FI106115B - Koboltti-kobolttioksidijauhe, menetelmä sen valmistamiseksi ja sen käyttö - Google Patents
Koboltti-kobolttioksidijauhe, menetelmä sen valmistamiseksi ja sen käyttö Download PDFInfo
- Publication number
- FI106115B FI106115B FI943701A FI943701A FI106115B FI 106115 B FI106115 B FI 106115B FI 943701 A FI943701 A FI 943701A FI 943701 A FI943701 A FI 943701A FI 106115 B FI106115 B FI 106115B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- cobalt
- cobalt oxide
- oxide powder
- process according
- oxide
- Prior art date
Links
Classifications
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C01—INORGANIC CHEMISTRY
- C01G—COMPOUNDS CONTAINING METALS NOT COVERED BY SUBCLASSES C01D OR C01F
- C01G51/00—Compounds of cobalt
- C01G51/04—Oxides; Hydroxides
-
- H—ELECTRICITY
- H01—ELECTRIC ELEMENTS
- H01M—PROCESSES OR MEANS, e.g. BATTERIES, FOR THE DIRECT CONVERSION OF CHEMICAL ENERGY INTO ELECTRICAL ENERGY
- H01M4/00—Electrodes
- H01M4/02—Electrodes composed of, or comprising, active material
- H01M4/36—Selection of substances as active materials, active masses, active liquids
- H01M4/48—Selection of substances as active materials, active masses, active liquids of inorganic oxides or hydroxides
- H01M4/52—Selection of substances as active materials, active masses, active liquids of inorganic oxides or hydroxides of nickel, cobalt or iron
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
- B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
- B01J8/00—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes
- B01J8/18—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C01—INORGANIC CHEMISTRY
- C01P—INDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
- C01P2002/00—Crystal-structural characteristics
- C01P2002/50—Solid solutions
- C01P2002/52—Solid solutions containing elements as dopants
- C01P2002/54—Solid solutions containing elements as dopants one element only
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C01—INORGANIC CHEMISTRY
- C01P—INDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
- C01P2004/00—Particle morphology
- C01P2004/60—Particles characterised by their size
- C01P2004/61—Micrometer sized, i.e. from 1-100 micrometer
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C01—INORGANIC CHEMISTRY
- C01P—INDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
- C01P2004/00—Particle morphology
- C01P2004/60—Particles characterised by their size
- C01P2004/62—Submicrometer sized, i.e. from 0.1-1 micrometer
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C01—INORGANIC CHEMISTRY
- C01P—INDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
- C01P2006/00—Physical properties of inorganic compounds
- C01P2006/10—Solid density
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C01—INORGANIC CHEMISTRY
- C01P—INDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
- C01P2006/00—Physical properties of inorganic compounds
- C01P2006/11—Powder tap density
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C01—INORGANIC CHEMISTRY
- C01P—INDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
- C01P2006/00—Physical properties of inorganic compounds
- C01P2006/12—Surface area
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C01—INORGANIC CHEMISTRY
- C01P—INDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
- C01P2006/00—Physical properties of inorganic compounds
- C01P2006/40—Electric properties
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C01—INORGANIC CHEMISTRY
- C01P—INDEXING SCHEME RELATING TO STRUCTURAL AND PHYSICAL ASPECTS OF SOLID INORGANIC COMPOUNDS
- C01P2006/00—Physical properties of inorganic compounds
- C01P2006/80—Compositional purity
Landscapes
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Inorganic Chemistry (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
- Electrochemistry (AREA)
- General Chemical & Material Sciences (AREA)
- Inorganic Compounds Of Heavy Metals (AREA)
- Battery Electrode And Active Subsutance (AREA)
Description
1 106115
Koboltti-kobolttioksidi jauhe, menetelmä sen valmistamiseksi ja sen käyttö
Esillä oleva keksintö koskee uutta koboltti-kobolt-' 5 tioksidi jauhetta koostumukseltaan Cox (CoO) Χ_χ, menetelmää sen valmistamiseksi samoin kuin sen käyttöä.
Nikkeli-kadmium- tai nikkeli-metallihydridi-akkupa-ristoihin tarkoitettujen nikkeli-elektrodien oleellisina, sähkökemiallisesti aktiivisina aineosina käytetään nikke-10 lihydroksidia ja lisäaineina kobolttiyhdisteitä, kuten esim. kobolttimetallijauhetta, koboltti(II)oksidia ja/tai koboltti(II)hydroksidia. Nämä aineosat muokataan yhdessä muiden apuaineiden kanssa tahtaiksi, jotka sen jälkeen muokataan sähköä johtaviksi elektrodinpitimiksi. Näin saa-15 duille elektrodeille suoritetaan lisämuokkausvaiheita, kuten kuivaus ja/tai sintraus rakenteeltaan erimuotoisten toivottujen paristoiden saamiseksi.
Erityisesti nappikennojen valmistamiseksi puristetaan sähkökemiallisesti aktiiviset elektrodien aineosat 20 yhdessä apuaineiden, kuten esim. grafiitin tai nikkelijau-heen, kanssa erisuuruisiksi tableteiksi. Kobolttikompo-nenttia käytetään tällöin yleensä seoksen muodossa, joka käsittää kobolttimetallijauhetta ja koboltti(II)oksidia tai koboltti(II)hydroksidia.
: 25 Kobolttiyhdisteille, joiden konsentraatio elektro- dimassassa on useimmiten 2 - 10 %, asetetaan erilaisia vaatimuksia.
Niinpä julkaisussa EP-A 353 837 vaaditaan, että elektrodeja muodostettaessa, siis paristoa ensikertaa va-30 rattaessa, kobolttimetalli hapetetaan potentiaaliaan vas-y φ taavasti ensiksi 2-arvoiseksi koboltiksi, joka on liukoi- m nen aikalisiin elektrolyytteihin. Kobolttimetallista pe-' räisin olevat Co2+-ionit ja mahdollisesti jo läsnä olevat mono-oksidista tai hydroksidista peräisin olevat Co2+-ionit 35 diffundoituvat nikkelihydroksidin pinnan suunnassa. Ne 2 106115 hapettuvat paristoa edelleen varattaessa Co3*-ioneiksi muo-, toon CoO(OH). Viimeksi mainittu erottuu kerroksena nikke- lihydroksidi-osasen pinnalle. Tämä kerros aikaansaa seu-raavissa pariston varaus- ja purkausjaksoissa elektrodi-5 materiaalin tarvittavan sähköisen johtokyvyn. Co2*-ioni voi lisäksi kulkeutua nikkelihydroksidin kerroshilaan ja muuttaa siellä nikkelihydroksidin sähkökemiallisia ominaisuuksia niin, että saavutetaan elektrodimateriaalin suurempi varausteho. Kobolttikomponentti toimii lisäksi varmuusre-10 servinä liian voimakkaan purkauksen yhteydessä siten, että Co2*-ioni pelkistyy sähkökemiallisesti ja vedyn kehittyminen estyy.
Kysymykseen tulevia kobolttiyhdisteitä esitetään US-patenteissa 5 032 475 ja 5 053 292, samoin kuin EP-pa-15 tenttihakemuksessa 523 284.
Kobolttimetallijauhetta käytetään hyödyksi sähkökemiallisessa hapetuksessa suuruusluokaltaan vain 50 % elektrodissa varaus- ja purkausprosessiin, koska oleellinen osa metallista on kiinnitarttuneen oksidikerroksen pääl-20 lystämä ja osa koboltista Co2*-ioneina estyy diffuusiossaan elektrolyytteihin. Lopuksi muuttuu lähes 50 % kobolttime-tallista liukenemattomiksi, kompakteiksi kobolttioksideiksi. Tämä probleema vältettiin tähän asti siten, että osittain liukoisia kobolttiyhdisteitä, kuten kobolttihydroksi- : 25 dia tai kobolttimonoksidia, lisättiin elektrodimassaan. Jo • « ennen sähkökemiallista muotoilua jakautuu osittain liuennut Co2*-ioni elektrolyyteissä ja erottuu toivotussa muodossa nikkelihydroksidin pinnalle. (Matsumo et ai.; The 162nd ECS Fall Meeting Detroit, 18 [1982].) 30 Kuvattuun tarkoitukseen tähän asti käytettyä ko boltti (II) oksidia valmistetaan teknisesti hajottamalla termisesti kobolttikarbonaattia, kobolttihydroksidia tai korkeampia kobolttioksideja. Tällöin syntyy kuitenkin kobolttioksideja, jotka - termodynaamista tasapainoa vasta-35 ten - sisältävät ylimäärin happea (katso Gmelin, Co, 3 106115
Erganzungsband 58, sivut 470 - 479). Hapen ylimäärä pienenee kohotettaessa kalsinointilämpötilaa.
Koboltti(II)oksidissa olevat hivenmäärät Co3+-ionia nopeuttavat 2-arvoisen koboltin edelleen hapettumista il-' 5 man hapen ja ilman kosteuden vaikutuksen alaisena. Tällöin syntyvä 3-arvoinen koboltti ei elektrolyytteihin liukene-mattomuutensa vuoksi ole paristossa käytettävissä elektro-dimateriaalin vaikuttavana komponenttina ja ehkäisee siten käytettyjen kobolttiyhdisteiden käyttökelpoisuutta kemial-10 liseen prosessiin.
Usein käytetty kobolttihydroksidi osoittaa vähäisempää liukoisuutta elektrolyytteihin kuin koboltti(II)oksidi ja osoittaa myöskin suurempaa herkkyyttä ilman hapen vaikutuksesta tapahtuvaan lisähapettumiseen nähden, eri-15 tyisesti ilmankosteuden vaikutuksen alaisena. Koboltti in) hydroksidista peräisin olevan koboltin käyttökelpoisuus elektrodissa on pienempi kuin koboltti(II)oksidista peräisin olevan koboltin.
Tämän vuoksi oli esillä olevan keksinnön tehtävänä 20 tarjota käytettäväksi kobolttimateriaalia vaikuttavaksi komponentiksi elektrodimateriaalissa nikkelihydroksidia sisältäviä sekundaarikennoja varten, jolla materiaalilla ei ole tekniikan tason haittoja ja joka osoittaa parempaa käyttökelpoisuutta kuin tähän asti tunnetut kobolttimetal- : 25 lijauheen ja koboltti(II)oksidin seokset.
•«
Nyt keksittiin, että nämä vaatimukset täytetään koboltti-kobolttioksidijauheella, jonka koostumus on Cox(CoO)1_x, jolloin x = 0,02 - 0,3 ja keskimääräinen hiuk-kaskoko on pienempi kuin 20 μπι. Keksinnön mukaisessa ko-30 boltti-kobolttioksidijauheessa on kysymys kiinteästä tum- , # manruskeasta jauheesta, jossa koboltti(II)oksidi ja ko- bolttimetalli ovat erittäin hienoina osasina homogeenisesti jakautuneina. Keksinnön mukainen koboltti-kobolttioksidi jauhe on vapaa Co3+-osuuksista. Kobolttimetallin läsnä-35 olon johdosta on keksinnön mukainen koboltti-kobolttioksi- • 4 106115 dijauhe suojattu ei-toivottua hapettumista vastaan 3-ar-voisiksi kobolttioksideiksi.
Keksinnön mukaisen koboltti-kobolttioksidijauheen primaariosasten keskimääräinen hiukkassuuruus tulisi vali-5 ta riippuvuussuhteessa paristossa olevan nikkelihydroksi-din osassuuruuden kanssa. Yleensä sen tulee olla pienempi kuin nikkelihydroksidin vastaava suuruus, koska tällä tavalla voidaan saada hyvin yhdenmukaisia seoksia. Lisäksi saadaan samanaikaisesti vähäisen osassuuruuden ja suuren 10 BET-pinnan yhteydessä helpompi ja nopeampi liukoisuus pariston elektrolyytteihin. Primaariosasten keskimääräinen hiukkassuuruus on edullisesti 0,5 - 10 pm.
Kuten jo mainittiin, on perinteisissä elektrodi-seoksissa nikkelihydroksidin ohella kobolttimetallijauheen 15 ja koboltti(II)oksidin seoksia. Jos koboltti(II)oksidi korvataan samalla osuudella keksinnön mukaista koboltti-kobolttioksidi jauhetta, voidaan saavuttaa vähintään 10 % suurempi käytetyn koboltin käyttökelpoisuus sähkökemiallisille varaus- ja purkaustapahtumille paristossa.
20 Lisäämällä kobolttimetallin osuutta koboltti-ko bolttioksidi jauheessa on kobolttimetallijauheen osuus elektrodissa pienennettävissä edelleen, jonka johdosta voidaan saavuttaa käytetyn koboltin säästöä elektrodimas-sassa. Kobolttimetallipitoisuuden valinta riippuu oleelli-: 25 sesti pariston tyypistä ja sen käyttötarkoituksesta.
Erityisen edullisia ovat koboltti-kobolttioksidi-jauheet, joiden koostumus on Co^CoO)^, jossa x:n arvo on välillä 0,02 - 0,2.
Tämän keksinnön kohteena on myös menetelmä keksin-30 nön mukaisen koboltti-kobolttioksidijauheen valmistamiseksi, jolloin kobolttioksidi ja/tai termisen hajottamisen 9 yhteydessä kobolttioksideja muodostavat kobolttiyhdisteet pelkistetään välillä 500 - 850 °C olevissa lämpötiloissa, koboltti-kobolttioksidijauheen muodostukseen johtavien 35 olosuhteiden alaisena. Tällöin voidaan kobolttioksideina s 106115 käyttää edullisesti CoO:ta, Co203:a ja/tai Co304:ää, kobolttioksideja muodostavina kobolttiyhdisteinä hydroksideja, ' oksalaatteja ja/tai karbonaatteja. Pelkistysaineiksi so veltuvat erityisesti hiilimonoksidi, vety, hiili, maakaa-5 su, hiilivedyt ja/tai ammoniumformiaatti.
Pelkistys tapahtuu keksinnön mukaisissa olosuhteissa mainittujen pelkistysaineiden avulla ilman vaikeuksia. Määrätyn hapetusasteen säätäminen voidaan suorittaa keksinnön mukaisten koboltti-kobolttioksidijauheiden yhtey-10 dessä annostelemalla vastaava määrä pelkistysaineita. Pelkistys voidaan edullisesti suorittaa inertin kaasun läsnä ollessa.
Reaktio tapahtuu edullisesti jatkuvasti kiertouu-neissa tai pyörrekerroksissa edullisesti lämpötila-alueel-15 la välillä 580 - 650 °C. Valitsemalla kalsinoimisolosuh-teet ja reaktioparametrit on hiukkaskoon jakautuma vaihdeltavissa laajalla alueella. Erityisen homogeenisia koboltti -kobolttioksidi jauheita on saatavissa sellaisessa kierukkakiertouunissa, joka on esitetty julkaisussa EP-B 20 135 078.
Keksinnön mukaista menetelmää kiertouunissa suoritettaessa virtaa kobolttipitoinen raaka-aine kiertouuniin edullisesti määrätyin määrin aikayksikköä kohti. Viipymis-aikaa voidaan säätää kaltevuuskulman avulla ja se on li-’mi 25 säksi riippuvainen esiaineen laadusta (raesuuruudesta, ei-kalsinoidun ja kalsinoidun aineen juoksevuudesta). Pelkis-tysaine virtaa laimean inertin kaasun kanssa vastavirtaan kiertouuniin. Kemialliset reaktiot kobolttiraaka-aineen sisäänsyötön yhteydessä ovat kalsinointi CoO:ksi, jolloin 30 lohkeaa C02:a, H20:ta tai 02:a kulloisestakin lähtöaineesta 1 . riippuen. Tämän reaktion määrää termodynaaminen tasapino, « jolloin CoO ja Co304 ovat toisiinsa nähden määrätyssä suh-• teessä. Tämän jälkeen virtaa kalsinoinnin johdosta synty nyt CoO kiertouunin pelkistysvyöhykkeeseen, jolloin pel- m « 106115 kistysaineen vaikutuksesta muuttuu jäljellä oleva Co304 keksinnön mukaiseksi koboltti-kobolttioksidijauheeksi.
Pelkistyskaasun konsentraatio pienenee sisaäntulo-kohdasta eksponentiaalisesti ja sen tulisi olla reagoinut 5 vähintään 30 %:iin asti siirtyessään kalsinoimisvyöhykkee-seen. Pelkistyskaasun määrä määräytyy pelkistettävän aineen viipymisajasta uunissa ja kobolttimetallin vaaditusta osuudesta CoO:sta. Kaasuseosten konsentraatiot kussakin mielivaltaisessa kohdassa kiertouunia voidaan määrittää 10 edullisesti massaspektrometristen mittausten avulla, ja kaasun virtausnopeutta ja kaasun koostumusta voidaan säätää vastaamaan mainittuja vaatimuksia.
Tämän keksinnön kohteena on myös keksinnön mukaisten koboltti-kobolttioksidijauheiden käyttö akkuparistojen 15 elektrodimassojen aineosana.
Seuraavassa valaistaan keksintöä esimerkkien tapaan katsomatta niitä miksikään rajoitukseksi.
Esimerkit 1-13
Koboltti-kobolttioksidin valmistus kiertouunissa 20 Taulukossa 1 on esitetty erilaisia koboltti-kobolt tioksideja, niiden fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia ja valmistuksen olosuhteita, jotka oksidit valmistettiin seuraavanlaisessa kiertouunissa.
• 25 kuumennusvyöhykkeen pituus: 1 600 mm • « jäähdytysvyöhyke (jäähdytysvesi): 1 000 mm
sähkölämmitysteho: 36 kW
pyörimisnopeus: 1,5 - 7,5 kierrosta/ min, portaaton 30 kiertoputken kaltevuus: enintään 8° putken halkaisija: 154 mm kiertoputken materiaali: kromi-molybdeeni-teräs ** Lähtöaineena oli seuraavissa esimerkeissä emäksinen 35 kobolttikarbonaatti, jonka koostumus oli seuraava: 7 106115
CoC03/Co(0H)Co3 suhteessa 68/32 D50: 4 μπι tilavuuspaino: 0,5 g/cm3. 1 *
· I
• · m 8 106115
It I II II I |"Π I I" | I I
•rj a r~ o >— tNr'Oots — ιλ ιλ n » « n. o ^ r1\ oo^ N. t', ^ t-~ t~~ t~~ f~- . 'äj ' o' ~ 1—Γ r-T o' o' o' o' o' o' o' r—I I-—'
*H
h H >9 00 OO ΙΛ o\ N Λ Ό Oi WMg o' o' K r-T <n —' σΓ ^ ^ oC ” Ξ -c-------------- Φ I-1 c I e
μ 1 1 "I ^ oo^ O v\ rn <-<_ v\ iS
® g, c jij 1—1 <s' ts' rs' en' cf ro' ro' ro' co' m' a fa —re-------------- Ή
«J
W ^
•d.S C
pa mcn<srJ<N<NCS(S<Ncsc1<S(N (0 s·3 s A 3 _J>______________ 8 Ό ^.^VOOOr-ir-ir— Ό N M « Jn
_ göb Os <s - - On On ON Os ON O O LJ
8 o' N ^ ^ fi rf - - 5 2 w vo 1 1-------------- s
8 Q
"tj S’ w >,^5 oocsricstscsricMootSfS _
4Jr1s (s|<SOnOnOnO\0\OnOnO<NOn<7\ G
q)C3 ’—‘ ’—1 ·—' <—1 ·—1 '—' '—1 1—' ·—' -—1 —' ’—' 3Q
> L=i 6
H
Φ --------------- +j
S
Γ“™“Ν 5 g gjn θΝθΝ»η<Λ»Γΐν->νΤ>»Τν»Λ>«η«Λ)νηνΓ| § EE ® H w
•H
---------—----- α (β · Ή τΗ
•H I
P Γ71 OOOOOOOOOOOOO N
Ό o' oOOu-iO»riOtSTj-OOO00 2; P<° . 0000\θΌΓ~^-^θνονονονονο io '1 i?
4J
-------------- (J) .. +> ’ » ·Η 5 α ^ φ o ^ ^ ^ Ό- Jo <—Γ r>T Os οΡ ooOsOOOr—ii—«0ΟΟΝ O 2 I —I gpst^^ t-oor'oooor't^oo ^ » _θ_______________ « g ....
jjj rtNpi^'in'bf'OOoiSHMw w _______ 9 106115
Esimerkki 14
Kobolttimonoksidia (vertailukohde) ja koboltti-kobolttioksidia (keksinnön mukainen aine) sisältävien elektrodien vertailu ' 5 Nikkelihydroksidielektrodi valmistettiin tablettien muodossa seuraavalla tavalla:
Taulukko 2
Elektrodien massa 10 Vertailukohde Keksinnön mukainen
Co/CoO Co/Co0 05 (CoO) 0(95 nikkelihydroksidia, 100 g 100 g tavallista, BET 61 m2/g, l %;lla Co(OH)2 seostettuna 15 kobolttimetallijauhetta, 2 g 2 g FSSS 1,5 μτη kobolttimonoksidia, 4 g FSSS 1,5 μτη 3,9 g 20 FSSS 1,5 μτη esimerkistä 12 gafiittia 40 g 40 g
Kobolttimonoksidin, vastaavasti koboltti-koboltti-.. 25 oksidin, osuus on mitattu niin, että elektrodissa on sama määrä kobolttia.
30 varaus- ja purkaussykliä mitattiin käyttäen 1/5 C näiden elektrodien kanssa. Kuviossa 1 on esitetty esimerkin 14 nikkelihydroksidielektrodien kapasiteetti 30 riippuvuussuhteessa sykliluvusta.
'/ Kun kobolttia on sama määrä kobolttimetalli jauheen ja kobolttimonoksidin, vastaavasti koboltti-kobolttioksi-. din, muodossa, saadaan koboltti-kobolttioksidin ynteydessä korkeampi kapasiteetti ja sen johdosta paristoelektrodin 35 korkeampi hyötyteho.
«
Claims (11)
1. Koboltti-kobolttioksidijauhe, jonka koostumus on Οο,ίΟοΟ)^,, tunnettu siitä, että x 0,02 - 0,3 ja 5 primaariosasten keskimääräinen hiukkaskoko on pienempi kuin 20 pm.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koboltti-kobolttioksidijauhe, tunnettu siitä, että primaariosasten keskimääräinen hiukkaskoko on 0,5 - 10 pm.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen koboltti- kobolttioksidijauhe, tunnettu siitä, että x 1 0,02 - 0,2.
4. Menetelmä jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukaisen koboltti-kobolttioksidijauheen valmistamiseksi, 15 tunnettu siitä, että kobolttioksidi ja/tai termi sen hajoamisen yhteydessä kobolttioksideja muodostavat kobolttiyhdisteet pelkistetään välillä 500 - 850 °C olevissa lämpötiloissa koboltti-kobolttioksidijauheen muodostumiseen johtavissa olosuhteissa.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kobolttioksideina käytetään CoO, Co203 ja/tai Co304.
6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kobolttioksideja muodostavina .. 25 yhdisteinä käytetään hydroksideja, oksalaatteja ja/tai karbonaattej a.
7. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pelkis-tysaineena käytetään CO:ta, H2:a, hiiltä, maakaasua, hiili- 30 vetyjä ja/tai ammoniumformiaattia.
:[ 8. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 4-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pelkis-tysaine on laimennettu inerteillä kaasuilla.
9. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 4-8 35 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktio * * 106115 suoritetaan jatkuvasti kiertouunelssa tai pyörrekerrok-sissa.
10. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktio ’ 5 suoritetaan välillä 580 - 650 eC olevissa lämpötiloissa.
11. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-10 mukaisten koboltti-kobolttioksidijauheiden käyttö akkupa-ristojen elektrodimassojen aineosana. * · I I • · • · . 1 · i 12 106115
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| DE4327023 | 1993-08-12 | ||
| DE4327023 | 1993-08-12 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI943701A0 FI943701A0 (fi) | 1994-08-10 |
| FI943701A FI943701A (fi) | 1995-02-13 |
| FI106115B true FI106115B (fi) | 2000-11-30 |
Family
ID=6494982
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI943701A FI106115B (fi) | 1993-08-12 | 1994-08-10 | Koboltti-kobolttioksidijauhe, menetelmä sen valmistamiseksi ja sen käyttö |
Country Status (12)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US5718844A (fi) |
| EP (1) | EP0638520B1 (fi) |
| JP (1) | JP3361194B2 (fi) |
| KR (1) | KR100287974B1 (fi) |
| CN (1) | CN1040972C (fi) |
| AT (1) | ATE143920T1 (fi) |
| CA (1) | CA2130213C (fi) |
| DE (1) | DE59400813D1 (fi) |
| ES (1) | ES2092367T3 (fi) |
| FI (1) | FI106115B (fi) |
| NO (1) | NO309261B1 (fi) |
| RU (1) | RU2135416C1 (fi) |
Families Citing this family (14)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| DE19504320C1 (de) * | 1995-02-10 | 1996-07-25 | Starck H C Gmbh Co Kg | Verfahren zur Herstellung von Kobaltmetall-haltigem Kobalt(II)-Oxid sowie dessen Verwendung |
| DE19504319C2 (de) * | 1995-02-10 | 1998-01-15 | Starck H C Gmbh Co Kg | Feinverteiltes metallisches Kobalt enthaltendes Kobalt(II)-Oxid, Verfahren zu seiner Herstellung sowie dessen Verwendung |
| EP1237652A1 (en) * | 1999-12-01 | 2002-09-11 | Sasol Technology (Proprietary) Limited | Cobalt catalysts |
| US6863620B2 (en) * | 2000-01-14 | 2005-03-08 | Stx, Llc | Golf club having replaceable striking surface attachments and method for replacing same |
| KR100360559B1 (ko) * | 2000-02-29 | 2002-11-14 | 박청식 | 초미립 코발트 분말 제조방법 |
| JP4691241B2 (ja) * | 2000-09-29 | 2011-06-01 | ソニー株式会社 | 高純度コバルトの製造方法および塩化コバルトの精製方法 |
| US6896846B1 (en) * | 2001-11-02 | 2005-05-24 | University Of Notre Dame | Synthesis of orthopaedic implant materials |
| US6660123B2 (en) * | 2002-01-16 | 2003-12-09 | Willis A. Murphy | Method of laminating a document in a plastic film |
| KR100485093B1 (ko) * | 2002-10-28 | 2005-04-22 | 삼성에스디아이 주식회사 | 리튬-황 전지용 양극 및 이를 포함하는 리튬-황 전지 |
| GB2414729A (en) * | 2004-06-01 | 2005-12-07 | Atraverda Ltd | Method of producing sub-oxides with a substantially moisture free gas |
| DE102011057015A1 (de) * | 2011-12-23 | 2013-06-27 | Westfälische Wilhelms-Universität Münster | Verfahren zur Herstellung von Cobaltoxid-Kohlenstoff-Komposit |
| WO2016190669A1 (ko) * | 2015-05-26 | 2016-12-01 | 부경대학교 산학협력단 | 리튬-코발트 산화물로부터 코발트 분말의 회수 방법 |
| KR101770513B1 (ko) * | 2015-05-26 | 2017-08-23 | 부경대학교 산학협력단 | 리튬-코발트 산화물로부터 코발트 분말의 회수 방법 |
| CN111072073A (zh) * | 2019-12-20 | 2020-04-28 | 上海纳米技术及应用国家工程研究中心有限公司 | 一种Ni单原子掺杂四氧化三钴纳米材料的制备方法及其产品和应用 |
Family Cites Families (16)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US3399966A (en) * | 1964-05-18 | 1968-09-03 | Trurumi Soda Company Ltd | Novel cobalt oxide and an electrode having the cobalt oxide coating |
| US4072501A (en) * | 1977-04-13 | 1978-02-07 | The United States Of America As Represented By The United States Department Of Energy | Method of producing homogeneous mixed metal oxides and metal-metal oxide mixtures |
| EP0034447A3 (en) * | 1980-02-11 | 1981-12-02 | Alfred Chan Chung Tseung | Electrocatalyst |
| DE3328709A1 (de) * | 1983-08-09 | 1985-02-28 | Bayer Ag, 5090 Leverkusen | Drehrohrofen und dessen verwendung |
| JPH01279563A (ja) * | 1988-05-02 | 1989-11-09 | Toshiba Battery Co Ltd | ペースト式ニッケル極 |
| EP0353837B1 (en) * | 1988-07-19 | 1994-07-27 | Yuasa Corporation | A nickel electrode for an alkaline battery |
| JPH02144850A (ja) * | 1988-11-26 | 1990-06-04 | Yuasa Battery Co Ltd | ニッケル電極及びこれを用いたアルカリ蓄電池 |
| JPH02216763A (ja) * | 1989-02-16 | 1990-08-29 | Yuasa Battery Co Ltd | アルカリ蓄電池及びその製造法 |
| JPH02234357A (ja) * | 1989-03-06 | 1990-09-17 | Yuasa Battery Co Ltd | ニッケル電極用活物質及びこれを用いたニッケル―水素電池の製造法 |
| JP2663644B2 (ja) * | 1989-08-22 | 1997-10-15 | 株式会社ユアサコーポレーション | アルカリ蓄電池用ニッケル電極 |
| DE69014185T2 (de) * | 1989-09-18 | 1995-03-30 | Toshiba Battery | Sekundäre Nickel-Metallhydrid-Zelle. |
| DE69014183T2 (de) * | 1989-09-18 | 1995-06-22 | Toshiba Battery | Nickel-Metallhydridsekundärzelle. |
| US5700596A (en) * | 1991-07-08 | 1997-12-23 | Matsushita Electric Industrial Co., Ltd. | Nickel hydroxide active material powder and nickel positive electrode and alkali storage battery using them |
| US5395712A (en) * | 1992-07-28 | 1995-03-07 | Furukawa Denchi Kabushiki Kaisha | Paste-type nickel electrode for an alkaline storage battery and an alkaline storage battery containing the electrode |
| US5451475A (en) * | 1993-04-28 | 1995-09-19 | Matsushita Electric Industrial Co., Ltd. | Nickel positive electrode for alkaline storage battery and sealed nickel-hydrogen storage battery using nickel positive electrode |
| JP3738052B2 (ja) * | 1994-09-20 | 2006-01-25 | 三洋電機株式会社 | ニッケル電極用活物質とこれを用いたニッケル電極及びニッケルアルカリ蓄電池並びにこれらの製造方法 |
-
1994
- 1994-08-01 DE DE59400813T patent/DE59400813D1/de not_active Expired - Lifetime
- 1994-08-01 AT AT94111967T patent/ATE143920T1/de not_active IP Right Cessation
- 1994-08-01 EP EP94111967A patent/EP0638520B1/de not_active Expired - Lifetime
- 1994-08-01 ES ES94111967T patent/ES2092367T3/es not_active Expired - Lifetime
- 1994-08-05 JP JP20292394A patent/JP3361194B2/ja not_active Expired - Fee Related
- 1994-08-09 CA CA002130213A patent/CA2130213C/en not_active Expired - Fee Related
- 1994-08-10 RU RU94028708A patent/RU2135416C1/ru active
- 1994-08-10 FI FI943701A patent/FI106115B/fi not_active IP Right Cessation
- 1994-08-11 NO NO942974A patent/NO309261B1/no not_active IP Right Cessation
- 1994-08-11 KR KR1019940019801A patent/KR100287974B1/ko not_active IP Right Cessation
- 1994-08-12 CN CN94109433A patent/CN1040972C/zh not_active Expired - Fee Related
-
1995
- 1995-09-18 US US08/529,953 patent/US5718844A/en not_active Expired - Lifetime
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| NO942974D0 (no) | 1994-08-11 |
| JPH0769644A (ja) | 1995-03-14 |
| KR100287974B1 (ko) | 2001-05-02 |
| KR950005750A (ko) | 1995-03-20 |
| RU2135416C1 (ru) | 1999-08-27 |
| RU94028708A (ru) | 1996-07-10 |
| FI943701A0 (fi) | 1994-08-10 |
| DE59400813D1 (de) | 1996-11-14 |
| NO942974L (no) | 1995-02-13 |
| FI943701A (fi) | 1995-02-13 |
| EP0638520B1 (de) | 1996-10-09 |
| US5718844A (en) | 1998-02-17 |
| JP3361194B2 (ja) | 2003-01-07 |
| CA2130213A1 (en) | 1995-02-13 |
| CN1102401A (zh) | 1995-05-10 |
| ATE143920T1 (de) | 1996-10-15 |
| CN1040972C (zh) | 1998-12-02 |
| EP0638520A1 (de) | 1995-02-15 |
| CA2130213C (en) | 2002-05-07 |
| ES2092367T3 (es) | 1996-11-16 |
| NO309261B1 (no) | 2001-01-08 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI106115B (fi) | Koboltti-kobolttioksidijauhe, menetelmä sen valmistamiseksi ja sen käyttö | |
| EP1491504B1 (en) | Lithium manganese composite oxide granular secondary particle, method for production thereof and use thereof | |
| EP1252097B1 (en) | Lithiated manganese dioxide | |
| US20060228628A1 (en) | Primary lithium electrochemical cell | |
| KR102539249B1 (ko) | 리튬 이온 배터리용 캐소드 활성 물질의 제조 방법 | |
| JPH07335214A (ja) | 二次電池製造用マンガン（ｉｉｉ）含有水酸化ニツケル（ｉｉ） | |
| AU2006201339B2 (en) | Battery positive electrode material | |
| EP3998234B1 (en) | Positive electrode active material for lithium ion secondary battery and lithium ion secondary battery | |
| CA2221738C (en) | An improved process for making a lithiated lithium manganese oxide spinel | |
| CN110112385B (zh) | 一种提高三元正极材料稳定性及倍率性能的方法 | |
| Saıdi et al. | Thermodynamic and kinetic investigation of lithium insertion in the Li1− xMn2O4Spinel phase | |
| JPH08239221A (ja) | リチウムおよびマンガン（ｉｉｉ／ｉｖ）含有スピネル型構造化合物およびその製造方法 | |
| JP2010052988A (ja) | リチウムニッケル複合酸化物の製造方法 | |
| CN116741984A (zh) | 一种钠离子电池正极材料及制备方法、正极及钠离子电池 | |
| JP3578503B2 (ja) | リチウム二次電池用正極活物質およびそれを用いた二次電池 | |
| Ewe et al. | Improvement of the catalytic properties of titanium-containing raney-nickel for hydrogen anodes in alkaline fuel cells by optimized air-oxidation and annealing in H2 atmosphere | |
| JPH11135123A (ja) | リチウム二次電池用正極活物質およびそれを用いた二次電池 | |
| JP2006131484A (ja) | リチウムニッケルコバルト酸化物ベース正極材料の製造方法 | |
| WO2023106313A1 (ja) | リチウム二次電池用正極活物質、リチウム二次電池用正極及びリチウム二次電池 | |
| KR101680459B1 (ko) | 고상 반응을 이용한 리튬 이차전지의 음극 활물질용 실리콘옥시플로라이드의 제조방법, 음극 및 이 음극을 포함하는 리튬 이차전지 | |
| EP3952013A1 (en) | Catalyst for air electrodes, air electrode and metal air secondary battery | |
| EP4132885B1 (en) | Process for making a lithiated oxide | |
| JPH10334911A (ja) | アルカリ蓄電池およびその製造法 | |
| CN113196528B (zh) | 用作可再充电锂离子蓄电池的正电极材料的前体的钴氧化物 | |
| KR20170090556A (ko) | 금속 복합 산화물, 그 제조방법 및 이의 제조과정에서의 황산염 농도 측정 방법 |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| PC | Transfer of assignment of patent |
Owner name: H.C. STARCK GMBH Free format text: H.C. STARCK GMBH |
|
| MM | Patent lapsed |