FI110131B

FI110131B - Paperikonekudos

Info

Publication number: FI110131B
Application number: FI20010348A
Authority: FI
Inventors: Seppo Taipale; Pekka Kortelainen; Tania Rautio; Terttu Turpeinen
Original assignee: Tamfelt Oyj Abp
Priority date: 2001-02-22
Filing date: 2001-02-22
Publication date: 2002-11-29
Also published as: CN1457379A; FI20010348A0; ATE329080T1; US6354335B1; WO2002066733A1; CA2404182A1; KR20020089445A; CN1179090C; ES2260411T3; CA2404182C; KR100515663B1; FI20010348A; NO20025080D0; DK1362142T3; JP2004518833A; PT1362142E; NO20025080L; DE60212077T2; DE60212077D1; EP1362142A1

Description

1 110131

Paperikonekudos

Keksinnön kohteena on paperikonekudos, joka käsittää ainakin kaksi erillistä kerrosta, jotka on muodostettu vähintään kahdesta erillisestä 5 lankajärjestelmästä, paperipuolen muodostavasta pituus- ja poikkisuuntaisista langoista koostuvasta lankajärjestelmästä ja kulutuspuolen muodostavasta pituus- ja poikkisuuntaisista langoista koostuvasta lankajärjestelmästä, jotka on sovitettu muodostamaan toisistaan riippumattomat rakenteet kudoksen pituus- ja poikkisuunnassa ja jotka rakenteet on sidottu toisiinsa sidelankojen 10 avulla, jolloin sidelanka on sovitettu muodostamaan paperipuolen pinnassa osan kerroksen sidoksesta ja sovitettu sitoutumaan kulutuspuolen kerrokseen sitoutumalla kulutuspuolen kerroksessa olevan vähintään yhden langan ali, ja jolloin paperipuolen muodostava lankajärjestelmä käsittää vaihtajalangan.

Perinteisissä kolmikerroksisissa paperikonekudoksissa on kaksi eril-15 listä kerrosta, paperipuolen kerros ja kulutuspuolen kerros. Paperipuolen kerros ja kulutuspuolen kerros yhdistetään pääsääntöisesti sidelankana toimivan sidekuteen avulla. Sidelangalla sitominen tapahtuu yleensä neljän ylä- ja ala-lankaparin välein eli melko harvoin. Sitominen tapahtuu yläpuolella yhden ylä-loimen yli ja alapuolella yhden alaloimen ali. Sidelanka ei osallistu paperipuo-20 Ien pinnan muodostamiseen, vaan ainoastaan kerrosten sitomiseen. Näistä seikoista johtuen paperipuolen ja kulutuspuolen kerrokset eivät ole riittävän Y: tiukasti yhdistetty toisiinsa. Tämä aiheuttaa ns. sisäpuolista kulumaa kudok- ·>. sessa. Sisäpuolisella kulumisella tarkoitetaan kerrosten välisestä hankautumi- till • *, . sesta aiheutuvaa kulumista.

• · ,·*·, 25 Edellä mainitun kerrosten välillä tapahtuvan hankauksen seurauk- • · , sena langat kuluvat sidelangan sidospisteiden kohdalta ja myöhemmin kudok- ,,, sen löystyessä lankojen keskinäinen liikkuminen lisääntyy aiheuttaen paperi- • » '··** ja kulutuspuolen sisärakenteiden kulumista. Kudoksen sisäpuoleisen kulumi sen myötä sidelanka alkaa jättämään markkeerauskuvioita paperin pintaan, Y*i 30 koska kudos on ohentunut alkuperäisestä paksuudestaan kudoksen sisäpuo-Y,: lelta ja sidelanka on kuitenkin pysynyt alkuperäisessä pituudessaan. Pitkälle , Y, edennyt sisäpuolinen kuluma saattaa aiheuttaa myös sen, että kerrokset irtoa- I I t vat toisistaan.

* |

Sidelanka vetää paperipuolella sitomansa loimilangan hieman si-Y.: 35 säänpäin. Tämä painauma aiheuttaa markkeerausta. Sidelangasta tulee lisäk- :Y: si rakenteeseen tälle kohdalle ylimääräinen lankajuoksu. Tältä kohdalta kudos 110131 2 on siten tiiviimpi ja paperirahasta poistuva vesi ei pääse tasaisesti viiran läpi ja näin aiheutuu markkeerausta.

Sidelanka halutaan perinteisessä kolmikerrosviirassa paperipuolella jättää hieman pinnan alapuolelle, jotta sidelangasta ei aiheutuisi markkeera-5 usta. Jotta sidontapisteistä aiheutuva markkeeraus olisi mahdollisimman lievä, sidelangan pitää olla ohuempi kuin yläkuteen. Koska sidelankaa ei voida juurikaan ohentaa nykyisestä (halkaisija nykyisin esimerkiksi 0,13 mm) ei yläkutei-takaan voida ohentaa nykyisestä (halkaisija nykyisin esimerkiksi 0,15 mm), jolloin yläkudetiheyttä ei voida läpäisyä alentamatta lisätä, ja näin ollen paperi-10 kuiduntuki jää huonoksi varsinkin avonaisilla läpäisyalueilla.

Alalla tunnetaan myös sidelankapareilla sidottuja rakenteita. Side-lankaparilia sidottujen rakenteiden tekniikkaa on kuvattu esimerkiksi US-patenttijulkaisuissa 4 501 303, 5 967 195 ja 5 826 627. Sidelankaparilla sidotuissa rakenteissa sidelangan sijasta kerrosten sitomisen hoitaa sidelankapari.

15 Sidelankapari muodostuu kahdesta vierekkäisestä sidelangasta, joista ensimmäisen tehdessä paperipuolen pinnan sidosta toinen samanaikaisesti sitoo paperipuolen kerroksen ja kulutuspuolen kerroksen yhteen kulutuspuolelta yhden alaloimen alta ja päinvastoin. Sidelankaparin polveilut paperipuolen pinnassa muodostavat yläkuteen kaltaisen kudepolun. Sidelankaparin langat ris-20 teävät kohdassa, jossa toinen sidelanka laskeutuu kudoksessa paperipuolelta alas sitomaan kerroksia ja toinen sidelanka nousee kudoksessa ylös muo-y; dostamaan paperipuolen pintaa. Tämä risteyskohta estää sidelankojen siirty-misen suoraan linjaan, mistä johtuen sidelankaparin muodostama paperipuo- ··"·. Ien kudepolku ei ole yhtä suora kuin varsinaisen yläkuteen muodostama ku-« « 25 depolku.

*'·’ Risteyskohdan molemmilla puolilla oleva yläkude painaa risteys- kohdan yläloimilankoja alaspäin ja samanaikaisesti sidelankaparin molemmat langat laskeutuvat kudoksen sisään eivätkä tue yläloimilankoja alapuolelta.

Tästä syystä risteyskohdat jäävät pintaa alemmalle tasolle, mikä saattaa aihe-·'.*·· 30 uttaa markkeerausta. Tämä on esitetty US-patenttijulkaisussa 5 967 195.

·“]: Sidelankaparilla sidotuissa rakenteissa sidelankapari muodostuu kahdesta langasta kun taas yläkuteena on yksi lanka. Tyypillisesti yläkude ja sidelangat ovat samanpaksuisia. Tästä johtuu, että sidelankaparin kohdasta tulee vedenpoistollisesti erilainen yläkuteen kohtaan verrattuna, mikä pahim-: ; ‘: 35 massa tapauksessa saattaa näkyä markkeerauksena paperissa. Vedenpoisto-kapasiteetin varmistamiseksi viira täytyy yleensä valmistaa harvempana.

» * 110131 3

Yleisemmissä sidelankaparilla sidotuissa rakenteissa yläkuteen kohdalla on alakude, mutta sidelankaparin kohdalla alakudetta ei ole, joten kulutuspuolella olevien alakuteiden lukumäärä on puolet vähemmän kuin pa-peripuolella olevien kudepolkujen lukumäärä, jolloin kulutettavaa materiaalia 5 on kulutuspuolella vähän ja tuloksena on huono kulutuskestävyys. Jos tavoitteena on hyvä kulutuskestävyys, pitää kulutuspuolen tiheyden olla sama tai lähes sama kuin paperipuolella. Mikäli kulutuspuolen ja paperipuolen tiheys on sama, joudutaan vedenpoistokyvyn varmistamiseksi kudetiheyttä harventamaan, jolloin paperikuidun tuki huononee.

10 Yleisimmissä sidelankaparilla sidotuissa rakenteissa sidelankaparin langat sitoutuvat joka toiseen yläloimeen ja yläkude sitoutuu joka toiseen ylä-loimeen. Näin ollen joka toinen yläloimi sitoutuu eri tavalla ja jää hieman eri tasoon pinnan suhteen. Markkeerausherkimmillä paperilaaduilla tämä saattaa näkyä loimisuuntaisena markkeerauksena.

15 Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan paperikonekudos, jonka avulla aiemmin tunnetun tekniikan epäkohdat pystytään eliminoimaan. Tähän on päästy keksinnön mukaisen paperikonekudoksen avulla, joka on tunnettu, siitä, että vaihtajalangan molemmille puolille on kudottu sidelanka ja että vaih-tajalanka on sovitettu täydentämään paperipuolella edellä mainittujen kahden 20 sidelangan muodostamia kahta lankapolkua niissä kohdissa, joissa edellä mainitut kaksi sidelankaa sitoutuvat kulutuspuolelle.

Y: Keksinnön etuna on mm. se, että sidelanka ei pelkästään sido ker- roksia yhteen, vaan sidelanka osallistuu sidonnan lisäksi paperipuolen pinnan muodostukseen sitoutuen useampaan yläloimeen, joten sidelankoja voidaan 25 kutoa tiheämmin kuin perinteisissä kolmikerrosviiroissa. Näistä seikoista johtuen sidonnasta tulee tiukka eivätkä kerrokset pääse liikkumaan toisiaan vasten. Sidelangan osallistuessa paperipuolen pinnan muodostamiseen perinteisissä *···' kolmikerrosviiroissa tyypillinen sidelangasta aiheutuva markkeeraus eliminoituu. Sama ominaisuus tekee myös sen, että rakenteeseen saadaan erinomai-:,'*j 30 nen paperikuidun tuki. Tämä edullisuus korostuu etenkin avonaisemmilla lä- ·*’*: päisyalueilla, joissa poikkisuuntaisten lankojen lukumäärää joudutaan vähen- tämään riittävän läpäisyn aikaansaamiseksi.

Sidelankaparilla sidotuissa rakenteissa sidelankojen risteyskohdas-sa olevalle yläloimelle tulee huono tuki alapuolelta, mistä aiheutuu, että ylä-35 loimi jää ympäristöään alemmaksi tällä kohtaa, jolloin kyseinen kohta aiheut- 110131 4 taa paperiin markkeerausta. Keksinnön mukaisessa rakenteessa kohdassa, jossa sidelanka laskeutuu sitomaan kulutuspuolelta muodostuu vaihtajaku-teesta hyvin kannattava siltarakenne, joka nostaa kyseisen kohdan ympäristönsä kanssa samaan tasoon eikä markkeerausta esiinny.

5 Koska keksinnön kohteena olevassa kudoksessa ei ole rakennetta tiivistäviä sidelankapareja, voidaan alapuolen kudetiheyttä kasvattaa kudoksen kuitenkaan liikaa tiivistymättä ja näin saadaan kulutuspuolelle enemmän materiaalia ja kudokselle lisää kulutuskestävyyttä.

Keksintöä ryhdytään selvittämään seuraavassa tarkemmin oheises-10 sa piirustuksessa kuvattujen esimerkkien avulla, jolloin kuvio 1 esittää keksinnön mukaista paperikonekudosta paperipuo-lelta nähtynä kuvantona, kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista paperikonekudosta kulutuspuolelta nähtynä kuvantona, 15 kuvio 3 esittää kuvion 1 nuolten lll-lll mukaisesti nähtyä kuvantoa, kuvio 4 esittää kuvion 1 nuolten IV-IV mukaisesti nähtyä kuvantoa, kuvio 5 esittää kuvion 1 nuolten V-V mukaisesti nähtyä kuvantoa, kuvio 6 esittää kuvion 1 nuolten VI-VI mukaisesti nähtyä kuvantoa ja 20 kuviot 7-9 esittävät keksinnön toista sovellutusmuotoa eri lankojen kohdalta nähtyinä kuvantoina, joissa rakennetta on kuvattu samalla tavoin kuin V: kuvioissa 3 - 6.

Kuvioissa on esitetty eräs keksinnön mukaisen paperikonekudok- • * · · ··.·, sen sovellutusmuoto. Keksinnön mukaisessa paperikonekudoksessa on vähin-25 tään kaksi pituussuuntaista lankajärjestelmää, esimerkiksi yläloimijärjestelmä

• I

ja alaloimijärjestelmä sekä vähintään kaksi poikkisuuntaista lankajärjestelmää, esimerkiksi yläkudejärjestelmä ja alakudejärjestelmä. Lisäksi kudosrakentees-

• I

'···' sa on aina sidelankajärjestelmä.

Yläloimijärjestelmä ja yläkudejärjestelmä muodostavat paperipuolen

• I

30 muodostavan kerroksen ja alaloimijärjestelmä ja alakudejärjestelmä vastaa-vasti kulutuspuolen muodostavan kerroksen. Yläloimia on kuvioissa merkitty .v. viitenumerolla 1 ja yläkuteita vastaavasti viitenumerolla 2. Alaloimia on kuvi-!.! oissa merkitty viitenumerolla 3 ja alakuteita viitenumerolla 4. Paperipuolen muodostava kerros ja kulutuspuolen muodostava kerros sidotaan toisiinsa si-35 delankajärjestelmän avulla. Sidelankoja on kuvioissa merkitty viitenumerolla 5. Sidelanka 5 muodostaa paperipuolen pinnassa osan kerroksen sidoksesta ja 110131 5 käy kulutuspuolella sitomassa kerrokset yhteen sitoutumalla vähintään yhden alaloimen 3 ali.

Keksinnön olennaisen ajatuksen mukaisesti paperipuolen muodostava lankajärjestelmä käsittää vaihtajalangan 6, kuvioiden esimerkissä vaihta-5 jakuteen 6, jonka molemmille puolille on kudottu sidelanka 5. Vaihtajalanka 6 on sovitettu täydentämään paperipuolella edellä mainitun kahden sidelangan 5 muodostamaa kahta lankapolkua, kuvioiden esimerkissä kudepolkua, niissä kohdissa, joissa edellä mainitut kaksi sidelankaa sitoutuvat kulutuspuolelle.

Edellä mainittu vaihtajakude 6 siis täydentää paperipuolella vaihta-10 jakuteen molemmille puolille kudotun sidelangan muodostamia kudepolkuja niissä kohdissa, joissa sidelanka 5 sitoutuu kulutuspuolelle. Sidelangat 5 ja niiden väliin kudottu vaihtajakude 6 muodostavat näin paperipuolen pinnassa kaksi kudepolkua, jotka ovat varsinaisen yläkuteen 2 kudepolun kaltaisia. Näin ollen kaksi sidelankaa 5 ja niiden väliin kudottu vaihtajakude 6 muodostavat 15 paperipuolen pinnassa kaksi kudepolkua. Em. seikka näkyy erityisen hyvin kuviossa 1. Vaihtajakuteen 6 viereisten sidelankojen 5 kulkuradat kudoksessa voivat olla keskenään samanlaiset tai erilaiset. Vaihtajakuteen 6 sidospistei-den lukumäärä kudoksen paperipuolen pinnassa voi olla sama tai erilainen kuin viereisen sidelangan 5 sitoutumispisteiden määrä paperipuolen pinnassa.

20 Yläkudejärjestelmä muodostuu vähintään yhdenlaisista yläkuteista.

Jos yläkuteita on vain yksi niin yläkuteena on vaihtajakude 6. Kuvioiden esimerkissä on kuitenkin esitetty sovellutus, jossa yläkudejärjestelmässä on sekä normaaleja yläkuteita 2 että vaihtajakuteita 6. Yläkuteen 2 sitoutuminen voi olla samanlainen tai erilainen kuin sidelankojen 5 ja vaihtajakuteen 6 yhdessä 25 paperipuolen pinnassa muodostamilla kudepoluilla.

· ’ Kuvioissa esitetyn keksinnön sovellutusesimerkin paperipuolen pin nassa yläkude 2 sidelanka 5, vaihtajakude 6 ja sidelanka 5 muodostavat ·...’ säännöllisesti läpi kudoksen toistuvan lankaryhmän. Yläkude 2 sitoutuu paltti-nasidoksella. Sidelanka 5 sitoutuu paperipuolen pinnassa palttinasidoksella ja 30 laskeutuu sitomaan kerrokset yhteen sitoutumalla yhden alaloimen 3 ali kuten : esimerkiksi kuvioissa 3 ja 5 on esitetty. Vaihtajakude 6 täydentää paperipuo lella sidelangan 5 muodostaman kudepolun sillä aikaa kun sidelanka 5 sitou-’: ‘; ’ tuu kulutuspuolelle. Kuten edellä on todettu, kaksi sidelankaa 5 ja vaihtajakude • 6 muodostavat paperipuolen pinnassa kaksi palttinasidoksellista kudepolkua.

: 35 Alakuteiden sidos on tässä esimerkissä 5-niitinen satiini. Sidelankojen sidos on tässä esimerkissä 10-niitinen.

110131 6

Koska vaihtajakude 6 sitoutuu vain paperipuolen kerrokseen, se ei muodosta sidelangan 5 kanssa vastaavanlaista risteyskohtaa kuin sidelanka-parilla sidotuissa rakenteissa sidelankaparit muodostavat. Näin ollen vaihtajakude 6 asettuu helposti sille varatuille paikoille täydentämään kummallakin 5 puolella olevien sidelankojen 5 ja itsensä muodostamia kudepolkuja. Rakenteen ansiosta sidelankojen 5 ja vaihtajakuteen 6 muodostamat kudepolut ovat suoria. Kun kaikki kudepolut ovat suoria, paperipuolen pintaan muodostuvat aukot saadaan mahdollisimman tasakokoisiksi. Tämä takaa koko kudoksen paperipuolen pinnalle hyvän ja yhtenäisen tuen paperikuiduille. Samoin ra-10 kenteen etuna on, että vedenpoistokanaviston kapillaarit ovat tasakokoisia ja samanmuotoisia, jolloin vedenpoistosta saadaan hallittu ja tasainen. Näiden rakenneominaisuuksien ansiosta paperiin saadaan hyvä formaatio ja paperin pinnoista tulee sileät.

15 _____ OMINAISUUS Eräs keksinnön I Perinteinen Sidelankapariila mukainen rakenne j kolmikerrosviira sidottu rakenne MD LANGAT: 0 / tiheys

Yläloimi (mxn/l/cm) 0,15 /34 0,15 /34 0,15 /34

Alalpimi (mm/l/cm) 0,19 / 34 0,19 / 34 0,19/ 34 20 CMD LANGAT: 0 / tiheys j ·

Yiakude (mm/l/cm) 0,13/ 12,6 0,15 / 26,5 0,13 / 19,3

Vaihtajakude (mm/l/cm) 0,13/12,6 .· · Sidekude (mm/l/cm) 0,13 / 12,6 0,13 /7 0,13 / 19,3 ·· Alakude (mm/l/cm) 0,22 / 25,2 0,22 / 26,5 0,22 / 19,3 ··.·. MD lankatiheys (1/cm)__68_68 _68_ 25 CMD lankatiheys (1/cm)__63_53 _ 58 _ S-Iuku 72 61 73 ·:··: FSI__185_147_188_ Läpäisy (mVm2h)__5000 _ 5000 5000

Kulumisvara (mm)__0,20_ 0,20 0,20

Paperipuolen sidos palttina palttina palttina # t in - —....... — - I. ... ........... — .....— ....

·’,'·· 30 Kulutuspuolen sidos_5-niitinen _5-niitinen 5-niitinen • · • »$ t » ··· Oheisessa taulukossa on vertailtu keksinnön mukaista ratkaisua, : 35 erästä perinteistä kolmikerrosviirarakennetta ja erästä sidelankapariila sidottua rakennetta. Keksinnön mukaisessa rakenteessa yhdistyvät perinteisen kolmi- » | 110131 7 kerrosviirarakenteen ja sidelankaparilla sidotun rakenteen hyvät ominaisuudet. Keksinnön mukaisella rakenteella saavutetaan yhtä hyvä kulutuskestävyys kuin perinteisellä kolmikerrosviirarakenteella ja selvästi parempi kulutuskestävyys kuin sidelankaparilla sidotulla rakenteella. Tämä on nähtävissä alakuteen 5 tiheydestä. FSI eli Fiber Support Index kuvaa kuinka hyvän tuen kudos antaa paperikuiduille. S-luku ilmoittaa paperipuolen lankojen lukumäärän neliösent-timetrillä. Keksinnön mukaisella rakenteella saavutetaan yhtä hyvä kuiduntuki kuin sidelankaparilla sidotulla rakenteella ja selvästi parempi kuin perinteisellä kolmikerrosviirarakenteella.

10 Keksinnön mukaisessa rakenteessa sidelangat 5 ja yläkuteet 2 si toutuvat jokaiseen yläloimeen 1 eikä kuten yleisimmissä sidelankapaperilla sidotuissa rakenteissa, joissa sidelangat sitoutuvat aina joka toiseen yläloimeen ja yläkuteet sitoutuvat aina joka toiseen yläloimeen. Keksinnön mukaisessa rakenteessa sitomistavan ansiosta kaikki yläloimet 1 ovat pinnan suhteen sa-15 massa tasossa, eikä loimisuuntaista markkeerausta esiinny.

Keksinnön mukaisella rakenteella saadaan myös parempi kulutuskestävyys kuin samaa läpäisyä olevilla yleisimmillä sidelankapareilla sidotuilla rakenteilla. Esimerkiksi jos paperipuolen pintaan halutaan 10 kudepolkua, tarvitaan keksinnön mukaisessa rakenteessa 13 lankaa ja sidelankapareilla si-20 dotussa rakenteessa 15 lankaa. Tämän edun vaikutuksesta voidaan keksinnön mukaisessa rakenteessa alapuolelle kutoa useampia kudelankoja kuin vastaavan läpäisyn omaavassa sidelankaparilla sidotuissa rakenteissa eli ala-puolelle saadaan kulutettavaa lankamateriaalia enemmän, jolloin kulutuskes-tävyys lisääntyy.

25 Kuvioissa 7 - 9 on esitetty periaatteellisesti keksinnön mukaisen rat- ♦ · kaisun toinen sovellutusmuoto. Rakenne on kuvattu kuvioissa 7 - 9 periaatteessa samoin kuin edellinen sovellutusesimerkki kuvioissa 3-6. Kuvioissa 7 - »«· 9 on vastaavissa kohdissa käytetty samoja viitenumerolta kuin kuvioissa 1-6. Kuvioiden 7 - 9 sovellutusmuodoissa sidelankojen 5 polveilu eroaa kuvioiden 1 30 - 6 sovellutuksesta ja lisäksi kuvioiden 7 - 9 sovellutusmuodossa kahta ylä- lointa 1 vastaa yksi alaloimi 3. Kuvioiden 7-9 sovellutusmuodossa vaihtaja-kuteen 6 viereisten sidelankojen kulkuradat ovat keskenään erilaiset.

* * *

Edellä esitettyjä sovellutusesimerkkejä ei ole mitenkään tarkoitettu I » *·;· rajoittamaan keksintöä, vaan keksintöä voidaan muunnella täysin vapaasti ; 35 patenttivaatimusten puitteissa. Näin ollen on selvää, että keksinnön mukaisen paperikonekudoksen tai sen yksityiskohtien ei välttämättä tarvitse olla juuri # » 8 110131 sellaisia kuin kuvioissa on esitetty, vaan muunlaisetkin ratkaisut ovat mahdollisia. Erilliset kerrokset voidaan muodostaa hyvin vapaasti, ts. niin, että lanka-järjestelmien lukumäärä voi vaihdella, olennaista on, että loimijärjestelmiä on vähintään kaksi, ala- ja yläloimijärjestelmä. Vastaavasti kudejärjestelmien 5 määrä voi vaihdella, olennaista on, että kudejärjestelmiä on vähintään kaksi, ylä- ja alakudejärjestelmä jne. Edellä kuvattu keksinnön mukainen rakenne on kolmikerroksinen, mutta muutkin monikerrosrakenteet ovat keksinnön puitteissa mahdollisia. Paperipuolen pinnassa voidaan palttinasidoksen sijasta käyttää muitakin sidoksia kuten esimerkiksi satiini- tai toimikassidoksia. Alakutei-10 den ja sidelankojen sidokset voivat myös vaihdella vapaasti keksinnön perusajatuksen puitteissa. Edelleen on huomattava, että keksinnön perusajatuksen mukaisesti on mahdollista muodostaa rakenteita, joissa yläkudetta ei ole ollenkaan, ts. muodostetaan rakenne, jossa paperipuolella on ainoastaan vaih-tajakuteita. Toisaalta on myös täysin mahdollista muodostaa rakenteita, joissa 15 yläkuteiden määrä on suurempi kuin vaihtajakuteiden määrä eli toisinsanoen yläkuteiden määrä voi vaihdella ollen esimerkiksi 0, 1, 2, 3 jne. Alakuteiden määrä voi olla eri suuri kuin yläkuteiden ja vaihtajakuteiden määrä yhteensä.

Ylä- ja alaloimien suhde on normaalisti 1:1, mutta se voi olla muutakin. Lankojen halkaisijat voivat olla esimerkiksi seuraavat. Yläloimi 0,12-0,15, alaloimi 20 0,17-0,21, vaihtajakude 0,10-0,16, yläkude 0,10-0,16, sidelanka 0,10-0,16 ja alakude 0,17-0,30. Em. lukuarvojen mittayksikkö on millimetri. Lankojen hal-V; kaisijat voivat kuitenkin olla muitakin kuin edellä on ilmoitettu. Edellä esitetyssä ratkaisussa on käytetty halkaisijaltaan pyöreitä polyesteri- tai polyamidilankoja.

Muita mahdollisuuksia lankamateriaaleissa ovat mm. PEN (polyethylene • · 25 naphthalate) tai PPS (polyphenylene sulfide). Lankojen poikkileikkaus voi '*·' myös olla litteä tai ovaali. Lankojen ominaisuuksien valinnalla voidaan vaikuttaa kudoksen ominaisuuksiin. Esimerkiksi valitsemalla taivutusjäykkyydeltään '··* alhainen vaihtajakude asettuvat vaihtajakuteen paperipuolen sidospisteet helposti niille varatuille paikoille sidelangan ja vaihtajakuteen muodostamassa • · :,y 30 polussa, jolloin tästä polusta saadaan mahdollisimman suora. Vaihtajakuteen ja yläkuteiden taivutusjäykkyydet voivat olla yhtäsuuret tai erisuuret.

Λ Edellä on kuvattu rakenne, jossa sitominen tapahtuu kudesuunnas- t t · sa. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa ratkaisu. Mahdollisia ovat myös rakenteet, joissa sitominen tapahtuu loimisuunnassa, jolloin rakenne muodostuu vähin-35 tään sideloimesta, vaihtajaloimesta, alaloimesta, yläkuteesta ja alakuteesta.

;' ·,: Vaihtajalankana voi siis olla joko vaihtajakude tai vaihtajaloimi.

Claims

110131 9 Patentti vaati m u kset

1. Paperikonekudos, joka käsittää ainakin kaksi erillistä kerrosta, jotka on muodostettu vähintään kahdesta erillisestä lankajärjestelmästä, pape- 5 ripuolen muodostavasta pituus- ja poikkisuuntaisista langoista koostuvasta lankajärjestelmästä ja kulutuspuolen muodostavasta pituus- ja poikkisuuntaisista langoista koostuvasta lankajärjestelmästä, jotka on sovitettu muodostamaan toisistaan riippumattomat rakenteet kudoksen pituus- ja poikkisuunnas-sa ja jotka rakenteet on sidottu toisiinsa sidelankojen (5) avulla, jolloin sidelan-10 ka (5) on sovitettu muodostamaan paperipuolen pinnassa osan kerroksen sidoksesta ja sovitettu sitoutumaan kulutuspuolen kerrokseen sitoutumalla kulutuspuolen kerroksessa olevan vähintään yhden langan ali, ja jolloin paperipuolen muodostava lankajärjestelmä käsittää vaihtajalangan (6), tunnettu siitä, että vaihtajalangan (6) molemmille puolille on kudottu sidelanka 15 (5) ja että vaihtajalanka (6) on sovitettu täydentämään paperipuolella edellä mainittujen kahden sidelangan (5) muodostamia kahta lankapolkua niissä kohdissa, joissa edellä mainitut kaksi sidelankaa (5) sitoutuvat kulutuspuolelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikonekudos, tunnettu siitä, että vaihtajalanka (6) on vaihtajakude ja sidelanka (5) on sidekude.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikonekudos, tunnettu siitä, että vaihtajalanka (6) on vaihtajaloimi ja sidelanka (5) on sideloimi.

: 4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen paperikonekudos, tunnettu * siitä, että paperipuolen pinnassa on vaihtajakuteen (6) lisäksi vähintään yksi yläkude (2).

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen paperikonekudos, tunnettu * * · ·:*· siitä, että paperipuolen pinnassa on vaihtajakuteen (6) lisäksi yksi yläkude (2).

.···. 6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen paperikonekudos, tunnettu siitä, että vaihtajakuteen (6) ja yläkuteen taivutusjäykkyydet ovat yhtäsuuret. ?.t .

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen paperikonekudos, tunnettu * » · ;,, * 30 siitä, että vaihtajakuteen (6) ja yläkuteen (2) taivutusjäykkyydet ovat erisuuret.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikonekudos, tunnettu ν': siitä, että vaihtajalangan (6) viereisten sidelankojen (5) kulkuradat kudoksessa : ‘ : ovat keskenään samanlaiset. i t » ( “v

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikonekudos, tunnettu ", 35 siitä, että vaihtajalangan (6) viereisten sidelankojen (5) kulkuradat kudoksessa • ’: ovat keskenään erilaiset. 110131 10

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen paperikonekudos, tunnet-t u siitä, että sidelangassa (5) on kolme sitoutumispistettä paperipuolen pinnassa.

11. Patenttivaatimuksen 4 mukainen paperikonekudos, tunnet-5 t u siitä, että yläkuteen (2) sitoutuminen on samanlainen kuin sidelankojen (5) ja vaihtajakuteen (6) yhdessä paperipuolen pinnassa muodostamilla kudepo-luilla.

12. Patenttivaatimuksen 4 mukainen paperikonekudos, tunnet-t u siitä, että yläkuteen (2) sitoutuminen on erilainen kuin sidelankojen (5) ja 10 vaihtajakuteen (6) yhdessä paperipuolen pinnassa muodostamilla kudepoluil-la.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikonekudos, tunnet-t u siitä, että paperipuolen pinnalle on muodostettu palttinasidokselliset lanka-polut.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikonekudos, tunnet- t u siitä, että vaihtajalangan (6) sidospisteiden lukumäärä paperipuolen pinnassa on sama tai erilainen kuin viereisen sidelangan (5) sitoutumispisteiden määrä paperipuolen pinnassa.

15. Patenttivaatimuksen 4 mukainen paperikonekudos, t u n n e 11 20 u siitä, että vaihtajakuteita (6) on yhtä paljon kuin yläkuteita (2) ja alakuteita (4) on yhtä paljon kuin yläkuteita (2) ja vaihtajakuteita (6) yhteensä.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen paperikonekudos, tunnet-;:· t u siitä, että vaihtajakuteen (6) ja sidelankojen (5) muodostama kudepolku on muodostettu niin, että sidelankojen (5) sitoutumispisteitä on kolme ja vaihtaja-25 kuteen (6) sitoutumispisteitä on kaksi.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen paperikonekudos, tunnet- ,···. t u siitä, että sidelangat (5) sitoutuvat yhden alaloimen ali 10-niitisellä * · sidoksella ja alakuteet (2) sitoutuvat alaloimiin (3) 5-niitisellä satiinisidoksella.

18. Patenttivaatimuksen 3 mukainen paperikonekangas, tunnet- / 30 t u siitä, että paperipuolen pinnassa on vaihtajaloimen lisäksi vähintään yksi yläloimi (1). • » k t · • · · * # · * · » 110131 11