FI95782C - Menetelmä epätäydellisesti palaneiden orgaanisten tuotteiden päästöjen vähentämiseksi - Google Patents

Description

Menetelmä epätäydellisesti palaneiden orgaanisten tuotteiden päästöjen vähentämiseksi. - Förfarande för minskning av ofull- ständighet brunna organiska produktes utsläpp.

- 95782

Keksintö koskee menetelmää epätäydellisesti palaneiden orgaanisten tuotteiden päästöjen, mukaan lukien polyhalogenoitu-jen dibentsodioksiinien ja dibentsofuraanien, vähentämiseksi polttolaitosten poistokaasuissa.

Polttolaitoksista, erityisesti jätteiden ja roskien polttolaitoksista, saadaan päästöinä laajamittaisen savukaasunpuhdistuk-sen jälkeenkin edelleen orgaanisia yhdisteitä tuotteina epätäydellisestä palamisesta (PIC = Products of Incomplete Combustion). Osa näistä PIC-aineista on organohalogeeniyhdisteitä (klooribentseenit, kloorifenolit, polyklooratut bifenyylit, polyhalogenoidut (kloori, bromi) dibentsodioksiinit ja dibent-sofuraanit jne.). Nämä yhdisteet ovat myrkyllisiä, ovat äärimmäisen vaikeasti hajotettavissa ja kuormittavat siten ympäristöä, jolloin erityisesti pitkäaikaisvahingot ovat pelättävissä.

Sen lisäksi erityisen merkityksen saavat polyhalogenoidut dibentsodioksiinit ja dibentsofuraanit (joita kutsutaan seuraa-vassa yhteisesti ja lyhyesti "dioksiineiksi") niiden polttolai-tospäästöjen aiheuttamien mahdollisten terveysvaarojen vuoksi.

Dioksiinien päästöjen poistokaasuissa vähentämiseksi tällä hetkellä laboratorio- ja pilot-tutkimuksissa tutkitaan seuraa-via kahta lähestymistapaa: a) Dioksiinien de novo -synteesin estäminen

Voitiin osoittaa (EP-A-87 110 006), että dioksiineja voi muodostua katalyyttisen de novo -synteesin välityksellä jätteiden ja roskien polttolaitosten suodatinpölyyn lämpötiloissa 250 -400 °C. Tämän vuoksi pyritään ehkäisemään tämä de novo -syn- 2 95782 teesi katalysaattorien, jotka ovat vastuussa de novo -synteesistä, myrkyttämisen välityksellä erottamalla raakakaasupölyt korkeissa lämpötiloissa, joissa dioksiinien hajoaminen etenee nopeammin kuin niiden muodostuminen, ja erottamalla raakakaa-supölyt alle 180 °C:n lämpötilassa, jossa de novo -synteesi ilmeisesti jää tapahtumatta.

b) Dioksiinien täydellinen erotus adsorptiomateriaaleihin, kuten aktiivikoksiin Pölyerotuksessa sähkösuodattimiin tai tekstiilisuodattimiin ei täysin erottuneet dioksiinit erotetaan aktiivikoksiin, jonka läpi poistokaasu johdetaan.

Kokeet katalysaattorimyrkyillä tähtäävät pelkästään dioksiini-muodostuksen vähentämiseen. Muut ongelmat, joita mahdollisesti voi esiintyä katalysaattorimyrkkyjä käytettäessä, jäävät sitä vastoin huomiotta.

Aktiivikoksia lisättäessä syntyy vaara, että dioksiinien ohella vain osa muista PIC-aineista poistuu poistokaasusta. Tämän lisäksi kuormitetun aktiivikoksin jälkikäsittely dioksiinien ja muiden haiogenoitujen aromaattien tuhoamiseksi patenttijulkaisussa EP-A-87 110 006 kuvattua menetelmää vastaavalla tavalla on välttämätöntä.

Esillä olevan keksinnön tehtävänä on täten antaa käyttöön menetelmä epätäydel1isesti palaneiden orgaanisten tuotteiden päästöjen vähentämiseksi polttolaitosten poistokaasuissa, joka on suoritettavissa mahdollisimman helposti ja jota käytettäessä epätäydellisen palamisen tuotteet poistuvat niin täydellisesti kuin mahdollista.

Yllättäen totesimme, että tämän tehtävän ratkaisee menetelmä, jonka mukaan käytetään Denox-katalysaattoreja hapettavissa 3 95782 olosuhteissa.

Esillä olevan keksinnön kohteena on täten menetelmä epätäydel-lisesti palaneiden orgaanisten tuotteiden päästöjen vähentämiseksi, erityisesti orgaanisten haiogeeniyhdisteiden, kuten haiogenoitujen aromaattisten yhdisteiden, kuten klooribentsee-nit, kloorifenolit, polyklooratut bifenyylit, polyhalogenoidut (erityisesti polyklooratut ja polybromatut) dibentsodioksiinit ja dibentsofuraanit, halogenoidut alifaattiset yhdisteet, esim. tri- ja tetrakloorietaani, heksakloorisykloheksaani jne., erityisesti polttolaitosten, etenkin jätteiden ja roskien polttolaitosten, poistokaasuissa, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että orgaanisia tuotteita sisältävää poistokaasua käsitellään lämpötilassa 150 - 500 °C hapettavissa olosuhteissa Denox-katalysaattorin tai modifioidun Denox-katalysaattorin läsnäollessa.

Lyhyt kuvaus kuvioista:

Niissä esitetään:

Kuviossa 1 graafisena esityksenä triklooridibentsofuraanin (TriCDF) ja heksaklooribentseenin (HCB) katalyyttinen hapetus katalysaattori lämpötilan funktiona;

Kuviossa 2 graafisena esityksenä HCB:n katalyyttinen hapetus poistokaasujen tilanopeuden funktiona;

Kuviossa 3 kaaviollisena esityksenä ΝΟχ- ja PCI-aineita sisältävän poistokaasun puhdistus;

Kuviossa 4 muunnos kuviossa 3 esitetystä kaaviosta; * 95782 4

Kuviossa 5 graafisena esityksenä spesifisen katalysaattori- pinta-alan ja dioksiinin hajotusnopeuden keskinäinen yhteys.

Denox-katalysaattorit tunnetaan vanhastaan ja niitä käytetään typen oksidien N0X katalyyttiseen pelkistykseen ammoniakilla typpihappolaitoksissa ja suurtulistuslaitoksissa. On ilmennyt, että nämä tutut Denox-katalysaattorit soveltuvat keksinnön mukaiseen menetelmään. Denox-katalysaattoreita ja niiden valmistusta kuvataan esimerkiksi VDI-esitteessä nro 730, 1989, sivut 121 - 156 sekä patenttijulkaisuissa DE-OS 34 33 197, 34 38 367 ja 35 31 810 ja US-PS 4 085 193 ja 4 378 338. Nämä julkaisut ja niissä esitetyt kirjallisuusviitteet sisällytetään tähän kokonaisuudessaan viitteeksi.

Keksinnön mukaisesti edullisia Denox-katalysaattoreita ovat titaanioksidityyppiä, rautaoksidi- tai zeoliittityyppiä edustavat, jotka sisältävät mahdollisesti tavanomaisia luovuttajia. Titaanioksikatalysaattorit ovat edullisia, erityisesti sellaiset, joiden titaanioksidipitoisuus on < = 70 paino-% katalysaattorin kokonaispainosta laskettuna.

Modifioitujen Denox-katalysaattorien kohdalla ovat kyseessä sellaiset, jotka sisältävät lisäksi nikkeli-, kromi-, kupari-ja/tai kobolttioksideja luovuttajina. Niitä on mukana määrä 0,1 - 10 paino-%, edullisesti 0,5-5 paino-%, laskettuna katalysaattorin kokonaispainosta.

Erityisen edullisia ovat sellaiset katalysaattorit, joita on modifioitu siten, että ne kohottavat SC>2: n konversionopeutta : S03:ksi ja/tai NOx-hajoamisnopeutta. Tähän päästään lisäämällä (luovuttajia) wolframioksidia (W03), molybdeenioksidia (Mo03) ja/tai erityisesti vanadiumoksidia (V205). Lisäyksien laatu ja määrät valitaan siten, että mainittu konversionopeus ja hajo-amisnopeus kohoavat.

5 95782

Luovuttajien määrä on yleensä ottaen ainakin 0,5 paino-%, edullisesti 1-20 paino-%.

Edullisia koostumuksia (paino-%, kokonaispainosta laskettuna) keksinnön mukaiseen käyttöön soveltuville katalysaattoreille ovat:

Ti02 70 - 80 % WO3 0 - 10 %, edullisesti 2 - 10 % V2O5 0,5 - 3 %, edullisesti 0,5 - 5 % M0O3 0 - 5 %, edullisesti 0 - 4 % Jäännös: täyteaineita, esim. lasikuituja, savea, mahdollisesti SO4:ää

Huokostilavuudes: 100 - 400 mm3/g BET-pinta-ala: 20 - 100 m2/g keskim. huokossäde: 50 - 200 A

Lisien, erityisesti V20s:n, pitoisuuden nostoa rajoittaa se, että korkeammissa pitoisuuksissa oleellisesti vain S02:n kon-versionopeus S03:ksi kasvaa NO*-hajoamisnopeuden kuitenkaan enää kasvamatta. Huonona puolena korkealla S03-muodostusnopeu-della on vaara, että kondensoituva rikkihappo tai sen suolat syövyttävät ja tukkeavat katalysaattorin jälkeisiä kylmempiä laiteosia. Kun kyseessä ovat poistokaasut, joiden S02-pitoisuus on alhainen (esim. savukaasupesun jälkeen), tämä ongelma on " kuitenkin vähämerkityksisempi, jolloin tällaisissa tapauksissa voidaan käyttää katalysaattoreita, joiden S02-konversionopeudet ovat korkeat. Täten osoittautuu esimerkiksi, että malliaine tetrakloorietaani katalysaattorilla, jonka V20s-pitoisuus on alhainen, jota tavallisesti kuvataan tyypiksi "High-Dust", SV-arvolla 2 000 ja lämpötilassa 300 °C tuhoutuu 70-%:isesti, kun :* taas katalysaattorilla, jonka V20s-pitoisuus on korkeampi, jota kutsutaan tyypiksi "Low-Dust", päästään samoissa olosuhteissa yli 95 %:n hajoamisnopeuteen.

- 95782 6

Keksinnön mukainen menetelmä voidaan suorittaa myös patenttijulkaisussa EP-A-87 110 006 kuvatuilla katalysaattoreilla.

Keksinnön mukainen menetelmä on suoritettava hapettavissa olosuhteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että keksinnön mukaisessa menetelmässä ei Denox-katalysaattoreita tule käyttää olosuhteissa, joissa niitä alan teknisen tason mukaan käytetään typen oksidien hajottamiseksi. Keksinnön mukainen menetelmä suoritetaan siksi siten, että läsnä on riittävästi happea, jolloin happisorptio on voimakkaampaa kuin pelkistävien aineiden sorptio, esim. 02 6 %, NH3 < 50 miljoonaosaa. Edullisesti toimitaan 02-pitoisuudessa 6 - 12 % tai korkeammissa 02-pitoisuuksissa lisäten ilmaa tai 02-rikastettua ilmaa.

Keksinnön mukaista menetelmää silmällä pitäen erityisen tarkoituksenmukaisiksi ovat osoittautuneet seuraavat lämpötila-alueet : 300 - 500 °C; 200 - 400 °C; ja 250 - 350 °C.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä poistokaasut johdetaan yleensä katalysaattorien yli, jotka ovat kiinteänä petinä tai kier-topetinä. Katalysaattorien strukturointi ei ole kriittinen, ne voivat olla tunnettuun tapaan esim. hunajakennosrakenteina täytemateriaalina, jossa soluavanteet ovat 2-10 mm, tai pelletteinä, tai ne on voitu työstää verkkometallilevyiksi.

Katalysaattorien spesifinen (geometrinen) pinta-ala, joka lasketaan läpivirtaavasta poistokaasumäärästä (ilmaistuna myös käänteisarvonaan, ns. AV-arvona (pinta-alanopeus)), riippuu mm. haitallisten aineiden määrästä sekä toivottavasta hajoamisno-peudesta. Spesifisen katalysaattoripinta-alan ja haitallisten aineiden (esimerkiksi dioksiinin) hajoamisnopeuden välinen yhteys voidaan nähdä kuviosta 5.

7 95782

Keksinnön mukainen menetelmä voidaan suorittaa niinikään korkeilla tilanopeuksilla. Edullisesti työskennellään kuitenkin tilanopeudessa < 5 000/tunti. Optimaalinen tilanopeus on < 2 000/tunti. On osoittautunut, että näillä tilanopeuksilla aina valituista olosuhteista riippuen tapahtuu epätäydellisesti palaneiden tuotteiden käytännöllisesti katsoen täydellinen hajoaminen.

Korkeampiin hajotusnopeuksiin pääsemiseksi on siten varattava vastaavasti suurempi spesifinen katalysaattoripinta-ala. Tila-nopeus yksinään ei ole tähän riittävä tunnusluku.

Katalysaattorikoko on riippuvainen katalysaattorilämpötilasta, viipymäajasta (tilanopeus), katalysaattoripinta-alasta tilaa-vuutta kohden ja katalysaattorin tehosta. Keksinnön mukaisilla katalysaattoreilla, erityisesti niillä, joiden Denox-aktiivisuus ja S02-konversionopeudet ovat suhteellisen korkeat, voidaan päästä pintanopeuksilla (AV-arvoilla) alle 4 m/tunti epätäydellisesti palaneiden tuotteiden käytännöllisesti katsoen täydelliseen hajoamiseen.

Jätteiden ja roskien polttolaitokset on tulevaisuudessa varustettava laitteistoilla NOx-pitoisuuden vähentämiseksi, jotta voitaisiin saada tulevien lakisäädösten mukaiset alhaisemmat pitoisuudet. Tähän pääsemiseksi typen oksidien selektiivinen katalyyttinen pelkistys suunnitellaan tapahtuvaksi Denox-kata-lysaattoreilla ammoniakin läsnä ollessa. Tällöin typen oksidit pelkistyvät typeksi.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti on nyt mahdollista poistaa ' sekä typen oksidit että myös epätäydellisen palamisen tuotteet ' yhdessä työvaiheessa ja yhdellä ja samalla katalysaattorilla.

Tällöin ovat käytettävissä seuraavat kaksi mahdollisuutta menetelmän suorittamiseksi: 95782 8 a) Poistokaasut johdetaan katalysaattorin (Denox-katalysaat-tori, modifioitu Denox-katalysaattori, patenttijulkaisun EP-A-87 110 006 mukaiset katalysaattorit) yli, jolloin ensin käytetään hapettavia olosuhteita, jotta ensin epätäydelli-sesti palaneet orgaaniset tuotteet hajoavat. Kuten mainittiin, tarvittava katalysaattoritilavuus on riippuvainen katalysaattorilämpötilasta, viipymäajasta ja katalysaattorin tehosta. Edullisesti työskennellään tällöin lämpötilassa 300 - 500 °C.

PIC-aineiden hajotuksen jälkeen tapahtuu typen oksidien pelkistys jollain Denox-katalysaatorilla. Tässä tarkoituksessa (käsiteltävään kohteeseen) johdetaan läpivirtauksen hapettavalle työvaiheelle välttämättömän katalysaattorin jälkeen ylimäärin ammoniakkia, jolloin saadaan pelkistävät olosuhteet typen oksidien pelkistämiseksi. Typen oksidit voidaan pelkistää tunnettuun tapaan. Esimerkiksi lämpötilaa voidaan typen oksidien poistamiseksi alentaa, esim. 150 -300 °C:seen. Poistuvassa poistokaasussa PIC-aineiden ja typen oksidien määrä on tällöin aina menetelmäsuorituksesta riippuen huomattavasti alentunut. Tätä työtapaa havainnollistetaan lähemmin kuviossa 3.

b) Käsiteltävä poistokaasu johdetaan ensin pelkistävissä olo- suhteissa ammoniakkia lisäten Denox-katalysaattorin yli.

Tällöin tapahtuu typen oksidien hajoaminen typeksi. Typen oksidien hajotuksen jälkeen poistokaasut johdetaan hapettavissa olosuhteissa katalysaattorin yli (kuten kohdassa a) spesifioitiin) PIC-aineiden hajoamisen saamiseksi. Tähän tarkoitukseen on välttämätöntä, että ammoniakkipitoisuus on < = 50 miljoonaosaa. Erityisen edullisesti työskennellään ’ ammoniakkipitoisuudessa, joka on < 20 miljoonaosaa ja eri tyisesti < = 10 miljoonaosaa. Tähän voidaan päästä esimerkiksi siten, että ammoniakin syöttöä ohjataan kontrolloidulla tavalla, tai että pelkistysvaiheen jälkeen mukaan 9 95782 syötetään ilmaa tai hapella rikastettua ilmaa. Tätä työtapaa havainnollistetaan lähemmin kuviossa 4.

Seuraavat esimerkit havainnollistavat keksintöä lähemmin:

Esimerkki 1:

Laboratoriokokeessa tutkittiin Denox-katalysaattorin (vaha-kakku, tilavuus 200 ml), joka edusti rautaoksidityyppiä (Didier-katalysaattori), hajotustehoa malliaineilla heksa-klooribentseeni ja 2,4,8-triklooridibentsofuraani. Kuviossa 1 esitetään hajoamisen lämpötilariippuvuus (hajotusteho) tila-nopeudelle 1 000/tunti. Kuviossa 2 esitetään tehoasteen riippuvuus tilanopeudesta 450 °C:ssa.

Jos ammoniakkia pitoisuutena 1 000 miljoonaosaa saapuu katalysaattorille, ei enää voida todeta hapetusvaikutusta (hajotus = 0 %) .

Esimerkki 2: Jätteiden polttolaitteistoon syötettiin poistokaasuosavirtaan, joka oli kuumennettu 260 - 280 °C:seen, ammoniakkia, jolloin NHa-tilavuuspitoisuus/m3 oli alhaisempi kuin poistokaasun NOx-- pitoisuus, ja virtaus johdettiin Denox-katalysaattorin yli. Katalysaattorin koostumus oli seuraava: T1O2 75 paino-% V2O5 4 paino-% WOa 8 paino-% . . . lasikuitua 7 paino-% jäännös inerttimateriaalia huokostilavuus 300 mm3/g spes. pinta-ala 60 m2/g.

10 95782

Eri katalysaattoritilavuuksien läpivirtauksen jälkeen mitattiin PCDD/PCDF-(pentaklooridibentsodioksiini/pentaklooridibentso-furaani-) pitoisuus. Näytteet otettiin eri päivinä. Samanaikaisesti kulloisenkin näytteenoton kanssa katalysaattorin perästä otettiin verrokkinäyte ennen ammoniakkisyöttöä. Kata-lysaattorilämpötila oli 260 - 280 °C. Tutkimustulokset on esitetty taulukossa 1. Vain 4. aseman katalysaattorin jälkeen voitiin useammissa kokeissa osoittaa toistettavasti PCDD/PCDF-pitoisuuden (> 80 %) selvä aleneminen. Ammoniakkioton määrä oli vakio eikä määrätty kulloisenkin NOx-pitoisuuden mukaan. Ammo-niakkipitoisuus PCDD/PCDF-mittauksessa 4. aseman jälkeen (taulukko 1) 3. aseman jälkeen oli alle 10 miljoonaosaa.

Esimerkki 3:

Muutoksena esimerkkiin 2 katalysaattoritilavuutta nostettiin, poistokaasulämpötila kohotettiin yli 300 °C:aan ja NH3-annos-tusta säädettiin. Eri koetulokset on esitetty taulukossa 2.

Päästiin yli 95 %:n hajotusnopeuksiin.

i 95782 11

ΕΓ I

<υ <υ .

- '5 w m 5 3 5 00 σ νο to tn tn vd φ ο 'f ο ^ ρ <Λ «τ^ »«»««« ****** % β) >*ϋ» h h CD h *f φ ·Ν w^C m (-4 <n m in *-4 ^ Φ

<« * M

4J

2 ___ ___ _ . _ __^ _ ___ __ __ __ ._ _ _ ____ m , g

X % tr IN Φ Ο Φ ** vD *—* CD in O

^ X ''»*** - ' « ' - * “ o m <n tn *n ffi »0 1-- CD *-1 O m ** [j C f-i in in Ο m tr r> ™ -« ** <υ ^ ^ ^ —— 1 ——* 'Γ ”””* ί» <u Μ Ή

t-λ U

19 O

n U

4J m c m g .

«J fl 2 «-< Φ O O ^ | m 0> U3 G0 CD Ό w ε «I % * % % % ****** ^ vi^tT* m r»* in »o 1"» Di o% o tn r-ι o o ^ * * C I·* *r r* *r ^ m <n <n m u f-» f-v ♦ *e ΓΜ ^ g 2 *5 <jt m <y» m r* m v£> f* Φ h »o ® n y> V, k k · « k « ****** * o CP N h ^ n n M ® 1* tf> o o ^ ^ c* f-i tr f* <r <-n m m »n ,η m s ^ ^ > ____________ c 4) 01

Ji -H

f-« U

:«J O

-r-% 4J #n AJ g t3 <C 2 VO Γ*» 00 (J> *T *f Ι-l tf N O N Φ to 5 5 *->·«. · · « « «> ****** * S r m in tn o *0 O Φ o» n ® h o> m

Jj ΐ C w r> to ^ n tt n m ^ -»r

ιβ «o f* fH

. s · \ ro & ___ — ^__ _ ___ .

m 6 2 N Φ h H N H N iD Ifl <f Φ ιΛ in 3 N ****** ****** * Ä 2 CT m m to cd **> r* © co O «* ·-♦ m tr .H e oC «-« <r co tn tr m tr o ^ \o ^ a> m f^ · fh -* ai 1 o * >* ® lt H H ^ :tfl ki :ifl <e * trt 0) ·** 0 ' — — 1 i«— 1·— —' —» ' » - “ —» -'m -^— ”—-

V» > <0 C

·-« — c -ϋ ® V

. oj a> ο I

• U O -M II ·* Τ'

U fH M fH M

S -» J< 1» ·* O

n) H 3 g ·« M

30>WC<<6 c/) u Ό <o m * 55 c» tr o r*4 m CO m O θ' Ό rn n fh

Ό u -t 1 S £ v* ****** ****** * U

tJ Ό -h ^ « > .m O (N rn O 10 IN CD CD *T tn CN 0> *-4 o S H - 3 « C - * " " - u >. u 10 " ci n -* o 3 · « to ••4 nj aj m tr *έ äjj a 4J — ___ - ----... -- - _ 1 , .- —— - -"-. ——— m «emu tn m m -i ^

M I M > ‘IA

30^:5 -H ι-t ΓΊΠΟΟΓ'Π tr n v » u) ui m &

V) C 4 -'Hl B «««««* ·***·>% *C

h u u irt n Z kO tr F-I in o ft* IN F^ CD tr UJ CO ai 2 Q 2 ϋ h St TT \θ m >n \o r- Ό «T (n r- j3 •H :« ·“ " U 2’ ^ ni N :« taw^HCoJC ^ 1 W M 3 > c Q E <e £ U ?. C Ifl ä

Oi U u -H ^

'No M M 0 U M

O -H X W U ^4 O *4 3 VI Co

U VI fl ·Η V U

α*4>θ:<β O (u FH

„ S H a OQ atutu oja oaoa u qqiuim υ 5. ·

3 ϋ ' e VV8H °* uögofeo. >S

O-taie -r 1 T V . V O I · V V fi ·*< S

JiCtnEn "> "> « i Q 1 * * i· i . ¥ · e o, -¾ _ -· « 2 v. u 5 3 υ I A “ ? S 2 " Ϊ « f>« «-S 1 " « So S’.S 1 8 §

«CU. S Ho·*.® O W HO.= SOU> P

H 41 <A H VI [ I 1 1 - * - --1,.,. I I ---- .1 12 95782 §u)cn<pstoNOO οι «- o 8 8 o o 8 5 S < o o ^ ^ C o o O* O O Ö O* θ' O o' O C C C C C o o" o o ö o ö o ö c o o

m G

•li ν ΰ n s «- in N ιη — 3 o ^ >*i o o <v οι e n u) ^ o ci m o n n ^ π ίο λ o, n ö t in q »· Λ ** £ V *Π «Ö O p· p* N N IO Cl O OI O* O* cf O O* ^ Op'OOOOOWOp· O* ·γ4

g | w P- - r» 4J

= c · 3

V

I O ^ I v q p-eiooonmo «f n n

1 ci!35?2 RSUta «= < i ii 2 O 8 O S 8 8 S S c g s «S

t ·ρ J c o ö ö o *- ö o ö o* o* ·** c C C C C Q ö o o o O O O Ö c o’ O «HO

1, <u o te

ΐ _______________ JJ V

n · <b w o u : o a K ie f N ain-tNnjnNnmm Ή3

se »i ii ^ n n n u n oi r t > n p im n « t *i n « » e « O «l o i h oi I <D

* £ k o ai a V q in o n ui »-" o o* o ό o" o* V o o o* o o o o V o » o « ft 1 = S. rt »- rt 0 0

e ? HC

g ________ -H jlB

s-, saa*** s s a a 2 a g S s 3 §. § f 3 § s I § § S § § 5 S ^ ^2 o* o d o ö p* ö o o* ö ö p· c o o ö o o o a o o o o o o ö o o d) ·* .1 λ: u 3 e ·

.« «<o O

—— *— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — - — ·η σ>

n · (N

55" ·ΝΝ<ηο, o ό a ^ n < ίί S 5 «S S S ϊ « 8 8 Π 8 2 ? H § ^ c 5 SI 8 n" 2 e 8 jj S 91 n °" 2 °" ° °" *“ ®" °" -* ^ o o" o o »4 *- to hj e e IC Ή

*> -1-1 AJ

- ---------------------------------- -0 i- tsssas ssa?33 « 3 § s s ? Ssssssss^is ί :| * 2 o o' o o* o ·-" O O O O O* B o* o' o* o o o o' o o ö ö ö ö ö e O O Ή

• 9 +J

" e ? 4J C

JS _________________________________ e <B-H

S j "g t n · io m o m o f*, no «- α I n n 3 n 8 n 3 S n 9, 8 3 R S i[ I g h e έ 2 2 3 ni t 3 J o ~ oi ui n o o’ o o o" ji ö o' <- · o <' · o ·· *·’ 2 HJ (0

S 9 ·“ t JJ (B

e c 3 IB UI

”1___________________1_______________ Ai >,

« I i—I

3 X <B

- " 0 4J

- „ · o £ cm e ^ · · ·_ e “ g Φ « S ***'5 " e e « g· ^ ·* m m e — — * x « e e e e « <c S t-tn 0 rt ^ w< M M M O e li «υ Z? 3 c « Z2 « cc««e*3 = — «*.2 O W Ή

3? — « O O O T? — 44rtrtrtrti*4«rtUi«.M rt rn jJ

O O *h J< -h -4 -4 Ö £·«33«300*"Χ *2 G W

« « » O fl fl H «rtrt<M«4lfct1h4MM — 3?j C d) C

*i o X «x 0 0 0 rt «330000rtrt e e o ti » m » e k>M«uMMMuccc Ti ¢) W 3 « « -4 o w ·*-* e soo-*>«i4iA>vo«e3 <* jj 2 '2 ·2 "2 5 *δ *o w e e e λ «-Mine e e e .a χί * *· ϋ tÄ 'tr .

C C C C -X ~4 -rt O ti O Ο V rt Clitflllltl|rt«tJ(V) ^ (/) O %s*

-rt rt -4 -rt CO »4 ^4 .*4 «4 Ό H C ϋ ifl ϋ Tl MCC.QjSiSjS'OTJSSL »s. I j C

-- -rt -rt ’rt -rt -rt C C C C -rt «rt Ai φ «4 -4 -4 -4 Γ PrtJJC

5 5 2 2 3 t « * * * C 1} C .Ο Ό Ό TS M CAATOIOTJ^hbi uS 4J-H

O O O O 5 O 2i5223g iSSSuiS j 8 £Ä « -h « w n 'S n "S rt rt *M «M «M >2 3 ϋ ·οΉ8883< Trt”u 8 8 8 8jrfj£0< ϊ^β -irt 'rt v/

0000*94 O O O O *M 4 -4 Q p-4 ort »rt m «rtQ O^tHort-H m «OkZ ί |«·0 O V

MMMHOM «WM«I0W U 0 X M M U UOOMMMmZZ ^ ?‘/Tt XJ

tl ti li W N V ti V V n M 0~rt4440o Ο^ηΙΙΙιο,Οκμ 2 ^ ,A

pg cecevo o xe m ·« m « 5^^μμμ2««*4^4 SSSSS. s f 5 * e ^ m m m m λ ~***λλμμμλ2! ti ti ti c I _j 3 i) j) A a o i j j j ä ( i ji w ο · o i jiwuiiootiii eg ^λ., ΓΓλ\» O Ξ Ζί 2 Ιί 5 . ri — ri — «cxxä® mc e JZ x: JC j; m os « « 'no^O ^ U ^ ^ ^ ^ 2 i Ό fl fl TJ rt I uyt I I » , b <| Il I > I I % . 4rt S 5 /rt rt Π.

A ^ rt *1 rt fl 4 rt rt rt rt fl 4 it 5 fl 40 A 1Ι&Δββ9·}^« rt rt 5® U rtt Jrt

v rt rt rt t4 «rt u rt rt rt rt «H rt « i ..·* #ι».*...,55θ *rj C O

*5 2 S 9 9 >ϊ ϋ O O o o rt ti Ai a r* I». « t0 rtv«or-p-vr«.xer^^^ -o°ninr- Z5 00000« 00000« 1 ι-.».*.%.>>τ?_ΕΜφί--

r-t 3333®" 3 3 3 3 5" er-r-wier-w-^jcjo * j;-\ φ (B

2 2 2 2 2 ί I 2 2 2 2 ·| ·* K I l 2g Jj £ ^ [H o. X X o w h| S| x| g O « n| .1 I |,i-|_|r4| _ 1 ^ ^ B o &I -Λ Q<

Claims (7)

95782

1. Menetelmä epätäydellisesti palaneiden orgaanisten halogeeni-yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi, jolloin orgaanisia halo-geeniyhdisteitä epätäydellisen palamisen aiheuttamina tuotteina sisältävää poistokaasua käsitellään lämpötilassa 150 - 500 °C hapettavissa olosuhteissa katalysaattorin läsnäollessa, tunnettu siitä, että käytetään katalysaattoria, joka sisältää titaanioksidia, volframitrioksidia ja vanadiumpentok-sidia sekä mahdollisesti molybdeenitrioksidia, ja jonka katalysaattorin koostumus on seuraava: Ti02 70 - 80 paino-% W03 < 10 paino-% V205 < 10 paino-% M0O3 0-5 paino-% jolloin jäännös on täyteaineita.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että työskennellään lämpötilassa 300 - 500 °C.

3. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että työskennellään poistokaasun tila-nopeudella < 10 000/tunti, erityisesti < 5 000/tunti. • ·

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että työskennellään spesifisillä pin-tanopeuksilla < 8 m/tunti, erityisesti < 4 m/tunti.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä suoritetaan yhdistettynä menetelmään typen oksidien hajottamiseksi, jolloin poistokaasut johdetaan ensin hapettavissa olosuhteissa katalysaattorin yli, minkä jälkeen poistokaasut johdetaan typen oksidien poistamiseksi ammoniakkia syöttäen katalysaattorin yli. 95782

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä suoritetaan yhdistettynä menetelmään typen oksidien poistamiseksi, jolloin poistokaasut johdetaan ensin typen oksidien poistamiseksi ammoniakkia syöttäen katalysaattorin yli, minkä jälkeen poistokaasut johdetaan ammoniakkipitoisuuden ollessa < 50 miljoonasosaa hapettavissa olosuhteissa epätäydellisesti palaneiden orgaanisten tuotteiden poistamiseksi katalysaattorin yli.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että työskennellään ammoniakkipitoisuudessa < 20 miljoonasosaa, erityisesti < 10 miljoonasosaa. »· ♦ « 1β 95782 1 5