FI100610B - Saumarakenne epäsymmetristä paperikonekudosta varten - Google Patents

Description

1 100610

Saumarakenne epäsymmetristä paperikonekudosta varten

Keksinnön kohteena on saumarakenne epäsymmetristä paperikonekudosta varten, jossa kudos on muodostettu 5 kutomalla kudoksen pituussuuntaisia loimilankoja sen poikkisuuntaisten kudelankojen ympäri ja jossa saumarakenne on muodostettu kääntämällä loimilangat paperikonekudoksen päässä takaisin niin, että osa niistä muodostaa kiinnityssilmukan paperikonekudoksen päähän ja kutomalla 10 takaisinpäin käännettyjen loimilankojen päät kiinni paperikonekudokseen.

Paperikonekudosta valmistettaessa niiden päiden liittäminen toisiinsa edellyttää erityistä saumarakennetta, jolla luotettava ja kestävä liitos saadaan aikaan.

15 Tyypillisesti saumarakenne muodostetaan kudoksen pituussuuntaisten loimilankojen avulla kääntämällä ne lenkiksi ja kutomalla päät muun kudoksen alapuolella niin, että kudoksen päähän jäävät muodostavat saumasilmukat, joiden avulla päät voidaan erilaisilla tunnetuilla tavoilla liittää 20 yhteen. Ongelmana tässä ratkaisussa tavallisesti on, että sauma-alueesta muodostuu kudosrakenteeltaan ja läpäisyominaisuuksiltaan muusta kudoksesta selvästi poikkeava, jonka seurauksena sekä muodostuvaan kuiturainaan syntyy markkeerauksia että sen ominaisuudet poikkeavat muusta 25 kuiturainasta. Lisäksi tyypillisesti sauma-alueiden kudospaksuus on samanlainen tai paksumpi kuin muun kudoksen paksuus, mikä joissakin tapauksissa aiheuttaa hankaluuksia.

FI-patentista 96887 on tunnettu ratkaisu, jossa on esitetty ratkaisu, jossa koko pituudeltaan symmetrisen kudok-30 sen sauma-alue on muodostettu kutomalla pituussuuntaiset loimilangat kudoksen päissä sen alapuolella suoraan itsensä alle niin, että kudos on tietyllä tavalla symmetrinen. Tässä ratkaisussa paperikonekudoksen kudos on täsmälleen samanlainen koko kudoksen pituudelta mukaan lukien myös kudoksen saumara-35 kenteen muodostamiseen käytetty sauma-alue. Tämän ratkaisun 2 100610 heikkoutena on, että sitä voidaan käyttää vain täysin symmetrisille kudosrakenteille, jonka seurauksena sauma-alueen tiiviys voi erota muun kudoksen tiiviydestä, jolloin seurauksena markkeerausta ja poikkeavaa läpäisyä ja siten vastaavasti 5 kosteuden poistoa. Tätä ratkaisua voidaan edelleen käytännössä soveltaa vain yksitasoviiraan, mikä rajoittaa saumaraken-teen soveltamista merkittävästi.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen paperikonekudoksen saumarakenne, jolla 10 rakenteeltaan epäsymmetriseen sekä yksi tai useampitasoiseen paperikonekudokseen saadaan ominaisuuksiltaan ja paksuudeltaan halutunlainen saumarakenne. Keksinnön mukaiselle saumarakenteella on ominaista, että paperikonekudoksen sauma-alueella käytetään muusta 15 paperikonekudoksesta poikkeavaa symmetristä kudosta niin, että muodostuneen kudoksen keskitason suhteen kudosrakenne sen molemmin puolin on samanlainen ja että sauma-alueella loimilangat käyvät paperikonekudoksen pinnassa vain sen toisella puolella.

20 Keksinnön olennainen ajatus on, että saumarakenne muodostetaan kutomalla epäsymmetrisen paperikonekudoksen sauma-alueella rakenteeltaan symmetrinen molemminpuoleinen ja muun paperikonekudoksen kudosrakenteesta poikkeava kudos niin, että sauma-alueen kudoksen keskitason suhteen sen 25 molemmin puolin kudosrakenne on sama. Edelleen keksinnön olennainen ajatus on, että sauma-alueella kudoksen pituussuuntaiset loimilangat käyvät kudoksen pinnassa vain yhdellä puolella kudosta, jolloin kudoksen yläpuoliset loimilangat käyvät kudoksen yläpuolisessa pinnassa ja 30 silmukoiden ympäri kääntyneet kudoksen alapuolelle kudotut loimilangat käyvät pinnassa vain kudoksen alapuolella.

Keksinnön etuna on se, että tällä tavalla saadaan tarvittaessa kudelankojen poikkileikkaus sekä lukumäärä ja kudoksen rakenne sopivasti valitsemalla täsmälleen 35 halutunlainen yksi- tai useampikerroksinen rakenne, jonka 3 100610 paksuus voidaan mitoittaa sauma-alueen ulkopuolisen kudoksen paksuuden mukaan sopivasti. Edelleen kutomalla sauma-alueen yläpuoliset ja alapuoliset loimilangat joko niin, että kukin silmukan muodostama loimilanka tulee kudotuksi itsensä kanssa 5 kohdakkain tai vaihtoehtoisesti viereisen loimilangan alle, saadaan aikaan halutulla tavalla tiivis ja siten muun kudoksen kanssa sopusoinnussa oleva kudos myös sauma-alueella.

Keksintöä selostetaan lähemmin oheisissa 10 piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää erästä keksinnön mukaista paperi-konekudoksen saumarakennetta kudoksen poikkisuunnassa katsottuna, kuvio 2 esittää kaavamaisesti erästä toista 15 keksinnön mukaista paperikonekudoksen saumarakennetta kudoksen poikkisuunnassa katsottuna, kuvio 3 esittää kaavamaisesti erästä kolmatta keksinnön mukaista paperikonekudoksen saumarakennetta kudoksen poikkisuunnassa katsottuna, 20 kuvio 4 esittää kaavamaisesti erästä neljättä keksinnön mukaista paperikonekudoksen saumarakennetta kudoksen poikkisuunnassa katsottuna, kuvio 5 esittää kaavamaisesti erästä viidettä keksinnön mukaista paperikonekudoksen saumarakennetta 25 kudoksen poikkisuunnassa katsottuna, kuvio 6 esittää kaavamaisesti erästä kuudetta keksinnön mukaista paperikonekudoksen saumarakennetta kudoksen poikkisuunnassa katsottuna ja kuvio 7 esittää erästä tapaa kutoa keksinnön 30 mukaisen paperikonekudoksen sauma-alueen loimilangat.

Kuviossa 1 on kaavamaisesti esitetty eräs keksinnön mukaisen paperikonekudoksen saumarakenteen toteutusmuoto sen poikkisuunnassa katsottuna. Kuviossa on vasemmalla esitetty tavanomainen epäsymmetrinen kaksitasoinen paperikonekudos, 35 jossa on loimilangat la - Id ja vastaavasti paksummat kude- 4 100610 langat 2a ja ohuemmat kudelangat 2b. Kuten kuviossa näkyy, on ohuempia kudelankoja 2b aina kaksi kohdakkain niin, että ne tavalla tai toisella ovat kudoksen korkeussuunnassa päällekkäin. Tämä normaalikudos jatkuu kuvioon merkittyyn linjaan L 5 saakka, jonka oikealla puolella on esitetty keksinnön mukainen saumarakenne. Edelleen kuviosta ilmenee, että varsinaisen normaalin paperikonekudoksen alueella loimilangat la - Id kulkevat tässä kudosrakenteessa niin, että osa loimilangoista käy vain paperikonekudoksen yläpinnassa 3 ja vastaavasti vain 10 osa alapinnassa 4.

Linjan L oikealla puolella sauma-alueella S olevassa saumarakenteessa on kudos on muuttunut yksitasoiseksi niin, että ohuempia kudelankoja 2b on kohdakkain vain yksi kappale ja ne vuorottelevat kudoksen pituussuunnassa paksumpien kude-15 lankojen 2a kanssa. Samalla kudosrakenne on muutettu niin, että se kudelankojen kautta kulkevan keskitason T suhteen on symmetrinen, vaikkakaan ei peilisymmetrinen. Loimilankojen la - Id kääntämistä varten sekä liitossilmukoiden muodostumista varten on kudoksessa vielä halkaisijaltaan muista kudelan-20 goista mahdollisesti poikkeava kolmas kudelanka 2c, jonka ympäri osa loimilangoista kääntyy kudottavaksi kudosrakenteen alapinnalle. Näin kudoksen yläpinnalla 3 ja alapinnalla 4 on päällepäin täsmälleen samannäköinen kudos, jonka päässä olevat liitossilmukat muodostavien loimilankojen läpi saumalanka 25 5 voidaan saumaa muodostettaessa pujottaa. Edelleen sauma- alueella S loimilangat la - Id kulkevat niin, että ne käyvät kuviossa katsottuna oikealle mennessään vain sauma-alueen kudoksen yläpinnassa ja vastaavasti käännyttyään takaisin kudoksen alapinnalle ne kiertävät kyllä kudelankoja sekä ylä-30 että alapuolelta, mutta käyvät kudoksen pinnassa sauma-alueella vain alapuolella.

Kuviossa 2 on kaavamaisesti esitetty eräs toinen keksinnön mukaisen paperikonekudoksen saumarakenteen toteutusmuoto sen poikkisuunnassa katsottuna. Kuviossa 35 vasemmalla on esitetty paperikonekudoksen varsinainen, tässä 5 100610 tapauksessa epäsymmetrinen kaksitasoinen kudosrakenne, josta näkyy, kuinka loimilangat la - Id kulkevat ensimmäisten ja toisten kudelankojen 2a ja 2b ympäri kiertäen kudoksen yläpinnasta 3 kudoksen alapintaan 4 ja jälleen takaisin.

5 Linjan L kohdalla kudosrakenne muuttuu ja sen oikealla puolella kuviossa on esitetty sauma-alueen S kudosrakenne. Sauma-alue S ulottuu linjasta L kuviossa kudoksen oikeanpuoleisimpaan reunaan saakka.

Sauma-alueella S loimilangat kulkevat kolmansien 10 kudelankojen 2d ympäri muodostaen niiden kanssa sauma-alueen kaksitasoisen kudosrakenteen. Kuten kuviosta ilmenee, ovat kolmannet kudelangat 2d poikkileikkaukseltaan ja mitoiltaan varsinaisen kudoksen kudelangoista 2a ja 2b poikkeavia. Myös kuviossa 2 normaalin paperikonekudoksen alueella loimilangat 15 la ja id kulkevat niin, että ne käyvät sekä paperikonekudoksen ylä- että alapinnassa.

Vastaavasti kuviosta näkyy, kuinka loimilangat la -Id kulkevat sauma-alueella niin, että ne kyllä kiertävät kudelangat 2d sekä ylä- että alapuolelta, mutta sauma-alueen 20 kudoksessa loimilangat la - Id käyvät kudoksen pinnassa vasemmalta oikealle kulkiessaan vain kudoksen yläpinnan 3 puolella ja vastaavasti loimilankojen la - Id käännyttyä takaisinpäin kudoksen alle ne käyvät kudoksen pinnassa vain kudoksen alapinnalla 4. Jotta saumakohdassa loimilankojen 25 kääntyminen saataisiin sovitetuksi halutulla tavalla, on siinä tässä tapauksessa erillinen halkaisijaltaan erilainen kolmas kudelanka 2d, jonka ympäri osa loimilangoista kääntyy paluusuuntaan ja loppujen loimilankojen muodostamiin saumasilmukoihin voidaan pujottaa saumaa muodostettaessa 30 saumalanka 5.

Kuten kuviossa 2 ilmenee, on varsinaisessa paperi-konekudoksessa tässä tapauksessa käytetty poikkileikkaukseltaan kahdenkokoisia kudelankoja, kun sauma-alueella kudelangat puolestaan ovat keskenään samansuuruisia. Sauma-alueen 35 kudosrakenne on siinä mielessä symmetrinen, että loimilanko- 6 100610 jen kulku sekä yläpinnan 3 suhteen katsottuna että alapinnan 4 suhteen katsottuna eli vastaavasti sauma-alueen keskitason T suhteen ovat samanlaiset.

Kuviossa 3 on esitetty varsinaista 5 kudosrakenteeltaan muuten kuviota 2 vastaavanlainen kaksitasoinen kudosrakenne, mutta sauma-alueella tämä kudosrakenne poikkeaa kuvion 2 mukaisesta ratkaisusta. Tässä toteutusmuodossa saumarakenteessa on käytetty ohuita kudelankoja, joiden suhteen vastaavasti loimilangat la - Id 10 on kudottu niin, että ne muodostavat yläpinnasta 3 katsoen ja vastaavasti alapinnasta 4 katsoen samanlaisen kudosrakenteen. Näin muodostunut saumarakenne on kaksitasoinen ja loimilangat on kudottu kuviota 2 vastaavasti siten, että yläpintaan ulottuvat loimilangat eivät sauma-alueella käy alapinnassa ja 15 vastaavasti alapintaan ulottuvat loimilangat eivät sauma-alueella käy yläpinnassa.

Kuviossa 4 puolestaan on esitetty muuten kuviota 2 vastaava kudosrakenne, mutta tässä toteutusmuodossa sauma-alueella on kutominen tehty käyttämällä kudelankoina normaa-20 lia kudosta vastaavia isompia kudelankoja 2a. Muilta osin kuvion esittämä saumarakenne myös kudokseltaan kuvion 2 mukaista rakennetta. Muuten sauma-alueen kudonnassa on toteutettu samaa periaatetta kuin aikaisemminkin niin, että loimilangat käyvät sauma-alueella vain yhdellä kudoksen pin-25 nalla eli oikealle mennessään kudoksen yläpinnalla 3 ja niiden kudottua takaisin kudoksen alapuolelle ne vastaavasti käyvät kudoksen alapinnalla 4.

Kuviossa 5 on esitetty eräs kolmas keksinnön mukaisen saumarakenteen toteutusmuoto. Tässä toteutusmuodossa 30 varsinaisen paperikonekudoksen rakenne käsittää poikkileikkaukseltaan keskenään samanlaiset kudelangat, joiden ympäri loimilangat on johdettu kulkemaan niin, että ne käyvät sekä kudoksen yläpinnalla 3 että alapinnalla 4. Tässä toteutusmuodossa kuvioiden 1-4 esittämiin kaksitasoisiin 35 kudosrakenteisiin nähden varsinainen paperikonekudos on 7 100610 yksitasoinen. Sauma-alueella on vastaavasti sovellettu kuviossa 3 esitettyä ratkaisua, jossa sauma-alueen kudelangat 2d ovat poikkileikkaukseltaan varsinaisen paperikonekudoksen kudelankoja 2a pienempiä niin, että sauma-alueella muodostuu 5 kaksitasoinen kudos.

Kuviossa 6 on esitetty kudosrakenteeltaan kuviota 1 vastaava paperikonekudos, jossa sekä kude- että loimilankojen kudonta on normaalin kudoksen alueella sama. Sauma-alueella kudontaa on edelleen jatkettu kaksitasoisena muuttaen kudosta 10 niin, että sauma-alueella loimilangat käyvät kudoksen pinnassa vain aiemman periaatteen mukaisesti vain toiselta puolelta. Tämä toteutusmuoto on erittäin käyttökelpoinen silloin, kun halutaan sauma-alueen ilmaläpäisyä säätää palauttamalla loimilangat kudoksen päässä viereisen loimilangan alapuolel-15 le, mikä tiivistää juuri sauma-aluetta.

Kuviossa 7 on kaavamaisesti esitetty, kuinka loimilangat voidaan sauma-alueen päässä kääntää kudottavaksi viereisten loimilankojen alle. Näin loimilanka la siirtyy sivusuunnassa loimilangan Ib alapuolelle ja loimilanka Ib 20 edelleen viereisen loimilangan alapuolelle ja niin edelleen.

Nämä kukin loimilanka siirtyy viereisen kudotun loimilangan alle ja tämä jatkuu koko paperikonekudoksen leveyden. Tällöin juuri sauman molemmin puolin loimilangat peittävät silmukoiden välin muodostaen varsinaisesta saumakohdasta tiiviimmän 25 ja siten huonommin vettäläpäisevän. Tällä rakenteella saadaan helposti sovitetuksi saumakohdan tiiviys muun kudoksen tiiviyteen sopivaksi. Mikäli saumakohdan tiiviys ja vedenlä-päisyominaisuudet halutaan sovittaa toisella tavalla, on tietenkin mahdollista kutoa loimilangat la - Id suoraan itsensä 30 alle, jolloin saumarakenteen tiiviys ja vedenläpäisevyys on erilainen kuin vinottain viereisen langan alle johdettujen loimilankojen avulla saatu. Koska varsinainen loimilankojen kudonta on sauma-alueella samanlaista riippumatta siitä, ku-dotaanko loimilangat paluusuuntaan itsensä alle vai viereisen 35 loimilangan alle, ei tämä vaikuta sauma-alueen muuhun kudon- 8 100610 taan millään tavalla. Tämä loimilankojen kudontatavan valinta joko suoraan itsensä alle tai viereisen loimilangan alle on sovellettavissa kaikkiin kuvioissa 1-6 esitettyihin toteutusmuotoihin sekä kaikkiin muihinkin kudoksen toteutusmuotoi-5 hin mitä keksinnön mukaisella tavalla on toteutettu.

Keksintöä on edellä selityksessä ja piirustuksissa esitetty vain esimerkinomaisesti eikä sitä ole millään tavalla rajoitettu siihen. Olennaista on, että epäsymmetrisen kudoksen sauma-alueella loimilangat kudotaan symmetrisesti 10 niin, että kudos on kummaltakin pinnalta katsoen samanlainen vaikkakaan ei välttämättä peilisymmetrinen ja että loimilangat käyvät sauma-alueella vain yhdessä kudoksen pinnassa.

Claims (6)

1. Saumarakenne epäsymmetristä paperikonekudosta varten, jossa kudos on muodostettu kutomalla kudoksen pituus- 5 suuntaisia loimilankoja (la - Id) sen poikkisuuntaisten kude-lankojen (2a, 2b) ympäri ja jossa saumarakenne on muodostettu kääntämällä loimilangat (la - Id) paperikonekudoksen päässä takaisin niin, että osa niistä muodostaa kiinnityssilmukan paperikonekudoksen päähän ja kutomalla takaisinpäin käännet-10 tyjen loimilankojen (la - Id) päät kiinni paperikonekudok-seen, tunnettu siitä, että paperikonekudoksen sauma-alueella (S) käytetään muusta paperikonekudoksesta poikkeavaa symmetristä kudosta niin, että muodostuneen kudoksen keskitason (T) suhteen kudosrakenne sen molemmin puolin on saman-15 lainen ja että sauma-alueella (S) loimilangat (la - Id) käyvät paperikonekudoksen pinnassa (3, 4) vain sen toisella puolella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen saumarakenne, tunnettu siitä, että sauma-alueella (S) paperikoneku- 20 dos on yksitasoinen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen saumarakenne, tunnettu siitä, että sauma-alueella (S) paperikoneku-dos on rakenteeltaan kaksitasoinen.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen sauma-25 rakenne, tunnettu siitä, että sauma-alueella (S) paperikonekudoksen paksuus on pienempi kuin muun paperikonekudoksen paksuus.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen saumarakenne, tunnettu siitä, että loimilangat (la -

30 Id) kudotaan sauma-alueen (S) alapinnalla itsensä viereisen loimilangan alapuolelle. 100610