset
Kuvio 1 Transmissioelektronimikroskooppikuva esimerkin 1 tripalmitaatti-SLP:istä 5 kuukauden huoneenlämpö-tilassa varastoinnin jälkeen. Palkki edustaa 5 400 nm:ää.
Kuvio 2 DSC (Differential scanning calorimetric) -termogrammi a) puhtaasta tripalmitaatista ja b) esimerkin 1 tripalmitaatti-SLP:istä. Muutoshuiput viittaavat β-kiteisen polymorfin sulamiseen.
10 Kuvio 3 Esimerkin 2 tripalmitaatti-SLP:iden "Synchrotron radiation" -laajakulmaröntgendiffraktikuva. Heijastumat vastaavat β-kiteistä polymorfia.
Kuvio 4 Esimerkin 5 epästabiilien kovarasva-SLP:iden transmissioelektronimikroskooppikuva. SLP- 15 dispersio hyytyi varastoitaessa muodostaen kolmi ulotteisen verkoston. Palkki vastaa 1 000 nm:ää.
Kuvio 5 Esimerkin 1 tripalmitaatti-SLP:iden partikkelikoko jakauma 15 kuukauden varastoinnin jälkeen. Kuva edustaa monikulma-PCS-mittauksen tulosta.
20 Kuvio 6 10-%:isen tripalmitaatti-SLP-dispersion PCS- partikkelikokojakauma verrattuna kaupallisen ·'. 10-% risen lipidiemulsion Intralipid® PCS- partikkelikoko j akaumaan.
Kuvio 7 Mikrofluidisointiajan vaikutus esimerkin 3 kova- , 25 rasva-SLP:iden keskimääräiseen partikkelikokoon.
- · · • Kuvio 8 Stabiilisuus esimerkin 3 kovarasva-SLP:itä varas- » : toitaessa ilmaistuna keskimääräisen partikkeli- » : koon kehittymisenä varastointiajän funktiona (tarkkailuajanjakso: 12 kuukautta).
·· 30 Kuvio 9 Homogenisointipaineen vaikutus tripalmitaatti- ,‘ ·. SLPriden keskimääräiseen partikkelikokoon.
* Kuvio 10 Homogenisointiajojen lukumäärän vaikutus tripal- mitaatti-SLP:iden keskimääräiseen partikkeliko- • '· i ,,,ί koon (nro 0 vastaa raakadispersiota, joka on val- 35 mistettu ultraäänikäsittelemällä sondilla).
63 114006
Kuvio 11 Sonikointiajan vaikutus sondilla ultyraäänikäsit-telemällä valmuistettujen tripalmitaatti-SLP:iden keskimääräiseen partikkelikokoon.
Kuvio 12 Emulgoimisaineen tyypin ja määrän vaikutus esi- 5 merkin 13 mukaan valmistettujen tripalmitaatti- SLP: iden keskimääräiseen partikkelikokoon.
Kuvio 13 Sappihapposuolojen vaikutus apuemulgoimisaineena esimerkin 14 eri fosfolipidillä stabiloitujen SLP-dispersioiden keskimääräiseen partikkeliko-10 koon.
Kuvio 14 Esimerkin 15 trimyristaatti-SLP:iden partikkeli-kokojakauma laserdiffraktometrialla määritettynä.
Kuvio 15 Eri lääkkeillä panostettujen SLP:iden fysikaalinen tila a) 20 °C:ssa ja b) 38 °C:n lämpötilassa 15 "synchrotron radiation" laajakulmaröntgendiffraktiolla määritettynä.
Kuvio 16 Esimerkin 37 ibuprofeeni-PBA:iden liukenemisnope-us.
Kuvio 17 Esimerkin 38 lidokaiini-PBA:iden polarisaatiomik-20 roskooppikuva (suurennos: 150 x).
Kuvio 18 Lidokaiini-PBA:iden valmistukseen käytetyn lido-kaiiniraaka-aineen polarisaatiomikroskooppikuva (suurennos: 150 x) .
- · t 1 * i · ·

Claims (16)

64 114006
1. Menetelmä veteenliukenemattomien tai veteen huonosti liukenevien, farmakologisesti hyväksyttävien, huoneen- 5 lämpötilassa kiinteiden aineiden emulgoimiseksi, jotka ovat lipidiä/lipidejä, jonka/joiden sulamispiste(et) edullisesti on/ovat 30 - 120 °C tai jotka ovat bioaktiivisia, tunnettu siitä, että suoritetaan seuraavat vaiheet: a. kiinteä aine tai kiinteiden aineisen seos sulatetaan, 10 b. yksi tai useampi lääkeaine tai bioaktiivinen aine lisätään kiinteään aineeseen tai kiinteiden aineiden seokseen jos aine on lipidi, c. kuumennetaan dispersioväliaine suunnilleen samaan lämpötilaan kuin sulatettu kiinteä aine tai kiinteiden ai- 15 neiden seos, d. lisätään dispersioväliaineeseen yhtä tai useaa hyvin liikkuvaa vesiliukoista tai veteendispergoituvaa stabilointiainetta, joka ei muodosta dispersioväliaineeseen erillistä faasia niin, että hyvin liikkuvien stabiloin- 20 tiaineiden määrä on, emulgoinnin jälkeen, riittävä sta biloimaan juuri muodostuneet pinnat uudelleenkoteytymi-·'; sen aikana, e. sulatettu aine tai aineiden seos ja dispersioväliaine » t; emulgoidaan nestefaasiin mahdollisesti esisekoittamalla , 25 ultraäänikäsittelyllä, suurinopeussekoituksella tai kä- ‘ sin ravistellen, ja sitten pakollisella suurpainehomo- • '· genisoinnilla, » v · f. homogenisoidun dispersion annetaan jäähtyä, kunnes dis- pergoitujen aineiden uudelleenkiteytymisen kautta ήπιοί» 30 dostuu anisometrisiä kiinteitä partikkeleita, ja kun aine on lipidi suoritetaan muuttaminen stabiiliksi po-• lymorfiseksi modifikaatioksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa d. lisätään vielä ,V. 35 yhtä tai useampaa lipidiin liukenevaa tai dispergoituvaa 1. stabilointiainetta sulaan aineeseen tai aineseokseen. • » 65 114006
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että homogenisoitu dispersio ajetaan suodattimen läpi ennen uudelleenkiteytymislämpötilan alle jäähdyttämistä erillisten partikkelien muodossa olevien kon- 5 taminaatioiden poistamiseksi sillä lailla, että suodattimen huokoskoko valitaan riittävän suureksi, ettei se pidätä emulgoitujen, sulatettujen aineiden partikkeleita.
4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aine tai aineiden seos on 10 lipidiä/lipidejä, joka/jotka on edullisesti muodostettu pit- käketjuisten rasvahappojen mono-, di- ja triglyserideistä; hydrogenoiduista kasvisöljyistä; rasvahapoista ja niiden estereistä; rasva-alkoholeista ja niiden estereistä ja eettereistä; luonnollisista tai synteettisistä vahoista, kuten 15 mehiläisvaha ja karnaubavaha; vaha-alkoholeista ja niiden estereistä, steroleista, kuten kolesteroli ja sen esterit, kovista paratiineista tai edellä mainittujen lipidien seoksista .
5. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetel-20 mä, tunnettu siitä, että aine tai aineiden seos on bioaktiivista ainetta/bioaktiivisia aineita tai lääkettä/ lääkkeitä, jo (i) 11a on edullisesti alhainen hyötyosuus ja/tai jo(t)ka imeytyy/imeytyvät huonosti suolesta, ja jon- • » ka/joiden sulamispiste(et) on/ovat edullisesti alle 100 °C . 25 tai voidaan alentaa alle 100 °C:seen apuaineita lisäämällä, t · edullisesti puudutusaineita ja narkoottisia aineita, kuten • butanilikaiini, fomokaiini, isobutambeeni, lidokaiini, riso- » · kaiini, pseudokokaiini, prilokaiini, tetrakaiini, trimekaii-ni, tropakokaiini, ja etomidaatti; antikolinergisiä aineita, · 30 kuten metikseeni ja profenamiini; masennusta ehkäiseviä lääkkeitä, keskushermostoa stimuloivia lääkkeitä ja neuro-leptejä, kuten alimenatsiini, binedaliini, peratsiini, kloo-ripromatsiini, fenpentadioli, fenanisoli, mebenatsiini, me-,tyylifenidaatti, tioridatsiini, toloksatoni ja trimipramidi; 35 epilepsialääkkeitä, kuten dimetadioni ja niketamidi; antimy-kootteja, kuten butokonatsoli, kloorifenesiini, etisatsoli, • · 66 114006 eksalamidi, presilosiini ja mikonatsoli; antiflogistisia aineita, kuten butibufeeni ja ibuprofeeni; bronkodilaattorei-ta, kuten bamifylliini; sydän- ja verisuonisairauslääkkeitä, kuten alprenololi, butobensiini, klooridiatsoli, heksoben-5 diini, nikofibraatti, penbutololi, pirmenoli, prenyyliamii-ni, prokaiiniamidi, propatyylinitraatti, sulkotidiili, toli-prololi, ksidbendoli ja viquidile; sytostaattisia aineita, kuten asperliini, klorambusiili, mitotaani, estramustiini, taksoli, penklomediini ja trofosfamidi; verekkyyslääkkeitä, 10 kuten kapsaisiini ja metyylinikotinaatti, lipidinalentajia, kuten nikoklonaatti, oksprenololi pirifibraatti, simfibraat-ti ja tiadenoli; spasmolyyttejä, kuten aminopromatsiini, ka-roneriini, difemeriini, fenkarbamidi, tiropramidi ja moksa-veriini; testosteronijohdannaisia, kuten testosteronienan-15 taatti ja testosteroni(4-metyylipentanoaatti); rauhoittavia lääkkeitä, kuten atsaperoni ja buramaatti; viruksen kasvun pysäyttäviä aineita, kuten arildoni; A- vitamiinijohdannaisia, kuten retinoli, retinoliasetaatti ja retinolipalmitaatti; E-vitamiinijohdannaisia, kuten tokofe-20 roliasetaatti, tokoferolisukkinaatti ja tokoferolinikoti-naatti; menadioni; kolekalsiferoli; insektisidejä, pes-·'; tisidejä ja herbisidejä, kuten asefaatti, kyflutriini, at- sinfossimetyyli, kypermetriini, substituoidut fenyylitiofos-faatit, fenklofosi, permetriini, piperonaali, tetrametriini . 25 ja/tai trifluraliini.
6. Jonkin edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen : menetelmä, tunnettu siitä, että partikkelien pinta- » ·, · ominaispiirteitä modifioidaan homogenisoinnin jälkeen par tikkelien biojakaantumisen kontrolloimiseksi, edullisesti ;· 30 adsorboimalla polymeerejä tai dialysopimalla vesiliukoisia . surfaktantteja. * ·
7. Jonkin edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen .menetelmä, tunnettu siitä, että dispersiota sekoi-yj tetaan jäähdytyksen aikana, kuten magneettisekoittimen avul- .v. 35 la. • · 67 114006
8. Jonkin edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että dispersioväliaine on farmakologisesti hyväksyttävää nestettä, joka ei liuota ainetta tai aineiden seosta, erityisesti vettä, etanolia, 5 propyleeniglykolia, dimetyylisulfoksidia (DMSO) ja/tai me-tyyli-isobutyyli-ketonia, edullisesti vettä.
9. Jonkin patenttivaatimuksista 2-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että stabilointiaine tai stabilointiaineet ovat amfifaattisia yhdisteitä, erityisesti 10 ionisia ja ionittomia surfaktantteja, edullisesti luonnollisesti esiintyviä samoin kuin synteettisiä fosfolipidejä, niiden hydrogenoituja johdannaisia ja seoksia, sfingolipide-jä ja glykosfingolipidejä; fysiologisia sappihapposuoloja, kuten natriumkolaatti, natriumdehydrokolaatti, natriumdeok-15 sikolaatti, natriumglykokolaatti ja natriumtaurokolaatti; tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä rasvahappoja tai rasva-alkoholeja; etoksyloituja rasvahappoja tai rasva-alkoholeja ja niiden estereitä ja eettereitä; alkyyliaryyli-polyeetterialkoholeja, kuten tyloksapoli; sokerien tai soke-20 rialkoholien estereitä ja eettereitä rasvahappojen tai rasva-alkoholien kanssa; asetyloituja tai etoksyloituja mono-ja diglyseridejä; synteettisiä biohajoavia polymeerejä, ku-:. ten polyoksietyleenin ja polyoksipropyleenioksidin blokkiko- t. polymeerejä; etoksyloituja sorbitaaniestereitä tai sorbi- . 25 taanieettereitä; ja/tai aminohappoja, polypeptidejä ja/tai proteiineja, kuten gelatiini ja albumiini, tai kahden tai ! useamman edellä mainitun stabilointiaineen yhdistelmä.
·, · 10. Jonkin patenttivaatimuksista 2-9 mukainen me netelmä, tunnettu siitä, että stabilointiaine tai ;· 30 stabilointiaineet on/ovat fosfolipidien ja sappihapposuolo- .jen yhdistelmää.
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, ·.! tunnettu siitä, että fosf olipidien moolisuhde sappi- happosuoloihin on 2:1 tai yli. ,y, 35
12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen me- * > · . netelmä, tunnettu siitä, että stabilointiaine tai * » i 68 114006 stabilointiaineet on/ovat fosfolipidien ja natriumglykoko-laatin yhdistelmää moolisuhteessa välillä 2:1 ja 4:1.
13. Jonkin patenttivaatimuksista 10 - 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että dispersioväliaine 5 sisältää isotonisuusaineita, edullisesti glyserolia, ja/ tai kryosuoja-aineita, edullisesti sokereita tai sokerialkohole-ja.
14. Jonkin edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että dispersioväli- 10 aine sisältää yhtä tai useaa seuraavista lisäaineista: vesiliukoiset tai veteendispergoituvat stabilointiaineet; iso-tonisuusaineet, edullisesti glyseroli tai ksylitoli; kryo-suoja-aineet, edullisesti sakkaroosi, glukoosi, maltoosi tai trehaloosi; elektrolyytit; puskurit; flokkuloitumisenestoai- 15 neet, edullisesti natriumsitraatti, natriumpyrofosfaatti tai natriumdodekyylisulfaatti; ja säilöntäaineet.
15. Jonkin edeltävistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että dispersio steriloidaan, edullisesti autoklavoimalla tai steriilisuodatta- 20 maila ennen dispersion jäähdyttämistä sulatettujen lipidien uudelleenkiteytymislämpötilan alapuolelle.
16. Jonkin edeltävistä patenttivaatimuksista mukai- nen menetelmä, tunnettu siitä, että dispersioväli-i _· aineen tilavuutta pienennetään seuraavassa vaiheessa, edul- . 25 lisesti haihduttamalla, tai poistetaan suodattamalla, ult- ' · rasuodattamalla tai pakastekuivaamalla, jolloin saadaan nes- . : teettömiä partikkeleita, jotka voidaan liuottaa uudelleen V · ennen käyttöä. > * I ' h * · * r > » · * · » » » » » 69 114006
FI954143A 1993-03-05 1995-09-04 Menetelmiä kiinteiden lipidihiukkasten ja bioaktiivisten aineiden hiukkasten valmistamiseksi FI114006B (fi)

Applications Claiming Priority (6)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US2750193A 1993-03-05 1993-03-05
CA2091152 1993-03-05
US2750193 1993-03-05
CA002091152A CA2091152C (en) 1993-03-05 1993-03-05 Solid lipid particles, particles of bioactive agents and methods for the manfuacture and use thereof
SE9400185 1994-01-21
PCT/SE1994/000185 WO1994020072A1 (en) 1993-03-05 1994-03-04 Solid lipid particles, particles of bioactive agents and methods for the manufacture and use thereof

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI954143A0 FI954143A0 (fi) 1995-09-04
FI954143A FI954143A (fi) 1995-10-19
FI114006B true FI114006B (fi) 2004-07-30

Family

ID=25675967

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI954143A FI114006B (fi) 1993-03-05 1995-09-04 Menetelmiä kiinteiden lipidihiukkasten ja bioaktiivisten aineiden hiukkasten valmistamiseksi

Country Status (13)

Country Link
EP (1) EP0687172B1 (fi)
JP (2) JP3916249B2 (fi)
AT (1) ATE228821T1 (fi)
AU (1) AU676279B2 (fi)
CA (1) CA2091152C (fi)
DE (1) DE69431831T2 (fi)
DK (1) DK0687172T3 (fi)
ES (1) ES2190439T3 (fi)
FI (1) FI114006B (fi)
NO (1) NO314285B1 (fi)
NZ (1) NZ262541A (fi)
PT (1) PT687172E (fi)
WO (1) WO1994020072A1 (fi)

Families Citing this family (80)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US5785976A (en) * 1993-03-05 1998-07-28 Pharmacia & Upjohn Ab Solid lipid particles, particles of bioactive agents and methods for the manufacture and use thereof
US5885486A (en) * 1993-03-05 1999-03-23 Pharmaciaand Upjohn Ab Solid lipid particles, particles of bioactive agents and methods for the manufacture and use thereof
PT101422B (pt) * 1993-12-06 1997-06-30 Ineti Inst Biotec Q F E Tecnol Formulacoes lipossomicas contendo vidarabina e/ou derivados, com indice terapeutico elevado e processo para a sua preparacao
DE4440337A1 (de) * 1994-11-11 1996-05-15 Dds Drug Delivery Services Ges Pharmazeutische Nanosuspensionen zur Arzneistoffapplikation als Systeme mit erhöhter Sättigungslöslichkeit und Lösungsgeschwindigkeit
US5747001A (en) * 1995-02-24 1998-05-05 Nanosystems, L.L.C. Aerosols containing beclomethazone nanoparticle dispersions
EP0810853B1 (en) 1995-02-24 2004-08-25 Elan Pharma International Limited Aerosols containing nanoparticle dispersions
DE19517147C2 (de) * 1995-05-10 1999-07-01 Hexal Pharmaforschung Gmbh Aciclovir-Zubereitung
US6465016B2 (en) 1996-08-22 2002-10-15 Research Triangle Pharmaceuticals Cyclosporiine particles
CA2263102C (en) * 1996-08-22 2006-08-15 Research Triangle Pharmaceuticals Ltd. Compositions comprising microparticles of water-insoluble substances and method for preparing same
DE19641259A1 (de) * 1996-10-07 1998-04-16 Kade Pharma Fab Gmbh Arzneimittel auf Basis von Diclofenac
US6184182B1 (en) 1996-10-25 2001-02-06 Monsanto Company Composition and method for treating plants with exogenous chemicals
DK0936860T3 (da) * 1996-10-25 2002-06-10 Monsanto Technology Llc Sammensætning og fremgangsmåde til behandling af planter med exogene kemikalier
GB9624615D0 (en) * 1996-11-26 1997-01-15 Zeneca Ltd Chrystallisation process
GB9625589D0 (en) * 1996-12-10 1997-01-29 Boots Co Plc Therapeutic agents
IT1292142B1 (it) * 1997-06-12 1999-01-25 Maria Rosa Gasco Composizione farmaceutica in forma di microparticelle lipidiche solide atte alla somministrazione parenterale
US6423363B1 (en) * 1997-08-22 2002-07-23 Lipton, Division Of Conopco, Inc. Aqueous dispersion
WO1999029300A1 (en) * 1997-12-10 1999-06-17 Rtp Pharma Inc. Self-emulsifying fenofibrate formulations
IT1298575B1 (it) * 1998-02-06 2000-01-12 Vectorpharma Int Composizioni farmaceutiche in forma di nanoparticelle comprendenti sostanze lipidiche e sostanze antifiliche e relativo processo di
SE512958C2 (sv) † 1998-04-30 2000-06-12 Triple Crown Ab Kolesterolsänkande komposition innehållande beta-sitosterol och/eller beta-sitostanol samt förfarande för dess framställning
GB9810859D0 (en) 1998-05-20 1998-07-22 Zeneca Ltd Crystallisation process
DE69914327T2 (de) * 1998-06-17 2004-12-23 Uniroyal Chemical Co., Inc., Middlebury Biologisch aktive mikrodispersionszusammensetzung
ITMI981528A1 (it) * 1998-07-03 2000-01-03 Recordati Ind Chimica E Farma Formulazioni topiche di aciclovir
US7521068B2 (en) 1998-11-12 2009-04-21 Elan Pharma International Ltd. Dry powder aerosols of nanoparticulate drugs
PL201578B1 (pl) 1998-11-20 2009-04-30 Skyepharma Canada Inc Stała terapeutyczna postać dawkowania nierozpuszczalnego lub słabo rozpuszczalnego w wodzie związku
IT1303787B1 (it) * 1998-11-25 2001-02-23 Maria Rosa Gasco "nanosfere lipidiche solide atte ad una rapida internalizzazione nellecellule"
DE19919770A1 (de) * 1999-04-30 2000-11-02 Henkel Kgaa Verwendung nanoskaliger antimikrobieller Wirkstoffe in der Mund- und/oder Zahnpflege
SE517769C2 (sv) 1999-10-29 2002-07-16 Triple Crown Ab Kolesterol och blodfettsänkande komposition, innehållande fytosteroler, blandade med monoglycerider
KR20020026053A (ko) 2000-09-30 2002-04-06 노승권 음료용 식물성 스테롤의 분산방법 및 이를 함유하는 음료
US20040077604A1 (en) 2001-12-19 2004-04-22 Lenard Lichtenberger Method and compositions employing formulations of lecithin oils and nsaids for protecting the gastrointestinal tract and providingenhanced therapeutic activity
US9700866B2 (en) 2000-12-22 2017-07-11 Baxter International Inc. Surfactant systems for delivery of organic compounds
US8067032B2 (en) 2000-12-22 2011-11-29 Baxter International Inc. Method for preparing submicron particles of antineoplastic agents
US20060003012A9 (en) * 2001-09-26 2006-01-05 Sean Brynjelsen Preparation of submicron solid particle suspensions by sonication of multiphase systems
JP2005504090A (ja) * 2001-09-26 2005-02-10 バクスター・インターナショナル・インコーポレイテッド 分散体および溶媒相または液相の除去によるサブミクロンサイズ−ナノ粒子の調製
DE10310021A1 (de) 2002-02-28 2003-10-23 Lukowski Gerold Pharmazeutisch oder kosmetisch wirksame Mittel aus liqidhaltigen marinen Oragnismen
US20050170064A1 (en) * 2002-03-20 2005-08-04 Eugene Science Inc. Plant sterol-containing food, and method for preparing the same
JP4452970B2 (ja) 2002-03-27 2010-04-21 日本臓器製薬株式会社 ジクロフェナクナトリウム経口製剤
JP4776229B2 (ja) * 2002-07-16 2011-09-21 エラン ファーマ インターナショナル，リミティド 安定なナノ粒子活性物質の液体投与組成物
ITMI20021725A1 (it) * 2002-08-01 2002-10-31 Zambon Spa Composizioni farmaceutiche ad attivita' antibiotica.
TR200502189T1 (tr) 2002-12-09 2007-01-22 American Bioscience, Inc. Kompozisyonlar ve farmakolojik etken maddelerin aktarımı için yöntemler.
DE10312763A1 (de) * 2003-03-21 2004-09-30 IFAC Institut für angewandte Colloidtechnologie GmbH & Co. KG Verfahren zur Herstellung einer SLN-Dispersion
FR2852843B1 (fr) 2003-03-24 2008-05-23 Karim Ioualalen Systeme galenique permettant le masquage du gout
JP2004323444A (ja) * 2003-04-25 2004-11-18 Hamamatsu Kagaku Gijutsu Kenkyu Shinkokai 凍結乾燥微粒子製剤およびその製法
US7438903B2 (en) * 2003-06-06 2008-10-21 Nbty, Inc. Methods and compositions that enhance bioavailability of coenzyme-Q10
US8741320B2 (en) 2003-08-27 2014-06-03 Beiersdorf Ag Spherical cosmetic preparations for topical application
DE10357640A1 (de) 2003-08-27 2005-03-24 Beiersdorf Ag Kosmetische kugelförmige Zubereitungen zur topischen Anwendung
JP2007503418A (ja) 2003-08-27 2007-02-22 バイヤースドルフ・アクチエンゲゼルシヤフト 局所使用中に個別には感知不能になる外皮を有するカプセル
JP2005097295A (ja) * 2003-09-01 2005-04-14 Wakunaga Pharmaceut Co Ltd ビタミン安定液剤
US7611733B2 (en) 2004-03-26 2009-11-03 Cell Therapeutics Europe S.R.L. Nanoparticle formulations of platinum compounds
US7803366B2 (en) 2004-05-07 2010-09-28 Nbty, Inc. Methods and compositions that enhance bioavailability of coenzyme-Q10
EP1674085A1 (en) * 2004-12-22 2006-06-28 Universite Libre De Bruxelles Solid lipidic particles as pharmaceutically acceptable fillers or carriers for inhalation
CA2618655C (en) 2005-07-18 2015-12-22 University Of Massachusetts Lowell Compositions and methods for making and using nanoemulsions
US9486408B2 (en) 2005-12-01 2016-11-08 University Of Massachusetts Lowell Botulinum nanoemulsions
US7943666B2 (en) 2006-07-24 2011-05-17 Trinity Laboratories, Inc. Esters of capsaicin for treating pain
US20100172943A1 (en) 2006-12-01 2010-07-08 Anterios, Inc. Peptide nanoparticles and uses therefor
MX2009005727A (es) 2006-12-01 2009-08-27 Anterios Inc Nanoparticulas de entidad anfifilica.
WO2008102065A1 (fr) * 2007-02-14 2008-08-28 Commissariat A L'energie Atomique Emulsions fluorescentes pour l'imagerie optique
EP2142209B1 (en) 2007-04-18 2018-10-31 Particle Sciences, Inc. Aerosol dispersions of particles with active pharmaceutical ingredients
EP2162117B1 (en) 2007-05-31 2018-02-21 Anterios, Inc. Nucleic acid nanoparticles and uses therefor
JP5468271B2 (ja) * 2008-02-08 2014-04-09 花王株式会社 微粒子分散液の製造方法
DE102008035442A1 (de) 2008-07-26 2010-01-28 Ernst-Moritz-Arndt-Universität Greifswald Zubereitungen aus Artemisia Annua, ihre Umwandlung in Mikro- und Nanopartikel und ihre Verwendung
FR2934954B1 (fr) 2008-08-14 2011-07-22 Commissariat Energie Atomique Emulsion fluorescente de vert d'indocyanine
FR2934953B1 (fr) 2008-08-14 2011-01-21 Commissariat Energie Atomique Nanoemulsions de nanocristaux
FR2934955B1 (fr) 2008-08-14 2011-07-08 Commissariat Energie Atomique Encapsulation d'agents therapeutiques lipophiles ou amphiphiles dans des nanoemulsions
CN102149410B (zh) 2008-09-19 2014-05-14 株式会社活效制药 医疗用复合有机化合物粉体及其制造方法以及悬浮液
ES2609415T3 (es) 2009-05-27 2017-04-20 Alkermes Pharma Ireland Limited Reducción de agregación laminar en composiciones con nanopartículas de meloxicam
US10842770B2 (en) 2010-05-03 2020-11-24 Teikoku Pharma Usa, Inc. Non-aqueous taxane pro-emulsion formulations and methods of making and using the same
WO2012059936A1 (en) 2010-11-03 2012-05-10 Padma Venkitachalam Devarajan Pharmaceutical compositions for colloidal drug delivery
US9907758B2 (en) * 2012-01-09 2018-03-06 Panjab University Department Of Biotechnology (Dbt) Process for preparing solid lipid sustained release nanoparticles for delivery of vitamins
JO3685B1 (ar) 2012-10-01 2020-08-27 Teikoku Pharma Usa Inc صيغ التشتيت الجسيمي للتاكسين غير المائي وطرق استخدامها
JPWO2014054172A1 (ja) * 2012-10-05 2016-08-25 株式会社原田食品 ゾル状低カロリー食品素材および包装容器体入ゾル状低カロリー食品素材およびそれらの製造方法
CN104822372A (zh) * 2012-11-30 2015-08-05 英斯梅德股份有限公司 前列环素组合物及其使用方法
EP2823811A1 (en) * 2013-07-09 2015-01-14 OTC GmbH Targeted active release system comprising solid lipid nano-particles
CA2927788C (en) 2013-10-25 2022-09-06 Insmed Incorporated Prostacyclin compounds, compositions and methods of use thereof
IN2014CH01872A (fi) 2014-04-09 2015-05-08 Nanoceutica Lab Pvt Ltd
ES2873873T3 (es) 2014-11-18 2021-11-04 Insmed Inc Métodos de fabricación de treprostinilo y profármacos derivados de treprostinilo
JP2019530737A (ja) 2016-08-23 2019-10-24 アコーオス インコーポレイテッド ヒト対象において非加齢性聴力障害を治療するための組成物および方法
JP2019535829A (ja) 2016-11-21 2019-12-12 エイリオン セラピューティクス， インコーポレイテッド 大型薬剤の経皮送達
MX2021013329A (es) 2019-04-29 2022-03-17 Insmed Inc Composiciones de polvo seco de los profarmacos de treprostinil y métodos de uso de las mismas.
JP2023506222A (ja) * 2019-12-10 2023-02-15 カプスゲル・ベルジャン・ナムローゼ・フェンノートシャップ 脂質マトリックスコアおよび活性成分を含有する粒子
MX2022010050A (es) 2020-02-21 2022-09-05 Akouos Inc Composiciones y metodos para tratar deficiencia auditiva no asociada con la edad en un sujeto humano.

Family Cites Families (4)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE3421468A1 (de) * 1984-06-08 1985-12-19 Dr. Rentschler Arzneimittel Gmbh & Co, 7958 Laupheim Lipidnanopellets als traegersystem fuer arzneimittel zur peroralen anwendung
DE3702029A1 (de) * 1987-01-24 1988-08-04 Basf Ag Waessriges oder pulverfoermiges, wasserdispergierbares praeparat eines in wasser schwerloeslichen pharmazeutischen wirkstoffs und verfahren zu seiner herstellung
KR960005137B1 (ko) * 1989-11-13 1996-04-22 노바 파머수티컬 코포레이션 물질 전달용 리포스피어
AU658608B2 (en) * 1991-03-25 1995-04-27 Astellas Pharma Europe B.V. Topical preparation containing a suspension of solid lipid particles

Also Published As

Publication number Publication date
NO314285B1 (no) 2003-03-03
FI954143A0 (fi) 1995-09-04
ES2190439T3 (es) 2003-08-01
JP2007023051A (ja) 2007-02-01
JP3916249B2 (ja) 2007-05-16
CA2091152C (en) 2005-05-03
EP0687172B1 (en) 2002-12-04
DE69431831D1 (de) 2003-01-16
NZ262541A (en) 1997-04-24
PT687172E (pt) 2003-04-30
CA2091152A1 (en) 1994-09-06
DK0687172T3 (da) 2003-03-17
FI954143A (fi) 1995-10-19
AU676279B2 (en) 1997-03-06
AU6225394A (en) 1994-09-26
NO953461L (no) 1995-11-06
WO1994020072A1 (en) 1994-09-15
ATE228821T1 (de) 2002-12-15
JPH08507515A (ja) 1996-08-13
DE69431831T2 (de) 2003-04-10
NO953461D0 (no) 1995-09-04
EP0687172A1 (en) 1995-12-20

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI114006B (fi) Menetelmiä kiinteiden lipidihiukkasten ja bioaktiivisten aineiden hiukkasten valmistamiseksi
US6207178B1 (en) Solid lipid particles, particles of bioactive agents and methods for the manufacture and use thereof
US5785976A (en) Solid lipid particles, particles of bioactive agents and methods for the manufacture and use thereof
EP0711151B1 (en) Particles with modified physicochemical properties, their preparation and uses
Khosa et al. Nanostructured lipid carriers for site-specific drug delivery
Shirodkar et al. Solid lipid nanoparticles and nanostructured lipid carriers: emerging lipid based drug delivery systems
Mehnert et al. Solid lipid nanoparticles: production, characterization and applications
Seyfoddin et al. Solid lipid nanoparticles for ocular drug delivery
Müller et al. Solid lipid nanoparticles (SLN) for controlled drug delivery–a review of the state of the art
Mukherjee et al. Solid lipid nanoparticles: a modern formulation approach in drug delivery system
CN100462066C (zh) 药剂的新制剂及其制备和应用方法
Sarangi et al. Solid lipid nanoparticles–a review
CN100551365C (zh) 制备紫杉醇亚微米颗粒的方法
Shah et al. Lipid-based nanocarriers for drug delivery and diagnosis
CN101310011A (zh) 固相微颗粒治疗剂的离体应用
KR20020011985A (ko) 액상 및 고체상 지질 혼합물에 기초한 지질입자들 및 그의제조방법
CN1761454A (zh) 小颗粒的制备方法
Mäder Solid lipid nanoparticles
Balamurugan et al. Lipid nano particulate drug delivery: An overview of the emerging trend
Joseph et al. Solid lipid nanoparticles for drug delivery
Cai et al. Lipid nanoparticle steric stabilization roadmap
Sharma et al. Solid lipid nanoparticles: A promising nanotechnology
KR20090037985A (ko) 나노 입자 및 그의 제조 방법
Kuntsche et al. Solid lipid nanoparticles (SLN) for drug delivery
Triplett II Enabling solid lipid nanoparticle drug delivery technology by investigating improved production techniques

Legal Events

Date Code Title Description
MA Patent expired