FI112261B

FI112261B - Paperikonekudos

Info

Publication number: FI112261B
Application number: FI20020856A
Authority: FI
Inventors: Seppo Taipale; Pekka Kortelainen; Tania Rautio; Terttu Turpeinen
Original assignee: Tamfelt Oyj Abp
Priority date: 2002-05-06
Filing date: 2002-05-06
Publication date: 2003-11-14
Also published as: DK1506339T3; NZ536067A; EP1506339B1; WO2003093573A1; ES2282621T3; ATE358743T1; CA2484421A1; DE60312978D1; CN1320208C; JP4286217B2; FI20020856A0; CN1653231A; US7001489B2; KR20050012234A; NO20045341L; JP2005524781A; AU2003229809A1; CA2484421C; AU2003229809B2; PT1506339E

Description

112261

Paperikonekudos

Keksinnön kohteena on paperikonekudos, joka käsittää ainakin kaksi erillistä kerrosta, jotka on muodostettu vähintään kahdesta erillisestä lan-5 kajärjestelmästä, paperipuolen muodostavasta pituus- ja poikkisuuntaisista langoista koostuvasta lankajärjestelmästä ja kulutuspuolen muodostavasta pituus- ja poikkisuuntaisista langoista koostuvasta lankajärjestelmästä, jotka on sovitettu muodostamaan toisistaan riippumattomat rakenteet kudoksen pituus-ja poikkisuunnassa ja jotka rakenteet on sidottu toisiinsa sidelankojen avulla, 10 jolloin sidelanka on sovitettu muodostamaan paperipuolen pinnassa osan kerroksen sidoksesta ja sovitettu sitoutumaan kulutuspuolen kerroksessa olevan vähintään yhden langan ali.

Alalla tunnetaan perinteisiä kolmikerroksisia paperikonekudoksia ja sidelankaparilla sidottuja rakenteita. Perinteisissä kolmikerroksisissa paperi-15 konekudoksissa on kaksi erillistä kerrosta, paperipuolen kerros ja kulutuspuolen kerros. Paperipuolen kerros ja kulutuspuolen kerros yhdistetään pääsääntöisesti sidelankana toimivan sidekuteen avulla. Sidelangalla sitominen tapahtuu yleensä neljän ylä- ja alalankaparin välein eli melko harvoin. Sitominen tapahtuu yläpuolella yhden yläloimen yli ja alapuolella yhden alaloimen ali. Side-20 lanka ei osallistu paperipuolen pinnan muodostamiseen, vaan ainoastaan kerrosten sitomiseen. Tekniikkaa on kuvattu SE-patenttijulkaisussa 420852.

! Sidelankaparilla sidottujen rakenteiden tekniikkaa on kuvattu esi merkiksi US-patenttijulkaisuissa 4 501 303, 5 967 195 ja 5 826 627. Sidelan-kaparilla sidotuissa rakenteissa sidelangan sijasta kerrosten sitomisen hoitaa ·' 25 sidelankapari. Sidelankapari muodostuu kahdesta vierekkäisestä sidelangasta, 1: joista ensimmäisen tehdessä paperipuolen sidosta toinen samanaikaisesti si- * too paperipuolen kerroksen ja kulutuspuolen kerroksen yhteen kulutuspuolelta yhden alaloimen alta ja päinvastoin. Sidelankaparin polveilut paperipuolen pin-: ': nassa muodostavat yläkuteen kaltaisen kudepolun.

• I

30 Tyypillisesti perinteisissä kolmikerroksisissa paperikonekudoksissa ja sidelankaparilla sidotuissa rakenteissa yläloimi on halkaisijaltaan selvästi » I · ohuempi kuin alaloimi. Niinkin suurta halkaisijaeroa kuin yläloimi 0,13 mm ja ' ;·* alaloimi 0,21 mm käytetään yleisesti. Näissä rakenteissa paperipuolen kerrok- sen kukin yläloimi sitoutuu keskenään samalla tavalla yläkuteisiin paperipuolen 35 sidoksen mallikerran nousuluvun mukaan ja kulutuspuolen kerroksen kukin

» I

112261 2 alaloimi sitoutuu keskenään samalla tavalla alakuteisiin kulutuspuolen sidoksen mallikerran nousuluvun mukaan.

Sekä perinteisissä kolmikerroksisissa paperikonekudoksissa että si-delankaparilla sidotuissa rakenteissa käytetään yleensä yhtä montaa yläloimea 5 ja alaloimea, eli loimisuhde on 1:1. Kun yläloimia on saman verran kuin ala-loimia rakenteen kudetiheyttä ei saada nostettua tarpeeksi. Myös paksut ala-loimet ja yläloimien suhteellisen suuri tiheys vaikeuttavat kudetiheyden lisäämistä. Kun kudetiheys jää alhaiseksi paperipuolen pinnan aukot ovat lyhyellä sivulla seisovan suorakulmion muotoiset, toisin sanoen pitkä sivu on yhden-10 suuntainen paperikoneen ajosuunnan kanssa. Paperirainaa muodostettaessa paperikuidut orientoituvat paperikoneen ajosuuntaan. Näin ollen paperikuitu ja paperikonekudoksen aukot ovat samansuuntaiset ja paperikuitu saa huonon tuen.

Sidelankaparilla sidotuissa rakenteissa sidelankaparin langat risteä-15 vät kohdassa, jossa toinen sidelanka laskeutuu kudoksessa paperipuolelta alas sitomaan kerroksia ja toinen sidelanka nousee kudoksessa ylös muodostamaan paperipuolen pintaa. Risteyskohdan molemmilla puolilla oleva yläkude painaa risteyskohdan yläloimilankoja alaspäin ja samanaikaisesti sidelankaparin molemmat langat laskeutuvat kudoksen sisään eivätkä tue yläloimilankoja 20 alapuolelta. Tästä syystä risteyskohdat jäävät pintaa alemmalle tasolle, mikä saattaa aiheuttaa markkeerausta.

Perinteisissä kolmikerroksisissa paperikonekudoksissa esiintyy V usein ns. sisäpuolista kulumaa, kun sidelanka pääsee hankautumaan kudok- sen sisällä. Hankauksen myötä kudos ohenee alkuperäisestä paksuudestaan 25 kudoksen sisäpuolelta ja sidelanka on kuitenkin pysynyt alkuperäisessä pituu-dessaan, jolloin sidelanka nousee koholle viiran pinnasta ja paperirainaan ai-heutuu markkeerausvaara. Pitkälle edennyt sisäpuolinen kuluma saattaa aiheuttaa sen, että sidelangat katkeavat ja kerrokset irtoavat toisistaan.

Myös sidelankaparilla sidotuissa rakenteissa saattaa esiintyä sisä-30 puolista kulumaa. Ohuista sidelangoista muodostuva sidelankapari ei sido paksuja alaloimia tarpeeksi tiukasti, jolloin rakenne jää löysäksi ja aiheutuu si-

I » I

säpuolisen kuluman vaara. Kun käytetään paksuja alaloimia, kudoksesta tulee • » paksu ja löysä sidonta paksuntaa entisestään kudosta. Tästä johtuen paperi-i‘*‘: konekudokseen muodostuu suuri vesitila, mikä aiheuttaa paperikoneella viiran ·:*; 35 vedenkuljetusta ja joillakin nopeilla paperikoneilla saattaa esiintyä roiskimista.

Roiskimista esiintyy paperikoneella kohdassa, jossa yläviira kääntyy paluukier- 112261 3 toon ja pahimmassa tapauksessa roiskeet aiheuttavat paperirainan laadun heikkenemistä. Koska paksulla paperikonekudoksella alipaineen ja vedenpois-toelementtien vaikutus paperirainaan jää huonommaksi kuin ohuemmalla paperikonekudoksella, paperin kuiva-ainepitoisuus alenee. Toinen syy alhaiseen 5 kuiva-ainepitoisuuteen on suuri vesitila, joka lisää ns. takaisinkostumisilmiötä (rewetting). Takaisinkostumisessa paperirainasta viiraan poistettu vesi absorboituu takaisin paperirainaan viiraosalla viimeisten vedenpoistoelementtien jälkeen ennen puristinosaa. Paperirainan mennessä puristinosalle märempänä katkot lisääntyvät ja toisaalta paperikoneen höyrynkulutus lisääntyy. Molemmat 10 seikat lisäävät merkittävästi kustannuksia paperikoneella.

Paksu alaloimi aiheuttaa myös sen, että paperikonekudoksen ko-nesuuntainen taivutusjäykkyys on suuri, mikä on paperin muodostumisen ja vedenpoiston kannalta haitallista. Paperikoneen ajosuunnassa jäykkä paperi-konekudos ei mukaile vedenpoistokalustoja, jolloin turbulenssi vähenee ja ve-15 denpoisto ja paperirainan formaatio huononevat. Turbulenssilla tarkoitetaan tässä vedenpoistokaluston aiheuttamaa paperirainan pyörteilyä ja sekoittumista.

Paksulla paperikonekudoksella saattaa olla ongelmia paperirainan reunaleikkauksessa. Reunapillisuihkun teho ei riitä työntämään kuituja paksun 20 rakenteen läpi, jolloin vaarana on viiran tukkeutuminen ja leikkauksen vaikeu-tuminen. Reunaleikkausongelmat lisäävät merkittävästi märkäpään katkoja. Li-, Y säksi mitä paksumpi paperikonekudos on, sitä vaikeampi se on pitää puhtaana ;;y ja tarve ylimääräisiin pesuseisokkeihin lisääntyy.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan paperikonekudos, jonka 25 avulla aiemmin tunnetun tekniikan epäkohdat pystytään eliminoimaan. Tähän :.’’ί on päästy keksinnön mukaisen paperikonekudoksen avulla. Keksinnön mu- kaisen ensimmäisen sovellutusmuodon mukainen paperikonekudos on tunnettu siitä, että kulutuspuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen lukumäärä on suurempi kuin paperipuolen muodostavan kerroksen pituus-i"‘i 30 suuntaisten lankojen lukumäärä ja että rinnakkaiset alaloimet kulkevat sidoksessa sitoutuen alakuteisiin aina keskenään samalla tavalla joko samassa tai Ϋ' eri vaiheessa ja että sidelanka käy kulutuspuolella sitomassa paperipuolen ja *·;·’ kulutuspuolen muodostavat kerrokset yhteen sitoutumalla jommankumman alaloimen ali. Keksinnön mukaisen toisen rinnakkaisen sovellutusmuodon mu-*:··; 35 kainen paperikonekudos on tunnettu siitä, että kulutuspuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen lukumäärä on suurempi kuin paperipuo- 112261 4

Ien muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen lukumäärä ja että rinnakkaiset alaloimet kulkevat sidoksessa sitoutuen alakuteisiin aina keskenään samalla tavalla joko samassa tai eri vaiheessa ja että sidelanka käy kulutus-puolella sitomassa paperipuolen ja kulutuspuolen muodostavat kerrokset yh-5 teen sitoutumalla kummankin alaloimen ali.

Keksinnön mukainen rakenne mahdollistaa ohuiden loimi- ja kude-lankojen käytön sekä paperi- että kulutuspuolen kerroksissa, jolloin rakenteesta saadaan ohut. Koska paperikonekudos on ohut, on rakenteessa myöskin pienempi vesitila kuin perinteisissä kolmikerroksisissa paperikonekudoksissa ja 10 sidelankapareilla sidotuissa rakenteissa. Vesitilan ollessa pieni, rakenteessa esiintyy vähemmän aiemmin mainittua takaisinkostumisilmiötä. Ohuet loimilan-gat alentavat paperikonekudoksen konesuuntaista taivutusjäykkyyttä. Alhainen taivutusjäykkyys sallii paperikonekudoksen mukailla paperikoneen vedenpois-tokalustoja, jolloin saadaan hyvä vedenpoisto ja paperirainan formaatio. 15 Ohuesta rakenteesta on myös hyötyä paperirainan reunaleikkauksessa. Reu-napillisuihkun on helpompi työntää kuidut ohuen kudoksen läpi.

Perinteisissä kolmikerroksisissa paperikonekudoksissa saattaa ongelmaksi muodostua alakuteiden siirtyminen paperikoneen ajosuunnassa. Tämä aiheuttaa paperiin markkeerausta. Keksinnön mukaisessa rakenteessa ku-20 lutuspuolella on enemmän alakuteiden ja alaloimien muodostamia sitoutumis- , ·, kohtia kuin perinteisissä kolmikerroksisissa paperikonekudoksissa. Sitomalla » « alakuteet riittävän tiukasti estetään alakuteiden siirtyminen. Tiheä sitoutumis-:;V kohtien määrä parantaa paperikonekudoksen diagonaalistabiliteettia, joka kor- reloi ryhdikkään paperikonekudoksen kanssa. Ryhdikkäällä paperikonekudok- I · ···* 25 sella on paperikoneella hyvä ajettavuus ja se edesauttaa tasaisten paperiprofii- :Λ: lien aikaansaamisessa. Tiukka sidonta estää paperi- ja kulutuspuolen kerros- > » * ten liikkumisen toisiinsa nähden ja näin ollen kudokseen ei muodostu sisäpuolista kulumaa.

;v: Koska keksinnön mukaisessa rakenteessa yläloimitiheys on alhai- 30 sempi kuin perinteisissä kolmikerroksisissa paperikonekudoksissa, voidaan yläkudetiheyttä kasvattaa, jotta paperikonekudoksen paperipuolen pinnan suo- t I · rakaiteen muotoisten aukkojen pitkä sivu on paperikoneen poikkisuunnassa eli 1 · *···’ kohtisuorassa sitä suuntaa vastaan mihin paperikuidut paperirainaa muodos- tettaessa pääsääntöisesti orientoituvat, jolloin saavutetaan optimaalinen kui-

t I

35 duntuki ja vedenpoisto.

112261 5

Koska keksinnön mukaisessa rakenteessa on korkea kokonaisloimi-tiheys, jää paperikonekudoksen paperikonesuuntainen venymä alhaisemmaksi kuin perinteisissä kolmikerroksisissa paperikonekudoksissa ja sidelankaparilla sidotuissa rakenteissa. Lisäksi eräässä keksinnön mukaisessa rakenteessa jo-5 ka toinen alaloimi kulkee kudoksessa suorempana kuin joka toinen alaloimi ja näin ollen kudoksen paperikonesuuntainen venymä saadaan vieläkin alhaisemmaksi.

Keksinnön mukaisessa rakenteessa yläloimien peittoaste on selvästi alhaisempi kuin alaloimien peittoaste, minkä johdosta rakenteeseen muodos-10 tuu vedenpoiston kannalta edullisia suppilomaisia kapillaareja. Tällainen rakenne on takaisinkostumisen kannalta edullinen koska kapillaarivoimat siirtävät vettä paperikonekudoksesta kohti rakenteen kulutuspuolen kerroksen pintaa. Loimen peittoaste määritellään seuraavasti:

Loimen peittoaste = d x n, 15 jossa d = loimihalkaisija (cm) ja n = loimilukumäärä/cm.

Sidelankaparilla sidotuissa rakenteissa sidelankojen risteyskohdassa olevalle yläloimelle tulee huono tuki alapuolelta, mistä aiheutuu, että ylä-loimi jää ympäristöään alemmaksi tällä kohtaa, jolloin kyseinen kohta aiheuttaa paperiin markkeerausta. Keksinnön mukaisissa sovellutuksissa kohdassa, jos-20 sa sidelanka laskeutuu sitomaan kulutuspuolelta, muodostuu vaihtajakuteesta hyvin kannattava siltarakenne, joka nostaa kyseisen kohdan ympäristönsä « . ! kanssa samaan tasoon eikä markkeerausta esiinny. Koska keksinnön kohtee- " V na olevassa kudoksessa ei ole rakennetta tiivistäviä sidelankapareja, voidaan alapuolen kudetiheyttä kasvattaa kudoksen kuitenkaan liikaa tiivistymättä ja » · ”·* 25 näin saadaan kulutuspuolelle enemmän materiaalia ja kudokselle lisää kulu- :.'*i tuskestävyyttä.

Keksinnön mukaisessa paperikonekudoksessa on vähintään kaksi pituussuuntaista lankajärjestelmää, esimerkiksi yläloimijärjestelmä ja alaloimi-järjestelmä sekä vähintään kaksi poikkisuuntaista lankajärjestelmää, esimer-30 kiksi yläkudejärjestelmä ja alakudejärjestelmä. Yläkudejärjestelmä sisältää vähintään vaihtajakuteen. Lisäksi kudosrakenteessa on aina sidelankajärjestel- » # · mä. Keksinnössä paperipuolen muodostava lankajärjestelmä käsittää vaihtaja-*···' kuteen, jonka molemmille puolille on kudottu sidelanka. Vaihtajakude on sovi- tettu täydentämän paperipuolella edellä mainitun kahden sidelangan muodos-·;.· 35 tamaa kahta lankapolkua niissä kohdissa, joissa mainitut kaksi sidelankaa si toutuvat kulutuspuolella.

112261 6

Keksintöä ryhdytään selvittämään seuraavassa tarkemmin oheisessa piirustuksessa kuvattujen sovellutusesimerkkien avulla jolloin kuvio 1 esittää keksinnön mukaista paperikonekudosta paperipuolel-ta nähtynä kuvantona, 5 kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista paperikonekudosta kulutuspuolel- ta nähtynä kuvantona, kuvio 3 esittää kuvion 1 sovellutusmuotoa nuolten lll-lll mukaisesti nähtynä kuvantona, kuvio 4 esittää kuvion 1 sovellutusmuotoa nuolten IV-IV mukaisesti 10 nähtynä kuvantona, kuvio 5 esittää kuvion 1 sovellutusmuotoa nuolten V-V mukaisesti nähtynä kuvantona kuvio 6 esittää kuvion 1 sovellutusmuotoa nuolten VI-VI mukaisesti nähtynä kuvantona.

15 kuvio 7 esittää erästä toista keksinnön mukaista paperikonekudosta kulutuspuolelta nähtynä kuvantona, kuvio 8 esittää kuvion 7 sovellutusmuotoa nuolten VII-VII mukaisesti nähtynä kuvantona, kuvio 9 esittää kuvion 7 sovellutusmuotoa nuolten Vili - Vili mukai-20 sesti nähtynä kuvantona, kuvio 10 esittää erästä kolmatta keksinnön mukaista paperikonekudosta kulutuspuolelta nähtynä kuvantona ja V kuvio 11 esittää erästä neljättä keksinnön mukaista paperikoneku- • * dosta kulutuspuolelta nähtynä kuvantona.

.. ‘ 25 Kuvioissa 1 - 6 on esitetty keksinnön mukaisen paperikonekudok- : i sen eräs sovellusesimerkki, jossa on yläloimijärjestelmä ja kahdesta alaloimes- ta muodostuva alaloimijärjestelmä. Yläloimijärjestelmä ja yläkudejärjestelmä muodostavat paperipuolen muodostavan kerroksen ja alaloimijärjestelmä ja alakudejärjestelmä vastaavasti kulutuspuolen muodostavan kerroksen. Pituus-; 30 suuntaisia lankajärjestelmiä voi olla myös useita, esimerkiksi kolme pituus- suuntaista lankajärjestelmää, yläloimijärjestelmä ja kaksi alaloimijärjestelmää » » » ’; ‘* kuten aiemmin on tuotu esille.

Kuvioissa 1 - 6 on yläloimia merkitty viitenumerolla 1 ja yläkuteita : · vastaavasti viitenumerolla 2. Alaloimia on kuvioissa 1-6 merkitty viitenume- •;. ; 35 roilla 3a ja 3b ja alakuteita viitenumerolla 4. Paperipuolen muodostava kerros ja kulutuspuolen muodostava kerros sidotaan toisiinsa sidelankajärjestelmän 112261 7 avulla. Sidelankoja on merkitty viitenumerolla 5. Sidelanka 5 muodostaa pape-ripuolen pinnassa osan kerroksen sidoksesta ja käy kulutuspuolella sitomassa kerrokset yhteen sitoutumalla vähintään yhden alaloimen 3a tai 3 b ali.

Kahdessa alaloimijärjestelmässä voi olla alaloimia 3a ja 3b enem-5 män, esimerkiksi kaksi kertaa niin paljon kuin yläloimijärjestelmässä on ylä-loimia 1. Alaloimet 3 a, 3b ovat oleellisesti ohuempia halkaisijaltaan kuin perinteisten kolmikerroksisten paperikonekudosten alaloimet. Kuvioiden 1 - 6 rakenteessa alaloimet 3a, 3b ovat halkaisijaltaan hieman ohuempia kuin yläloi-met 1. Alaloimet 3a ja 3b voivat myös olla keskenään eripaksuisia. Oleellista 10 on, että ylä- ja alaloimet ovat keskenään saman paksuisia tai lähes saman paksuisia siten, että joko yläloimi on paksumpi tai alaloimi on paksumpi.

Kuviossa 2 on esitetty kulutuspuolen pintaa, josta näkyy alaloimien 3a ja 3b sitoutuminen. Tässä sovellutusmuodossa jokainen alaloimi 3a ja 3b sitoutuu keskenään samalla tavalla alakuteisiin 4 kulutuspuolen sidoksen mal-15 likerran nousuluvun mukaan.

Keksinnön mukainen rakenne saadaan ohueksi käyttämällä ylä- ja alaloimilankojen kohdistusta. Rakenteessa yläloimet 1 eivät ole aivan päällekkäin vaan osittain limittäin alaloimien 3a, 3b kanssa, jolloin loimet pääsevät painumaan toistensa lomaan. Samasta syystä kohdassa, jossa paperipuolen 20 kerros ja kulutuspuolen kerros sidotaan yhteen sidelangalla 5 kulutuspuolen ,·, sidontapiste nousee mahdollisimman lähelle paperipuolen pintaa ja rakentees ta muodostuu ohut. Sidontapisteen nousemista edesauttaa se, että alaloimi on ohut.

Kuvioiden 1-6 mukaisessa keksinnön sovellutusmuodossa vaihta-25 jakude 6 täydentää paperipuolella vaihtajakuteen molemmille puolille kudotun .' : sidelangan muodostamia kudepolkuja niissä kohdissa, joissa sidelanka 5 sitou- tuu kulutuspuolelle. Sidelangat 5 ja niiden väliin kudottu vaihtajakude 6 muodostavat näin paperipuolen pinnassa kaksi kudepolkua, jotka ovat varsinaisen :v: yläkuteen 2 kudepolun kaltaisia. Näin ollen kaksi sidelankaa 5 ja niiden väliin : ’"; 30 kudottu vaihtajakude 6 muodostavat paperipuolen pinnassa kaksi kudepolkua.

Kuvioissa 1 - 6 esitetyn keksinnön sovellutusmuodon paperipuolen ill pinnassa yläkude 2 sidelanka 5, vaihtajakude 6 ja sidelanka 5 muodostavat I 1 säännöllisesti läpi kudoksen toistuvan lankaryhmän. Yläkude 2 sitoutuu palt-!’·*: tinasidoksella. Sidelanka 5 sitoutuu paperipuolen pinnassa ja laskeutuu sito- · 35 maan kerrokset yhteen sitoutumalla yhden alaloimen 3a tai 3b ali kuten esi- 112261 8 merkiksi kuvioissa 3 ja 5 on esitetty. Alakuteet 4 sitoutuvat alaloimiin 3a 3-niitisesti ja alaloimiin 3b 3-niitisesti.

Sidelankaparilla sidotuissa rakenteissa yksittäinen sidelanka sitoutuu paperipuolen pinnassa 10-niitisenä, jolloin paperipuolen pintaa muodosta-5 vien osuuksien väliin jää viisi yläloimilankaa. Näin ollen paperipuolen ja kulu-tuspuolen kerrosten sidonta jää löysäksi ja sidelangan paperipuolen pintaa muodostavien osuuksien reunimmaiset sitoutumiskohdat jäävät keskiosaa korkeammalle ja pinnasta tulee epätasainen ja markkeerausvaara kasvaa. Kuvioiden 1 - 6 rakenteessa sidelangan paperipuolen pintaa muodostavien osuuk-10 sien väliin jää vain kolme yläloimilankaa ja sidonta on tiukka, jolloin paperipuolen pinnasta muodostuu tasainen ja rakenteen markkeerausvaara vähenee.

OMINAISUUS Eräs keksinnön Perinteinen Sidelankaparilla mukainen raken- kolmikerrosviira sidottu rakenne _jne___ MD LANGAT: 0 / tiheys____ _Yläloimi (mm/l/cm) 0,14/28,2 0,14/30,5 0,14/31 _Alaloimi (mm/l/cm) 0,13/ 56,4 0,21 / 30,5 0,21 / 31 CMD LANGAT: 0 / tiheys____ _Yläkude (mm/l/cm) 0,13/12,2 0,16/26,7 0,13/19,3 _Vaihtajakude (mm/l/cm) 0,14/12,2__-__ _Sidekude (mm/l/cm) 0,13/12,2 0,13/6,7 0,13/19,3 y. _Alakude (mm/l/cm) 0,18 / 24,4 0,22 / 26,6 0,25 /19,4 MD lankatiheys (l/cm)_84,6__61_62_ , CMD lankatiheys (l/cm)_^1__54_58_ ·! T-luku__146__121_J20_ S-luku_65_58_70_ Läpäisy (m3/m2h)_ 5500_ 5500_ 5500_

Kulumisvara (mm)_0,17_0,20_0,22_ ; MD-taivutusjäykkyys (mN) 184_ 300_ 380_ A; Paksuus (mm)_0,63_0,73_0,80_

Loimipeitto paperipuo- 0,395/0,733 0,427/0,641 0,434/0,651 : v. li/kulutuspuoli____ ' * *« » 112261 g

Oheisessa taulukossa on vertailtu kuvioiden 1 - 6 mukaista edullista rakennetta, erästä perinteistä kolmikerrosviirarakennetta ja erästä sidelankaparilla sidottua rakennetta. Taulukon paperikonekudokset soveltuvat ajettavaksi pape-5 rikoneella samassa kohteessa.

Taulukosta nähdään, että keksinnön mukainen rakenne on muita selvästi ohuempi. Tällöin rakenteessa on myöskin pieni vesitila ja rakenne ei kuljeta vettä mukanaan. Näin ollen rakenteessa esiintyy vähemmän takaisin-kostumista ja paperikoneella paluukierrossa yläviira ei roiski paperirainalle vet-10 tä. MD-taivutusjäykkyys kertoo paperikonekudoksen jäykkyyden paperikoneen suunnassa. Perinteisissä kolmikerroksisissa paperikonekudoksissa ja sidelankaparilla sidotuissa rakenteissa on suurempi taivutusjäykkyys kuin keksinnön mukaisessa rakenteessa. Keksinnön mukaisen rakenteen alhaisen taivutus-jäykkyyden mukanaan tuomia hyviä ominaisuuksia ovat paperin korkea kuiva-15 ainepitoisuus ja hyvä formaatio.

Kuvioissa 7 - 9 on esitetty keksinnön mukaisen paperikonekudoksen eräs toinen sovellutusesimerkki. Tässä sovellutusesimerkissä alaloimet 3a ja 3b sitoutuvat eri tavalla. Kuvioista 7 ja 8 voidaan nähdä, kuinka sidelanka 5 käy kulutuspuolella sitomassa paperipuolen ja kulutuspuolen muodostavat ker-20 rokset yhteen sitoutumalla yhden alaloimen 3a ali. Rakenteen etuna on, että ,: alaloimen 3b muodostama alaloimijärjestelmä kulkee rakenteessa suorempana kuin alaloimet 3a, jolloin paperikonekudoksen paperikonesuuntainen venymä : 1: jää eritäin alhaiseksi.

Kuviossa 10 on esitetty keksinnön mukaisen paperikonekudoksen : 25 kolmas sovellutusesimerkki. Kuviossa 10 alaloimet 3a ja 3b kulkevat sidokses- ! > ·[ sa rinnakkain sitoutuen alakuteisiin 4 aina keskenään samalla tavalla. Tässä sovellutusmuodossa sidelanka 5 käy kulutuspuolella sitomassa paperipuolen ja kulutuspuolen muodostavat kerrokset yhteen sitoutumalla jommankumman • ’ alaloimen 3a tai 3b ali.

’ 30 Kuviossa 11 on esitetty keksinnön mukaisen paperikonekudoksen V: neljäs sovellutusesimerkki. Kuviossa 11 alaloimet 3a ja 3b kulkevat sidoksessa rinnakkain sitoutuen alakuteisiin 4 aina keskenään samalla tavalla. Tässä so-vellutusesimerkissä sidelanka 5 käy kulutuspuolella sitomassa paperipuolen ja : ·* kulutuspuolen muodostavat kerrokset yhteen sitoutumalla kummankin alaloi- ' : 35 men 3a ja 3b ali.

112261 10

Paperipuoli on kuvioiden 7-9, 10 ja 11 sovellutusmuodoissa samanlainen kuin edellä on esitetty kuvioiden 1 - 6 esimerkin yhteydessä, eli vain kulutuspuolet ovat kuvioiden 7-9, 10 ja 11 esimerkeissä erilaisia kuin kuvioiden 1 - 6 esimerkissä.

5 Edellä esitettyjä sovellutusesimerkkejä ei ole mitenkään tarkoitettu rajoittamaan keksintöä, vaan keksintöä voidaan muunnella täysin vapaasti patenttivaatimusten puitteissa. Näin ollen on selvää, että keksinnön mukaisen paperikonekudoksen tai sen yksityiskohtien ei välttämättä tarvitse olla juuri sellaisia kuin kuvioissa on esitetty, vaan muunlaisetkin ratkaisut ovat mahdollisia. 10 Erilliset kerrokset voidaan muodostaa hyvin vapaasti, ts. niin, että lankajärjes-telmien lukumäärä voi vaihdella, olennaista on, että loimijärjestelmiä on vähintään kaksi, ylä- ja alaloimijärjestelmä. Vastaavasti kudejärjestelmien määrä voi vaihdella, olennaista on, että kudejärjestelmiä on vähintään kaksi, ylä- ja ala-kudejärjestelmä jne. Edellä kuvattu keksinnön mukainen rakenne on kolmiker-15 roksinen, mutta muutkin monikerrosrakenteet ovat keksinnön puitteissa mahdollisia. Paperipuolen pinnassa voidaan palttinasidoksen sijasta käyttää muitakin sidoksia kuten esimeriksi satiini- tai toimikassidoksia. Alakuteiden ja side-lankojen sidokset voivat myös vaihdella vapaasti keksinnön perusajatuksen puitteissa. Edelleen on huomattava, että keksinnön perusajatuksen mukaisesti 20 on mahdollista muodostaa rakenteita, joissa yläkudetta ei ole ollenkaan, ts.

.·. muodostetaan rakenne, jossa paperipuolella on ainoastaan vaihtajakuteita ja * · \'t sidelankoja. Toisaalta on myös täysin mahdollista muodostaa rakenteita, joissa yläkuteiden määrä on suurempi kuin vaihtajakuteiden määrä, toisin sanoen

• I I

;];* yläkuteiden määrä voi vaihdella ollen esimerkiksi 0, 1, 2, 3 jne. Alakuteiden ’···* 25 määrä voi olla erisuuri kuin yläkuteiden ja vaihtajakuteiden määrä yhteensä.

t » :.’ ί Esimerkeissä alakuteiden määrä on yhtä suuri kuin yläkuteiden ja vaihtajaku- teiden määrä yhteensä, mutta alakuteiden määrä voi olla myös erisuuri.

Vaihtajakuteen 6 viereisten sidelankojen 5 kulkuradat kudoksessa j V voivat olla keskenään samanlaiset tai erilaiset. Vaihtajakuteen 6 sidospisteiden 30 lukumäärä kudoksen paperipuolen pinnassa voi olla sama tai erilainen kuin X>. viereisen sidelangan 5 sitoutumispisteiden määrä paperipuolen pinnassa. Jos yläkuteita on vain yksi niin yläkuteena on vaihtajakude 6. Kuvioiden esimer-T keissä sidelangat 5 ja niiden väliin kudottu vaihtajakude 6 muodostavat pape- • ripuolen pinnassa kahden kudepolun ryhmän. Paperipuolen pinta voi muodos- 35 tua pelkästään näistä ryhmistä tai ryhmien väleihin voidaan kutoa yksi tai useampia yläkuteita. Yläkuteen sitoutuminen voi olla samanlainen tai erilainen 112261 11 kuin sidelankojen ja vaihtajakuteen yhdessä paperipuolen pinnassa muodostamilla kudepoluilla.

Kaikissa edellä esitetyissä ratkaisuissa on käytetty halkaisijaltaan pyöreitä polyesteri- ja polyamidilankoja. Muita mahdollisuuksia lankamateriaa-5 leissa ovat mm. PEN (polyethylene naphthalate) tai PPS (polyphenylene sulfide). Keksintöä ei kuitenkaan ole mitenkään rajoitettu edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan keksintöä voidaan soveltaa erilaisten lankojen yhteydessä. Langat tai osa langoista voivat myös olla esimerkiksi ns. profiililankoja, joiden poikkileikkaus poikkeaa pyöreästä ollen esimerkiksi litteä, ovaali tai jonkin 10 muun muotoinen. Langat tai ainakin osan lanoista voivat myös olla esimerkiksi onttoja, jolloin langat pääsevät litistymään kudoksessa, jolloin rakenteesta saadaan entistä ohuempi. Samoin lankoina voidaan käyttää ns. bikomponentti-lankoja. Lankojen ominaisuuksien valinnalla voidaan vaikuttaa kudoksen ominaisuuksiin, esimerkiksi rakenteesta saadaan entistä ohuempi tai tasainen pa-15 peripuolen pinta jne.

» I

* t t I *

Claims

112261

1. Paperikonekudos, joka käsittää ainakin kaksi erillistä kerrosta, jotka on muodostettu vähintään kahdesta erillisestä lankajärjestelmästä, pape-5 ripuolen muodostavasta pituus-ja poikkisuuntaisista langoista (1,2) koostuvasta lankajärjestelmästä ja kulutuspuolen muodostavasta pituus- ja poikkisuuntaisista langoista (3a,3b,4) koostuvasta lankajärjestelmästä, jotka on sovitettu muodostamaan toisistaan riippumattomat rakenteet kudoksen pituus- ja poikki-suunnassa ja jotka rakenteet on sidottu toisiinsa sidelankojen (5) avulla, jolloin 10 sidelanka (5) on sovitettu muodostamaan paperipuolen pinnassa osan kerroksen sidoksesta ja sovitettu sitoutumaan kulutuspuolen kerroksessa olevan vähintään yhden langan ali, tunnettu siitä, että kulutuspuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen (3a,3b) lukumäärä on suurempi kuin paperipuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen (1) luku-15 määrä ja että rinnakkaiset alaloimet (3a, 3b) kulkevat sidoksessa sitoutuen alakuteisiin (4) aina keskenään samalla tavalla joko samassa tai eri vaiheessa ja että sidelanka (5) käy kulutuspuolella sitomassa paperipuolen ja kulutuspuolen muodostavat kerrokset yhteen sitoutumalla jommankumman alaloimen (3a, 3b) ali.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikonekudos, tunnettu siitä, että kulutuspuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen ·. (3a,3b) lukumäärä on kaksi kertaa niin suuri kuin paperipuolen muodostavan . ·. kerroksen pituussuuntaisten lankojen (1) lukumäärä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen paperikonekudos, t u n-25 n e t t u siitä, että kulutuspuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen (3a,3b) halkaisija on pienempi tai suurempi, mutta ei olennaisesti poikkea paperipuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen (1) halkaisijasta. »♦ » i

\: 4. Patenttivaatimusten 1 tai 2 mukainen paperikonekudos, t u n- 30. e 11 u siitä, että kulutuspuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisten v. lankojen (3a,3b) halkaisija on yhtä suuri kuin paperipuolen muodostavan ker- , * · ·, roksen pituussuuntaisten lankojen (1) halkaisija.

5 Ien kerrokset yhteen sitoutumalla yhden alaloimen (3) ali 6-niitisellä sidoksella ja että alakuteet (4) sitoutuvat alaloimiin (3a) 3-niitisellä ja alaloimiin (3b) 3-niitisellä sidoksella.

5. Patenttivaatimusten 1 tai 2 mukainen paperikonekudos, t u n-: \: n e 11 u siitä, että kulutuspuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisia lan- 35 kajärjestelmiä on ainakin kaksi ja että kunkin lankajärjestelmän langat (3a,3b) ovat keskenään eri paksuisia. 112261

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen paperi-konekudos, tunnettu siitä, että kulutuspuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaiset langat (3a,3b) ovat osittain limittäisessä asennossa paperipuo-len muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen (1) kanssa.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen paperi- konekudos, tunnettu siitä, että paperipuolen muodostava lankajärjestel-mä käsittää vaihtajakuteen (6), jonka molemmille puolille on kudottu sidelanka (5) ja vaihtajakude (6) on sovitettu täydentämään paperipuolella edellä mainittujen kahden sidelangan (5) muodostamia kahta lankapolkua niissä kohdissa, 10 joissa edellä mainitut kaksi sidelankaa (5) sitoutuvat kulutuspuolelle.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen paperikonekudos, tunnettu siitä, että vaihtajakuteen (6) ja sidelankojen (5) muodostamien kahden lanka-polun lankaryhmän väleihin on kudottu vähintään yksi yläkude.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen paperikonekudos, tunnettu 15 siitä, että vaihtajakuteen (6) ja sidelankojen (5) muodostamien kahden lanka- polun lankaryhmän väleihin on kudottu yksi yläkude.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen paperikonekudos, tunnettu siitä, että vaihtajakuteen (6) viereisten sidelankojen (5) kulkuradat kudoksessa ovat keskenään samanlaiset.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen paperikonekudos, tunnettu siitä, että vaihtajakuteen viereisten sidelankojen kulkuradat kudoksessa ovat keskenään erilaiset.

12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen paperikonekudos, tunnettu siitä, että sidelangassa (5) on kaksi sitoutumispistettä paperipuolen pinnassa. **' 25

13. Patenttivaatimuksen 7 mukainen paperikonekudos, tunnettu . i siitä, että yläkuteen (2) sitoutuminen on samanlainen kuin sidelankojen (5) ja vaihtajakuteen (6) yhdessä paperipuolen pinnassa muodostamilla kudepoluilla.

14. Patenttivaatimuksen 7 mukainen paperikonekudos, tunnettu : · ; siitä, että yläkuteen (2) sitoutuminen on erilainen kuin sidelankojen (5) ja vaih- :' ‘ : 30 tajakuteen (6) yhdessä paperipuolen pinnassa muodostamilla kudepoluilla.

15. Patenttivaatimuksen 7 mukainen paperikonekudos, tunnettu sitä, että vaihtajakuteen (6) sidospisteiden lukumäärä paperipuolen pinnassa ; ‘ on sama tai erilainen kuin viereisen sidelangan (5) sitoutumispisteiden määrä : ’ : paperipuolen pinnassa. 112261

16. Patenttivaatimuksen 7 mukainen paperikonekudos, tunnettu siitä, että vaihtajakuteita (6) on yhtä paljon kuin yläkuteita (2) ja alakuteita (4) on yhtä paljon kuin yläkuteita (2) ja vaihtajakuteita (6) yhteensä.

17. Patenttivaatimuksen 7 mukainen paperikonekudos, tunnettu 5 siitä, että vaihtajakuteen (6) ja sidelankojen (5) muodostama kudepolku on muodostettu niin, että sidelankojen (5) sitoutumispisteitä on kaksi ja vaihtajakuteen (6) sitoutumispisteitä on yksi.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen paperikonekudos, tunnet-t u siitä, että paperipuolen pinnalle on muodostettu palttinasidokselliset lanka- 10 polut.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen paperikonekudos, tunnet-t u siitä, että sidelanka (5) sitoo paperi- ja kulutuspuolen kerrokset yhteen sitoutumalla yhden alaloimen (3) ali 6-niitisellä sidoksella ja että alakuteet (4) sitoutuvat alaloimiin (3a) 3-niitisellä ja alaloimiin (3b) 3-niitisellä sidoksella.

20. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-7 mukainen paperi konekudos, tunnettu siitä, että sidelanka (5) sitoo paperi- ja kulutuspuolen kerrokset yhteen sitoutumalla yhden alaloimen (3) ali 6-niitisellä sidoksella ja että alakuteet (4) sitoutuvat alaloimiin (3a) 3-niitisellä ja alaloimiin (3b) 3-niitisellä sidoksella.

21. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 20 mukainen paperi konekudos, tunnettu siitä, että paperikonekudoksen jonkun, joidenkin tai ! kaikkien lankojen poikkileikkaus poikkeaa pyöreästä.

,22. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 21 mukainen paperi-konekudos, tunnettu siitä, että paperikonekudoksen joku, jotkin tai kaikki 25 langat ovat onttoja.

: 23. Paperikonekudos, joka käsittää ainakin kaksi erillistä kerrosta, jotka on muodostettu vähintään kahdesta erillisestä lankajärjestelmästä, paperipuolen muodostavasta pituus- ja poikkisuuntaisista langoista (1,2) koostuvas-:v: ta lankajärjestelmästä ja kulutuspuolen muodostavasta pituus- ja poikkisuun- 30 täisistä langoista (3a,3b,4) koostuvasta lankajärjestelmästä, jotka on sovitettu muodostamaan toisistaan riippumattomat rakenteet kudoksen pituus- ja poikki- • tl ’; ’; ’ suunnassa ja jotka rakenteet on sidottu toisiinsa sidelankojen (5) avulla, jolloin ’ sidelanka (5) on sovitettu muodostamaan paperipuolen pinnassa osan kerrok- * : sen sidoksesta ja sovitettu sitoutumaan kulutuspuolen kerroksessa olevan vä- •; : 35 hintään yhden langan ali, tunnettu siitä, että kulutuspuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen (3a,3b) lukumäärä on suurempi kuin pa- <κ 112261 peripuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen (1) lukumäärä ja että rinnakkaiset alaloimet (3a, 3b) kulkevat sidoksessa sitoutuen alakutei-siin (4) aina keskenään samalla tavalla joko samassa tai eri vaiheessa ja että sidelanka (5) käy kulutuspuolella sitomassa paperipuolen ja kulutuspuolen 5 muodostavat kerrokset yhteen sitoutumalla kummankin alaloimen (3a, 3b) ali.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen paperikonekudos, tunnet-t u siitä, että kulutuspuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen (3a,3b) lukumäärä on kaksi kertaa niin suuri kuin paperipuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen (1) lukumäärä.

25. Patenttivaatimuksen 23 tai 24 mukainen paperikonekudos, tunnettu siitä, että kulutuspuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen (3a,3b) halkaisija on pienempi tai suurempi, mutta ei olennaisesti poikkea paperipuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen (1) halkaisijasta.

26. Patenttivaatimusten 23 tai 24 mukainen paperikonekudos, tunnettu siitä, että kulutuspuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen (3a,3b) halkaisija on yhtä suuri kuin paperipuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen (1) halkaisija.

27. Patenttivaatimusten 23 tai 24 mukainen paperikonekudos, 20 tunnettu siitä, että kulutuspuolen muodostavan kerroksen pituussuuntaisia ... lankajärjestelmiä on ainakin kaksi ja että kunkin lankajärjestelmän langat . (3a,3b) ovat keskenään eri paksuisia.

;·.· 28. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 23 - 27 mukainen paperi- • · · konekudos, tunnettu siitä, että kulutuspuolen muodostavan kerroksen pi- » · ’·*·’ 25 tuussuuntaiset langat (3a,3b) ovat osittain limittäisessä asennossa paperipuo- » » \' : Ien muodostavan kerroksen pituussuuntaisten lankojen (1) kanssa.

29. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 23 - 28 mukainen paperikonekudos, tunnettu siitä, että paperipuolen muodostava lankajärjestel-mä käsittää vaihtajakuteen (6), jonka molemmille puolille on kudottu sidelanka ‘ : 30 (5) ja vaihtajakude (6) on sovitettu täydentämään paperipuolella edellä mainit tujen kahden sidelangan (5) muodostamia kahta lankapolkua niissä kohdissa, * * > ‘‘ joissa edellä mainitut kaksi sidelankaa (5) sitoutuvat kulutuspuolelle

30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen paperikonekudos, tun- i ’ · ‘: n e 11 u siitä, että vaihtajakuteen (6) ja sidelankojen (5) muodostamien kahden ; · j 35 lankapolun lankaryhmän väleihin on kudottu vähintään yksi yläkude. 112261

31. Patenttivaatimuksen 29 mukainen paperikonekudos, tunnettu siitä, että vaihtajakuteen (6) ja sidelankojen (5) muodostamien kahden lankapolun lankaryhmän väleihin on kudottu yksi yläkude.

32. Patenttivaatimuksen 29 mukainen paperikonekudos, t u n -5 n e 11 u siitä, että vaihtajakuteen (6) viereisten sidelankojen (5) kulkuradat kudoksessa ovat keskenään samanlaiset.

33. Patenttivaatimuksen 29 mukainen paperikonekudos, tunnettu siitä, että vaihtajakuteen viereisten sidelankojen kulkuradat kudoksessa ovat keskenään erilaiset.

34. Patenttivaatimuksen 29 mukainen paperikonekudos, tun nettu siitä, että sidelangassa (5) on kaksi sitoutumispistettä paperipuolen pinnassa.

35. Patenttivaatimuksen 29 mukainen paperikonekudos, tunnettu siitä, että yläkuteen (2) sitoutuminen on samanlainen kuin sidelanko- 15 jen (5) ja vaihtajakuteen (6) yhdessä paperipuolen pinnassa muodostamilla kudepoluilla.

36. Patenttivaatimuksen 29 mukainen paperikonekudos, tunnettu siitä, että yläkuteen (2) sitoutuminen on erilainen kuin sidelankojen (5) ja vaihtajakuteen (6) yhdessä paperipuolen pinnassa muodostamilla kudepo- 20 luilla.

,·. 37. Patenttivaatimuksen 29 mukainen paperikonekudos, tun- Ί n e 11 u sitä, että vaihtajakuteen (6) sidospisteiden lukumäärä paperipuolen pinnassa on sama tai erilainen kuin viereisen sidelangan (5) sitoutumispistei- * · * den määrä paperipuolen pinnassa. ( < ’;·** 25

38. Patenttivaatimuksen 29 mukainen paperikonekudos, tun- i n e 11 u siitä, että vaihtajakuteita (6) on yhtä paljon kuin yläkuteita (2) ja alaku- • t * teitä (4) on yhtä paljon kuin yläkuteita (2) ja vaihtajakuteita (6) yhteensä.

39. Patenttivaatimuksen 29 mukainen paperikonekudos, t u n - !’·n e 11 u siitä, että vaihtajakuteen (6) ja sidelankojen (5) muodostama kudepol- : 30 ku on muodostettu niin, että sidelankojen (5) sitoutumispisteitä on kaksi ja (. \ vaihtajakuteen (6) sitoutumispisteitä on yksi.

40. Patenttivaatimuksen 39 mukainen paperikonekudos, tun- • · *·;’ n e t t u siitä, että paperipuolen pinnalle on muodostettu palttinasidokselliset :**]: lankapolut. ·:··· 35

41. Patenttivaatimuksen 40 mukainen paperikonekudos, tun ne t t u siitä, että sidelanka (5) sitoo paperi- ja kulutuspuolen kerrokset yh 112261 teen sitoutumalla yhden alaloimen (3) ali 6-niitisellä sidoksella ja että alakuteet (4) sitoutuvat alaloimiin (3a) 3-niitisellä ja alaloimiin (3b) 3-niitisellä sidoksella.

42. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 23 - 29 mukainen paperi-konekudos, tunnettu siitä, että sidelanka (5) sitoo paperi- ja kulutuspuo-

43. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 23 - 42 mukainen paperi-konekudos, tunnettu siitä, että paperikonekudoksen jonkun, joidenkin tai 10 kaikkien lankojen poikkileikkaus poikkeaa pyöreästä.

44. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 23 - 43 mukainen paperi-konekudos, tunnettu siitä, että paperikonekudoksen joku, jotkin tai kaikki langat ovat onttoja. * » · « ( I * I « • a • a · • it I I « a t a aa· • · a · * # t * a aa* a a < * i a · a a * » t i · · • a a t a i » > a * * ^ » a » is 112261