FI91082C - Menetelmä perusvoiteluöljyjen valmistamiseksi - Google Patents

Description

i 91082

Menetelraa perusvoiteluoljyjen valmistamiseksi Tåmå keksintS koskee parannettua menetelmåå perus-voiteludljyjen valmistamiseksi ja nain valmistettuja pe-5 rusvoiteludljyjå. Tåmå keksint8 koskee edelleen parannettua menetelmSå palodjyn ja/tai kaasu61jyjen valmistamiseksi yhdesså perusvoiteludljyjen kanssa ja yhdesså perusvoi-teludljyjen kanssa valmistettua palooljyå ja/tai kaasuSl-jyja.

10 Perusvoiteludljyt valmistetaan normaalisti sopivis- ta maaOljylåhtOaineista, erityisesti (tyhjd)tisleistå tai deasfaltoiduista tyhjOtislausjåånnOksistå tai niiden seok-sista. Monia menetelmiå on kehittynyt vuosien kuluessa, jotta kyettåisiin valmistamaan korkealaatuisia perusSljy-15 jå kåyttSen hyvin tunnettuja olosuhteita ja tekniikoita mu-kaan lukien fysikaaliset ja/tai katalyyttiset kSsittelyt tuotteen laadun parantamiseksi.

Tavanomaisessa tavassa valmistaa perusvoiteluOljyS maadljyraaka-aineista raakafiljystå saatuja fraktioita, 20 jotka kiehuvat perusvoiteluSljylle halutulla låmpGtila-alueella (jokaista kiehumislårnpOtila-aluetta vastaa eri viskositeettialue), kåsitellåån erikseen sopivalla liuot-timella fraktioiden sisåltåmien, pååasiassa ei-toivottujen aromaattisten yhdisteiden poistamiseksi, jotka vaikuttavat 25 niiden ominaisuuksiin. Tållaiset uuttoprosessit liuotti-milla tuottavat voiteluCljyraffinaatteja ja aromaattisia uutteita.

Epåtavallinen tapa valmistaa perusvoiteluCljyjå sisåltaa sopivien raaka-aineiden katalyyttisen vetykåsit-30 telyn. Tållainen katalyyttinen hydraus suoritetaan normaalisti melko voimakkaissa olosuhteissa, esim. låmpdtiloissa aina 500°C asti ja paineissa aina 230 baariin asti siten, ettå låsnS on sopiva katalysaattori, joka perustuu metal-leihin, kuten molybdeeni, volframi, nikkeli ja koboltti muu-35 tamia mainiten. Katalyyttinen vetykåsittely tekee mahdol-liseksi valmistaa perusvoiteluGljyjå, joilla on korkeampi 2 viskoosiusindeksi. Myos raaka-aineiden sisåltåmat rikki-ja typpimåårat pienenevat huomattavasti, tyypillisesti yli 90 %.

Normaalisti parafiinisille raakadljyille, joita 5 kaytetSån voiteluSljyjen raaka-aineena, suoritetaan vahan-poistokåsittely liuotinuuttoprosessin jSlkeen tai hydraus-prosessi, jotta saadun perusvoiteludljyn jahmettymispiste alenisi. Voidaan kayttaa seka liuottimen avulla suoritet-tavaa etta katalyyttista vahanpoistoa. Aikaisenunin on kay-10 tetty happokåsittelyja ja/tai savikasittelyjS parantamaan tuotteen hapetuksenkeståvyyttS ja lisaksi parantamaan lo-pullisen tuotteen variå ja varin stabiilisuutta. T&ssS yh-teydessa voidaan kayttSS my5s raffinaattien mietoa hydraus-ta (jota usein kutsutaan vetyjalkikåsittelyksi).

15 Alalia on tehty paljon tySta tuotettujen perusvoi- teludljyjen yhden tai useanunan ominaisuuden edelleen paran-tamiseksi. Esimerkiksi usean liuottimen uutto-hydrausmene-telma kuvataan US-patenttijulkaisussa 3 256 175 ja yhdis-tetty liuotinuutto-vahanpoisto-vetyjSlkikasittelymenetel-20 mS, jonka tarkoituksena on parantaa perusvoiteluSljyjen viskoosiusindeksiå, esitetåån US-patenttijulkaisussa 3 702 817. EP-patenttijulkaisussa 43 681 esitetåån yhdis-tetty katalyyttinen vahanpoisto-katalyyttinen vetykSsit-tely. Edullisesti voidaan kayttaa my6s tekniikoita, joissa 25 sekoitetaan erilaisia perusvoiteluSljyja, joille on suori-tettu yksi tai useampia (esi)kasittelyjS saadun seoksen ha-petuksenkestavyyden parantamiseksi, kuten esitetaSn esimerkiksi GB-patenttijulkaisussa 2 024 852. Edistynyt me-netelma sovittaa yhteen liuottimella uuton ja katalyytti-30 sen vetykMsittelyn vaatimukset, jotta valmistettavalle perusvoiteludljylle saataisiin vaadittu viskositeetti, esi-tetSan EP-patenttijulkaisussa 178 710.

Huolimatta meneillåMn olevasta tutkimuksesta perus-voiteludljyjen laadun parantamiseksi, suhteellisen våhån 35 edistystS on tapahtunut raskaiden aineiden, erityisesti jaånnQksesta perMisin olevien, soveltuvuudessa kMytettM- I! 3 91082 vaksi raaka-aineina valmistettaessa korkealaatuisia perus-voiteluoljyjå hyvåksyttåvillå saannoilla.

Siten raskaita jåånnosaineita on kaytettåvå poltto-aineina tai raaka-aineena pien valmistuksessa.

5 Nyt ehdotetaan, ettå raskaita aineita, jotka ovat peraisin tyhjStislausjSSnnoksistå, joille on suoritettu jåånnSksen konversiokåsittely, voidaan kayttaa raaka-aineina valmistettaessa korkealaatuisia perusvoiteluoljyja.

Nåin saadaan aikaan raakaoljysta saatavan perusvoiteluol-10 jyn saannon huomattava kasvu.

Tåma keksinto koskee siten perusvoiteludljyjen valmis-tusmenetelmåa, jossa hiilivetyraaka-ainetta kåsitellåån ka-talyyttisesti vedyn lasna ollessa korotetussa låmpdtilassa ja paineessa ja jossa ainakin osalle saadusta raskaasta ainees-15 ta suoritetaan vahanpoisto, jolle menetelmålle on tunnusomais-ta, etta siina kaytetaån hiilivetyraaka-ainetta, joka sisaltaa flash-tisletta, joka on saatu jåånnoksen konversioprosessin kautta.

KSyttåmållS perusvoiteludljyjen valmistuksessa 20 flash-tisletta, joka on johdettu konvertoidusta tyhjdtis-lausjaånndksesta, muutetaan huonolaatuisia aineita korkea-laatuisiksi tuotteiksi, mikå oleellisesti lisåå jalostus-toiminnan joustavuutta.

Raaka-aineena on mahdollista kayttaa konvertoidusta 25 tyhjdtislausjåånndksestå johdetun flash-tisleen lisånå myfis huomattavia måariå flash-tislettS, jolle ei ole suoritettu konversioprosessia, esim. flash-tislettS, joka on saatu normaalisti tyhjdtislausprosessissa. On my6s mahdollista kayttaa flash-tisletta, joka on saatu normaalisti 30 tislausprosessissa normaali-ilmanpaineessa, tai kayttaa seoksia, jotka sisSltSvSt seka normaali-ilmanpaineessa suoritetusta tislausprosessista saatua flash-tislettS ettå tyhjfitislausprosessista saatua flash-tislettS, osana syfi-tOstå katalyyttiseen vetykåsittelyyn. Tyhjdtislausjåånnek-35 sestå johdetun flash-tisleen måårå on edullisesti vålillå 10 - 60 tilavuus-% katalyyttisen vetykåsittelyn syOttOnå kåytetyn flash-tisleen kokonaismååråstå.

4 Tåmån keksinn5n mukaisessa menetelmåsså kaytettavå raaka-aine perustuu flash-tisleeseen, joka on valmistettu jåånndksen konversioprosessin kautta, eli raaka-aine si-såltåå tislaustuotetta, jonka kiehumislåmpotila on vålil-5 lå 320 - 600°C, erityisesti vålillå 350 - 520°C ja joka on saatu suorittamalla osalle tai kaikelle konversiopro-sessista saatavalle effluentille tislauskåsittely, erityisesti tislauskåsittely alipaineessa.

Katalyyttinen jåånn5ksenkonversioprosessi, joka ky-10 kenee tuottamaan flash-tislettå kåytettåvåksi raaka-ainee-na perusvoiteludljyjen valmistuksessa, sisåltåå låmpSkon-versioprosessin, kuten låmpdkrakkauksen, katalyyttisen konversioprosessin, kuten vetykonversioprosessin tai proses-sin, jossa tapahtuu sekå låmp5- ettå vetykonversio. Låmpd-15 krakkausprosessit suoritetaan yleenså kåyttåen raaka-ainei-na tyhjdtislausjåånnoksiå, jotka konvertoidaan kåytånnSl-lisesti katsoen ilman katalyyttisesti aktiivisia aineita låmpotilassa, joka on vålillå 375 - 575°C, erityisesti vålillå 400 - 525°C, paineissa, jotka eivåt normaalisti yli-20 tå 40 baaria. Normaalisti låmpdkrakkaus suoritetaan sel-laisissa olosuhteissa, ettå C^-hiilivetyjå muodostuu vå-hemmån kuin 20 paino-% ja edullisesti våhemmån kuin 10 pai-no-%.

Hiilivetyjen konversioprosessit, jotka voidaan 25 suorittaa yhdistettynå yhden tai useamman esikåsittelyn kanssa, jotka våhentåvåt merkittåvåsti asfalteeneja sisål-tåvien tyhjbtislausjåånn6sten raskasmetallimååriå, erityisesti nikkeli- ja vanadiinimååriå ja/tai tyhjOtislausjåån-nSsten rikkimååriå ja våhemmåsså måårin typpimååriå, suo-30 ritetaan yleenså vedyn låsnå ollessa kåyttåen sopivaa kan-tajaan sidottua katalysaattoria låmpStilan ollessa vålillå 300 - 500°C, erityisesti vålillå 350 - 450°C, paineessa, joka on vålillå 50 - 300 baaria, erityisesti vålillå 75 -200 baaria, katalysaattorin låpi virtaavan aineen nopeu-35 den ollessa vålillå 0,02 - 10 kg/kg*h, erityisesti vålillå 0,1 - 2 kg/kg*h ja vety/sy6tt5suhteen ollessa vålillå

II

5 91082 100 - 5 000 Nl/kg, erityisesti vålillå 500 - 2 000 Nl/kg.

Sopivia katalysaattoreita vetykonversioprosessin suorittamiseksi ovat ne, jotka sisåltavåt ainakin toista metallia ryhmåstå, jonka muodostavat nikkeli ja koboltti, 5 ja lisåksi ainakin toista metallia ryhmåstå, jonka muodostavat molybdeeni ja volframi, kantaja-aineen pinnalla, joka edullisesti sisaltaå huomattavan måårån alumiiniok-sidia, esim. ainakin 40 paino-%. Vetykonversioprosessis-sa kåytettavåt sopivien metallien måarat voivat vaihdella 10 laajalla alueella ja ne ovat alan asiantuntijoille hyvin tunnettuja.

Tulisi huomata, ettå asfalteeneja sisåltåville hii-livetyjåånndksille, joiden nikkeli- ja vanadiinipitoisuudet ovat yli 50 ppm paino-osina, on edullista suorittaa metal-15 linpoistokasittely. Tållainen kåsittely on soveliasta suorittaa vedyn låsnå ollessa kayttåen katalysaattoria, joka sisåltåå huomattavan måårån piidioksidia, esim. ainakin 80 paino-%. Jos niin halutaan, metallinpoistokatalysaat-torissa voi olla yhtå tai useampaa metallia tai metalli-20 yhdistettå, jotka omaavat hydrausaktiivisuutta, kuten nik-keliå ja/tai vanadiinia. Koska katalyyttinen metallinpois-to ja vetykonversioprosessi voidaan suorittaa samoissa olosuhteissa, nSma kaksi prosessia voidaan edullisesti suorittaa samassa reaktorissa, jossa on yksi tai useampi 25 kerros metallinpoistokatalysaattoria yhden tai useamman vetykonversiokatalysaattorikerroksen pMSUM.

Katalyyttisen jSMnnOksenkonversioprosessin kautta saadulle flash-tisleelle suoritetaan katalyyttinen kåsittely vedyn låsna ollessa, edullisesti yhdesså flash-tis-30 leen kanssa, joka on peråisin sellaisen atmosfåårisen tis-lausjåånndksen alipainetislauksesta, jolle ei ole suori-tettu jåfinndksen konversiokåsittelyå. Katalyyttinen kå-sittely vedyn låsnå ollessa voidaan suorittaa vaihtele-vissa prosessiolosuhteissa. Kåsittelyn voimakkuus, joka 35 voi vaihdella pååasiallisesti hydrauksesta pååasialliseen vetykrakkaukseen, riippuu kåsiteltåvån flash-tisleen 6 (tisleiden) luonteesta ja valraistettavan voiteluoljyn tyy-pista (tyypeista). Edullisesti katalyyttinen kasittely vedyn lasna ollessa suoritetaan sellaisissa olosuhteissa, ettå ne suosivat flash-tisleen (tisleiden) vetykrakkausta.

5 Sopivia vetykrakkausprosessissa kSytettyjå olosuh- teita ovat låmpotilat, jotka ovat vSlillå 250 - 500°C, pai-neet aina 300 baariin asti ja aineen virtausnopeudet ka-talysaattorin lapi vålillå 0,1 - 10 kg sySttSå katalysaat-torilitraa kohti tunnissa. On soveliasta kayttaa kaasu/ 10 syottdsuhteita, jotka ovat valillS 100 - 5 000 Nl/kg syot-t5å. Vetykrakkauskasittely suoritetaan edullisesti lSmpdti-lassa, joka on vålillS 300 - 450°C, paineessa, joka on vå-lilla 25 - 200 baaria, ja aineen virtausnopeuden kataly-saattorin lapi ollessa 0,2 - 5 kg syQttQ’å katalysaattori-15 litraa kohti tunnissa. Edullisesti kaytetaån kaasu/sy6tt5-suhteita, jotka ovat vSlillS 250 - 2 000.

Voidaan kåyttåå vakiintuneita amorfisia vetykrak-kauskatalysaattoreita yhtå hyvin kuin zeoliittipohjaisia vetykrakkauskatalysaattoreita, joihin on mahdollisesti so-20 vellettu eri tekniikoita, kuten ammoniumioninvaihtoa ja erilaisia kalsinoimismuotoja tarkoituksena parantaa zeo-liittipohjaisten vetykrakkauskatalysaattoreiden suoritus-kykyå.

Niihin zeoliitteihin, jotka ovat erityisen sopivia 25 låhtoaineita valmistettaessa vetykrakkauskatalysaattoreita, kuuluvat hyvin tunnettu synteettinen zeoliitti Y ja sen uudemmat modifikaatiot, kuten erilaiset ultrastabii-lin zeoliitti Y:n muodot. Edullisesti kåytetåan modifioi-tuja Y-pohjaisia vetykrakkauskatalysaattoreita, joissa 30 kaytetyn zeoliitin huokostilavuus koostuu riittSvåsta måå-rasta huokosia, joiden halkaisija on ainakin 8 nm. Zeo-liittiset vetykrakkauskatalysaattorit voivat sisåltaå myfis muita aktiivisia komponentteja, kuten piidioksidi-alumiini-oksidia yhta hyvin kuin sideaineita, kuten alumiinioksi-35 dia.

7 91082

Vetykrakkauskatalysaattori sisåltåå ainakin yhta ryhmån VI metallin hydrauskomponenttia ja/tai ainakin yh-tå ryhmån VIII metallin hydrauskomponenttia. Katalysaatto-rikoostumuksiin kuuluu edullisesti yhta tai useampaa nik-5 keli- ja/tai kobolttikomponenttia ja yhta tai useampaa molybdeeni- ja/tai volframikomponenttia tai yhta tai useampaa platina- ja/tai palladiumkomponenttia. Hydraus-komponentin (komponenttien) måårå(t) katalysaattorikoos-tumuksissa vaihtelevat edullisesti vålillå 0,05 - 10 paino-10 % ryhmån VIII metallin komponenttia (komponentteja) ja vå lillå 2-40 paino-% ryhmån VI metallin komponenttia (kom-ponentteja), laskettuna metallina (metalleina) koko kata-lysaattorin painosta. Katalysaattorikoostumusten hydraus-komponentit voivat olla oksidisessa ja/tai sulfidisessa 15 muodossa. Jos våhintåån ryhmån VI ja ryhmån VIII metalli-komponenttien kombinaatio on mukana (seka)oksideina, sille suoritetaan sulfidoiva kåsittely ennen varsinaista kåytt6å vetykarakkauksessa.

Jos halutaan, tåmån keksinndn mukaisessa menetel-20 måsså voidaan kåyttåå yhtå vetykrakkausreaktoria, jossa kåytetåån mukana myds flash-tislettå, joka on saatu tyhj8-tislattaessa atmosfåårisestå tislauksesta saatu jåånn8s, jolle ei ole suoritettu jåånnttksen konversioprosessia. On my5s mahdollista kåsitellå toisessa vetykrakkerissa raaka-25 ainetta, joka sisåltåå flash-tislettå, joka on saatu jåån-nSksen konversioprosessissa, rinnakkain raaka-aineen kans-sa, joka sisåltåå flash-tislettå, joka on saatu normaali-ilmanpaineessa suoritetun tislauksen jåånnOksen tyhj8tis-lauksen kautta. Vetykrakkausreaktoreita voidaan kåyttåå 30 samoissa tai eri prosessiolosuhteissa ja effluentit voidaan yhdiståå ennen seuraavaa kåsittelyå.

Ainakin osalle vetykatalyyttisesså kåsittelysså . saadusta raskaasta aineesta suoritetaan vahanpoistokåsit- ’ ; tely, jotta saataisiin hyvålaatuisia perusvoiteluiSljyjå.

35 Vanapoisto sekå liuottimen avulla ettå katalyyttisesti so-veltuvat kåytettåvåksi.

8

On myos mahdollista suorittaa osalle vetykatalyytti-sesti kasiteltyå effluenttia vahanpoisto liuottimen avulla ja osalle, erityisesti korkeassa lampotilassa kiehuvalle effluentille, katalyyttinen vahanpoisto.

5 Vahanpoisto liuottimen avulla suoritetaan normaa- listi kåyttåen kahta liuotinta, joista toinen liuottaa 81-jya ja såilyttåa juoksevuutensa matalissa lampStiloissa (esim. tolueeni) ja toinen liuottaa vahan vahaa matalissa låmp8tiloissa ja toimii vahaa saostavana aineena (esim.

10 metyylietyyliketoni). Normaalisti tuote, josta on tarkoi-tus poistaa vaha, sekoitetaan kSytettyjen liuottimien kans-sa ja sita låmmitetSån liukenemisen varmistamiseksi. Sen jålkeen seos jaShdytetSSn suodatuslSmp8tilaan, joka on yleenså -10 ja -40°C:n valillå. Sen jalkeen jåahdytetty 15 seos suodatetaan ja erotettu vaha pestMån jaahdytetylla liuottimella. Lopuksi liuottimet regeneroidaan oljysta, josta vaha on poistettu, ja erotetusta vahasta suodattamal-la ja kierrattåmålla liuottimet prosessiin.

Huomataan, ettS yhdistetyn prosessin kannalta ka-20 talyyttinen vahanpoistokasittely on edullisempi, mika joh-tuu liuottimen avulla tapahtuvassa vahanpoistossa larnmi-tyksen, jååhdytyksen ja suurten liuotinmaarien kuljetuk-sen aiheuttamista suunnattomista energiakustannuksista. Katalyyttinen vahanpoisto on soveliasta suorittaa saatta-25 malla kaikki vetykatalyyttisesta kasittelysta saatava eff-luentti tai osa siitå kosketuksiin sopivan katalysaattorin kanssa vedyn låsnS ollessa. Sopiviin katalysaattoreihin kuuluvat kiteiset alumiinisilikaatit, kuten ZSM-5 ja sen kaltaiset yhdisteet, esim. ZSM-8, ZSM-11, ZSM-23 ja ZSM-35 30 samoin kuin ferrieriitin tyyppiset yhdisteet. Hyviå tu- loksia voidaan saavuttaa my8s kåyttamålla yhdistettyja ki-teisia alumiinisilikaatteja, jotka nayttavat sisaltåvån erilaisia kiderakenteita. YleensM katalyyttiset vahanpois-tokatalysaattorit sisSltavat metalliyhdisteitå, kuten ryh-35 mån VI ja/tai ryhman VIII yhdisteitå.

II

9 91082

Katalyyttinen vedyn avulla tapahtuva vahanpoisto on edullista suorittaa låmpbtilassa, joka on vålillå 250 - 500°C, vetypaineessa, joka on vålillå 5 - 200 baaria, ja katalysaattorin låpi virtaavan aineen nopeuden ollessa 5 0,1 - 5 kg sydttfilitraa kohti tunnissa ja vety/sySttdsuh- teen ollessa vålillå 100 - 2 500 Nl/kg sydttdå. Edullises-ti katalyyttinen vahanpoisto suoritetaan låmpdtilassa, joka on vålillå 275 - 450°C, vetypaineessa, joka on vålillå 10 - 110 baaria, ja katalysaattorin låpi virtaavan aineen 10 nopeuden ollessa 0,2 - 3 kg litraa kohti tunnissa ja vety/ sySttdsuhteen ollessa vålillå 200 - 2 000 N1 sydttdkilo-graxnmaa kohti.

Katalyyttinen vahanpoisto voidaan suorittaa yhdes-så tai useairanassa katalyyttisesså vahanpoistoyksikdsså, 15 jotka voivat toimia samoissa tai eri olosuhteissa. Jos on kåytetty kahta katalyyttistå vetykåsittely-yksikkdå eri-laisten flash-tisleiden prosessoinnissa, kuten edellå on esitetty, voi olla edullista kåyttåå kahta vetyvahanpoisto-yksikkdå, jotka sitten edullisesti toimivat eri prosessi-20 olosuhteissa, jotka on sovellettu prosessoitavalle eff-luentille (tai sen osalle) ja/tai tietylle valmistettavan perusvoiteluSljyn (61jyjen) laadulle.

Katalyyttinen vahanpoistokåsittely suoritetaan edullisesti kåyttåen yhden tai useanunan vetykåsittely-yksikSn 25 effluenttia (effluentteja), joiden todellinen kiehumispis-teiden raja on våhintåfin 320°C. Osalle siitå vetykatalyyt-tisesti kåsitellystå aineesta, jonka todellinen kiehumis-pisteiden raja on våhintåån 370°C, on edullista suorittaa katalyyttinen vahanpoisto ja jåljelle jååvå osa on edullis-30 ta kierråttåå katalyyttiseen vetykåsittely-yksikkddn. Kun tåmån keksinndn mukaisessa menetelmåsså kåytetåån rinnak-kaista vetykåsittelymuotoa, voi olla edullista suorittaa katalyyttisistå vetykåsittely-yksikOistå saataville yhdis-tetyille effluenteille katalyyttinen vahanpoistokåsittely.

35 Tuotteen laadun parantamiseksi edelleen saattaa olla edullista suorittaa katalyyttisestå vetykåsittelystå 10 saatavalle effluentille uusi vetykåsittely. Tåma uusi vetykåsittely voidaan suorittaa ennen vahanpoistovaihetta, erityisesti ennen katalyyttistå vahanpoistovaihetta, mut-ta se voidaan suorittaa my8s, todella edullisesti, sen jål-5 keen kun (katalyyttinen) vahanpoisto on suoritettu. Tåinå uusi vetykåsittely soveltuu suoritettavaksi låmpStilassa, joka on vålilla 250 - 375°C, ja paineessa, joka on vålillå 45 - 250 baaria, pååasiassa (vahanpoistokåsitellyn) ai-neen sisaltamien tyydyttymått5mien aineosien hydraamisek-10 si. Sopivia katalysaattoreita, joita voidaan kåyttaa uu-dessa vetykåsittelysså, ovat ryhmån VIII metallit, erityisesti ryhmån VIII jalometallit, sopivaan kantajaan, kuten piidioksidiin, alumiinioksidiin tai piidioksidi-alu-miinioksidiin sidottuna. Edullinen katalysaattorisysteemi 15 sisåltåå platinaa piidioksidi-alumiinioksidikantajalla.

Tåmån keksinnSn mukainen menetelmå on erityisen edullinen siitå syystå, ettå se sallii kombinoidun systee-min kåytdn valmistettaessa korkealaatuisia perusvoitelu-Sljyjå suoraan normaali-ilmanpaineessa suoritetun tislauk-20 sen jåånnSksestå, joka ei toimi ainoastaan kåytetyn raaka-aineen låhteenå, eli flash-tisleen, joka on saatu jåånnbk-sen konversioprosessin kautta kåyttåen tyhjbtislausjåån-nosta låhtoaineena, vaan my8s låhteenå toiselle flash-tisleelle (jota ei ole saatu jåånnSksen konversioprosessin 25 kautta), jota voidaan kåyttåå mukana prosessissa.

On syytå huomata, ettå kåytetyn katalyyttisen vety-kåsittelyn voimakkuudesta riippuen voidaan valmistaa my5s palooljyå ja/tai kaasuSljyå aineista, joille ei ole suoritettu (katalyyttistå) vahanpoistoa, valmistettaessa voite-30 lu81jyjå.

Tåtå keksintSå kuvataan seuraavassa kuvioiden I -IV avulla. Kuviossa I kuvataan prosessia, jolla tuotetaan perusvoiteluQljyjå katalyyttisen vetykåsittelyn avulla flash-tisleestå, joka on saatu jåånnSksen konversioproses-35 sin kautta, ja poistamalla nåin saadusta tuotteesta vaha (katalyyttisesti).

I! 11 91082

Kuviossa II kuvataan prosessia, jossa kaytetaan hyvåksi kahta eri katalyyttista vetykasittelya, joita seu-raa yhdistetyn effluentin katalyyttinen vahanpoisto ja saadun vahanpoistokasitellyn aineen tislaus.

5 Kuviossa III kuvataan edelleen prosessin suoritusta palofiljyn ja/tai kaasufiljyn valmistamiseksi mukana lSh-tien tyhjdtislausjSSnndksesta.

Kuviossa IV on kuvattuna kombinaattituotantokaavio erilaisten voiteluBljyjakeiden valmistamiseksi yhdessa 10 palodljyn ja/tai kaasudljyn kanssa låhtien raakadljystS.

TåssS menetelmåssS voidaan kSyttSS kahta katalyyttista vetyk&sittely-yksikkSS ja kahta katalyyttista vahanpoisto-yksikkøa.

Taman keksinndn mukainen menetelma suoritetaan 15 edullisesti tislaamalla raakadljy normaali-ilmanpainees-sa, jolloin saadaan yksi tai useampi atmosfaarinen tisle, jotka soveltuvat paloSljyn ja/tai kaasudljyn (kaasuCljy-jen) valmistamiseen, ja atmosfaarinen tislausjaannSs, jolle suoritetaan alipainetislaus, josta saadaan kevyt tisle, 20 joka soveltuu kaasudljyn (kaasudljyjen) valmistamiseen, flash-tisle, jolle voidaan suorittaa katalyyttinen (krak-kaus)kasittely vedyn lasna ollessa, ja tyhjdtislausjaannSs, joka kMytetaan ainakin osittain raaka-aineena katalyytti-sesså jaanndksenkonversioprosessissa, josta saadaan yhta 25 tai useampaa kaasuSljya ja flash-tisle, jolle suoritetaan katalyyttinen (krakkaus)kMsittely vedyn lMsnM ollessa, ja pohjatuote voidaan osittain tai kokonaan kierrattMM jMMn-n6ksen konversioyksikkBBn, kun taas katalyyttisesti kasi-tellylle aineelle suoritetaan tislauskasittely, josta saa-30 daan palo61jya ja yhta tai useampaa kaasuSljya, kun taas saadulle raskaammalle aineelle suoritetaan (katalyyttinen) vahanpoisto ja sen jaikeen vetykasittely ja saadut perus-voiteluSljyjakeet erotetaan tislaamalla vedylia kasitel-lysta aineesta.

35 Edelleen on edullista suorittaa katalyyttinen krak- kauskasittely vedyn lasna ollessa flash-tisleelle, joka on 12 saatu alipainetislauksesta, ja flash-tisleelle, joka on saatu katalyyttisen jåånnoksenkonversioprosessin kautta, samassa reaktorissa. Edelleen on edullista suorittaa eri-laiset katalyyttiset vahanpoistokåsittelyt krakatun aineen 5 tislauksessa saadulle raskaalle tislausjakeelle ja pohja-tuotteelle (osalle siitå). Kun erilliset katalyyttiset va-hanpoistokåsittelyt on suoritettu, on edullista yhdiståå katalyyttisesti vahanpoistokSsitellyt aineet ja suorittaa niille vetykåsittely.

10 Kuviossa I kuvataan prosessia, joka koostuu vety- krakkausyksikOstS 10, katalyyttisestå vahanpoistoyksikfis-tå 20 ja vetykåsittely-yksikdstå 30. VetykSsittely-yksikkB 30 on valinnainen tåmån keksinn5n mukaisessa menetelmås-sa. Jaanndksen konversioprosessin kautta saatu flash-tis-15 le sy5tetåån linjaa 1 pitkin vetykrakkausyksikkdon 10. Ve-tykrakkausyksikSstå 10 saatava effluentti, jolle voidaan suorittaa kåsittely kaasumaisten aineiden poistamiseksi, viedåån linjaa 2 pitkin katalyyttiseen vahanpoistoyksik-k56n 20. Katalyyttisestå vahanpoistoyksikdsta 20 saatua 20 tuotetta voidaan kåyttåå perusvoiteludljynå. Sille voidaan myos suorittaa vetykåsittely yksikdssS 30, jolloin saadaan vedylla kasitelty perusvoitelu51jy linjan 4 kautta.

Kuviossa II kuvataan prosessia, joka koostuu kah-desta vetykrakkausyksikostå 10A ja 10B, katalyyttisestå 25 vahanpoistoyksikosta 20, vetykåsittely-yksikdstå 30 ja tislausyksik5sta 40. Jaann5ksen konversioyksikOn kautta saatu flash-tisle syfitetåån linjaa 1 pitkin vetykrakkaus-yksikkoon 10B ja flash-tisle, joka on saatu atmosfåårisen tislausjåånnoksen tyhjStislauksesta, syfitetåån vetykrak-30 kausyksikkSon 10A linjaa 5 pitkin. VetykrakkausyksikSistå 10A ja 10 B saatavat effluentit, joille voidaan suorittaa kåsittely kaasumaisten aineiden poistamiseksi, viedåån linjojen 2, 6 ja 7 kautta katalyyttiseen vahanpoistoyk-sikk65n 20. Katalyyttisesta vahanpoistoyksikdstå 20 saa-35 tu tuote viedåån linjaa 3 pitkin vetykåsittely-yksikkSOn 30. Vetykåsittely-yksikSstå 30 saatava effluentti viedåån

II

13 91082 linjan 4 kautta tislaukseen tislausyksikkoon 40, josta saadaan erilaisia perusvoiteluQljyrakeita, jotka on mer-kitty 8A, 8B ja 8C.

Kuviossa III kuvataan prosessia, joka koostuu ve-5 tykrakkausyksikSstå 10, katalyyttisestå vahanpoistoyksi-kGstå 20, tislausyksikSstå 40, jåånnSksen konversioyksi-k5stå 50 ja tislausyksikSstå 60. TyhjStislausjåånnOs viedåån linjan 11 kautta, sen jålkeen kun se on niin halut-taessa ensin sekoitettu linjojen 17 ja 12 kautta tulevien 10 kierråtettyjen tislausjåånnosten kanssa niin kuin tåmån jålkeen kuvataan, ja linjan 13 kautta jåånnSksen konversio-yksikkSSn 50. JåånnSksen konversioyksikSstå saatava eff-luentti, jolle voidaan suorittaa kåsittely kaasumaisten aineiden poistamiseksi, viedåån linjaa 14 pitkin tislaus-15 yksikkSon 60, josta saadaan kaasuSljyjae linjan 15 kautta, flash-tisle, joka låhetetåån vetykrakkausyksikkSSn 10 linjan 16 kautta, ja tislausjåånnSs 17, joka voidaan osittain kierråttåå jåånnSksen konversioyksikkSSn linjan 12 kautta ja joka voidaan kåyttåå muihin tarkoituksiin linjan 18 20 kautta. Jåånndksen konversioyksikdn 50 kautta saatu flash-tisle viedåån linjan 1 kautta, sen jålkeen kun se on niin haluttaessa ensin sekoitettu linjojen 25 ja 19 kautta tulevien kierråtettyjen tislausjåånnSsten kanssa, vetykrak-kausyksikkddn 10. Vetykrakkausyksikdstå 10 saatava eff-25 luentti, jolle voidaan suorittaa kåsittely kaasumaisten aineiden poistamiseksi, viedåån linjaa 21 pitkin tislaus-yksikkdSn 70, josta saadaan palofiljyjae linjan 22 kautta, kaasudljyjae linjan 23 kautta, raskas kaasuSljyjae (jonka kiehumislåmpStila-alue on edullisesti 320 - 390°C) linjan 30 24 kautta ja linjan 25 kautta tislausjåånnos, joka voidaan osittain kierråttåå vetykrakkausyksikkSSn 10 linjan 19 kautta ja joka voidaan ainakin osittain låhettåå katalyyt-tiseen vahanpoistoyksikkSSn 20 linjan 26 kautta. Osa vå-lillå 320 - 370°C kiehuvasta jakeesta voidaan poistaa lin-35 jan 27 kautta ja jåljelle jååvå osa tai koko mainittu jae låhetetåån katalyyttiseen vahanpoistoyksikkGfin 20 linjan 14 28 kautta. Katalyyttisen vahanpoistoyksikdn 20 syotto viedaan mainittuun yksikkoon linjojen 26, 28 ja 2 kautta. Katalyyttisesta vahanpoistoyksikdstS 20 saatava effluent-ti, jolle voidaan suorittaa kasittely kaasumaisten ainei-5 den poistamiseksi, viedaan linjaa 29 pitkin tislausyksik-k66n 40, josta saadaan erilaisia perusvoitelu51jyjakeita, joita on merkitty 8A, 8B, 8C ja 8D.

Kuviossa IV kuvataan prosessia, joka koostuu kah-desta vetykrakkausyksikdstM 10C ja 10D (joka on menetel-10 massa valinnainen yksikkS, kuten tåssa kuviossa esitetåån), kahdesta katalyyttisestM vahanpoistoyksikdsta 20A ja 20B (joka on menetelmSssS valinnainen yksikkd, kuten tasså kuviossa esitetMSn), kahdesta vetykasittely-yksikdsta 30A ja 30B (joka on menetelmMssM valinnainen yksikko, kuten 15 tåsså kuviossa esitetåån), tislausyksik6sta 40, jaann6k-sen konversioyksikosta 50, kahdesta lisatislausyksikosta 60 ja 70, normaali-ilmanpaineisesta tislausyksikSsta 80 ja tyhjOtislausyksikSsta 90. Raakadljy viedaSn linjan 31 kautta normaali-ilmanpaineiseen tislausyksikkddn 80, jos-20 ta kaasumaiset aineet saadaan linjan 32 kautta, palodljyjae linjan 33 kautta ja kaasudljyjae linjan 34 kautta ja atmosfaå-rinen tislausjSannds lahetetSan linjan 35 kautta tyhjdtislaus-yksikkddn 90, josta saadaan edelleen, kaasuoljyjae, jos halu- taan, linjan 36 kautta, linjan 37 kautta flash-tislausjae, 25 jolle suoritetaan vetykrakkaus, niin kuin tåmån jalkeen kuvataan, ja tyhjdtislausjSSnnds linjan 38 kautta. Linjan 38 tyh-jdtislausjaannds yhdistetaSn linjan 39 kautta tulevan kierra-tetyn tislausjaannoksen kanssa ja IShetetaan linjan 41 kautta jaånnoksen konversioyksikkdSn 50. Jos halutaan, osa jåSn-30 ndksenkonversioyksikdn sydtdsta voidaan (joko ennen tai jalkeen sekoitusta kierratetyn aineen kanssa) ottaa ulos systeemistM linjan 42 kautta kSytettSvSksi muihin tarkoi-tuksiin. JSSnnOksen konversioyksikdstS 50 saatava eff-luentti, jolle voidaan suorittaa kasittely kaasumaisten 35 aineiden poistamiseksi, viedMSn linjan 43 kautta tislauk-seen tislausyksikkOOn 60, josta saadaan kolmas kaasudljy-

II

15 91082 jae linjan 44 kautta, flash-tisle, joka viedaån vety-krakkaukseen linjan 1 kautta, ja tislausjåannds 45, joka kierrStetSSn osittain tai kokonaan jaannSksen konversio-yksikkoSn 50. Osa tSstS tislausjSSnnoksestS voidaan pois-5 taa linjan 46 kautta.

Kun kuviossa IV esitetty prosessi suoritetaan kSyt-tSen yhtS vetykrakkausyksikk8S (10C) , yhdistetty sySttG talle vetykrakkausyksikSlle 10C kerataan linjan 49 kautta ja se koostuu flash-tisleesta, joka on saatu jSSnnQk-10 sen konversioyksik5n 50 kautta ja joka on kuljetettu linjan 1 kautta ja joka voi sisSltSS linjan 52 kautta kierrS-tettyS tislausjSSnnOstS, kuten tSmSn jålkeen esitetSSn ja flash-tisleesta, joka on saatu tyhj6tislausyksik8stS 90 ja joka on kuljetettu linjojen 37 ja 48 kautta. Vetykrak-15 kausyksikdsta 10C saatava effluentti, jolle voidaan suo-rittaa kSsittely kaasumaisten aineiden poistamiseksi, 1S-hetetSSn lin jaa 53A pitkin tislausyksikkGttn 70.

Kun kuviossa IV esitetty prosessi suoritetaan kåyt-taen kahta vetykrakkausyksikk8S 10C ja 10D, flash-tisle, 20 joka on saatu jSSnnGksen konversioyksikGn 50 kautta ja joka voi sisSltSS linjan 52 kautta kierrStettyS tislaus-jSSnnGstS, kuten tSmSn jSlkeen esitetSSn, lahetetaan linjojen 1 ja 49 kautta vetykrakkausyksikkGGn 10C ja flash-tisle, joka on saatu tyhjGtislausyksikGstS 90, IShetetSSn 25 linjojen 37 ja 51 kautta vetykrakkausyksikkGGn 10D. Jos halutaan, osa tyhjGtislausyksikGstS 90 saatavasta flash-tisleesta voidaan IShettSS vetykrakkausyksikkGGn 10C linjojen 37 ja 48 kautta. VetykrakkausyksikGistS 10C ja 10D saatavat effluentit, joille voidaan suorittaa kasittelyt 30 kaasumaisten aineiden poistamiseksi, lS.hetetS.an linjojen 43A ja 53B kautta tislausyksikkGGn 70.

TislausyksikGstS 70 saadaan uusi paloGljyjae linjan 54 kautta, neljSs kaasuGljyjae linjan 55 kautta, lSm-pGtilassa 320 - 370°C kiehuva jae linjan 56 kautta ja lin-35 jan 57 kautta tislausjSSnnGs, joka voidaan osittain kier-rSttSS vetykrakkausyksikkGGn 10C linjan 52 kautta ja joka 16 voidaan ainakin osittain låhettåå linjan 58 kautta kata-lyyttiseen vahanpoistokasittelyyn katalyyttiseen vahan-poistoyksikkdon 20B. Kun kuviossa IV esitetty prosessi suoritetaan kåyttåen yhta katalyyttistS vahanpoistoyksik-5 koa 20B, yhdistetaSn sekS tislausyksikdstS 70 saatu låmpo-tilassa 320 - 370°C kiehuva jae linjojen 56 ja 59 kautta ettS tislausjSSnnds 57 osittain (tai kokonaan) linjan 58 kautta sydtettSvaksi linjan 2 kautta katalyyttiseen vahan-poistoyksikkddn 20B. Kun kuviossa IV esitetty prosessi 10 suoritetaan kayttaen kahta katalyyttista vahanpoistoyk-sikkoa 20A ja 20B, tislausyksikdstS 70 saatu ISmpOtilassa 320 - 370°C kiehuva jae IShetetSSn edullisesti katalyyttiseen vahanpoistoyksikkddn 20A linjojen 56 ja 61 kautta ja tislausjaannds 57 lahetetaan osittain (tai kokonaan) lin-15 jojen 58 ja 2 kautta katalyyttiseen vahanpoistoyksikk55n 20B.

Jos halutaan, osa tislausyksikSstS 70 saadusta 1am-pdtilassa 320 - 370°C kiehuvasta jakeesta voidaan lMhet-tåa katalyyttiseen vahanpoistoyksikkddn 20B linjojen 57, 20 59 ja 2 kautta. On tietenkin mahdollista kSyttSS kahta tislausyksikkoa (70 A ja 70B), kun toimitaan rinnakkai-sessa vetykrakkausmuodossa (joka sisaltaa mahdollisuuden operoida kahdella erillisellS vetykrakkauskatalyyttinen vahanpoistoyksikkoketjulla), mutta tavallisesti on edul-25 lista soveltaa kombinaattia, joka kayttåa yhtS tislausyk-sikkSa ja yhtM katalyyttistS vahanpoistoyksikkdS.

Kun kuviossa IV esitetty prosessi suoritetaan kayt-taen kahta vetykSsittely-yksikkdS 30A ja 30B, katalyytti-sestS vahanpoistoyksikdsta 20B saatava effluentti, jolle 30 voidaan suorittaa kasittely kaasumaisten aineiden poista-miseksi, lahetetaan linjoja 62 ja 3 pitkin vetykasittely-yksikkddn 30A ja katalyyttisestS vahanpoistoyksikdsta 20A saatava effluentti, jolle voidaan suorittaa kasittely kaasumaisten aineiden poistamiseksi, lahetetaan linjoja 63 ja 35 64 pitkin vetykSsittely-yksikkddn 30B. Jos halutaan, osa

linjan 63 kautta saatavasta effluentista voidaan IShettSS

II

17 91082 vetykåsittely-yksikkoon 30A linjojen 65 ja 3 kautta. Kun kuviossa IV esitetty prosessi suoritetaan kåyttåen yhta vetykåsittely-yksikkoå 30A, katalyyttisestå vahanpoisto-yksikostå 20A saatava effluentti, jolle voidaan suorittaa 5 kåsittely kaasumaisten aineiden poistamiseksi, låhetetåån linjoja 63 ja 3 pitkin tåhån vetykåsittely-yksikk56n 30A.

Kun kaksi vahanpoistoyksikk5å on toiminnassa, katalyyttisesta vahanpoistoyksikosta 20A saatava effluentti, jolle voidaan suorittaa kåsittely kaasumaisten aineiden poista-10 miseksi, låhetetåån linjoja 63, 65 ja 3 pitkin vetykåsit-tely-yksikk56n 30A.

Vetykåsittely-yksikOstå 30A saatava effluentti lå-hetetåån linjaa 4A pitkin tislausyksikkOSn 40 ja vetykå-sittely-yksikdstå 30B (jos se on toiminnassa) saatava eff-15 luentti låhetetåån linjan 4B (joka voi olla yhdistetty linjan 4A kanssa) kautta tislausyksikkOdn 40, josta saa-daan erilaisia perusvoiteludljyjakeita, joita on merkitty 8A, 8B, 8C ja 8D.

Kyseistå keksintdå kuvataan nyt seuraavan esimerkin 20 avulla.

Esimerkki

Koe suoritettiin konvertoimalla Låhi-Idåstå peråi-sin olevan Sljyn normaali-ilmanpaineessa suoritetun tis-lauksen jåånnds perusvoiteludljyksi, palodljyksi ja kaasu-25 51jyksi suorittamalla sille katalyyttinen jåånnSksenkonver- sioprosessi, katalyyttinen vetykåsittely ja vahanpoisto-vaihe.

Eri virtojen ja laitteiden numerot, joita tåstå eteenpåin kåytetåån, ovat samoja kuin on esitetty kuviossa 30 III, viittauksen helpottamiseksi. On syytå huomata, ettå tåsså esimerkisså kuvattua koetta vårten koottu tislausyk-sikk5 60 koostuu normaali-ilmanpaineisesta tislausyksi-k5stå ja tyhj6tislausyksik6stå, kuten alla olevasta kåy ilmi.

35 100 paino-osaa (pbw) Låhi-Idåstå peråisin olevan 51jyn atmosfååristå tislausjåånndstå vietiin linjojen 11 18 ja 13 kautta katalyyttiseen jåannoksenkonversioyksikkoon 50. Kaytetty katalysaattori on molybdeeni piidioksidikan-tajalla ja yksikk5 toimi lampotilassa 435°C ja vedyn osa-paine oli 150 baaria. Jåånnoksen konversiovaiheen aikana 5 kåytettiin 3,2 pbw vetya katalyyttisessa jåannoksenkonver-sioyksikosså 50. Raaka-ainetta prosessoitiin kayttåen vir-tausnopeutena katalysaattorin lapi 0,45 kg/kg*h.

Katalyyttisesta jaannoksenkonversioyksikdstS 50 saa-tu effluentti låhetettiin linjan 14 kautta tislausyksik-10 koon 60, josta saatiin 4,7 pbw rikkivetyM ja ammoniakkia, 7,0 pbw kaasumaisia tuotteita, jotka kiehuvat alenunassa låmpdtilassa kuin nafta, 8,3 pbw naftaa, 18,8 pbw palodl-jyå, 30,9 pbw kaasudljyå (saatu linjan 15 kautta), 33,7 pbw pohjatuotetta, jolle suoritettiin tyhjStislaus, jolloin 15 saatiin 26,7 pbw synteettista flash-tislettå ja 6,0 pbw tyhjdtislausjaanndsta (poistettiin linjojen 17 ja 18 kautta, ei kierråtystS). Katalyyttisen jaånndksenkonversioyk-sikdn 50 kautta tuotetun synteettisen flash-tisleen, joka on tarkoitettu kaytettSvåksi raaka-aineena katalyyttises-20 sM vetykåsittely-yksikSssS 10, ominaisuudet ovat: tiheys (15/4) 0,89, vetysisalto 12,2 paino-%, rikkipitoisuus 0,5 paino-%, typpipitoisuus 0,12 paino-%, Conradson-hii-lijåSnnds <0,5 paino-% ja synteettisen flash-tisleen kes-kimaarainen kiehumispiste 445°C. Synteettinen flash-tisle 25 låhetettiin linjan 16 kautta katalyyttiseen vetykMsittely-yksikk86n 10, joka sisSltMM nikkeli/volframipohjaista ka-talysaattoria alumiinioksidikantajalla. Katalyyttinen ve-tykasittely suoritettiin ISmpotilassa 405°C, vedyn osapai-neessa 130 baaria ja virtausnopeuden katalysaattorin lapi 30 ollessa 0,84 kg/kg*h.

Katalyyttisesta vetykasittely-yksikSsta 10 saatu effluentti låhetettiin linjan 26 kautta normaali-ilman-paineiseen tislausyksikkSSn 70, josta saatiin 0,2 pbw rik-kivetya ja ammoniakkia, 1,0 pbw nafta-miinusta, 4,3 pbw 35 naftaa ja 8,3 pbw paloiJljyå (saatu linjan 22 kautta) ja 6,3 pbw kaasudljya (saatu linjan 23 kautta) ja 7,2 pbw

II

19 91082 tislausjaannosta, jolle suoritettiin vahanpoistokasittely vahanpoistoyksikossS 20 ja joka lahetettiin mainittuun yk-sikkOOn linjojen 26 ja 2 kautta (ei kSytetty kierråtysta linjan 19 kautta). VahanpoistoyksikossS 20 katalyyttinen 5 vahanpoistokSsittely vedyn avulla suoritettiin kSyttSen yhdistettyS kiteistS alumiinisilikaattivahanpoistokataly-saattoria, joka sisSlsi jalometallina palladiumia. Katalyyttinen vahanpoisto suoritettiin ISmpOtilassa 355°C, vedyn osapaineessa 40 baaria ja katalyytin ISpi virtaavan 10 aineen nopeuden ollessa 1,0 kg/kg*h. Vahanpoistoon tuleva syOttS sisalsi tyypillisesti 22 paino-% vahaa. Vahanpois-toyksikOstS 20 saatava effluentti lahetettiin linjan 29 kautta tislausyksikkfiOn 40, josta saatiin 5,2 pbw perus-voiteluSljyja koko viskositeettialueella, jolloin tislees-15 tS johdettujen perusvoiteluOljyjen koostumus oli seuraava: 30,8 paino-% 80 Neutraalia, 26,9 paino-% 125 Neutraalia, 23,1 paino-% 250 Neutraalia ja 19,2 paino-% 500 Neutraalia.

Claims (21)

1. Menetelma perusvoiteluOljyjen valmistamiseksi, jossa hiilivetyraaka-ainetta kasiteliaan katalyyttisesti 5 vedyn lasna ollessa korotetussa lampOtilassa ja paineessa ja jossa ainakin osalle saadun aineen raskaasta jakeesta suoritetaan vahanpoisto, tunnettu siita, etta me-netelmassa kaytetaan hiilivetyraaka-ainetta, joka sisai-taa flash-tisletta, joka on saatu jaannOksen konversio-10 prosessin kautta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta kaytetty raaka-aine sisaitaa 10 - 60 tilavuus-% flash-tisletta, joka on saatu jaannOksen konversioprosessin kautta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetel ma, tunnettu siita, etta kaytetaan flash-tisletta, joka on saatu katalyyttisen jaannOksenkonversiopro-sessin kautta.

4. Minka tahansa patenttivaatimuksen 1-3 mukai-20 nen menetelma, tunnettu siita, etta kaytetaan raaka-ainetta, joka sisaitaa myOs flash-tisletta, joka on saatu atmosfaarisen tislausjaannOksen tyhjOtislauksesta.

5. Minka tahansa patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta hiilivetyraa- 25 ka-aineen katalyyttinen kasittely sisaitaa katalyyttisen krakkauksen vedyn lasna ollessa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta katalyyttinen krakkaus suoritetaan yhdessa reaktorissa.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta raaka-ainetta, joka sisaitaa flash-tisletta, joka on valmistettu jaannOksen konversioprosessin avulla, kasiteliaan katalyyttisesti rinnakkain raaka-aineen kanssa, joka sisaitaa flash-tisletta, joka 35 on saatu atmosfaarisen tislausjaannOksen tyhjOtislauksesta. II 91082

8. Minka tahansa patenttivaatimuksen 1-7 mukai-nen menetelma, tunnettu siita, etta ainakin osalle saadusta raskaasta jakeesta suoritetaan katalyyttinen vahanpoisto.

9. Minka tahansa patenttivaatimuksen 1-8 mukai- nen menetelma, tunnettu siita, etta kasitellylle aineelle, jonka todellinen kiehumispisteen raja on ainakin 320 °C, suoritetaan katalyyttinen vahanpoisto.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelma, 10 tunnettu siita, etta osalle katalyyttisesti kasi-tellysta aineesta, jonka todellinen kiehumispisteen raja on ainakin 370 °C, suoritetaan katalyyttinen vahanpoisto ja jaijelle jaava osa kierratetaan takaisin katalyytti-seen kasittelyreaktoriin.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta yhdistetylle kasitellylle aineelle suoritetaan katalyyttinen vahanpoisto.

12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta saaduille katalyyttisesti 20 kasitellyille aineille suoritetaan erikseen katalyyttinen vahanpoisto, edullisesti erilaisissa vahanpoisto-olosuh-teissa.

13. Minka tahansa edelia esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelma, tunnettu siita, etta 25 kasitellylle aineelle suoritetaan vetykasittely.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta vetykasittely suoritetaan katalyyttisesti krakatun aineen katalyyttisen vahanpois-ton jaikeen.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen mene telma, tunnettu siita, etta vetykasittely suoritetaan lampdtilassa, joka on vdlilia 250 - 375 °C, ja paineessa, joka on vaiilia 45 - 250 baaria, (vahanpoisto-kdsitellyn) aineen sisaitamien tyydyttymattiSmien kompo- 35 nenttien hydraamiseksi.

16. MinkS tahansa edelia olevan patenttivaatimuk-sen mukainen menetelma, tunnettu siita, etta at-mosfaariselle tislausjaannOkselle suoritetaan alipaine-tislaus, jolloin saadaan flash-tisle ja tyhjOtislausjaan- 5 nOs, jota kaytetaan raaka-aineena jaannOksen konversio-prosessissa.

17. Minka tahansa patenttivaatimuksen 1-15 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta katalyyt-tisesti kasitellysta aineesta, jolle ei ole suoritettu 10 (katalyyttista) vahanpoistoa, valmistetaan sivutuotteena paloOljya ja/tai kaasuOljyM.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta raakaOljylle suoritetaan tislaus normaali-ilmanpaineessa, jolloin saadaan yhta tai 15 useampaa atmosfaarista tisletta, jotka soveltuvat paloOl-jyn ja/tai kaasuOljyn (kaasuOljyjen) valmistamiseen, ja atmosfaarinen tislausjaannOs, jolle suoritetaan alipaine-tislaus, jolloin saadaan flash-tislettd, jolle voidaan suorittaa katalyyttinen (krakkaus) kasittely vedyn lasna 20 ollessa, ja tyhjOtislausjaannOs, jota kaytetaan ainakin osittain raaka-aineena katalyyttisessa jaannOksenkonver-sioprosessissa, josta saadaan, jos halutaan, yhta tai useampaa kaasuOljya ja flash-tisle, jolle suoritetaan katalyyttinen (krakkaus) kasittely vedyn lasna ollessa, kun 25 taas pohjatuote voidaan kokonaan tai osittain kierrattaa takaisin jaannOksen konversioyksikkOOn, ja etta katalyyt-tisesti kasitellylle aineelle suoritetaan tislauskasitte-ly, jolloin saadaan paloOljya ja yhta tai useampaa kaasuOljya, kun taas saadulle raskaammalle aineelle suorite-30 taan (katalyyttinen) vahanpoisto ja sen jalkeen vetyka-sittely ja etta saadut perusvoiteluOljyjakeet erotetaan vedylia kasitellysta aineesta tislaamalla.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta flash-tisletta, joka on saa- 35 tu alipainetislauksesta, ja flash-tisletta, joka on saatu I! 91082 katalyyttisen jåånnGksenkonversioprosessin avulla, kraka-taan katalyyttisesti vedyn lasna ollessa samassa reakto-rissa.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukalnen menetelma, 5 tunnettu siita, etta krakatun alneen tlslauksen jaikeen saadulle raskaalle tislausj akeelle ja pohjatuot-teelle (osalle siita) suoritetaan erilaiset katalyyttiset vahanpoistokasittelyt.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukalnen menetelma, 10 tunnettu siita, etta katalyyttiset vahanpoistokasittelyt suoritetaan erillisissa katalyyttisissa vahan-poistoyksikOissa ja etta yhdistetyille katalyyttisesti vahanpoistokasitellyille aineille suoritetaan vetykasit-tely.