FI90348B - Parannettuja polttoaineiden lisäaineita - Google Patents

Parannettuja polttoaineiden lisäaineita Download PDF

Info

Publication number
FI90348B
FI90348B FI874185A FI874185A FI90348B FI 90348 B FI90348 B FI 90348B FI 874185 A FI874185 A FI 874185A FI 874185 A FI874185 A FI 874185A FI 90348 B FI90348 B FI 90348B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
wax
fuel
additive
crystals
filter
Prior art date
Application number
FI874185A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI90348C (fi
FI874185A0 (fi
FI874185A (fi
Inventor
Kenneth Lewtas
Original Assignee
Exxon Chemical Patents Inc
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Priority claimed from GB08622960A external-priority patent/GB2197877A/en
Priority claimed from GB878719423A external-priority patent/GB8719423D0/en
Application filed by Exxon Chemical Patents Inc filed Critical Exxon Chemical Patents Inc
Publication of FI874185A0 publication Critical patent/FI874185A0/fi
Publication of FI874185A publication Critical patent/FI874185A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI90348B publication Critical patent/FI90348B/fi
Publication of FI90348C publication Critical patent/FI90348C/fi

Links

Classifications

    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/24—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07C—ACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C309/00—Sulfonic acids; Halides, esters, or anhydrides thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07C—ACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C211/00—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton
    • C07C211/01—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton having amino groups bound to acyclic carbon atoms
    • C07C211/02—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton having amino groups bound to acyclic carbon atoms of an acyclic saturated carbon skeleton
    • C07C211/03—Monoamines
    • C07C211/07—Monoamines containing one, two or three alkyl groups, each having the same number of carbon atoms in excess of three
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07C—ACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C211/00—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton
    • C07C211/01—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton having amino groups bound to acyclic carbon atoms
    • C07C211/02—Compounds containing amino groups bound to a carbon skeleton having amino groups bound to acyclic carbon atoms of an acyclic saturated carbon skeleton
    • C07C211/03—Monoamines
    • C07C211/08—Monoamines containing alkyl groups having a different number of carbon atoms
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07C—ACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C309/00—Sulfonic acids; Halides, esters, or anhydrides thereof
    • C07C309/01—Sulfonic acids
    • C07C309/28—Sulfonic acids having sulfo groups bound to carbon atoms of six-membered aromatic rings of a carbon skeleton
    • C07C309/57—Sulfonic acids having sulfo groups bound to carbon atoms of six-membered aromatic rings of a carbon skeleton containing carboxyl groups bound to the carbon skeleton
    • C07C309/58—Carboxylic acid groups or esters thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07C—ACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C309/00—Sulfonic acids; Halides, esters, or anhydrides thereof
    • C07C309/01—Sulfonic acids
    • C07C309/28—Sulfonic acids having sulfo groups bound to carbon atoms of six-membered aromatic rings of a carbon skeleton
    • C07C309/57—Sulfonic acids having sulfo groups bound to carbon atoms of six-membered aromatic rings of a carbon skeleton containing carboxyl groups bound to the carbon skeleton
    • C07C309/59—Nitrogen analogues of carboxyl groups
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/143—Organic compounds mixtures of organic macromolecular compounds with organic non-macromolecular compounds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/24—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium
    • C10L1/2431—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium sulfur bond to oxygen, e.g. sulfones, sulfoxides
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/24—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium
    • C10L1/2431—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium sulfur bond to oxygen, e.g. sulfones, sulfoxides
    • C10L1/2437—Sulfonic acids; Derivatives thereof, e.g. sulfonamides, sulfosuccinic acid esters
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/24—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium
    • C10L1/2443—Organic compounds containing sulfur, selenium and/or tellurium heterocyclic compounds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L10/00—Use of additives to fuels or fires for particular purposes
    • C10L10/14—Use of additives to fuels or fires for particular purposes for improving low temperature properties
    • C10L10/16—Pour-point depressants
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/146—Macromolecular compounds according to different macromolecular groups, mixtures thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/16—Hydrocarbons
    • C10L1/1625—Hydrocarbons macromolecular compounds
    • C10L1/1633—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/16—Hydrocarbons
    • C10L1/1625—Hydrocarbons macromolecular compounds
    • C10L1/1633—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds
    • C10L1/1641—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds from compounds containing aliphatic monomers
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/16—Hydrocarbons
    • C10L1/1625—Hydrocarbons macromolecular compounds
    • C10L1/1633—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds
    • C10L1/165—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds from compounds containing aromatic monomers
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/16—Hydrocarbons
    • C10L1/1625—Hydrocarbons macromolecular compounds
    • C10L1/1633—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds
    • C10L1/1658—Hydrocarbons macromolecular compounds homo- or copolymers obtained by reactions only involving carbon-to carbon unsaturated bonds from compounds containing conjugated dienes
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/188—Carboxylic acids; metal salts thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/188—Carboxylic acids; metal salts thereof
    • C10L1/1881—Carboxylic acids; metal salts thereof carboxylic group attached to an aliphatic carbon atom
    • C10L1/1883—Carboxylic acids; metal salts thereof carboxylic group attached to an aliphatic carbon atom polycarboxylic acid
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/188—Carboxylic acids; metal salts thereof
    • C10L1/189—Carboxylic acids; metal salts thereof having at least one carboxyl group bound to an aromatic carbon atom
    • C10L1/1895—Carboxylic acids; metal salts thereof having at least one carboxyl group bound to an aromatic carbon atom polycarboxylic acid
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/192—Macromolecular compounds
    • C10L1/195—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/192—Macromolecular compounds
    • C10L1/195—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • C10L1/196—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and a carboxyl group or salts, anhydrides or esters thereof homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals each having one carbon bond to carbon double bond, and at least one being terminated by a carboxyl radical or of salts, anhydrides or esters thereof
    • C10L1/1963—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and a carboxyl group or salts, anhydrides or esters thereof homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals each having one carbon bond to carbon double bond, and at least one being terminated by a carboxyl radical or of salts, anhydrides or esters thereof mono-carboxylic
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/192—Macromolecular compounds
    • C10L1/195—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • C10L1/196—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and a carboxyl group or salts, anhydrides or esters thereof homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals each having one carbon bond to carbon double bond, and at least one being terminated by a carboxyl radical or of salts, anhydrides or esters thereof
    • C10L1/1966—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and a carboxyl group or salts, anhydrides or esters thereof homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals each having one carbon bond to carbon double bond, and at least one being terminated by a carboxyl radical or of salts, anhydrides or esters thereof poly-carboxylic
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/192—Macromolecular compounds
    • C10L1/195—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • C10L1/197—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and an acyloxy group of a saturated carboxylic or carbonic acid
    • C10L1/1973—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derived from monomers containing a carbon-to-carbon unsaturated bond and an acyloxy group of a saturated carboxylic or carbonic acid mono-carboxylic
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/192—Macromolecular compounds
    • C10L1/198—Macromolecular compounds obtained otherwise than by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals, each having only one carbon to carbon double bond, and at least one being terminated by an acyloxy radical of a saturated carboxylic acid, of carbonic acid
    • C10L1/1985—Macromolecular compounds obtained otherwise than by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals, each having only one carbon to carbon double bond, and at least one being terminated by an acyloxy radical of a saturated carboxylic acid, of carbonic acid polyethers, e.g. di- polygylcols and derivatives; ethers - esters
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/18—Organic compounds containing oxygen
    • C10L1/192—Macromolecular compounds
    • C10L1/198—Macromolecular compounds obtained otherwise than by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals, each having only one carbon to carbon double bond, and at least one being terminated by an acyloxy radical of a saturated carboxylic acid, of carbonic acid
    • C10L1/1985—Macromolecular compounds obtained otherwise than by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals, each having only one carbon to carbon double bond, and at least one being terminated by an acyloxy radical of a saturated carboxylic acid, of carbonic acid polyethers, e.g. di- polygylcols and derivatives; ethers - esters
    • C10L1/1986—Macromolecular compounds obtained otherwise than by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds homo- or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals, each having only one carbon to carbon double bond, and at least one being terminated by an acyloxy radical of a saturated carboxylic acid, of carbonic acid polyethers, e.g. di- polygylcols and derivatives; ethers - esters complex polyesters
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/22—Organic compounds containing nitrogen
    • C10L1/222—Organic compounds containing nitrogen containing at least one carbon-to-nitrogen single bond
    • C10L1/2222—(cyclo)aliphatic amines; polyamines (no macromolecular substituent 30C); quaternair ammonium compounds; carbamates
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/22—Organic compounds containing nitrogen
    • C10L1/222—Organic compounds containing nitrogen containing at least one carbon-to-nitrogen single bond
    • C10L1/224—Amides; Imides carboxylic acid amides, imides
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/14—Organic compounds
    • C10L1/22—Organic compounds containing nitrogen
    • C10L1/234—Macromolecular compounds
    • C10L1/236—Macromolecular compounds obtained by reactions involving only carbon-to-carbon unsaturated bonds derivatives thereof

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Combustion & Propulsion (AREA)
  • Liquid Carbonaceous Fuels (AREA)
  • Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)
  • Solid Fuels And Fuel-Associated Substances (AREA)
  • Production Of Liquid Hydrocarbon Mixture For Refining Petroleum (AREA)
  • Heterocyclic Compounds Containing Sulfur Atoms (AREA)
  • Fats And Perfumes (AREA)
  • Indole Compounds (AREA)

Description

1 90348
Parannettuja polttoaineiden lisäaineita
Parafiinivahaa sisältävillä mineraaliöljyillä, kuten tisle-polttoaineilla, joita käytetään diesel-polttoaineena ja lämmi-tysöljynä, on luonteenomaisena piirteenä muuttuminen vähemmän juokseviksi, kun öljyn lämpötila laskee. Tämä juoksevuuden menetys johtuu vahan kiteytymisestä levymäisiksi kiteiksi, jotka lopulta muodostavat sienimäisen massan, joka sulkee öljyn sisäänsä, lämpötilan, jossa vahakiteitä alkaa muodostua, ollessa tunnettu samenemispisteenä, ja lämpötilan, jossa vaha estää öljyä valumasta, ollessa tunnettu jähmettymispisteenä.
Jo pitkään on tiedetty, että erilaiset lisäaineet toimivat jäh-mettymispistettä alentavina aineina, kun niitä sekoitetaan va-hapitoisiin mineraaliöljyihin. Nämä kokoonpanot modifioivat va-hakiteiden kokoa ja muotoa ja pienentävät koheesiovoimia kiteiden välillä ja vahan ja öljyn välillä sillä tavoin, että se tekee öljylle mahdolliseksi pysyä juoksevana alemmassa lämpötilassa sen ollessa siten kaadettavissa ja kyetessä läpäisemään karkeat suodattimet.
Kirjallisuudessa on kuvattu erilaisia jähmettymispisteitä alentavia aineita, ja useat niistä ovat kaupallisessa käytössä. Esimerkiksi US-patentissa 3 048 479 neuvotaan eteenin ja Cj-Cs-vinyyliestereiden, esim. vinyyliasetaatin kopolymeerin, käyttöä jähmettymispistettä alentavina aineina polttoaineille, erityisesti lämmitysöljyille, diesel- ja suihkumoottoripoltto-aineille. Hiilivetyä olevia polymeerisiä jähmettymispistettä alentavia aineita, jotka perustuvat eteeniin ja korkeampiin alfa-oiefiineihin, esim. propeeniin, tunnetaan myös. US-patentti 3 252 771 koskee C16-Clg-alfa-olefiinien polymeerien käyttöä yhdessä alumiinitrikloridi/alkyylihalidikatalyyttien kanssa jähmettymispistettä alentavina aineina "laajan kiehumis-alueen", helposti käsiteltäviä tyyppejä olevissa tislepolttoai-neissa, joita oli saatavissa Yhdysvalloissa 1960-luvun alussa.
2 90348 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa kiinnitettiin enemmän huomiota öljyjen suodatettavuuteen samenemispisteen ja jähmet-tymispisteen välisissä lämpötiloissa määritettynä ankarammalla kylmän suodattimen tukkeutumispistekokeella (CFPP) (IP 309/80) ja sen jälkeen on julkaistu monia patentteja, jotka koskevat lisäaineita polttoaineen suorituskyvyn parantamiseksi tässä kokeessa. US-patentissa 3 961 916 neuvotaan kopolymeerien seoksen käyttöä vahakiteiden koon säätämiseen. GB-patentissa 1 263 152 ehdotetaan, että vahakiteiden kokoa voidaan säätää käyttämällä kopolymeeria, jolla on pienempi sivuketjuhaaroittumisaste.
Esimerkiksi GB-patentissa 1 469 016 on myös ehdotettu, että di-n-alkyylifumaraattien ja vinyyliasetaatin kopolymeereja, joita on aikaisemmin käytetty jähmettymispistettä alentavina aineina voiteluöljyille, voidaan käyttää keralisäaineina yhdessä eteeni/vinyyliasetaattikopolymeerien kanssa tislepoltto-aineiden käsittelyssä, joilla on korkeat loppukiehumispisteet, niiden matalan lämpötilan virtausominaisuuksien parantamiseksi.
On myös ehdotettu käytettäväksi lisäaineita, jotka perustuvat oletiini/maleiinihappoanhydridikopolymeereihin. Esimerkiksi US-patentissa 2 542 542 käytetään olefiinien, kuten oktadekee-nin, ja alkoholilla, kuten lauryylialkoholilla, esteröidyn ma-leiinihappoanhydridin kopolymeereja jähmettymispistettä alentavina aineina ja GB-patentissa 1 468 588 käytetään C22-C28-olef ii-nien ja behenyylialkoholilla esteröidyn maleiinihappoanhydridin kopolymeereja kerälisäaineina tislepolttoaineille. Samoin JP-patentissa 5 654 037 käytetään olefiini/maleiinihappoanhydridi-kopolymeereja, joiden on annettu reagoida amiinien kanssa, jähmettymispistettä alentavina aineina.
JP-patentissa 5 654 038 käytetään olefiini/maleiinihappoanhyd-ridikopolymeerien johdannaisia yhdessä tavanomaisten keskitis-leen virtausta parantavien aineiden, kuten eteeni-vinyyliase-Uicit t ikopolymeerien, kanssa. JP-patentissa 5 540 640 selostetaan olefiini/maleiinihappoanhydridikopolymeerien (ei esteröi-ty) käyttö ja esitetään, että käytettyjen olefiinien tulee sisältää yli 20 hiiliatomia CFPP-aktiivisuuden saamiseksi. GB-pa- 3 90348 tentissä 2 192 012 käytetään tiettyjen esteröityjen olefii-ni/maleiini-happoanhydridikopolymeerien ja pienen molekyylipai-non polyeteenin seoksia, esteröityjen kopolymeerien ollessa tehottomia, kun niitä käytetään ainoina lisäaineina.
Näiden patenttien lisäaineiden lisäyksestä johtuva CFPP-aktii-visuuden parannus saavutetaan modifioimalla muodostuvien vaha-kiteiden kokoa ja muotoa tuottaen enimmäkseen neulamaisia kiteitä, joiden hiukkaskoko on yleensä 10 mikronia tai suurempi, tyypillisesti 30-100 mikronia. Dieselmoottoreiden toimiessa matalissa lämpötiloissa nämä kiteet eivät läpäise ajoneuvon paperisia polttoainesuodattimia, vaan muodostavat suodattimelle läpäisevän kakun, joka sallii nestemäisen polttoaineen läpikulun; vahakiteet liukenevat tämän jälkeen, kun moottori ja polttoaine lämpenevät, mikä voi tapahtua lämmittämällä pääosaa polttoaineesta kierrätetyllä polttoaineella. Vahan kerääntyminen voi kuitenkin tukkia suodattimet, mikä johtaa diesel-ajoneuvon käynnistyshäiriöihin ja ongelmiin ajon alussa kylmällä säällä tai lämmitysjärjestelmien pettäessä.
Tietokoneen avulla on mahdollista laskea tarkalleen n-alkaani-vahakidehilan geometria ja energeettisesti edullinen potentiaalisen lisäainemolekyylin geometria yksinkertaisella ja mitä vaivattomimmalla tavalla. Tulokset tulevat erityisen selviksi, kun ne esitetään tämän jälkeen graafisesti piirturin tai grafiikkapäätteen avulla. Tämä menetelmä tunnetaan "molekyylimal-lintamisena".
Tähän tarkoitukseen hyödyllisiä tietokoneohjelmia on kaupallisesti saatavissa ja erityisen hyödyllisen ohjelmasarjan jakelusta vastaa yhtiö Chemical Design Ltd., Oxford, Englanti (teknillinen johtaja: E.K. Davies) nimellä "Chem-X".
Parafiinikiteiden kasvu tapahtuu yksittäisten parafiinimolekyy-lien pitkän sivun liittyessä olemassa olevan parafiinilevyalki-on reunaan, kuten on kaavamaisesti esitetty kuviossa l. Liittyminen levyalkion ylä- tai pohjapuolelle on energeettisesti epäsuotuisaa, koska tässä tapauksessa vain parafiiniketjumolekyy- 4 90348
Iin toinen pää toimii yhdessä olemassa olevan kiteen kanssa. Liittyminen tapahtuu pääasiassa kristallografisessa (001)-tasossa (vrt. kuvio 2). (001)-taso sisältää suurimman lukumäärän voimakkaimpia molekyylien välisiä sidoksia ja näin ollen panee kiteen muodostamaan suuria tasomaisia romboedrisia levyjä (kuvio 3). Seuraavaksi stabiilein kiteen pinta on (llx)-taso (esim. (110)). Molekyylien välinen liittyminen on voimakkainta, kun n-alkaanimolekyylit ovat lähinnä toisiaan, näin ollen (110)-lamelli on voimakkaampi kuin (100)-lamelli.
Kide kasvaa laajentamalla (001)-tasoa. Näin ollen on tärkeää huomata, että tämän tason reunat ovat nopeasti eteneviä pintoja ja näitä ovat (llx)-taso (esim. (110)) ja vähäisemmässä määrin (100)-taso. Tästä johtuen kasvua säätää enimmäkseen (llx)-tason eteneminen.
Koska "pää päähän"-sidokset ovat suhteellisen heikkoja, tarkastellaan yleensä vain yhtä molekulaarista (001)-tasoa, minkä vuoksi voidaan olettaa, että (110)-, (111)- jne. tasot ovat ekvivalentteja tähän tarkoitukseen, koska hila joustaa ja rinnakkain sijoittuneiden viereisten molekyylien suhteelliset orien-toinnit ovat samat (kuvio 4).
Kuvio 3, joka on valokuva vahakidelevystä, osoittaa, että le-vyalkioiden makroskooppista ulkonäköä hallitsee (001)-taso. Juuri nämä pienet levyt voivat tukkia polttoaineputkissa olevat suodattimet esimerkiksi ajoneuvoissa.
Tämän keksinnön mukaisesti tämä ongelma voitetaan ehkäisemällä tai ainakin vähentämällä voimakkaasti kiteen kasvua (001)tasossa ja (110)- ja (lii)-suunnissa.
Tämä voi tuottaa vahapitoisia polttoaineita, joiden vahakiteil-lä on riittävän pieni koko matalissa lämpötiloissa, jotta ne läpäisisivät diesel-moottoreissa ja lämmitysöljysysteemeissä tyypillisesti käytetyt suodattimet ja se saavutetaan lisäämällä tiettyjä lisäaineita.
5 90348 Tämä keksintö kohdistuu tämän vuoksi sellaisen yhdisteen käyttöön lisäaineena vahaa sisältävässä tislepolttoaineessa, joka sisältää vähintään 2 substituenttiryhmää, joilla on sellainen välimatka ja konfiguraatio, että ne voivat miehittää vahamole-kyylin kohdat (001)-tason ja (llx)-tasojen, esim. (110)- ja/tai (lii)-tasojen leikkauspisteessä vahan kiteissä, substituentti-ryhmien ollessa alkyyli-, alkoksialkyyli- tai polyalkoksialkyy-liryhmiä, joiden pääketjussa on vähintään 10 atomia, ryhmien välin ollessa suuruusluokkaa 0,45-0,55 nm ja niiden paikallisten symmetriatasojen välisen kulman ollessa 75-90°.
Kiteen tasojen miehitys voidaan selittää viittaamalla kuvioon 4, joka esittää suurennettua kuvantoa parafiinilevyalkion kidehilasta. Kuvannon suunta vastaa parafiiniketjujen pitkää akselia. Jokaisesta parafiinimolekyylistä voidaan nähdä vain kaksi hiiliatomia ja neljä vetyatomia (jälkimmäiset esitetty vain kerran), sillä muut atomit ovat esitettyjen atomien alapuolella, koska kaikki molekyylin hiiliatomit ovat yhdessä molekyylin symmetriatasossa. Kuviosta 4 voidaan nähdä, että etäisyydet kahden molekyylin välillä sekä (100)-tasossa että (110)-tasossa ovat olennaisesti samat.
Näitä etäisyyksiä on merkitty kuviossa 4 kirjaimilla "b" ja "d" ja b = 0,49 nm ja d = 0,45 nm. Pääero (100)- ja (110)-tasojen (tai tarkemmin (llx)-tasojen, joissa x on 0 tai kokonaisluku) välillä on vierekkäisten parafiinimolekyylien suhteellinen ori-entointi. (100)-tasossa yksittäisten molekyylien molekyylisym-metriatasot ovat yhdensuuntaisia toistensa kanssa, ts. kahden sivun välinen kulma on 0°. Kristallografisessa (110)-tasossa sivujen välinen kulma vierekkäisten molekyylien molekyylisym-metriatasojen välillä on n. 82°.
Tämän keksinnön mukaisesti lisäaineiden tulee miehittää para-fiinimolekyylien kohdat, joita on merkitty kirjaimilla "C" ja "D" kuviossa 4. Tämä on mahdollista vain, jos substituenttien välinen etäisyys ja kulma kahden substituentin paikallisten symmetriatasojen välillä ovat edellä mainitut.
6 S0348
Molekyyli voidaan mallintaa joko hakemalla sen tunnetut atomi -koordinaatit tietokoneelle tai kokoamalla rakenne kemikaali-fysiikan sääntöjen mukaisesti tietokoneen avulla. Tämän jälkeen rakennetta voidaan hienosäätää esimerkiksi: (a) laskemalla jokaisen atomin osavaraukset elektronegatiivi-suuseroista (voimakenttämenetelmä) tai kvanttimekaniikalla (esim. CNDO, Q.C.P.E. 141, Indiana University); (b) optimoimalla rakenne käyttäen molekyylimekaniikkaa (vrt. "Molecular Mechanics", U. Burkert ja N.L. Allinger, ACS, 1982); (c) minimoimalla kokonaisenergia optimoimalla rakenne, ts. kiertämällä kiertyvien sidosten ympäri. Tässä on noudatettava varovaisuutta, koska vahakiteen pinnan ympäristö on erilainen kuin kaasufaasissa tai liuoksessa oleva ympäristö ja on mahdollista, että lisäainemolekyyli kiteytyy yhdessä rakenteessa olevan parafiinin kanssa, mikä ei ole energeettisesti edullisin rakenne kaasufaasissa. On myös otettava huomioon, että lisäaine ei voi omaksua rakennetta, jonka steeriset tai elektroniset tekijät estävät.
Käyttäen seuraavia kriteerejä voidaan tarkistaa, sopiiko lisäainemolekyyli parafiinien kidehilan (001)-tasoon haluttuihin kohtiin C ja D, koska: (1) substituenttien välisen etäisyyden molekyylissä on oltava suunnilleen sama kuin kahden vierekkäisen parafiinimolekyylin välinen etäisyys (001)-tasossa, joka leikkaa (llx)-tasoa, ts. n. 0,45 nm. Substituenttien suhteellisen orientoinnin tulee sopia yhteen (110)-suunnassa olevien n-alkaanien järjestäytymisen kanssa, ts. sivujen välisen kulman substituenttien paikallisten symmetriatasojen välillä on oltava n. 82°. Etäisyys ja kulma voidaan helposti mitata tietokoneohjelmaa käyttäen; (2) kun lisäainemolekyylin tulee sopia vahakiteen hilaraken-teeseen ja "telakoitua" kahteen vapaaseen hilan kohtaan.
Aikaisemmin lisäaineiksi ehdotetut yhdisteet ovat tiettyjä f t aa1ihapon, maleiinihapon, meripihkahapon ja vinylideeniole-I iinleti johdannaisia. Mikään mainituista yhdisteistä ei täytä edellä esitettyä kriteeriä (1). Tätä kuvataan seuraavien valittujen esimerkkien avulla.
7 90 348 (a) Parhaassa tapauksessa ftaalihapon diamidi omaksuu kuviossa 5 esitetyn rakenteen, jossa substituenttien välinen etäisyys ja sivujen välinen kulma ovat liian pienet. Rakenne on energeet-tisesti epäedullinen johtuen steerisestä esteestä. Uudelleen-minimointi johtaa kuviossa 6 esitettyyn vääntyneeseen rakenteeseen .
(b) Maleiinihapon diamidilla tilanne on samantapainen, kuten kuviosta 7 voidaan nähdä, Johtuen steerisestä esteestä uudel-leenlaminointi johtaa kuvion 8 vääntyneeseen rakenteeseen.
(c) Johtuen steerisestä esteestä merkipihkahappo ei voi omaksua rakennetta, joka tulee lähelle keksinnön mukaista erikois-järjestäytymistä (vrt. kuvio 9). Kiertämällä C-C-yksöissidoksen ympäri merkipihkahappo muuttuu kuviossa 10 esitetyksi rakenteeksi.
Näiden patenttien aikaisempien lisäaineiden lisäämisestä saatu CFPP-aktiivisuuden parannus saavutetaan modifioimalla muodostuvien vahakiteiden kokoa ja muotoa enimmäkseen neulasmaisten kiteiden tuottamiseksi, joiden hiukkaskoko on yleensä 10 000 nanometriä tai suurempi, tyypillisesti 30 000 - 100 000 nm. Diesel-moottoreiden toimiessa matalissa lämpötiloissa, nämä kiteet eivät läpäise ajoneuvon paperisia polttoainesuodattimia, vaan muodostavat suodattimelle läpäisevän kakun, joka sallii polttoaineen läpikulun ja vahakiteet liukenevat sen jälkeen, kun moottori ja polttoaine lämpenevät, mikä voi tapahtua kierrätetyn polttoaineen lämmittäessä pääosaa polttoaineesta. Vahan kerääntyminen voi kuitenkin tukkia suodattimet, mikä johtaa diesel-ajoneuvon käynnistysongelmiin ja ongelmiin ajon alussa kylmällä säällä ja samoin se voi johtaa polttoaineen lämmitysjärjestelmien pettämiseen.
Tässä keksinnössä käytetään seuraavia koemenetelmiä.
Polttoaineen vahan ilmestymislämpötila (WAT) mitataan differentiaalisella pyyhkäisykalorimetrialla (DSC). Tässä kokeessa polttoaineen pieni näyte (25^ul) jäähdytetään nopeudella 2°C/min yhdessä tarkistusnäytteen kanssa, jolla on sama lämpökapasiteetti, 8 90348 mutta joka ei saosta vahaa mielenkiintoisella lämpötila-alueella (kuten keroseeni). Eksotermi havaitaan, kun kiteytyminen näytteessä alkaa. Esimerkiksi polttoaineen WAT voidaan mitata ekstrapolointitekniikalla Mettler TA 2000B-laitteella.
Polttoaineen vahapitoisuus lasketaan DSC-käyrästä integroimalla perusviivan ja eksotermin sisäänsä sulkema pinta-ala aina määritettyyn lämpötilaan asti. Kalibrointi on suoritettu aikaisemmin tunnetulla määrällä kiteytyvää vahaa.
Vahakiteen keskimääräinen hiukkaskoko mitataan analysoimalla polttoainenäytteen pyyhkäisyelektronimikroskooppikuvaa 4000-8000-kertaisella suurennuksella ja mittaamalla vähintään 40:n pisteen pisin dimensio 88 pisteestä ennalta määrätyllä hilalla. Havaitaan, että edellyttäen, että keskikoko on alle 4000 nm, vaha alkaa läpäistä tyypillisiä dieselmoottoreissa käytettyjä paperisuodattimia yhdessä polttoaineen kanssa, vaikka on edullista, että koko on alle 3000 nm, edullisemmin alle 2500 ja alle 1000 nm, jolloin saavutetaan todelliset edut kiteiden kulkemisesta paperisten polttoainesuodattimien läpi. Saavutettava todellinen koko riippuu polttoaineen alkuperäisestä luonteesta ja käytetyn lisäaineen luonteesta ja määrästä, mutta on havaittu, että nämä koot ja niitä pienemmät ovat saavutettavissa.
Tämän keksinnön mukaisten lisäaineiden käyttö tekee mahdolliseksi saada polttoaineeseen tällaisia pieniä vahakiteitä, mikä johtaa merkittävään etuun dieselmoottorin käytettävyydessä.
Tämä voidaan osoittaa pumppaamalla sekoitettua polttoainetta diesel-suodatinpaperin läpi, jollaista käytetään VW Golf- auton tai Cummins-dieselmoottorissa, nopeudella 8-15 ml/s ja 2 1,0-2,4 1/min/m suodatinpinta-alaa lämpötilassa, joka on vähintään 5°C vahan ilmestyrnislämpötilan alapuolella vähintään 0,5 paino-%:n polttoaineesta ollessa kiinteän vahan muodossa.
Sekä polttoaineen että vahan katsotaan onnistuneesti läpäisevän suodattimen, jos yksi tai useampi seuraavista kriteereistä täytetään.
(i) Kun 18-20 litraa polttoainetta on läpäissyt suodattimen, painehäviö suodattimen yli ei ylitä 50 kiloPascalia (kPa), 90348 edullisesti 25 kPa, edullisimmin 10 kPa ja kaikkein edullisimmin 5 kPa.
(ii) Vähintään 60 %:n, edullisesti vähintään 80 %:n, edullisimmin vähintään 90 paino-%:n alkuperäisessä polttoaineessa olevasta vahasta määritettynä edellä kuvatulla DSC-kokeella, havaitaan olevan läsnä suodattimesta poistuvassa polttoaineessa.
(iii) Sillä aikaa, kun pumpataan 18-20 litraa polttoainetta suodattimen läpi, virtausnopeus pysyy yli 60 %:ssa alkuperäisestä virtausnopeudesta ja edullisesti yli 80 %:ssa.
Niiden kiteiden osuus, jotka läpäisevät ajoneuvon suodattimen, ja pienistä kiteistä saatava käytettävyysetu ovat erittäin riippuvaisia kiteen pituudesta, vaikka kiteen muoto on myös merkittävä. Havaitaan, että kuutiomaiset kiteet pyrkivät läpäisemään suodattimia hieman helpommin kuin litteät kiteet ja kun ne eivät läpäise, ne muodostavat pienemmän vastuksen polttoaineen virtaukselle. Kaikesta huolimatta edullinen kidemuoto on litteä muoto, joka periaatteessa tekee mahdolliseksi laskea enemmän vahaa pohjalle, kun lämpötila laskee ja enemmän vahaa saostuu ennenkuin kriittinen kiteen pituus saavutetaan, kuin samanpituinen kuutiomaisessa muodossa oleva kide.
Tämän keksinnön tekniikalla saaduilla polttoaineilla on erinomaisia etuja verrattuna aikaisempiin tislepolttoaineisiin, joiden kylmävirtausominaisuuksia on parannettu lisäämällä tavanomaisia lisäaineita. Polttoaineet ovat esimerkiksi käyttökelpoisia lämpötiloissa, jotka ovat lähempänä jähmettymispistettä eikä niitä rajoita kyvyttömyys läpäistä CFPP-koetta, sillä ne joko läpäisevät CFPP-kokeen merkittävästi alemmissa lämpötiloissa tai niillä vältetään tarve läpäistä koetta. Polttoaineilla on myös parantunut kylmäkäynnistyssuorituskyky matalissa lämpötiloissa, joka ei nojaudu lämpimän polttoaineen kiertoon epämieluisten vahasaostumien poistamiseksi. Lisäksi vaha-kiteet pyrkivät jäämään suspensioon sen sijaan, että ne laskeutuisivat ja muodostaisivat vahamaisia kerroksia varastosäiliöihin, kuten tapahtuu polttoaineilla, joita on käsitelty tavanomaisilla lisäaineilla.
10 90348
Tislepolttoaineet, jotka kuuluvat polttoaineiden yleiseen luokkaan, joka kiehuu välillä 120-500°C, vaihtelevat merkittävästi kiehumisominaisuuksiltaan, n-alkaanien jakautumaltaan ja vaha-pitoisuuksiltaan. Pohjois-eurooppalaisilla polttoaineilla on yleensä alemmat loppukiehumispisteet ja samenemispisteet kuin etelä-eurooppalaisilla. Vahapitoisuudet ovat yleensä yli 1,5 % (10°C WAT:n alapuolella). Samoin muista maista ympäri maailmaa peräisin olevat polttoaineet vaihtelevat samalla tavoin vastaavien ilmastojen mukaan, mutta vahapitoisuus riippuu myös raaka-öljylähteestä. Lähi-idän raakaöljystä saadulla polttoaineella on todennäköisesti pienempi vahapitoisuus kuin sillä, joka on saatu jostakin vahapitoisesta raakaöljystä, kuten Kiinasta ja Australiasta saaduista.
Se, missä määrin hyvin pieniä kiteitä voidaan saada, riippuu itse polttoaineen luonteesta ja joissakin polttoaineissa ei ole mahdollista tuottaa erittäin pieniä kiteitä. Jos tämä tilanne tulee esiin, polttoaineen ominaisuuksia voidaan modifioida, jotta olisi mahdollista saada tällaisia pieniä kiteitä, esimerkiksi säätämällä jalostamon olosuhteita ja sekoittamalla, jotta olisi mahdollista käyttää sopivia lisäaineita.
Tislepolttoaineista saostuvat vahat ovat enimmäkseen kaikki normaalialkaaneja, jotka kiteytyvät ortorombisessa yksikköken-nossa kierto- tai heksagonaalisen muodon kautta, kuten kirjallisuudessa ovat ilmoittaneet esimerkiksi. A. Muller, Proc. Roy. Soc.A. 114, 542, (1927), ibid. 12Q, 437, (1928 ibid.), 127.
417, (1930), ibid. HiL 514, (1932), A.E. Smith, J. Chem. Phys.
21, 2229, (1953) ja P.W. Teare, Acta. Cryst., 12, 294, (1959).
Kuten mainittiin, kaksi tekijää, jotka ovat tärkeitä lisäaine-molekyylin sovittamisessa vahakiteen rakenteeseen, ovat ensinnäkin n-alkaaniketjujen välinen välimatka valituissa kideta-soissa, joissa sovittamiseen tärkeät etäisyydet ovat etäisyyksiä (110)- ja (111)- jne. tasoissa tai suunnissa ja vähemmässä määrin (100)-tasossa.
Lisäaineen ketjujen on miehitettävä hilapaikat (useampia kuin yksi) niiden akselien kohdissa, jotka ovat suorissa kulmissa 11 90348 kiteessä olevien n-alkaaniketjujen akseleihin nähden. Nämä välimatkat ovat luokkaa 0,45-0,55 nm, ja mitä lähempänä lisäaineiden ketjut ovat näitä etäisyyksiä, sitä tehokkaampi on lisäaine. Toiseksi vaikka ehkä yhtä tärkeänä seikkana, lisäainemo-lekyyliketjujen suhteelliset orientoinnit sopivat edullisesti yhteen kiteessä olevien n-alkaanien orientointien kanssa. Lisäaineena olevien n-alkyyliketjujen on kyettävä sopimaan tarkasti yhteen vahakiteessä olevien n-alkaanien molekyylien välisten rakojen kanssa pitkin (100)- ja/tai (110)- ja (111)-tasoja, joissa ne leikkaavat (001)-tasoa ja kyettävä saavuttamaan kon-formaatioita, jotka sallivat ketjujen orientoitua samoihin kulmiin n-alkaanien kulmien kanssa yllä mainituissa kidetasoissa. Havaitaan, että nämä lisäainemolekyylin ketjujen raot ja orientoinnit voidaan parhaiten saavuttaa asettamalla ne vierekkäisiin hiiliatomeihin syklisessä tai etyleenisesti tyydyttämättömässä yhdisteessä edellyttäen, että niillä on cis-orientointi.
Yhteensovitus on edullista saavuttaa myös pitkin vahan n-alkaaniket jujen pituutta ja lisäaineen kokonaisketjunpituus on edullisesti samaa suuruusluokkaa kuin vahassa oleva keskimääräinen ketjunpituus. Vahasaostuma polttoaineesta tai öljystä on yleensä sarja n-alkaaneja, mistä johtuu viittaus keskidimensioihin.
Lisäaineet sisältävät tämän vuoksi yleensä alkyyli- ja edullisesti n-alkyyliketjuja tai ketjusegmenttejä, jotka kykenevät kiteytymään yhdessä vahan kanssa. On havaittu, että molekyylissä tulee olla kaksi tai useampia tällaisia ketjuja ja että niiden tulee sijaita samalla puolella lisäainemolekyyliä. On toivottavaa, että lisäainemolekyylissä on kaksi selvästi erottuvaa "puolta". Toinen "puoli" sisältää kerakiteytyvät alkyyliketjut ja toinen "puoli" sisältää pienimmän lukumäärän hiilivetyryh-miä, joilla on mahdollista katkaista tai estää enempi kiteytyminen sen jälkeen, kun lisäainemolekyyli on kerakiteytynyt va-hakiteissä oleviin n-alkaanin hilakohtiin. On myös toivottavaa, että tämä "katkaiseva" ryhmä on sijoitettu puoliväliin tai suunnilleen puoliväliin lisäaineessa olevia kerakiteytyviä n-alkyyliketjuja.
i2 90348
Lisäaineilla, joita on edullista käyttää, on kaava ^ X-R1 jossa -Y-R2 on S03(+)NR3R2, -S03(t)HNR3R2), 3 2 -so3(-)(+)h2nr3r2, -so3(_)(+)h3nr2, -S02NR3R2 tai -S03R2; -X-R1 on -Y-R2 tai -CONR3!*1, -C02(_) ^+ ^ NR^R1, -C02(_) ^HNR^R1, -co2(_)(+)h2nr3r1, -co2(_)(+)h3nr1, -r4-coor1, -nr3cor1, 4 1 4 1 4 1 R OR , -R4OCOR , -R R , -N(COR3)R1 tai Z(_) ^NR^R1; -Z(_) on S03(-) tai -C02(_); 1 2 R ja R ovat alkyyli-, alkoksialkyyli- tai polyalkoksialkyyli- ryhmiä, joiden pääketjussa on vähintään 10 hiiliatomia; 3 3 R on hydrokarbyyliryhmä ja kukin R voi olla sama tai erilai- 4 nen ja R ei ole mitään tai on C^-C^-alkyleeniryhmä ja ryhmässä
A
C
c
B
Rengasatomit tällaisessa syklisessä yhdisteessä ovat edullisesti hiiliatomeja, mutta voivat kuitenkin sisältää rengas-N, -S tai O-atomin, jolloin saadaan heterosyklinen yhdiste.
Esimerkkejä aromaattipohjäisistä yhdisteistä, joista lisäaineet voidaan valmistaa, ovat q eC> o o 90348 jossa aromaattinen ryhmä voi olla substituoitu.
Vaihtoehtoisesti ne voidaan saada polysyklisistä yhdisteistä, ts. niistä, joissa on kaksi tai useampia rengasrakenteita, jotka voivat saada eri muotoja. Ne voivat olla (a) kondensoitu-ja bentseenirakenteita, (b) kondensoituja rengasrakenteita, joista mikään ei ole tai kaikki ovat bentseenejä, (c) renkaita, jotka ovat liittyneet "päittäin", (d) heterosyklisiä yhdisteitä, (e) ei-aromaattisia tai osittain tyydytettyjä rengassys-teemejä tai (f) kolmiulotteisia rakenteita.
Kondensoituja bentseenirakenteita, joista yhdisteet voidaan johtaa, ovat esimerkiksi naftaleeni, antraseeni, fenatreeni ja pyreeni.
Kondensoituja rengastakenteita, joissa mikään tai ainakaan kaikki renkaista eivät ole bentseenejä, ovat esimerkiksi atsuleeni, indeeni, hydroindeeni, fluoreeni, difenyleeni. Yhdisteitä, joissa renkaat ovat liittyneet päittäin, on esimerkiksi dife-nyyli. Sopivia heterosyklisiä yhdisteitä, joista niitä voidaan johtaa, ovat esimerkiksi kinoliini, pyridiini, indoli, 2,3-dihydroindoli, bentsofuraani, kumariini, isokumariini, bentso-tiofeeni, karbatsoli ja tiodifenyyliamiini. Sopivia ei-aromaattisia tai osittain tyydytettyjä rengassysteemejä ovat dekaliini (dekahydronaftaleeni), α-pineeni, kadineeni, bornyleeni. Sopivia kolmiulotteisia yhdisteitä ovat esimerkiksi norborneeni, bisykloheptaani (norbornaani), bisyklo-oktaani ja bisyklo-ok-teeni.
Kahden substituentin X ja Y on oltava kiinnittyneet toisiinsa liittyneisiin rengasatomeihin renkaassa, kun renkaita on vain yksi tai toisiinsa liittyneisiin rengasatomeihin yhdessä renkaista, kun yhdiste on polysyklinen. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä merkitsee, että jos olisi määrä käyttää naftaleenia, nämä substituentit eivät voisi olla kiinnittyneet 1,8- tai 4,5-asemiinm vaan niiden olisi oltava kiinnittyneet 1,2-, 2,3-, 1,4-, 5,(>-, 0,7- tai 7,8-asemiin.
90 348 Näiden yhdisteiden annetaan reagoida niin, että saadaan lisäaineina käytettyjä estereitä, amiineja, amideja, puoliesteri/ puoliamideja, puolieettereitä tai suoloja. Edullisia lisäaineita ovat sellaisen sekundäärisen amiinin suolat, jossa on vetyä ja hiiltä sisältävä ryhmä tai ryhmät, jotka sisältävät vähintään 10 ja edullisesti vähintään 12 hiiliatomia. Tällaiset amiinit tai suolat voidaan valmistaa antamalla edellä kuvatun hapon tai anhydridin reagoida amiinin kanssa tai antamalla sekundäärisen amiinijohdannaisen reagoida karboksyylihappojen tai -anhyd-ridien kanssa. Veden poisto ja kuumennus ovat yleensä tarpeen amidien valmistamiseksi hapoista. Vaihtoehtoisesti karboksyy-lihapon voidaan antaa reagoida vähintään 10 hiiliatomia sisältävän alkoholin tai alkoholin ja amiinin seoksen kanssa.
Vetyä tai hiiltä sisältävät ryhmät substituenteissa ovat edullisesti hydrokarbyyliryhmiä, vaikka voitaisiin käyttää haloge-noituja hydrokarbyyliryhmiä, jotka edullisesti sisältävät vain pienen määrän halogeeniatomeja (esim. klooriatomeja), esim. alle 20 paino-%. Hydrokarbyyliryhmät ovat edullisesti alifaat-tisia, esim. alkyleeniryhmiä. Ne ovat edullisesti suoraketjui-sia. Tyydyttämättömiä hydrokarbyyliryhmiä, esim. alkenyyliryh-miä voitaisiin käyttää, mutta ne eivät ole edullisia.
Alkyyliryhmissä on edullisesti vähintään 10 hiiliatomia, edullisesti 10-22 hiiliatomia, esim. 14-20 hiiliatomia ja ne ovat edullisesti suoraketjuisia tai haarautuneita 1 tai 2 kohdasta.
Jos haarautumista esiintyy yli 20 %:ssa alkyyliketjuista, haarojen on oltava metyyliryhmiä. Muut vetyä ja hiiltä sisältävät ryhmät voivat olla lyhyempiä, esim. alle 6 hiiliatomia sisältäviä tai haluttaessa niissä voi olla vähintään 10 hiiliatomia. Sopivia alkyyliryhmiä ovat metyyli-, etyyli-, propyyli-, hek-syyli-, dekyyli-, dodekyyli-, tetradekyyli-, eikosyyli- ja dokosyyli(behenyyli)-ryhmät. Sopivia alkyleeniryhmiä ovat heksy-leeni-, oktyleeni-, dodekyleeni- ja heksadekyleeniryhmät, mutta nämä eivät ole edullisia.
Edullisessa toteutusmuodossa, jossa välituotteen annetaan reagoida sekundäärisen amiinin kanssa, toinen substituenteista on 15 90348 edullisesti amidi ja toinen on amiini tai sekundäärisen amiinin dialkyyliammoniumsuola.
Erityisen edullisia lisäaineita ovat amidit ja sekundääristen amiinien amiinisuolat.
Jotta saataisiin tämän keksinnön polttoaineita, näitä lisäaineita käytetään yleensä yhdessä muiden lisäaineiden kanssa ja esimerkkejä muista lisäaineista ovat ne, joista käytetään nimitystä "kampa"-polymeerit, joilla on yleinen kaava: D H 1 Γ J H I I i i --C - C--C - C-- 1 I Γ f i
E G j K L
m n jossa D = R, CO-OR, OCO-R, R'CO-OR tai OR E = H tai CH^ tai D tai R'
G = H tai D
m = 1,0 (homopolymeeri) - 0,4 (moolisuhde) J = H, R', aryyli- tai heterosyklinen ryhmä, R'CO-OR K = H, CO-OR’, OCO-R', OR', C02H L = H, R', CO-OR', OCO-R', aryyli, C02h n = 0,0 - 0,6 (moolisuhde) R - C10 R' > Cx
Vielä yksi monomeeri voi olla tarvittaessa terpolymeroitu.
Kun nämä muut lisäaineet ovat alfa-olefiinien ja maleiinihappo-anhydridin kopolymeereja, ne voi olla sopivasti valmistettu po-lymeroimalla monomeereja ilman liuotinta tai hiilivetyliuotti-men, kuten heptaanin, bentseenin, sykloheksaanin tai valkoöljyn liuoksessa lämpötilassa, joka on yleensä välillä 20-150°C, ja tavallisesti johdettuna peroksidi- tai atsotyyppisellä katalyytillä, kuten bentsoyyliperoksidilla tai atso-di-isobutyronit-riilillä, inertin kaasun, kuten typen tai hiilidioksidin suojassa hapen poissulkemiseksi. On edullista, mutta ei välttämätöntä, että käytetään ekvimolaarisia määriä olefiinia ja 16 90348 maleiinihappoanhydridiä, vaikka moolisuhteet välillä 2:1 - 1:2 ovat sopivia. Esimerkkejä olefiineista, joita voidaan kopoly-meroida maleiinihappoanhydridin kanssa, ovat 1-dekeeni, 1-do-dekeeni, 1-tetradekeeni, 1-heksadekeeni ja 1-oktodekeeni.
Olefiinin ja maleiinihappoanhydridin kopolymeeri voidaan este-röidä millä tahansa sopivalla tekniikalla ja vaikka on edullista, ei ole välttämätöntä, että maleiinihappoanhydridi on vähintään 50 %:sesti esteröity. Esimerkkejä alkoholeista, joita voidaan käyttää, ovat n-dekan-l-oli, n-dodekan-l-oli, n-tetra-dekan-l-oli, n-heksadekan-l-oli, n-oktadekan-l-oli. Alkoholit voivat myös sisältää korkeintaan yhden metyylihaaran ketjua kohti, esimerkiksi 1-metyylipentadekan-l-oli, 2-metyylitri-dekan-l-oli. Alkoholi voi olla normaali ja yhden metyylihaaran sisältävän alkoholin seos. Jokaista alkoholia voidaan käyttää maleiinihappoanhydridin ja. minkä tahansa olefiinin kopolymee-rien esteröintiin. On edullista käyttää puhtaita alkoholeja kaupallisesti saatavien alkoholiseosten sijasta, mutta jos seoksia käytetään, viittaa alkyyliryhmässä olevien hiiliatomien keskilukumäärään ja jos käytetään alkoholeja, jotka sisältävät haaran 1- tai 2-asemassa, viittaa alkoholin suoraketjui-seen runkosegmenttiin. Kun käytetään seoksia, on tärkeää, että korkeintaan 15 %:lla R^-ryhmistä on arvo r^ + 2. Alkoholin valinta riippuu luonnollisesti sen olefiinin valinnasta, joka kopolymeroidaan maleiinihappoanhydridin kanssa siten, että R + R·*- on välillä 18 - 38. Edullinen summan R + R^ arvo voi riippua sen polttoaineen kiehumisominaisuuksista, jossa lisäainetta on määrä käyttää.
Nämä kampapolymeerit voivat olla myös fumaraattipolymeereja ja -kopolymeereja, kuten niitä joita on kuvattu EP-patenttihake-muksissa 0153176, 0153177, 85301047 ja 85301048. Muita sopivia kampapolymeereja ovat alfa-olefiinien polymeerit ja kopolymee-rit ja styreenin ja maleiinihappoanhydridin esteröidyt kopolymeeri. t .
Esimerkkejä muista lisäaineista, joita voidaan käyttää yhdessä syklisen yhdisteen kanssa, ovat polyoksialkyleeniesterit, 17 90348 -eetterit, esteri/eetterit ja niiden seokset, erityisesti ne, jotka sisältävät vähintään yhden ja edullisesti vähintään kaksi lineaarista, tyydytettyä C^Q-C^Q-alkyyliryhmää ja polyoksialky-leeniglykoliryhmän, jonka molekyylipaino on 100 - 5000, edullisesti 200 - 5000, alkyyliryhmän sanotussa polyoksialkyleeni-glykolissa sisältäessä 1-4 hiiliatomia. Nämä materiaalit muodostavat EP-patentin 0061895 B aiheen. Muita tällaisia lisäaineita on kuvattu US-patentissa 4 491 455.
Edulliset esterit, eetterit tai esteri/eetterit, jotka ovat hyödyllisiä tässä keksinnössä, voidaan rakenteellisesti esittää kaavalla: R-O(A)-O-R" jossa R ja R" ovat samoja tai eri ryhmiä ja voivat olla
i) n-alkyyli Q
li
ii) n-alkyyli - C
n iii) n-alkyyli - O - C - (CH_)
0 Z n O
Il H
iv) n-alkyyli - O - C - (CH2)n - C - alkyyliryhmän ollessa lineaarinen ja tyydytetty ja sisältäessä 10-30 hiiliatomia ja A esittää glykolin polyoksialkyleeniseg-menttiä, jonka alkyleeniryhmässä on 1-4 hiiliatomia, kuten poly-oksimetyleeniä, polyoksietyleeni- tai polyoksitrimetyleeniryhmää, joka on oleellisesti lineaarinen; jonkinasteista alempien al-kyylisivuketjujen muodostamaa haarautumista (kuten polyoksipro-pyleeniglykolissa) voidaan sietää, mutta on edullista, että glykoli on oleellisesti lineaarinen; A voi sisältää myös typpeä.
Sopivia glykoleja ovat yleisesti oleellisesti lineaariset po-lyetyleeniglykolit (PEG) ja polypropyleeniglykolit (PPG), joiden molekyylipaino on n. 100 - 5000, edullisesti n. 200 - 2000. Esterit ovat edullisia ja 10-30 hiiliatomia sisältävät rasvahapot ovat hyödyllisiä reaktioon glykolien kanssa esterilisäai-ncidcn muodostamiseksi ja on edullista käyttää C^-C^-rasva-happoa, erityisesti beheenihappoja. Esterit voidaan myös vai- is 90348 mistaa esteröimällä polyoksietyloituja rasvahappoja tai poly-etoksiloituja alkoholeja.
Polyoksialkyleenidiesterit, -dieetterit, -eetteri/esterit ja niiden seokset ovat sopivia lisäaineita, diestereiden ollessa edullisia käytettäväksi kapean kiehumisalueen tisleissä samalla, kun pienehköjä määriä monoeettereitä ja monoestereitä voi myös olla läsnä ja muodostetaan usein valmistusprosessissa. Lisäaineen suorituskyvylle on tärkeää, että suurehko määrä dialkyyli-yhdistettä on läsnä. Erityisesti steariini- tai beheenihapon diesterit tai polyetyleeniglykoli, popypropyleeniglykoli tai polyetyleeni/polypropyleeniglykoliseokset ovat edullisia.
Käytetyt lisäaineet voivat sisältää myös eteeni-tyydyttämätöntä esterikopolymeeria olevia virtausta parantavia aineita. Tyydyttämättömiä monomeereja, joita voidaan kopolymeroida eteenin kanssa, ovat tyydyttämättömät mono- ja diesterit, joilla on yleinen kaava:
H
C = R5 ^ R7 jossa R6 on vetyatomi tai metyyliryhmä, Rg on OOCRg-ryhmä, jossa Rg on vetyatomi tai suora- tai haaraketjuinen Ci-C28-' tavallisimmin C-^-C^ suora- tai haaraketjuinen ja edullisesti C^-Cg-alkyyliryhmä; Rg on -COORg-ryhmä, jossa Rg on sama kuin edellä kuvattiin, mutta ei vetyatomi ja R^ on vetyatomi tai edellä määritelty -COORg-ryhmä. Kun Rg ja R^ ovat vetyatomeja ja Rg on -OOCRg, monomeeri käsittää C^_C29~' tavallisemmin Ci-Cig-monokarboksyylihapon ja edullisesti C2-C29-' tavallisemmin C^-C18-monokarboksyylihapon ja edullisesti C2-Cg-mono-karboksyylihapon vinyylialkoholiesterit. Esimerkkejä vinyyli-estereistä, joita voidaan kopolymeroida eteenin kanssa, ovat vinyyliasetaatti, vinyylipropionaatti ja vinyylibutyraatti tai -isobutyraatti, vinyyliasetaatin ollessa edullinen. Kun näitä käytetään, pidetään etusijalla, että kopolymeerit sisältävät 5-40 paino-% vinyyliesteriä ja edullisemmin 10-35 paino-% 19 90 348 vinyyliesteriä. Ne voivat myös olla kahden kopolymeerin seoksia, kuten niitä, joita on kuvattu US-patentissa 3 961 916.
On edullista, että näiden kopolymeerien lukukeskimääräinen mo-lekyylipaino mitattuna höyryfaasiosmometrisesti on 1000 - 10 000, edullisesti 1000 - 5000.
Käytetyt lisäaineet voivat sisältää myös muita polaarisia yhdisteitä, joko ionisia tai ionittomia, joilla on kyky toimia polttoaineissa vahakiteen kasvua estävinä aineina. Polaaristen typpeä sisältävien yhdisteiden on havaittu olevan erityisen tehokkaita, kun niitä käytetään yhdessä glykoliestereiden, -eettereiden tai esteri/eettereiden kanssa. Nämä polaariset yhdisteet ovat yleensä amiinisuoloja ja/tai amideja, jotka on muodostettu antamalla vähintään yhden mooliosan hydrokarbyyli-substituoituja amiineja reagoida yhden mooliosan kanssa hydro-karbyylihappoa, jossa on 1-4 karboksyylihapporyhmää, tai sen anhydridien kanssa; voidaan myös käyttää esteri/amideja, jotka sisältävät yhteensä 30-300 ja edullisesti 50-150 hiiliatomia. Näitä typpiyhdisteitä on kuvattu US-patentissa 4 211 534.
Sopivat amiinit ovat tavallisesti pitkäketjuisia primäärisiä, sekundäärisiä, tertiäärisiä tai kvaternäärisiä -amiine ja tai niiden seoksia, mutta lyhyempiketjuisia amiineja voidaan käyttää edellyttäen, että tuloksena oleva typpiyhdiste on öljy-liukoinen ja sisältää tämän vuoksi normaalisti yhteensä n.
30 - 300 hiiliatomia. Typpiyhdiste sisältää edullisesti vähintään yhden suoraketjuisen Cg-C2^alkyylisegmentin.
Sopivia amiineja ovat primääriset, sekundääriset, tertiääriset tai kvaternääriset, mutta edullisesti ne ovat sekundäärisiä. Tertiääriset ja kvaternääriset amiinit voivat ainoastaan muodostaa amiinisuoloja. Esimerkkejä amiineista ovat tetradekyyli-amiini, kookosamiini, hydrattu taliamiini yms. Esimerkkejä sekundäärisistä amiineista ovat dioktadekyyliamiini, metyyli-behenyyliamiini yms. Amiiniseokset ovat myös sopivia ja monet luonnon materiaaleista peräisin olevat amiinit ovat seoksia. Edullinen amiini on sekundäärinen hydrattu taliamiini, jolla on kaava HNR^I^, jossa R^ ja R2 ovat alkyyliryhmiä, jotka ovat 20 90 348 peräisin hydratusta talirasvasta, joka sisältää suunnilleen 4 % C14, 31 % C16 ja 59 % Clg.
Esimerkkejä sopivista karboksyylihapoista (ja niiden anhydri-deistä) näiden typpiyhdisteiden valmistamiseksi ovat syklohek-saani-1,2-dikarboksyylihappo, syklohekseeni-l,2-dikarboksyyli.happo, syklopentaani-1,2-dikarboksyylihappo, naftaleeni-dikarboksyyli-happo yms. Yleisesti näiden happojen syklisessä ryhmässä on n. 5-13 hiiliatomia. Edullisia happoja, jotka ovat hyödyllisiä tässä keksinnössä, ovat bentseeni-dikarboksyylihapot, kuten ftaalihappo, isoftaalihappo ja tereftaalihappo. Ftaalihappo tai sen anhydridi on erityisen edullinen. Erityisen edullinen yhdiste on amidi-amiinisuola, joka on muodostettu antamalla 1 mooliosan ftaalihappoanhydridiä reagoida 2 mooliosan kanssa dihydrattua taliamiinia. Toinen edullinen yhdiste on diamidi, joka on muodostettu dehydratoimalla tätä amidi-amiinisuolaa.
Hiilivetypolymeerejä voidaan myös käyttää osana lisäaineyhdis-telmää tämän keksinnön polttoaineiden tuottamiseksi. Näitä voidaan esittää seuraavalla yleisellä kaavalla:
T H ~ Γ U H
Il II
--c — c---c — c--
Il il _T T J |_H U _ V w jossa T = H tai R' U = H, T tai aryyliryhmä v = 1,0 - 0,0 (moolisuhde) w = 0,0 - 1,0 (moolisuhde) R' on alkyyliryhmä.
Nämä polymeerit voidaan valmistaa suoraan etyleenisesti tyydyttämättömistä monomeereista tai epäsuorasti esimerkiksi hydraa-malla polymeeri, joka on tehty muista monomeereista, kuten iso-preenista ja butadieenista.
Erityisen edullinen hiilivetypolymeeri on eteenin ja propeenin kopolymeeri, jonka eteenipitoisuus on edullisesti välillä 50-60 paino-%.
21 90 348
Lisäaineen määrä, jota vaaditaan tämän keksinnön tislepoltto-öljyn tuottamiseen, vaihtelee polttoaineen mukaan, mutta on yleensä 0,001 - 0,5 paino-%, esimerkiksi 0,01 - 0,1 paino-% (aktiivista ainetta) laskettuna polttoaineen painosta. Lisäaine voidaan sopivasti liuottaa sopivaan liuottimeen konsentraatin muodostamiseksi, jossa on 20-90, esim. 30-80 paino-% liuotinta. Sopivia liuottimia ovat keroseeni, aromaattiset naftat, mine-raalivoiteluöljyt jne.
Tätä keksintöä kuvataan seuraavilla esimerkeillä, joissa vaha-kiteiden koko polttoaineessa mitattiin asettamalla polttoaine-näytteet 60 ml:n pulloihin kylmäkaappeihin, joita pidettiin n. 8°C polttoaineen samenemispisteen yläpuolella 1 tunti, jona aikana polttoaineen lämpötila stabiloitui. Kaappia jäähdytettiin sitten nopeudella l°C/h aina testilämpötilaan asti, joka sitten pidettiin.
Edeltä käsin valmistettu suodatintuki, joka koostuu halkaisijaltaan 10 mm:n sintratusta renkaasta, jota ympäröi 1 mm leveä pyöreä metal1irengas, ja joka tukee 200 nanometrin nimellistä hopeamembraanisuodatinta, jota kaksi pystytyyppiä pystytappia pitää paikallaan, asetetaan sitten alipaineyksikön päälle. Imetään vähintään 80 kPa:n alipaine ja jäähdytettyä polttoainetta tiputetaan membraanille puhtaasta tiputuspipetistä, kunnes pieni kupera lieju peittää juuri ja juuri membraanin. Polttoainetta tiputetaan hitaasti liejun ylläpitämiseksi muutamia minuutteja; n. 10-20 polttoainetipan tiputuksen jälkeen liejun annetaan valua alas, jolloin membraanille jää hyvin ohut samea, matta kerros polttoaineen kostuttamaa vahakakkua. Paksu vaha-kerros ei huuhtoudu hyväksyttävästi ja hyvin ohut kerros voi huuhtoutua pois. Optimi kerrospaksuus on kidemuodon funktio "lehtimäisten" kiteiden vaatiessa ohuempia kerroksia kuin "jyvä-mäiset" kiteet. On tärkeää, että lopullisella kakulla on matta ulkonäkö. "Kiiltävä" kakku osoittaa liiallista jäännöspoltto-ainetta ja kiteiden "voitelua" ja on heitettävä pois.
Kakku pestään sitten muutamalla tipalla metyylietyyliketonia, joiden annetaan täysin valua pois. Prosessi toistetaan useita 22 9 0 348 kertoja. Pesun päätyttyä metyylietyyliketoni häviää hyvin nopeasti jättäen jäljelle "loistvan mattavalkoisen" pinnan, joka muuttuu harmaaksi levitettäessä sille vielä yksi pisara metyyli-etyyliketonia.
Pesty näyte asetetaan sitten kylmään eksikaattoriin ja pidetään siinä, kunnes se on valmis päällystettävksi SEM-ajoa varten. Saattaa olla tarpeen pitää näyte jäähdytettynä vahan säilyttämiseksi, missä tapauksessa sitä on säilytettävä kylmäkaapissa ennen siirtoa SEM-laitteeseen (sopivassa näytteensiirtoastiassa), jotta estettäisiin jääkiteiden muodostuminen näytteen pinnalle.
Päällystyksen aikana näyte on pidettävä mahdollisimman kylmänä kiteiden vahingoittumisen välttämiseksi. Sähköinen kosketus korokkeeseen aikaansaadaan parhaiten pidätysruuvilla, joka painaa pyöreää rengasta korokkeessa olevan syvennyksen sivua vasten, joka syvennys on muotoiltu siten, että se tekee mahdolliseksi näytteen pinnan saamisen instrumentin tasopintaan. Sähköä johtavaa maalia voidaan myös käyttää.
Kun näyte on päällystetty, mikroskooppivalokuvat saadaan tavanomaiseen tapaan pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Mikroskooppi-valokuvat analysoidaan keskimääräisen kidekoon määrittämiseksi kiinnittämällä läpinäkyvä kalvo, johon on merkitty 88 kohtaa (pisteinä) säännöllisen, kooltaan 8 riviä ja 11 jonoa olevan tasavälisen hilan leikkauspisteisiin, sopivaan mikroskooppiku-vaan. Suurennuksen tulee olla sellainen, että vain muutamaa suurinta kidettä koskettaa useampi kuin yksi piste ja 4000 - 8000-kertainen on osoittautunut sopivaksi. Jokaisessa hilan pisteessä, jos piste koskettaa kidettä, jonka muoto voidaan selvästi määrittää, kide voidaan mitata. Määritetään myös "hajonnan" mitta kiteen pituuden Gaussin standardipoikkeaman muodossa soveltaen Bessel-korjausta.
Vahapitoisuus ennen suodatinta ja sen jälkeen mitataan käyttäen differentiaalista pyyhkäisykalorimetria DSC (kuten du Pont 9900-sarjaa), joka kykenee tuottamaan käyrän, jonka pinta-ala 2 on n. 100 cm /1 % polttoaineesta vahan muodossa, jossa instru- 90348 mentin kohinan aiheuttaman ulostulon vaihtelun standardipoik-keama on alle 2 % keskimäärisestä ulostulosignaalista.
DSC kalibroidaan käyttäen lisäainetta suurten kiteiden tuottamiseksi, jotka suodatin varmasti poistaa, ajamalla tämä kalib-rointipolttoaine kokoonpanon koelämpötilassa ja mittaamalla vahasta näin puhdistetun polttoaineen WAT DSC-laitteella. Säi-liöpolttoaineen ja suodattimen jälkeisen polttoaineen testattavat näytteet analysoidaan sitten DSC-laitteella ja kummallekin polttoaineelle määritetään perusviivan yläpuolella oleva pinta-ala aina kalibrointipolttoaineen WAT-arvoon asti.
Suhde pSC-ala suodattimen jälkinäytteellä χ % DSC-ala säiliönäytteellä on suodattimen jälkeen jäljellä oleva vaha-%.
Tislepolttoaineen samenemispiste määritettiin standardi samene-mispistekokeella (IP-219 tai ASTM-D 2500) . Muita kiteytymisen alkamisen mittaustapoja ovat vahan ilmestymispiste (WAP)-koe (ASTM D 3117-72) ja vahan ilmestymislämpötila (WAT) ja ne mitataan differentiaalisella pyyhkäisykalorimetrialla käyttäen Mettler TA 2000B DSC-laitetta.
Polttoaineen kyky läpäistä dieselajoneuvon pääsuodatin määritettiin laitteistossa, joka koostuu tyypillisesti dieselajoneuvon pääsuodattimesta, joka on asennettu polttoaineputkistossa olevaan standardikoteloon; Bosch-tyyppi, jollaista käytetään vuoden 1980 VW Golf dieselhenkilöautossa, ja Cummins FF105, jollaista käytetään Cummins NTC-moottorisarjassa, ovat sopivia. Säiliötä ja syöttösysteemiä, joka kykenee syöttämään puolet normaalin polttoainesäiliön polttoaineesta yhdistettynä polttoaineen ruiskutuspumppuun, jollaista käytetään VW Golf-mallissa, käytetään polttoaineen vetämiseen suodattimen läpi säiliöstä vakio virtausnopeudella, kuten ajoneuvossa. Laite on varustettu instrumenteilla painehäviön mittaamiseksi suodattimen yli, virtausnopeuden ruiskutuspumpusta ja yksikön lämpötilojen mittaamiseksi. Siihen on liitetty myös astiat pumpatun polttoaineen, sekä "ruiskutetun" että ylimääräisen polttoaineen vastaanottamiseksi .
24
Kokeessa säiliö täytetään 19 kg:11a polttoainetta ja vuodot testataan. Kun tilanne on tyydyttävä, lämpötila stabiloidaan ilman lämpötilaan, joka on 8°C polttoaineen samenemispisteen yläpuolella. Yksikkö jäähdytetään sitten nopeudella 3°C/h haluttuun koelämpötilaan ja pidetään siinä vähintään 3 tuntia polttoaineen lämpötilan stabiloimiseksi. Säiliötä ravistellaan voimakkaasti läsnäolevan vahan dispergoimiseksi täysin, säiliöstä otetaan näyte ja 1 litra polttoainetta poistetaan heti säiliön jälkeen olevan poistoputken näytepisteestä ja palautetaan säiliöön. Tämän jälkeen pumppu käynnistetään asettaen pumpun kierrokset samaksi kuin ne ovat ajonopeudella 110 km/h.
VW Golf-auton tapauksessa tämä on 1900 kierr/min, mikä vastaa moottorin kierroslukua 3800 kierr/min. Painehäviötä suodattimen yli ja polttoaineen virtausnopeutta ruiskutuspumpusta seurataan, kunnes polttoaine on kulunut loppuun, tyypillisesti 30-35 minuuttia.
Edellyttäen, että polttoaineen syöttö ruiskutuslaitteisiin voidaan pitää nopeudessa 2 ml/s, (liikapolttoaineen nopeus on n.
6,5-7 ml/s), tulos on kokeen "läpäisy". Polttoainevirtauksen syötön lasku ruiskutuslaitteisiin merkitsee "rajalla olevaa" tulosta; nollavirtaus "epäonnistumista".
Tyypillisesti "läpäisy"-tulokseen voi liittyä kasvava painehä-viö suodattimen yli, joka voi kohota jopa 60 kPa:in. Yleensä huomattavia määriä vahaa on kuljetettava suodattimen läpi, jotta saavutettaisiin tällainen tulos. "Hyvä kokeen läpäisy" on luonteenomainen ajolle, jossa painehäviö suodattimen yli ei kohoa yli 10 kPa:n ja on ensimmäinen osoitus, että suurin osa vahasta on läpäissyt suodattimen, ja erinomaisen tuloksen painehäviö on alle 5 kPa.
Lisäksi polttoainenäytteitä otetaan "liika"-polttoaineesta ja "ruiskutuslaitteen syöttö"-polttoaineesta, ihanteellisesti joka neljäs minuutti koko kokeen ajan. Näitä näytteitä yhdessä koetta edeltävien säiliönäytteiden kanssa verrataan DSC-laitteella syöttövahan sen osan määrittämiseksi, joka on läpäissyt suodattimen. Näytteitä otetaan myös koetta edeltävästä polttoaineesta ja kokeen jälkeen niistä valmistettuja SEM-näytteitä vahan kidekoon ja tyypin vertaamiseksi todelliseen suorituskykyyn.
25 90348 Käytetyt lisäaineet ovat:
Lisäaine 1 2-dialkyyliamidobentseenisulfonaatin N,N-dialkyyliammonium-suola, jossa alkyyliryhmät ovat nC^g^g H33-37 ioka val" mistettu antamalla 1 moolin ortosulfobentsoehapon syklistä an-hydridiä reagoida 2 moolin kanssa di-(hydrattu)taliamiinia ksyleeniliuottimessa 50 paino-%:n välevyydellä. Reaktioseosta sekoitettiin 100°C:n ja refluksointilämpötilan välillä. Liuotin ja kemikaalit on pidettävä mahdollisimman kuivina, jotta anhydridi ei pääsisi hydrolysoitumaan.
Tuote analysoitiin 500 MHz:n ydinmagneettisella resonanssi-spektroskopialla, joka varmisti rakenteen olevan
O
/l-H|CB2-[OI2ll4/l(Clljl2 (01 'nh,+i((ch2(-ch2)14/16ch3)2 Tämän yhdisteen molekyylimalli on esitetty kuviossa 11.
Lisäaine 2
Eteenin ja vinyyliasetaatin kopolymeeri, jonka vinyyliasetaatti-pitoisuus oli 17 paino-%, molekyylipaino 3500 ja sivuketjun-haarautumisaste 8 metyyliryhmää 100 metyleeniryhmää kohti mitattuna 500 MHz:n NMR-laitteella.
Lisäaine 3
Styreeni-dialkyylimaleaattikopolymeeri, joka oli valmistettu 1:1-molaarista styreeni-maleiinihappoanhydridikopolymeeria käyttäen esteröintivaiheessa 2 moolia C12H25OH:n ja C14H2gOH:n 1:1-molaarista seosta yhtä moolia kohti anhydridiä (käytettiin lievää ylimäärää, 5 % alkoholia), käyttäen p-tolueenisulfoni- 90348 26 happoa katalyyttinä (1/10 moolia) ksyleeniliuottimessa, mikä antoi molekyylipainoksi (Mn) 50 000 ja joka tuote sisälsi 3 paino-% reagoimatonta alkoholia.
Lisäaine 4 2-N,N-dialkyyliamidobentsoaatin dialkyyliammoniumsuoloja, jotka oli muodostettu sekoittamalla yksi mooliosa ftaalihappoanhyd-ridiä kahteen mooliosaan dihydrattua taliamiinia 60°C:ssa.
Tulokset olivat seuraavat.
Esimerkki 1
Polttoaineen tunnusluvut
Samenemispiste -14°C
Vahan ilmestymispiste -18,6°C
Alkukiehumispiste 178°C
20 % 230°C
90 % 318°C
Loppukiehumispiste 355°C
Vahapitoisuus -25°C:ssa 1,1 paino-% 250 ppm kutakin lisäainetta 1, 2 ja 3 lisättiin polttoaineeseen ja koelämpötila oli -25°C. Vahakiteen koon havaittiin olevan 1200 nm pituudeltaan ja yli 90 paino-% vahasta läpäisi Cummins FF10 5-suoda tt imen.
Kokeen aikana vahan läpikulku todettiin lisäksi tarkkailemalla painehäviötä suodattimen yli, joka kasvoi vain 2,2 kPa.
Esimerkki 2
Esimerkki 1 toistettiin ja vahan kidekoon havaittiin olevan 1300 nm ja maksimi lopullinen painehäviö suodattimen yli oli 3,4 kPa.
27 90348
Esimerkki 3
Polttoaineen tunnusluvut
Samenemispiste 0°C
Vahan ilmestymispiste -2/5°C
Alkukiehumispiste 182°C
20 % 220°C
90 % 354°C
Loppukiehumispiste 385°C
Vahapitoisuus koelämpötilassa 1,6 paino-% 220 ppm kutakin lisäainetta 1, 2 ja 3 käytettiin ja vahakiteen koon havaittiin olevan 1500 nm ja n. 75 paino-% vahasta läpäisi Bosch 145434106 suodattimen -8,5°C:n koelämpötilassa. Maksimi painehäviö suodattimen yli oli 6,5 kPa.
Esimerkki 4
Esimerkki 3 toistettiin ja sen havaittiin antavan kiteen pituudeksi 2000 nm, josta n. 50 paino-% läpäisi suodattimen antaen maksimi painehäviöksi 35,3 kPa.
Esimerkki 5
Esimerkissä 3 käytettyä polttoainetta käsiteltiin 400 ppm:11a lisäainetta 1 ja 100 ppm:11a lisäaineen 2 seosta ja testattiin kuten esimerkissä 3 -8°C:ssa, jossa lämpötilassa vahapitoisuus oli 1,4 paino-%. Vahakiteen koon havaittiin olevan 2500 nm ja 50 paino-% vahasta läpäisi suodattimen maksimi lopullisen paine-häviön ollessa 67,1 kPa.
Käytettäessä tätä polttoainetta kokoonpanossa, painehäviö kohosi melko nopeasti ja koe epäonnistui. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että kuten valokuva esittää, kiteet ovat litteitä ja litteät kiteet, jotka eivät onnistu läpäisemään suodatinta, pyrkivät peittämään suodattimen ohuella, läpäisemättömällä kerroksella. Sen sijaan, kun "kuutiomaiset" (tai "jyvämäiset") kiteet eivät läpäise suodattimia, ne kerääntyvät verrattain irtonaiseksi "kakuksi", jonka läpi polttoainetta voi yhä kulkea, kunnes massa tulee niin suureksi, että suodatin täyttyy ja 28 90348 vaha-"kakun" kokonaispaksuus on niin suuri, että painehäviö on jälleen liian suuri.
Esimerkki 6 (vertailu)
Esimerkissä 3 käytettyä polttoainetta käsiteltiin 500 ppmrlla seosta, jossa oli 4 osaa lisäainetta 4 ja 1 osa lisäainetta 2, ja se testattiin -8°C:ssa; vahakiteen koon havaittiin olevan 6300 nm ja 13 paino-% vahasta läpäisi suodattimen.
Tämä esimerkki on eräs parhaita alan aikaisemmista esimerkeistä, jolla saavutetaan erinomaiset tulokset ilman kiteiden läpikulkua .
Esimerkkien 1-6 polttoaineessa muodostavien vahakiteiden pyyh-käisyelektronimikroskooppivalokuvat ovat tämän esityksen kuviot 1-6.
Esimerkit 1-4 osoittavat näin ollen, että jos kiteet voivat läpäistä suodattimen luotettavasti, erinomaista kylmän lämötilan suorituskykyä voidaan laajentaa paljon korkeampiin polttoaineen vahapitoisuuksiin kuin tähän saakka on ollut käytännössä mahdollista ja myös lämpötiloihin, jotka ovat enemmän polttoaineen vahan ilmestymispisteen alapuolella kuin tätä ennen on ollut mahdollista. Tässä ei oteta huomioon polttoainesysteemiin liittyviä seikkoja, kuten moottorista tulevan kierrätyspoltto-aineen kykyä lämmittää polttoainesäiliöstä imettävää syöttö-polttoainetta, syöttöpolttoainevirtauksen suhdetta kierrätys-polttoaineeseen, pääsuodattimen pinta-alan suhdetta kierrätys-polttoainevirtaukseen ja esisuodattimen ja seulojen kokoa ja tilavuutta.
Nämä esimerkit osoittavat, että testatuilla suodattimilla alle n. 1800 nm:n kidepituudet johtavat dramaattisesti parempaan polttoaineen suorituskykyyn.
Esimerkki 7 Tässä esimerkissä lisäainetta 1 lisättiin tislepolttoaineeseen, jolla oli seuraavat tunnusluvut: . 90348 29
Alkukiehumispiste 180°C
20 % 223°C
90 % 336°C
Loppukiehumispiste 365°C
Vahan ilmestymislämpötila 5,5°C
Samenemispiste -3,5°C
Vertailutarkoituksessa myös seuraavia lisäaineita lisättiin tislepolttoaaneeseen:
Lisäaine A: Eteeni/vinyyliasetaattikopolymeerien seos, joista toinen oli lisäaine 2 (1 paino-osaa) ja toinen (3 paino-osaa) sisälsi vinyyliasetaattia 36 paino-%, sen molekyylipaino (Mn) oli 2000, sivuketjuhaarautumisaste oli 2-3 metyyliryhmää 100 metyleeniryhmää kohti mitattuna 500 MHz:n NMR-laitteella.
Lisäaine B: Lisäaineiden 4 ja 2 seos moolisuhteessa 4:1.
Lisäaine C: Polyetyleeniglykoliseoksen dibehenaatti, jonka kes-kimolekyylipaino oli 600.
Lisäaine D: Eteeni/propeenikopolymeeri, jonka eteenipitoisuus oli 56 paino-% ja lukukeskimääräinen molekyylipaino n. 60 000.
Lisäaineita lisättiin seuraavassa taulukossa esitetyt määrät ja kokeet suoritettiin PCT:n mukaisesti, jonka yksityiskohdat ovat seuraavat:
Ohjelmoitu jäähdytyskoe (PCT) Tämä on hidas jäähdytyskoe, joka on suunniteltu korreloimaan varastoidun lämmitysöljyn pumppausta. Lisäaineita sisältävän polttoaineen kylmävirtausominaisuudet määritetään PCT-kokeella seuraavasti. 300 ml polttoainetta jäähdytetään lineaarisesti nopeudella l°C/h koelämpötilaan ja lämpötila pidetään sitten vakiona. Sen oltua 2 tuntia koelämpötilassa noin 20 ml pintakerrosta poistetaan imemällä, jotta estettäisiin niitä epänormaalin suuria vahakiteitä vaikuttamasta kokeeseen, joita pyrkii muodostumaan öljyn/ilman rajapinnalle jäähdytyksen aikana.
30 90 348
Vaha, joka on laskeutunut pulloon, dispergoidaan varovasti sekoittaen, minkä jälkeen CFPPT ^-suodatinkokoonpano asetetaan paikoilleen, Vesihana avataan 66,7 kPa:n alipaineen aikaansaamiseksi ja suljetaan, kun 200 ml polttoainetta on kulkenut suodattimen läpi asteikolla varustettuun astiaan: kokeen läpäisy rekisteröidään, jos ko. 200 ml saadaan talteen 10 sekunnissa annetun mesh-koon läpi, tai epäonnistuminen, jos virtausnopeus on liian hidas, mikä osoittaa suodattimen tukkeutumisen.
Koelämpötilassa läpäisty mesh-luku rekisteröidään.
(1) CFPPT-kylmän suodattimen tukkeutusmispistekoe (CFPPT), joka on kuvattu yksityiskohtaisesti julkaisussa "Journal of the Institute of Petroleum", Voi. 52, n:o 510, kesäkuu 1966, sivut 173 - 185.
Esimerkki 8 Tässä esimerkissä käytetyllä polttoaineella oli seuraavat tunnusluvut : (ASTM-D86)
Alkukiehumispiste 190°C
20 % 246°C
90 % 346°C
Loppukiehumispiste 374°C
Vahan ilmestymislämpötila -1,5°C
Samenemispiste +2,0°C
Sitä käsiteltiin 1000 ppm:lla seuraavien lisäaineiden aktiivista aineosaa.
(E) Lisäaineen 2 (1 paino-osa) ja lisäaineen 4 (9 paino-osaa) seos.
(F) Kaupallinen eteeni-vinyyliasetaattikopolymeerilisäaine, jota Exxon Chemicals markkinoi nimellä ECA 5920.
(G) Seos, jossa oli: 31 90348
1 osa lisäainetta 1 1 osa lisäainetta 3 1 osa lisäainetta D 1 osa lisäainetta K
(H) Kaupallinen eteeni-vinyyliasetaattikopolymeerilisäaine, jota Amoco markkinoi nimellä 2042E.
(I) Kaupallinen eteeni-vinyylipropionaattikopolymeerilisäaine, jota BASF markkinoi nimellä Keroflux 5486.
(J) Ei lisäainetta.
(K) Reaktiotuote, jonka muodostivat 4 moolia dihydrattua tali-amiinia ja 1 mooli pyromelliittianhydridiä. Reaktio suoritettiin ilman liuotinta 150°C:ssa sekoittaen typen alaisena 6 tuntia.
Tämän jälkeen mitattiin näiden polttoaineiden seuraavat suorituskyvyn tunnusluvut.
(i) Polttoaineen kyky läpäistä diesel-polttoaineen pääsuoda-tin -9°C:ssa ja suodattimen läpäisevä vahaprosentti, seuraavin tuloksin:
Lisäaine Aika epäonnistumiseen Läpäissyt vaha-% E 11 min 18-30 % F 16 min 30 % G Ei epäonnistumista 90-100 % H 15 min 25 % I 12 min 25 % J 9 min 10 % (ii) Painehäviö pääsuodattimen yli ajan funktiona ja tulokset on esitetty graafisesti kuviossa 12.
(iii) Vahan laskeutuminen polttoaineissa mitattiin jäähdyttämällä 100 ml polttoainetta asteikolla varustetussa mittasylin-terissä. Sylinteri jäähdytettiin nopeudella l°C/h lämpötilassa, joka oli edullisesti 10°C polttoaineen samenemispisteen ylä- 32 90 348 puolella, mutta vähintään 5°C polttoaineen samenemispisteen yläpuolella, koelämpötilaan, jota pidettiin sitten määrätty aika. Koelämpötila ja seisotusaika riippuvat sovellutuksesta, ts. diesel-polttoaineesta ja lämmitysöljystä. On edullista, että koelämpötila on vähintään 5°C samenemispisteen alapuolella ja minimi kylmäseisotusaika koelämpötilassa vähintään 4 h. Edullisesti koelämpötilan tulisi olla 10°C tai enemmän polttoaineen samenemispisteen alapuolella ja seisotusjakson tulisi olla 24 h tai enemmän.
Seisotusjakson päätyttyä mittaussylinteri tutkitaan ja vahaki-teiden laskeutumisen määrä mitataan visuaalisesti mahdollisen vahakerroksen korkeutena, joka on sylinterin pohjan (0 ml) yläpuolella ja ilmoitetaan prosentteina kokonaistilavuudesta (100 ml). Kirkasta polttoainetta on nähtävissä laskeutuneiden vahakitei-den yläpuolella ja tämä mittausmuoto on usein riittävä arvostelun muodostamiseksi vahan laskeutumisesta.
Toisinaan polttoaine on samea laskeutuneen vahakidekerroksen yläpuoella tai vahakiteiden voidaan nähdä olevan visuaalisesti tiheämmässä, kun ne lähestyvät sylinterin pohjaa. Tässä tapauksessa käytetään kvantitatiivisempaa analyysimenetelmää. Tällöin ylin 5 % (5 ml) polttoaineesta imetään varovasti pois ja varastoidaan, seuraavat 45 % imetään ja heitetään pois, seuraavat 5 % imetään pois ja varastoidaan, seuraavat 35 % imetään ja heitetään pois ja lopuksi pohjalla oleva 10 % kerätään talteen lämmityksen jälkeen vahakiteiden liuottamiseksi. Näistä varastoiduista näytteistä käytetään tästedes nimitystä pinta-, keski-ja pöhjanäytteet. On tärkeää, että näytteiden poistoon käytetty alipaine on suhteellisen pieni, ts. 1960 Pa ja että kärki asetetaan juuri polttoaineen pinnalle virtausten välttämiseksi nesteessä, jotka saattaisivat häiritä vahan pitoisuutta eri kerroksissa sylintereissä. Näytteet lämmitetään sitten 60°C:een 15 minuutiksi ja niitä tutkitaan vahapitoisuuden suhteen differentiaalisella pyyhkäisykalorimetrilla (DSC), kuten edellä kuvattiin.
Tässä tapauksessa käytettiin Mettler TA 20Q0B DSC-laitetta.
33 90 348 25 ^ul:n näyte asetettiin näytekennoon ja tavallista kerosee-nia vertailukennoon, minkä jälkeen ne jäähdytettiin nopeudella 22°C/min 60°C:sta vähintään 10°C:een, mutta edullisesti 20°C vahan ilmestyspisteen (WAT) yläpuolelle, minkä jälkeen se jäähdytettiin nopeudella 2°C/min n. 20°C WAT:n alapuolelle. Tarkistus on ajettava laskeutumattomasta jäähdyttämättömästä käsitellystä polttoaineesta. Vahan laskeutumisen määrä korreloi tällöin WAT:n kanssa (tai AWAT:n, joka = laskeutuneen näytteen WAT - alkuperäinen WAT). Negatiiviset arvot osoittavat vahan poistoa polttoaineesta ja positiiviset arvot osoittavat vahan rikastumista laskeutumisen kautta. Vahapitoisuutta voidaan myös käyttää laskeutumisen mittana näistä näytteistä. Tätä kuvataan merkinnällä % WAX tai Δ% WAX (Δ% WAX = laskeutuneen näytteen % WAX - alkuperäinen % WAX) ja jälleen negatiiviset arvot osoittavat vahan poistoa polttoaineesta ja positiiviset arvot osoittavat vahan rikastumista laskeutumisen kautta.
Tässä esimerkissä polttoaine jäähdytetään nopeudella l°C/h +10°C:sta -9°C:een ja seisotettiin kylmänä 48 h ennen testausta. Tulokset olivat seuraavat:
Visuaalinen vahan WAT, °C-tiedot, laskeutuneet näytteet
Lisäaine laskeutuminen Pinta 5% Keski 5% Pohja 10% E Samea kauttaaltaan -10,80 -4,00 -3,15
Tiheämpi pohjalla F 50% kirkasta yläpuolella -13,35 -0,80 -0,40 G 100 % -7,85 -7,40 -7,50 H 35 % kirkasta yläpuolella -13,05 -8,50 +0,50 I 65% kirkasta yläpuolella J 100% puoligeeli -6,20 -6,25 -6,40 (Tulokset on esitetty myös graafisesti kuviossa 13).
WAT alkuperäinen WAT (°c) (laskeutuneet näytteet) (laskeutumaton polttoaine) Pinta 5% Keski 5% Pohja 10% E -6,00 -4,80 +2,00 +2,85 F -5,15 -8,20 +4,35 +4,75 G -7,75 -0,10 +0,35 +0,25 H -5,00 -8,05 -3,50 +4,50 J -6,20 0,00 -0,05 -0,20 34 90348 (Huomaa, että huomattava WAT:n lasku voidaan saavuttaa tehokkaimmalla lisäaineella G).
% WAT (laskeutuneet näytteet)
Pinta 5 % Keski 5 % Pohja 10 % E -0,7 +0,8 +0,9 F -0,8 +2,1 +2,2 G +0,0 +0,3 +0,1 H -1,3 -0,2 +1,1 J -0,1 +0,0 +0,1 Nämä tulokset osoittavat, että kun lisäaineiden läsnäolo pienentää kidekokoa, vahakiteet laskeutuvat suhteellisen nopeasti. Esimerkiksi kun käsittelemättömiä polttoaineita jäähdytetään niiden samenemispisteiden alapuolelle, niissä pyrkii esiintymään vain vähän vahakiteen laskeutumista, koska levymäiset kiteet kasvavat yhteen, eivätkä kykene putoamaan vapaasti nesteessä, ja syntyy geelimäinen rakenne, mutta kun virtausta parantavaa ainetta lisätään, kiteitä voidaan modifioida niin, että niiden rakenteesta tulee vähemmän levymäinen ja se pyrkii muodostamaan neulasia, joiden koot ovat kymmenien mikrometrien alueella ja jotka voivat liikkua vapaasti nesteessä ja laskeutua suhteellisen nopeasti. Tämä vahakiteen laskeutuminen voi aiheuttaa ongelmia varastosäiliöissä ja ajoneuvon systeemeissä. Väkevöityneet vahakerrokset voivat joutua odottamatta vedetyksi ulos erityisesti, kun polttoaineen taso on alhainen tai säiliössä esiintyy läikkymistä (esim. kun ajoneuvo kääntyy) ja suodattimen tukkeutumista saattaa tapahtua.
Jos vahakiteiden kokoa voidaan pienentää edelleen alle 10 nano-metrin, kiteet laskeutuvat suhteellisen hitaasti ja seurauksena voi olla vahan laskeutumisen esto, mikä antaa etuja polttoaineen suorituskyvyssä verrattuna tapaukseen, jossa polttoaineen vahakiteet ovat laskeutuneet. Jos vahakiteen kokoa voidaan pienentää alle n. 4 nanometrin, kiteiden pyrkimys laskeutua on lähes eliminoitu polttoaineen varastoinnin aikana. Jos kide-koot pienennetään edulliseen alle 2 nanometrin vaatimuskoon, vahakiteet pysyvät suspendoituneena polttoaineessa eräiden 35 90348 varastosysteemien vaatimien useiden viikkojen ajan ja laskeutuma songelmat eliminoituvat oleellisesti.
(iv) CFPP-suorituskyky, joka oli seuraava:
Lisäaine CFPP-lämpötila (°C) CFPP:n alenema E -14 11 F -20 17 G -20 17 H -20 17 I -19 16 J -3 (v) Keskihiukkaskoko, jonka havaittiin olevan:
Lisäaine Koko (nanometria) E 4400 F 10400 G 2600 H 10800 I 8400 J Ohuita levyjä yli 50 000.

Claims (2)

90348
1. Användning av en förening säsom ett tillsatsämne för ett vaxhaltigt destillatbränsle, kannetecknad av att föreningen innehäller minst tvä substituentgrupper pä ett sädant avständ frän varandra och med en sädan konfiguration att de kan intä positionerna i vaxmolekylerna vid skärningen av planet (001) och planen (llx), t.ex. planen (110) och/eller (111) i vaxkris-tallerna, vilka substituentgrupper är alkyl, alkoxialkyl eller polyalkoxialkyl med minst 10 atomer i huvudkedjan, varvid av-ständet mellan grupperna är i storleksordningen 0,45-0,55 nm och vinkein mellan deras lokala symmetriplan är frän 75° tili 90°.
1. Yhdisteen käyttö lisäaineena vahaa sisältävässä tislepolt-toaineessa, tunnettu siitä, että yhdiste sisältää vähintään 2 substituenttiryhmää, joilla on sellainen välimatka ja konfiguraatio, että ne voivat miehittää vahamolekyylin kohdat (001)-tason ja (llx)-tasojen, esim. (110)- ja/tai (lii)-tasojen leikkauspisteessä vahan kiteissä, substituenttiryhmien ollessa al-kyyli-, alkoksialkyyli- tai polyalkoksialkyyliryhmiä, joiden pääketjussa on vähintään 10 atomia, ryhmien välin ollessa suuruusluokkaa 0,45-0,55 nm ja niiden paikallisten symmetriataso-jen välisen kulman ollessa 75-90°.
2. Tislepolttoaine, tunnettu siitä, että se sisältää patenttivaatimuksen 1 mukaista lisäainetta.
2. Destillatbränsle, kännetecknat av att det innehäller ett tillsatsämne enligt patentkravet l.
FI874185A 1986-09-24 1987-09-24 Parannettuja polttoaineiden lisäaineita FI90348C (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
GB8622960 1986-09-24
GB08622960A GB2197877A (en) 1986-10-07 1986-09-24 Additives for wax containing distillated fuel
GB878719423A GB8719423D0 (en) 1986-09-24 1987-08-17 Middle distillate compositions
GB8719423 1987-08-17

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI874185A0 FI874185A0 (fi) 1987-09-24
FI874185A FI874185A (fi) 1988-03-25
FI90348B true FI90348B (fi) 1993-10-15
FI90348C FI90348C (fi) 1994-01-25

Family

ID=26291326

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI874185A FI90348C (fi) 1986-09-24 1987-09-24 Parannettuja polttoaineiden lisäaineita

Country Status (16)

Country Link
JP (1) JP2539847B2 (fi)
KR (1) KR950005688B1 (fi)
CN (1) CN1013277B (fi)
AT (2) ATE124988T1 (fi)
AU (1) AU612597B2 (fi)
BR (1) BR8704929A (fi)
CA (1) CA1329623C (fi)
DE (1) DE3751401T2 (fi)
DK (1) DK169213B1 (fi)
ES (1) ES2074980T3 (fi)
FI (1) FI90348C (fi)
GB (1) GB2231584B (fi)
IN (1) IN173485B (fi)
MX (1) MX169409B (fi)
NO (1) NO173395C (fi)
SE (1) SE466454B (fi)

Families Citing this family (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
IN172275B (fi) * 1986-09-24 1993-05-29 Exxon Chemical Patents Inc
JP5147549B2 (ja) * 2008-06-04 2013-02-20 コスモ石油株式会社 ディーゼルエンジン用燃料油組成物
JP5043754B2 (ja) * 2008-06-04 2012-10-10 コスモ石油株式会社 ディーゼルエンジン用燃料油組成物
JP5147550B2 (ja) * 2008-06-04 2013-02-20 コスモ石油株式会社 ディーゼルエンジン用燃料油組成物
JP5312646B2 (ja) * 2012-07-11 2013-10-09 コスモ石油株式会社 ディーゼルエンジン用燃料油組成物
JP5328973B2 (ja) * 2012-11-26 2013-10-30 コスモ石油株式会社 ディーゼルエンジン用燃料油組成物
JP5328974B2 (ja) * 2012-11-26 2013-10-30 コスモ石油株式会社 ディーゼルエンジン用燃料油組成物

Family Cites Families (10)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2683736A (en) 1952-09-19 1954-07-13 Monsanto Chemicals Amine salts of the tridecyl esters of sulfobenzoic acid
US2860040A (en) * 1955-05-25 1958-11-11 Exxon Research Engineering Co Petroleum distillate fuels
US3481939A (en) * 1965-03-15 1969-12-02 Eastman Kodak Co Tertiaryaminocyclobutanes with electronegative substituents
GB1301828A (fi) 1970-06-04 1973-01-04
CA1021155A (en) * 1973-12-26 1977-11-22 Exxon Research And Engineering Company Synergistic combination of low temperature flow improvers for distillate fuels
FR2490669A1 (fr) * 1980-09-19 1982-03-26 Elf France Nouvelles compositions d'additifs permettant l'amelioration de la temperature limite de filtrabilite et l'inhibition simultanee des cristaux de n-paraffines formes lors du stockage a basse temperature des distillats moyens
US4402708A (en) 1980-11-18 1983-09-06 Exxon Research & Engineering Co. Dialkyl amine derivatives of phthalic acid
EP0061985A3 (fr) * 1981-03-26 1985-01-02 Henri Laborie Appareil de levage et manutention
US4464182A (en) * 1981-03-31 1984-08-07 Exxon Research & Engineering Co. Glycol ester flow improver additive for distillate fuels
DE3266117D1 (en) * 1981-03-31 1985-10-17 Exxon Research Engineering Co Two-component flow improver additive for middle distillate fuel oils

Also Published As

Publication number Publication date
DE3751401T2 (de) 1996-02-15
SE8801905D0 (sv) 1988-05-20
FI90348C (fi) 1994-01-25
NO173395C (no) 1993-12-08
NO173395B (no) 1993-08-30
JP2539847B2 (ja) 1996-10-02
MX169409B (es) 1993-07-02
BR8704929A (pt) 1988-05-17
GB2231584A (en) 1990-11-21
GB8811913D0 (en) 1988-07-13
CA1329623C (en) 1994-05-17
SE8801905L (sv) 1988-05-20
CN1013277B (zh) 1991-07-24
NO874002D0 (no) 1987-09-24
DK169213B1 (da) 1994-09-12
AU612597B2 (en) 1991-07-18
AU7887387A (en) 1988-03-31
KR880004071A (ko) 1988-06-01
JPS63165486A (ja) 1988-07-08
IN173485B (fi) 1994-05-21
DK502787A (da) 1988-03-25
ATE124988T1 (de) 1995-07-15
CN87106512A (zh) 1988-04-06
DE3751401D1 (de) 1995-08-17
KR950005688B1 (ko) 1995-05-29
FI874185A0 (fi) 1987-09-24
GB2231584B (en) 1991-03-06
AT394568B (de) 1992-05-11
NO874002L (no) 1988-03-25
FI874185A (fi) 1988-03-25
DK502787D0 (da) 1987-09-24
ES2074980T3 (es) 1995-10-01
ATA902587A (de) 1991-10-15
SE466454B (sv) 1992-02-17

Similar Documents

Publication Publication Date Title
EP0261959B1 (en) Improved fuel additives
DK169286B1 (da) Destilleret brændsel, additivkoncentrat til brug i brændslet, en forbindelse til brug i koncentratet samt anvendelse af forbindelsen som additiv i destillerede brændsler
FI90348B (fi) Parannettuja polttoaineiden lisäaineita
US5814110A (en) Chemical compositions and use as fuel additives
JP2828774B2 (ja) 化学組成物及び燃料添加剤としてのそれらの使用
KR960000760B1 (ko) 연료부가제로서의 화학적 조성물 및 이의 용도
EP0261958A2 (en) Middle distillate compositions with reduced wax crystal size
FI90349C (fi) Välitislekoostumus, jonka vahakiteiden kokoa on pienennetty
EP0445844B1 (en) Distillate fuel
KR950005689B1 (ko) 감소된 왁스 결정 크기의 중간 유출 조성물
KR100294810B1 (ko) 아미노 알킬렌 카르복실산의 반응 생성물 및 이것을함유하는광유중간증류액
WO1988002393A2 (en) Improved fuel additives
GB2197877A (en) Additives for wax containing distillated fuel
NL8720511A (nl) Middendestillaat-composities met verminderde waskristalgrootte.
GB2197878A (en) Middle distillate compositions with reduced wax crystal size

Legal Events

Date Code Title Description
BB Publication of examined application
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: EXXON CHEMICAL PATENTS INC.