FI91082B - Menetelmä perusvoiteluöljyjen valmistamiseksi - Google Patents

Description

91082

Menetelmä perusvoiteluöljyjen valmistamiseksi Tämä keksintö koskee parannettua menetelmää perusvoiteluöl jyjen valmistamiseksi ja näin valmistettuja pe-5 rusvoiteluöljyjä. Tämä keksintö koskee edelleen parannettua menetelmää paloöljyn ja/tai kaasuöljyjen valmistamiseksi yhdessä perusvoiteluöljyjen kanssa ja yhdessä perusvoi-teluöljyjen kanssa valmistettua paloöljyä ja/tai kaasuöl-jyjä.

10 Perusvoiteluöljyt valmistetaan normaalisti sopivis ta maaöljylähtöaineista, erityisesti (tyhjö)tisleistä tai deasfaltoiduista tyhjötislausjäännöksistä tai niiden seoksista. Monia menetelmiä on kehittynyt vuosien kuluessa, jotta kyettäisiin valmistamaan korkealaatuisia perusöljy-15 jä käyttäen hyvin tunnettuja olosuhteita ja tekniikoita mukaan lukien fysikaaliset ja/tai katalyyttiset käsittelyt tuotteen laadun parantamiseksi.

Tavanomaisessa tavassa valmistaa perusvoiteluöljyä maaöljyraaka-aineista raakaöljystä saatuja fraktioita, 20 jotka kiehuvat perusvoiteluöljylle halutulla lämpötila-alueella (jokaista kiehumislämpötila-aluetta vastaa eri viskositeettialue), käsitellään erikseen sopivalla liuottimena fraktioiden sisältämien, pääasiassa ei-toivottujen aromaattisten yhdisteiden poistamiseksi, jotka vaikuttavat 25 niiden ominaisuuksiin. Tällaiset uuttoprosessit liuottimilla tuottavat voiteluöljyraffinaatteja ja aromaattisia uutteita.

Epätavallinen tapa valmistaa perusvoiteluöljyjä sisältää sopivien raaka-aineiden katalyyttisen vetykäsit-30 telyn. Tällainen katalyyttinen hydraus suoritetaan normaalisti melko voimakkaissa olosuhteissa, esim. lämpötiloissa aina 500°C asti ja paineissa aina 230 baariin asti siten, että läsnä on sopiva katalysaattori, joka perustuu metal-leihin, kuten molybdeeni, volframi, nikkeli ja koboltti muu-35 tamia mainiten. Katalyyttinen vetykäsittely tekee mahdolliseksi valmistaa perusvoiteluöljyjä, joilla on korkeampi 2 viskoosiusindeksi. Myös raaka-aineiden sisältämät rikki-ja typpimäärät pienenevät huomattavasti, tyypillisesti yli 90 %.

Normaalisti parafiinisille raakaöljyille, joita 5 käytetään voiteluöljyjen raaka-aineena, suoritetaan vahan-poistokäsittely liuotinuuttoprosessin jälkeen tai hydraus-prosessi, jotta saadun perusvoiteluöljyn jähmettymispiste alenisi. Voidaan käyttää sekä liuottimen avulla suoritettavaa että katalyyttistä vahanpoistoa. Aikaisemmin on käy-10 tetty happokäsittelyjä ja/tai savikäsittelyjä parantamaan tuotteen hapetuksenkestävyyttä ja lisäksi parantamaan lopullisen tuotteen väriä ja värin stabiilisuutta. Tässä yhteydessä voidaan käyttää myös raffinaattien mietoa hydraus-ta (jota usein kutsutaan vetyjälkikäsittelyksi).

15 Alalla on tehty paljon työtä tuotettujen perusvoi- teluöljyjen yhden tai useamman ominaisuuden edelleen parantamiseksi. Esimerkiksi usean liuottimen uutto-hydrausmene-telmä kuvataan US-patenttijulkaisussa 3 256 175 ja yhdistetty liuotinuutto-vahanpoisto-vetyjälkikäsittelymenetel-20 mä, jonka tarkoituksena on parantaa perusvoiteluöljyjen viskoosiusindeksiä, esitetään US-patenttijulkaisussa 3 702 817. EP-patenttijulkaisussa 43 681 esitetään yhdistetty katalyyttinen vahanpoisto-katalyyttinen vetykäsit-tely. Edullisesti voidaan käyttää myös tekniikoita, joissa 25 sekoitetaan erilaisia perusvoiteluöljyjä, joille on suoritettu yksi tai useampia (esi)käsittelyjä saadun seoksen ha-petuksenkestävyyden parantamiseksi, kuten esitetään esimerkiksi GB-patenttijulkaisussa 2 024 852. Edistynyt menetelmä sovittaa yhteen liuottimella uuton ja katalyytti-30 sen vetykäsittelyn vaatimukset, jotta valmistettavalle perusvoiteluöljylle saataisiin vaadittu viskositeetti, esitetään EP-patenttijulkaisussa 178 710.

Huolimatta meneillään olevasta tutkimuksesta perusvoiteluöl jy jen laadun parantamiseksi, suhteellisen vähän 35 edistystä on tapahtunut raskaiden aineiden, erityisesti jäännöksestä peräisin olevien, soveltuvuudessa käytettä- I! 91082 3 vaksi raaka-aineina valmistettaessa korkealaatuisia perus-voiteluöljyjä hyväksyttävillä saannoilla.

Siten raskaita jäännösaineita on käytettävä polttoaineina tai raaka-aineena pien valmistuksessa.

5 Nyt ehdotetaan, että raskaita aineita, jotka ovat peräisin tyhjötislausjäännöksistä, joille on suoritettu jäännöksen konversiokäsittely, voidaan käyttää raaka-aineina valmistettaessa korkealaatuisia perusvoiteluöljyjä.

Näin saadaan aikaan raakaöljystä saatavan perusvoiteluöl-10 jyn saannon huomattava kasvu.

Tämä keksintö koskee siten perusvoiteluöl jyjen valmistusmenetelmää, jossa hiilivetyraaka-ainetta käsitellään ka-talyyttisesti vedyn läsnä ollessa korotetussa lämpötilassa ja paineessa ja jossa ainakin osalle saadusta raskaasta ainees-15 ta suoritetaan vahanpoisto, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että siinä käytetään hiilivetyraaka-ainetta, joka sisältää flash-tislettä, joka on saatu jäännöksen konversioprosessin kautta.

Käyttämällä perusvoiteluöljyjen valmistuksessa 20 flash-tislettä, joka on johdettu konvertoidusta tyhjötislaus jäännöksestä, muutetaan huonolaatuisia aineita korkealaatuisiksi tuotteiksi, mikä oleellisesti lisää jalostustoiminnan joustavuutta.

Raaka-aineena on mahdollista käyttää konvertoidusta 25 tyhjötislausjäännöksestä johdetun flash-tisleen lisänä myös huomattavia määriä flash-tislettä, jolle ei ole suoritettu konversioprosessia, esim. flash-tislettä, joka on saatu normaalisti tyhjötislausprosessissa. On myös mahdollista käyttää flash-tislettä, joka on saatu normaalisti 30 tislausprosessissa normaali-ilmanpaineessa, tai käyttää seoksia, jotka sisältävät sekä normaali-ilmanpaineessa suoritetusta tislausprosessista saatua f lash-tislettä että tyhjötislausprosessista saatua flash-tislettä, osana syötöstä katalyyttiseen vetykäsittelyyn. Tyhjötislausjäännök-35 sestä johdetun flash-tisleen määrä on edullisesti välillä 10 - 60 tilavuus-% katalyyttisen vetykäsittelyn syöttönä käytetyn flash-tisleen kokonaismäärästä.

4 Tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävä raaka-aine perustuu flash-tisleeseen, joka on valmistettu jäännöksen konversioprosessin kautta, eli raaka-aine sisältää tislaustuotetta, jonka kiehumislämpötila on välil-5 lä 320 - 600°C, erityisesti välillä 350 - 520°C ja joka on saatu suorittamalla osalle tai kaikelle konversiopro-sessista saatavalle effluentille tislauskäsittely, erityisesti tislauskäsittely alipaineessa.

Katalyyttinen jäännöksenkonversioprosessi, joka ky-10 kenee tuottamaan flash-tislettä käytettäväksi raaka-aineena perusvoiteluöljyjen valmistuksessa, sisältää lämpökon-versioprosessin, kuten lämpökrakkauksen, katalyyttisen konversioprosessin, kuten vetykonversioprosessin tai prosessin, jossa tapahtuu sekä lämpö- että vetykonversio. Lämpö-15 krakkausprosessit suoritetaan yleensä käyttäen raaka-aineina tyhjötislausjäännöksiä, jotka konvertoidaan käytännöllisesti katsoen ilman katalyyttisesti aktiivisia aineita lämpötilassa, joka on välillä 375 - 575°C, erityisesti välillä 400 - 525°C, paineissa, jotka eivät normaalisti yli-20 tä 40 baaria. Normaalisti lämpökrakkaus suoritetaan sellaisissa olosuhteissa, että C^-hiilivetyjä muodostuu vähemmän kuin 20 paino-% ja edullisesti vähemmän kuin 10 pai-no-%.

Hiilivetyjen konversioprosessit, jotka voidaan 25 suorittaa yhdistettynä yhden tai useamman esikäsittelyn kanssa, jotka vähentävät merkittävästi asfalteeneja sisältävien tyhjötislausjäännösten raskasmetallimääriä, erityisesti nikkeli- ja vanadiinimääriä ja/tai tyhjötislausjäännösten rikkimääriä ja vähemmässä määrin typpimääriä, suo-30 ritetaan yleensä vedyn läsnä ollessa käyttäen sopivaa kantajaan sidottua katalysaattoria lämpötilan ollessa välillä 300 - 500°C, erityisesti välillä 350 - 450°C, paineessa, joka on välillä 50 - 300 baaria, erityisesti välillä 75 -200 baaria, katalysaattorin läpi virtaavan aineen nopeu-35 den ollessa välillä 0,02 - 10 kg/kg*h, erityisesti välillä 0,1 - 2 kg/kg*h ja vety/syöttösuhteen ollessa välillä

II

91082 5 100 - 5 000 Nl/kg, erityisesti välillä 500 - 2 000 Nl/kg.

Sopivia katalysaattoreita vetykonversioprosessin suorittamiseksi ovat ne, jotka sisältävät ainakin toista metallia ryhmästä, jonka muodostavat nikkeli ja koboltti, 5 ja lisäksi ainakin toista metallia ryhmästä, jonka muodostavat molybdeeni ja volframi, kantaja-aineen pinnalla, joka edullisesti sisältää huomattavan määrän alumiinioksidia, esim. ainakin 40 paino-%. Vetykonversioprosessis-sa käytettävät sopivien metallien määrät voivat vaihdella 10 laajalla alueella ja ne ovat alan asiantuntijoille hyvin tunnettuja.

Tulisi huomata, että asfalteeneja sisältäville hiilivety jäännöksille , joiden nikkeli- ja vanadiinipitoisuudet ovat yli 50 ppm paino-osina, on edullista suorittaa metal-15 linpoistokäsittely. Tällainen käsittely on soveliasta suorittaa vedyn läsnä ollessa käyttäen katalysaattoria, joka sisältää huomattavan määrän piidioksidia, esim. ainakin 80 paino-%. Jos niin halutaan, metallinpoistokatalysaat-torissa voi olla yhtä tai useampaa metallia tai metalli-20 yhdistettä, jotka omaavat hydrausaktiivisuutta, kuten nikkeliä ja/tai vanadiinia. Koska katalyyttinen metallinpois-to ja vetykonversioprosessi voidaan suorittaa samoissa olosuhteissa, nämä kaksi prosessia voidaan edullisesti suorittaa samassa reaktorissa, jossa on yksi tai useampi 25 kerros metallinpoistokatalysaattoria yhden tai useamman vetykonversiokatalysaattorikerroksen päällä.

Katalyyttisen jäännöksenkonversioprosessin kautta saadulle flash-tisleelle suoritetaan katalyyttinen käsittely vedyn läsnä ollessa, edullisesti yhdessä flash-tis-30 leen kanssa, joka on peräisin sellaisen atmosfäärisen tislaus jäännöksen alipainetislauksesta, jolle ei ole suoritettu jäännöksen konversiokäsittelyä. Katalyyttinen käsittely vedyn läsnä ollessa voidaan suorittaa vaihtele-vissa prosessiolosuhteissa. Käsittelyn voimakkuus, joka 35 voi vaihdella pääasiallisesti hydrauksesta pääasialliseen vetykrakkaukseen, riippuu käsiteltävän flash-tisleen 6 (tisleiden) luonteesta ja valmistettavan voiteluöljyn tyypistä (tyypeistä). Edullisesti katalyyttinen käsittely vedyn läsnä ollessa suoritetaan sellaisissa olosuhteissa, että ne suosivat flash-tisleen (tisleiden) vetykrakkausta.

5 Sopivia vetykrakkausprosessissa käytettyjä olosuh teita ovat lämpötilat, jotka ovat välillä 250 - 500°C, paineet aina 300 baariin asti ja aineen virtausnopeudet katalysaattorin läpi välillä 0,1 - 10 kg syöttöä katalysaat-torilitraa kohti tunnissa. On soveliasta käyttää kaasu/ 10 syöttösuhteita, jotka ovat välillä 100 - 5 000 Nl/kg syöttöä. Vetykrakkauskäsittely suoritetaan edullisesti lämpötilassa, joka on välillä 300 - 450°C, paineessa, joka on välillä 25 - 200 baaria, ja aineen virtausnopeuden katalysaattorin läpi ollessa 0,2 - 5 kg syöttöä katalysaattori-15 litraa kohti tunnissa. Edullisesti käytetään kaasu/syöttö-suhteita, jotka ovat välillä 250 - 2 000.

Voidaan käyttää vakiintuneita amorfisia vetykrak-kauskatalysaattoreita yhtä hyvin kuin zeoliittipohjaisia vetykrakkauskatalysaattoreita, joihin on mahdollisesti so-20 vellettu eri tekniikoita, kuten ammoniumioninvaihtoa ja erilaisia kalsinoimismuotoja tarkoituksena parantaa zeo-liittipohjaisten vetykrakkauskatalysaattoreiden suorituskykyä .

Niihin zeoliitteihin, jotka ovat erityisen sopivia 25 lähtöaineita valmistettaessa vetykrakkauskatalysaattoreita, kuuluvat hyvin tunnettu synteettinen zeoliitti Y ja sen uudemmat modifikaatiot, kuten erilaiset ultrastabii-lin zeoliitti Y:n muodot. Edullisesti käytetään modifioituja Y-pohjäisiä vetykrakkauskatalysaattoreita, joissa 30 käytetyn zeoliitin huokostilavuus koostuu riittävästä määrästä huokosia, joiden halkaisija on ainakin 8 nm. Zeo-liittiset vetykrakkauskatalysaattorit voivat sisältää myös muita aktiivisia komponentteja, kuten piidioksidi-alumiinioksidia yhtä hyvin kuin sideaineita, kuten alumiinioksi-35 dia.

91082 7

Vetykrakkauskatalysaattori sisältää ainakin yhtä ryhmän VI metallin hydrauskomponenttia ja/tai ainakin yhtä ryhmän VIII metallin hydrauskomponenttia. Katalysaatto-rikoostumuksiin kuuluu edullisesti yhtä tai useampaa nik-5 keli- ja/tai kobolttikomponenttia ja yhtä tai useampaa molybdeeni- ja/tai volframikomponenttia tai yhtä tai useampaa platina- ja/tai palladiumkomponenttia. Hydraus-komponentin (komponenttien) määrä(t) katalysaattorikoos-tumuksissa vaihtelevat edullisesti välillä 0,05 - 10 paino-10 % ryhmän VIII metallin komponenttia (komponentteja) ja vä lillä 2-40 paino-% ryhmän VI metallin komponenttia (komponentteja) , laskettuna metallina (metalleina) koko katalysaattorin painosta. Katalysaattorikoostumusten hydraus-komponentit voivat olla oksidisessa ja/tai sulfidisessa 15 muodossa. Jos vähintään ryhmän VI ja ryhmän VIII metalli-komponenttien kombinaatio on mukana (seka)oksideina, sille suoritetaan sulfidoiva käsittely ennen varsinaista käyttöä vetykarakkauksessa.

Jos halutaan, tämän keksinnön mukaisessa menetel-20 mässä voidaan käyttää yhtä vetykrakkausreaktoria, jossa käytetään mukana myös flash-tislettä, joka on saatu tyhjö-tislattaessa atmosfäärisestä tislauksesta saatu jäännös, jolle ei ole suoritettu jäännöksen konversioprosessia. On myös mahdollista käsitellä toisessa vetykrakkerissa raaka-25 ainetta, joka sisältää flash-tislettä, joka on saatu jäännöksen konversioprosessissa, rinnakkain raaka-aineen kanssa, joka sisältää flash-tislettä, joka on saatu normaali-ilmanpaineessa suoritetun tislauksen jäännöksen tyhjötis-lauksen kautta. Vetykrakkausreaktoreita voidaan käyttää 30 samoissa tai eri prosessiolosuhteissa ja effluentit voidaan yhdistää ennen seuraavaa käsittelyä.

Ainakin osalle vetykatalyyttisessä käsittelyssä . saadusta raskaasta aineesta suoritetaan vahanpoistokäsit- ’ ; tely, jotta saataisiin hyvälaatuisia perusvoiteluöljyjä.

35 Vanapoisto sekä liuottimen avulla että katalyyttisesti soveltuvat käytettäväksi.

8

On myös mahdollista suorittaa osalle vetykatalyytti-sesti käsiteltyä effluenttia vahanpoisto liuottimen avulla ja osalle, erityisesti korkeassa lämpötilassa kiehuvalle effluentille, katalyyttinen vahanpoisto.

5 Vahanpoisto liuottimen avulla suoritetaan normaa listi käyttäen kahta liuotinta, joista toinen liuottaa öljyä ja säilyttää juoksevuutensa matalissa lämpötiloissa (esim. tolueeni) ja toinen liuottaa vähän vahaa matalissa lämpötiloissa ja toimii vahaa saostavana aineena (esim.

10 metyylietyyliketoni). Normaalisti tuote, josta on tarkoitus poistaa vaha, sekoitetaan käytettyjen liuottimien kanssa ja sitä lämmitetään liukenemisen varmistamiseksi. Sen jälkeen seos jäähdytetään suodatuslämpötilaan, joka on yleensä -10 ja -40°C:n välillä. Sen jälkeen jäähdytetty 15 seos suodatetaan ja erotettu vaha pestään jäähdytetyllä liuottimena. Lopuksi liuottimet regeneroidaan öljystä, josta vaha on poistettu, ja erotetusta vahasta suodattamalla ja kierrättämällä liuottimet prosessiin.

Huomataan, että yhdistetyn prosessin kannalta ka-20 talyyttinen vahanpoistokäsittely on edullisempi, mikä johtuu liuottimen avulla tapahtuvassa vahanpoistossa lämmityksen, jäähdytyksen ja suurten liuotinmäärien kuljetuksen aiheuttamista suunnattomista energiakustannuksista. Katalyyttinen vahanpoisto on soveliasta suorittaa saatta-25 maila kaikki vetykatalyyttisestä käsittelystä saatava eff-luentti tai osa siitä kosketuksiin sopivan katalysaattorin kanssa vedyn läsnä ollessa. Sopiviin katalysaattoreihin kuuluvat kiteiset alumiinisilikaatit, kuten ZSM-5 ja sen kaltaiset yhdisteet, esim. ZSM-8, ZSM-11, ZSM-23 ja ZSM-35 30 samoin kuin ferrieriitin tyyppiset yhdisteet. Hyviä tuloksia voidaan saavuttaa myös käyttämällä yhdistettyjä kiteisiä alumiinisilikaatteja, jotka näyttävät sisältävän erilaisia kiderakenteita. Yleensä katalyyttiset vahanpois-tokatalysaattorit sisältävät metalliyhdisteitä, kuten ryh-35 män VI ja/tai ryhmän VIII yhdisteitä.

Il 91082 9

Katalyyttinen vedyn avulla tapahtuva vahanpoisto on edullista suorittaa lämpötilassa, joka on välillä 250 - 500°C, vetypaineessa, joka on välillä 5 - 200 baaria, ja katalysaattorin läpi virtaavan aineen nopeuden ollessa 5 0,1 - 5 kg syöttölitraa kohti tunnissa ja vety/syöttösuh- teen ollessa välillä 100 - 2 500 Nl/kg syöttöä. Edullisesti katalyyttinen vahanpoisto suoritetaan lämpötilassa, joka on välillä 275 - 450°C, vetypaineessa, joka on välillä 10 - 110 baaria, ja katalysaattorin läpi virtaavan aineen 10 nopeuden ollessa 0,2 - 3 kg litraa kohti tunnissa ja vety/ syöttösuhteen ollessa välillä 200 - 2 000 N1 syöttökilo-grammaa kohti.

Katalyyttinen vahanpoisto voidaan suorittaa yhdessä tai useammassa katalyyttisessä vahanpoistoyksikössä, 15 jotka voivat toimia samoissa tai eri olosuhteissa. Jos on käytetty kahta katalyyttistä vetykäsittely-yksikköä erilaisten flash-tisleiden prosessoinnissa, kuten edellä on esitetty, voi olla edullista käyttää kahta vetyvahanpoisto-yksikköä, jotka sitten edullisesti toimivat eri prosessi-20 olosuhteissa, jotka on sovellettu prosessoitavalle eff-luentille (tai sen osalle) ja/tai tietylle valmistettavan perusvoiteluöljyn (öljyjen) laadulle.

Katalyyttinen vahanpoistokäsittely suoritetaan edullisesti käyttäen yhden tai useamman vetykäsittely-yksikön 25 effluenttia (effluentteja), joiden todellinen kiehumispisteiden raja on vähintään 320°C. Osalle siitä vetykatalyyt-tisesti käsitellystä aineesta, jonka todellinen kiehumispisteiden raja on vähintään 370°C, on edullista suorittaa katalyyttinen vahanpoisto ja jäljelle jäävä osa on edullis-30 ta kierrättää katalyyttiseen vetykäsittely-yksikköön. Kun tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään rinnakkaista vetykäsittelymuotoa, voi olla edullista suorittaa katalyyttisistä vetykäsittely-yksiköistä saataville yhdistetyille effluenteille katalyyttinen vahanpoistokäsittely.

35 Tuotteen laadun parantamiseksi edelleen saattaa olla edullista suorittaa katalyyttisestä vetykäsittelystä 10 saatavalle effluentille uusi vetykäsittely. Tämä uusi ve-tykäsittely voidaan suorittaa ennen vahanpoistovaihetta, erityisesti ennen katalyyttistä vahanpoistovaihetta, mutta se voidaan suorittaa myös, todella edullisesti, sen jäl-5 keen kun (katalyyttinen) vahanpoisto on suoritettu. Tämä uusi vetykäsittely soveltuu suoritettavaksi lämpötilassa, joka on välillä 250 - 375°C, ja paineessa, joka on välillä 45 - 250 baaria, pääasiassa (vahanpoistokäsitellyn) aineen sisältämien tyydyttymättömien aineosien hydraamisek-10 si. Sopivia katalysaattoreita, joita voidaan käyttää uudessa vetykäsittelyssä, ovat ryhmän VIII metallit, erityisesti ryhmän VIII jalometallit, sopivaan kantajaan, kuten piidioksidiin, alumiinioksidiin tai piidioksidi-alumiinioksidiin sidottuna. Edullinen katalysaattorisysteemi 15 sisältää platinaa piidioksidi-alumiinioksidikantajalla.

Tämän keksinnön mukainen menetelmä on erityisen edullinen siitä syystä, että se sallii kombinoidun systeemin käytön valmistettaessa korkealaatuisia perusvoitelu-öljyjä suoraan normaali-ilmanpaineessa suoritetun tislauk-20 sen jäännöksestä, joka ei toimi ainoastaan käytetyn raaka-aineen lähteenä, eli flash-tisleen, joka on saatu jäännöksen konversioprosessin kautta käyttäen tyhjötislausjäännöstä lähtöaineena, vaan myös lähteenä toiselle flash-tisleelle (jota ei ole saatu jäännöksen konversioprosessin 25 kautta), jota voidaan käyttää mukana prosessissa.

On syytä huomata, että käytetyn katalyyttisen vety-käsittelyn voimakkuudesta riippuen voidaan valmistaa myös paloöljyä ja/tai kaasuöljyä aineista, joille ei ole suoritettu (katalyyttistä) vahanpoistoa, valmistettaessa voite-30 luöljyjä.

Tätä keksintöä kuvataan seuraavassa kuvioiden I -IV avulla. Kuviossa I kuvataan prosessia, jolla tuotetaan perusvoiteluöljyjä katalyyttisen vetykäsittelyn avulla flash-tisleestä, joka on saatu jäännöksen konversioproses-35 sin kautta, ja poistamalla näin saadusta tuotteesta vaha (katalyyttisesti).

I! 91082 11

Kuviossa II kuvataan prosessia, jossa käytetään hyväksi kahta eri katalyyttistä vetykäsittelyä, joita seuraa yhdistetyn effluentin katalyyttinen vahanpoisto ja saadun vahanpoistokäsitellyn aineen tislaus.

5 Kuviossa III kuvataan edelleen prosessin suoritusta paloöljyn ja/tai kaasuöljyn valmistamiseksi mukana lähtien tyhjötislausjäännöksestä.

Kuviossa IV on kuvattuna kombinaattituotantokaavio erilaisten voiteluöljyjakeiden valmistamiseksi yhdessä 10 paloöljyn ja/tai kaasuöljyn kanssa lähtien raakaöljystä.

Tässä menetelmässä voidaan käyttää kahta katalyyttistä vetykäsittely-yksikköä ja kahta katalyyttistä vahanpoisto-yksikköä.

Tämän keksinnön mukainen menetelmä suoritetaan 15 edullisesti tislaamalla raakaöljy normaali-ilmanpaineessa, jolloin saadaan yksi tai useampi atmosfäärinen tisle, jotka soveltuvat paloöljyn ja/tai kaasuöljyn (kaasuöljy-jen) valmistamiseen, ja atmosfäärinen tislausjäännös, jolle suoritetaan alipainetislaus, josta saadaan kevyt tisle, 20 joka soveltuu kaasuöljyn (kaasuöljyjen) valmistamiseen, flash-tisle, jolle voidaan suorittaa katalyyttinen (krak-kaus)käsittely vedyn läsnä ollessa, ja tyhjötislausjäännös, joka käytetään ainakin osittain raaka-aineena katalyyttisessä jäännöksenkonversioprosessissa, josta saadaan yhtä 25 tai useampaa kaasuöljyä ja flash-tisle, jolle suoritetaan katalyyttinen (krakkaus)käsittely vedyn läsnä ollessa, ja pohjatuote voidaan osittain tai kokonaan kierrättää jäännöksen konversioyksikköön, kun taas katalyyttisesti käsitellylle aineelle suoritetaan tislauskäsittely, josta saa-30 daan paloöljyä ja yhtä tai useampaa kaasuöljyä, kun taas saadulle raskaammalle aineelle suoritetaan (katalyyttinen) vahanpoisto ja sen jälkeen vetykäsittely ja saadut perus-voiteluöljyjakeet erotetaan tislaamalla vedyllä käsitellystä aineesta.

35 Edelleen on edullista suorittaa katalyyttinen krak- kauskäsittely vedyn läsnä ollessa flash-tisleelle, joka on 12 saatu alipainetislauksesta, ja flash-tisleelle, joka on saatu katalyyttisen jäännöksenkonversioprosessin kautta, samassa reaktorissa. Edelleen on edullista suorittaa erilaiset katalyyttiset vahanpoistokäsittelyt krakatun aineen 5 tislauksessa saadulle raskaalle tislausjakeelle ja pohja-tuotteelle (osalle siitä). Kun erilliset katalyyttiset vahanpoistokäsittelyt on suoritettu, on edullista yhdistää katalyyttisesti vahanpoistokäsitellyt aineet ja suorittaa niille vetykäsittely.

10 Kuviossa I kuvataan prosessia, joka koostuu vety- krakkausyksiköstä 10, katalyyttisestä vahanpoistoyksikös-tä 20 ja vetykäsittely-yksiköstä 30. Vetykäsittely-yksikkö 30 on valinnainen tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä. Jäännöksen konversioprosessin kautta saatu flash-tis-15 le syötetään linjaa 1 pitkin vetykrakkausyksikköön 10. Ve-tykrakkausyksiköstä 10 saatava effluentti, jolle voidaan suorittaa käsittely kaasumaisten aineiden poistamiseksi, viedään linjaa 2 pitkin katalyyttiseen vahanpoistoyksik-köön 20. Katalyyttisestä vahanpoistoyksiköstä 20 saatua 20 tuotetta voidaan käyttää perusvoiteluöljynä. Sille voidaan myös suorittaa vetykäsittely yksikössä 30, jolloin saadaan vedyllä käsitelty perusvoiteluöljy linjan 4 kautta.

Kuviossa II kuvataan prosessia, joka koostuu kahdesta vetykrakkausyksiköstä 10A ja 10B, katalyyttisestä 25 vahanpoistoyksiköstä 20, vetykäsittely-yksiköstä 30 ja tislausyksiköstä 40. Jäännöksen konversioyksikön kautta saatu flash-tisle syötetään linjaa 1 pitkin vetykrakkausyksikköön 10B ja flash-tisle, joka on saatu atmosfäärisen tislausjäännöksen tyhjötislauksesta, syötetään vetykrak-30 kausyksikköön 10A linjaa 5 pitkin. Vetykrakkausyksiköistä 10A ja 10 B saatavat effluentit, joille voidaan suorittaa käsittely kaasumaisten aineiden poistamiseksi, viedään linjojen 2, 6 ja 7 kautta katalyyttiseen vahanpoistoyk-sikköön 20. Katalyyttisestä vahanpoistoyksiköstä 20 saa-35 tu tuote viedään linjaa 3 pitkin vetykäsittely-yksikköön 30. Vetykäsittely-yksiköstä 30 saatava effluentti viedään

II

91082 13 linjan 4 kautta tislaukseen tislausyksikköön 40, josta saadaan erilaisia perusvoiteluöljyrakeita, jotka on merkitty 8A, 8B ja 8C.

Kuviossa III kuvataan prosessia, joka koostuu ve-5 tykrakkausyksiköstä 10, katalyyttisestä vahanpoistoyksi-köstä 20, tislausyksiköstä 40, jäännöksen konversioyksi-köstä 50 ja tislausyksiköstä 60. Tyhjötislausjäännös viedään linjan 11 kautta, sen jälkeen kun se on niin haluttaessa ensin sekoitettu linjojen 17 ja 12 kautta tulevien 10 kierrätettyjen tislausjäännösten kanssa niin kuin tämän jälkeen kuvataan, ja linjan 13 kautta jäännöksen konversio-yksikköön 50. Jäännöksen konversioyksiköstä saatava eff-luentti, jolle voidaan suorittaa käsittely kaasumaisten aineiden poistamiseksi, viedään linjaa 14 pitkin tislaus-15 yksikköön 60, josta saadaan kaasuöljyjae linjan 15 kautta, flash-tisle, joka lähetetään vetykrakkausyksikköön 10 linjan 16 kautta, ja tislausjäännös 17, joka voidaan osittain kierrättää jäännöksen konversioyksikköön linjan 12 kautta ja joka voidaan käyttää muihin tarkoituksiin linjan 18 20 kautta. Jäännöksen konversioyksikön 50 kautta saatu flash-tisle viedään linjan 1 kautta, sen jälkeen kun se on niin haluttaessa ensin sekoitettu linjojen 25 ja 19 kautta tulevien kierrätettyjen tislausjäännösten kanssa, vetykrakkausyksikköön 10. Vetykrakkausyksiköstä 10 saatava eff-25 luentti, jolle voidaan suorittaa käsittely kaasumaisten aineiden poistamiseksi, viedään linjaa 21 pitkin tislausyksikköön 70, josta saadaan paloöljyjae linjan 22 kautta, kaasuöljyjae linjan 23 kautta, raskas kaasuöljyjae (jonka kiehumislämpötila-alue on edullisesti 320 - 390°C) linjan 30 24 kautta ja linjan 25 kautta tislausjäännös, joka voidaan osittain kierrättää vetykrakkausyksikköön 10 linjan 19 kautta ja joka voidaan ainakin osittain lähettää katalyyttiseen vahanpoistoyksikköön 20 linjan 26 kautta. Osa välillä 320 - 370°C kiehuvasta jakeesta voidaan poistaa lin-35 jän 27 kautta ja jäljelle jäävä osa tai koko mainittu jae lähetetään katalyyttiseen vahanpoistoyksikköön 20 linjan 14 28 kautta. Katalyyttisen vahanpoistoyksikön 20 syöttö viedään mainittuun yksikköön linjojen 26, 28 ja 2 kautta. Katalyyttisestä vahanpoistoyksiköstä 20 saatava effluent-ti, jolle voidaan suorittaa käsittely kaasumaisten ainei-5 den poistamiseksi, viedään linjaa 29 pitkin tislausyksik-köön 40, josta saadaan erilaisia perusvoiteluöljyjakeita, joita on merkitty 8A, 8B, 8C ja 8D.

Kuviossa IV kuvataan prosessia, joka koostuu kahdesta vetykrakkausyksiköstä 10C ja 10D (joka on menetel-10 mässä valinnainen yksikkö, kuten tässä kuviossa esitetään), kahdesta katalyyttisestä vahanpoistoyksiköstä 20A ja 20B (joka on menetelmässä valinnainen yksikkö, kuten tässä kuviossa esitetään), kahdesta vetykäsittely-yksiköstä 30A ja 30B (joka on menetelmässä valinnainen yksikkö, kuten 15 tässä kuviossa esitetään), tislausyksiköstä 40, jäännöksen konversioyksiköstä 50, kahdesta lisätislausyksiköstä 60 ja 70, normaali-ilmanpaineisesta tislausyksiköstä 80 ja tyhjötislausyksiköstä 90. Raakaöljy viedään linjan 31 kautta normaali-ilmanpaineiseen tislausyksikköön 80, jos-20 ta kaasumaiset aineet saadaan linjan 32 kautta, paloöljyjae linjan 33 kautta ja kaasuöljyjae linjan 34 kautta ja atmosfäärinen tislaus jäännös lähetetään linjan 35 kautta tyhjötislaus-yksikköön 90, josta saadaan edelleen, kaasuöljyjae, jos halutaan, linjan 36 kautta, linjan 37 kautta flash-tislausjae, 25 jolle suoritetaan vetykrakkaus, niin kuin tämän jälkeen kuvataan, ja tyhjötislausjäännös linjan 38 kautta. Linjan 38 tyh-jötislausjäännös yhdistetään linjan 39 kautta tulevan kierrätetyn tislaus jäännöksen kanssa ja lähetetään linjan 41 kautta jäännöksen konversioyksikköön 50. Jos halutaan, osa jään-30 nöksenkonversioyksikön syötöstä voidaan (joko ennen tai jälkeen sekoitusta kierrätetyn aineen kanssa) ottaa ulos systeemistä linjan 42 kautta käytettäväksi muihin tarkoituksiin. Jäännöksen konversioyksiköstä 50 saatava eff-luentti, jolle voidaan suorittaa käsittely kaasumaisten 35 aineiden poistamiseksi, viedään linjan 43 kautta tislaukseen tislausyksikköön 60, josta saadaan kolmas kaasuöljy-

II

91082 15 jae linjan 44 kautta, flash-tisle, joka viedään vety-krakkaukseen linjan 1 kautta, ja tislausjäännös 45, joka kierrätetään osittain tai kokonaan jäännöksen konversio-yksikköön 50. Osa tästä tislausjäännöksestä voidaan pois-5 taa linjan 46 kautta.

Kun kuviossa IV esitetty prosessi suoritetaan käyttäen yhtä vetykrakkausyksikköä (10C), yhdistetty syöttö tälle vetykrakkausyksikölle 10C kerätään linjan 49 kautta ja se koostuu flash-tisleestä, joka on saatu jäännök-10 sen konversioyksikön 50 kautta ja joka on kuljetettu linjan 1 kautta ja joka voi sisältää linjan 52 kautta kierrätettyä tislausjäännöstä, kuten tämän jälkeen esitetään ja flash-tisleestä, joka on saatu tyhjötislausyksiköstä 90 ja joka on kuljetettu linjojen 37 ja 48 kautta. Vetykrak-15 kausyksiköstä 10C saatava effluentti, jolle voidaan suorittaa käsittely kaasumaisten aineiden poistamiseksi, lähetetään linjaa 53A pitkin tislausyksikköön 70.

Kun kuviossa IV esitetty prosessi suoritetaan käyttäen kahta vetykrakkausyksikköä 10C ja 10D, flash-tisle, 20 joka on saatu jäännöksen konversioyksikön 50 kautta ja joka voi sisältää linjan 52 kautta kierrätettyä tislaus-jäännöstä, kuten tämän jälkeen esitetään, lähetetään linjojen 1 ja 49 kautta vetykrakkausyksikköön 10C ja flash-tisle, joka on saatu tyhjötislausyksiköstä 90, lähetetään 25 linjojen 37 ja 51 kautta vetykrakkausyksikköön 10D. Jos halutaan, osa tyhjötislausyksiköstä 90 saatavasta flash-tisleestä voidaan lähettää vetykrakkausyksikköön 10C linjojen 37 ja 48 kautta. Vetykrakkausyksiköistä 10C ja 10D saatavat effluentit, joille voidaan suorittaa käsittelyt 30 kaasumaisten aineiden poistamiseksi, lähetetään linjojen 43A ja 53B kautta tislausyksikköön 70.

Tislausyksiköstä 70 saadaan uusi paloöljyjae linjan 54 kautta, neljäs kaasuöljyjae linjan 55 kautta, lämpötilassa 320 - 370°C kiehuva jae linjan 56 kautta ja lin-35 jän 57 kautta tislausjäännös, joka voidaan osittain kierrättää vetykrakkausyksikköön 10C linjan 52 kautta ja joka 16 voidaan ainakin osittain lähettää linjan 58 kautta katalyyttiseen vahanpoistokäsittelyyn katalyyttiseen vahan-poistoyksikköön 20B. Kun kuviossa IV esitetty prosessi suoritetaan käyttäen yhtä katalyyttistä vahanpoistoyksik-5 köä 20B, yhdistetään sekä tislausyksiköstä 70 saatu lämpötilassa 320 - 370°C kiehuva jae linjojen 56 ja 59 kautta että tislausjäännös 57 osittain (tai kokonaan) linjan 58 kautta syötettäväksi linjan 2 kautta katalyyttiseen vahan-poistoyksikköön 20B. Kun kuviossa IV esitetty prosessi 10 suoritetaan käyttäen kahta katalyyttistä vahanpoistoyk-sikköä 20A ja 20B, tislausyksiköstä 70 saatu lämpötilassa 320 - 370°C kiehuva jae lähetetään edullisesti katalyyttiseen vahanpoistoyksikköön 20A linjojen 56 ja 61 kautta ja tislausjäännös 57 lähetetään osittain (tai kokonaan) lin-15 jojen 58 ja 2 kautta katalyyttiseen vahanpoistoyksikköön 20B.

Jos halutaan, osa tislausyksiköstä 70 saadusta lämpötilassa 320 - 370°C kiehuvasta jakeesta voidaan lähettää katalyyttiseen vahanpoistoyksikköön 20B linjojen 57, 20 59 ja 2 kautta. On tietenkin mahdollista käyttää kahta tislausyksikköä (70 A ja 70B), kun toimitaan rinnakkaisessa vetykrakkausmuodossa (joka sisältää mahdollisuuden operoida kahdella erillisellä vetykrakkauskatalyyttinen vahanpoistoyksikköketjulla), mutta tavallisesti on edul-25 lista soveltaa kombinaattia, joka käyttää yhtä tislausyksikköä ja yhtä katalyyttistä vahanpoistoyksikköä.

Kun kuviossa IV esitetty prosessi suoritetaan käyttäen kahta vetykäsittely-yksikköä 30A ja 30B, katalyyttisestä vahanpoistoyksiköstä 20B saatava effluentti, jolle 30 voidaan suorittaa käsittely kaasumaisten aineiden poistamiseksi, lähetetään linjoja 62 ja 3 pitkin vetykäsittely-yksikköön 30A ja katalyyttisestä vahanpoistoyksiköstä 20A saatava effluentti, jolle voidaan suorittaa käsittely kaasumaisten aineiden poistamiseksi, lähetetään linjoja 63 ja 35 64 pitkin vetykäsittely-yksikköön 30B. Jos halutaan, osa linjan 63 kautta saatavasta effluentista voidaan lähettää

II

91082 17 vetykäsittely-yksikköön 30A linjojen 65 ja 3 kautta. Kun kuviossa IV esitetty prosessi suoritetaan käyttäen yhtä vetykäsittely-yksikköä 30A, katalyyttisestä vahanpoisto-yksiköstä 20A saatava effluentti, jolle voidaan suorittaa 5 käsittely kaasumaisten aineiden poistamiseksi, lähetetään linjoja 63 ja 3 pitkin tähän vetykäsittely-yksikköön 30A.

Kun kaksi vahanpoistoyksikköä on toiminnassa, katalyyttisestä vahanpoistoyksiköstä 20A saatava effluentti, jolle voidaan suorittaa käsittely kaasumaisten aineiden poista-10 miseksi, lähetetään linjoja 63, 65 ja 3 pitkin vetykäsittely-yksikköön 30A.

Vetykäsittely-yksiköstä 30A saatava effluentti lähetetään linjaa 4A pitkin tislausyksikköön 40 ja vetykäsittely-yksiköstä 30B (jos se on toiminnassa) saatava eff-15 luentti lähetetään linjan 4B (joka voi olla yhdistetty linjan 4A kanssa) kautta tislausyksikköön 40, josta saadaan erilaisia perusvoiteluöljyjakeita, joita on merkitty 8A, 8B, 8C ja 8D.

Kyseistä keksintöä kuvataan nyt seuraavan esimerkin 20 avulla.

Esimerkki

Koe suoritettiin konvertoimalla Lähi-Idästä peräisin olevan öljyn normaali-ilmanpaineessa suoritetun tislauksen jäännös perusvoiteluöljyksi, paloöljyksi ja kaasu-25 öljyksi suorittamalla sille katalyyttinen jäännöksenkonver-sioprosessi, katalyyttinen vetykäsittely ja vahanpoisto-vaihe.

Eri virtojen ja laitteiden numerot, joita tästä eteenpäin käytetään, ovat samoja kuin on esitetty kuviossa 30 III, viittauksen helpottamiseksi. On syytä huomata, että tässä esimerkissä kuvattua koetta varten koottu tislausyk-sikkö 60 koostuu normaali-ilmanpaineisesta tislausyksi-köstä ja tyhjötislausyksiköstä, kuten alla olevasta käy ilmi.

35 100 paino-osaa (pbw) Lähi-Idästä peräisin olevan öljyn atmosfääristä tislausjäännöstä vietiin linjojen 11 18 ja 13 kautta katalyyttiseen jäännöksenkonversioyksikköön 50. Käytetty katalysaattori on molybdeeni piidioksidikan-tajalla ja yksikkö toimi lämpötilassa 435°C ja vedyn osa-paine oli 150 baaria. Jäännöksen konversiovaiheen aikana 5 käytettiin 3,2 pbw vetyä katalyyttisessä jäännöksenkonver-sioyksikössä 50. Raaka-ainetta prosessoitiin käyttäen virtausnopeutena katalysaattorin läpi 0,45 kg/kg*h.

Katalyyttisestä jäännöksenkonversioyksiköstä 50 saatu effluentti lähetettiin linjan 14 kautta tislausyksik-10 köön 60, josta saatiin 4,7 pbw rikkivetyä ja ammoniakkia, 7,0 pbw kaasumaisia tuotteita, jotka kiehuvat alemmassa lämpötilassa kuin nafta, 8,3 pbw naftaa, 18,8 pbw paloöljyä, 30,9 pbw kaasuöljyä (saatu linjan 15 kautta), 33,7 pbw pohjatuotetta, jolle suoritettiin tyhjötislaus, jolloin 15 saatiin 26,7 pbw synteettistä flash-tislettä ja 6,0 pbw tyhjötislausjäännöstä (poistettiin linjojen 17 ja 18 kautta, ei kierrätystä). Katalyyttisen jäännöksenkonversioyk-sikön 50 kautta tuotetun synteettisen flash-tisleen, joka on tarkoitettu käytettäväksi raaka-aineena katalyyttises-20 sä vetykäsittely-yksikössä 10, ominaisuudet ovat: tiheys (15/4) 0,89, vetysisältö 12,2 paino-%, rikkipitoisuus 0,5 paino-%, typpipitoisuus 0,12 paino-%, Conradson-hii-lijäännös <0,5 paino-% ja synteettisen flash-tisleen keskimääräinen kiehumispiste 445°C. Synteettinen flash-tisle 25 lähetettiin linjan 16 kautta katalyyttiseen vetykäsittely-yksikköön 10, joka sisältää nikkeli/volframipohjäistä katalysaattoria alumiinioksidikantajalla. Katalyyttinen ve-tykäsittely suoritettiin lämpötilassa 405°C, vedyn osapai-neessa 130 baaria ja virtausnopeuden katalysaattorin läpi 30 ollessa 0,84 kg/kg*h.

Katalyyttisestä vetykäsittely-yksiköstä 10 saatu effluentti lähetettiin linjan 26 kautta normaali-ilman-paineiseen tislausyksikköön 70, josta saatiin 0,2 pbw rikkivetyä ja ammoniakkia, 1,0 pbw nafta-miinusta, 4,3 pbw 35 naftaa ja 8,3 pbw paloöljyä (saatu linjan 22 kautta) ja 6,3 pbw kaasuöljyä (saatu linjan 23 kautta) ja 7,2 pbw

II

91082 19 tislausjäännöstä, jolle suoritettiin vahanpoistokäsittely vahanpoistoyksikössä 20 ja joka lähetettiin mainittuun yksikköön linjojen 26 ja 2 kautta (ei käytetty kierrätystä linjan 19 kautta). Vahanpoistoyksikössä 20 katalyyttinen 5 vahanpoistokäsittely vedyn avulla suoritettiin käyttäen yhdistettyä kiteistä alumiinisilikaattivahanpoistokataly-saattoria, joka sisälsi jalometallina palladiumia. Katalyyttinen vahanpoisto suoritettiin lämpötilassa 355°C, vedyn osapaineessa 40 baaria ja katalyytin läpi virtaavan 10 aineen nopeuden ollessa 1,0 kg/kg*h. Vahanpoistoon tuleva syöttö sisälsi tyypillisesti 22 paino-% vahaa. Vahanpois-toyksiköstä 20 saatava effluentti lähetettiin linjan 29 kautta tislausyksikköön 40, josta saatiin 5,2 pbw perus-voiteluöljyjä koko viskositeettialueella, jolloin tislees-15 tä johdettujen perusvoiteluöljyjen koostumus oli seuraava: 30,8 paino-% 80 Neutraalia, 26,9 paino-% 125 Neutraalia, 23,1 paino-% 250 Neutraalia ja 19,2 paino-% 500 Neutraalia.

Claims (21)

1. Menetelmä perusvoiteluöljyjen valmistamiseksi, jossa hiilivetyraaka-ainetta käsitellään katalyyttisesti 5 vedyn läsnä ollessa korotetussa lämpötilassa ja paineessa ja jossa ainakin osalle saadun aineen raskaasta jakeesta suoritetaan vahanpoisto, tunnettu siitä, että menetelmässä käytetään hiilivetyraaka-ainetta, joka sisältää flash-tislettä, joka on saatu jäännöksen konversio-10 prosessin kautta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetty raaka-aine sisältää 10 - 60 tilavuus-% flash-tislettä, joka on saatu jäännöksen konversioprosessin kautta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että käytetään flash-tislettä, joka on saatu katalyyttisen jäännöksenkonversiopro-sessin kautta.

4. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-3 mukai-20 nen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään raaka-ainetta, joka sisältää myös flash-tislettä, joka on saatu atmosfäärisen tislausjäännöksen tyhjötislauksesta.

5. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hiilivetyraa- 25 ka-aineen katalyyttinen käsittely sisältää katalyyttisen krakkauksen vedyn läsnä ollessa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katalyyttinen krakkaus suoritetaan yhdessä reaktorissa.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että raaka-ainetta, joka sisältää flash-tislettä, joka on valmistettu jäännöksen konversio-prosessin avulla, käsitellään katalyyttisesti rinnakkain raaka-aineen kanssa, joka sisältää flash-tislettä, joka 35 on saatu atmosfäärisen tislausjäännöksen tyhjötislauksesta. Il 91082

8. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin osalle saadusta raskaasta jakeesta suoritetaan katalyyttinen vahanpoisto.

9. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-8 mukai nen menetelmä, tunnettu siitä, että käsitellylle aineelle, jonka todellinen kiehumispisteen raja on ainakin 320 °C, suoritetaan katalyyttinen vahanpoisto.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että osalle katalyyttisesti käsitellystä aineesta, jonka todellinen kiehumispisteen raja on ainakin 370 °C, suoritetaan katalyyttinen vahanpoisto ja jäljelle jäävä osa kierrätetään takaisin katalyyttiseen käsittelyreaktoriin.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhdistetylle käsitellylle aineelle suoritetaan katalyyttinen vahanpoisto.

12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että saaduille katalyyttisesti 20 käsitellyille aineille suoritetaan erikseen katalyyttinen vahanpoisto, edullisesti erilaisissa vahanpoisto-olosuh-teissa.

13. Minkä tahansa edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 25 käsitellylle aineelle suoritetaan vetykäsittely.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vetykäsittely suoritetaan katalyyttisesti krakatun aineen katalyyttisen vahanpois-ton jälkeen.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että vetykäsittely suoritetaan lämpötilassa, joka on välillä 250 - 375 °C, ja paineessa, joka on välillä 45 - 250 baaria, (vahanpoisto-käsitellyn) aineen sisältämien tyydyttymättömien kompo- 35 nenttien hydraamiseksi.

16. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että atmosfääriselle tislausjäännökselle suoritetaan alipaine-tislaus, jolloin saadaan flash-tisle ja tyhjötislausjään- 5 nös, jota käytetään raaka-aineena jäännöksen konversio-prosessissa.

17. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katalyyt-tisesti käsitellystä aineesta, jolle ei ole suoritettu 10 (katalyyttistä) vahanpoistoa, valmistetaan sivutuotteena paloöljyä ja/tai kaasuöljyä.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että raakaöljylle suoritetaan tislaus normaali-ilmanpaineessa, jolloin saadaan yhtä tai 15 useampaa atmosfääristä tislettä, jotka soveltuvat paloöljyn ja/tai kaasuöljyn (kaasuöljyjen) valmistamiseen, ja atmosfäärinen tislausjäännös, jolle suoritetaan alipaine-tislaus, jolloin saadaan flash-tislettä, jolle voidaan suorittaa katalyyttinen (krakkaus) käsittely vedyn läsnä 20 ollessa, ja tyhjötislausjäännös, jota käytetään ainakin osittain raaka-aineena katalyyttisessä jäännöksenkonver-sioprosessissa, josta saadaan, jos halutaan, yhtä tai useampaa kaasuöljyä ja flash-tisle, jolle suoritetaan katalyyttinen (krakkaus) käsittely vedyn läsnä ollessa, kun 25 taas pohjatuote voidaan kokonaan tai osittain kierrättää takaisin jäännöksen konversioyksikköön, ja että katalyyt-tisesti käsitellylle aineelle suoritetaan tislauskäsitte-ly, jolloin saadaan paloöljyä ja yhtä tai useampaa kaasu-öljyä, kun taas saadulle raskaammalle aineelle suorite-30 taan (katalyyttinen) vahanpoisto ja sen jälkeen vetykä-sittely ja että saadut perusvoiteluöljyjakeet erotetaan vedyllä käsitellystä aineesta tislaamalla.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että flash-tislettä, joka on saa- 35 tu alipainetislauksesta, ja flash-tislettä, joka on saatu I! 91082 katalyyttisen jäännöksenkonversioprosessin avulla, kraka-taan katalyyttisesti vedyn läsnä ollessa samassa reaktorissa.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että krakatun aineen tislauksen jälkeen saadulle raskaalle tislausjakeelle ja pohjatuot-teelle (osalle siitä) suoritetaan erilaiset katalyyttiset vahanpoistokäsittelyt.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että katalyyttiset vahanpoistokäsittelyt suoritetaan erillisissä katalyyttisissä vahan-poistoyksiköissä ja että yhdistetyille katalyyttisesti vahanpoistokäsitellyille aineille suoritetaan vetykäsit-tely.