FI90348C - Parannettuja polttoaineiden lisäaineita - Google Patents

Parannettuja polttoaineiden lisäaineita Download PDF

Info

Publication number
FI90348C
FI90348C FI874185A FI874185A FI90348C FI 90348 C FI90348 C FI 90348C FI 874185 A FI874185 A FI 874185A FI 874185 A FI874185 A FI 874185A FI 90348 C FI90348 C FI 90348C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
fuel
wax
additive
crystals
filter
Prior art date
Application number
FI874185A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI90348B (fi
FI874185A (fi
FI874185A0 (fi
Inventor
Kenneth Lewtas
Original Assignee
Exxon Chemical Patents Inc
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Priority claimed from GB08622960A external-priority patent/GB2197877A/en
Priority claimed from GB878719423A external-priority patent/GB8719423D0/en
Application filed by Exxon Chemical Patents Inc filed Critical Exxon Chemical Patents Inc
Publication of FI874185A0 publication Critical patent/FI874185A0/fi
Publication of FI874185A publication Critical patent/FI874185A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI90348B publication Critical patent/FI90348B/fi
Publication of FI90348C publication Critical patent/FI90348C/fi

Links

Classifications

    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/24—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07C—ACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C309/00—Sulfonic acids; Halides, esters, or anhydrides thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07C—ACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C211/00—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton
    • C07C211/01—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton having amino groups bound to acyclic carbon atoms
    • C07C211/02—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton having amino groups bound to acyclic carbon atoms of an acyclic saturated carbon skeleton
    • C07C211/03—Monoamines
    • C07C211/07—Monoamines containing one, two or three alkyl groups, each having the same number of carbon atoms in excess of three
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07C—ACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C211/00—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton
    • C07C211/01—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton having amino groups bound to acyclic carbon atoms
    • C07C211/02—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton having amino groups bound to acyclic carbon atoms of an acyclic saturated carbon skeleton
    • C07C211/03—Monoamines
    • C07C211/08—Monoamines containing alkyl groups having a different number of carbon atoms
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07C—ACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C309/00—Sulfonic acids; Halides, esters, or anhydrides thereof
    • C07C309/01—Sulfonic acids
    • C07C309/28—Sulfonic acids having sulfo groups bound to carbon atoms of six-membered aromatic rings of a carbon skeleton
    • C07C309/57—Sulfonic acids having sulfo groups bound to carbon atoms of six-membered aromatic rings of a carbon skeleton containing carboxyl groups bound to the carbon skeleton
    • C07C309/58—Carboxylic acid groups or esters thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07C—ACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C309/00—Sulfonic acids; Halides, esters, or anhydrides thereof
    • C07C309/01—Sulfonic acids
    • C07C309/28—Sulfonic acids having sulfo groups bound to carbon atoms of six-membered aromatic rings of a carbon skeleton
    • C07C309/57—Sulfonic acids having sulfo groups bound to carbon atoms of six-membered aromatic rings of a carbon skeleton containing carboxyl groups bound to the carbon skeleton
    • C07C309/59—Nitrogen analogues of carboxyl groups
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/143—Organic compounds mixtures of organic macromolecular compounds with organic non-macromolecular compounds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/24—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium
    • C10L1/2431—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium sulfur bond to oxygen, e.g. sulfones, sulfoxides
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/24—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium
    • C10L1/2431—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium sulfur bond to oxygen, e.g. sulfones, sulfoxides
    • C10L1/2437—Sulfonic acids; Derivatives thereof, e.g. sulfonamides, sulfosuccinic acid esters
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/24—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium
    • C10L1/2443—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium heterocyclic compounds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L10/00—Use of additives to fuels or fires for particular purposes
    • C10L10/14—Use of additives to fuels or fires for particular purposes for improving low temperature properties
    • C10L10/16—Pour-point depressants
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/146—Macromolecular compounds according to different macromolecular groups, mixtures thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/16—Hydrocarbons
    • C10L1/1625—Hydrocarbons macromolecular compounds
    • C10L1/1633—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/16—Hydrocarbons
    • C10L1/1625—Hydrocarbons macromolecular compounds
    • C10L1/1633—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds
    • C10L1/1641—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds from compounds containing aliphatic monomers
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/16—Hydrocarbons
    • C10L1/1625—Hydrocarbons macromolecular compounds
    • C10L1/1633—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds
    • C10L1/165—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds from compounds containing aromatic monomers
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/16—Hydrocarbons
    • C10L1/1625—Hydrocarbons macromolecular compounds
    • C10L1/1633—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds
    • C10L1/1658—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds from compounds containing conjugated dienes
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/188—Carboxylic acids; metal salts thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/188—Carboxylic acids; metal salts thereof
    • C10L1/1881—Carboxylic acids; metal salts thereof carboxylic group attached to an aliphatic carbon atom
    • C10L1/1883—Carboxylic acids; metal salts thereof carboxylic group attached to an aliphatic carbon atom polycarboxylic acid
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/188—Carboxylic acids; metal salts thereof
    • C10L1/189—Carboxylic acids; metal salts thereof having at least one carboxyl group bound to an aromatic carbon atom
    • C10L1/1895—Carboxylic acids; metal salts thereof having at least one carboxyl group bound to an aromatic carbon atom polycarboxylic acid
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/192—Macromolecular compounds
    • C10L1/195—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/192—Macromolecular compounds
    • C10L1/195—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • C10L1/196—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and a carboxyl group or salts, anhydrides or esters thereof homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals each having one carbon bond to carbon double bond, and at least one being terminated by a carboxyl radical or of salts, anhydrides or esters thereof
    • C10L1/1963—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and a carboxyl group or salts, anhydrides or esters thereof homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals each having one carbon bond to carbon double bond, and at least one being terminated by a carboxyl radical or of salts, anhydrides or esters thereof mono-carboxylic
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/192—Macromolecular compounds
    • C10L1/195—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • C10L1/196—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and a carboxyl group or salts, anhydrides or esters thereof homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals each having one carbon bond to carbon double bond, and at least one being terminated by a carboxyl radical or of salts, anhydrides or esters thereof
    • C10L1/1966—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and a carboxyl group or salts, anhydrides or esters thereof homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals each having one carbon bond to carbon double bond, and at least one being terminated by a carboxyl radical or of salts, anhydrides or esters thereof poly-carboxylic
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/192—Macromolecular compounds
    • C10L1/195—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • C10L1/197—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and an acyloxy group of a saturated carboxylic or carbonic acid
    • C10L1/1973—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and an acyloxy group of a saturated carboxylic or carbonic acid mono-carboxylic
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/192—Macromolecular compounds
    • C10L1/198—Macromolecular compounds obtained otherwise than by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals, each having only one carbon to carbon double bond, and at least one being terminated by an acyloxy radical of a saturated carboxylic acid, of carbonic acid
    • C10L1/1985—Macromolecular compounds obtained otherwise than by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals, each having only one carbon to carbon double bond, and at least one being terminated by an acyloxy radical of a saturated carboxylic acid, of carbonic acid polyethers, e.g. di- polygylcols and derivatives; ethers - esters
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/192—Macromolecular compounds
    • C10L1/198—Macromolecular compounds obtained otherwise than by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals, each having only one carbon to carbon double bond, and at least one being terminated by an acyloxy radical of a saturated carboxylic acid, of carbonic acid
    • C10L1/1985—Macromolecular compounds obtained otherwise than by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals, each having only one carbon to carbon double bond, and at least one being terminated by an acyloxy radical of a saturated carboxylic acid, of carbonic acid polyethers, e.g. di- polygylcols and derivatives; ethers - esters
    • C10L1/1986—Macromolecular compounds obtained otherwise than by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals, each having only one carbon to carbon double bond, and at least one being terminated by an acyloxy radical of a saturated carboxylic acid, of carbonic acid polyethers, e.g. di- polygylcols and derivatives; ethers - esters complex polyesters
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/22—Organic compounds containing nitrogen
    • C10L1/222—Organic compounds containing nitrogen containing at least one carbon-to-nitrogen single bond
    • C10L1/2222—(cyclo)aliphatic amines; polyamines (no macromolecular substituent 30C); quaternair ammonium compounds; carbamates
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/22—Organic compounds containing nitrogen
    • C10L1/222—Organic compounds containing nitrogen containing at least one carbon-to-nitrogen single bond
    • C10L1/224—Amides; Imides carboxylic acid amides, imides
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/22—Organic compounds containing nitrogen
    • C10L1/234—Macromolecular compounds
    • C10L1/236—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derivatives thereof

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Combustion & Propulsion (AREA)
  • Liquid Carbonaceous Fuels (AREA)
  • Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)
  • Solid Fuels And Fuel-Associated Substances (AREA)
  • Production Of Liquid Hydrocarbon Mixture For Refining Petroleum (AREA)
  • Heterocyclic Compounds Containing Sulfur Atoms (AREA)
  • Indole Compounds (AREA)
  • Fats And Perfumes (AREA)

Description

1 90348
Parannettuja polttoaineiden lisåaineita
Parafiinivahaa sisåltåvillå mineraalioljyillå, kuten tisle-polttoaineilla, joita kåytetåån diesel-polttoaineena ja låmmi-tysoljynå, on luonteenomaisena piirteenå muuttuminen våhemmån juokseviksi, kun oljyn låmpotila laskee. Tåmå juoksevuuden menetys johtuu vahan kiteytymisestå levymåisiksi kiteiksi, jotka lopulta muodostavat sienimåisen massan, joka sulkee oljyn si-såånså, låmpotilan, jossa vahakiteitå alkaa muodostua, ollessa tunnettu samenemispisteenå, ja låmpotilan, jossa vaha eståå 51-jyå valumasta, ollessa tunnettu jåhmettymispisteenå.
Jo pitkåån on tiedetty, ettå erilaiset lisåaineet toimivat jåh-mettymispistettå alentavina aineina, kun niitå sekoitetaan va-hapitoisiin mineraalioljyihin. Nåmå kokoonpanot modifioivat va-hakiteiden kokoa ja muotoa ja pienentåvåt koheesiovoimia kitei-den vålillå ja vahan ja oljyn vålillå sillå tavoin, ettå se te-kee Sljylle mahdolliseksi pysyå juoksevana alemmassa låmpSti-lassa sen ollessa siten kaadettavissa ja kyetesså låpåisemåån karkeat suodattimet.
Kirjallisuudessa on kuvattu erilaisia jåhmettymispisteitå alentavia aineita, ja useat niistå ovat kaupallisessa kåytSsså. Esimerkiksi US-patentissa 3 048 479 neuvotaan eteenin ja Cj-Cs-vinyyliestereiden, esim. vinyyliasetaatin kopolymeerin, kåytt5å jåhmettymispistettå alentavina aineina polttoaineille, erityisesti låmmitys5ljyille, diesel- ja suihkumoottoripoltto-aineille. Hiilivetyå olevia polymeerisia jåhmettymispistettå alentavia aineita, jotka perustuvat eteeniin ja korkeampiin alfa-olefiineihin, esim. propeeniin, tunnetaan my5s. US-patentti 3 252 771 koskee C16-Clg-alfa-olefiinien polymeerien kåyttoå yhdesså alumiinitrikloridi/alkyylihalidikatalyyttien kanssa jåhmettymispistettå alentavina aineina "laajan kiehumis-alueen", helposti kåsiteltåviå tyyppejå olevissa tislepolttoai-neissa, joita oli saatavissa Yhdysvalloissa 1960-luvun alussa.
2 90348 I960 - luvun lopussa ja 1970-luvun alussa kiinnitettiin eneitimån huomiota oljyjen suodatettavuuteen samenemispisteen ja jåhmet-tymispisteen vålisisså låmpotiloissa mååritettynå ankarammalla kylmån suodattimen tukkeutumispistekokeella (CFPP) (IP 309/80) ja sen jålkeen on julkaistu monia patentteja, jotka koskevat lisåaineita polttoaineen suorituskyvyn parantamiseksi tåsså ko-keessa. US-patentissa 3 961 916 neuvotaan kopolymeerien seoksen kåyttoå vahakiteiden koon sååtåmiseen. GB-patentissa 1 263 152 ehdotetaan, ettå vahakiteiden kokoa voidaan sååtåå kåyttåmållå kopolymeeria, jolla on pienempi sivuketjuhaaroittumisaste.
Esimerkiksi GB-patentissa 1 469 016 on my6s ehdotettu, ettå di-n-alkyylifumaraattien ja vinyyliasetaatin kopolymeereja, joita on aikaisemmin kåytetty jåhmettymispistettå alentavina aineina voiteluåljyille, voidaan kåyttåå keralisåaineina yh-desså eteeni/vinyyliasetaattikopolymeerien kanssa tislepoltto-aineiden kåsittelysså, joilla on korkeat loppukiehumispisteet, niiden matalan låmpotilan virtausominaisuuksien parantamiseksi.
On myos ehdotettu kåytettåvåksi lisåaineita, jotka perustuvat olefiini/maleiinihappoanhydridikopolymeereihin. Esimerkiksi US-patentissa 2 542 542 kåytetåån olefiinien, kuten oktadekee-nin, ja alkoholilla, kuten lauryylialkoholilla, esteroidyn ma-leiinihappoanhydridin kopolymeereja jåhmettymispistettå alentavina aineina ja GB-patentissa 1 468 588 kåytetåån C22-C28-oleflinien ja behenyylialkoholilla esteroidyn maleiinihappoanhydridin kopolymeereja kerålisåaineina tislepolttoaineille. Samoin JP-patentissa 5 654 037 kåytetåån olefiini/maleiinihappoanhydridi-kopolymeereja, joiden on annettu reagoida amiinien kanssa, jåhmettymispistettå alentavina aineina.
JP-patentissa 5 654 038 kåytetåån olefiini/maleiinihappoanhyd-ridikopolymeerien johdannaisia yhdesså tavanomaisten keskitis-leen virtausta parantavien aineiden, kuten eteeni-vinyyliase-UnH tikopolymeerien, kanssa. JP-patentissa 5 540 640 seloste-taan olefiini/maleiinihappoanhydridikopolymeerien (ei esteroi-ly) kåytto ja esitetåån, ettå kåytettyjen olefiinien tulee si-såltåå yli 20 hiiliatomia CFPP-aktiivisuuden saamiseksi. GB-pa- 3 90348 tentissa 2 192 012 kåytetåån tiettyjen esteroityjen olefii-ni/maleiini-happoanhydridikopolymeerien ja pienen molekyylipai-non polyeteenin seoksia, esteroityjen kopolymeerien ollessa tehottomia, kun niitå kåytetåån ainoina lisåaineina.
Nåiden patenttien lisåaineiden lisåyksestå johtuva CFPP-aktii-visuuden parannus saavutetaan modifioimalla muodostuvien vaha-kiteiden kokoa ja muotoa tuottaen enimmåkseen neulamaisia ki-teitå, joiden hiukkaskoko on yleenså 10 mikronia tai suurempi, tyypillisesti 30-100 mikronia. Dieselmoottoreiden toimiessa matalissa låmpotiloissa nåmå kiteet eivåt låpåise ajoneuvon paperisia polttoainesuodattimia, vaan muodostavat suodattimelle låpåisevån kakun, joka sallii nestemåisen polttoaineen låpiku-lun; vahakiteet liukenevat tåmån jålkeen, kun moottori ja polt-toaine låmpenevåt, mikå voi tapahtua låmmittåmållå pååosaa polttoaineesta kierråtetyllå polttoaineella. Vahan kerååntymi-nen voi kuitenkin tukkia suodattimet, mikå johtaa diesel-ajoneuvon kåynnistyshåirioihin ja ongelmiin ajon alussa kylmållå såållå tai låmmitysjårjestelmien pettåesså.
Tietokoneen avulla on mahdollista laskea tarkalleen n-alkaani-vahakidehilan geometria ja energeettisesti edullinen potentiaa-lisen lisåainemolekyylin geometria yksinkertaisella ja mitå vaivattomimmalla tavalla. Tulokset tulevat erityisen selviksi, kun ne esitetåån tåmån jålkeen graafisesti piirturin tai gra-fiikkapååtteen avulla. Tåmå menetelmå tunnetaan "molekyylimal-lintamisena".
Tåhån tarkoitukseen hyodyllisiå tietokoneohjelmia on kaupalli-sesti saatavissa ja erityisen hyodyllisen ohjelmasarjan jake-lusta vastaa yhtio Chemical Design Ltd., Oxford, Englanti (tek-nillinen johtaja: E.K. Davies) nimellå "Chem-X".
Parafiinikiteiden kasvu tapahtuu yksittåisten parafiinimolekyy-lien pitkån sivun liittyesså olemassa olevan parafiinilevyalki-on reunaan, kuten on kaavamaisesti esitetty kuviossa l. Liitty-minen levyalkion ylå- tai pohjapuolelle on energeettisesti epå-suotuisaa, koska tåsså tapauksessa vain parafiiniketjumolekyy- 4 90348 lin toinen påå toimii yhdesså olemassa olevan kiteen kanssa. Liittyminen tapahtuu pååasiassa kristallografisessa (001)-ta-sossa (vrt. kuvio 2). (001)-taso sisåltåå suurimman lukumåårån voimakkaimpia molekyylien vålisiå sidoksia ja nåin olien panee kiteen muodostamaan suuria tasomaisia romboedrisia levyjå (kuvio 3). Seuraavaksi stabiilein kiteen pinta on (lix)-taso (esim. (110)). Molekyylien vålinen liittyminen on voimakkainta, kun n-alkaanimolekyylit ovat låhinnå toisiaan, nåin olien (110)-lamelli on voimakkaampi kuin (100)-lamelli.
Kide kasvaa laajentamalla (OOl)-tasoa. Nåin olien on tårkeåå huomata, ettå tåmån tason reunat ovat nopeasti eteneviå pintoja ja nåitå ovat (lix)-taso (esim. (110)) ja våhåisemmåsså måårin (100)-taso. Tåstå johtuen kasvua sååtåå enimmåkseen (lix)-tason eteneminen.
Koska "påå pååhån"-sidokset ovat suhteellisen heikkoja, tarkas-tellaan yleenså vain yhtå molekulaarista (001)-tasoa, minkå vuoksi voidaan olettaa, ettå (110)-, (111)- jne. tasot ovat ek-vivalentteja tåhån tarkoitukseen, koska hila joustaa ja rinnak-kain sijoittuneiden viereisten molekyylien suhteelliset orien-toinnit ovat samat (kuvio 4).
Kuvio 3, joka on valokuva vahakidelevystå, osoittaa, ettå le-vyalkioiden makroskooppista ulkonåkdå hallitsee (001)-taso. Juuri nåmå pienet levyt voivat tukkia polttoaineputkissa olevat suodattimet esimerkiksi ajoneuvoissa.
Tåmån keksinnon mukaisesti tåmå ongelma voitetaan ehkåisemållå tai ainakin våhentåmållå voimakkaasti kiteen kasvua (OOl)tasos-sa ja (110)- ja (ill)-suunnissa.
Tåmå voi tuottaa vahapitoisia polttoaineita, joiden vahakiteil-lå on riittåvån pieni koko matalissa låmp6tiloissa, jotta ne låpåisisivåt diesel-moottoreissa ja låmmitysoljysysteemeisså tyypillisesti kåytetyt suodattimet ja se saavutetaan lisååmållå tiettyjå lisåaineita.
5 90348 Tåmå keksinto kohdistuu tåmån vuoksi sellaisen yhdisteen kåyt-toon lisåaineena vahaa sisåltåvåsså tislepolttoaineessa, joka sisåltåå våhintåån 2 substituenttiryhmåå, joilla on sellainen vålimatka ja konfiguraatio, ettå ne voivat miehittåå vahamole-kyylin kohdat (001)-tason ja (llx)-tasojen, esim. (110)- ja/tai (ill)-tasojen leikkauspisteesså vahan kiteisså, substituentti-ryhmien ollessa alkyyli-, alkoksialkyyli- tai polyalkoksialkyy-liryhmiå, joiden pååketjussa on våhintåån 10 atomia, ryhmien vålin ollessa suuruusluokkaa 0,45-0,55 nm ja niiden paikallis-ten symmetriatasojen vålisen kulman ollessa 75-90°.
Kiteen tasojen miehitys voidaan selittåå viittaamalla kuvioon 4, joka esittåå suurennettua kuvantoa parafiinilevyalkion ki-dehilasta. Kuvannon suunta vastaa parafiiniketjujen pitkåå ak-selia. Jokaisesta parafiinimolekyylistå voidaan nåhdå vain kak-si hiiliatomia ja neljå vetyatomia (jålkimmåiset esitetty vain kerran), sillå muut atomit ovat esitettyjen atomien alapuolel-la, koska kaikki molekyylin hiiliatomit ovat yhdesså molekyylin symmetriatasossa. Kuviosta 4 voidaan nåhdå, ettå etåisyydet kahden molekyylin vålillå sekå (100)-tasossa ettå (110)-tasossa ovat olennaisesti samat.
Nåitå etåisyyksiå on merkitty kuviossa 4 kirjaimilla "b" ja "d" ja b = 0,49 nm ja d = 0,45 nm. Pååero (100)- ja (110)-tasojen (tai tarkemmin (llx)-tasojen, joissa x on 0 tai kokonaisluku) vålillå on vierekkåisten parafiinimolekyylien suhteellinen ori-entointi. (100)-tasossa yksittåisten molekyylien molekyylisym-metriatasot ovat yhdensuuntaisia toistensa kanssa, ts. kahden sivun vålinen kulma on 0°. Kristallografisessa (110)-tasossa sivujen vålinen kulma vierekkåisten molekyylien molekyylisym-metriatasojen vålillå on n. 82°.
Tåmån keksinnon mukaisesti lisåaineiden tulee miehittåå para-fiinimolekyylien kohdat, joita on merkitty kirjaimilla "C" ja "D" kuviossa 4. Tåmå on mahdollista vain, jos substituenttien vålinen etåisyys ja kulma kahden substituentin paikallisten symmetriatasojen vålillå ovat edellå mainitut.
6 S0348
Molekyyli voidaan mallintaa joko hakemalla sen tunnetut atomi-koordinaatit tietokoneelle tai kokoamalla rakenne kemikaali-fysiikan sååntojen mukaisesti tietokoneen avulla. Tåmån jålkeen rakennetta voidaan hienosååtåå esimerkiksi: (a) laskemalla jokaisen atomin osavaraukset elektronegatiivi-suuseroista (voimakenttåmenetelmå) tai kvanttimekaniikalla (esim. CNDO, Q.C.P.E. 141, Indiana University); (b) optimoimalla rakenne kåyttåen molekyylimekaniikkaa (vrt. "Molecular Mechanics", U. Burkert ja N.L. Allinger, ACS, 1982); (c) minimoimalla kokonaisenergia optimoimalla rakenne, ts. kiertåmållå kiertyvien sidosten ympåri. Tåsså on noudatettava varovaisuutta, koska vahakiteen pinnan ympåristo on erilainen kuin kaasufaasissa tai liuoksessa oleva ympåristo ja on mahdol-lista, ettå lisåainemolekyyli kiteytyy yhdesså rakenteessa ole-van parafiinin kanssa, mikå ei ole energeettisesti edullisin rakenne kaasufaasissa. On my6s otettava huomioon, ettå lisåaine ei voi omaksua rakennetta, jonka steeriset tai elektroniset te-kijåt eståvåt.
Kåyttåen seuraavia kriteerejå voidaan tarkistaa, sopiiko lisåainemolekyyli parafiinien kidehilan (OOl)-tasoon haluttuihin kohtiin C ja D, koska: (1) substituenttien vålisen etåisyyden molekyylisså on oltava suunnilleen sama kuin kahden vierekkåisen parafiinimolekyylin vålinen etåisyys (001)-tasossa, joka leikkaa (lix)-tasoa, ts. n. 0,45 nm. Substituenttien suhteellisen orientoinnin tulee so-pia yhteen (110)-suunnassa olevien n-alkaanien jårjeståytymisen kanssa, ts. sivujen vålisen kulman substituenttien paikallisten symmetriatasojen vålillå on oltava n. 82°. Etåisyys ja kulma voidaan helposti mitata tietokoneohjelmaa kåyttåen; (2) kun lisåainemolekyylin tulee sopia vahakiteen hilaraken-teeseen ja "telakoitua" kahteen vapaaseen hilan kohtaan.
Aikaisemmin lisåaineiksi ehdotetut yhdisteet ovat tiettyjå ftaalihapon, maleiinihapon, meripihkahapon ja vinylideeniole-1'iinlen johdannaisia. Mikåån mainituista yhdisteistå ei tåytå edellå esitettyå kriteeriå (1). Tåtå kuvataan seuraavien valit-tujen esimerkkien avulla.
7 90 348 (a) Parhaassa tapauksessa ftaalihapon diamidi omaksuu kuviossa 5 esitetyn rakenteen, jossa substituenttien valinen etåisyys ja sivujen valinen kulma ovat liian pienet. Rakenne on energeet-tisesti epaedullinen johtuen steerisesta esteesta. Uudelleen-minimointi johtaa kuviossa 6 esitettyyn vaantyneeseen rakentee-seen.
(b) Maleiinihapon diamidilla tilanne on samantapainen, kuten kuviosta 7 voidaan nahda, Johtuen steerisesta esteesta uudel-leenlaminointi johtaa kuvion 8 vaantyneeseen rakenteeseen.
(c) Johtuen steerisesta esteestS merkipihkahappo ei voi omak-sua rakennetta, joka tulee låhelle keksinnbn mukaista erikois-jarjestaytymista (vrt. kuvio 9). Kiertåmållå C-C-yksoissidoksen ympari merkipihkahappo muuttuu kuviossa 10 esitetyksi rakenteeksi.
Naiden patenttien aikaisempien lisaaineiden lisååmisestå saatu CFPP-aktiivisuuden parannus saavutetaan modifioimalla muodos-tuvien vahakiteiden kokoa ja muotoa enimmakseen neulasmaisten kiteiden tuottamiseksi, joiden hiukkaskoko on yleensa 10 000 nanometria tai suurempi, tyypillisesti 30 000 - 100 000 nm. Diesel-moottoreiden toimiessa matalissa lampotiloissa, nama ki-teet eivat lapSise ajoneuvon paperisia polttoainesuodattimia, vaan muodostavat suodattimelle lapaisevan kakun, joka sallii polttoaineen lapikulun ja vahakiteet liukenevat sen jalkeen, kun moottori ja polttoaine lampenevat, mika voi tapahtua kierra-tetyn polttoaineen lånunittaessa paaosaa polttoaineesta. Vahan keraåntyminen voi kuitenkin tukkia suodattimet, mika johtaa diesel-ajoneuvon kaynnistysongelmiin ja ongelmiin ajon alussa kylmallå saalla ja samoin se voi johtaa polttoaineen lammitys-jarjestelmien pettamiseen.
Tassa keksinnossa kaytetaån seuraavia koemenetelmiS.
Polttoaineen vahan ilmestymislampotila (WAT) mitataan differen-tiaalisella pyyhkaisykalorimetrialla (DSC). Tassa kokeessa polttoaineen pieni nåyte (25^ul) jaahdytetaan nopeudella 2°C/min yhdessa tarkistusnaytteen kanssa, jolla on sama lampokapasiteetti, 8 90348 mutta joka ei saosta vahaa mielenkiintoisella lampotila-alueel-la (kuten keroseeni). Eksotermi havaitaan, kun kiteytyminen naytteesså alkaa. Esimerkiksi polttoaineen WAT voidaan mitata ekstrapolointitekniikalla Mettler TA 2000B-laitteella.
Polttoaineen vahapitoisuus lasketaan DSC-kayrasta integroimalla perusviivan ja eksotermin sisaansa sulkema pinta-ala aina maa-ritettyyn lampotilaan asti. Kalibrointi on suoritettu aikaisem-min tunnetulla maaralla kiteytyvåå vahaa.
Vahakiteen keskimaarainen hiukkaskoko mitataan analysoimalla polttoainenaytteen pyyhkaisyelektronimikroskooppikuvaa 4000-8000-kertaisella suurennuksella ja mittaamalla vahintåån 40:n pisteen pisin dimensio 88 pisteesta ennalta maaratylla hilalla. Havaitaan, etta edellyttåen, ettS keskikoko on alle 4000 nm, vaha alkaa lapaistå tyypillisiM dieselmoottoreissa kaytettyja paperisuodattimia yhdessa polttoaineen kanssa, vaikka on edul-lista, etta koko on alle 3000 nm, edullisemmin alle 2500 ja alle 1000 nm, jolloin saavutetaan todelliset edut kiteiden kulke-misesta paperisten polttoainesuodattimien lapi. Saavutettava todellinen koko riippuu polttoaineen alkuperaisesta luonteesta ja kåytetyn lisaaineen luonteesta ja maarasta, mutta on havait-tu, etta nama koot ja niitM pienemmat ovat saavutettavissa.
Taman keksinnon mukaisten lisaaineiden kaytto tekee mahdolli- seksi saada polttoaineeseen tallaisia pienia vahakiteita, mika johtaa merkittavåan etuun dieselmoottorin kaytettavyydessa.
Tama voidaan osoittaa pumppaamalla sekoitettua polttoainetta diesel-suodatinpaperin lapi, jollaista kaytetåSn VW Golf- auton tai Cummins-dieselmoottorissa, nopeudella 8-15 ml/s ja 2 1,0-2,4 1/min/m suodatinpinta-alaa ISmpotilassa, joka on va-hintaan 5°C vahan ilmestymislcimpotilan alapuolella vahintaån 0,5 paino-%:n polttoaineesta ollessa kiintean vahan muodossa.
Seka polttoaineen etta vahan katsotaan onnistuneesti lapaise-van suodattimen, jos yksi tai useampi seuraavista kriteereista tåytetåån.
(i) Kun 18-20 litraa polttoainetta on lapaissyt suodattimen, painehavio suodattimen yli ei ylita 50 kiloPascalia (kPa), 90348 edullisesti 25 kPa, edullisinunin 10 kPa ja kaikkein edullisim-min 5 kPa.
(ii) Vahintaan 60 %:n, edullisesti vahintaan 80 %:n, edullisim-min vahintaan 90 paino-%:n alkuperåisesså polttoaineessa ole-vasta vahasta maåritettynå edella kuvatulla DSC-kokeella, ha-vaitaan olevan lasna suodattimesta poistuvassa polttoaineessa.
(iii) Silla aikaa, kun pumpataan 18-20 litraa polttoainetta suodattimen lapi, virtausnopeus pysyy yli 60 %:ssa alkuperåi-sesta virtausnopeudesta ja edullisesti yli 80 %:ssa.
Niiden kiteiden osuus, jotka lapaisevat ajoneuvon suodattimen, ja pienistå kiteista saatava kaytettavyysetu ovat erittain riippuvaisia kiteen pituudesta, vaikka kiteen muoto on myos merkittava. Havaitaan, etta kuutiomaiset kiteet pyrkivat lapai-semaan suodattimia hieman helpommin kuin litteat kiteet ja kun ne eivat lapaise, ne muodostavat pieneitunan vastuksen polttoai-neen virtaukselle. Kaikesta huolimatta edullinen kidemuoto on littea muoto, joka periaatteessa tekee mahdolliseksi laskea enemman vahaa pohjalle, kun lampotila laskee ja enemman vahaa saostuu ennenkuin kriittinen kiteen pituus saavutetaan, kuin samanpituinen kuutiomaisessa muodossa oleva kide.
Taman keksinnon tekniikalla saaduilla polttoaineilla on erin-omaisia etuja verrattuna aikaisempiin tislepolttoaineisiin, joi-den kylmavirtausominaisuuksia on parannettu lisaamalla tavan-omaisia lisaaineita. Polttoaineet ovat esimerkiksi kayttokel-poisia lampotiloissa, jotka ovat lahempana jahmettymispistetta eika niita rajoita kyvyttomyys lapaista CFPP-koetta, silla ne joko lapaisevat CFPP-kokeen merkittavasti alemmissa lampoti-loissa tai niilla våltetaan tarve lapaista koetta. Polttoaineilla on myos parantunut kylmåkåynnistyssuorituskyky matalis-sa lampotiloissa, joka ei nojaudu lampiman polttoaineen kier-toon epamieluisten vahasaostumien poistamiseksi. Lisaksi vaha-kiteet pyrkivat jaamaan suspensioon sen sijaan, etta ne las-keutuisivat ja muodostaisivat vahamaisia kerroksia varastosSi-lioihin, kuten tapahtuu polttoaineilla, joita on kåsitelty tavanomaisilla lisaaineilla.
10 90348
Tislepolttoaineet, jotka kuuluvat polttoaineiden yleiseen luok-kaan, joka kiehuu vålillå 120-500°C, vaihtelevat merkittåvåsti kiehumisominaisuuksiltaan, n-alkaanien jakautumaltaan ja vaha-pitoisuuksiltaan. Pohjois-eurooppalaisilla polttoaineilla on yleenså alemmat loppukiehumispisteet ja samenemispisteet kuin etelå-eurooppalaisilla. Vahapitoisuudet ovat yleenså yli 1,5 % (10°C WAT:n alapuolella). Samoin muista maista ympåri maailmaa peråisin olevat polttoaineet vaihtelevat samalla tavoin vastaa-vien ilmastojen mukaan, mutta vahapitoisuus riippuu myos raaka-oljylåhteestå. Låhi-idån raakaoljystå saadulla polttoaineella on todennåkSisesti pienempi vahapitoisuus kuin sillå, joka on saatu jostakin vahapitoisesta raaka61jystå, kuten Kiinasta ja Australiasta saaduista.
Se, misså måårin hyvin pieniå kiteitå voidaan saada, riippuu itse polttoaineen luonteesta ja joissakin polttoaineissa ei ole mahdollista tuottaa erittåin pieniå kiteitå. Jos tåmå tilanne tulee esiin, polttoaineen ominaisuuksia voidaan modifioida, jotta olisi mahdollista saada tållaisia pieniå kiteitå, esimer-kiksi sååtåmållå jalostamon olosuhteita ja sekoittamalla, jotta olisi mahdollista kåyttåå sopivia lisåaineita.
Tislepolttoaineista saostuvat vahat ovat enimmåkseen kaikki normaalialkaaneja, jotka kiteytyvåt ortorombisessa yksikkoken-nossa kierto- tai heksagonaalisen muodon kautta, kuten kirjal-lisuudessa ovat ilmoittaneet esimerkiksi. A. Muller, Proc. Roy. Soc.A. 114, 542, (1927), ibid. 12Q, 437, (1928 ibid.), 127.
417, (1930), ibid. 12J&, 514, (1932), A.E. Smith, J. Chem. Phys.
21, 2229, (1953) ja P.W. Teare, Acta. Cryst., 12, 294, (1959).
Kuten mainittiin, kaksi tekijåå, jotka ovat tårkeitå lisåaine-molekyylin sovittamisessa vahakiteen rakenteeseen, ovat ensin-nåkin n-alkaaniketjujen vålinen vålimatka valituissa kideta-soissa, joissa sovittamiseen tårkeåt etåisyydet ovat etåisyyk-siå (110)- ja (111)- jne. tasoissa tai suunnissa ja våhemmåsså måårin (100)-tasossa.
Lisåaineen ketjujen on miehitettåvå hilapaikat (useampia kuin yksi) niiden akselien kohdissa, jotka ovat suorissa kulmissa 11 90348 kiteesså olevien n-alkaaniketjujen akseleihin nåhden. Nåmå vå-limatkat ovat luokkaa 0,45-0,55 nm, ja mitå låhempånå lisåai-neiden ketjut ovat nåitå etåisyyksiå, sitå tehokkaampi on liså-aine. Toiseksi vaikka ehkå yhtå tårkeånå seikkana, lisåainemo-lekyyliketjujen suhteelliset orientoinnit sopivat edullisesti yhteen kiteesså olevien n-alkaanien orientointien kanssa. Liså-aineena olevien n-alkyyliketjujen on kyettåvå sopimaan tarkasti yhteen vahakiteesså olevien n-alkaanien molekyylien vålisten rakojen kanssa pitkin (100)- ja/tai (110)- ja (111)-tasoja, joissa ne leikkaavat (OOl)-tasoa ja kyettåvå saavuttamaan kon-formaatioita, jotka sallivat ketjujen orientoitua samoihin kul-miin n-alkaanien kulmien kanssa yllå mainituissa kidetasoissa. Havaitaan, ettå nåmå lisåainemolekyylin ketjujen raot ja orientoinnit voidaan parhaiten saavuttaa asettamalla ne vierekkåi-siin hiiliatomeihin syklisesså tai etyleenisesti tyydyttåmåtto-måsså yhdisteesså edellyttåen, ettå niillå on cis-orientointi.
Yhteensovitus on edullista saavuttaa my5s pitkin vahan n-alkaaniket jujen pituutta ja lisåaineen kokonaisketjunpituus on edullisesti samaa suuruusluokkaa kuin vahassa oleva keskimååråinen ketjunpituus. Vahasaostuma polttoaineesta tai oljystå on yleen-så sarja n-alkaaneja, mistå johtuu viittaus keskidimensioihin.
Lisåaineet sisåltåvåt tåmån vuoksi yleenså alkyyli- ja edullisesti n-alkyyliketjuja tai ketjusegmenttejå, jotka kykenevåt kiteytymåån yhdesså vahan kanssa. On havaittu, ettå molekyylis-så tulee olla kaksi tai useampia tållaisia ketjuja ja ettå nii-den tulee sijaita samalla puolella lisåainemolekyyliå. On toi-vottavaa, ettå lisåainemolekyylisså on kaksi selvåsti erottuvaa "puolta". Toinen "puoli" sisåltåå kerakiteytyvåt alkyyliketjut ja toinen "puoli" sisåltåå pienimmån lukumåårån hiilivetyryh-miå, joilla on mahdollista katkaista tai eståå enempi kiteyty-minen sen jålkeen, kun lisåainemolekyyli on kerakiteytynyt va-hakiteisså oleviin n-alkaanin hilakohtiin. On my5s toivottavaa, ettå tåmå "katkaiseva" ryhmå on sijoitettu puolivåliin tai suunnilleen puolivåliin lisåaineessa olevia kerakiteytyviå n-alkyyliketjuja.
i2 90348
Lisaaineilla, joita on edullista kayttaå, on kaava ^ X-R1 jossa -Y-R2 on S03(+)NR3R2, -S03(t)HNR3R2), 3 2 -so3(-)(+)h2nr3r2, -so3(_)(+)h3nr2, -S02NR3R2 tai -S03R2; -X-R1 on -Y-R2 tai -CONR3!*1, -C02(_) ^+ ^ NR^R11 -C02(_) ^HNR^R1, -co2(_)(+)h2nr3r1, -co2(_)(+)h3nr1, -r4-coor1, -nr3cor1, 4 1 4 1 4 1 R OR , -R OCOR , -R R , -N(COR3)R1 tai Z(_) ^NR^R1; -Z(_) on S03(-) tai -C02(_); 1 2 R ja R ovat alkyyli-, alkoksialkyyli- tai polyalkoksialkyyli- ryhmia, joiden påSketjussa on vahintåån 10 hiiliatomia; 3 3 R on hydrokarbyyliryhraS. ja kukin R voi olla sama tai erilai- 4 nen ja R ei ole mitåan tai on C^-C^-alkyleeniryhmå ja ryhmåssci
A
C
c
Rengasatomit tallaisessa syklisessa yhdisteessa ovat edullises-ti hiiliatomeja, mutta voivat kuitenkin sisaltaS rengas-N, -S tai O-atomin, jolloin saadaan heterosyklinen yhdiste.
Esimerkkeja aromaattipohjaisista yhdisteista, joista lisaaineet voidaan valmistaa, ovat q ©o o o 90348 jossa aromaattinen ryhma voi olla substituoitu.
Vaihtoehtoisesti ne voidaan saada polysyklisista yhdisteistå, ts. niistå, joissa on kaksi tai useampia rengasrakenteita, jotka voivat saada eri muotoja. Ne voivat olla (a) kondensoitu-ja bentseenirakenteita, (b) kondensoituja rengasrakenteita, joista mikaan ei ole tai kaikki ovat bentseeneja, (c) renkaita, jotka ovat liittyneet "paittain", (d) heterosyklisia yhdisteita, (e) ei-aromaattisia tai osittain tyydytettyja rengassys-teemeja tai (f) kolmiulotteisia rakenteita.
Kondensoituja bentseenirakenteita, joista yhdisteet voidaan johtaa, ovat esimerkiksi naftaleeni, antraseeni, fenatreeni ja pyreeni.
Kondensoituja rengastakenteita, joissa mikaan tai ainakaan kaikki renkaista eivåt ole bentseeneja, ovat esimerkiksi atsuleeni, indeeni, hydroindeeni, fluoreeni, difenyleeni. Yhdisteita, joissa renkaat ovat liittyneet paittain, on esimerkiksi dife-nyyli. Sopivia heterosyklisia yhdisteita, joista niita voidaan johtaa, ovat esimerkiksi kinoliini, pyridiini, indoli, 2,3-dihydroindoli, bentsofuraani, kumariini, isokumariini, bentso-tiofeeni, karbatsoli ja tiodifenyyliamiini. Sopivia ei-aromaattisia tai osittain tyydytettyja rengassysteemeja ovat dekaliini (dekahydronaftaleeni), α-pineeni, kadineeni, bornyleeni. Sopivia kolmiulotteisia yhdisteita ovat esimerkiksi norborneeni, bisykloheptaani (norbornaani), bisyklo-oktaani ja bisyklo-ok-teeni.
Kahden substituentin X ja Y on oltava kiinnittyneet toisiinsa liittyneisiin rengasatomeihin renkaassa, kun renkaita on vain yksi tai toisiinsa liittyneisiin rengasatomeihin yhdessa renkaista, kun yhdiste on polysyklinen. JalkimmaisessS tapauksessa tama merkitsee, etta jos olisi maara kåyttaS naftaleenia, nama substituentit eivåt voisi olla kiinnittyneet 1,8- tai 4,5-asemiinm vaan niiden olisi oltava kiinnittyneet 1,2-, 2,3-, 1,-1-, 53, , 0,7- tai 7,8-asemiin .
90 348 Nåiden yhdisteiden annetaan reagoida niin, etta saadaan liså-aineina kåytettyja estereita, amiineja, amideja, puoliesteri/ puoliamideja, puolieettereitå tai suoloja. Edullisia lisaaineita ovat sellaisen sekundaarisen amiinin suolat, jossa on vetya ja hiilta sisåltåva ryhma tai ryhmåt, jotka sisåltåvåt vahintaan 10 ja edullisesti vahintaan 12 hiiliatomia. Tallaiset amii-nit tai suolat voidaan valmistaa antamalla edella kuvatun hapon tai anhydridin reagoida amiinin kanssa tai antamalla sekundaarisen amiinijohdannaisen reagoida karboksyylihappojen tai -anhyd-ridien kanssa. Veden poisto ja kuumennus ovat yleensa tarpeen amidien valmistamiseksi hapoista. Vaihtoehtoisesti karboksyy-lihapon voidaan antaa reagoida vahintåån 10 hiiliatomia sisal-tavan alkoholin tai alkoholin ja amiinin seoksen kanssa.
Vetya tai hiilta sisaltavat ryhmåt substituenteissa ovat edullisesti hydrokarbyyliryhmia, vaikka voitaisiin kayttåa haloge-noituja hydrokarbyyliryhmia, jotka edullisesti sisaltavat vain pienen maåran halogeeniatomeja (esim. klooriatomeja), esim. alle 20 paino-%. Hydrokarbyyliryhmåt ovat edullisesti alifaat-tisia, esim. alkyleeniryhmia. Ne ovat edullisesti suoraketjui-sia. Tyydyttåmåttdmiå hydrokarbyyliryhmia, esim. alkenyyliryh-mia voitaisiin kayttåS, mutta ne eivat ole edullisia.
Alkyyliryhmissa on edullisesti vahintaan 10 hiiliatomia, edullisesti 10-22 hiiliatomia, esim. 14-20 hiiliatomia ja ne ovat edullisesti suoraketjuisia tai haarautuneita 1 tai 2 kohdasta.
Jos haarautumista esiintyy yli 20 %:ssa alkyyliketjuista, haa-rojen on oltava metyyliryhmiS. Muut vetya ja hiilta sisSltavat ryhmat voivat olla lyhyempiS, esim. alle 6 hiiliatomia sisalta-via tai haluttaessa niissa voi olla våhintåån 10 hiiliatomia. Sopivia alkyyliryhmia ovat metyyli-, etyyli-, propyyli-, hek-syyli-, dekyyli-, dodekyyli-, tetradekyyli-, eikosyyli- ja dokosyyli(behenyyli)-ryhmåt. Sopivia alkyleeniryhmia ovat heksy-leeni-, oktyleeni-, dodekyleeni- ja heksadekyleeniryhmat, mutta nama eivåt ole edullisia.
Edullisessa toteutusmuodossa, jossa valituotteen annetaan rea- golda sekundaarisen amiinin kanssa, toinen substituenteista on 15 90348 edullisesti amidi ja toinen on amiini tai sekundåårisen amiinin dialkyyliammoniumsuola.
Erityisen edullisia lisåaineita ovat amidit ja sekundååristen amiinien amiinisuolat.
Jotta saataisiin tåman keksinnon polttoaineita, nåitå lisaaineita kaytetMan yleensa yhdesså muiden lisaaineiden kanssa ja esi-merkkeja muista lisMaineista ovat ne, joista kaytetaan nimitysta "kampa"-polymeerit, joilla on yleinen kaava: D Η 1 Γ J H I I i i --C - C--C - C-- 1 I Γ f i
E G j K L
m n jossa D = R, CO-OR, OCO*R, R'CO*OR tai OR E = H tai CH^ tai D tai R'
G = H tax D
m = 1,0 (homopolymeeri) - 0,4 (moolisuhde) J = H, R', aryyli- tai heterosyklinen ryhma, R'CO-OR K = H, CO-OR’, OCO-R', OR', C02H L = H, R', CO-OR', OCO-R', aryyli, C02h n = 0,0 - 0,6 (moolisuhde) R - C10 R‘>
Viela yksi monomeeri voi olla tarvittaessa terpolymeroitu.
Kun nama muut lisaaineet ovat alfa-olefiinien ja maleiinihappo-anhydridin kopolymeereja, ne voi olla sopivasti valmistettu po-lymeroimalla monomeereja ilman liuotinta tai hiilivetyliuotti-men, kuten heptaanin, bentseenin, sykloheksaanin tai valkodljyn liuoksessa låmpotilassa, joka on yleensa valilla 20-150°C, ja tavallisesti johdettuna peroksidi- tai atsotyyppisella katalyy-tilla, kuten bentsoyyliperoksidilla tai atso-di-isobutyronit-riililla, inertin kaasun, kuten typen tai hiilidioksidin suo-jassa hapen poissulkemiseksi. On edullista, mutta ei vålttåmå-tdnta, etta kaytetaan ekvimolaarisia ma.ci.ria olefiinia ja 16 90348 maleiinihappoanhydridiå, vaikka moolisuhteet valillå 2:1 - 1:2 ovat sopivia. Esimerkkejå olefiineista, joita voidaan kopoly-meroida maleiinihappoanhydridin kanssa, ovat 1-dekeeni, 1-do-dekeeni, 1-tetradekeeni, 1-heksadekeeni ja 1-oktodekeeni.
Olefiinin ja maleiinihappoanhydridin kopolymeeri voidaan este-roidå millå tahansa sopivalla tekniikalla ja vaikka on edullis-ta, ei ole vålttåmåtontå, ettå maleiinihappoanhydridi on våhin-tåån 50 %:sesti esteroity. Esimerkkejå alkoholeista, joita voidaan kåyttåå, ovat n-dekan-l-oli, n-dodekan-l-oli, n-tetra-dekan-l-oli, n-heksadekan-l-oli, n-oktadekan-l-oli. Alkoholit voivat my5s sisåltåå korkeintaan yhden metyylihaaran ketjua kohti, esimerkiksi l-metyylipentadekan-l-oli, 2-metyylitri-dekan-l-oli. Alkoholi voi olla normaali ja yhden metyylihaaran sisåltåvån alkoholin seos. Jokaista alkoholia voidaan kåyttåå maleiinihappoanhydridin ja. minkå tahansa olefiinin kopolymee-rien esterointiin. On edullista kåyttåå puhtaita alkoholeja kaupallisesti saatavien alkoholiseosten sijasta, mutta jos seok-sia kåytetåån, viittaa alkyyliryhmåsså olevien hiiliatomien keskilukumååråån ja jos kåytetåån alkoholeja, jotka sisåltåvåt haaran 1- tai 2-asemassa, viittaa alkoholin suoraketjui-seen runkosegmenttiin. Kun kåytetåån seoksia, on tårkeåå, ettå korkeintaan 15 %:lla R^-ryhmistå on arvo r^ + 2. Alkoholin va-linta riippuu luonnollisesti sen olefiinin valinnasta, joka kopolymeroidaan maleiinihappoanhydridin kanssa siten, ettå R + R·*- on vålillå 18 - 38. Edullinen summan R + R^ arvo voi riippua sen polttoaineen kiehumisominaisuuksista, jossa lisåai-netta on måårå kåyttåå.
Nåmå kampapolymeerit voivat olla myos fumaraattipolymeereja ja -kopolymeereja, kuten niitå joita on kuvattu EP-patenttihake-muksissa 0153176, 0153177, 85301047 ja 85301048. Muita sopivia kampapolymeereja ovat alfa-olefiinien polymeerit ja kopolymee-rit ja styrcenin ja maleiinihappoanhydridin esteroidyt kopolymeeri t .
Esimerkkejå muista lisåaineista, joita voidaan kåyttåå yhdesså syklisen yhdisteen kanssa, ovat polyoksialkyleeniesterit, 17 90348 -eetterit, esteri/eetterit ja niiden seokset, erityisesti ne, jotka sisaltavat vahintaan yhden ja edullisesti vahintåan kaksi lineaarista, tyydytettya C^Q-C^Q-alkyyliryhmaa ja polyoksialky-leeniglykoliryhmån, jonka molekyylipaino on 100 - 5000, edullisesti 200 - 5000, alkyyliryhman sanotussa polyoksialkyleeni-glykolissa sisaltSessa 1-4 hiiliatomia. NHma materiaalit muo-dostavat EP-patentin 0061895 B aiheen. Muita tallaisia lisa-aineita on kuvattu US-patentissa 4 491 455.
Edulliset esterit, eetterit tai esteri/eetterit, jotka ovat hyodyllisia tassa keksinnossa, voidaan rakenteellisesti esittaå kaavalla: R-O(A)-O-R" jossa R ja R" ovat samoja tai eri ryhmia ja voivat olla
i) n-alkyyli Q
li
ii) n-alkyyli - C
n iii) n-alkyyli - O - C - (CH_)
0 Z n O
II H
iv) n-alkyyli - O - C - (CH2)n - C - alkyyliryhmån ollessa lineaarinen ja tyydytetty ja sisåltåessa 10-30 hiiliatomia ja A esittåa glykolin polyoksialkyleeniseg-menttia, jonka alkyleeniryhmassa on 1-4 hiiliatomia, kuten poly-oksimetyleeniå, polyoksietyleeni- tai polyoksitrimetyleeniryhmåå, joka on oleellisesti lineaarinen; jonkinasteista alempien al-kyylisivuketjujen muodostamaa haarautunista (kuten polyoksipro-pyleeniglykolissa) voidaan sietåå, mutta on edullista. etta glykoli on oleellisesti lineaarinen; A voi sisåltaå myos typpea.
Sopivia glykoleja ovat yleisesti oleellisesti lineaariset po-lyetyleeniglykolit (PEG) ja polypropyleeniglykolit (PPG), joi-don molokyylipaino on n. 100 - 5000, edullisesti n. 200 - 2000. Esterit ovat edullisia ja 10-30 hiiliatomia sisaltavat rasvaha-pot ovat hyodyllisiS reaktioon glykolien kanssa esterilisaai-ncidcn muodostamiseksi ja on edullista kayttaa C18-C24-rasva-happoa, erityisesti beheenihappoja. Esterit voidaan mybs val- is 90348 mistaa esteroimålla polyoksietyloituja rasvahappoja tai poly-etoksiloituja alkoholeja.
Polyoksialkyleenidiesterit, -dieetterit, -eetteri/esterit ja niiden seokset ovat sopivia lisaaineita, diestereiden ollessa cdullisia kaytettavaksi kapean kiehumisalueen tisleissa samalla, kun pienehkoja maariå monoeettereitå ja monoestereitå voi myos olla lasna ja muodostetaan usein valmistusprosessissa. Lisaai-neen suorituskyvylle on tarkeåå, ettå suurehko måarå dialkyyli-yhdistetta on lasna. Erityisesti steariini- tai beheenihapon diesterit tai polyetyleeniglykoli, popypropyleeniglykoli tai polyetyleeni/polypropyleeniglykoliseokset ovat edullisia.
Kåytetyt lisaaineet voivat sisåltaa myos eteeni-tyydyttåma-tonta esterikopolymeeria olevia virtausta parantavia aineita. Tyydyttamattdmia monomeereja, joita voidaan kopolymeroida etee-nin kanssa, ovat tyydyttamattomat mono- ja diesterit, joilla on yleinen kaava:
H
C = R5 ^ R7 jossa R6 on vetyatomi tai metyyliryhma, Rg on OOCRg-ryhmå, jossa Rg on vetyatomi tai suora- tai haaraketjuinen Ci-C28-' tavallisimmin C^-C^ suora- tai haaraketjuinen ja edullisesti C^-Cg-alkyyliryhma; Rg on -COORg-ryhmå, jossa Rg on sama kuin edella kuvattiin, mutta ei vetyatomi ja R^ on vetyatomi tai edellå maåritelty -COORg-ryhmå. Kun Rg ja R^ ovat vetyatomeja ja Rg on -OOCRg, monomeeri kåsittåå C^_C29~' tavallisemmin Ci-Cig-monokarboksyylihapon ja edullisesti C2-C29-' tavallisemmin C^-C18-monokarboksyylihapon ja edullisesti C2-Cg-mono-karboksyylihapon vinyylialkoholiesterit. Esimerkkeja vinyyli-estereistå, joita voidaan kopolymeroida eteenin kanssa, ovat vinyyliasetaatti, vinyylipropionaatti ja vinyylibutyraatti tai -isobutyraatti, vinyyliasetaatin ollessa edullinen. Kun nåitå kaytetaan, pidetaån etusijalla, ettå kopolymeerit sisåltåvåt 5-40 paino-% vinyyliesteria ja edullisemmin 10-35 paino-% 19 90 348 vinyyliesteriå. Ne voivat myos olla kahden kopolymeerin seok-sia, kuten niitå, joita on kuvattu US-patentissa 3 961 916.
On edullista, ettå naiden kopolymeerien lukukeskimaarainen mo-lekyylipaino mitattuna hoyryfaasiosmometrisesti on 1000 - 10 000, edullisesti 1000 - 5000.
Kåytetyt lisaaineet voivat sisåltåå myos muita polaarisia yh-disteitå, joko ionisia tai ionittomia, joilla on kyky toimia polttoaineissa vahakiteen kasvua eståvinå aineina. Polaaristen typpea sisaltavien yhdisteiden on havaittu olevan erityisen tehokkaita, kun niita kåytetåån yhdessa glykoliestereiden, -eettereiden tai esteri/eettereiden kanssa. Nåmå polaariset yhdisteet ovat yleenså amiinisuoloja ja/tai amideja, jotka on muodostettu antamalla våhintåån yhden mooliosan hydrokarbyyli-substituoituja amiineja reagoida yhden mooliosan kanssa hydro-karbyylihappoa, jossa on 1-4 karboksyylihapporyhmåå, tax sen anhydridien kanssa; voidaan my6s kåyttåå esteri/amideja, jotka sisåltåvåt yhteenså 30-300 ja edullisesti 50-150 hiiliatomia. Nåitå typpiyhdisteitå on kuvattu US-patentissa 4 211 534.
Sopivat amiinit ovat tavallisesti pitkåketjuisia primåårisiå, sekundåårisiå, tertiåårisiå tai kvaternåårisiå -amiine ja tai niiden seoksia, mutta lyhyempiketjuisia amiineja voidaan kåyttåå edellyttåen, ettå tuloksena oleva typpiyhdiste on oljy-liukoinen ja sisåltåå tåmån vuoksi normaalisti yhteenså n.
30 - 300 hiiliatomia. Typpiyhdiste sisåltåå edullisesti våhintåån yhden suoraketjuisen Cg-C2^alkyylisegmentin.
Sopivia amiineja ovat primååriset, sekundååriset, tertiååriset tai kvaternååriset, mutta edullisesti ne ovat sekundåårisiå. Tertiååriset ja kvaternååriset amiinit voivat ainoastaan muodos-taa amiinisuoloja. Esimerkkejå amiineista ovat tetradekyyli-amiini, kookosamiini, hydrattu taliamiini yms. Esimerkkejå se-kundåårisistå amiineista ovat dioktadekyyliamiini, metyyli-behenyyliamiini yms. Amiiniseokset ovat myos sopivia ja monet luonnon materiaaleista peråisin olevat amiinit ovat seoksia. Edullinen amiini on sekundåårinen hydrattu taliamiini, jolla on kaava jossa R^ ja R2 ovat alkyyliryhmiå, jotka ovat 20 90 348 peraisin hydratusta talirasvasta, joka sisåltaå suunnilleen 4 % C14, 31 % C16 ja 59 % Clg.
Esimerkkejå sopivista karboksyylihapoista (ja niiden anhydri-deistå) naiden typpiyhdisteiden valmistamiseksi ovat syklohek-saani-1,2-dikarboksyylihappo, syklohekseeni-l,2-dikarboksyyli.happo, syklopentaani-1,2-dikarboksyylihappo, naftaleeni-dikarboksyyli-happo yms. Yleisesti nSiden happojen syklisessa ryhmassa on n. 5-13 hiiliatomia. Edullisia happoja, jotka ovat hyodyllisia tassa keksinnosså, ovat bentseeni-dikarboksyylihapot, kuten ftaalihappo, isoftaalihappo ja tereftaalihappo. Ftaalihappo tai sen anhydridi on erityisen edullinen. Erityisen edullinen yhdiste on amidi-amiinisuola, joka on muodostettu antamalla 1 mooliosan ftaalihappoanhydridia reagoida 2 mooliosan kanssa dihydrattua taliamiinia. Toinen edullinen yhdiste on diamidi, joka on muodostettu dehydratoimalla tata amidi-amiinisuolaa.
Hiilivetypolymeereja voidaan myos kayttåå osana lisaaineyhdis-telmaa taman keksinnon polttoaineiden tuottamiseksi. Naita voidaan esittåa seuraavalla yleisella kaavalla:
T Η ~ Γ U H
I I I I
--C — C---c — c-- II il _T T J |_H U _ V w jossa T = H tai R' U = Η, T tai aryyliryhma v = 1,0 - 0,0 (moolisuhde) w = 0,0 - 1,0 (moolisuhde) R' on alkyyliryhma.
Namå polymeerit voidaan valmistaa suoraan etyleenisesti tyydyt-tåmattSmistå monomeereista tai epasuorasti esimerkiksi hydraa-malla polymeeri, joka on tehty muista monomeereista, kuten iso-preenista ja butadieenista.
Erityisen edullinen hiilivetypolymeeri on eteenin ja propeenin kopolymeeri, jonka eteenipitoisuus on edullisesti valilla 50-60 paino-%.
21 90 348
Lisaaineen måara, jota vaaditaan tåmån keksinnon tislepoltto-oljyn tuottamiseen, vaihtelee polttoaineen mukaan, mutta on yleenså 0,001 - 0,5 paino-%, esimerkiksi 0,01 - 0,1 paino-% (aktiivista ainetta) laskettuna polttoaineen painosta. Lisaaine voidaan sopivasti liuottaa sopivaan liuottimeen konsentraatin muodostamiseksi, jossa on 20-90, esim. 30-80 paino-% liuotinta. Sopivia liuottimia ovat keroseeni, aroraaattiset naftat, mine-raalivoiteluoljyt jne.
Tata keksintoa kuvataan seuraavilla esimerkeilla, joissa vaha-kiteiden koko polttoaineessa mitattiin asettamalla polttoaine-naytteet 60 ml:n pulloihin kylmakaappeihin, joita pidettiin n. 8°C polttoaineen samenemispisteen ylapuolella 1 tunti, jona aikana polttoaineen lMmpotila stabiloitui. Kaappia jaåhdytet-tiin sitten nopeudella l°C/h aina testilampotilaan asti, joka sitten pidettiin.
Edelta kasin valmistettu suodatintuki, joka koostuu halkaisi-jaltaan 10 mm:n sintratusta renkaasta, jota ympåroi 1 mm levea pyorea metal1irengas, ja joka tukee 200 nanometrin nimellistå hopeamembraanisuodatinta, jota kaksi pystytyyppiå pystytappia pitaa paikallaan, asetetaan sitten alipaineyksikon paaile. Ime-tåan vahintåan 80 kPa:n alipaine ja jaahdytettyå polttoainetta tiputetaan membraanille puhtaasta tiputuspipetista, kunnes pie-ni kupera lieju peittaa juuri ja juuri membraanin. Polttoainetta tiputetaan hitaasti liejun yllapitamiseksi muutamia minuut-teja; n. 10-20 polttoainetipan tiputuksen jalkeen liejun anne-taan valua alas, jolloin membraanille jaa hyvin ohut samea, matta kerros polttoaineen kostuttamaa vahakakkua. Paksu vaha-kerros ei huuhtoudu hyvSksyttavåsti ja hyvin ohut kerros voi huuhtoutua pois. Optimi kerrospaksuus on kidemuodon funktio "lehtimaisten" kiteiden vaatiessa ohuempia kerroksia kuin "jyva-maiset" kiteet. On tarkeåa, ettS lopullisella kakulla on matta ulkonako. "Kiiltdva" kakku osoittaa liiallista jaSnnospoltto-ainetta ja kiteiden "voitelua" ja on heitettava pois.
Kakku pestaan sitten muutamalla tipalla metyylietyyliketonia, joiden annetaan taysin valua pois. Prosessi toistetaan useita 22 9 0 348 kertoja. Pesun paMtyttyå metyylietyyliketoni hSviaa hyvin no-peasti jåttåen jaljelle "loistvan mattavalkoisen" pinnan, joka muuttuu harmaaksi levitettaessa siile viela yksi pisara metyyli-etyyliketonia.
Pesty nayte asetetaan sitten kylmaan eksikaattoriin ja pidetaån siinå, kunnes se on valmis pSallystettavksi SEM-ajoa vårten. Saattaa olla tarpeen pitaa nåyte jaåhdytettynå vahan såilytta-miseksi, missS tapauksessa sitå on såilytettåvå kylmåkaapissa ennen siirtoa SEM-laitteeseen (sopivassa naytteensiirtoastiassa), jotta estettaisiin jaakiteiden muodostuminen naytteen pinnalle.
Paallystyksen aikana nåyte on pidettavå mahdollisimman kylmana kiteiden vahingoittumisen valttamiseksi. Sahkoinen kosketus korokkeeseen aikaansaadaan parhaiten pidatysruuvilla, joka pai-naa pyoreaa rengasta korokkeessa olevan syvennyksen sivua vasten, joka syvennys on muotoiltu siten, etta se tekee mahdolliseksi naytteen pinnan saamisen instrumentin tasopintaan. Såhkoa joh-tavaa maalia voidaan myos kayttåa.
Kun nayte on paallystetty, mikroskooppivalokuvat saadaan tavan-omaiseen tapaan pyyhkaisyelektronimikroskoopilla. Mikroskooppivalokuvat analysoidaan keskimaaraisen kidekoon maarittMmiseksi kiinnittamalla lapinakyva kalvo, johon on merkitty 88 kohtaa (pisteina) saanndllisen, kooltaan 8 rivia ja 11 jonoa olevan tasavalisen hilan leikkauspisteisiin, sopivaan mikroskooppiku-vaan. Suurennuksen tulee olla sellainen, etta vain muutamaa suu-rinta kidetta koskettaa useampi kuin yksi piste ja 4000 - 8000-kertainen on osoittautunut sopivaksi. Jokaisessa hilan pisteesså, jos piste koskettaa kidetta, jonka muoto voidaan selvasti maa-rittaa, kide voidaan mitata. Maaritetåan myos "hajonnan" mitta kiteen pituuden Gaussin standardipoikkeaman muodossa soveltaen Bessel-korjausta.
Vahapitoisuus ennen suodatinta ja sen jalkeen mitataan kSyttaen differentiaalista pyyhkåisykalorimetria DSC (kuten du Pont 9900-sarjaa), joka kykenee tuottamaan kayran, jonka pinta-ala 2 on n. 100 cm /1 % polttoaineesta vahan muodossa, jossa instru- 90348 mentin kohinan aiheuttaman ulostulon vaihtelun standardipoik-keama on alle 2 % keskimaarisesta ulostulosignaalista.
DSC kalibroidaan kayttaen lisaainetta suurten kiteiden tuotta-miseksi, jotka suodatin varmasti poistaa, ajamalla tama kalib-rointipolttoaine kokoonpanon koelampdtilassa ja mittaamalla vahasta nain puhdistetun polttoaineen WAT DSC-laitteella. Sai-liopolttoaineen ja suodattimen jSlkeisen polttoaineen testatta-vat naytteet analysoidaan sitten DSC-laitteella ja kummallekin polttoaineelle mååritetåån perusviivan ylåpuolella oleva pinta-ala aina kalibrointipolttoaineen WAT-arvoon asti.
Suhde pSC-ala suodattimen jalkinaytteella χ 10Q %
DSC-ala sailionaytteellS
on suodattimen jalkeen jaljella oleva vaha-%.
Tislepolttoaineen samenemispiste maSritettiin standardi samene-mispistekokeella (IP-219 tax ASTM-D 2500) . Muita kiteytymisen alkamisen mittaustapoja ovat vahan ilmestymispiste (WAP)-koe (ASTM D 3117-72) ja vahan ilmestymislampotila (WAT) ja ne mi-tataan differentiaalisella pyyhkåisykalorimetrialla kayttaen Mettler ΤΑ 2000B DSC-laitetta.
Polttoaineen kyky låpåistå dieselajoneuvon paasuodatin maåri-tettiin laitteistossa, joka koostuu tyypillisesti dieselajoneuvon paasuodattimesta, joka on asennettu polttoaineputkistossa olevaan standardikoteloon; Bosch-tyyppi, jollaista kaytetaan vuoden 1980 VW Golf dieselhenkiloautossa, ja Cummins FF105, jollaista kaytetaSn Cummins NTC-moottorisarjassa, ovat sopivia. Såiliotå ja syottosysteemia, joka kykenee syottamaSn puolet normaalin polttoainesailion polttoaineesta yhdistettyna polttoaineen ruiskutuspumppuun, jollaista kaytetaHn VW Golf-mallissa, kaytetaan polttoaineen vetamiseen suodattimen lapi sailiosta vakio virtausnopeudella, kuten ajoneuvossa. Laite on varustettu instrumenteilla painehavion mittaamiseksi suodattimen yli, virtausnopeuden ruiskutuspumpusta ja yksikQn låmpdtilojen mittaamiseksi. Siihen on liitetty myos astiat pumpatun polttoaineen, sekå "ruiskutetun" etta ylimaaraisen polttoaineen vastaan-ottamiseksi.
24
Kokeessa sailio taytetåån 19 kg:11a polttoainetta ja vuodot testataan. Kun tilanne on tyydyttåvå, lampotila stabiloidaan ilman lampotilaan, joka on 8°C polttoaineen sainenemispisteen ylapuolella. Yksikko jaahdytetaan sitten nopeudella 3°C/h ha-luttuun koelampotilaan ja pidetaan siina vahintaan 3 tuntia polttoaineen lampotilan stabiloimiseksi. Sailiota ravistellaan voimakkaasti låsnaolevan vahan dispergoimiseksi taysin, sai-liosta otetaan nayte ja 1 litra polttoainetta poistetaan heti sailidn jålkeen olevan poistoputken nåytepisteesta ja palaute-taan sailioon. TSman jalkeen pumppu kaynnistetaan asettaen pumpun kierrokset samaksi kuin ne ovat ajonopeudella 110 km/h.
VW Golf-auton tapauksessa tama on 1900 kierr/min, mika vastaa moottorin kierroslukua 3800 kierr/min. Painehaviotå suodattimen yli ja polttoaineen virtausnopeutta ruiskutuspumpusta seura-taan, kunnes polttoaine on kulunut loppuun, tyypillisesti 30-35 minuuttia.
Edellyttaen, etta polttoaineen syottb ruiskutuslaitteisiin voi-daan pitaa nopeudessa 2 ml/s, (liikapolttoaineen nopeus on n.
6,5-7 ml/s), tulos on kokeen "lcipaisy". Polttoainevirtauksen syoton lasku ruiskutuslaitteisiin merkitsee "rajalla olevaa" tulosta; nollavirtaus "epaonnistumista".
Tyypillisesti "lapSisy"-tulokseen voi liittya kasvava painehå-vio suodattimen yli, joka voi kohota jopa 60 kPa: in. Yleensa huomattavia maaria vahaa on kuljetettava suodattimen lapi, jotta saavutettaisiin tallainen tulos. "Hyva kokeen lapaisy" on luonteenomainen ajolle, jossa painehavio suodattimen yli ei kohoa yli 10 kPa:n ja on ensimmainen osoitus, etta suurin osa vahasta on lapaissyt suodattimen, ja erinomaisen tuloksen painehavio on alle 5 kPa.
Lisaksi polttoainenaytteita otetaan "liika"-polttoaineesta ja "ruiskutuslaitteen syotto"-polttoaineesta, ihanteellisesti joka neljas minuutti koko kokeen ajan. Nåita naytteita yhdesså koetta edeltavien sailionaytteiden kanssa verrataan DSC-laitteella syottovahan sen osan maSrittamiseksi, joka on lapaissyt suodattimen. Naytteita otetaan myos koetta edeltavasta polttoaineesta 25 90348 ja kokeen jålkeen niistå valmistettuja SEM-nåytteita vahan kidekoon ja tyypin vertaamiseksi todelliseen suorituskykyyn.
Kaytetyt lisaaineet ovat:
Lisaaine 1 2-dialkyyliamidobentseenisulfonaatin N,N-dialkyyliammonium-suola, jossa alkyyliryhmat ovat nC^g^g H33-37 ioka val" mistettu antamalla 1 moolin ortosulfobentsoehapon syklista an-hydridia reagoida 2 moolin kanssa di-(hydrattu)taliamiinia ksyleeniliuottimessa 50 paino-%:n valevyydella. Reaktioseosta sekoitettiin 100°C:n ja refluksointilampotilan valillå. Liuo-tin ja kemikaalit on pidettavå mahdollisimman kuivina, jotta anhydridi ei paasisi hydrolysoitumaan.
Tuote analysoitiin 500 MHz:n ydinmagneettisella resonanssi-spektroskopialla, joka varmisti rakenteen olevan
O
JWh2-(cH2)14/16ch3>2 roi 'nh,+i((ch2(-ch2)14/16ch3)2
TcLmån yhdisteen molekyylimalli on esitetty kuviossa 11.
Lisaaine 2
Eteenin ja vinyyliasetaatin kopolymeeri, jonka vinyyliasetaatti-pitoisuus oli 17 paino-%, molekyylipaino 3500 ja sivuketjun-haarautumisaste 8 metyyliryhmaa 100 metyleeniryhmSa kohti mi-tattuna 500 MHz:n NMR-laitteella.
Lisaaine 3
Styreeni-dialkyylimaleaattikopolymeeri, joka oli valmistettu 1:1-molaarista styreeni-maleiinihappoanhydridikopolymeeria kåyttåen esterointivaiheessa 2 moolia C12H25OH:n ja C14H2gOH:n 1:1-molaarista seosta yhta moolia kohti anhydridia (kaytettiin lievaa ylimaaraa, 5 % alkoholia), kayttaen p-tolueenisulfoni- 90348 26 happoa katalyyttina (1/10 moolia) ksyleeniliuottimessa, mika antoi molekyylipainoksi (Mn) 50 000 ja joka tuote sisalsi 3 paino-% reagoimatonta alkoholia.
Lisaaine 4 2-N,N-dialkyyliamidobentsoaatin dialkyyliammoniumsuoloja, jotka oli muodostettu sekoittamalla yksi mooliosa ftaalihappoanhyd-ridia kahteen mooliosaan dihydrattua taliamiinia 60°C:ssa.
Tulokset olivat seuraavat.
Esimerkki 1
Polttoaineen tunnusluvut
Samenemispiste -14°C
Vahan ilmestymispiste -18,6°C
Alkukiehumispiste 178°C
20 % 230°C
90 % 318°C
Loppukiehumispiste 355°C
Vahapitoisuus -25°C:ssa 1,1 paino-% 250 ppm kutakin lisaainetta 1, 2 ja 3 lisattiin polttoaineeseen ja koelampdtila oli -25°C. Vahakiteen koon havaittiin olevan 1200 nm pituudeltaan ja yli 90 paino-% vahasta lapaisi Cummins FF10 5-suoda 11 imen.
Kokeen aikana vahan lapikulku todettiin lisaksi tarkkailemalla painehavidta suodattimen yli, joka kasvoi vain 2,2 kPa.
Esimerkki 2
Esimerkki 1 toistettiin ja vahan kidekoon havaittiin olevan 1300 nm ja maksimi lopullinen painehavio suodattimen yli oli 3,4 kPa.
27 90348
Esimerkki 3
Polttoaineen tunnusluvut
Samenemispiste 0°C
Vahan ilmestymispiste -2/5°C
Alkukiehumispiste 182°C
20 % 220°C
90 % 354°C
Loppukiehumispiste 385°C
Vahapitoisuus koelampStilassa 1,6 paino-% 220 ppm kutakin lisaainetta 1, 2 ja 3 kMytettiin ja vahakiteen koon havaittiin olevan 1500 nm ja n. 75 paino-% vahasta lapaisi Bosch 145434106 suodattimen -8,5°C:n koelampotilassa. Maksimi painehavio suodattimen yli oli 6,5 kPa.
Esimerkki 4
Esimerkki 3 toistettiin ja sen havaittiin antavan kiteen pituu-deksi 2000 nm, josta n. 50 paino-% lapaisi suodattimen antaen maksimi painehavioksi 35,3 kPa.
Esimerkki 5
Esimerkissa 3 kaytettyå polttoainetta kasiteltiin 400 ppm:11a lisaainetta 1 ja 100 ppm:11a lisaaineen 2 seosta ja testattiin kuten esimerkissa 3 -8°C:ssa, jossa lampotilassa vahapitoisuus oli 1,4 paino-%. Vahakiteen koon havaittiin olevan 2500 nm ja 50 paino-% vahasta lapSisi suodattimen maksimi lopullisen paine-håvion ollessa 67,1 kPa.
Kaytettaessa tåta polttoainetta kokoonpanossa, painehavio ko-hosi melko nopeasti ja koe epåonnistui. Taman arvellaan johtu-van siita, ettS kuten valokuva esittåa, kiteet ovat litteita ja 1itteat kiteet, jotka eivat onnistu låpåisemåan suodatinta, pyrkivat peittåmaan suodattimen ohuella, låpSisemattomcllla ker-roksella. Sen sijaan, kun "kuutiomaiset" (tai "jyvamaiset") ki-teet eivat lapaise suodattimia, ne keraantyvat verrattain irto-naiseksi "kakuksi", jonka lapi polttoainetta voi yha kulkea, kunnes massa tulee niin suureksi, etta suodatin tayttyy ja 28 90348 vaha-"kakun" kokonaispaksuus on niin suuri, ettå painehavio on jalleen liian suuri.
Esimerkki 6 (vertailu)
Esimerkissa 3 kåytettyå polttoainetta kasiteltiin 500 ppm:11a seosta, jossa oli 4 osaa lisaainetta 4 ja 1 osa lisaainetta 2, ja se testattiin -8°C:ssa; vahakiteen koon havaittiin olevan 6300 nm ja 13 paino-% vahasta lapaisi suodattimen.
Tåmå esimerkki on eras parhaita alan aikaisemmista esimerkeis-ta, jolla saavutetaan erinomaiset tulokset ilman kiteiden låpi-kulkua.
Esimerkkien 1-6 polttoaineessa muodostavien vahakiteiden pyyh-kaisyelektronimikroskooppivalokuvat ovat tarnan esityksen ku-viot 1-6.
Esimerkit 1-4 osoittavat nain olien, ettå jos kiteet voivat la-paista suodattimen luotettavasti, erinomaista kylmSn lamotilan suorituskykva voidaan laajentaa paljon korkeampiin polttoaineen vahapitoisuuksiin kuin tahan saakka on ollut kaytannossa mah-dollista ja myos lampotiloihin, jotka ovat enemman polttoaineen vahan ilmestymispisteen alapuolella kuin tatå ennen on ollut mahdollista. TassS ei oteta huomioon polttoainesysteemiin liittyviM seikkoja, kuten moottorista tulevan kierratyspoltto-aineen kykya lammittSa polttoainesåiliosta imettavaa syotto-polttoainetta, syottdpolttoainevirtauksen suhdetta kierratys-polttoaineeseen, paåsuodattimen pinta-alan suhdetta kierratys-polttoainevirtaukseen ja esisuodattimen ja seulojen kokoa ja tilavuutta.
Nama esimerkit osoittavat, ettå testatuilla suodattimilla alle n. 1800 nm:n kidepituudet johtavat dramaattisesti parempaan polttoaineen suorituskykyyn.
Esimerkki 7
Tiissa esimerkissa lisaainetta 1 lisåttiin tislepolttoaineeseen, jolla oli seuraavat tunnusluvut: . 90348 29
Alkukiehumispiste 180°C
20 % 223°C
90 % 336°C
Loppukiehumispiste 365°C
Vahan ilmestymislampotila 5,5°C
Samenemispiste -3,5°C
Vertailutarkoituksessa myos seuraavia lisaaineita lisattiin tislepolttoaineeseen:
Lisaaine A: Eteeni/vinyyliasetaattikopolymeerien seos, joista toinen oli lisaaine 2 (1 paino-osaa) ja toinen (3 paino-osaa) sisalsi vinyyliasetaattia 36 paino-%, sen molekyylipaino (Mn) oli 2000, sivuketjuhaarautumisaste oli 2-3 metyyliryhmaa 100 metyleeniryhmaa kohti mitattuna 500 MHz:n NMR-laitteella.
Lisaaine B: Lisaaineiden 4 ja 2 seos moolisuhteessa 4:1.
Lisaaine C: Polyetyleeniglykoliseoksen dibehenaatti, jonka kes-kimolekyylipaino oli 600.
Lisaaine D: Eteeni/propeenikopolymeeri, jonka eteenipitoisuus oli 56 paino-% ja lukukeskimaarainen molekyylipaino n. 60 000.
Lisaaineita lisattiin seuraavassa taulukossa esitetyt maårat ja kokeet suoritettiin PCT:n mukaisesti, jonka yksityiskohdat ovat seuraavat:
Ohjelmoitu jaahdytyskoe (PCT)
Tama on hidas jååhdytyskoe, joka on suunniteltu korreloimaan varastoidun lammitysoljyn pumppausta. Lisåaineita sisaltavan polttoaineen kylmavirtausominaisuudet maaritetaSn PCT-kokeella seuraavasti. 300 ml polttoainetta jaahdytetMan lineaarisesti nopeudella l°C/h koelampotilaan ja lampotila pidetaan sitten vakiona. Sen oltua 2 tuntia koelampotilassa noin 20 ml pinta-kerrosta poistetaan imemålla, jotta estettåisiin niita epanor-maalin suuria vahakiteita vaikuttamasta kokeeseen, joita pyrkii muodostumaan oljyn/ilman rajapinnalle jaahdytyksen aikana.
30 90 348
Vaha, joka on laskeutunut pulloon, dispergoidaan varovasti se-koittaen, minkå jalkeen CFPPT ^-suodatinkokoonpano asetetaan paikoilleen, Vesihana avataan 66,7 kPa:n alipaineen aikaansaa-miseksi ja suljetaan, kun 200 ml polttoainetta on kulkenut suo-dattimen lapi asteikolla varustettuun astiaan: kokeen lapaisy rekisteroidaan, jos ko. 200 ml saadaan talteen 10 sekunnissa annetun mesh-koon lapi, tai epaonnistuminen, jos virtausnopeus on liian hidas, mika osoittaa suodattimen tukkeutumisen.
Koelampotilassa lapaisty mesh-luku rekisteroidaan.
(1) CFPPT-kylman suodattimen tukkeutusmispistekoe (CFPPT), joka on kuvattu yksityiskohtaisesti julkaisussa "Journal of the Institute of Petroleum", Vol. 52, n:o 510, kesakuu 1966, sivut 173 - 185.
Esimerkki 8 Tåsså esimerkissS kaytetyllS polttoaineella oli seuraavat tun-nusluvut: (ASTM-D86)
Alkukiehumispiste 190°C
20 % 246°C
90 % 346°C
Loppukiehumispiste 374°C
Vahan ilmestymislampotila -1,5°C
Samenemispiste +2,0°C
Sita kasiteltiin 1000 ppm:11a seuraavien lisaaineiden aktiivista aineosaa.
(E) Lisaaineen 2 (1 paino-osa) ja lisåaineen 4 (9 paino-osaa) seos.
(F) Kaupallinen eteeni-vinyyliasetaattikopolymeerilisaaine, jota Exxon Chemicals markkinoi nimella ECA 5920.
(G) Seos, jossa oli: 31 90348
1 osa lisaainetta 1 1 osa lisaainetta 3 1 osa lisaainetta D 1 osa lisaainetta K
(H) Kaupallinen eteeni-vinyyliasetaattikopolymeerilisåaine, jota Amoco markkinoi nimella 2042E.
(I) Kaupallinen eteeni-vinyylipropionaattikopolymeerilisåaine, jota BASF markkinoi nimella Keroflux 5486.
(J) Ei lisaainetta.
(K) Reaktiotuote, jonka muodostivat 4 moolia dihydrattua tali-amiinia ja 1 mooli pyromelliittianhydridiå. Reaktio suoritet-tiin ilman liuotinta 150°C:ssa sekoittaen typen alaisena 6 tuntia.
Taman jalkeen mitattiin naiden polttoaineiden seuraavat suori-tuskyvyn tunnusluvut.
(i) Polttoaineen kyky låpåista diesel-polttoaineen påasuoda-tin -9°C:ssa ja suodattimen lapaisevS vahaprosentti, seuraavin tuloksin:
Lisaaine Aika epclonnistumiseen Lapaissyt vaha-% E 11 min 18-30 % F 16 min 30 % G Ei epåonnistumista 90-100 % H 15 min 25 % I 12 min 25 % J 9 min 10 % (ii) PainehaviS paasuodattimen yli ajan funktiona ja tulokset on esitetty graafisesti kuviossa 12.
(iii) Vahan laskeutuminen polttoaineissa mitattiin jaåhdyttS-malla 100 ml polttoainetta asteikolla varustetussa mittasylin-terissa. Sylinteri jaMhdytettiin nopeudella l°C/h lampotilassa, joka oli edullisesti 10°C polttoaineen samenemispisteen yla- 32 90 348 puolella, mutta vahintaan 5°C polttoaineen samenemispisteen ylapuolella, koelåmpotilaan, jota pidettiin sitten måaråtty aika. Koelampotila ja seisotusaika riippuvat sovellutuksesta, ts. diesel-polttoaineesta ja lcLmmitysol jystå. On edullista, etta koelampotila on vahintaan 5°C samenemispisteen alapuolella ja minimi kylmaseisotusaika koelampotilassa vahintaan 4 h. Edullisesti koelampotilan tulisi olla 10°C tai enemman polttoaineen samenemispisteen alapuolella ja seisotusjakson tulisi olla 24 h tai enemman.
Seisotusjakson pååtyttya mittaussylinteri tutkitaan ja vahaki-teiden laskeutumisen maara mitataan visuaalisesti mahdollisen vahakerroksen korkeutena, joka on sylinterin pohjan (0 ml) ylapuolella ja ilmoitetaan prosentteina kokonaistilavuudesta (100 ml). Kirkasta polttoainetta on nåhtåvisså laskeutuneiden vahakitei-den ylapuolella ja tamå mittausmuoto on usein riittåva arvoste-lun muodostamiseksi vahan laskeutumisesta.
Toisinaan polttoaine on samea laskeutuneen vahakidekerroksen ylapuoella tai vahakiteiden voidaan nahda olevan visuaalisesti tiheammassa, kun ne låhestyvåt sylinterin pohjaa. Tassa tapauk-sessa kaytetaan kvantitatiivisempaa analyysimenetelmåå. Talloin ylin 5 % (5 ml) polttoaineesta imetaan varovasti pois ja varas-toidaan, seuraavat 45 % imetaan ja heitetaan pois, seuraavat 5 % imetaan pois ja varastoidaan, seuraavat 35 % imetaan ja heitetaan pois ja lopuksi pohjalla oleva 10 % keratåån talteen lammityksen jalkeen vahakiteiden liuottamiseksi. Naista varas-toiduista naytteista kaytetaan tastedes nimitysta pinta-, keski-ja pohjanaytteet. On tarkeaa, etta naytteiden poistoon kaytetty alipaine on suhteellisen pieni, ts. 1960 Pa ja etta karki ase-tetaan juuri polttoaineen pinnalle virtausten valttamiseksi nesteessa, jotka saattaisivat hairita vahan pitoisuutta eri kerroksissa sylintereissa. Naytteet lammitetaån sitten 60°C:een 15 minuutiksi ja niitå tutkitaan vahapitoisuuden suhteen dif-ferentiaalisella pyyhkåisykalorimetrilla (DSC), kuten edella kuvattiin.
Tassa tapauksessa kaytettiin Mettler ΤΑ 2000B DSC-laitetta.
33 90 348 25 ^ul:n nayte asetettiin nåytekennoon ja tavallista kerosee-nia vertailukennoon, minka jalkeen ne jåahdytettiin nopeudella 22°C/min 60°C:sta vahintåan 10°C:een, mutta edullisesti 20°C vahan ilmestyspisteen (WAT) ylåpuolelle, minka jalkeen se jaah-dytettiin nopeudella 2°C/min n. 20°C WAT:n alapuolelle. Tarkis-tus on ajettava laskeutumattomasta jaåhdyttamattomåstå kasitel-lystå polttoaineesta. Vahan laskeutumisen maara korreloi tal-15in WAT:n kanssa (tai AWAT:n, joka = laskeutuneen naytteen WAT - alkuperainen WAT). Negatiiviset arvot osoittavat vahan poistoa polttoaineesta ja positiiviset arvot osoittavat vahan rikastumista laskeutumisen kautta. Vahapitoisuutta voidaan myos kåyttaa laskeutumisen mittana naistå nåytteistå. Tata kuvataan merkinnalla % WAX tai Δ% WAX (Δ% WAX = laskeutuneen naytteen % WAX - alkuperainen % WAX) ja jalleen negatiiviset arvot osoittavat vahan poistoa polttoaineesta ja positiiviset arvot osoittavat vahan rikastumista laskeutumisen kautta.
Tassa esimerkissa polttoaine jaåhdytetaan nopeudella l°C/h +10°C:sta -9°C:een ja seisotettiin kylmana 48 h ennen testausta. Tulokset olivat seuraavat:
Visuaalinen vahan WAT, QC-tiedot|f laskeutuneet nMytteet
LisSaine laskeutuminen Pinta 5% Keski 5% Pchja 10% E Samea kauttaaltaan -10,80 -4,00 -3,15
Tihearrpi pohjalla F 50% kirkasta ylapuolella -13,35 -0,80 -0,40 G 100 % -7,85 -7,40 -7,50 H 35 % kirkasta ylapuolella -13,05 -8,50 +0,50 I 65% kirkasta ylapuolella J 100% puoligeeli -6,20 -6,25 -6,40 (Tulokset on esitetty myos graafisesti kuviossa 13).
WAT alkuperainen WAT (°c) (laskeutuneet nSytteet) (laskeutumaton polttoaine) Pinta 5% Keski 5% Pohja 10% E -6,00 -4,80 +2,00 +2,85 F -5,15 -8,20 +4,35 +4,75 G -7,75 -0,10 +0,35 +0,25 H -5,00 -8,05 -3,50 +4,50 J -6,20 0,00 -0,05 -0,20 34 90348 (Huomaa, etta huomattava WAT:n lasku voidaan saavuttaa tehok-kaimmalla lisaaineella G).
% WAT (laskeutuneet naytteet)
Pinta 5 % Keski 5 % Pohja 10 % E -0,7 +0,8 +0,9 F -0,8 +2,1 +2,2 G +0,0 +0,3 +0,1 H -1,3 -0,2 +1,1 J -0,1 +0,0 +0,1
Nama tulokset osoittavat, etta kun lisaaineiden lasnaolo pie-nentaå kidekokoa, vahakiteet laskeutuvat suhteellisen nopeasti. Esimerkiksi kun kasittelemåttdmiS polttoaineita jååhdytetåan niiden samenemispisteiden alapuolelle, niissa pyrkii esiintymåan vain vahan vahakiteen laskeutumista, koska levymåiset kiteet kasvavat yhteen, eivatkå kykene putoamaan vapaasti nesteessa, ja syntyy geelimainen rakenne, mutta kun virtausta parantavaa ainetta lisataan, kiteita voidaan modifioida niin, ettS niiden rakenteesta tulee våhemman levymainen ja se pyrkii muodostamaan neulasia, joiden koot ovat kynunenien mikrometrien alueella ja jotka voivat liikkua vapaasti nesteessa ja laskeutua suhteellisen nopeasti. Tama vahakiteen laskeutuminen voi aiheuttaa ongel-mia varastosailioissa ja ajoneuvon systeemeissa. Våkevoityneet vahakerrokset voivat joutua odottamatta vedetyksi ulos erityi-sesti, kun polttoaineen taso on alhainen tai sailiSssa esiintyy laikkymista (esim. kun ajoneuvo kaantyy) ja suodattimen tukkeu-tumista saattaa tapahtua.
Jos vahakiteiden kokoa voidaan pienentaa edelleen alle 10 nano-metrin, kiteet laskeutuvat suhteellisen hitaasti ja seurauksena voi olla vahan laskeutumisen esto, mika antaa etuja polttoaineen suorituskyvyssa verrattuna tapaukseen, jossa polttoaineen vahakiteet ovat laskeutuneet. Jos vahakiteen kokoa voidaan pie-nent&å alle η. 4 nanometrin, kiteiden pyrkimys laskeutua on liihes eliminoitu polttoaineen varastoinnin aikana. Jos kide-koot pienennetaan edulliseen alle 2 nanometrin vaatimuskoon, vahakiteet pysyvat suspendoituneena polttoaineessa eraiden 35 90348 varastosysteemien vaatimien useiden viikkojen ajan ja laskeu- tumisongelmat eliminoituvat oleellisesti.
(iv) CFPP-suorituskyky, joka oli seuraava:
Lisåaine CFPP-lampotila (°C) CFPP:n alenema E -14 11 F -20 17 G -20 17 H -20 17 I -19 16 J -3 (v) Keskihiukkaskoko, jonka havaittiin olevan:
Lisaaine Koko (nanometria) E 4400 F 10400 G 2600 H 10800 I 8400 J Ohuita levyjå yli 50 000.
FI874185A 1986-09-24 1987-09-24 Parannettuja polttoaineiden lisäaineita FI90348C (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
GB08622960A GB2197877A (en) 1986-10-07 1986-09-24 Additives for wax containing distillated fuel
GB8622960 1986-09-24
GB878719423A GB8719423D0 (en) 1986-09-24 1987-08-17 Middle distillate compositions
GB8719423 1987-08-17

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI874185A0 FI874185A0 (fi) 1987-09-24
FI874185A FI874185A (fi) 1988-03-25
FI90348B FI90348B (fi) 1993-10-15
FI90348C true FI90348C (fi) 1994-01-25

Family

ID=26291326

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI874185A FI90348C (fi) 1986-09-24 1987-09-24 Parannettuja polttoaineiden lisäaineita

Country Status (16)

Country Link
JP (1) JP2539847B2 (fi)
KR (1) KR950005688B1 (fi)
CN (1) CN1013277B (fi)
AT (2) ATE124988T1 (fi)
AU (1) AU612597B2 (fi)
BR (1) BR8704929A (fi)
CA (1) CA1329623C (fi)
DE (1) DE3751401T2 (fi)
DK (1) DK169213B1 (fi)
ES (1) ES2074980T3 (fi)
FI (1) FI90348C (fi)
GB (1) GB2231584B (fi)
IN (1) IN173485B (fi)
MX (1) MX169409B (fi)
NO (1) NO173395C (fi)
SE (1) SE466454B (fi)

Families Citing this family (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
IN172275B (fi) * 1986-09-24 1993-05-29 Exxon Chemical Patents Inc
JP5147549B2 (ja) * 2008-06-04 2013-02-20 コスモ石油株式会社 ディーゼルエンジン用燃料油組成物
JP5147550B2 (ja) * 2008-06-04 2013-02-20 コスモ石油株式会社 ディーゼルエンジン用燃料油組成物
JP5043754B2 (ja) * 2008-06-04 2012-10-10 コスモ石油株式会社 ディーゼルエンジン用燃料油組成物
JP5312646B2 (ja) * 2012-07-11 2013-10-09 コスモ石油株式会社 ディーゼルエンジン用燃料油組成物
JP5328973B2 (ja) * 2012-11-26 2013-10-30 コスモ石油株式会社 ディーゼルエンジン用燃料油組成物
JP5328974B2 (ja) * 2012-11-26 2013-10-30 コスモ石油株式会社 ディーゼルエンジン用燃料油組成物

Family Cites Families (10)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2683736A (en) * 1952-09-19 1954-07-13 Monsanto Chemicals Amine salts of the tridecyl esters of sulfobenzoic acid
US2860040A (en) * 1955-05-25 1958-11-11 Exxon Research Engineering Co Petroleum distillate fuels
US3481939A (en) * 1965-03-15 1969-12-02 Eastman Kodak Co Tertiaryaminocyclobutanes with electronegative substituents
GB1301828A (fi) * 1970-06-04 1973-01-04
CA1021155A (en) * 1973-12-26 1977-11-22 Exxon Research And Engineering Company Synergistic combination of low temperature flow improvers for distillate fuels
FR2490669A1 (fr) * 1980-09-19 1982-03-26 Elf France Nouvelles compositions d'additifs permettant l'amelioration de la temperature limite de filtrabilite et l'inhibition simultanee des cristaux de n-paraffines formes lors du stockage a basse temperature des distillats moyens
US4402708A (en) * 1980-11-18 1983-09-06 Exxon Research & Engineering Co. Dialkyl amine derivatives of phthalic acid
EP0061985A3 (fr) * 1981-03-26 1985-01-02 Henri Laborie Appareil de levage et manutention
EP0061894B1 (en) * 1981-03-31 1985-09-11 Exxon Research And Engineering Company Two-component flow improver additive for middle distillate fuel oils
US4464182A (en) * 1981-03-31 1984-08-07 Exxon Research & Engineering Co. Glycol ester flow improver additive for distillate fuels

Also Published As

Publication number Publication date
ATA902587A (de) 1991-10-15
SE466454B (sv) 1992-02-17
NO874002L (no) 1988-03-25
AT394568B (de) 1992-05-11
DK169213B1 (da) 1994-09-12
JPS63165486A (ja) 1988-07-08
AU7887387A (en) 1988-03-31
AU612597B2 (en) 1991-07-18
NO173395B (no) 1993-08-30
BR8704929A (pt) 1988-05-17
CA1329623C (en) 1994-05-17
ES2074980T3 (es) 1995-10-01
JP2539847B2 (ja) 1996-10-02
DK502787D0 (da) 1987-09-24
DK502787A (da) 1988-03-25
SE8801905D0 (sv) 1988-05-20
DE3751401T2 (de) 1996-02-15
CN87106512A (zh) 1988-04-06
CN1013277B (zh) 1991-07-24
FI90348B (fi) 1993-10-15
IN173485B (fi) 1994-05-21
ATE124988T1 (de) 1995-07-15
GB8811913D0 (en) 1988-07-13
SE8801905L (sv) 1988-05-20
KR880004071A (ko) 1988-06-01
KR950005688B1 (ko) 1995-05-29
GB2231584B (en) 1991-03-06
DE3751401D1 (de) 1995-08-17
GB2231584A (en) 1990-11-21
NO173395C (no) 1993-12-08
MX169409B (es) 1993-07-02
FI874185A (fi) 1988-03-25
NO874002D0 (no) 1987-09-24
FI874185A0 (fi) 1987-09-24

Similar Documents

Publication Publication Date Title
DK169286B1 (da) Destilleret brændsel, additivkoncentrat til brug i brændslet, en forbindelse til brug i koncentratet samt anvendelse af forbindelsen som additiv i destillerede brændsler
EP0261959A2 (en) Improved fuel additives
US5045088A (en) Chemical compositions and use as fuel additives
FI91776C (fi) Polttoaineseokset
FI90348C (fi) Parannettuja polttoaineiden lisäaineita
US5814110A (en) Chemical compositions and use as fuel additives
KR960000760B1 (ko) 연료부가제로서의 화학적 조성물 및 이의 용도
EP0261958A2 (en) Middle distillate compositions with reduced wax crystal size
FI90349C (fi) Välitislekoostumus, jonka vahakiteiden kokoa on pienennetty
EP0445844B1 (en) Distillate fuel
KR950005689B1 (ko) 감소된 왁스 결정 크기의 중간 유출 조성물
KR100294810B1 (ko) 아미노 알킬렌 카르복실산의 반응 생성물 및 이것을함유하는광유중간증류액
GB2197877A (en) Additives for wax containing distillated fuel
NL8720511A (nl) Middendestillaat-composities met verminderde waskristalgrootte.
GB2197878A (en) Middle distillate compositions with reduced wax crystal size

Legal Events

Date Code Title Description
BB Publication of examined application
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: EXXON CHEMICAL PATENTS INC.