FI93546C - Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisten dideoksikarbosyklisten nukleosidianalogien valmistamiseksi - Google Patents

Description

1 93546

Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisten dideoksikarbo-syklisten nukleosidianalogien valmistamiseksi Tämä keksintö koskee dideoksikarboksyklisiä nukleo-5 sidianalogeja. Erityisesti se koskee karbosyklisiä 2',3'-dideoksi-2',3'-didehydropuriininukleosidianalogeja ja niiden käyttöä terapiassa, erityisesti antiviraalisina tekijöinä.

Ottaen huomioon virusperäisen ja isäntäsolujen toi-10 mintojen samankaltaisuuden, on vaikeaa käydä käsiksi virukseen, kun se lähtee isäntäsolusta koskemattomana. Sen vuoksi on olemassa suhteellisen vähän tekijöitä, jotka ovat tehokkaita viruksia vastaan per se ja on vaikea löytää antiviraalisia tekijöitä, joilla on hyväksyttävä tera-15 peuttinen indeksi, toisin sanoen aineita, joilla on merkitsevä antiviraalinen teho sellaisella annostasolla, jolla aineella on hyväksytty toksisuus-, tai sivuvaikutus-profiili.

Eräs ryhmä viruksia, jotka ovat äskettäin tulleet 20 ensiarvoisen tärkeiksi, ovat retrovirukset, jotka ovat vastuussa ihmisen hankitusta immuunikato-oireyhtymästä (AIDS). Sellaisista viruksista on aikaisemmin käytetty erilaisia terminologioita, mutta nykyään niitä kutsutaan yleisesti ihmisen immuunikatoviruksiksi (HIV:t); kaksi 25 sellaista virusta, HIV-I ja HIV-II, on toistamiseen eristetty potilaista, jotka kärsivät AIDS:sta ja siihen liittyvistä tiloista kuten AIDS related complex (ARC) ja pysyvästä yleistyneestä imusolmuketaudista.

Vaikka joukon nukleosidejä on ajateltu olevan hyö-30 dyllisiä HIV-infektioihin liittyneiden olotilojen käsittelyssä, vain zidovudiini (AZT, Retrovir) on saanut viranomaisten hyväksynnän sellaisten olotilojen käsittelemiseen. Kuitenkin tiedetään, että zidovudiinilla on vakavia sivuvaikutuksia, aiheuttaen luuytimen suppression, joka 35 johtaa valkosoluluvun laskuun ja sitä seuraavaan selvään 2 93546 anemiaan, ja on tarve tehokkaisiin aineisiin, jotka ovat vähemmän sytotoksisia.

Keksintö koskee uuden dideoksikarboksyklisen nuk-leosidi-analogiluokan, jolla on antiviraalista aktiivi-5 suutta. Sen mukaisesti valmistetaan kaavan I mukainen yhdiste

X

i N

ίο I ; (i) / w / \ / Z N N HO-CH, .

\S N] \_/ 15 jossa X on vety, NRR1, SR, OR tai halogeeni; Z on vety, 0R2 tai NRR1; R, R1 ja R2 voivat olla samoja tai erilaisia ja valitaan vedystä, C1.4-alkyylietä ja aryylistä; 20 ja sen farmaseuttisesti hyväksyttäviä johdannaisia.

Ammattimiehet ymmärtävät, että kaavan I mukaiset yhdisteet ovat cis-yhdisteitä ja lisäksi, että kaavan I mukaisten yhdisteiden syklopentaanirenkaassa on kaksi ki-raalista keskusta (osoitettu kaavassa I *:llä) ja voi tä-25 ten olla kahden eri optisen isomeerin muodossa (se on, enantiomeerit) ja niiden seoksina sisältäen raseemiset seokset. Kaikki sen isomeerit ja seokset, raseemiset seokset mukaanlukien sisältyvät keksinnön puitteisiin. Täten kaavan 1 mukaisilla yhdisteillä on joko kiraalinen keskus, 30 johon emäs on kiinnittynyt, R-konfiguraatiossa ja kiraalinen keskus, johon CH20H-osa on kiinnittynyt, on S-kon-figuraatiossa (alempana D-isomeeri) tai kiraalinen keskus, johon emäs on kiinnittynyt, on S-konfiguraatiossa ja se, johon CH20H-osa on kiinnittynyt, on R-konfiguraatiossa 35 (alempana L-isomeeri). Sopivasti yhdisteet ovat joko ra- II: 93546 3 seemisen seoksen muodossa tai pääkohdittain puhtaana D-isomeerinä. D-isomeerejä voidaan esittää kaavalla Ia.

X

1 N

5 /v\ I “ V (Ia) Λ Λ/

Z N N

10 \ / «r~n> jossa X ja Z ovat kuten merkittiin kaavassa I. Viitteet kaavan I mukaisiin yhdisteisiin alempana sisältävät kaavan Ia mukaiset yhdisteet.

15 Ammattimies ymmärtää, että tietyt kaavan I yhdis teistä saattaa esiintyä lukuisina tautomerisinä muotoina ja kaikki sellaiset tautomerit sisältyvät keksinnön puitteisiin.

Kuten tässä on käytetty, termi halogeeni viittaa 20 fluoriin, klooriin, bromiin ja jodiin? kun X on halogeeni, on se mieluummin kloori.

Kuten tässä on käytetty C1_4-alkyyli viittaa suoraan tai haarottuneen ketjun alkyyliryhmään, esimerkiksi metyyli, etyyli, n-propyyli, isopropyyli, n-butyyli, sek-25 butyyli ja t-butyyli. Sopivasti C1.4-alkyyli on metyyli.

Kuten tässä on käytetty, aryyli viittaa mihin tahansa mono- tai polysykliseen aromaattiseen osaan ja sisältää ei-substituoidun ja substituoidun aryylin (kuten fenyyli, tolyyli, xylyyli, anisyyli) ja ei-substituoidun 30 ja substituoidun aralkyylin sisältäen ar-fC^J-alkyylin kuten fen-iCj^ )-alkyylin, esimerkiksi bentsyyli tai fene-tyyli.

Kaavan I yhdisteissä Z on edullisesti amino.

Eräässä edullisessa kaavan I mukaisten yhdisteiden 35 luokassa X on OR, erityisesti OH.

. 93546 4

Vielä eräässä edullisessa kaavan I mukaisten yhdisteiden luokassa X on NRR1, erityisesti NH2 tai vety.

Erityisen edullisia kaavan I mukaisia yhdisteitä ovat sellaiset, joissa Z on NH2 ja X on H, NH2 tai varsin-5 kin OH. Sellaisilla yhdisteillä on nimenomaan erityisen toivottu terapeuttinen indeksi antiviraalisina tekijöinä.

"Farmaseuttisesti hyväksyttävällä johdannaisella" tarkoitetaan mitä tahansa farmaseuttisesti hyväksyttävää kaavan I mukaisen yhdisteen suolaa, esteriä tai sellaisen 10 esterin suolaa, tai mitä tahansa yhdistettä, joka annettaessa potilaalle kykenee tuottamaan (suoraan tai epäsuorasti ) kaavan I mukaisen yhdisteen tai antiviraalisesti aktiivisen metaboliitin tai sen jäännöksen.

Edullisia kaavan 1 mukaisen yhdisteen estereitä on 15 karboksyylihappoesterit, joissa esteriryhmittymän ei-kar- bonyyliosa valitaan vedystä, suoran tai haarottuneen ketjun alkyylistä (esim. metyyli, etyyli, n-propyyli, t-bu-tyyli, n-butyyli), alkoksialkyylistä (esim. metoksimetyy-li), aralkyylistä, (esim. bentsyyli), aryylioksialkyylistä 20 (esim. fenoksimetyyli), aryylistä (esim. fenyyli, joka on mahdollisesti substituoitu halogeenillä, C^-alkyylillä tai C1_4-alkoksilla); sulfonaattiestereistä, kuten alkyy-li- tai aralkyylisulfonyyli (esim. metaanisulfonyyli); aminohappoestereistä (esim. L-valyyli tai L-isoleusyyli) 25 ja mono-, di- tai tri-fosfaattiestereitä.

Mitä tulee yläpuolella kuvattuihin estereihin, ellei muuten mainittu erityisesti, mikä tahansa alkyyliosa, joka on esillä edullisesti, sisältää 1-18 hiiliatomia, erityisesti 1-4 hiiliatomia. Mikä tahansa aryyliosa, joka 30 on sellaisissa estereissä edullisesti, sisältää fenyyli-ryhmän.

Kaavan 1 mukaisten yhdisteiden farmaseuttisesti hyväksyttävät suolat ovat sellaisia, jotka on johdettu farmaseuttisesti hyväksyttävistä epäorgaanisista ja orgaa-35 nisistä hapoista ja emäksistä. Esimerkkejä sopivista hali: , 93546 poista on suolahappo, bromivetyhappo, rikkihappo, typpihappo, perkloorihappo, fumaarihappo, maleiinihappo, fos-forihappo, glukolihappo, maitohappo, salisyylihappo, meri-pihkahappo, tolueeni-p-sulfonihappo, viinihappo, etikka-5 happo, sitruunahappo, metaanisulfonihappo, muurahaishappo, bentseenihappo, malonihappo, naftaleeni-2-sufonihappo ja bentseenisulfonihappo. Muut hapot, kuten oksaalihappo, vaikkeivät itsessään ole farmaseuttisesti hyväksyttäviä, saattavat olla hyödyllisiä valmistettaessa suoloja, jotka 10 ovat hyödyllisiä välituotteina keksinnön yhdisteen saamiseksi ja niiden farmaseuttisesti hyväksyttävät happoaddi-tiosuolat.

Tarkoituksenmukaisista emäksistä johdetut suolat sisältävät alkalimetalleja (esim. natrium), maa-alkalime-15 talleja (esim. magnesium), ammonium- ja NR/- (missä R on C^-alkyyli) suoloja.

Alempana olevat viitteet keksinnön mukaiseen yhdisteeseen sisältää sekä kaavan I mukaiset yhdisteet että niiden farmaseuttisesti hyväksyttävät johdannaiset.

20 Kaavan I mukaisiin spesifisiin yhdisteisiin kuulu vat: (la, 4a)-4-( 6-kloori-9H-purin-9-yyli )-2-syklopentenyylikar-binoli; (la,4a)-4-(6-hydroksi-9H-purin-9-yyli)-2-syklopentenyyli-25 karbinoli; (la,4a)-4-(6-amino-9H-purin-9-yyli)-2-syklopentenyylikar-binoli; (la,4a)-4-(6-merkapto-9H-purin-9-yyli)-2-syklopentenyyli-karbinoli; 30 (la, 4a)-4-(2-amino-6-kloori-9H-purin-9-yyli)-2-syklopen- tenyylikarbinoli; (la,4a)-4-(2-amino-6-hydroksi-9H-purin-9-yyli )-2-syklopen-tenyylikarbinoli; (la, 4a)-4-(2,6-diamino-9H-purin-9-yyli )-2-syklopentenyyli-35 karbinoli; 93546 6 raseemisen seoksen muodossa tai yksittäisinä enantiomee-reinä.

Keksinnölle on tunnusomaista, että

A) yhdiste, jolla on kaava II

5 A /¾ 1 < A A (II)

10 Z N NH

YCH, *\_/ jossa X ja Z ovat kuten on määritelty kaavalle I tai ovat 15 niiden suojattuja muotoja ja Y on OH tai sen suojattu muoto saatetaan reagoimaan reagenssin kanssa, joka on valittu muurahaishaposta ja sen reaktiivisista johdannaisista, ja sen jälkeen tarvittaessa poistetaan ei-toivotut ryhmät joita sanottu reagenssi on tuottanut, ja/tai mikä tahansa 20 läsnäoleva suojaryhmä; tai B) kaavan I mukainen yhdiste tai sen suojattu muoto muutetaan toiseksi kaavan I mukaiseksi yhdisteeksi korvaamalla substituentti X erilaisella substituentilla X ja/tai korvaamalla substituentti Z toisella Z-substituen- 25 tiliä, ja sen jälkeen tarvittaessa poistetaan mahdollises ti läsnä olevat suojaryhmät; ja haluttaessa C) kaavan I tai kaavan II mukainen raseeminen yhdiste muutetaan joko saman tai erilaisen kaavan I tai kaavan II mukaisen yhdisteen oleellisesti yksittäiseksi opti- 30 seksi isomeeriksi.

Sopivia menetelmiä kaavan I mukaisten yhdisteiden ja niiden farmaseuttisesti hyväksyttävien johdannaisten valmistamiseksi on kuvattu alapuolella; X- ja Z-ryhmät ovat kuten yläpuolella on kuvattu, paitsi missä toisin 35 merkitty. On ymmärrettävää, että seuraavat reaktiot saatti 7 93546 tavat vaatia käytettäväksi, tai sopivasti voidaan sovelluttaa sellaisiksi, lähtöaineita, joilla on suojaavia toiminnallisia ryhmiä, ja suojaryhmien poisto saattaa täten olla vaatimuksena välivaiheena tai lopullisena vaiheena 5 halutun yhdisteen saamiseksi. Toiminnallisten ryhmien suojaus tai suojauksen poisto voidaan saada aikaan käyttämällä sopivia keinoja. Täten, esimerkiksi, aminoryhmät voidaan suojata ryhmällä, joka on valittu aralkyylistä (esim. bentsyyli), asyylistä tai aryylistä (esim. 2,4-di-10 nitrofenyyli); myöhempi suojaavan ryhmän poisto saadaan aikaan, jos halutaan, hydrolyysillä tai hydrogenolyysillä tarkoituksenmukaisesti käyttämällä standardiolosuhteita. Hydroksyyliryhmät voidaan suojata käyttämällä mitä tahansa sopivaa hydroksyyliä suojaavaa ryhmää, esimerkiksi, kuten 15 on kuvattu teoksessa "Protective Groups in Organic Chemistry", Toim. J.F.W. McOmie (Plenum Press, 1973) tai "Protective Groups in Organic Synthesis", Theodora W.

Green (John Wiley and Sons, 1981). Esimerkkejä sopivista hydroksyyliä suojaavista ryhmistä ovat ryhmät, jotka on 20 valittu alkyylistä (esim. metyyli, t-butyyli tai metoksi-metyyli), aralkyylistä (esim. bentsyyli, difenyylimetyyli tai trifenyylimetyyli), heterosyklisistä ryhmistä, kuten tetrahydropyranyyli, asyyli (esim. asetyyli tai bentsoyy-li) ja silyyliryhmistä, kuten trialkyylisilyyli (esim. t-25 butyylidimetyylisilyyli). Hydroksyyliä suojaavat ryhmät voidaan poistaa sopivilla tekniikoilla. Täten, esimerkiksi, alkyyli-, silyyli-, asyyli- ja heterosykliset ryhmät voidaan poistaa solvolyysillä, esim. hydrolyysillä happa-missa tai emäksisissä olosuhteissa. Aralkyyliryhmät, kuten 30 trifenyylimetyyli voidaan samalla lailla poistaa solvolyysillä, esim. hydrolyysillä happamissa olosuhteissa. Aralkyyliryhmät, kuten bentsyyli, voidaan lohkaista hydrogeno-lyysissä jalometallin ollessa katalyyttinä, kuten palladium puuhiilellä. Silyyliryhmät voidaan myös sopivasti 35 poistaa käyttämällä fluoridi-ionilähdettä, kuten tetra-n-butyyliammoniumfluoridi.

β 93546

Ensimmäisessä menetelmässä (A), kaavan I mukaiset yhdisteet ja sen farmaseuttisesti hyväksyttävät johdannaiset voidaan valmistaa reagoimalla kaavan II mukainen yhdiste 5

X

A /NH* N ·

I . I

/\ Λ 10 Z N NH (n) ho-ch2x /βχ I_ 15 (missä X ja Z ovat substituentteja, joilla on kaavan I merkitys tai ovat sen suojattuja muotoja ja hydroksyyli-ryhmä syklopentenyylikarbinoliryhmittymässä voi olla suojatussa muodossa) tai sen farmaseuttisesti hyväksytty johdannainen reagenssin kanssa, joka on valittu muurahaisha-20 posta ja sen reaktiivisistä johdannaisista, jota seuraa, jos tarpeen, ei-toivottujen ryhmien poistaminen, jotka oli tuotu mainitulla reagenssillä ja/tai minkä tahansa suojäävän ryhmän poistaminen.

Esimerkkejä sopivista muurahaishappojohdannaisista, 25 joita voidaan käyttää (A)-menetelmässä yläpuolella, sisältää ortomuurahaishappoja (ortoformaatteja) (esim. trietyy-li- ortomuurahaishappo), dialkoksimetyyliasetaatteja (esim. dietoksimetyyliasetaatti), ditiomuurahaishapon, formamidin, s-triatsiinin tai formamidiiniasetaatin.

30 Ei-toivotut ryhmät, jotka muurahaishappo tai sen reaktiivinen johdannainen on tuottanut, voidaan sopivasti poistaa heikolla hydrolyysillä, esimerkiksi käyttämällä epäorgaanista happoa, kuten vesipitoinen suolahappo.

Kun trialkyyliortomuurahaishappoa, kuten trietyyli-35 ortomuurahaishappo, käytetään, tämä on myös sopivasti liuotin reaktiolle. Muita liuottimia, joita voidaan käyt- II: 9 93546 tää, ovat amidit (esim. dimetyyliformamidi tai dimetyyli-asetamidi), klooratut hiilivedyt (esim. dikloorimetaani), eetterit (esim. tetrahydrofuraani) tai nitriilit (esim. asetonitriili).

5 Joissakin tapauksissa (esim. kun käytetään trial- kyyliortomuurahaishappoa, kuten trietyyliortomuurahaishap-poa) reaktio voidaan edullisesti suorittaa katalyysin, kuten vahvan hapon, läsnäollessa (esim. konsentroitu suolahappo, typpi- tai rikkihappo). Reaktio voidaan suorittaa 10 lämpötilarajoissa -25eC - +150°C, esim. 0°C - 100eC, ja edullisemmin huoneen lämpötilassa. Toisessa menetelmässä (B), kaavan I mukaiset yhdisteet ja niiden farmaseuttisesti hyväksyttävät johdannaiset tai niiden suojattu muoto altistetaan interconversio-reaktiolle, jossa alunperin 15 läsnä ollut X-substituentti korvataan erilaisella X-subs-tituentilla ja/tai alunperin läsnäollut Z-ryhmä korvataan erilaisella Z-ryhmällä, jota seuraa, jos tarpeellista, minkä tahansa suoJaavan ryhmän poistaminen.

Eräässä (B)-menetelmän suoritusmuodossa, kaavan I 20 mukaiset yhdisteet, joissa X edustaa NRR1-ryhmää (missä R ja R1 ovat kuten aikaisemmin on kuvattu), voidaan valmistaa aminoimalla vastaava kaavan I mukainen yhdiste, jossa X edustaa halogeeniatomia (esim. kloori). Aminointi voidaan suorittaa reaktiolla HNRR1-reagenssin kanssa (missä 25 R ja R1 ovat kuten aikaisemmin kuvattiin) sopivasti liuot-timessa, kuten alkoholi (esim. metanoli). Reaktio voidaan suorittaa missä tahansa sopivassa lämpötilassa ja sopivasti kohotetussa lämpötilassa, kuten palautusjäähdytyksessä tai, kun käytetään nestemäistä ammoniakkia, suljetussa 30 putkessa noin 50 - 80°C. Harrison I.T. et. ai., Compendium of Organic Synthetic Methods, Wiley-Interscience, New York (1971) sivut 250 - 252, ovat myös kuvanneet sopivia olosuhteita halidien muuttamiselle sekundäärisiksi tai ter-tiäärisiksi amiineiksi.

35 Eräässä toisessa (B)-menetelmän suoritusmuodossa, kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa X edustaa OR-ryhmää 93546 10 (missä R on kuten aikaisemmin kuvattiin), voidaan valmistaa korvaamalla halogeeni (esim. kloori) tarkoituksenmukaisella RO'-anionilla. Kun R on vetyatomi, korvaamisreak-tio voidaan suorittaa hydrolyysillä, joka voidaan tehdä 5 vedessä tai veden ja veteen sekoittuvan liuttimen, kuten alkoholi, (esim. metanoli tai etanoli), eetteri (esim. dioksaani tai tetrahydrofuraani), ketoni (esim. asetoni), amidi (esim. dimetyyliformamidi) tai sulfoksidi (esim. dimetyylisulfoksidi), seoksessa, sopivasti hapon tai emäk-10 sen läsnäollessa. Sopivia happoja ovat orgaaniset hapot, kuten p-tolueenisulfonihappo ja epäorgaaniset hapot, kuten suola-, typpi- tai rikkihappo. Sopivia emäksiä ovat epäorgaaniset hapot, kuten p-tolueenisulfonihappo ja epäorgaaniset hapot, kuten suola-, typpi- tai rikkihappo. Sopivia 15 emäksiä ovat epäorgaaniset emäkset, kuten alkalimetalli-hydroksidit tai karbonaatit (esim. natrium- tai kaliumhyd-roksidi tai -karbonaatti). Vesipitoista happoa tai emästä voidaan myös käyttää reaktion liuottimena. Hydrolyysi voidaan suorittaa sopivasti lämpötilarajoissa -10eC - +150°C, 20 esim. palautusjäähdytyksessä. Kun R on C1.4-alkyyli- tai aryyliryhmä, muodostetaan R0“-anioni sopivasti vastaavasta ROH-alkoholista käyttämällä epäorgaanista emästä, kuten alkalimetallia (esim. natriummetallia) tai alkalimetalli-hydridiä (esim. natriumhydridi). Reaktio in situ muodos-25 tuneen anionin kanssa voidaan sopivasti suorittaa huoneen lämpötilassa.

Menetelmän (B) lisä suoritusmuodossa kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa X edustaa SH-ryhmää, voidaan valmistaa reagoimalla kaavan I mukaisen yhdisteen halogeeni-30 yhdiste tiourean kanssa sopivassa liuottimessa, kuten alkoholi (esim. n-propanoli) kohotetuissa lämpötiloissa (esim. palautusjäähdytys), ja sitä seuraa alkaalihydrolyy-si. Sopivia emäksiä, joita voidaan käyttää, ovat alkali-metallihydroksidit (esim. natriumhydroksidi). Menetelmä 35 voidaan suorittaa sopivasti G.G. Urquart et. ai. menetelmän mukaan (Org. Syn. Coll. Voi. 3, 363 (1953)), esim.

11 93546 palautusjäähdyttämällä välituote vesipitoisella NaOH:lla noin 0,25 - 5 h.

Toisessa menetelmän (B) suoritusmuodossa kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa X edustaa vetyatomia, voidaan 5 valmistaa pelkistämällä kaavan I halogeeniyhdiste käyttämällä sellaista pelkistyssysteemiä, joka ei vaikuta lop-pumolekyyliin. Sopivia pellkistäviä aineita, joita voidaan käyttää vaikuttamaan haluttuun dehalogenaatioreaktioon, ovat sinkkimetalli/vesi käyttämällä J.R. Marshall'n et.

10 ai. kuvaamaa menetelmää (J. Chem. Soc., 1004 (1951)).

Vaihtoehtoisesti, reaktio voidaan suorittaa fotolyysillä sopivassa liuottimessa, kuten tetrahydrofuraani, jossa on 10 % trietyyliamiinia ja sopivasti Rayonet'n fotokemiallisessa reaktorissa (2537A) V. Nair’n et. ai. menetelmän mu-15 kaan (J. Org. Chem., 52, 1344 (1987)).

Vielä eräässä menetelmän (B) lisäsuoritusmuodossa kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa X edustaa halogeeni-atomia, voidaan valmistaa erilaisesta kaavan I mukaisesta halogeeniyhdisteestä sopivilla halidi-halidi vaihtomene-20 telmillä. Vaihtoehtoisesti, kun X on kloori, tämä substi-tuentti voidaan korvata muilla halogeeniatomeilla käyttämällä erilaisia p-(halogeeni )bentseenidiatsoniumklorideja tunnettujen menetelmien mukaan.

Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa X edustaa SR-25 ryhmää, jossa R on C^-alkyyli- tai aryyliryhmä, voidaan valmistaa vastaavista tioleista käyttämällä alkyloinnin tai aryloinnin standardimenetelmiä, esimerkiksi kuten on kuvattu US-patentissa nro 4 383 114.

Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa Z edustaa hyd-30 roksyyliryhmää, voidaan valmistaa sopivasti kaavan I vas taavasta yhdisteestä, jossa Z edustaa NH2:ta, reaktiolla typpihapon kanssa, esimerkiksi käyttämällä J. Davoll'n menetelmää (J. Amer. Chem. Soc., 73, 3174 (1951)).

Monia yläpuolella kuvatuista menetelmistä on selos-35 tettu runsaasti puriininukleosidisynteesin yhteydessä, esimerkiksi teoksessa Nucleoside Analogs - Chemistry, 12 93546

Biology and Medical Applications, R. T. Walker et. al., toim. Plenum Press, New York (1979) sivuilla 193 - 223, joka julkaisu on sisällytetty viitteeksi tähän.

Keksinnön yhdisteiden farmaseuttisesti hyväksyttä-5 viä suoloja voidaan valmistaa, kuten US-patentissa nro 4 383 114 on kuvattu, joka julkaisu on sisällytetty viitteeksi tähän. Täten, esimerkiksi, kun halutaan valmistaa kaavan I mukaisen yhdisteen happoadditiosuola, minikä tahansa yläpuolella olevan menetelmän tuote voidaan muuntaa 10 suolaksi käsittelemällä saatua vapaata emästä sopivalla hapolla käyttäen sopivia menetelmiä. Farmaseuttisesti hyväksyttäviä happoadditiosuoloja voidaan valmistaa reagoimalla vapaa emäs sopivan hapon kanssa mahdollisesti sopivan liuottimen, kuten esteri (esim. etyyliasetaatti) tai 15 alkoholi (esim. metanoli, etanoli tai isopropanoli) läsnäollessa. Epäorgaanisia emäksisiä suoloja voidaan valmistaa reagoimalla vapaa emäs sopivan emäksen, kuten alkoksidi (esim. natriummetoksidi) kanssa mahdollisesti sellaisen liuottimen kuin alkoholi (esim. metanoli) läsnäollessa.

20 Farmaseuttisesti hyväksyttäviä suoloja voidaan myös valmistaa muista, mukaanlukien muut farmaseuttisesti hyväksyttävät suolat, kaavan 1 mukaisten yhdisteiden suoloista käyttämällä sopivia menetelmiä.

Kaavan I mukainen yhdiste voidaan muuntaa farma-25 seuttisetsi hyväksyttäväksi fosfaatiksi tai toiseksi esteriksi reagoimalla fosforyloivan aineen, kuten P0C13, tai sopivan esteröivän aineen, kuten hapan halidi tai anhyd-ridi, kanssa, sen mukaan, mikä on tarkoituksen mukaista. Kaavan 1 mukaisen yhdisteen esteri tai suola voidaan muun-30 taa kantayhdisteeksi, esimerkiksi hydrolyysillä.

Kaavan II yhdisteet ja sen suolat ovat uusia yhdisteitä ja muodostavat tälle keksinnölle lisäpiirteitä.

Kaavan II mukaiset yhdisteet, joissa Z edustaa vetyä tai hydroksyyliä, voidaan valmistaa suoraan yhdistees-35 tä 2a.

Il' i3 93546 -ιλΓ • ·

I_I

·,__· 2a 5 — reaktiolla, jossa on ylimäärin kaavan III pyrimidiiniä

X

• Λ'Ηο 10 // \ / 2 ΐ I (III) Λ\ /\

Z N Y

(missä Y on halogeeniatomi, esim. kloori ja Z on vety tai 15 hydroksyyli) amiiniemäksen läsnäollelssa, kuten trietyyli-amiini ja alkoholipitoisessa liuottimessa (esim. n-butan-oli), sopivasti palautusjäähdyttäjässä.

Kaavan II mukaiset yhdisteet, joissa Z edustaa NH2:ta, voidaan valmistaa käyttämällä kaavan 2a yhdistettä 20 reaktiolla kaavan IV pyrimidiini-ylimäärän kanssa

X

l /Λ *1 \ (IV) 25 /\ /\

H2N N Y

(missä Y on kuten kuvattiin kaavassa III yläpuolella) samanlaisissa olosuhteissa kuin juuri kuvattiin yläpuolella kaavan II mukaisten yhdisteiden valmistamiseksi, missä Z 30 edustaa vetyä tai hydroksyyliä antaen kaavan V mukaisen yhdisteen

X

//% N .

I n 35 · 9 / \ f \ H2N n nh (v) ho-ch2x • · I_l •_· 14 93546 mikä voidaan diatsitoida käyttämällä diatsoniumsuolaa ArN2*E~ (jossa Ar edustaa aromaattista ryhmää, esim. p-kloo-rifenyyliä ja E" edustaa anionia, esim. halidia kuten kloridi) liuottimessa, kuten vesi, orgaanisessa hapossa, ku-5 ten etikkahappo tai sen seos, sopivasti huoneen lämpötilassa, jolloin saadaan kaavan VI yhdiste

X

10 /Λ /N=N_Ar ! i h2/ V \h HO-CH, · 2\ / \

15 I

•_· jossa Ar on, kuten edellä kuvattiin), joka voidaan muuntaa kaavan II halutuksi yhdisteeksi pelkistetyllä käyttäen 20 esimerkiksi pelkistävää metallia, kuten sinkkiä hapon läsnäollessa, esim. etikkahappo. On ymmärrettävää, että pelkistävän aineen valinta riippuu X-ryhmän luonteesta.

Yhdiste 2a voidaan valmistaa monimuotoisesta pre-kursorista, la-asetyyliamino-3a-asetoksimetyylisyklopent-25 2-eeni (la), hydrolyysillä heikon emäksen läsnäollessa, kuten maa-alkalimetallihydrosidi.

Erityisen sopiva kaavan I mukaisten yhdisteiden synteesi kaavan II mukaisten 6-kloori-yhdisteiden kautta on hahmoteltu alapuolella.

li ,, 93546

ID

Cl i NH-, // \ / 1 N ·

I II

5 A A

Ό Z N NH

NHAc NH, AC^/'\| H0-]/\l Η0π/\

i— -> I_J -> LJ

10 la 2a ‘ f1 I1 { /Λ /pN\ /\ Λ2 /\ Λ 15 ϊ ! - ϊ ·. \h

Hl/ V\ -> H2NX V\ -27 V V

ηο-ιλ η - ΗΊ- Ti

i_ i=i lJ

20 a 60 (I) i1 /Λ : 25 Ϊ ; /*\\ /\ H,N N \

1 NH

“>•'1

I I

30 ·=·

Aa

Yhdiste 2a ja kaavojen V ja VI yhdisteet ovat uusia 35 välituotteita ja muodostavat tälle keksinnölle lisäpiirteitä.

16 93546

Yhdiste la on tunnettu yhdiste, joka on kuvattu US-patentissa nro 4 138 562.

Kun halutaan kaavan I mukainen yhdiste yksittäisenä isomeerinä, se saadaan joko lopputuotteen resoluutiolla 5 tai isomeerisesti puhtaan lähtöaineen tai minkä tahansa sopivan välituotteen stereospesifisellä synteesillä.

Lopputuotteen tai välituotteen tai lähtömateriaalin resoluutio voidaan sen vuoksi suorittaa millä tahansa tunnetulla menetelmällä: katso esimerkiksi E.L. Eliel 10 "Stereochemistry of Carbon Compounds" (McGraw Hill, 1962) ja S.H. Wilen, "Tables of Resolving Agents".

Eräs sopiva menetelmä kaavan I mukaisten kiraali-sesti puhtaiden yhdisteiden saamiseksi on yhdisteen tai sen prekursorin raseemisen seoksen entsymaattinen muunta-15 minen. Sellaisella menetelmällä saadaan kaavan I sekä (+)- että (-)-yhdisteitä optisesti puhtaassa muodossa. Sopivia entsyymejä on deaminaasit, kuten adenosiinideami-naasi.

Keksinnön yhdisteillä on joko itsessään antiviraa-20 lista aktiivisuutta ja/tai ne voidaan metabolisoida sellaisiksi yhdisteiksi. Nämä yhdisteet ovat erityisesti tehokkaita retrovirusten repliekaation inhiboinnissa, sisältäen ihmisen retroviruksia, kuten ihmisen immuunikatoviruksia (HIV:t), AIDS:n kausaaliset tekijät.

25 Tietyillä keksinnön yhdisteillä on antisyöpä-aktii- visuutta, etenkin niillä, joiden Z on vety.

Keksinnön lisäsuoritusmuoto antaa täten kaavan I mukaisen yhdisteen tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävän johdannaisen käytettäväksi aktiivisena terapeuttisena ai-30 neena etenkin antiviraalisena aineena, esimerkiksi, retrovirusten aiheuttamien infektioiden käsittelyyn, tai anti-syöpäaineena.

Lisä tai vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa saadaan virusten aiheuttaman infektion käsittelemiseksi menetelmä, 35 etenkin infektion, jonka aiheuttaa sellainen retrovirus kuten HIV, nisäkkäässä, mukaanlukien ihminen, sisältäen il 17 93546 tehokkaan annoksen kaavan I mukaisen antiviraalisen yhdisteen antamisen tai sen farmaseuttisesti hyväksytyn johdannaisen.

Lisä tai vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa saadaan 5 kaavan I mukaisen yhdisteen tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävän johdannaisen käyttäminen lääkkeen, jota käytetään virusinfektion käsittelemiseen tai antisyöpäaineena, tehdasmaisessa valmistuksessa.

Keksinnön yhdisteet, joilla on antiviraalista ak-10 tiivisuutta, ovat myös hyödyllisiä AIDS:n kaltaisten olotilojen, kuten AIDS-relatedl complex (ARC), pysyvä yleistynyt imusolmuketauti (PGL), AIDS:iin liittyvät neurologiset oireet (kuten tylsistyminen tai alaraajain molemminpuolinen lihasheikkous), anti-HIV vasta-aine positiiviset 15 ja HIV-positiiviset oireet, Kapoosin sarkooma ja verihiu-talepuutepurppura, käsittelemisessä.

Keksinnön antiviraaliset yhdisteet ovat myös hyödyllisiä estämään yksilöiden, jotka ovat anti-HIV-vasta-aine- tai HIV-antigeeni-positiivisiä ja ennalta ehkäisyssä 20 altistuttuaan HIV:lie, etenemisen kliiniseksi sairaudeksi.

Kaavan I mukaisia antiviraalisia yhdisteitä tai sen farmaseuttisesti hyväksyttäviä johdannaisia voidaan myös käyttää estämään fysiologisten nesteiden, kuten veren tai siemennesteeen viraalista kontaminaatiota in vitro.

25 Tietyt kaavan I mukaisista yhdisteistä ovat myös hyödyllisiä välituotteina valmistettaessa muita keksinnön yhdisteistä.

Ammattimies ymmärtää, että tässä kohdin viitteet käsittelyyn ulottuvat ennalta ehkäisyyn yhtä hyvin kuin 30 osoitettujen infektioiden oireiden käsittelyyn.

Lisäksi on ymmärrettävää, että keksinnön yhdisteen määrä, joka vaaditaan käytettäväksi käsittelyssä, ei vaih-tele ainoastaan tietyn valitun yhdisteen mukaan, vaan myös antotavan mukaan, käsiteltävän oireen luonteen mukaan ja 35 potilaan iän ja olotilan mukaan, ja on viime kädessä läsnä olevan lääkärin tai eläinlääkärin harkinnassa. Yleensä, 18 93546 kuitenkin sopiva annos on noin 10 - 750 mg/kg kehon pai-no/päivä rajoissa, kuten noin 3 - 120 mg/kg vastaanottajan kehon painoa päivää kohti, edullisesti 6-90 mg/kg/päivä rajoissa, edullisemmin 15 - 60 mg/kg/päivä rajoissa.

5 Haluttu annos voidaan sopivasti antaa yksittäisinä annoksina tai jaettuina annoksina, jotka annetaan sopivin väliajoin, esimerkiksi kaksi, kolme, neljä tai useampina ala-annoksina päivää kohti.

Yhdistettä annetaan sopivasti yksikköannostusmuo-10 dossa; esimerkiksi sisältäen 10-1 500 mg, sopivasti 20 -1 000 mg, sopivimmin 50 - 700 mg aktiivista ainesosaa yk-sikköannostusmuotoa kohti.

Ihanteellisesti aktiivista ainesosaa pitäisi antaa aktiivisen yhdisteen plasmakonsentraatioiden, noin 1 -15 75 μΜ, edullisesti noin 2-50 μΜ, edullisimmin noin 3 - 30 μΜ, piikin saamiseksi. Tämä voidaan saavuttaa, esimerkiksi, injektoimalla laskimonsisäisesti 0,1 - 5 % liuosta aktiivista ainesosaa, valinnai<sesti suolassa, tai suun kautta annettuina isoina pillereinä, joissa on noin 1 -20 100 mg/kg aktiivista ainesosaa. Halutut veriarvot voidaan ylläpitää jatkuvalla infuusiolla antamalla noin 0,01 - 5,0 mg/kg/h tai jaksottaisilla infuusioilla, joissa on noin 0,4 - 15 mg/kg aktiivista ainesosaa.

Koska on mahdollista, että käyttöön terapiassa, 25 keksinnön yhdistettä voidaan antaa raakakemikaalina, on parempi esittää aktiivinen ainesosa farmaseuttisena formulointina.

Täten keksintö antaa lisäksi farmaseuttisen formuloinnin, joka sisältää kaavan I mukaisen yhdisteen tai sen 30 farmaseuttisesti hyväksytyn johdannaisen yhdessä yhden tai .. useamman sen farmaseuttisesti hyväksyttävän kantaja-aineen kanssa, vaihtoehtoisesti, muita terapeuttisia ja/tai profylaktisia ainesosia. Kantaja-aineen (aineiden) täytyy olla "hyväksyttäviä" siinä mielessä, että se/ne on/ovat 35 yhteensopivia formuloinnin muiden ainesosien kanssa eivätkä vahingollisia sen vastaanottajalle.

• * tl.

19 93546

Farmaseuttiset formuloinnit sisältävät sellaisia, jotka ovat sopivia suun, peräsuolen, nenän kautta, ulkonaisesti (sisältäen posken ja kielenaluksen), emättimen kautta tai ruoansulatuskanavan ulkopuolisesta (sisältäen 5 lihaksensisäisen ja laskimonsisäisen), annettavia lääkkeitä tai sellaisessa sopivassa muodossa annettavaksi sisään-hengityksessä tai sisäänpuhallettaessa. Formuloinnit voidaan, missä tarkoituksenmukaista, antaa sopivasti erillisinä annosyksikköinä ja voidaan valmistaa millä tahansa 10 lääkkeenvalmistusopissa hyvin tunnetulla menetelmällä.

Kaikkiin menetelmiin sisältyy vaihe, jossa yhdistetään aktiivinen yhdiste nestemäisten kantajien tai hienosti jakautuneiden kiinteiden kantajien tai molempien kanssa ja sitten, jos tarpeellista, muotoillaan tuote toivottuun 15 formulointiin.

Suulliseen lääkkeenantomuotoon sopivat farmaseuttiset formuloinnit voidaan sopivasti antaa erillisinä yksikköinä, kuten kapseleina, tärkkelyskapseleina tai tabletteina, jokaisen sisältäen etukäteen määritetyn määrän 20 aktiivista ainesosaa; pulverina tai jyväsinä; liuoksena, suspensiona tai emulsiona. Aktiivinen ainesosa voidaan antaa myös isoina pillereinä, lääkepuurona tai tahnana. Suulliseen lääkkeenantoon tarkoitetut tabletit ja kapselit voivat sisältää sopivia apuaineita, kuten sideaineita, 25 täyteaineita, voiteluaineita, rapautusaineita, kosteutus- aineita. Tabletit voidaan peittää tunnettujen menetelmien mukaan. Suuliuosvalmisteet voivat olla esimerkiksi, vesi-tai öljymäisen suspension muodossa, liuosten, emulsioiden, siirappien tai eliksiirien muodossa, tai voidaan antaa 30 kuivana tuotteena, joka liuotetaan vedellä tai muulla sopivalla vehikkelillä ennen käyttöä. Sellaiset nestemäiset valmisteet voivat sisältää sopivia lisäaineita, kuten sus-pendoivia tekijöitä, emulsifioivia tekijöitä, ei-vesipi-toisia vehikkeleitä (joihin saattaa sisältyä syötäväksi 35 kelpaavia öljyjä), tai säilöntäaineita.

93546 20

Keksinnön mukaisia yhdisteitä voidaan myös formuloida ruoansulatuskanavan ulkopuolista lääkkeenantomuotoa varten (esim. injektio, esimerkiksi lääkepulloinjektio tai jatkuva infuusio) ja voidaan antaa yksikköannosmuodossa 5 ampulleina, esitäytettyinä ruiskuina, tai moni-annossäi-liöinä, joihin on lisätty säilöntäainetta. Koostumukset voivat olla sellaisissa muodoissa kuin suspensiot, liuokset tai emulsiot öljymäisissä tai vesimäisissä väliaineissa ja saattavat sisältää formuloivia tekijöitä, kuten sus-10 pendoivia, stabilisoivia ja/tai hajottavia tekijöitä. Vaihtoehtoisesti, aktiivinen ainesosa voi olla pulverin muodossa, joka on saatu eristämällä aseptisesti steriilistä kiinteästä tai lyofilisoimalla liuoksesta, ja joka liuotetaan sopivalla vehikkelillä, esim. ei-kuumetta aiheutta-15 valla vedellä ennen käyttöä.

Paikallista lääkkeenantoa varten orvasketeen, keksinnön yhdisteitä voidaan formuloida voiteina, ihovoiteina tai pesunesteinä tai transdermaalisena laastarina. Voiteet ja ihovoiteet voidaan, esimerkiksi, formuloida vesipitoi-20 sella tai öljymäisellä emämksellä lisäämällä sopivaa sa-keuttamis- ja/tai hyydyttävää ainetta. Pesunesteet voidaan formuloida vesipitoisella tai öljymäisellä perusaineella ja saattaa yleensä sisältää yhden tai useamman emulsifioi-van tekijän, stabiloivan tekijän, hajottavan tekijän, sus-25 pendoivan tekijän, sakeuttavan tekijän tai värjäävän tekijän.

Sopivia formulointeja paikallista lääkkeenantomuotoa varten suuhun ovat pastillit, jotka koostuvat aktiivisesta ainesosasta maustetussa perusaineessa, tavallisesti 30 sakkaroosi ja akaasia tai traganttikumi; lääkerakeet, jotka koostuvat aktiivisesta ainesosasta inertissä perusaineessa, kuten gelatiini ja glyseriini tai sakkaroosi ja akaasia; suuvedet, jotka koostuvat aktiivisesta ainesosasta sopivassa nestemäisessä kantajassa.

35 Farmaseuttisest formuloinnit, jotka ovat sopivia peräsuoleen annettavaksi, missä kantaja on kiinteä, anne- 21 93546 taan edullisemmin peräpuikko yksikköannoksina. Sopivia kantajia ovat kaakaovoi ja muut tavallisesti käytetyt aineet, ja peräpuikot voidaan sopivasti muotoilla sekoittamalla aktiivista yhdistettä pehmennetyn tai sulatetun kan-5 tajän (kantajien) kanssa, ja jota seuraa jäähdyttäminen ja muotoilu muotteihin.

Formuloinnit, jotka ovat sopivia emättimeen annettavaksi voidaan antaa pessaareina, tamponeina, voiteina, geeleilnä, tahnoina, vaahtoina tai suihkeina, jotka sisä-10 Itävät aktiivisen ainesosan lisäksi sellaisia kantajia, joiden tiedetään olevan tarkoituksenmukaisia.

Nenänsisäiseen annostukseen keksinnön yhdisteitä voidaan käyttää nestesuihkeena tai tippojen muodossa.

Tipat voidaan formuloida vesipitoisella tai ei-ve-15 sipitoisella perusaineella, joka myös sisältää yhden tai useamman hajottavan tekijän, liuottavan tekijän tai sus-pendoivan tekijän. Nestesuihkeita annetaan sopivasti pai-nepakkauksista.

Annettavaksi sisäänhengityksen kautta keksinnön 20 mukaiset yhdisteet annetaan sopivasti ilmanpuhaltimesta, suihkeesta tai painepakkauksesta tai muulla sopivalla keinolla, jolla annetaan aerosolisuihke. Painepakkauksissa voi olla sopiva työntävä voima kuten diklooridifluorime-taani, trikloorifluorimetaani, diklooritetrafluorietaani, 25 hiilidioksidi tai muu sopiva kaasu. Paineaerosolin tapauksessa annosyksikkö voidaan määrittää laittamalla venttiili jakamaan mitattua määrää.

Vaihtoehtoisesti, annettavaksi sisäänhengityksellä tai sisäänpuhalluksella, keksinnön mukaiset yhdisteet voi-30 vat olla kuivana pulverina koostumukseltaan, esimerkiksi yhdisteen pulveriseos ja sopiva puuterimainen perusaine, kuten laktoosi tai tärkkelys. Pulverikoostumus voidaan antaa yksikköannosmuodossa, esimerkiksi, kapseleina tai patruunoina tai esim. gelatiini- tai kuplapakkauksina, 35 joista pulveria voidaan antaa inhalaattorin tai insuff-laattorin avulla.

22 93546

Kun halutaan, voidaan yläpuolella kuvattua formulointia käyttää sovellettuna niin, että aktiivista ainesosaa vapautuu jatkuvasti.

Keksinnön mukaisissa farmaseuttisissa koostumuksis-5 sa saattaa olla myös muita aktiivisia ainesosia, kuten an-timikrobisia tekijöitä tai säilöntäaineita.

Keksinnön yhdisteitä voidaan käyttää myös yhdessä muiden terapeuttisten tekijöiden kanssa, esimerkiksi muiden infektiota estävien yhdisteiden kanssa.

10 Erityisesti, keksinnön yhdisteitä voidaan käyttää yhdessä tunnettujen antiviraalisten tekijöiden kanssa.

Täten keksintö antaa lisä-suoritusmuodossa yhdistelmän, joka sisältää kaavan l mukaisen yhdisteen tai sen fysiologisesti hyväksyttävän johdannaisen yhdessä toisen 15 terapeuttisesti aktiivisen aineen, erityisesti antiviraa-lisen aineen.

Yhdistelmä, joihin yläpuolella on viitattu, voidaan sopivasti esittää käytettäväksi farmaseuttisen formuloinnin muodossa ja täten farmaseuttiset formuloinnit sisältä-20 vät yhdistelmän, kuten yläpuolella kuvattiin, yhdessä sen farmaseuttisesti hyväksytyn kantajan kanssa, ja sisältyy keksintöön.

Sopivia terapeuttisia tekijöitä käytettäväksi sellaisissa yhdistelmissä ovat asykliset nukleosidit, kuten 25 asyklovir, interferonit, kuten a-interferoni, munuaiseri-teinhibiittorit, kuten probenicid, nukleosidikuljetusin-hibiittorit, kuten dipyridamole, 2',3'-dideoksinukleosi-dit, kuten 2',3'-dideoksisytidiini, 2’,3'-dideoksi-ino-siini, 2',3'-dideoksitymiini ja 2',3'-dideoksi-2',3'-dide-30 hydrotymidiini ja immunomodulaattorit, kuten interleukiini II (IL2) ja granulocyte macrophage colony stimulating factor (GM-CSF), erytropoetiini ja ampligen.

Sellaisten yhdistelmien yksittäiset komponentit voidaan antaa joko perättäin tai samanaikaisesti erilli-35 sinä tai yhdistettyinä farmaseuttisina formulointeina.

II.

23 93546

Kun kaavan I mukaista yhdistettä tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävää johdannaista käytetään yhdessä toisen terapeuttisen aineen kanssa samaa virusta vastaan, jokaisen yhdisteen annos voi erota siitä, mitä se on, kun 5 y<hdistettä käytetään yksinään. Ammattimies ymmärtää helposti tarkoituksenmukaiset annostukset.

Keksinnön mukaisesti valmistetut nukleosidianalogit eroavat FI-hakemusjulkaisun 870 977 mukaisista yhdisteistä siten, että kun tämän julkaisun mukaisten yhdisteiden vai-10 kuttava pitoisuus on jopa 50 - 100 μΜ niin keksinnön mukaisesti valmistettujen nukleosidianalogien vaadittava pitoisuus samanlaisen terapeuttisen tehon aikaansaamiseksi on 0,5 - 12 μΜ. Lisäksi FI-hakemusjulkaisun 870 977 mukaisten yhdisteiden terapeuttinen indeksi (myrkyllisen 15 konsentraation suhde tehokkaaseen konsentraatioon) on välillä 5-20. Keksinnön mukaisesti valmistettujen nukleosidianalogien terapeuttinen indeksi on vähintään 17,3 ja eräässä tapauksessa jopa 667.

Keksintöä kuvataan lisää viittaamalla seuraaviin 20 yksityiskohtaisiin esimerkkeihin, joissa on suoritettu yksinkerjtäisiä analyysejä, M-H-W Laboratories, Phoenix, AZ. Sulamispisteet määritettiin Mel-Temp-laitteellal ja ne on korjattu. Nuclear magnetic resonance spectra saatiin Jeol FX 90QFT- tai Nicollet NT300-spektrometreillä ja tu-25 lostettiin DMS0-d6:lla. Kemialliset siirtymät ilmaistaan

Me4Si:n "downfield" ppm:nä. IR-spektrit määritettiin KBr-pelletteinä Nicollet 50XC FT-IR-spektrometrillä, ja UV-spektrit määritettiin Beckmann DU-8-spektrofotometrillä. Massaspektrit saatiin ΑΕΙ Scientific Apparatus limited MS-30 30 massaspektrometrillä. Ohutkerroskromatografia (TLC) suoritettiin 0,25 mm:n kerroksissa Merck silicageelillä (230 - 400 seulan tiheys). Kaikki kemikaalit ja liuottimet ovat reagenssilaatua ellei toisin täsmällisesti mainita. Ilmaisu "aktiivinen ainesosa" kuten käytetty esimerkeissä, 35 tarkoittaa kaavan I mukaista yhdistettä tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävää johdannaista.

24 93546

Esimerkki 1 (±)-(la,4a)-4-[(5-amino-6-kloori-4-pyrimidinyyli)-amino]-2-syklopentenyylikarbinoli (3a) la-asetyyliamino-3a-asetoksimetyylisyklopent-2-ee-5 nin (la) (3,0 g, 15 mmol) ja vesipitoisen bariumhydroksi-din (0,5 N, 300 ml) seosta palautusjäähdytettiin yön yli. Kun se oli jäähdytetty, se neutralisoitiin kuivalla jäällä. Saostuma suodatettiin pois ja vesipitoinen liuos haihdutettiin kuiviin. Jäännös uutettiin absoluuttisella eta-10 nolilla ja konsentroitiin jälleen, jolloin saatiin 2a värittömänä siirappina, 1,6 g (14 mmol).

Tähän siirappiin lisättiin 5-amino-4,6-diklooripy-rimidiini (4,59 g, 28 mmol), trietyyliamiini (4,2 g, 42 mmol) ja n-butanoli (50 ml) ja seosta palautusjäähdytet-15 tiin 24 h. Haihtuvat liuottimet poisettiin, jäännös absorboitiin silikageeliin (7 g), pakattiin flash-pylvääseen (4,0 x 12 cm) ja eluoitiin CHCl3-MeOH:lla (20:1), jolloin saatiin 2,69 g (74 %) 3a-yhdistettä; sp. 130 - 132°C. Analyyttinen näyte saatiin uudelleenkiteyttämällä etyyliase-20 taatista (EtOAc), sp. 134 - 135eC, MS (30 ev, 200eC); m/e 240 ja 242 (M+ ja M*+2), 209 (M*‘31), 144 (B*); IR: 3600 -2600 (OH), 1620, 1580 (OC, ON); Anal. (C10H13ClN4O) C, H, N.

Esimerkki 2 25 (±)-(la,4a)-4-[(2-amino-6-kloori-4-pyrimidinyyli)- amino]-2-syklopentenyylikarbinoli (4a)

Lisättiin 14 mmol:iin käsittelemätöntä 2a:ta (esimerkki 1) 2-amino-4,6-diklooripyrimidiiniä (3,74 g, 22,8 mmol), trietyyliamiinia (15 ml) ja n-butanolia (75 ml) ja 30 seosta palautusjäähdytettiin 48 h. Haihtuvat liuottimet poistettiin, jäännöstä käsiteltiin metanolilla ei-liuon-neen sivutuotteen (kaksoispyrimidiininukleosidi) erottamiseksi. Metanoliliuos absorboitiin silikageeliin (8 g), pakattiin pylvääseen (4,0 x 14 cm) ja eluoitiin CHC13-35 MeOH:lla (40:1), jolloin saatiin 1,52 g (42 %) raakaa 4a:ta. Tuote uudelleenkiteytettiin etyyliasetaatista, joi- tl· 25 93546 loin saatiin 4a; sp. 132 - 134°C, MS (30 ev, 200°C); m/e 240 ja 242 (M* ja M*+2), 209 (M+_31), 144 (B*); IR: 3600 -3000 (NH2, OH), 1620, 1580 (C=C, C=N); Anal. (C10H13C1N4) C, H, N.

5 Esimerkki 3 (±)-(la,4a)-4-([(2-amino-6-kloori-5-(4-kloorifenyy-li)atso]-4-pyrimidinyyliamino)-2-syklopentenyylikarbinoli (5a)

Kylmä diatsoniumsuolaliuos valmistettiin p-kloori-10 aniliinista (1,47 g, 11,5 mmol) 3N:ssa HCl:ssa (25 ml) ja natriumnitriitistä (870 mg, 12,5 mmol) vedessä (10 ml). Tämä liuos lisättiin 4a:n (240 g, 10 mmol), etikkahapon (50 ml), veden (50 ml) ja natriumasetaattitrihydraatin (20 g) seokseen. Reaktioseosta sekoitettiin yön yli huo-15 neen lämpötilassa. Keltainen saostuma suodatettiin ja pestiin kylmällä vedellä neutraaliksi, sitten se ilmakuivat-tiin vetokaapissa, jolloin saatiin 3,60 g (94 %) 5a:ta, sp. 229eC (dec). Analyyttinen näyte saatiin asetonimetano-lista (1:2), sp. 241 - 243°C (dec). MS (30 ev, 260°C): m/e 20 378 ja 380 (M* ja M*+2), 282 (B*); IR: 3600 - 3000 (NH2, OH), 1620, 1580 (C=C, C=N); Anal. (C16H16C12N60) C, H, N.

Esimerkki 4 (±)-(la, 4a)-4-[(2,5-diamino-6-kloori-4-pyrimidinyy-li)amino]-2-syklopentenyylikarbinoli (6a) 25 5a:n (379 mg, 1 mmol), sinkkipölyn (0,65 g, 10 mmol), etikkahapon (0,32 ml), veden (15 ml) ja etanolin (15 ml) seosta palautusjäähdytettiin typpiatmosfääris-sä 3 h. Sinkki poistettiin ja liuottimet haihdutettiin. Jäännös absorboitiin silikageeliin (2 g), pakattiin pyl-30 vääseen (2,0 x 18 cm) ja eluoitiin CHCl3-Me0H:lla (15:1). Saatiin vaaleanpunainen siirappi. Lisäksi puhdistamiset metanolieetteristä tuottivat 6a:n vaaleanpunaisina kiteinä, 170 mg (66 %), sp. 168 - 170eC, MS (30 ev, 220eC); m/e 255 ja 257 (M+ ja M*+2), 224 (M*‘31), 159 (B+); IR: 3600 -35 3000 (NH2, OH) 1620, 1580 (C=C, C=N); Anal. (C10H14C1N5) C, H, N.

26 93546

Esimerkki 5 ( ±) — (Ια, 4α)-4-(6-kloori-9H-purin-9-yyli)-2-syklo-pentenyylikarbinoli (7a) 3a:n (1,30 g, 5,4 mmol), trietyyliortomuurahaisha-5 pon(30 ml) ja suolahapon (12 N, 0,50 ml) seosta sekoitettiin yön yli huoneen lämpötilassa. Liuotin haihdutettiin 35°C:ssa tyhjössä. Jäännökseen lisättiin vesipitoista suolahappoa (0,5 N, 30 ml) ja seosta sekoitettiin 1 h, seos neutraloitiin pHrksi 7-81 N:11a natriumhydroksidilla ja 10 absorboitiin silikageeliin (8 g), pakattiin pylvääseen (4,0 x 8 cm) ja eluoitiin CHCl3-MeOH: 11a (20:1), jolloin saatiin valkoisia 7a-kiteitä, 1,12 g (82 %). Käsittelemätön tuote uudelleenkiteytettiin etyyliasetaatista, jolloin saatiin 7a, sp. 108 - 110eC, MS (30 ev, 200°C); m/e 250 ja 15 252 (M* ja M*+2), 219 (M*‘31), 154 (B*); IR: 3600 - 2800 (OH), (OC, C=N); Anal. (C^H^Cl^O) C, H, N.

Esimerkki 6 (±)-(la, 4a)-4-(6-hydroksi-9H-purin-9-yyli)-2-syk-lopentenyylikarbinoli (8a) 20 7a:n (251 mg, 1 mmol) ja vesipitoisen natriumhyd- roksidin (0,2 N, 10 ml) seosta palautusjäähdytettiin 3 h. Jäähdytyksen jälkeen reaktioseoksen pH säädettiin 5 - 6:ksi etikkahapolla. Reaktioseos absorboitiin silikageeliin (2 g), pakattiin pylvääseen (2,0 x 11 cm) ja eluoi-25 tiin CHCl3-MeOH:11a (10:1), jolloin saatiin 105 mg (45 %) 8a:ta. Käsittelemätön valkoinen tuote uudelleenkiteytettiin vesi-metanoli-seoksesta (3:1), jolloin saatiin 8a, sp. 248 - 250°C (dec), MS (30 ev, 300eC); m/e 232 (M*'18), 136 (B*); IR: 3600 - 2600 (OH), 1680, 1600 (C=0, OC, ON); 30 Anal. (CuH12N<02) C, H, N.

Esimerkki 7 ( ± )-(la, 4a)-4-(6-amino-9H-purin-9-yyli)-2-syklo-pentenyylikarbinoli (9a)

Nestemäistä ammoniakkia päästettiin pommiin, jossa 35 oli 7a-liuosta (250 mg, 1 mmol) metanolissa (5 ml) il 27 93546 -80eC:ssa. Pommi suljettiin ja kuumennettiin 60°C:ssa 24 h. Ammoniakki ja metanoli haihdutettiin ja jäännös jäl-leenkiteytettiin vedestä, jolloin saatiin harmahtavia 9a-kiteitä, 187 mg (81 %), sp. 198 - 200eC. MS (30 ev, 5 210eC): m/e 231 (M*), 213 (Μ*Ί8), 135 (B*); IR: 3600 - 2600 (NH2, OH), 1700, 1600 (OC, C-N),* Anal. (CuH13N50) C, H, N.

Esimerkki 8 (±)-(la, 4a)-4-(6-merkapto-9H-purin-9-yyli)-2-syk-lopentenyylikarbinoli (10a) 10 7a:n (125 mg, 0,5 mmol), tiourean (40 mg, 0,64

mmol) ja n-propanolin (5 ml) seosta palautusjäähdytettiin 2 h. Jäähdyttämisen jälkeen saostuma eristettiin suodattamalla, pestiin n-propanolilla ja liuotettii natriumhyd-roksidiin (IN, 5 ml). Liuoksen pH säädettiin 5:ksi etik-15 kahapolla. Raaka 10a (90 mg, 73 %) eristettiin jälleen, sp. 260 - 262°C (haj.) ja jälleenkiteytettiin N,N-dimetyy-liformamidista, jolloin saatiin 10a, sp. 263 - 265eC

(dec.). MS (30 ev, 290°C): m/e 248 (M4'18), 152 (B+); IR: 3600 - 3200 (OH), 3100, 2400 (SH), 1600 (OC, ON); Anal. 20 (CuH12N4OS) C, H, N.

Esimerkki 9 (±)-(la,4a)-4-(2-amino-6-kloori-9H-purin-9-yyli )-2-syklopentenyylikarbinoli (13a) 6a:n (1,41 g, 5,5 mmol), trietyyliortomuurahaisha-25 pon (30 ml) ja suolahapon (12N, 1,40 ml) seosta sekoitettiin yön yli. Suspensio kuivattiin tyhjössä. Lisättiin laimennettua suolahappoa (0,5 N, 40 ml) ja seos reagoi huoneen lämpötilassa 1 h. Seos neutralisoitiin pH 8:ksi IN:11a natriumhydroksidilla ja absorboitiin silikageeliin 30 (7,5 g), pakattiin pylvääseen (4,0 x 10 cm) ja eluoitiin CHCl3-MeOH:11a (20:1), jolloin saatiin harmahtavia 13a- kiteitä, 1,18 g (80 %). Raaka tuote uudelleen kiteytettiin etanolista, jolloin saatiin 13a, sp. 145 - 147eC. MS (30 ev, 220°C): m/e 265 ja 267 (M* ja M*+2), 235 (M*'30), 169 35 (B*); IR: 3600 - 2600 (NH2, OH), 1620 - 1580 (C-C, C-N);

Anal. (C11H12N50C1.3/4 H20) C, H, N.

28 93546

Esimerkki 10 ( ± ) - (la, 4a)-4- ( 2-amino-6-hydroksi-9H-purin-9-yyli )-2-syklopentenyylikarbinoli (14a) 13a:n (266 mg, 1 mmol) ja vesipitoisen natriumhyd-5 roksidin (0,33 N) seosta palautusjäähdytettiin 5 h, absorboitiin silikageeliin (2 g), pakattiin pylvääseen (2,0 x 7,5 cm) ja eluoitiin CHCl3-MeOH: 11a (5:1). Raaka tuote uudelleenkiteytettiin metanoli-vesi-seoksesta (1:4), jolloin saatiin valkoisia 14a-kiteitä, 152 mg (61 %), sp. 10 254 - 256eC (haj.). MS (30 ev, 200°C): m/e 247 (M*), 217 (M+"30), 151 (B*); IR: 3600 - 2600 (NH2, OH), 1700, 1600 (C=0, C=C, C=N); Anal. (CnH13N502.3/4 H20) C, H, N.

Esimerkki 11 (±)-(la,4a)-4-(2,6-diamino-9H-purin-9-yyli)-2-syk-15 lopentenyylikarbinoli (15a)

Nestemäistä ammoniakkia lisättiin 13a-liuokseen (265 mg, 1 mmol) metanolissa (10 ml) -80°C:ssa pommissa. Pommi suljettiin ja kuumennettiin 75°C:ssa 48 h. Ammoniakki ja metanoli haihdutettiin. Jäännös absorboitiin sili-20 kageeliin (2 g), pakattiin pylvääseen (2,0 x 10 cm) ja eluoitiin CHCl3-MeOH:lla (15:1). Raaka tuote uudelleenkiteytettiin etanolista, jolloin saatiin 196 mg (80 %) 15a:ta, sp. 152 - 155eC. MS (30 ev, 200eC): m/e 246 (M*), 229 (M*'17), 216 (M*'30), 150 (B*); IR: 3600 - 3000 (NH2, 25 OH), 1700, 1650, 1600 (C=0, C=C, C=N); Anal. (C^H^NgO) C, H, N.

Esimerkki 12 (IS, 4R)-4-( 2,6-diamino-9H-purin-9-yyli)-2-syklopentenyylikarbinoli 30 [ (IS, 4R)-4- (2, 6-diamino-9H-purin-9-yyli) -2-syklo- penteenimetanoli] a) Välituote 1 (IR, 2S, 3R, 5R)-3- [6-amino-9H-purin-9-yyli]-5-[( (1,1-dimetyylietyyli )dimetyylisilyylioksi Jmetyyli]-1,2-syklo-35 pentaanidioli(-) Aristeromycin1 (12,505 g), tertbutyylidi-metyylisilyylikloridi (7,8 g) ja imidatsoli (12,96 g) kui- il 29 93546 vassa dimetyyliformamidissa (85 ml) sekoitettiin huoneen lämpötilassa 2 % h. Saatu liuos laimennettiin etyyliasetaatilla (500 ml), sitten pestiin vedellä (3 x 100 ml) ja suolavedellä (50 ml), ennen kuin valkoinen kiinteä kitey-5 tyi. Tämä kerättiin suodattamalla, pestiin etyyliasetaa tilla, sitten kuivattiin tyhjössä, jolloin saatiin otsikon tuote (3,92 g); *H nmr (DMS0-d6) 8,15 (1H), 8,09 (1H), 7,19 (2H), 5,00 (1H), 4,72 (1H), 4,69 (1H), 4,36 (1H), 3,85 (1H), 3,67 (2H), 2,23 (1H), 2,09 (1H), 1,79 (1H), 0,89 10 (9H), 0,07 (6H).

1. Journal of the American Chemical Society 1983, voi. 105, 4049 - 4055.

b) Välituote 2 (4R,3aS,6R,6aR)-4-[6-amino-9H-purin-9-yyli]-6-15 [((1,1-dimetyylietyyli)-dimetyylisilyylioksi)metyyli]- 3a,5,6,6a-tetrahydro-4H-syklopenta-l,3-dioksoli-2-tioni

Sekoitettua välituote l:n (3,45 g) suspensiota kuivassa dimetyyliformamidissa (56 ml) käsiteltiin 1,1'-tio-karbonyyli-di-imidatsolilla (3,3 g), jolloin saatiin kel-20 täinen liuos. 15 h tunnin kuluttua huoneen lämpötilassa saatu liuos yhdistettiin edellisestä kokeesta saadun Huokosen kanssa (6 %:n skaala) ja liuotin poistettiin haihduttamalla. Jäännösöljy laimennettiin etyyliasetaatilla (100 ml), sitten pestiin vedellä (2 x 20 ml) ja suolave-25 dellä (2 x 20 ml), kuivattiin (MgSo4) ja haihdutettiin, niin että saatiin keltainen kiinteä aine. Tämä pestiin dietyylieetterillä (25 ml), kerättiin suodattamalla, pestiin vielä eetterillä (25 ml), sitten kuivattiin tyhjössä, jolloin saatiin otsikon tuote vaalean kermanvärisenä kiin-30 teänä aineena (3,61 g); max (etanoli) 240,0 nm (Ej^. 459); 'H nmr (DMS0-d6) 8,27 (1H), 8,13 (1H), 7,33 (2H), 5,81 (1H), 5,37 (1H), 3,78 (2H), 2,60 (1H), 2,28 (2H), 0,90 (9H), 0,09 (6H).

30 93546 c) Välituote 3 (l'R,4'S)-9-[4-(((1,1-dimetyylietyyli)dimetyylisi-lyylioksi)metyyli)-2-syklopenten-l-yyli]-9H-puriinik-6-amilnl 5 Välituote 2:n (3,57 g) liuosta kuivassa tetrahyd- rofuraanissa (25 ml) käsiteltiin l,3-dimetyyli-2-fenyyli- 1,3,2-diatsofosfolidiinillä (4,94 g) kuivassda tetrahydro-furaanissa (10 ml), sitten sekoitettiin huoneen lämpötilassa 8 3/4 h. Liuotin poistettiin haihduttamalla. Jään-10 nösöljy yhdistettiin edellilsen kokeen öljyn kanssa (40 % skaala), sitten suoritettiin pylväskromatografia silikassa (200 g, Merck 7734), eluoitiin kloroformilla, sitten klo-roformietanoli-seoksilla, valkoisen kiinteän aineen saamiseksi. Tämä kiinteä aine pestiin dietyylieetterillä 15 (25 ml), kerättiin suodattamalla. Kiinteää ainetta pestiin vielä eetterillä (10 ml), kuivattiin tyhjössä otsikon tuotteen saamiseksi (1,47 g); Bax (etanoli) 261,4 nm 443); XH nmr (DMS0-d6) 8,14 (1H), 8,00 (1H), 7,20 (2H), 6,12 (1H), 5,95 (1H), 5,60 (1H), 3,66 (2H), 2,96 (1H), 20 2,69 (1H), 1,65 (1H), 0,74 (9H), 0,02 (6H).

d) Välituote 4 (1'R,4'S)-9-(4-(((1,1-dimetyylietyyli Jdimetyylisi-lyylioksi)metyyli)-2-syklopenten-l-yyli]-9H-puriini-6-amiini,1-oksidi 25 Välituote 3:n (1,37 g) liuosta klroformissa (30 ml) käsiteltiin 80 - 90 %:sella m-klooriperoksibentsoehapolla (1,29 g), sitten sekoitettiin huoneen lämpötilassa 3 h. Liuotin poistettiin haihduttamalla ja jäännöskumi liuotettiin etyyliasetaattiin (10 ml). Valkoinen kiinteä aine 30 kiteytyi. Tämä kiinteä aine ja suodoksen haihdutuksesta saatu aine liuotettiin kloroformiin (100 ml), sitten pestiin kyllästetyllä vesipitoisella natriumbikarbonaatti-liuoksella (3 x 10 ml) ja suolavedellä (2 x 10 ml). Vesipitoisia pesuliuoksia uutettiin uudelleen kloroformilla 35 (50 ml). Yhdistetyt orgaaniset liuokset kuivattiin (MgS04), ja haihdutettiin sitten niin että saatiin kiinteä aine.

Il: 31 93546 Tämä kiinteä aine pestiin dietyylieetterillä (25 ml), sitten kerättiin suodattamalla. Valkoista kiinteää ainetta pestiin edelleen eetterillä (10 ml), sitten kuivattiin tyhjössä otsikon tuotteen saamiseksi (1,16 g); aax (eta-5 noli) 235,4 nm (E^ 1324), 263,2 nm (Εια*«· 248), 300,2 nm (EJL 75); XH nmr (CDC13) 8,72 (1H), 8,02 (1H), 7,16 (2H), 6,21 (1H), 5,87 (1H), 5,72 (1H), 3,68 (2H), 3,04 (1H), 2,82 (1H), 1,74 (1H), 0,89 (9H), 0,06 (6H).

e) Välituote 5 10 (1'R,4'S)-7-[4—(((1,1-dimetyylietyyli)dimetyylisi- lyylioksi)metyyli)-2-syklopenten-l-yyli]-2-imino-l,2-di-hydro-[1,2,4]oksadiatsoli[3,2-i]-9H-puriinihydrobromidi

Sekoitettua, jäissä jäähdytettyä välituote 4:n (1,08 g) suspensiota metanolissa (20 ml) käsiteltiin 15 liuoksella, jossa oli syaanibromidia (0,34 g) metanolissa (20 ml) ja jota lisättiin yli 5 minuuttia. 15 minuutin kuluttua suspension annettiin lämmetä huoneen lämpöiseksi, jolloin saatiin liuos. 90 minuutin kuluttua liuotin poistettiin haihduttamalla. Jäännös pestiin dietyylieetterillä 20 (25 ml), sitten kerättiin suodattamalla. Kiinteää ainetta pestiin lisää eetterillä (25 ml), sitten kuivattiin tyhjössä otsikon tuotteen saamiseksi (1,37 g); ΛΛΧ (etanoli) 228,2 nm (e£, 445); *H nmr (CDC13) 10,20 (1H), 10,02 (1H), 8,37 (1H), 6,25 (1H), 6,01 (1H), 5,90 (1H), 3,69 (2H), 25 3,05 (1H), 2,86 (1H), 1,73 (1H), 0,86 (9H), 0,03 (6H).

f) Välituote 6 (l'R,4'S)-9-[4-(((l,1-dimetyylietyyli)dimetyylisi-lyylioksi)metyyli-2-syklopenten-l-yyli]-6-syanoimino-l,6-dihydro-1-metoksi-9H-puriini 30 Välituote 5:n (1,36 g) liuosta dimetyyliformami- dissa (10 ml) sekoitettiin huoneen lämpötilassa, sitten käsiteltiin trietyyliamiinilla (1,2 ml). 40 minuutin kuluttua lisättiin jodimetaania (0,54 ml), jolloin saatiin keltainen liuos. 3 3/4 tunnin kuluttua liuotin poistettiin 35 haihduttamalla. Jäännös jakouutettiin etyyliasetaatilla (100 ml) ja vedellä (20 ml). Orgaanista liuosta pestiin 32 93546 lisää vedellä (2 x 20 ml) ja suolavedellä (20 ml), kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin niin että saatiin kiinteä aine. Tämä kiinteä aine pestiin dietyylieetterillä (25 ml), sitten kerättiin suodattamalla. Tätä valkoista 5 kiinteätä ainetta pestiin edelleen eetterillä (10 ml), sitten kuivattiin tyhjössä otsikon tuotteen saamiseksi (0,865 g); >ax (etanoli) 227,2 nm (E^. 449), 287,0 nm (E**B 544); XH nmr 8,23 (1H), 7,96 (1H), 6,24 (1H), 5,85 (1H), 5,65 (1H), 4,21 (3H), 3,66 (2H), 3,04 (1H), 2,77 10 (1H), 1,68 (1H), 0,88 (9H), 0,05 (6H).

g) Välituote 7 (1'R,4’S)-9-[4-(((1,1-dimetyylietyyli)dimetyylisi-lyylioksi)metyyli)-2-syklopenten-l-yyli]-6-metoksiamino-9H-puriini-2-amiini 15 Välituote 6:n (802 mg) ja l,8-diatsabisyklo[5,4,0]- undek-7-eenin (0,45 ml) liuosta etanolissa (80 ml) sekoitettiin ja kuumennettiin palautusjäähdyttäen. Kuumennus lopetettiin 9 tunnin kuluttua ja liuos jätettiin huoneen lämpötilaan yön yli. Liuotin poistettiin haihduttamalla.

20 Jäännösöljy yhdistettiin edellisen kokeen öljyn kanssa (4 % skaala), sitten suoritettiin pylväskromatografia silikassa (40 g, Merck 9385), eluoitiin kloroformilla, sitten kloroformi-etanoliseoksilla vaahdon saamiseksi.

Tätä vaahtoa trituroitiin dietyylieetterillä (10 ml) ja 25 saatu kiinteä aine kerättiin suodattamalla. Kiinteätä ainetta pestiin lisää eetterillä (5 ml), sitten kuivattiin tyhjössä otsikon tuotteen saamiseksi (549 mg); eax (etanoli) 282,2 nm (E^. 409); *H nmr (DMS0-d6) 9,76 (1H), 7,32 (1H), 6,53 (2H), 6,08 (1H), 5,88 (1H), 5,26 (1H), 3,72 30 (3H), 3,61 (2H), 2,90 (1H), 2,50 (1H), 1,52 (1H), 0,83 (9H), 0,02 (6H).

h) Välituote 8 (lS,4R)-4-[2 - amino- 6 -metoksiamino- 9H-purin-9 -yyli ] -2-syklopenteenimetanoli 35 Välituote 7:n (356 mg) liuosta tetrahydrofuraanissa (35 ml) sekoitettiin huoneen lämpötilassa ja käsiteltiin II.

33 93546 sitten tetrabutyylianunoniumfluoridilla (1,0 M liuos tet-rahydrofuraanissa, 1,4 ml). 90 minuutin kuluttua reaktio lopetettiin vedellä (1 ml), sitten liuottimet poistettiin haihduttamalla. Jäännösöljylle tehtiin pylväskromatografia 5 silikassa (20 g, Merck 7734), eluoitiin kloroformilla, sitten kloroformi-etanoliseoksilla otsikon tuotteen saa-miseksi kiinteänä (243 mg); iU (pH 6 puskuri) 280,2 nm (E£, 534); XH nmr (DMS0-d6) 9,75 (1H), 7,39 (1H), 6,52 (2H), 6,10 (1H), 5,84 (1H), 5,27 (1H), 4,73 (1H), 3,40 10 (2H), 2,83 (1H), 2,55 (1H), 1,52 (1H).

(IS, 4R)-4- [2,6-diamino-9H-purin-9-yyli] -2-syklopen-teenikarbinoli

Sekoitettua, jäissä jäähdytettyä välituote 8:n (210 mg) luiosta vedessä (10 ml) ja tetrahydrofuraanissa 15 (50 ml) käsiteltiin alumiiniamalgaamilla [alumiinista (237 mg) ja 0,5-%:sta elohopea(II)kloridin vesiliuoksesta] , jota lisättiin pieninä paloina yli 15 minuutin ajan. 40 minuutin jälkeen sekoitetun seoksen annettiin lämmetä huoneen lämpötilaan. 15 tunnin kuluttua saatu seos suoda-20 tettiin piimään läpi liukenemattomien aineiden poistamiseksi. Nämä pestiin vesi:tetrahydrofuraanilla (1:5, 60 ml). Yhdistetyt suodokset haihdutettiin. Jäännökselle tehtiin pylväskromatografia silikassa (10 g, Merck 9385), eluoitiin kloroformietanoliseoksilla otsikon tuotteen saa-25 miseksi vaahtona (159 mg); [a]D -81° (c 1,04, metanoli); >«x (PH 6 puskuri) 255,0 nm (E“, 302), 280,8 nm (E“. 381), nmr (DMS0-d6) 7,61 (1H), 6,66 (2H), 6,10 (1H), 5,87 (1H), 5,76 (2H), 5,38 (1H), 4,76 (1H), 3,45 (2H), 2,87 (1H), 2,60 (1H), 1,60 (1H).

30 Esimerkki 13 (IS, 4R)-4-2-amino-6-hydroksi-9H-purin-9-yyli)-2-syklopentenyylikarbinoli (1' R, 4' S) -2-amino-1,9-dihydro-9- [4-hydroksimetyyli-2-syklopenten-1-yy1i]-6H-purin-6-oni 35 Esimerkki 12 otsikkoyhdisteen sameata liuosta (144 mg) 0,1 M pH 6 puskurissa (10 ml) (28,4 g:sta dinat- 34 93546 riumortofosfaattia 2 litrassa vettä, säädetty ortofosfori-hapolla) käsiteltiin adenosiinideaminaasiliuooksella (0,5 ml, 778 yksikköä) 50-%:ssa glyserolin ja 0,01 M kaliumfosfaatin pH 6,0 seoksessa, sitten sekoitettiin ja 5 lämmitettiin 37“C:seen. 18 % tunnin kuluttua saatua suspensio jäähdytettiin. Kerätty kiinteä aine kiteytettiin uudelleen vedestä, jolloin saatiin otsikon yhdiste valkoisena kiinteänä aineena (86 mg); [o)D -49° (c 0,5, dimetyy-lisulfoksidi); (pH 6 puskuri) 252,6 nm (E^. 531), 10 XH nmr (DMS0-d6) 10,60 (1H), 7,60 (1H), 6,47 (2H), 6,10 (1H), 5,86 (1H), 5,33 (1H), 4,72 (1H), 3,45 (2H), 2,59 (1H), 1,58 (1H).

Esimerkki 14 (la, 4a)-4-(2-amino-6-hydroksi-9H-purin-9-yyli)-2-15 syklopentenyylikarbinolin enantiomeerien valmistaminen a) (IS,4R)-4-(2-amino-6-hydroksi-9H-purin-9-yyli)-2-syklopentenyylikarbinoli

Diaminoanalogi (100 mg) (esimerkki 11) liuotettiin 3 ml:aan 0,05 M K2P04-puskuri a (pH 7,4) kuumentamalla 20 (50°C). Liuos jäähdytettiin huoneen lämpötilaan ja lisät tiin 40 yksikköä adenosiinideaminaasia (Sigma, Type VI, vasikan suolilimakalvo). Kolmen päivän inkubaation jälkeen huoneen lämpötilassa muodostui saostuma ja se poistettiin suodattamalla, saanto 18,2 mg. Suodos konsentroitiin 1,5 25 ml:ksi ja jäähdytettiin 2 päivää. Lisää kiinteätä ainetta saatiin suodattamalla, saanto 26,8 mg. Kaksi kiinteätä fraktiota uudelleenkiteytettiin vedestä ja saatiin puhdas otsikon yhdiste sp. 269 - 272 4C [α]£4 - 62,1 (c 0,3 MeOH).

b) (1R, 4S)-4-(2-amino-6-hydroksi-9H-purin-9-yyli)- 30 2-syklopentenyylikarbinoli IS- ja 4R-isomeerivalmisteiden (esimerkki 14a) suo-dokset yhdistettiin ja haihdutettiin kuiviin. Muuttumaton diamino-lähtöaine erotettiin silikageelissä flash-pylvääs-sä käyttämällä 10 % metanoli/kloroformia. Diaminoyhdiste 35 liuotettiin 0,05 M K2P04-puskuriin, pH 7,4 (15 ml), ja lisättiin 800 yksikköä adenosiinideaminaasia. Liuosta inku- « 35 93546 boitiin 96 h 37eC:ssa. TLC osoitti, että jonkin verran reagoimatonta tuotetta oli jäljellä. Liuosta kuumennettiin 3 minuuttia, suodatettiin denaturoituneen proteiinin poistamiseksi. Lisättiin toinen 800 yksikön erä adenosiinide-5 aminaasia ja prosessi toistettiin. Deproteinoitu liuos haihdutettiin kuiviin ja tuote kiteytettiin vedestä. Otsikon tuote, valkoinen kiinteä aine, kerättiin suodattamalla vedestä, sp. 265 - 2704. [a]*4 + 61,1 (c 0,3 MeOH). Esimerkki 15 10 (±)-(la, 4a)-4-(2-amino-6-hydroksi-9H-purin-9-yyli )- 2-syklopentenyyliasetoksikarbinoli

Esimerkin 10 tuotteen (130 mg, 0,50 mmol) ja 4-di-metyyliaminopyridiinin (5 mg, 0,04 mmol) suspensioon, asetoni triilin (6 ml) ja trietyyliamiinin (0,09 ml, 0,66 15 mmol) seoksessa, lisättiin etikkahappoanhydridiä (0,06 ml, 0,6 mmol). Seosta sekoitettiin 3 h huoneen lämpötilassa. Metanolia (1 ml) lisättiin pysäyttämään reaktiot. Liuos konsentroitiin ja absorboitiin silikageeliin (1,5 g), pakattiin pylvääseen (2,0 x 12 cm), eluoitiin CHCl3-MeOH: 11a 20 (20:1). Tuotefraktiot kerättiin ja konsentroitiin valkoi sen kiinteän aineen saamiseksi. Kiinteä tuote pestiin MeOH-AcOEt:llä, saanto 123 mg. Lisäpuhdistaminen metano-lista tuotti otsikon tuotteen neulasmaisina kiteinä, sp. 237 - 239eC. Anal. (C13H15N403) C, H, N.

25 Esimerkki 16 (IS,4R)-4-[2-amino-9H-purin-9-yyli]-2-syklopenten-yylikarbinoli (IS, 4R) -4- [ 2-amino-6-metoksiamino-9H-purin-9-yyli]-2-syklopenteenimetanolin (välituote 8, esimerkki 12) 30 (1,202 g) sekoitettua, jäissä jäähdytettyä seosta tetra- hydrofuraanissa (250 ml) ja vedessä (50 ml) käsiteltiin alumiiniamalgaamilla alumiinista (1,761 g) ja 0,5 -%:sta elohopea(II)kloridin vesiliuoksesta), jota lisättiin pieninä palasina yli 1 tunnin 47 minuutin ajan. 35 minuutin 35 kuluttua sekoitetun seoksen annettiin lämmetä huoneen lämpötilaan. Alumiiniamalgaamia (235 mg:sta alumiinia) lisät- „ 93546 tiin 16 h 50 min jälkeen yli 14 minuuttia. 4 tunnin 10 minuutin kuluttua saatu seos suodatettiin piimään läpi liukenemattomien aineiden poistamiseksi. Nämä pestiin tetra-hydrofuraani:vedellä (5:1, 300 ml). Yhdistetyt suodokset 5 haihdutettiin, jolloin jäi keltainen vaahto. Vaahdolle tehtiin pylväskromatografia silikassa (33,8 g, Merck 7734), joka oli valmistettu kloroformiin ja eluoitiin klo-roformietanoliseoksilla, jolloin saatiin useita fraktioita (578 mg, 420 mg ja 40 mg). Kaksi suurempaa fraktiota ki-10 teytettiin erikseen isopropanolista. Suodokset yhdistettiin pienimmän pylväsfraktion kanssa ja niille tehtiin ohutkerroskromatografia (Merck 5717), joka kehitettiin kolme kertaa 10:1 kloroformi:metanolissa. Levyt eluoitiin etyyliasetaatilla ja etyyliasetaattietanolilla (1:1), jol-15 loin saatiin ruskea kiinteä aine (45 mg). Kiinteälle aineelle tehtiin pylväskromatografia silikassa (2,7 g, Merck 7734), joka oli valmistettu kloroformiin ja eluoitiin klo-roformimetanolitrietyyliamiiniseoksilla, jolloin saatiin kumi (17 mg). Epäonnistuneen isopropanolista kiteyttämisen 20 ja metanolissa suoritetun puuhiilikäsittelyn jälkeen saadun materiaalin vesipitoinen liuos kylmäkuivattiin, jolloin saatiin otsikon yhdiste (15 mg). XH nmr (DMS0-d6) 1,62 (1H), 2,63 (1H), 2,89 (1H), 3,45 (2H), 4,73 (1H), 5,48 (1H), 5,91 (1H), 6,14 (1H), 6,50 (2H), 7,98 (1H), 8,57 25 (1H). Massaspektri, [MH]+ 232.

il·

Claims (15)

37 93546

1. Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisen di-deoksikarboksyklisten nukleosidianalogin valmistamiseksi, 5 jolla on kaava I X i N /v\ 10 |l· AA/ (I) Z N N HO-CH, -v \_/ * —« 15 jossa X on vety, NRR1, SR, OR tai halogeeni; Z on vety, 0R2 tai NRR1?

20 R, R1 ja R2 voivat olla samat tai erilaiset ja va litaan vedystä, C^-alkyylistä tai aryylistä; ja sen farmaseuttisesti hyväksyttävien johdannaisten valmistamiseksi, tunnettu siitä, että A) yhdiste, jolla on kaava II 25 X A Γ2 ΐ ΐ 30 ΛΛη (II) x / \l \_ / jossa X ja Z ovat kuten on määritelty kaavalle I tai ovat 35 niiden suojattuja muotoja ja Y on OH tai sen suojattu muoto saatetaan reagoimaan reagenssin kanssa, joka on välit- 38 93546 tu muurahaishaposta ja sen reaktiivisista johdannaisista, ja sen jälkeen tarvittaessa poistetaan ei-toivotut ryhmät joita sanottu reagenssi on tuottanut, ja/tai mikä tahansa läsnäoleva suojaryhmä; tai

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että menetelmässä A) reagenssi valitaan muurahaishaposta, ortomuurahaishaposta, dialkoksimetyyli-asetaatista, ditiomuurahaishaposta, formamidista, s-triat-siinista tai formamidiiniasetaatista.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä A) liuotin on trialkyyliortomuurahaishappo, amidi, kloorattu hiilivety, eetteri tai nitriili.

4. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-3 mukai-25 nen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä A) reaktio suoritetaan lämpötilassa -25 eC - +150 eC.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä; että menetelmässä B) kaavan I mukainen yhdiste, jossa X on halogeeni, muutetaan kaavan I mukai- 30 seksi yhdisteeksi, jossa X on NRR1, 0R, SR tai H.

5 B) kaavan I mukainen yhdiste tai sen suojattu muo to muutetaan toiseksi kaavan I mukaiseksi yhdisteeksi korvaamalla substituentti X erilaisella substituentilla X ja/tai korvaamalla substituentti Z toisella Z-substituen-tilla, ja sen jälkeen tarvittaessa poistetaan mahdollises-10 ti läsnä olevat suojaryhmät; ja haluttaessa C) kaavan I tai kaavan 11 mukainen raseeminen yhdiste muutetaan joko saman tai erilaisen kaavan I tai kaavan II mukaisen yhdisteen oleellisesti yksittäiseksi optiseksi isomeeriksi.

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavassa II Z on H, OH tai NH2.

7. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-6 mukai-35 nen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavassa II Z on NH2. Il „ «546

8. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavassa II X on vety, kloori, NH2, SH tai OH.

9. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-8 mukai-5 nen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavassa II X on OH.

10. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavassa II X on H tai NH2.

11. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-5 mu kainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavan I mukainen yhdiste on (la, 4a)-4-(6-kloori-9H-purin-9-yyli) -2-syklopen-tenyylikarbinoli; 15 (la,4a)-4-(6-hydroksi-9H-purin-9-yyli)-2-syklopen- tenyylikarbinoli; (la, 4a)-4-(6-amino-9H-purin-9-yyli)-2-syklopente-nyylikarbinoli; (la,4a)-4-(6-merkapto-9H-purin-9-yyli)-2-syklopen- 20 tenyylikarbinoli; (la, 4a)-4-( 2,6-diamino-9H-purin-9-yyli )-2-syklopen-tenyylikarbinoli; (la, 4a )-4-( 2-amino-6-kloori-9H-purin-9-yyli)-2-syk-lopentenyylikarbinoli; tai 25 (Ια, 4a)-4-( 2-amino-9H-purin-9-yyli )-2-syklopente- nyylikarbinoli.

12. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavan I mukainen yhdiste on (Ια, 4a)-4-( 2-amino-6-hydroksi-9H-pu- 30 rin-9-yyli)-2-syklopentenyylikarbinoli.

13. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavan II mukainen yhdiste on oleellisesti raseemisena seoksena.

14. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-12 mu- 35 kainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavan II 40 *3546 mukainen yhdiste koostuu oleellisesti yhdestä optisesta isomeeristä.

15. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavan II 5 mukainen yhdiste koostuu oleellisesti D-isomeeristä. Il < 4i 93546