FI90351C - Tislatun polttoaineen lisäaine - Google Patents

Tislatun polttoaineen lisäaine Download PDF

Info

Publication number
FI90351C
FI90351C FI874184A FI874184A FI90351C FI 90351 C FI90351 C FI 90351C FI 874184 A FI874184 A FI 874184A FI 874184 A FI874184 A FI 874184A FI 90351 C FI90351 C FI 90351C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
fuel
wax
additive
copolymer
distilled
Prior art date
Application number
FI874184A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI90351B (fi
FI874184A0 (fi
FI874184A (fi
Inventor
Kenneth Lewtas
Edwin William Lehmann
Robert Dryden Tack
Albert Rossi
Original Assignee
Exxon Chemical Patents Inc
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Priority claimed from GB8622959A external-priority patent/GB2197862B/en
Priority claimed from GB878719423A external-priority patent/GB8719423D0/en
Application filed by Exxon Chemical Patents Inc filed Critical Exxon Chemical Patents Inc
Publication of FI874184A0 publication Critical patent/FI874184A0/fi
Publication of FI874184A publication Critical patent/FI874184A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI90351B publication Critical patent/FI90351B/fi
Publication of FI90351C publication Critical patent/FI90351C/fi

Links

Classifications

    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07C—ACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C309/00—Sulfonic acids; Halides, esters, or anhydrides thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07C—ACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C211/00—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton
    • C07C211/01—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton having amino groups bound to acyclic carbon atoms
    • C07C211/02—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton having amino groups bound to acyclic carbon atoms of an acyclic saturated carbon skeleton
    • C07C211/03—Monoamines
    • C07C211/07—Monoamines containing one, two or three alkyl groups, each having the same number of carbon atoms in excess of three
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07C—ACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C211/00—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton
    • C07C211/01—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton having amino groups bound to acyclic carbon atoms
    • C07C211/02—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton having amino groups bound to acyclic carbon atoms of an acyclic saturated carbon skeleton
    • C07C211/03—Monoamines
    • C07C211/08—Monoamines containing alkyl groups having a different number of carbon atoms
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07C—ACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C309/00—Sulfonic acids; Halides, esters, or anhydrides thereof
    • C07C309/01—Sulfonic acids
    • C07C309/28—Sulfonic acids having sulfo groups bound to carbon atoms of six-membered aromatic rings of a carbon skeleton
    • C07C309/57—Sulfonic acids having sulfo groups bound to carbon atoms of six-membered aromatic rings of a carbon skeleton containing carboxyl groups bound to the carbon skeleton
    • C07C309/58—Carboxylic acid groups or esters thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07C—ACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C309/00—Sulfonic acids; Halides, esters, or anhydrides thereof
    • C07C309/01—Sulfonic acids
    • C07C309/28—Sulfonic acids having sulfo groups bound to carbon atoms of six-membered aromatic rings of a carbon skeleton
    • C07C309/57—Sulfonic acids having sulfo groups bound to carbon atoms of six-membered aromatic rings of a carbon skeleton containing carboxyl groups bound to the carbon skeleton
    • C07C309/59—Nitrogen analogues of carboxyl groups
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/143—Organic compounds mixtures of organic macromolecular compounds with organic non-macromolecular compounds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/24—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium
    • C10L1/2431—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium sulfur bond to oxygen, e.g. sulfones, sulfoxides
    • C10L1/2437—Sulfonic acids; Derivatives thereof, e.g. sulfonamides, sulfosuccinic acid esters
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/24—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium
    • C10L1/2443—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium heterocyclic compounds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/146—Macromolecular compounds according to different macromolecular groups, mixtures thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/16—Hydrocarbons
    • C10L1/1625—Hydrocarbons macromolecular compounds
    • C10L1/1633—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/16—Hydrocarbons
    • C10L1/1625—Hydrocarbons macromolecular compounds
    • C10L1/1633—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds
    • C10L1/1641—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds from compounds containing aliphatic monomers
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/16—Hydrocarbons
    • C10L1/1625—Hydrocarbons macromolecular compounds
    • C10L1/1633—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds
    • C10L1/165—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds from compounds containing aromatic monomers
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/16—Hydrocarbons
    • C10L1/1625—Hydrocarbons macromolecular compounds
    • C10L1/1633—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds
    • C10L1/1658—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds from compounds containing conjugated dienes
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/188—Carboxylic acids; metal salts thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/188—Carboxylic acids; metal salts thereof
    • C10L1/1881—Carboxylic acids; metal salts thereof carboxylic group attached to an aliphatic carbon atom
    • C10L1/1883—Carboxylic acids; metal salts thereof carboxylic group attached to an aliphatic carbon atom polycarboxylic acid
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/188—Carboxylic acids; metal salts thereof
    • C10L1/189—Carboxylic acids; metal salts thereof having at least one carboxyl group bound to an aromatic carbon atom
    • C10L1/1895—Carboxylic acids; metal salts thereof having at least one carboxyl group bound to an aromatic carbon atom polycarboxylic acid
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/192—Macromolecular compounds
    • C10L1/195—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/192—Macromolecular compounds
    • C10L1/195—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • C10L1/196—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and a carboxyl group or salts, anhydrides or esters thereof homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals each having one carbon bond to carbon double bond, and at least one being terminated by a carboxyl radical or of salts, anhydrides or esters thereof
    • C10L1/1963—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and a carboxyl group or salts, anhydrides or esters thereof homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals each having one carbon bond to carbon double bond, and at least one being terminated by a carboxyl radical or of salts, anhydrides or esters thereof mono-carboxylic
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/192—Macromolecular compounds
    • C10L1/195—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • C10L1/196—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and a carboxyl group or salts, anhydrides or esters thereof homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals each having one carbon bond to carbon double bond, and at least one being terminated by a carboxyl radical or of salts, anhydrides or esters thereof
    • C10L1/1966—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and a carboxyl group or salts, anhydrides or esters thereof homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals each having one carbon bond to carbon double bond, and at least one being terminated by a carboxyl radical or of salts, anhydrides or esters thereof poly-carboxylic
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/192—Macromolecular compounds
    • C10L1/195—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • C10L1/197—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and an acyloxy group of a saturated carboxylic or carbonic acid
    • C10L1/1973—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and an acyloxy group of a saturated carboxylic or carbonic acid mono-carboxylic
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/192—Macromolecular compounds
    • C10L1/198—Macromolecular compounds obtained otherwise than by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals, each having only one carbon to carbon double bond, and at least one being terminated by an acyloxy radical of a saturated carboxylic acid, of carbonic acid
    • C10L1/1985—Macromolecular compounds obtained otherwise than by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals, each having only one carbon to carbon double bond, and at least one being terminated by an acyloxy radical of a saturated carboxylic acid, of carbonic acid polyethers, e.g. di- polygylcols and derivatives; ethers - esters
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/22—Organic compounds containing nitrogen
    • C10L1/222—Organic compounds containing nitrogen containing at least one carbon-to-nitrogen single bond
    • C10L1/2222—(cyclo)aliphatic amines; polyamines (no macromolecular substituent 30C); quaternair ammonium compounds; carbamates
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/22—Organic compounds containing nitrogen
    • C10L1/222—Organic compounds containing nitrogen containing at least one carbon-to-nitrogen single bond
    • C10L1/224—Amides; Imides carboxylic acid amides, imides
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/22—Organic compounds containing nitrogen
    • C10L1/234—Macromolecular compounds
    • C10L1/236—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derivatives thereof

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Liquid Carbonaceous Fuels (AREA)
  • Solid Fuels And Fuel-Associated Substances (AREA)
  • Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)
  • Heterocyclic Compounds Containing Sulfur Atoms (AREA)
  • Engine Equipment That Uses Special Cycles (AREA)
  • Fats And Perfumes (AREA)
  • Lubricants (AREA)
  • Production Of Liquid Hydrocarbon Mixture For Refining Petroleum (AREA)

Description

1 90351
Tislatun polttoaineen lisåaine Tåmå keksinto liittyy tislatun polttoaineen lisåaineisiin, jotka ovat kåyttokelpoisia kiteen muodostajina polttoaineis-sa. Erityisesti keksintå koskee mååråttyjen yhdisteiden kåyttoå tislatun polttoaineen lisåaineena, kyseistå lisåai-netta sisåltåvåå polttoainetta sekå lisåainetta sisåltåvåå lisåainetiivistettå.
Difunktionaalisten yhdisteiden pitkiå n-alkyylijohdannaisia on aikaisemmin kuvattu samoin kuin niiden kåyttåå vahakitei-den muodostajina, nimittåin alkenyylimeripihkahappoa (US-3444082), omenahappoa (US-4211534) ja ftaalihappoa (GB-2923645, US- 4375973 ja US-4402708). Tiettyjen alkyloitujen aromaattisten sulfonihappojen amiinisuoloja kuvataan englan-tilaisessa patenttimåårittelysså 1209676 kåytettåesså niitå turbiini- ja hydrauliikkaoljyjen ruosteenestolisåaineina.
Nyt on havaittu, ettå tietyt yhdisteet ovat kåyttokelpoisia vahakiteiden muodostajina tislatuissa polttoaineissa tehden mahdolliseksi sen, ettå vahakiteiden koko pienenee huomatta-vasti pienemmåksi kuin 4000 nanometriå, joskus pienemmåksi kuin 2000 nanometriå, mieluummin pienemmåksi kuin 1000 nanometriå kåytettåesså muodostajia yksinåån tai yhdistelmånå muiden tunnettujen vahakiteiden muodostajien kanssa.
Siten tåmån keksinnon mukaan polttoaineen lisåaineena kåyte-tåån yhdistettå, jolla on yleinen kaava A X-R1 /c\ 2 B Y-R2 2 90351 jossa 2 (-)(+) 3 2 (-)(+) 3 2 -Y-R on SO NR R , -SO HNR R , 3 3 3 2 (-)(+) 3 2 (-)(+) 2 -SO H NR R , -SO H NR , 3 2 3 3 3 2 2 -SO NR R tai -SO R , 2 3 1 2 2 1 -X-R on -Y-R tai -CONR R , (-)(+) 3 1 (-)(+) 3 1 -CO NR R , -CO HNR R , 2 3 2 2 (-)(+) 3 1 (-)(+) 1 -CO H NR R , -CO H NR , 2 2 2 3 4 3 1 -R -COOR , -NR COR , 4 1 4 1 4 1 -R OR , -R OCOR , -R R , , 3λ 1 (-)(+) 3 1 -N(COR )R tai Z NR R , (-) (-) (-) -Z on SO tai -CO , 3 2 1 2 R ja R ovat alkyyli, alkoksialkyyli tai polyaikoksial- k^yli, joka sisaltaa 10 hiiliatomia paaketjussa; R on hydrokarbyyii ja kaikki R :t voivat oila samanlai- 4
sia tai eriiaisia ja R ei ole mitaan tai se on C -C
15 -alkyleeni ja kaavassa 1 B—' 3 90351 hiili-hiiii-sidos (C-C) on joko a) etyieenisesti tyydyttåmå-ton, jolloin A ja B voivat olla aikyyli- tai alkenyyliryhmiå tai korvautuneita hydrokarbyyliryhmiå tai b) osa syklistå ra-kennetta, joka voi oila aromaattinen, moniytiminen aromaatti-nen tai sykioalifaattinen.
1 2
On eduiiista, etta -X-R ja -Y-R sisaltavåt ainakin kol-rae aikyyii- ja/tai alkoksiryhmaå.
Taliaisten syklisten yhdisteiden rengasatomit ovat edullises-ti hiiiiatomeja, mutta ne voisivat kuitenkin sisaitaa N-, S-tai O-rengasatomin heterosykiisen yhdisteen muodostamiseksi.
Esimerkkinå aromaattisista yhdisteista, joista iisaaineet voidaan vaimistaa on q @0> 0 0 jossa aromaattinen ryhmM voi oila korvautunut.
Vaihtoehtoisesti niita voidaan saada niista poiysykiisista yhdisteista, joissa on kaksi tai useampia rengasrakenteita, joiiia voi oila eri muotoja. Ne voivat oila (a) kondensoituja bentseenirakenteita, (b) kondensoituja rengasrakenteita, joissa ei ole yhtaan bentseenia tai kaikki renkaat ovat bent-seenia, (c) renkaita, jotka ovat liittyneet jonossa, (d) he-terosyklisia yhdisteita, (e) ei-aromaattisia tai osittain kyllastettyja rengasjarjestelmia tai (f) kolmiulotteisia ra-kenteita.
Kondensoituihin bentseenirakenteisiin, joista yhdisteet voivat johtua, sisSityvat naftaleeni, antraseeni, fenantreeni ja pyifeni. KomlenHoituihin rengasrakenteisiin, joissa ei ole 4 90351 yhtaan bentseenirengasta tai kaikki renkaat ovat bentseenia, sisaltyvat esimerkiksi atsuleeni, indeeni, hydroindeeni, fiuoriini ja difenyleeni. Yhdisteisiin, jotka ovat iiittyneet jonossa, sisåltyy difenyyli.
Sopiviin heterosyklisiin yhdisteisiin, joista ne voivat joh-tua, sisaltyvat kinoiiini, indoii, 2:3-dihydroindoii, bentso-furaani, kumariini ja isokumariini, bentsotiofeeni, karbatso-ii ja tiodifenyyliamiini.
Sopiviin ei-aromaattisiin tai osittain kyllåstettyihin rengas jårjestelmiin sisaltyvat dekaliini (dekahydronaftaleeni), α-pineeni, kadineeni, bornyleeni. Sopiviin kolmiulotteisiin yhdisteisiin sisaltyvat norboreeni, bisykloheptaani (norbor-naani), bisyklo-oktaani ja bisyklo-okteeni.
Kahden substiteuentin taytyy kiinnittya viereisiin rengas-atomeihin renkaassa, kun on vain yksi rengas, tai viereisiin rengasatomeihin yhdessa renkaassa yhdisteen ollessa polysyk-linen. Jålkimmåisessa tapauksessa tama tarkoittaa sita, etta jos olisi måarå kayttaa naftaieenia, nama substituentit eivat voisi kiinnittya 1,8- tai 4,5-asemiin, vaan niiden tulisi kiinnittya 1,2-, 2,3-, 3,4-, 5,6-, 6,7- tai 7,8-asemiin.
Taman keksinnon yhdisteet valmistetaan antamalla naiden yh-disteiden molempien funktionaalisten ryhmien reagoida amii-nien, aikoholien, kvarternaaristen ammoniunsuoiojen jne. kans-sa. Yhdisteiden ollessa amideja tai amiinisuoioja ne ovat mielummin sekundaarisesta amiinista, jossa on vetya ja hiilta sisaitava ryhmå, jossa on våhintSan 10 hiiliatomia. Tailaisia amideja tai suoloja voidaan valmistaa antamalla hapon tai an-hydridin reagoida sekundaarisen amiinin kanssa tai vaihtoeh-toisesti antamalla amiinijohdannaisen reagoida karbonihapon tai sen anhydridin kanssa. Veden poistaminen ja kuumentaminen ovat tavallisesti vålttamattomia valmistettaessa amideja ha-poista. Vaihtoehtoisesti karbonihapon voidaan antaa reagoida 5 90351 10 hiiliatomia sisåltåvån alkoholin tai alkoholin ja amiinin seoksen kanssa.
Kåytettåessa yhdisteitå polttoaineen lisaaineina asetetaan etusijalle se, ettå R ja R sisaltavat 10-22 hiiliatomia, esimerkiksi 14-20 hiiiatomia ja ovat mieluununin suoraket-juisia tai haaroittuneet 1- tai 2-asemassa. Muut vetya ja hiiita sisaltavat ryhmåt voivat olla iyhyempiå, esim. hiili-atomeja voi olia våhemmån kuin 6 tai haluttaessa hiiliatomeja voi olla ainakin 10. Sopiviin aikyyliryhmiin sisaltyvat me-tyyli, etyyli, propyyli, heksyyli, dekyyli, dodekyyli, tetra-dekyyii, eikosyyli ja dokosyyli (behenyyli).
Erityisen edullisia yhdisteitå ovat sekundaaristen amiinien amidit tai amiinisuolat. Vaikka kaksi substituenttia ovat valttamattomia edella kuvatuille syklisille johdannaisille, olisi ymmårrettåvå, ettå nama sykliset yhdisteet voivat si-saltaa yhden tai useampia lisasubstituentteja, jotka ovat kiinnittyneet syklisten yhdisteiden rengasatomeihin.
Nama yhdisteet ovat erityisen kayttokelpoisia polttoaineen lisaaineina erityisesti mineraalioljyissa, jotka sisaltavat parafiinia, jolle on ominaista tulla jahmeåmmåksi 61jyn lampo-tilan laskiessa. TSmå juoksevuuden vaheneminen johtuu para-fiinin kiteytymisesta levymåisiksi kiteiksi, jotka mahdolli-sesti muodostavat huokoisen massan, joka pidattaa oljya. Lam-potila, jossa parafiinikiteet alkavat muodostua, tunnetaan samepisteena ja iampotiia, jossa parafiini estaa oljyn kaata-misen, on jahmettymispiste.
On tiedetty kauan, etta erilaiset lisaaineet toimivat vahaki-teiden muodostajina sekoitettaessa niitå vahamaisten mineraa-lioijyjen kanssa. Nåmå koostumukset muuntavat vahakiteiden kokoa ja muotoa ja våhentåvåt koheesiovoimia kiteiden våliilå ja vahan ja oljyn våliilå siten, etta sallivat oljyn jåådå nestemåiseksi matalissa iåmpbtiloissa.
6 90351
Erilaisia jahmettymispisteen alentajia on kuvattu kirjalli-suudessa ja monet niista ovat kaupallisessa kåytossa. Esimer-kiksi US-patentti no. 3 048 479 opettaa etyieenin ja C^-C^-vinyyliestereiden, esim. vinyyliasetaatin, kopolymeerin kåyttoå jahmettymisen alentajina polttoaineissa, entyisesti låmmitysoljysså sekå diesel- ja suihkumoottoripolttoaineissa. Polymeeriset hiilivetyiset jahmettymisen alentajat, jotka pe-rustuvat etyleeniin ja korkeampiin alfaolefiineihin, esim. propyieeniin, tunnetaan myos. US-patentti 3 961 916 opettaa kopolymeerien seoksen kåyttoå vahakiteiden koon saatamiseksi ja GB-patentti 1 263 152 ehdottaa, etta vahakiteiden kokoa voidaan sååtåå kåyttåmållå kopolymeeriå, jonka sivuketjun haarautumisaste on pieni. Molemmat jarjestelmat parantavat polttoaineen kykyS kulkea suodatinten lapi, jolloin maaritys on tehty kayttaen kylmSn suodattimen tukkeutumispiste-testia (CFPP), koska levymaisten kiteiden sijasta muodostui iiman lisåaineita neulanmuotoisia vahakiteita, jotka eivat tuki suodattimen huokosia, vaan pikemminkin muodostavat huokoisen kakun suodattimeen saliien jaljella olevan oijyn valumisen.
Myos muita lisaaineita on ehdotettu, esim. GB-patentti 1 469 016 ehdottaa, etta di-n-aikyylifumaraattien ja vinyyliasetaatin kopolymeereja, joita on aikaisemmin kaytetty jahmettymisen aientajana voiteiuoljyissa, voidaan kayttaa lisaaineiden ii-sana etyleeni/vinyyliasetaatin kopolymeerien kanssa kasitel-taessS tislausdljya, joiila on suuret lopulliset kiehumispis-teet, parantamaan niiden virtausominaisuuksia matalissa lam-potiloissa.
US-patentti 3 252 771 liittyy C -C -alfaolefiinien po- 16 18
lymeerien kayttoon, jolloin alfaoiefiinit on saatu polymeroi-maiia olefiiniseoksia, jotka vallitsevat normaaleissa C
16 C -alfaolefiineissa alumiinitrikloridi/alkyylihalidika- talyyttien kanssa jahmettymisen alentajina tislatuissa polt-foiuiioissa, joiila on laaja kiehumispisteiden vaihtelualue ja 7 90351 jotka ovat tyypiltaan helposti kasiteltåvia ja ovat olleet saataviila Yhdysvalioissa varhaisella 1960-luvulla.
On myos ehdotettu olefiinin ja omenahapon anhydridin kopoly-meereihin perustuvien lisaaineiden kayttoa. Esimerkiksi US-patentissa 2 542 542 kaytetaan jahmettymisen alentajina ole-fiinien kopolymeereja, kuten oktadekeenin ja omenahapon anhydridin kopoiymeereja, jotka on esteroity aikohoiiiia, kuten lauryyliaikohoiiiia, ja GB-patenttijuikaisussa 1 468 588 kaytetaan tisiattujen poittoaineiden lisaaineiden iisana C -C
22 -oiefiinien ja omenahapon anhydridin kopolymeereja, jotka 2 8 on esteroity behenyylialkoholilla.
Samoin japanilaisessa patenttijuikaisussa 5 654 037 kaytetaan jahmettymispisteen alentajina olefiini/omenahapon anhydridin kopolymeereja, joiden on annettu reagoida amiinien kanssa ja japanilaisessa patenttijuikaisussa 5 654 038 kaytetaan olefiinin ja omenahapon anhydridin kopoiymeerien johdannaisia yhdessa tavanomaisten keskiluokan tisleen virtausomainaisuuk-sien parantajien kanssa, kuten etyleenivinyyliasetaatin kopoiymeerien kanssa. Japanilainen patenttijulkaisu 5 540 640 tuo julki olefiinin ja omenahapon anhydridin kopoiymeerien (ei esteroity) kayton ja siina todetaan, etta kaytettavien oiefiinien tulisi sisaltaa enemman kuin 20 hiiliatomia kylmån suodattimen tukkeutumispisteaktiivisuuden (CFPP) saavuttami-seksi.
GB-patentissa 2 192 012 kaytetaan esterdityjen olefiinin ja omenahapon anhydridin kopoiymeerien ja pienimolekyylipainoisen polyetyleenin seoksia esteroityjen kopoiymeerien ollessa te-hottomia kaytettaessa ainoina lisaaineina. Patentissa maara-taån, ettS olefiinin tulisi sisaltaa 10-30 hiiliatomia ja al-koholin 6-28 hiiliatomia, jolloin pisin ketju alkoholissa si-saitaisi 22-40 hiiLiatomia.
8 90351 US-patenteissa 3 444 082, 4 211 534, 4 375 973 ja 4 402 708, joita on kåsitelty aikaisemmin, ehdotetaan tiettyjen typpea sisaltavien yhdisteiden kayttoa.
Naiden patenttien lisaaineiden iisaamisella aikaansaatu CFPP-aktiivisuuden parantaminen saadaan aikaan muuntamalia muodos-tuvien vahakiteiden kokoa ja muotoa neulamaisten kiteiden muodostamiseksi, joiden hiukkaskoko on tavallisesti 10000 na-nometria tai enemman, tyypillisesti 30000 tai 100000 nanomet-ria. Kaytettaessa dieselmoottoreita tai låmmitysjårjestelmiå matalissa lampotiloissa, nama kiteet eivat tavallisesti kulje suodattimien lapi, vaan muodostavat huokoisen kakun suodatti-meen antaen nestemåisen polttoaineen valua lapi, vahakiteet liukenevat myohemmin, kun moottori ja polttoaine kuumenevat, mika voi aiheutua siita, etta kierratettava polttoaine laranit-taå tankissa olevaa polttoainetta.
Naiden voi kuitenkin seurata, etta vahakiteet tukkivat suodat-timia johtaen kaynnistysongelmiin tai liikkeellelahdon vai-keuksiin kylmSiia saaiiH tai polttoaineeiia toimivan iammi-tysjarjestelman hairioon.
Nyt on havaittu, ettS kSyttamSllS taman keksinnon yhdistei-ta voidaan saada erityisesti pienia vahakiteitå, jotka voivat lapaista tyypillisten dieselmoottoreiden ja iainmitysjarjeste-mien suodattimet pikenunin kuin muodostavat paakkua suodatti-meen .
Nyt on havaittu, etta kayttamSlla taman keksinnon yh-disteita pienten kiteiden tuotanto vahentaå vahakiteiden pyr-kimystS saostua poittoaineessa varastoinnin aikana ja siita voi olla seurauksena lisaparannusta polttoaineen CFPP-kayt-taytymisessa.
9 90351
Tislattuun polttooljyyn lisåttåvån yhdisteen måara on edulli-sesti 0,001-0,5 painoprosenttia, esimerkiksi 0,01-0,10 pai-noprosenttia perustuen polttoaineen painoon.
Yhdiste voidaan tarkoituksenmukaisesti liuottaa sopivaan liuottimeen tiivisteen muodostamiseksi, jossa on 20-90, esimerkiksi 30-80 painoprosenttia iiuottimessa. Sopiviin liuot-timiin sisåltyvåt palooljy, aromaattiset kivioljyt, mineraa-iivoiteluoljyt jne.
Tåmån keksinnon lisåaineiden kåytto tekee mahdoiliseksi vai- o mistaa tisiattuja polttooljyjå, jotka kiehuvat 120-500 C:n låmpotilassa ja joiden vahapitoisuus on våhintåån 0,5 paino- o prosenttia låmpotilassa, joka on 10 C vahan esiintymislåm-potilaa aiempi, vahakiteillå, joiden keskimååråinen hiukkas-koko tåsså låmpotilassa on pienempi kuin 4000 nanometriå, joskus pienempi kuin 2000 nanometriå ja poittoaineesta riip-puen kiteet voivat olla pienempiå kuin 1000 nanometriå.
Polttoaineen vahan esiintymislåmpdtila (WAT) mitataan diffe- rentiaalipyyhkåisykalorimetrillå (DSC). Tåsså testisså pieni o nåyte polttoainetta (25 ^ul) jååhdytetåån 2 C minuutissa yhdesså samanlaisen låmpokapasiteetin omaavan vertailunåyt-teen kanssa, joka ei kuitenkaan saosta vahaa kiinnostuksen kohteena olevalla låmpotila-alueella (kuten esim. palooljy). Kiteytymisen alkaessa nåytteesså havainnoidaan eksotermiå. Esimerkiksi polttoaineen vahan esiintymislåmpotila voidaan mitata ekstrapolointitekniikalla kåyttåen Mettler TA 2000B:tå.
Vahapitoisuus johdetaan differentiaalipyyhkåisykalorimetrin piirroksesta integroimalla peruslinjan ja eksotermin sulkema alue mååråttyyn låmpotilaan nåhden. Kalibrointi suoritetaan aikaisemmin kåyttåen tunnettua mååråå kiteytyvåå vahaa. Vaha-kiteen keskimååråinen hiukkaskoko mitataan analysoimalla polttoainenåy11een pyyhkåisyelektronimikrokuva 4000-8000-ker-taisena suurennoksena ja mittaamalLa 50 kiteen pisimmåt akse- 10 90351 lit ennalta mååråtystå hiiasta. Havaitaan, etta keskimaa-raisen koon ollessa pienempi kuin 4000 nanometria, vaha alkaa valua tyypillisten paperisuodattimien lapi, joita kaytetaan dieselmoottoreissa polttoaineen kanssa, vaikkakin pidetaéin parempana, etta koko on pienempi kuin 3000 nanometria, mie-iuummin pienempi kuin 2000 nanometria ja mieluiten pienempi kuin 1000 nanometria, saavutettavissa olevan todeliisen koon ollessa riippuvainen polttoaineen alkuperaisesta luonteesta ja kaytetyn lisaaineen maarasta ja luonteesta, mutta on ha-vaittu, etta seka nama koot ettS pienemmat koot ovat saavutettavissa .
Kyky saada aikaan tallaisia pieniå vahakiteitM polttoainee- seen osoittaa huomattavaa etua dieselmoottorin kMyttokelpoi- suudessa, mika osoitetaan pumppaamalla polttoainetta, joka on ensin sekoitettu saostuneen vahan vaikutusten poistamiseksi, dieseisuodattimen lapi maaran ollessa 8-15 ml/s ja 1,0-2,4 2 l/min/m suodattimen pinta-alaa lampotilan ollessa vahin-o taån 5 C pienempi kuin vahan esiintymislampotila, jolloin vahintaån 1 painoprosenttia polttoaineesta on kiinteån vahan muodossa. Seka polttoaineen etta vahan katsotaan valuvan on-nistuneesti suodattimen lMpi, jos yksi tai useampi seuraavista kriteereista taytetaan: (i) Kun 18-20 litraa polttoainetta on valunut suodattimen la-pi, paineen pieneneminen suodattimessa ei ylita 50 kPa, mie-luummin 25 kPa, edullisemmin 10 kPa ja mieluiten 5 kPa.
(ii) Vahintaan 60, mieluummin vahintaan 80, mieluiten vahin-taan 90 painoprosentin polttoaineessa mxakana olevasta vahasta, maaritettyna differentiaalipyyhkaisykalorimetri-testilla, havaitaan olevan mukana suodattimesta låhtevassa polttoaineessa.
u 90351 (iii) Pumpattaessa 18-20 i polt.toainet.ta suodattimen lapi virtausnopeus pysyy aina 60 %:n, mieluummin 80 %:n ylapuolel-la alkuperåisestå virtausnopeudesta.
Nailla polttoaineilla, jotka sisaitåvåt taman keksinnon yhdisteita, on huomattavia etuja verrattuna aikaisempiin tis-lattuihin polttoaineisiin, joissa kylmåvirtausominaisuuksia on parannettu lisaåmallå tavanomaisia lisaaineita. Esimerkik-si polttoaineet ovat kåyttokelpoisia iåmpStiloissa, jotka lå-hestyvat jahmettymispistetta eikS niita rajoita kylman suodattimen tukkeutumispiste-testin lapaisemSttornyys. Siten nama polttoaineet joko lapaisevat kylman suodattimen tukkeutumispiste-testin huomattavan matalissa lampotiloissa tai niiden ei tarvitse lapaista tuota testia. Polttoaineilla on myos pa-remmat kylmakaynnistysominaisuudet matalissa lampotiloissa, koska ne eivat ole riippuvaisia lampiman poittoaineen kierrS-tyksesta ei-toivottujen vahasaostumien liuottamiseksi. Poittoaineen vahakiteilla on myos pienempi pyrkimys saostua polt-toaineessa varastoinnin aikana, mika vahentåa vahan pyrkimys-ta kasaantua varastointiastian pohjalle ja siten suodattimien jne. tukkeutumista.
Paras vaikutus saadaan yleensa, kun keksinnon yhdisteita kay-tetaan yhdessa muiden lisåaineiden kanssa, joiden tiedetaån parantavan tislattujen polttoaineiden kylmavirtausominaisuuksia yleensa, vaikka niita voidaan kayttaa yksinaankin.
Yhdisteita kaytetaån mieluummin yhdisteiden kanssa, jotka tunnetaan kampapolymeereina, joita esittaa yleinen kaava:
D Η I fj H
II II
— c—c - c-c -
II II
EG KL
L J m L J n 12 90351
jossa, D = R, CO.OR, OCO.R, R'CO.OR tai OR
E = H tai CH tai D tai R' 3
G = H tai D
m = 1,0 (homopolymeeri) - 0,4:ån (moolisuhde)
J = H, R', aryyliryhma tai heterosyklinen ryhmå, R'CO.OR
K = H, CO.OR', OCO.R', OR', CO H
2 L = H, R', CO.OR', OCO.R', aryyii, CO^H. n = 0,0-0,6 (moolisuhde)
R > C
10
R > C
Toxnen monomeeri voidaan terpoiymeroida, mikaii tarpeen.
Esimerkkeja sopivista kampapolymeereista ovat fumaraatti/vi-nyyliasetaatti, erityisesti eurooppaiaisissa patenttihakemuk-sissa 0153176, 0153277, 85301047 ja 85301048 kasitellyt ja esteroidyt oiefiini/omenahapon anhydridin kopoiymeerit ja ai-faolefiinien poiymeerit ja kopoiymeerit ja esteroidyt styree-nin ja omenahapon anhydridin kopoiymeerit.
Esimerkkeja muista iisaaineista, joiden kanssa taman keksin-non yhdisteita voidaan kayttåa ovat poiyoksiaikyieeniesterit, eetterit, esteri/eetterit ja niiden seokset, erityisesti seok-set, jotka sisaitavat vahintaan yhden, mieiuummin véihintåan kaksi C^^ - C^ -iineaarista kyiiastettya aikyyiiryhmaa ja poiyoksiaikyieenigiykoiiryhmSn, jonka moiekyyiipaino on 100-5000, mieiuummin 200-5000, joiloin alkyyiiryhnrå mainitus-sa polyoksialkyleeniglykolissa sisaitaa 1-4 hiiliatomia. Nama aineet muodostavat eurooppaiaisen patenttijulkaisun 0 061 895 A2 aiheen. Muita tallaisia lisaaineita kuvataan US-patentissa 4 491 455.
Eduiiisia estereita, eettereitS tai esteri/eettereita, joita voidaan kayttaa, voidaan kuvata rakennekaavalia: 13 90351 R-0(A)-O-R" jossa R ja R" ovat samanlaiset tai erilaiset ja voivat oila (i) n-alkyyii
O
II
(ii) n-alkyyli - C
O
(iii) n-aikyyli-O-C-(CH ) - 2 n 0 0
II II
(iv) n-alkyyli-O-C(CH ) -C- 2 n jolioin alkyyliryhma on iineaarinen ja kyllastetty ja sisai-taa 10-30 hiiiiatomia ja A esittaa glykolin polyksiaikyleeni-lohkoa, jossa alkyleeniryhma sisMitaa 1-4 hiiiiatomia, kuten esimerkiksi polyoksimetyieenin, polyoksietyleenin tai polyok-sitrimetyleenin osuutta, joka on olennaisiita osin iineaarinen; jonkin asteista aiemman alkyylin sivuketjun haaroittumis-ta voidaan sallia (kuten poiyoksipropyleeniglykolissa), mut-ta on eduilista, etta glykoli oiisi paaasiallisesti Iineaarinen, A voi sisaltaa myos typpea.
Sopivia giykoieja ovat tavallisesti paaasiallisesti lineaari-set poiyetyleeniglykolit (PEG) ja polypropyleeniglykolit (PPG), joiden molekyylipaino on noin 100-5000, mieluummin noin 200-2000. Esterit ovat edullisia ja 10-30 hiiiiatomia sisaltSvat rasvahapot ovat kayttokelpoisia reaktiossa glyko-lien kanssa esterilisaaineiden muodostamiseksi, ja mieluummin kaytetSan - C^^-rasvahappoa, erityisesti beheenihap- poja. Estereita voidaan myds valmistaa esteroimalla poiyetok-siloituja rasvahappoja tai polyetoksiloituja alkoholeja.
Polyoksiaikyieenidiesterit, dieetterit, eetteri/esterit ja niiden seokset sopivat lisaaineiksi diestereiden kanssa, jolioin niita kaytetaan mieluummin kapean kiehumisalueen omaa-vi i ii MsIei.Hi.in, jolioin pienehkoja mSaria monoeettereita ja 14 90351 monoestereitå voi myos olla lasnå ja niitå usein muodostuukin valmistusprosessissa. On tarkeåtå lisaaineen kayttåytymiselle, etta suurehko maSrå dialkyyliyhdisteitå on lasna. Erityisesti polyetyieeniglykolin steariini- tai beheenidiesterit, poly-propyleeniglykoli tai poiyetyieeni/poiypropyieeniglykoiin seokset ovat edullisia.
Taman keksinnon yhdisteita voidaan my6s kayttaa etyleenin kyllåstamattomien esterikopolymeeristen virtauksen ediståjien kanssa. Kyliaståmattomiin monomeereihin, jotka voidaan kopoly-meroida etyleenillå, sisåltyvSt mono- ja diesterit, joilla on yleinen kaava: jossa R on vety tai metyyli, R on -OOCR -ryhma, jossa 6 5 8 R on vetyformiaatti tai C - C tavaliisemmin 8 1 2 8 C - C - ja mieiuummin C - C - , suora- tai haara-1 17 18 ketjuinen, alkyyliryhma; tai R on -COOR - ryhma, jossa 5 8 R on kuten aikaisemmin on selostettu, mutta se ei ole vety 6 ja R on vety tai -COOR kuten aiemmin mariteltiin. Mono-7 8 meeri, kun R ja R ovat vetyja ja R on -OOCR , si-6 7 5 8 saitaa C - C -, tavaliisemmin C - C -vinyyliaiko-1 29 1 5 holiesterit, monokarbonihapon, mieiuummin C^ - C -, tavaliisemmin C^ - C^ -monokarbonihapon, edullisesti C^ - C -monokarbonihapon. Esimerkkeihin vinyyliestereistM, jot- 5 ka voidaan kopolymeroida etyleenin kanssa, sisaltyvat vinyy-liasetaatti, vinyylipropionaatti ja vinyyiibutyraatti tai isobutyraatti, vinyyliasetaatin oliessa etusijalla. Pidetaan parempana, etta kopolymeerit sisaltavat 5-40 painoprosenttia, mieiuummin 10-35 painoprosenttia vinyyliesteria. Ne voivat myos olla kahden kopolymeerin seoksia, kuten esimerkiksi seokset, joita kåsitellåan US-patentissa 3 961 916. On edul-lista, etta naiden kopolymeerien keskimaarainen molekyylipai- 15 90351 no on 1000-10000, mieluummin 1000-5000, mitattuna hoyryfaa-siosmometrillå.
Keksinnon yhdisteita voidaan myos kåyttaå tislatuissa polt-toaineissa yhdessa muiden polaaristen yhdisteiden kanssa, jotka ovat joko ioniaktiivisia tai ei-ioniaktiivisia ja jotka kykenevat toimimaan polttoaineessa vahakiteiden estoaineina.
Polaaristen typpeS sisaltavien yhdisteiden on havaittu olevan erityisen tehokkaita kaytettaessa niita yhdessa glykolieste- reiden, eettereiden tai esteri/eettereiden kanssa ja tåiiai- set kolmen osatekijan seokset kuuluvat tamcin keksinnbn pii- riin. Nåmå poiaariset yhdisteet ovat yieensa amiinisuoloja ja/tai amideja, jotka muodostuvat, kun vahintaan yksi mooli- osuus hydrokarbyylilla korvattuja amiineja reagoi vahintaan yhden mooliosuuden kanssa hydrokarbyylihappoa, jossa on 1-4 karbonihapporyhmåå tai niiden anhydridia, voidaan myos kayt- taa esteri/amideja, jotka sisHltavat 30-300, mieluummin 50-150 kokonaista hiiliatomia. Naita typpiyhdisteita kuvataan US-patentissa 4 211 534. Sopivia amiineja ovat tavallisesti pitkaketjuiset C - C -primaariset, sekundaariset, 12 40
tertiaariset ja kvaternaariset amiinit tai niiden seokset, kuitenkin voidaan kayttaa mybs lyhyempiketjuisia amiineja, edellyttéien etta tulokseksi saatu typpiyhdiste on oljyliuo-koinen ja sisaltaa siten normaalisti noin 30-300 kokonaista hiiliatomia. Typpiyhdiste sisåltaa edullisesti vahintaan yhden suoraketjuisen C - C -, mielummin C - C
8 40 14 24 -alkyylilohkon.
Sopiviin amiineihin sisSltyvat primaariset, sekundaariset, tertiaariset tai kvaternaariset, mutta mieluummin sekundaariset amiinit. Tertiaariset ja kvaternaariset amiinit voivat muodostaa vain amiinisuoloja. Esimerkkeihin amiineista sisal-tyvat tetradekyyliamiini, kookosamiini, hydrattu taliamiini ja vastaavat. Esimerkkeihin sekundaarisista amiineista sisal-tyvat dioktasedyyliamiini, metyylibehenyyliamiini ja vastaa- 16 90351 vat. Amiiniseokset ovat myds sopivia ja monet luonnon ai- neista peraisin oievat amiinit ovat seoksia. Edullinen amiini on sekundaarinen hydrattu taliamiini, jonka kaava on HNR R , jossa R ja R ovat alkyyliryhmia, jotka ovat 12 12 peraisin hydratusta talirasvasta, jonka koostumus on suun-
miieen seuraava: 4%C #31%C , 59 % C
14 16 18
Esimerkkeihin sopivista karbonihapoista ja niiden anhydri-deista nåiden typpiyhdisteiden valmistamiseksi sisaityvat syk-loheksaani, 1,2-dikarbonihappo, syklohekseeni, syklopentaani- 1,2-dikarbonihappo, naftaleenidikarbonihappo ja vastaavat. Yleensa nailla hapoiiia on noin 5-13 hiiliatomia syklisesså osuudessa. Eduiiisia happoja, jotka ovat kåyttokelppoisia tassa keksinnossa, ovat bentseenidikarbonihapot, kuten ftaa-iihappo, isoftaalihappo ja tereftaaiihappo. Ftaalihappo tai sen anhydridi on erityisen edullinen. Erityisen edullinen yh-diste on amidi-amiinisuola, joka syntyy yhden mooliosuuden ftaalihapon anhydridiM reagoidessa 2 mooliosuuden kanssa di-hydrattua taliamiinia. Toinen edullinen yhdiste on diamidi, joka saadaan poistamalla vetta tastå amidi-amiinisuolasta.
Hiilivetypolymeereja voidaan myos kMyttaa osana lisåttavaa yhdistelmaa, jota voidaan esittaa seuraavalla yleisella kaa-valla:
T H UH
II II
- c-c - c-c -
II II
T T HU
L. -I v L J w jossa T = H tai R' U = Η, T tai aryyli v = 1,0 - 0,0 (moolisuhde) w = 0,0 - 1,0 (moolisuhde) ja jossa R' on alkyyli.
17 90 351 Nåitå polymerejå voidaan valmistaa suoraan etyleenisesti tyydyttåmåttomistå monomeereistå tai epåsuorasti hydraamalla polymeeriå, joka on valmistettu monomeereistå, kuten iso-preenistå, butadieenistå jne.
Erityisen edullinen hiilivetypolymeeri on etyleenin ja pro-pyleenin kopolymeeri, jonka etyleenipitoisuus on edullisesti 20-60 % (paino/paino) ja jota valmistetaan tavallisesti ho-mogeenisen katalyysin avulla.
Kåytettåvien lisåaineiden suhteet riippuvat kåsiteltåvåstå polttoaineesta, mutta tavallisesti 30-60 painoprosenttia lisåaineista on keksinnon yhdisteitå.
Lisåainejårjestelmiå, jotka muodostavat osan tåstå keksin-nostå, voidaan haitatta kåyttåå tiivisteinå, jotka lisåtåån tislattuun irtopolttoaineeseen. Nåmå tiivisteet voivat si-såltåå muitakin lisåaineita, mikåli tarpeen. Nåmå tiivisteet sisåltåvåt edullisesti 3-75 painoprosenttia, mieluummin 3-60 painoprosenttia, mieluiten 10-50 painoprosenttia lisåaineita, mieluummin liuoksena Sljysså. Myos tållaiset tiivisteet kuuluvat tåmån keksinnon piiriin. Tåmån keksinnon lisåaineita voidaan kåyttåå suuressa valikoimassa tislattuja poltto-aineita, jotka kiehuvat 120-500°C:en låmpotilassa.
Seuraavat esimerkit kuvaavat keksintoå.
Esimerkki 1 2-dialkyyliamidobentseenisulfonaatin N,N-dialkyyliammonium-suolaa, jossa alkyyliryhmåt ovat nClg 18H33_37, valmistet-tiin siten, ettå 1 mooli ortosulfobentsoehapon syklistå an-hydridiå annettiin reagoida 2 moolin kanssa di-(hydratun)ta-liamiinin kanssa ksyleeniliuottimessa konsentraation ollessa 50 % (paino/paino). Reaktioseosta sekoitettiin låmpotilassa, joka oli 100°C:een ja palautuslåmpotilan vålillå. Liuotin ja kemikaalit tulisi pitåå mahdollisimman kuivina, jotta anhyd-ridin hydrolyysi ei olisi mahdollista.
18 90351
Tuote analysoitiin kaytt&en 500 MHz:n ydinmagneettista reso-nanssispektroskopiaa ja siihen liittyva spektri kuvassa 1 vahvistaa rakenteen olevan seuraava.
O
rj^r-S - 14/16-αΐ3)2
Ij^L-S03H2N(+I (CH2(CH21,4/16CH3I 2
Esimerkki 2
Esimerkki 1 toistettiin, paitsi etta ortosulfobentsoehappo reagoi ensin 1 moolin kanssa oktodekan-l-olin ja 1 mooiin kanssa dihydrattua taliamiinia. Tuote analysoitiin 500 MHz:n ydinmagneettisella resonanssiila ja tahan liittyvat jarjes-telmat kuvassa 2 osoittavat rakenteen olevan: 0 ' 0(CH2)14-16CH3 ^ <H2N<+’ «“2' 14/16¾
Esimerkin 1 tuotteen ja tuotetta sisaltavien lisaainejMrjes-telmien tehokkuus tislattujen polttoaineiden suodattuvuuden edistajina mååritettiin kayttaen seuraavia meneteimia.
Yhdessa menetelmassa oljyn reaktio lisaaineisiin mitattiin kayttaen kylman suodattimen tukkeutumispiste-testiå (CFPP), joka toteutettiin kayttaen menetelmSa, joka selostetaan yksi-tyiskohtaisesti julkaisussa "Journal of the Institute of Petroleum" , Volume 52, Number 510, June 1966, sivut 173-285. Tama testi on suunniteltu korreioimaan keskitisleen kyimavirtauksen kanssa auton dieseleissa.
19 90351
Lyhyesti sanottuna 40 ml nayte tutkittavaa oljya jååhdytetåån o hauteessa, jota pidetåån noin -34 C:n lampotiiassa ei-li- o neaarisen jååhdytyksen, noin 1 C/min, aikaansaamiseksi.
o
Jaksottaisesti (kutakin C kohden aikaen samepisteen yia-puolelta) tutkitaan jååhdytetyn oljyn kyky virrata hienon verkkosiivilan låpi ennalta mååråttynå aikana, kayttaen koe-valineena pipettia, jonka alapååhan on kiinnitetty ylosalaisin kaannetty suppilo, joka on sijoitettu tutkittavan oljyn pinnan alapuolella. Suppilon suuaukon poikki on pingotettu 350 mesh:n verkkosiivila, jonka alan måårittåå 12 mm:n haikai-sija. Jaksottaiset kokeet aloitetaan kukin tekemalla tyhjo pipetin ylapaahan, jolloin oljy vedetaan verkkosiivilan låpi pipettiin 20 ml osoittavaan merkkiin saakka. Jokaisen onnis-tuneen oljyn iåpikulun jålkeen oljy palautetaan våiittomåsti CFPP-putkeen suodattimen tukkeutumispiste -putkeen). Koe toistetaan aina låmpotilan pudotessa yhden asteen, kunnes oljy ei enåa tåytå pipettia 60 sekunnissa. Tåmå lampotila iimoite-taan CFPP-lampotilana (kylrnan suodattimen tukkeutumispisteen lampbtilana). Lisaaineettoman oljyn ja saman lisåainetta si-såltåvån oljyn kylrnan suodattimen tukkeutumispisteiden ero il-moitetaan lisåaineen aiheuttaman kylrnan suodattimen tukkeutumispisteen alenemana. Tehokkaampi virtauksen ediståjå antaa suurenunan kylrnan suodattimen aleneman lisåaineen konsentraa-tion oliessa sama.
Toinen virtauksen ediståjån tehokkuuden mååritys suoritetaan virtauksen ediståjån ohjelmoidun jååhdytyskokeen (PCT) olo-suhteissa, kokeen oliessa hidas jååhdytyskoe, joka on suunni-teitu iimaisemaan, låpåiseeko vaha polttoaineessa suodattimet, joita tavataan esim. lammitysoljyn jakojarjestelmissa.
Kokeessa lisåaineita sisåltåvien kuvattujen polttoaineiden kylmavirtausominaisuudet mååritettiin seuraavasti. 300 ml o , polttoainetta ]ååhdytetåån lineaarisesti 1 C/h koelåmpoti- laan, joka pidetåån sitten vakiona. Kahden tunnin kuluttua o noin -9 C:n lampotiiassa poistetaan noin 20 ml pintaker- 20 90351 rosta epanormaalin suurina vahakiteinå, jotka pyrkivat muo-dostumaan oijyn ja ilman rajapinnalle jååhdytyksen aikana. Vaha, joka on laskeutunut pohjaile, dispergoidaan sekoitta-malla varovaisesti, sitten liitetåSn CFPP-suodatinkokoonpano. Hana avataan 500 mmHgtn tyhjon aikaansaamiseksi ja suljetaan, kun 200 ml polttoainetta on kulkenut suodattimen lapi astei-kolla varustettuun vastaanottoastiaan. Låpikulku ilmoitetaan, jos 200 ml polttoainetta on keraantynyt kymmenessa sekunnissa annetun verkkokoon låpi ja epaonnistuminen ilmoitetaan, jos virtausnopeus on liian hidas osoittaen, etta suodatin on tuk-keutunut.
CFPP-suodatinkokoonpanoja, joiden suodatinverkko on 20, 30, 80, 100, 120, 150, 200 ja 350 mesh:å, kaytetaan maarittamaån hienoin verkko (suurin aukkoluku), jonka lapi polttoaine kul-kee. Mita suurempi aukkoluku, jonka vahaa sisaltava polttoaine lapaisee, sitå pienempia ovat vahakiteet ja sita suurempi on lisÉiaineen virtauksen edistamistehokkuus. Olisi otettava huomioon, etta kaksi polttoainetta ei anna tasmaileen samoja koetuloksia kaytettaessa saman virtausta edistavan li-saaineen samaa kasittelya.
Vahan saostumista tutkittiin myos ennen ohjelmoidun jaahdy-tyskokeen (PCT) suodatusta. Saostuneen kerroksen måårå mitat-tiin silmamaaraisesti prosentteina polttoaineen kokonaistila-vuudesta. TSmå laa ja vahan saostuminen voitaisiin ilmaista pieneila numerolla, kun taas saostumaton nestemSinen polttoaine olisi 100 %. On oltava varovainen, koska huonot nayt-teet geeliytynytta polttoainetta, jossa on suuria vahakiteita, antavat melkein aina suuria arvoja, siksi n&ma tulokset pi-taisi ilmoittaa "geelina".
Taman keksinnon lisaaineiden tehokkuus tislattujen polttoai-neiden samepisteen alentamisessa mSaritettiin kayttaen stan-dardia samepistekoetta (IP-219 tai ASTM-D 2500), muita kitey-tymisen alkamisen mittaustapoja ovat vahan esiintymispistekoe 21 90351 (WAP) (ASTM D.3117-72) ja vahan esiintymislSmpotila (WAT) mitattuna differentiaalipyyhkSisykalorimetrillå kayttaen Mettler ΤΑ 2000B -differentiaalipyyhkaisykalorimetriå. Ko- keessa 25 mikroiitran nåyte polttoainetta jåahdytetåån ° / ° 2 C/min. lampotiiasta, joka vahintaan 30 C poittoaineen oietetun samepisteen yiapuoiella. Havaittu kiteytymisen alka- o minen arvioidaan korjaamatta lampotilaviivetta (noin 2 C) vahan esiintymislampotilana maåritettyna differentiaalipyyh-kaisykalorimetriiia.
Poittoaineen kyky kuikea dieseiajoneuvon paasuodattimen lapi maaritettiin iaitteessa, joka koostui tyypiilisesta diesei-joneuvonpååsuodattimesta, joka oli asennettu standarditeii-neeseen poittoaineiinjaan; Bosch Type, kuten 1980 mallin VW Golf -dieselhenkiloautossa ja Cummins FP105, kuten Cummins NTC -moottorisarjassa, ovat sopivia. Saiiiota ja syottojar-jestelmaa, joka kykenee syottSmaan puoiet normaalin poittoai-netankin poittoaineesta, tankin oiiessa yhteydessa poittoaineen suihkupumppuun, kuten VW Goifissa, kaytetaan poittoaineen vetåmiseen tankista suodattimen iapi vakiovirtausnopeu-deiia kuten ajoneuvossa. Hankitaan vaiineet paineen pienene-misen mittamiseksi suodattimessa virtausnopeuden mittaamisek-si suihkupumpusta ja ominaisiampbtilojen mittaamiseksi. Etuastiat hankitaan pumpatun poittoaineen, seka suihkutetun etta yiimaaraisen vastaanottamiseksi. Kokeessa tankki tayte- taan 19 kg:ila polttoainetta ja vuoto testataan. MikSli tyy- o dyttavSa, lampotila stabiloidaan ilman lampotilassa, 8 C:e- seen poittoaineen samepisteen ylcipuoieile. Yksikkda jaShdyte- o taan sitten 3 C/tunti toivottuun koelampotilaan, jota pide-taan ainakin 3 tuntia poittoaineen lSmpotilan stabiloimiseksi. Tankkia ravistellaan voimakkaasti iasnaoievan vahan disper-goimiseksi taydellisesti; otetaan nayte tankista ja yksi litra polttoainetta, joka on poistettu naytteenottokohdasta heti tankin jcilkeen olevalta poistolinjalta, palautetaan tankkiin. Sitten kaynnistetaan pumppu, jonka kierrosnopeus (rpm) asete-taan vastaamaan pumpun kierrosnopeutta maantienopeudelia 110 22 90351 km/h. VW Golfin tapauksessa tama on 1900 kierrosta minuutissa, vastaten moottorin nopeutta 3800 kierrosta minuutissa. Pai-neen pienenemista suodattimessa ja polttoaineen virtausno-peutta suihkupumpusta valvotaan, kunnes polttoaine loppuu, mika kestaa tyypillisesti 30-35 minuuttia.
Edellyttaen, etta polttoaineen syotto suihkuttajiin voidaan pitaa 2 ml:na/s (ylimaarainen polttoaine on noin 6,5-7 ml/s), tulos on "lapaisy". Polttoaineen syottovirran pieneneminen suihkuttajiin merkitsee "rajalinja"-tulosta, virtauksen ol-lessa 0, tulos on "epaonnistuminen".
Tyypillisesti "lapaisy"-tulos voi liittya paine eroon suodattimessa, mika voi nousta 60 kP:iin. Yleensa huomattavan osan vahaa taytyy kulkea suodattimen låpi tallaisen tuloksen saa-miseksi. "Hyvåå lapaisya" luonnehtii virtaus, jossa paineen pieneneminen suodattimessa ei nouse yli 10 kPa:n ja se on ensimmainen merkki siita, etta suurin osa vahasta on kuikenut suodattimen lapi, tuloksen oliessa erinomainen paineen pieneneminen on alle 5 kPa.
Lisaksi polttoainenaytteet otetaan "ylimHaraisesta polttoai-neesta" ja "suihkutuspolttoaineesta" ihannetapauksessa joka neijas minuutti kokeen ajan. Naitel naytteita verrataan yhdes-sa ennen koetta tankista otettujen nSytteiden kanssa diffe-rentiaalipyyhkaisykalorimetrillS suodattimen lapaisseen polttoaineen vahan osuuden toteamiseksi. Myos esikokeen polt-toaineesta otetaan naytteet ja niista valmistetut pyyhkaisy-eiektronimikroskooppi-naytteet kokeen jaikeen vahakiteiden koon ja tyypin todellisen esiintymisen vertailemiseksi.
Kaytettiin seuraavia lisaaineita: (i) Esimerkin 1 tuote 23 90351
(ii) Lisaaine A
Al on kahden etyleeni-vinyyliasetaattikopolymeerin 1:3 (pai-no/paino) seos; A3 koostuu etyleenista ja noin 38 painopro-sentista vinyyliasetaattia ja sen lukukeskimaåråinen mole-kyyiipaino on noin 1800 (VPO) ja A2 koostuu etyleenista ja noin 17 painoprosentista vinyyliasetaattia ja sen lukukeskimaarainen molekyylipaino on noin 3000 (VPO). A4 on A2:n ja A3:en 50/50-%:nen seos.
A5 koostuu polymeeristå, joka sisaitaa 13,5 painoprosenttia vinyyliasetaattia ja sen lukukeskimMaråinen molekyylipaino on 3500 (VPO).
(iii) Lisaaine B
Polyetyleeniglykoli(PEG)-estereitå ja poiyprolyleenigiykoii-(PPG) -estereita valmistettiin sekoittamalla yksi mooliosuus polyetyleeni- tai polypropyleeniglykolia yhden tai kahden mooliosuuden kanssa karbonihappoja "mono"- tai "di" -estereita vårten. Paratolueenisulfonihappoa lis&ttiin 0,5 painoprosenttia reaktiomassasta katalyyttinS. Seos kuumennettiin o 150 C:n lampotilaan sekoittaen ja tislaamalla hitaalla typpivirralla vesi pois reaktiosta. Kun reaktio on saatettu loppuun, todettuna infrapunaspektrillå, tuote kaadettiin pois sulaneena ja sen annettiin jå&htyH, jolloin saatiin vahamai-nen kiintea aine.
Polyetyleeniglykolit (PEG) ja polypropyleeniglykolit (PPG) liitetåån tavallisesti niiden molekyylipainojen yhteyteen, esim PEG 600:lla tarkoitetaan polyetyleeniglykolia, jonka keskimaarainen molekyylipaino on 600. Tata nimistoa jatketaan tassa siten, ettS PEG 600 -dibehenaatti on kahden beheeniha-pon mooliosuuden ja yhden PEG 600 -moolin reaktiotuotteena saatu esteri, joka on tassa kaytetty lisaaine B.
24 90351
(iv) Lisåaine C
Yhden ftaalihappoanhydridimoolin ja kahden dihydratun tali-amiinimoolin reaktiotuote puoliksi amidi- ja puoiiksi amiini-suolan muodostamiseksi.
(v) Lisåaine D
Etyieenin ja propyleenin kopolymeerl, joka sisåltåå 56 pai-noprosenttia etyleeniå ja jonka lukukeskimåarinen molekyy-iipaino on 60000.
(vi) Lisåaineet E
valmistettiin esteroimållå 1:1 -molaarisen styreeni- omenahapon anhydridin kopoiymeeri 2 moolilia 1:1 -molaarista seosta C H OH:ta ja C H OH:ta per mooli anhydri-12 25 14 29 diryhmiå (kåytettiin pientå alkohoiin ylimååråå, joka oli noin 5 %) kåyttåen esterointivaiheessa p-tolueenisuifonihap-poa katalyyttinå (1/10 moolla) ksyleeniliuottimessa, joiloin saatiin tuote, jonka molekyylipaino (Mn) oli 50 000 ja joka sisålsi 3 % (paino/paino) kåsittelemåtontå alkoholia.
Polymeeri E saatiin kåyttåmållå kaksi moolia C H
2 14 29 OH:ta styreenin ja omenahapon anhydridin kopolymeerin este- roimiseksi ja nåin saatiin myos tuote, jonka lukukeskimååråi- nen molekyylipaino oli 50 000 ja joka sisålsi 3,3 % (paino/- paino) vapaata alkoholia.
Nåisså lisåesimerkeisså polttoaineita kåsiteltiin lisåaineil- la, minkå jålkeen ne jååhdytettiin låmpotilaan, joka oli o 10 C alempi kuin niiden vahan esiintymislåmpotiia (WAT) ja vahakiteiden koko mitattiin elektronipyyhkåisymikrokuvasta ja polttoaineen kyky kulkea Cummins PT105 -polttoainesuodat-timen låpi mitattiin. Tulokset olivat seuraavat.
25 90351
Esimerkki 3
Kaytetyn poittoaineen ominaispiirteet: o
Samepiste -14 C
Kylman suodattimen tukkeutumis- o
piste ilman kasittelya -16 C
o
Vahan esiintymislampotila -18,6 C
o
Alkuperainen kiehumispiste 178 C
20 % 230°C
90 % 318°C
o
Lopullinen kiehumispiste 355 C
o
Vahapitoisuus -25 Ctssa 1,1 paino-%
Lisaaineyhdistelmci, joka kasitti 250 ppm kutakin esimerkin 1 tuotetta ja lisaaineita A5 ja E , lisattiin polttoaineisiin o 1 ja testattiin -25 C:n iampotilassa ja vahakoon havaittiin oievan pituudeltaan 1200 nanometria ja noin 90 painoprosent-tia vahasta lapaisi Cummins FF105-suodattimen.
Kokeen aikana vahan lapikulku osoitettiin huomioimalia paine-ero suodattimessa, mikM kohosi vain 2,2 kPa.
Esimerkki 4
Esimerkki 3 toistettiin ja vahakiteen koon havaittiin oievan 1300 nanometria ja maksimaaiinen paine-ero suodattimessa oli 3,4 kPa.
Esimerkki 5
Kaytetyn poittoaineen ominaispiirteet: o
Samepiste 0 C
Kylman suodattimen tukkeutumis- o
piste iLman kasittelya -5 C
o
Vahan esiintymislampotila -2,5 C
Alkuperainen kiehumispiste 182
°C
26 90 351
20 % 220°C
90 % 354°C
o
Lopullinen kiehumispiste 385 C
Vahapitoisuus koelampotilassa 1,6 paino-%
Lisaaineyhdistelmå, jossa oli 250 ppm kutakin esimerkin 1 tuotetta ja lisaaineita A5 ja E^, lisattiin polttoaineeseen ja vahakiteen koon havaittiin olevan 1500 nanometria ja noin 75 painoprosenttia vahasta lapaisi Bosch 145434106-suodatti- o men koelampotilassa -8,5 C. Maksimaalinen paine-ero suodat-timessa oli 6,5 kPa.
Esimerkki 6
Esimerkki 5 toistettiin, jolloin kooksi saatiin 2000 nanometria ja vahasta 50 painoprosenttia lapaisi suodattimen, jol-loin maksimaalinen paine-ero oli 35,3 kPa.
Esimerkki 7
Esimerkin 5 polttoainetta kåsiteltiin 400 ppnuila esimerkin 1 tuotetta ja 100 ppmilla Alrta, polttoaine testattiin kuten o esimerkissa 5 -8 C:een låmpotilassa, jossa vahapitoisuus oli 1,4 painoprosenttia. Vahakiteen koon havaittiin olevan 2500 nanometria ja 50 painoprosenttia vahasta lapaisi suodattimen paine-eron ollessa 67,1 kPa.
Kaytettaessa tata polttoainetta koelaitteessa paine-ero koho-si nopeasti ja koe epaonnistui. Uskomme, etta tama johtui kuten valokuvassa esitetaan siita, etta kiteet olivat iitteita, ja litteat kiteet, jotka eivat lapaise suodatinta, pyrkivat peittamaan suodattimen ohuella, lapaisemattomaila kerroksella. "Kuutiomaiset" (tai "nystyramaiset") kiteet toisaalta, mikali eivat lapaise suodattimia, keraSntyvat verrattain irtonaiseksi "kakuksi", jonka lapi polttoaine voi yha kulkea, kunnes massa tulee niin suureksi, etta suodatin tayttyy ja vahakakun koko- naispaksuus on niin suuri, etta paineen pieneneminen on jai- ieen liiailista.
27 90351
Esimerkki 8 (vertaileva)
Esimerkissa 5 kaytettya polttoainetta kasiteitiin 500 ppmslia seosta, jossa oli 4 osaa iisåainetta C ja 1 osa lisaainetta o A5, joiloin testaus suoritettiin -8 C:n lampotilassa, joiloin vahakiteen koon havaittiin olevan 6300 nanometria ja 13 painoprosenttia vahasta iapaisi suodattimen.
Tama esimerkki on yksi kaikkein parhainunista aian aikaisem-mista esimerkeista, mutta ilman kiteiden iapaisya.
Pyyhkåisyelektronimikrokuvaa vahakiteista, jotka muodostuvat esimerkkien 3-8 poittoaineessa, esittavat kuvat 3-8. Nama vaimistettiin asettamalla 56,7 g:n pulloissa olevat nSytteet kyimiin laatikoihin, joita pidettiin lampotilassa, joka oli o noin 8 c polttoaineen samepisteen ylSpuolella yhden tunnin ajan, joiloin polttoaineen lampotila stabilisoitui.
o
Laatikko ]aåhdytettiin sitten 1 C/h koeiampbtilaan, joka sitten pidettiin.
Esivaimistettu suodattimen kantaja, joka kasittSa halkaisi-jaltaan 10 mm:n sintratun renkaan, jota ymparoi 1 mm:n levyi-nen metallirengas, joka tukee 200 nanometrin hopeista kalvo-suodatinta, jota pitaa paikallaan kaksi pystysuoraa pulttia, sijoitetaan sitten tyhjoyksikkoon. Kaytetaån ainakin 30 kPa:n tyhjba ja jaahdytettya polttoainetta tiputetaan kalvolie puh-taasta tiputuspipetista, kunnes ohut holvaava polttoaineker-ros juuri peittSa kalvon. Polttoainetta tiputetaan hitaasti polttoainekerroksen sciilyttMmiseksi; noin 10-20 poittoainepi-saran jaikeen polttoainekerroksen annetaan valua alas, joi-ioin memebraanin pinnaile jaa ohut himmeM kiilloton kerros polttoaineen nrårkåå vahakakkua. Paksu vahakerros ei huuhtoudu hyvåksyttavéisti ja ohut kerros voidaan huuhtoa pois. Kerrok- 28 9 0 351 sen optimaalinen paksuus on kiteen muodon funktio, jolloin "lehtimaiset" kiteet tarvitsevat ohuempia kerroksia kuin "nystyramaiset" kiteet. On tarkeata, ettå iopuliisen kakun uikomuoto on kiilioton. "Kiiitava" kakku osoittaa yiimaarais-ta poittoainejaamaa ja kiteen "voitelua" ja se tuiee kaataa pois.
Sitten kakku pestaan muutamalla tipaiia metyylietyyiiketonia, jonka annetaan vaiua pois taydeiiisesti. Menetteiy toistetaan useita kertoja. Kun pesu on taydeilinen, metyyiietyyiiketoni håviåa hyvin nopeasti jåttåen kirkkaan kiiliottoman vaikoisen pinnan, joka muuttuu harmaaksi lisattaessa tippa metyylietyy-iiketonia.
Pesty nayte pannaan sitten kylmaan eksikkaattoriin ja pidetaan sieila, kunnes se on vaimis påallystettavaksi pyyhkaisyelekt-ronimikroskoopissa. Voi oiia tarpeen pitaa nayte jaåhdytetty-na vahan saiiyttamiseksi, jolioin se pitSisi varastoida kyi-massa iaatikossa ennen siirtoa (sopivassa naytteen kuijetus-astiassa) pyyhkaisyelektronimikroskooppiin, jotta estetaan jaakiteiden muodostuminen naytteen pinnalle.
Paaiiystamisen aikana nayte tuiee pitaa mahdoilisimman kyima-na kiteiden vahingoittumisen minimoimiseksi. Sahkokontakti mikroskoopin objektipoydan kanssa saadaan parhaiten aikaiseksi siten, etta rengasta puristetaan kiinnitysruuvilla sailidn reunaa vasten objektipoydalla, joka on suunniteltu siten, etta naytteen pinta on instrumentin polttotasolia. Voidaan myos kayttaa sahkoa johtavaa maalia.
Kun paallystaminen on suoritettu, mikrokuvat saadaan tavan-omaisesti pyyhkaisyeiektronimikroskoopilla. Mikrovalokuvat analysoidaan keskimaaråisen kidekoon maarittamiseksi kiinnit-tamalia sopivaan mikrokuvaan lapinakyva levy, jossa on 88 kohtaa merkittyna (pisteina) såånnollisen, tasaisesti ruudu-tetun, 8 rivin ja 11 sarakkeen suuruisen ruudukon leikkaus- 29 90351 pisteisiin. Suurennuksen pitaisi oila sellainen, etta vain muutamia suurimmista kiteistå koskettaa enenunan kuin yksi piste ja sopivaksi on osoittautunut 4000-8000-kertainen suu-rennus. Kide voidaan mitata jokaisessa ruudukon pisteessa, mikali piste koskettaa kidetta, jonka muoto voidaan maarittaa selvasti. "Hajonnan" mittaaminen kiteen pituuden Gaussin standardijakautumana, jossa huomioidaan Besseiin korjaus, suoritetaan myos.
Esimerkit 3-7 osoittavat, etta kaytettaessa keksinnon yhdis-teita lisaainevaimisteissa kiteet voivat lapaista suodattimen iuotettavasti ja erinomainen esiintyminen kyimassa lampoti-iassa voidaan ulottaa korkeampiin poittoaineen vahapitoisuuk-siin kuin tahan mennessa on oiiut kaytannollista ja myos lam-potiioissa, jotka ovat lisaksi poittoaineen vahan esiintymis-lampotilaa matalampia kuin tahan mennessa on ollut kaytannol-lista vålittamatta polttoainejarjestelmasta, kuten esimerkik-si moottorista kierratettavan poittoaineen kyvysta lammittaa polttoainetankista sy6tettSvåå polttoainetta, syotettavan polttoainevirran suhteesta kierrStettavaån polttoaineeseen, paasuodattimen pinta-alan suhteesta poittoaineen sybttovir-taan ja esisuodattimien ja verkkosiiviloiden koosta ja ase-masta.
Esimerkissa 1 valmistetun yhdisteen tehokkuus tislatun poittoaineen lisaaineena testattiin seuraavissa polttoaineissa, jolloin kiehumisominaisuus mitattiin ASTM-D86-testilia.
30 90351
Tislaus, ASTM-D86
Same- Vahan AlkuperMinen Lopulii- Kasittele- piste esiin- kiehumispiste nen kie- mattSman tymis- 20 50 90 humis- polttoaineen piste piste tukkeutumis- piste
Poltto- aine 1 -3,0 -5,0 180 223 336 365 -5,0
Poltto- aine 2 +3,0 +1,0 188 236 278 348 376 0
Poltto- aine 3 +5,0 0,0 228 280 310 351 374 -1
Polttoaineen 1 tulokset ohjelmoidussa jaahdytystestisså, joka o suoritettiin -12 C:een lampfitilassa, olivat seuraavat:
Kaytetty lisaaine Pienin låpåisty Saostuminen sihtikoko (mesh) C Esim. 1 A2 B A3 50* 100* 200* Vahataso % 1 - - 30 40 80 20 5 2 4 - 1 -- 80 100 200 10 5 5 4 -- 1 - 40 80 200 15 10 5 1 --- 60 120 250 10 100 100 4 1 -- 150 350 350 50 100 100 4 - 1 - 120 200 250 10 50 100 - 1 --- 40 60 - 10 10 --- 1 - 60 120 - 20 40 - 1 - 3 - 60 120 - 20 40 -- 1 4 - 80 150 - 15 15
Ei lisaainetta 30 geeli
Lisaaineen kokonaiskonsentraatio, ppm
Polttoaineen 1 lisatulokset olivat seuraavat: 31 90351
Hienoin låpåisty sihtikoko ohjelmoidussa jaahdytystestissa o (mesh) -11 C:n låmpotilassa.
Lisaaine 150 250 tehoainetta
Al 100 200 C 60 120
Esimerkki 1 200 350
Esimerkki 2 150 250 C/A2 (4/1) 100 350
Esimerkki 1/A2 (4/1) 350 350
Esimerkki 2/A2 (4/1) 200 350 C (9/1) 150 250
Esimerkki 1/B (9/1) 250 350 C/D (9/1) 150 350
Esimerkki 1/D (9/1) 350 350
Ei lisåainetta 30
Polttoaineen 3 tulokset olivat seuraavat:
Hienoin iåpSisty sihtikoko (mesh) ohjel- o moidussa jaahdytystestissa -5 C:n låmpotilassa
Lisaaine 400 ppm 600 ppm Vahataso (%)
Al 40 60 10 C 40 100 10
Esimerkki 1 80 200 100 D/C (1/4) 40 120 10 D/Esimerkki 1 (1/4) 80 250 100
Ei lisåainetta 20 geeli 32 90351
Polttoaineen 1 lisåtulokset olivat seuraavat:
Kasit- Vahan Ohjelmoitu Kylman tely- saostu- jaåhdytys suodattimen
Lisaaine Suhde maåra mistila* testi* tukkeutumis- piste 12 % (°C) A2 100 10 60 -11,0 A2 200 60 -14,0 A2 300 40 -13,5 A2 C 4,1 100 100 30 -12,0 A2 C 4,1 200 30 30 -11,0 A2 C 4,1 300 20 40 -14,0 A2 C 1,1 100 10 60 -13,5 A2 C 1,1 200 10 80 A2 C 1,1 300 15 200 -18,0 A2 C 1,4 100 10 80 9,0 A2 C 1,4 200 5 100 -18,5 A2 C 1,4 300 20 350 -18,5 A2 Esim. 1 4,1 100 20 40 -13,0 A2 Esim. 1 4,1 200 20 40 -14,5 A2 Esim. 1 4,1 300 25 40 -15,0 A2 Esim. 1 1,1 100 100 150 -17,0 A2 Esim. 1 1,1 200 100 350 -18,0 A2 Esim. 1 1,1 300 100 350 -19,5 A2 Esim. 1 1,4 100 100 350 -17,0 A2 Esim. 1 1,4 200 100 350 -19,5 A2 Esim. 1 1,4 300 100 350 -19,5
Ei liså- - - geeii 30 - 5,0 ainetta 33 90 351
Kasit- Vahan Ohjelmoitu Kylman teiy- saostu- jaahdytys suodattimen
Lisåaine Suhde maara mistila* testi* tukkeutumis- piste 12 % (C) A4 100 20 60 -14,0 A4 200 25 80 -16,0 A4 300 30 120 -16,5 A4 C 4,1 100 15 60 -15,0 A4 C 4,1 200 20 100 -16,5 A4 C 4,1 300 20 200 -17,0 A4 C 1,1 100 10 80 -11,0 A4 C 1,1 200 15 250 -17,5 A4 C 1,1 300 15 250 -20,0 A4 C 1,4 100 5 100 - 6,5 A4 C 1,4 200 10 200 -16,5 A4 C 1,4 300 10 120 -19,0 A4 Esim. 1 4,1 100 10 80 -13,0 A4 Esim. 1 4,1 200 15 100 -16,5 A4 Esim. 1 4,1 300 20 250 -18,0 A4 Esim. 1 1,1 100 10 80 -17,5 A4 Esim. 1 1,1 200 15 80 -16,0 A4 Esim. 1 1,1 300 100 150 -25,5 A4 Esim. 1 1,4 100 100 250 -19,0 A4 Esim. 1 1,4 200 100 350 -21,0 A4 Esim. 1 1,4 300 100 350 -22,5
Ei lisa- - - geeii 30 - 5,0 ainetta 34 90 351
Kasit- Vahan Ohjeimoitu Kylman tely- saostu- jaåhdytys suodattimen
Lisåaine Suhde måårå mistila* testi* tukkeutumis- piste 12 % (°C)
Al 100 20 80 -16,0
Al 200 40 120 -17,0
Al 300 40 200 -17,5
Al C 4,1 100 15 100 -15,0
Al C 4,1 200 30 200 -19,0
Al C 4,1 300 40 250 -19,5
Al C 1,1 100 10 150 -14,5
Al C 1,1 200 30 200 -19,5
Al C 1,1 300 25 250 -22,0
Al C 1,4 100 20 150 -15,0
Al C 1,4 200 100 150 -19,0
Al C 1,4 300 100 350 -20,0
Al Esim. 1 4,1 100 20 120 -14,5
Al Esim. 1 4,1 200 100 150 -19,5
Al Esim. 1 4,1 300 100 200 -24,5
Al Esim. 1 1,1 100 10 150 -18,0
Al Esim. 1 1,1 200 25 200 -24,5
Al Esim. 1 1,1 300 25 250 -25,0
Al Esim. 1 1,4 100 100 150 -18,5
Al Esim. 1 1,4 200 100 350 -20,5
Al Esim. 1 1,4 300 100 350 -24,5
Ei liså- - - geeli 30 - 5,0 a met ta o *-12 C:n iåmpotilassa 35 90351
Kasit- Vahan Ohjelmoitu Kyimån tely- saostu- jaahdytys suodattimen
Lisaaine Suhde maårå mistila* testi* tukkeutumis- piste 12 % (C) A3 100 20 80 - 9,5 A3 200 40 150 -14,0 A3 300 70 200 -19,0 A3 C 4,1 100 10 100 - 6,5 A3 C 4,1 200 20 200 -11,0 A3 C 4,1 300 25 250 -16,0 A3 C 1,1 100 5 80 - 5,0 A3 C 1,1 200 15 200 -6,5 A3 C 1,1 300 30 250 - 7,5 A3 C 1,4 100 10 40 - 4,5 A3 C 1,4 200 10 120 - 4,5 A3 C 1,4 300 15 150 - 5,5 A3 Esim. 1 4,1 100 10 100 - 6,0 A3 Esim. 1 4,1 200 20 150 - 9,5 A3 Esim. 1 4,1 300 25 200 -16,0 A3 Esim. 1 1,1 100 5 80 -5,5 A3 Esim. 1 1,1 200 20 150 - 8,0 A3 Esim. 1 1,1 300 20 120 -16,5 A3 Esim. 1 1,4 100 5 40 - 4,0 A3 Esim. 1 1,4 200 10 60 - 6,5 A3 Esim. 1 1,4 300 25 150 - 9,0
Ei iisci- - - geeli 30 - 5,0 axnetta o *-12 C:n i&mptttilassa
Polttoaineen 2 tulokset olivat seuraavat: 36 9 0 3 51 Kåsit- Vahan Ohjelmcitu Kylmån teiy- saostu- jåahdytys suodattimen
Lisåaine Suhde maarå mistila* testi* tukkeutumis- piste 12 % (°C) A2 300 25 30 -4,5 A2 500 20 40 - 9,5 A2 700 15 60 -11,0 A2 C 4,1 300 15 60 -11,0 A2 C 4,1 500 15 60 -12,0 A2 C 4,1 700 15 40 -15,0 A2 C 1,1 300 20 40 -15,0 A2 C 1,1 500 10 80 -16,0 A2 C 1,1 700 20 200 -15,5 A2 C 1,4 300 10 100 -12,5 A2 C 1,4 500 10 200 -14,0 A2 C 1,4 700 100 250 -15,0 A2 Esim. 1 4,1 300 15 40 - 7,5 A2 Esim. 1 4,1 500 15 60 -17,0 A2 Esim. 1 4,1 700 20 100 -19,0 A2 Esim. 1 1,1 300 10 80 -14,5 A2 Esim. 1 1,1 500 15 120 -18,0 A2 Esim. 1 1,1 700 20 150 -18,0 A2 Esim. 1 1,4 300 100 150 -18,0 A2 Esim. 1 1,4 500 100 350 -15,0 A2 Esim. 1 1,4 700 100 350 -20,0
Ei liså- - - geeli 30 - 5,0 ainetta *-7°C:n låmp5tilassa 37 90 351 Kåsit- Vahan Ohjelmoitu Kylman tely- saostu- jaahdytys suodattimen
Lisaaine Suhde maara mistila* testi* tukkeutumis- piste 12 % (°C) A4 300 30 100 -15,5 A4 500 35 120 -15,5 A4 700 45 120 -16,5 A4 C 4,1 300 20 100 -15,0 A4 C 4,1 500 20 120 -15,0 A4 C 4,1 700 25 150 -15,0 A4 C 1,1 300 10 100 -15,0 A4 C 1,1 500 25 150 -17,5 A4 C 1,1 700 20 200 -18,5 A4 C 1,4 300 10 120 -11,5 A4 C 1,4 500 15 200 -15,5 A4 C 1,4 700 20 250 -14,5 A4 Esim. 1 4,1 300 15 100 -17,0 A4 Esim. 1 4,1 500 25 120 -17,0 A4 Esim. 1 4,1 700 25 150 -19,5 A4 Esim. 1 1,1 300 10 120 -13,5 A4 Esim. 1 1,1 500 15 200 -19,0 A4 Esim. 1 1,1 700 20 250 -21,0 A4 Esim. 1 1,4 300 100 150 A4 Esim. 1 1,4 500 100 350 A4 Esim. 1 1,4 700 100 350 -18,5
Ei lisa- - - geeii 30 0,0 ainetta o *-7 C:n lampotilassa 38 90351 Kåsit- Vahan Ohjelmoitu Kylmån tely- saostu- jaåhdytys suodattimen
Lisaaine Suhde maåra mistiia* testi* tukkeutumis- piste 12 % (°C)
Al 300 40 120 -15,0
Al 500 40 150 -19,0
Al 700 60 200 -18,5
Al C 4,1 300 25 120 -15,0
Al C 4,1 500 30 150 -14,0
Al C 4,1 700 50 200 -17,0
Al C 1,1 300 15 120 -17,0
Al C 1,1 500 25 150 -16,0
Al C 1,1 700 25 200 -19,0
Al C 1,4 300 15 80 -13,0
Al C 1,4 500 15 120 -13,0
Al C 1,4 700 15 250 -15,0
Al Esim. 1 4,1 300 20 120 -18,0
Al Esim. 1 4,1 500 30 200 -16,5
Al Esim. 1 4,1 700 40 250 -15,0
Al Esim. 1 1,1 300 15 120 -15,5
Al Esim. 1 1,1 500 25 250 -20,0
Al Esim. 1 1,1 700 25 350 -19,5
Al Esim. 1 1,4 300 100 150 -16,5
Al Esim. 1 1,4 500 100 350 -20,0
Al Esim. 1 1,4 700 100 350 -19,0
Ei liså- - - geeli 30 0,0 ainetta o *-7 C:n lampotiiassa 39 90351 Kåsit- Vahan Ohjelmoitu Kylman tely- saostu- jåahdytys suodattimen
Lisåaine Suhde måarå mistila* testi* tukkeutumis- piste 12 % (°C) A3 300 40 100 -13,5 A3 500 40 100 A3 700 40 150 A3 C 4,1 300 30 150 -14,5 A3 C 4,1 500 40 150 -17,0 A3 C 4,1 700 50 200 -15,5 A3 C 1,1 300 30 150 - 9,5 A3 C 1,1 500 40 200 -14,5 A3 C 1,1 700 40 250 -12,5 A3 C 1,4 300 20 100 - 3,0 A3 C 1,4 500 20 120 - 7,0 A3 C 1,4 700 20 250 -12,0 A3 Esim. 1 4,1 300 40 120 -13,0 A3 Esim. 1 4,1 500 40 150 -15,0 A3 Esim. 1 4,1 700 50 200 -15,0 A3 Esim. 1 1,1 300 30 150 - 7,0 A3 Esim. 1 1,1 500 40 200 -13,5 A3 Esim. 1 1,1 700 60 250 -14,0 A3 Esim. 1 1,4 300 20 150 - 6,5 A3 Esim. 1 1,4 500 100 350 -13,5 A3 Esim. 1 1,4 700 100 350 -17,0
Ei liså- - - geeli 30 0,0 d met. t ti o *-7 C:n lampotilassa 40 90 351
Esimerkki 9
Tassa esimerkissa kSytetylla polttoaineeila oli seuraavat ominaispiirteet: (ASTM-D86) o
Alkuperainen kiehumispiste 190 C
20 % 246°C
90 % 346°C
o
Lopullinen kiehumispiste 374 C
o
Vahan esiintymislampotila -1/5 C
o
Samepiste +2,0 C
Sita kasiteltiin 1000 ppmrila seuraavien lisaaineiden tehoai-netta: (E) Lisaaineen 2 (1 osa painon mukaan) ja lisaaineen 4 (9 osaa painon mukaan) seos.
(F) Kaupallinen etyleenivinyyliasetaattikopolymeeri-lisaaine, jota markkinoi Exxon Chemicals nimelia ECA 5920.
(G) Seos, jossa on:
1 osa lisaainetta 1 1 osa lisaainetta 3 1 osa lisaainetta D 1 osa lisaainetta K
4i 90351 (H) Kaupaliinen etyleenivinyyiiasetaattikopolymeeri-lisaai-ne, jota markkinoi Amoco nimelia 2042E.
(I) Kaupaliinen etyleenivinyyiipropionaattikopolymeeri-li-saaine, jota markkinoi BASF nimelia Keroflux 5486.
(J) Ei lisaainetta (K) Reaktiotuote, jota saadaan, kun 4 moolia dihydrattuna ta- liamiinia ja 1 mooli pyromelliitin anhydridia reagoi. Reaktio o saadaan aikaan ilman liuotinta 150 C:n lampotilassa se-koitettaessa typen alla 6 tunnin ajan.
Nåiden polttoaineiden seuraavat ominaisuudet mitattiin sitten.
(i) Polttoaineen kyky lapaista dieseipolttoaineen paåsuodatin o -9 C:n lampotilassa ja vahan prosenttiosuus, joka iåpai-see suodattimen seuraavin tuloksin:
Lisaaine Epåonnistumiseen johtava aika Vahan lapaisy % E 11 minuuttia 18-30 % F 16 minuuttia 30 % G Ei epaonnistumista 90-100 % H 15 minuuttia 25 % I 12 minuuttia 25 % J 9 minuuttia 10 % (ii) Paineen pieneneminen pååsuodattimessa aikaan nåhden il-maisee vahan kulkeutumista suodattimen lapi ja tulokset esi-tetaan graafisesti kuvassa 9 seuraavin tuloksin: (iii) Vahan saostuminen polttoaineessa mitattiin jå&hdyttåmai- la 100 ml polttoainetta asteittain mittaavassa sylinterissa.
o .
Sylinteri jaahdytetaan 1 C/h lampotilasta, ]oka on edulli-o sesti 10 C enemman kuin polttoaineen samepiste, mutta ei 42 90351
O
våhempaå kuin 5 C polttoaineen samepisteen ylapuolelia, koelåmpotilaan, jota pidetaan sitten ennaita måaratty aika.
Koelampotila ja liuotusaika riippuvat polttoaineen kåytosta, so. dieseloljy tax lairanitysoi jy. On eduliista, etta koelampo- o tila on ainakin 5 C samepisteen alapuoleila ja minimaalinen liuotusaika koelampotilassa on ainakin 4 tuntia. Mieluummin o koelampotiian tulisi olla 10 C tai enemman polttoaineen samepisteen alapuoleila ja liuotusajan tulisi olla 24 tuntia tai enemman.
Liuotusjakson loppumisen jalkeen mittaussylinteri tutkitaan ja vahakiteiden saostumisen måara mitataan silmamaaraisesti vahakerroksen korkeutena sylinterin pohjan ylapuolelia (0 ml) ja ilmoitetaan prosenttiosuutena kokonaistilavuudesta (100 ml). Kirkas polttoaine voidaan nahda saostuneiden vahakiteiden ylapuolelia ja tama mittausmuoto on yleensa riittava va-han saostumisen arvioimiseksi.
Joskus polttoaine on sameata saostuneen vahakidekerroksen ylapuolelia tai vahakiteiden voidaan nahda olevan silminnåh-den tiheampia kun ne ovat sylinterin pohjan iåheilå. Tassa tapauksessa kåytetåån kvantitatiivisempaa analyysimenetelmaa. Talloin pinnalla oleva 5 % (5 ml) polttoainetta imetaan pois varovaisesti ja varastoidaan, seuraavat 45 % imetaan ja kaa-detaan pois, seuraavat 5 % imetaan pois ja varastoidaan, seuraavat 35 % imetaan ja kaadetaan pois ja lopulta pohjalla olevat 10 % kerataan vahakiteiden liuottamiseksi suoritetun låmmittamisen jalkeen. Nåitå varastoituja naytteita voidaan vastedes kutsua pinta-, keski- ja pohjakerrosnaytteiksi. On tarkeata, etta kaytettava tyhj6 naytteiden poistamiseksi on melko matala, so. 200 mm:n vedenpaine, ja etta pipetin karki asetetaan juuri polttoaineen pinnalle virtauksen valttamisek-si nesteessK, mikå saattaisi hairita vahan konsentraatiota erl kerrokslssa syLinterisse». NhytteitM lSmmitetiiSn sitten o 60 C:n lampotiiaan 15 minuutin ajan ja vahapitoisuus tutkitaan differentiaalipyyhkaisykalorimetrilla (DSC), kuten ai-kaisemmin kuvataan.
43 90351 Tåsså esimerkissM kåytettiin Mettler ΤΑ 2000B -differentiaa- lipyyhkaisykaiorimetriå. 25 ^ul:n nayte asetetaan nayteken- noon ja tunnettu palooijy vertailukennoon, sitten ne jaahdy- °,o tetaan 22 C/min 60 C:n låmpdtilasta iampotiiaan, joka on o o vahintaan 10 C, mutta mielummin 20 C vahan esiintymislam- o pdtilan yiapuolelia, sitten nayte jaShdytetaan 2 C/min.
o iampotiiaan, joka on suunniileen 20 C vahan esiintymisiam-potiian aiapuoieiia. Vertaiiuarvo taytyy saada saostumatto-masta, jaahdyttamattomasta kasiteilysta poittoaineesta. Vahan saostumismaara korreloi vahan esiintymisiampotilan kanssa (tai vahan esiintymisiampotila on = vahan esiintymislampotiia saostuneessa naytteessa - vahan esiintymislampotiia alkuperai-sessa naytteessa). Negatiiviset arvot ilmaisevat polttoaineen vahan poistoa ja positiiviset arvot ilmaisevat vahan rikastu-mista saostumalla. Vahapitoisuutta voidaan myos kayttaa saos-tumisen mittana naissa naytteissa. Tata kuvataan vahaprosent-teina tai vahaprosenttien erotuksena (Avaha-% = saostunut va-ha-% - alkuperainen vaha-%) ja jaileen negatiiviset arvot ilmaisevat polttoaineen vahan poistoa ja positiiviset arvot osoittavat vahan rikastumista saostumalla.
... . o.o
Tassa esimerkissa polttoaine jaahdytettiin 1 C/h +10 - o C:een lampotilasta -9 C:een Iampotiiaan ja liuotettiin kyi-mHssa 48 tuntia ennen testausta. Tulokset olivat seuraavat: 44 90351
Lisa- Silmåmååråinen Vahan iimestymisiampotila aine vahan saostu- Tiedot saostuneista nSytteista minen Pintak. 5 % Keskik. 5 % Pohjak. 10 % E Samea kauttaai- -10,80 -4,00 -3,15 taan
Sakeampi pohjal-ta F 50 % kirkasta -13,35 -0,80 -0,40 yiapuolella G 100 % -7,85 -7,40 -7,50 H 35 % kirkasta -13,05 -8,50 +0,50 ylåpuoleila I 65 % kirkasta yiapuolella J 100 % puoligeeli -6,20 -6,25 -6,40 (Tulokset esitetaan myos graafisesti kuvassa 10).
o
Alkuperåinen Vahan iimestymisiampotila ( C) vahan ilmestymis- (Saostuneet naytteet) lampotila Pintak. 5 % Keskik. 5 % Pohjak. 10 % (Saostumaton polttoaine) E -6,00 -4,80 +2,00 +2,85 F -5,15 -8,20 +4,35 +4,75 G -7,75 -0,10 +0,35 +0,25 H -5,00 -8,05 -3,50 +4,50 J -6,20 0,00 -0,05 -0,20 (Huomatkaa, etta vahan ilmestymisiampotiiaa voidaan alentaa merkittcivåsti kayttåmålia tehokkainta lisaainetta (G)) 45 90351
Vaha-% (Saostuneet nåytteet)
Pintakerros 5 % Keskikerros 5 % Pohjakerros 10 % E -0,7 +0,8 +0,9 F -0,8 +2,1 +2,2 G ±0,0 +0,3 +0,1 H -1,3 -0,2 +1,1 J -0,1 +0,0 +0,1 Nåmå tulokset osoittavat, ettå kun kidekoko våhenee lisåai-neiden låsnåollessa, vahakiteet saostuvat suhteellisen no-peasti. Esimerkiksi kåsittelemåttomåt polttoaineet, kun ne jååhdytetåån samepisteitåån matalampaan låmpotilaan, pyrkivåt osoittamaan våhåistå vahakiteiden saostumista, koska levymåi-set kiteet iiittyvåt toisiinsa eivåtkå pysty vajoamaan va-paasti nesteesså, joiloin muodostuu geeiimåinen rakenne, mut-ta jos virtauksen ediståjå lisåtåån, kiteet voivat muotoutua siten, ettå niiden ulkomuoto on våhemmån ievymåinen ja ne pyrkivåt muodostamaan neuiasia, joiden koko on kyituneniå mik-rometrejå ja jotka voivat vapaasti liikkua nesteesså ja saos-tua suhteellisen nopeasti. Tåmå vahakiteiden saostuminen voi aiheuttaa ongelmia varastointitankeissa ja ajoneuvojen jår-jestelmisså. Våkevoityneet vahakerrokset voivat låhteå odot-tamattomasti liikkeelle erityisesti polttoaineen måårån ol-lessa pieni tai såilion sekoittuessa (esim. ajoneuvon kaar-taessa), joiloin seurauksena voi olla suodattimen tukkeutumi-nen.
Jos vahakiteen kokoa voidaan pienentåå edelleen alle 10000 nanometrin, niin silloin vahakiteet saostuvat suhteellisen hitaasti ja vahan saostumisenestoaine voi antaa tulokseksi etuja polttoaineen esiintymisesså verrattuna polttoaineeseen, joka sisåltåå saostuneita vahakiteitå. Jos vahakiteen kokoa voidaan pienentåå noin 4000 nanometriå pienenunåksi, niin silloin vahakiteiden saostumispyrkimys melkein poistetaan polttoaineen varastoinnin aikana. Jos vahakiteiden koko piennene- 90351 46 tåan edulliseen kokoon, joka on pienempi kuin 2000 nanometriå, niin vahakiteet jåavat suspendoituneina polttoaineeseen us-seiden viikkojen ajaksi, mitå jotkut varastointijarjestelmåt vaativat ja saostumisongelmat poistetaan olennaisiita osin.
(iv) Kylman suodattimen tukkeutumispisteen esiintyminen oli seuraava:
Lisaaine Kylman suodattimen Kylman suodattimen tukkeutumispisteen tukkeutumispisteen pienenemi-o lampotila ( C) nen E -14 11 F -20 17 G -20 17 H -20 17 I -19 16 J -3 (v) Keskimåaraisen kidekoon havaittiin olevan:
Lisaaine Koko (Nanometriå) E 4400 F 10400 G 2600 H 10000 I 8400 J Ohuet levyt yli 5000

Claims (24)

47 9 0 351 Patenttivaatimukaet
1. Lisåaineen kåytt6 tislatuissa polttoaineissa, tunnettu siitå, ettå lisåaineella on seuraava yleinen kaava: A X-R1 'c' C ^Y-R2 jossa -Y-R2 on S03(‘) (+)NR33R2, -SO-O*) (+)HNR23R2f - so3 (*) (+) h2nr3r2 , - so3 ('5 (+) h3nr2 , -S02NR3R2 tai -S03R2, -X-R1 on -Y-R2 tai -CONR3R1, -C02(') (+)nr33r1, -co2(') (+)hnr23r1, -C02(') <+)h2nr3r1, -co2(') (+)h3nr1, -r4-coor1, -nr3cor1, -r4or1, -r4ocor1, -r4r1/ -N(COR3)R1 tai z(_) (+)nr33r1, -Z(_) on SO·^"* tai -C02(_), R1 ja R2 ovat alkyyli, alkoksialkyyli tai polyalkoksialkyyli, joka sisåltåå ainakin 10 hiiliatomia pååketjussa; R3 on hydrokarbyyli ja kaikki R3:t voivat olla joko samanlai-sia tai erilaisia ja R4 ei ole mikåån tai se on C1-C5-alky-leeni ja kaavassa A \ C c s hiili-hiilisidos (C-C) on joko a) etyleenisesti tyydytt&nåtdn, jolloin A ja B voivat olla alkyyli- tai alkenyyliryhmiå tai substituoituja hydrokarbyy-liryhmiå, tai 48 90351 b) osa syklistå rakennetta, joka voi olla aromaattinen, mo-niytiminen aromaattinen tai sykloalifaattinen.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kåytto, tunnettu siitå, ettå ryhmåt R1, R2 ja R3 ovat hydrokarbyyliryhmiå.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kåytto, tunnettu siitå, ettå ryhmåt R1, R2 ja R3 ovat suoraketjuisia alkyyliryhmiå, jotka sisåltåvåt våhintåån 10 hiiliatomia.
4. Minkå tahansa patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kåytto, tunnettu siitå, ettå se tapahtuu yhdesså muiden tislattujen polttoaineiden lisåaineiden kanssa.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kåytto, tunnettu siitå, ettå yksi muista polttoaineen lisåaineista on etyleenin ja etyleenisesti tyydyttåmåttomån esterin kopolymeeri.
6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen kåytto, tunnettu siitå, ettå yksi muista polttoaineen lisåaineista on styree-nin ja maleiinihapon anhydridin esteroity kopolymeeri.
7. Patenttivaatimusten 4-6 mukainen kåytt6, tunnettu siitå, ettå yksi muista polttoaineen lisåaineista on olefii-nikopolymeeri.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kåyttd, tunnettu siitå, ettå olefiinikopolymeeri on etyleenin ja C3-C6-olefiinin kopolymeeri .
9. Tislattu polttoaine, joka kiehuu 120-500°C:n låmpoti-lassa, tunnettu siitå, ettå polttoaine sisåltåå 0,001-0,5 painoprosenttia patenttivaatimuksessa 1 mååriteltyå lisåai-netta.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tislattu polttoaine, tunnettu siitå, ettå ryhmåt R1, R2 ja R3 ovat hydrokarbyyliryhmiå . iliV « 90351
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen tislattu polttoaine, tunnet tu siitå, ettå ryhmåt R1, R2 ja R3 ovat suoraket juisia alkyyliryhmiå, jotka sisåltåvåt våhintåån 10 hiiliatomia.
12. Minkå tahansa patenttivaatimuksen 9-11 mukainen tislattu polttoaine, tunnettu siitå, ettå polttoaine sisåltåå mai-nittua lisåainetta yhdesså toisten tislatun polttoaineen lisåaineiden kanssa.
13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tislattu polttoaine, tunnettu siitå, ettå yksi muista polttoaineen lisåaineista on etyleenin ja etyleenisesti tyydyttåmåttomån esterin kopo-lymeeri.
14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen tislattu polttoaine, tunnettu siitå, ettå yksi muista polttoaineen lisåaineista on esteroity styreenin ja maleiinihapon anhydridin kopolymeeri.
15. Minkå tahansa patenttivaatimuksen 12-14 mukainen tislattu polttoaine, tunnettu siitå, ettå yksi muista polttoaineen lisåaineista on olefiinikopolymeeri.
16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen tislattu polttoaine, tunnettu siitå, ettå olefiinikopolymeeri on etyleenin ja C3-Cg-olefiinin kopolymeeri.
17. Polttoaineen lisåainetiiviste, tunnettu siitå, ettå se kåsittåå liuoksen, joka sisåltåå 3-75 painoprosenttia patenttivaatimuksen 1 mukaista lisåainetta.
18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen lisåainetiiviste, tunnettu siitå, ettå ryhmåt R1, R2 ja R3 ovat suoraket juisia alkyyliryhmiå, jotka sisåltåvåt våhintåån 10 hiiliatomia.
19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen lisåainetiiviste, tunnettu siitå, ettå ryhmåt R1, R2 ja R3 ovat suoraket juisia alkyyliryhmiå, jotka sisåltåvåt våhintåån 10 hiiliatomia. 50 90351
20. Minkå tahansa patenttivaatimuksen 17-19 mukainen liså-ainetiiviste, tunnettu siitå, ettå se sisåltåå mainittua lisåainetta yhdesså toisten tislatun polttoaineen lisåainei-den kanssa.
21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen lisåainetiiviste, tun-nettu siitå, ettå yksi muista polttoaineen lisåaineista on etyleenin ja etyleenisesti tyydyttåmåttdmån esterin kopoly-meeri.
22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen lisåainetiiviste, tun-nettu siitå, ettå yksi muista polttoaineen lisåaineista on esterSity styreenin ja maleiinihapon anhydridin kopolymeeri.
23. Minkå tahansa patenttivaatimuksen 20-22 mukainen lisåainetiiviste, tunnettu siitå, ettå yksi muista polttoaineen liåaineista on olefiinikopolymeeri.
24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen lisåainetiiviste, tunnettu siitå, ettå olefiinikopolymeeri on etyleenin ja C3-C6-olefiinin kopolymeeri.
FI874184A 1986-09-24 1987-09-24 Tislatun polttoaineen lisäaine FI90351C (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
GB8622959 1986-09-24
GB8622959A GB2197862B (en) 1986-09-24 1986-09-24 Sulphonate derivatives and their use as fuel additives
GB878719423A GB8719423D0 (en) 1986-09-24 1987-08-17 Middle distillate compositions
GB8719423 1987-08-17

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI874184A0 FI874184A0 (fi) 1987-09-24
FI874184A FI874184A (fi) 1988-03-25
FI90351B FI90351B (fi) 1993-10-15
FI90351C true FI90351C (fi) 1994-01-25

Family

ID=26291325

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI874184A FI90351C (fi) 1986-09-24 1987-09-24 Tislatun polttoaineen lisäaine

Country Status (17)

Country Link
EP (1) EP0261957B1 (fi)
JP (1) JPH0822843B2 (fi)
CN (2) CN1022046C (fi)
AT (1) ATE145003T1 (fi)
AU (1) AU614938B2 (fi)
BR (1) BR8704928A (fi)
CA (1) CA1329624C (fi)
DD (1) DD282705B5 (fi)
DE (2) DE3777303D1 (fi)
DK (1) DK169286B1 (fi)
ES (1) ES2036580T3 (fi)
FI (1) FI90351C (fi)
GR (1) GR3004361T3 (fi)
IN (1) IN184481B (fi)
LV (1) LV10966B (fi)
NO (1) NO167089C (fi)
PL (2) PL160449B1 (fi)

Families Citing this family (90)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
IN172275B (fi) * 1986-09-24 1993-05-29 Exxon Chemical Patents Inc
EP0525040B1 (en) * 1990-04-19 1996-06-19 Exxon Chemical Patents Inc. Additives for distillate fuels and distillate fuels containing them
GB9008811D0 (en) * 1990-04-19 1990-06-13 Exxon Chemical Patents Inc Chemical compositions and their use as fuel additives
DE4036225A1 (de) * 1990-11-14 1992-05-21 Basf Ag Erdoelmitteldestillate mit verbesserten fliesseigenschaften in der kaelte
GB9104138D0 (en) * 1991-02-27 1991-04-17 Exxon Chemical Patents Inc Polymeric additives
FR2682684A1 (fr) * 1991-10-22 1993-04-23 Rouet Jean Procede de traitement des hydrocarbures paraffiniques.
US6078294A (en) * 1996-03-01 2000-06-20 Toyota Jidosha Kabushiki Kaisha Antenna device for vehicles
GB9610363D0 (en) 1996-05-17 1996-07-24 Ethyl Petroleum Additives Ltd Fuel additives and compositions
GB9725581D0 (en) 1997-12-03 1998-02-04 Exxon Chemical Patents Inc Additives and oil compositions
GB9725579D0 (en) 1997-12-03 1998-02-04 Exxon Chemical Patents Inc Additives and oil compositions
DE10356595A1 (de) 2003-12-04 2005-06-30 Basf Ag Brennstoffölzusammensetzungen mit verbesserten Kaltfließeigenschaften
EP1746146A1 (de) 2005-07-22 2007-01-24 Basf Aktiengesellschaft Copolymere auf Basis von Olefinen und Estern von ethylenisch ungesättigten Carbonsäuren zur Erniedrigung des CP-Werts von Brennstoffölen und Schmierstoffen
EP1746147B1 (de) 2005-07-22 2016-02-24 Basf Se Copolymere auf Basis von Olefinen und Estern von ethylenisch ungesättigten Carbonsäuren zur Erniedrigung des CP-Werts von Brennstoffölen und Schmierstoffen
EP1923454A1 (de) 2006-11-17 2008-05-21 Basf Se Kaltfliessverbesserer
EP2025737A1 (en) 2007-08-01 2009-02-18 Afton Chemical Corporation Environmentally-friendly fuel compositions
DE102010001408A1 (de) 2009-02-06 2010-08-12 Basf Se Verwendung von Ketonen als Kraftstoffzusatz zur Verringerung des Kraftstoffverbrauches von Dieselmotoren
RU2508394C2 (ru) 2009-04-07 2014-02-27 Басф Се Смесь из полярных маслорастворимых соединений азота и маслорастворимых алифатических соединений для понижения температуры помутнения в среднедистиллятных топливах
FR2947558B1 (fr) 2009-07-03 2011-08-19 Total Raffinage Marketing Terpolymere et ethylene/acetate de vinyle/esters insatures comme additif ameliorant la tenue a froid des hydrocarbures liquides comme les distillats moyens et les carburants ou combustibles
DE102010039039A1 (de) 2009-08-24 2011-03-03 Basf Se Verwendung von organischen Verbindungen als Kraftstoffzusatz zur Verringerung des Kraftstoffverbrauchs von Dieselmotoren
US8790426B2 (en) 2010-04-27 2014-07-29 Basf Se Quaternized terpolymer
KR20130060205A (ko) 2010-04-27 2013-06-07 바스프 에스이 4급화 삼원중합체
US8911516B2 (en) 2010-06-25 2014-12-16 Basf Se Quaternized copolymer
AU2011269024A1 (en) 2010-06-25 2013-01-10 Basf Se Quaternized copolymer
CA2804322C (en) 2010-07-06 2020-02-11 Basf Se Acid-free quaternised nitrogen compounds and use thereof as additives in fuels and lubricants
EP2540808A1 (de) 2011-06-28 2013-01-02 Basf Se Quaternisierte Stickstoffverbindungen und deren Verwendung als Additive in Kraft- und Schmierstoffen
US20130133243A1 (en) 2011-06-28 2013-05-30 Basf Se Quaternized nitrogen compounds and use thereof as additives in fuels and lubricants
EP2589647A1 (de) 2011-11-04 2013-05-08 Basf Se Quaternisierte Polyetheramine und deren Verwendung als Additive in Kraft- und Schmierstoffen
EP2604674A1 (de) 2011-12-12 2013-06-19 Basf Se Verwendung quaternisierter Alkylamine als Additive in Kraft- und Schmierstoffen
US9062266B2 (en) 2012-02-10 2015-06-23 Basf Se Imidazolium salts as additives for fuels
ES2711361T3 (es) 2012-02-10 2019-05-03 Basf Se Sales de imidazolio como aditivos para carburantes y combustibles
EP2823024A1 (de) 2012-03-07 2015-01-14 Basf Se VERWENDUNG VON SUBSTITUIERTEN HARNSTOFFEN ODER URETHANEN ZUR WEITEREN VERBESSERUNG DER KALTFLIEßEIGENSCHAFTEN VON MINERALÖLEN UND ROHÖLEN
CA2865869A1 (en) 2012-03-07 2013-09-12 Basf Se Use of substituted ureas or urethanes for improvement of the use properties of mineral and synthetic nonaqueous industrial fluids
US9458401B2 (en) 2012-03-07 2016-10-04 Basf Se Use of substituted ureas or urethanes for improvement of the use properties of mineral and synthetic nonaqueous industrial fluids
CA2889031A1 (en) 2012-10-23 2014-05-01 Basf Se Quaternized ammonium salts of hydrocarbyl epoxides and use thereof as additives in fuels and lubricants
FR3000101B1 (fr) 2012-12-21 2016-04-01 Total Raffinage Marketing Composition gelifiee de carburant ou combustible hydrocarbone et procede de preparation d'une telle composition
FR3000102B1 (fr) 2012-12-21 2015-04-10 Total Raffinage Marketing Utilisation d'un compose viscosifiant pour ameliorer la stabilite au stockage d'un carburant ou combustible hydrocarbone liquide
AU2014276831B2 (en) 2013-06-07 2017-06-08 Basf Se Use of nitrogen compounds quaternised with alkylene oxide and hydrocarbyl-substituted polycarboxylic acid as additives in fuels and lubricants
EP2811007A1 (de) 2013-06-07 2014-12-10 Basf Se Verwendung mit Alkylenoxid und Hydrocarbyl-substituierter Polycarbonsäure quaternisierter Alkylamine als Additive in Kraft- und Schmierstoffen
PL3046999T3 (pl) 2013-09-20 2019-07-31 Basf Se Zastosowanie specjalnych pochodnych czwartorzędowanych związków azotowych jako dodatków w paliwach silnikowych
WO2015114053A1 (de) 2014-01-29 2015-08-06 Basf Se Korrosionsinhibitoren für kraft- und schmierstoffe
CN109486539B (zh) 2014-01-29 2020-12-04 巴斯夫欧洲公司 用于燃料和润滑剂的多羧酸基添加剂
FR3021663B1 (fr) 2014-05-28 2016-07-01 Total Marketing Services Composition gelifiee de carburant ou combustible hydrocarbone liquide et procede de preparation d'une telle composition
BR112016027984A2 (pt) 2014-05-30 2020-12-15 Lubrizol Corp Imida de baixo peso molecular contendo sais de amônio quaternário
EP3149129B1 (en) 2014-05-30 2019-03-06 The Lubrizol Corporation Verwendung von imidazole containing quaternary ammonium salts
WO2015184247A1 (en) 2014-05-30 2015-12-03 The Lubrizol Corporation High molecular weight imide containing quaternary ammonium salts
EP3536766B1 (en) 2014-05-30 2020-12-09 The Lubrizol Corporation Epoxide quaternized quaternary ammonium salts
EP3149123A2 (en) 2014-05-30 2017-04-05 The Lubrizol Corporation Coupled quaternary ammonium salts
BR112016028067A2 (pt) 2014-05-30 2017-08-22 Lubrizol Corp Amida/éster de alto peso molecular contendo sais de amônio quaternário
SG11201609885XA (en) 2014-05-30 2016-12-29 Lubrizol Corp Branched amine containing quaternary ammonium salts
AU2015267144B2 (en) 2014-05-30 2019-06-13 The Lubrizol Corporation Low molecular weight amide/ester containing quaternary ammonium salts
WO2016083090A1 (de) 2014-11-25 2016-06-02 Basf Se Korrosionsinhibitoren für kraft- und schmierstoffe
EP3056526A1 (fr) 2015-02-11 2016-08-17 Total Marketing Services Copolymeres a blocs et leur utilisation pour ameliorer les proprietes a froid de carburants ou combustibles
EP3056527A1 (fr) 2015-02-11 2016-08-17 Total Marketing Services Copolymeres a blocs et leur utilisation pour ameliorer les proprietes a froid de carburants ou combustibles
EP3322775B1 (de) 2015-07-16 2021-10-27 Basf Se Verwendung von copolymeren in direkteinspritzenden verbrennungsmotoren
DE212016000150U1 (de) 2015-07-24 2018-03-16 Basf Se Korrosionsinhibitoren für Kraft- und Schmierstoffe
EP3383979A1 (en) 2015-12-02 2018-10-10 The Lubrizol Corporation Ultra-low molecular weight imide containing quaternary ammonium salts having short hydrocarbon tails
AU2016362476B2 (en) 2015-12-02 2020-07-30 The Lubrizol Corporation Ultra-low molecular weight amide/ester containing quaternary ammonium salts having short hydrocarbon tails
US11078418B2 (en) 2016-07-05 2021-08-03 Basf Se Corrosion inhibitors for fuels and lubricants
EP3481922B1 (de) 2016-07-05 2020-12-30 Basf Se Korrosionsinhibitoren für kraft- und schmierstoffe
WO2018007445A1 (de) 2016-07-07 2018-01-11 Basf Se Korrosionsinhibitoren für kraft- und schmierstoffe
WO2018007486A1 (de) 2016-07-07 2018-01-11 Basf Se Polymere als additive für kraft und schmierstoffe
WO2018007375A1 (de) 2016-07-07 2018-01-11 Basf Se Copolymere als additive für kraft- und schmierstoffe
FR3054224B1 (fr) 2016-07-21 2020-01-31 Total Marketing Services Copolymere et son utilisation comme additif detergent pour carburant
FR3054225B1 (fr) 2016-07-21 2019-12-27 Total Marketing Services Copolymere utilisable comme additif detergent pour carburant
FR3054223A1 (fr) 2016-07-21 2018-01-26 Total Marketing Services Copolymere et son utilisation comme additif detergent pour carburant
FR3054240B1 (fr) 2016-07-21 2018-08-17 Total Marketing Services Utilisation de copolymeres pour ameliorer les proprietes a froid de carburants ou combustibles
WO2018073544A1 (fr) 2016-10-21 2018-04-26 Total Marketing Services Combinaison d'additifs pour carburant
US10947467B2 (en) 2016-12-15 2021-03-16 Basf Se Polymers as additives for fuels
WO2018114348A1 (de) 2016-12-19 2018-06-28 Basf Se Additive zur verbesserung der thermischen stabilität von kraftstoffen
EP3609990B1 (de) 2017-04-13 2021-10-27 Basf Se Polymere als additive für kraft- und schmierstoffe
FR3071850B1 (fr) 2017-10-02 2020-06-12 Total Marketing Services Composition d’additifs pour carburant
FR3072095B1 (fr) 2017-10-06 2020-10-09 Total Marketing Services Composition d'additifs pour carburant
FR3073522B1 (fr) 2017-11-10 2019-12-13 Total Marketing Services Nouveau copolymere et son utilisation comme additif pour carburant
FR3075813B1 (fr) 2017-12-21 2021-06-18 Total Marketing Services Utilisation de polymeres reticules pour ameliorer les proprietes a froid de carburants ou combustibles
FR3083799B1 (fr) 2018-07-16 2021-03-05 Total Marketing Services Additifs pour carburant, de type sucre-amide
FR3085384B1 (fr) 2018-08-28 2021-05-28 Total Marketing Services Utilisation de copolymeres specifiques pour ameliorer les proprietes a froid de carburants ou combustibles
FR3085383B1 (fr) 2018-08-28 2020-07-31 Total Marketing Services Composition d'additifs comprenant au moins un copolymere, un additif fluidifiant a froid et un additif anti-sedimentation
FR3087788B1 (fr) 2018-10-24 2021-06-25 Total Marketing Services Association d'additifs pour carburant
EP3887488B1 (en) 2018-11-30 2023-01-04 TotalEnergies OneTech Quaternary fatty amidoamine compound for use as an additive for fuel
FR3091539B1 (fr) 2019-01-04 2021-10-01 Total Marketing Services Utilisation de copolymères spécifiques pour abaisser la température limite de filtrabilité de carburants ou combustibles
US20220306960A1 (en) 2019-06-26 2022-09-29 Basf Se New Additive Packages for Gasoline Fuels
FR3101882B1 (fr) 2019-10-14 2022-03-18 Total Marketing Services Utilisation de polymères cationiques particuliers comme additifs pour carburants et combustibles
FR3103493B1 (fr) 2019-11-25 2021-12-10 Total Marketing Services Additif de lubrifiance pour carburant
FR3103815B1 (fr) 2019-11-29 2021-12-17 Total Marketing Services Utilisation de diols comme additifs de détergence
FR3103812B1 (fr) 2019-11-29 2023-04-07 Total Marketing Services Utilisation de composés alkyl phénol comme additifs de détergence
EP3913035A1 (en) 2020-05-20 2021-11-24 Basf Se Novel compositions for reducing crystallization of paraffin crystals in fuels
FR3110913B1 (fr) 2020-05-29 2023-12-22 Total Marketing Services Composition d’additifs pour carburant moteur
EP3940043B1 (de) 2020-07-14 2023-08-09 Basf Se Korrosionsinhibitoren für kraft- und schmierstoffe
FR3125298A1 (fr) 2021-07-19 2023-01-20 Totalenergies Marketing Services Utilisation d’une composition d’additifs pour réduire les émissions des véhicules Diesel
WO2024030591A1 (en) 2022-08-05 2024-02-08 The Lubrizol Corporation Processes for producing reaction products including quaternary ammonium salts

Family Cites Families (5)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2683736A (en) * 1952-09-19 1954-07-13 Monsanto Chemicals Amine salts of the tridecyl esters of sulfobenzoic acid
US2860040A (en) * 1955-05-25 1958-11-11 Exxon Research Engineering Co Petroleum distillate fuels
US3481939A (en) * 1965-03-15 1969-12-02 Eastman Kodak Co Tertiaryaminocyclobutanes with electronegative substituents
GB1301828A (fi) * 1970-06-04 1973-01-04
US4402708A (en) * 1980-11-18 1983-09-06 Exxon Research & Engineering Co. Dialkyl amine derivatives of phthalic acid

Also Published As

Publication number Publication date
ATE145003T1 (de) 1996-11-15
CN87106508A (zh) 1988-11-16
DE3751948D1 (de) 1996-12-12
DE3751948T2 (de) 1997-03-20
EP0261957B1 (en) 1992-03-11
DK169286B1 (da) 1994-10-03
CN1070187A (zh) 1993-03-24
LV10966A (lv) 1995-12-20
FI90351B (fi) 1993-10-15
AU614938B2 (en) 1991-09-19
JPH0822843B2 (ja) 1996-03-06
DK502687A (da) 1988-03-25
PL156745B1 (pl) 1992-04-30
NO167089B (no) 1991-06-24
AU7888087A (en) 1988-03-31
FI874184A0 (fi) 1987-09-24
EP0261957A2 (en) 1988-03-30
DD282705B5 (de) 1994-09-01
DK502687D0 (da) 1987-09-24
PL267894A1 (en) 1988-08-18
NO874001L (no) 1988-03-25
NO167089C (no) 1991-10-02
JPS63170349A (ja) 1988-07-14
PL160449B1 (pl) 1993-03-31
ES2036580T3 (es) 1993-06-01
LV10966B (en) 1996-10-20
CN1028637C (zh) 1995-05-31
CN1022046C (zh) 1993-09-08
BR8704928A (pt) 1988-05-17
NO874001D0 (no) 1987-09-24
FI874184A (fi) 1988-03-25
EP0261957A3 (en) 1989-08-30
CA1329624C (en) 1994-05-17
DE3777303D1 (de) 1992-04-16
IN184481B (fi) 2000-08-26
GR3004361T3 (fi) 1993-03-31

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI90351C (fi) Tislatun polttoaineen lisäaine
FI91776C (fi) Polttoaineseokset
JP2828774B2 (ja) 化学組成物及び燃料添加剤としてのそれらの使用
US5814110A (en) Chemical compositions and use as fuel additives
KR960000760B1 (ko) 연료부가제로서의 화학적 조성물 및 이의 용도
US5425789A (en) Chemical compositions and their use as fuel additives
FI90348C (fi) Parannettuja polttoaineiden lisäaineita
EP0261958A2 (en) Middle distillate compositions with reduced wax crystal size
KR950005772B1 (ko) 연료·부가제로서의 신규 화합물 및 이의 용도
FI90349C (fi) Välitislekoostumus, jonka vahakiteiden kokoa on pienennetty
KR100294810B1 (ko) 아미노 알킬렌 카르복실산의 반응 생성물 및 이것을함유하는광유중간증류액
KR950005689B1 (ko) 감소된 왁스 결정 크기의 중간 유출 조성물
NL8720511A (nl) Middendestillaat-composities met verminderde waskristalgrootte.
GB2197878A (en) Middle distillate compositions with reduced wax crystal size
GB2197877A (en) Additives for wax containing distillated fuel

Legal Events

Date Code Title Description
BB Publication of examined application
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: EXXON CHEMICAL PATENTS INC.