FI88482C - Vagn med skjutbetaeckning - Google Patents

Description

1 38482

Siirtokatevaunu - Vagn med skjutbetäckning Tämä keksintö kohdistuu rakenteeseen katetussa rautatievau-5 nussa, jossa ainakin yksi kateosa muodostuu toisiinsa nähden kääntyvistä seinämistä, jotka vaunun osittaiseksi avaamiseksi ovat nostettavissa ja alareunoistaan siirrettävissä poispäin toisistaan siirtotilaan; vaunun sisältäessä ensimmäiset kisko-osat, jotka kateosaan laakeroitujen kannatus-10 rullien alapintaan tukeutuen nostavat kannatusrullat seinämien sulkutilaa vastaavasta asennosta vaunun rungon kiinteille juoksukiskoille, jolloin toiset kisko-osat siirtyvät sivuun ja ensimmäiset kisko-osat tulevat linjaan näiden kiinteiden juoksukiskojen kanssa niiden aukkoihin muodostaen 15 kannatusrullille yhtenäisen kulkupinnan, jota pitkin kannatusrullat voivat vieriä mahdollistaen kateosan siirtämisen vaunun pituussuunnassa muun kateosan suhteen; sekä toiset kisko-osat, jotka kannatusrullien siirtyessä sulkutilaa vastaavaan asentoon pois kiinteiltä kiskoilta tulevat lin-20 jaan kiinteiden juoksukiskojen kanssa niiden aukkoihin muodostaen yhtenäisen kulkupinnan kannatusrullille; jolloin seinämien muuttaminen siirtotilasta sulkutilaan sisältää näille ainakin pääasiassa käänteiset toiminnot; ensimmäisten kisko-osien ollessa kiinnitetty kääntöakseliin, joka on 25 sijoitettu sellaiseen asemaan juoksukiskoihin nähden, että kääntöakselin ennalta määrätty kääntö saa aikaan ensimmäisten kisko-osien liikkumisen kiinteiden juoksukiskojen kohdalle ja takaisin; kääntöakselin pyörähdyskeskiviivan ollessa kiinteän juoksukiskon alapuolella juoksukiskon määräämän 30 pystytason kohdalla tai siitä enintään etäisyyden päässä vaunun keskilinjaan päin, jolloin mainittu etäisyys on oleellisesti pienempi kuin ensimmäisen kisko-osan kiinnitys-välimatka pyörähdyskeskiviivasta; ja kateosien siirron sulkutilasta siirtotilaan ja takaisin tapahtuessa tämän 35 siirtomekanismin kisko-osien vastaavalla asentomuutoksella.

Tarkemmin sanottuna keksintö koskee sellaisia tavaravaunuja, joissa on tyypillisesti kaksi keskenään samanlaista kateosaa 2 88482 vaunun pituussuunnassa peräkkäin järjestettynä. Normaalina vaatimuksena on tällöin, että kumpi tahansa kateosa voidaan siirtää vaunun pituussuunnassa toisen kateosan kohdalle ja päinvastoin. Yleisin tapa toteuttaa tämä on järjestää kate-5 osan kattoon pituussuuntainen sarana, jonka ympäri yhden kateosan kattoja ja seinämiä voidaan kääntää ulos- ja ylöspäin. Kun samalla tätä kateosaa hieman nostetaan, saadaan sen sisämitat ulottumaan paikallaan olevan toisen kateosan päälle. Yhden kateosan työntäminen toisen kateosan päälle 10 edellä kuvatun toimenpiteen jälkeen tapahtuu normaalisti vaunun sivuille eri tavoin järjestetyillä juoksukisko-rul-larakenteilla.

Tyydyttävästi toimivaa Juoksukisko-rullarakennetta ei ole 15 kovin helppo aikaansaada. Voidaan ajatella, että juoksukis-ko-rullarakenteena käytetään samantyyppisiä rakenne-elementtejä kuin kulkuneuvojen liukuovissa. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista syystä, että liukuovien on tarpeen siirtyä vain yhdessä suunnassa ulospäin, jolloin yksinkertaisen ja tuke-20 van kiskojärjestelyn aikaansaaminen on varsin yksinkertaista, kun taas rautatievaunun kateosan tulee alareunastaan siirtyä sekä sivullepäin että ylöspäin, jolloin myös liikematka on huomattavasti suurempi kuin liukuovissa. Liukuovista tunnettu konstruktio, esim. julkaisussa GB-2 104 021 25 esitetty, ei sellaisenaan ole käyttökelpoinen, koska se rautatievaunun kateosaan sovellettuna johtaa heikkoon rakenteeseen sekä juoksukiskojen tukien liian suureksi tulevan ulkoneman vuoksi että kiskot muodostavan rakenneosan suureksi muodostuvan tukemattoman pituuden vuoksi.

30

Julkaisussa US-4 341 163 on esitetty yleiseen käytäntöön verrattuna käänteinen konstruktio, ts. siinä kiskot kateosan siirtämistä varten ovat kateosan kiinteä rakenteellinen osa ja rullat ovat vaunun rungossa hammastankojen välityk-35 sellä, joita käyttämällä kateosa saadaan siirtymään. Tämä ratkaisu on ilmeisesti sinänsä toimiva, mutta edellyttää erityisesti tätä varten valmistetun profiilin käyttöä, mikä on kallista. Muu valmistustekniikka johtaisi vielä kallim- 3 88482 paan rakenteeseen. Myös hammaspyörä-hammastankorakenne on suhteellisen monimutkainen ja kallis.

Näiden ratkaisujen sovellutusmahdollisuus koko kateosan 5 siirtämiseen on kuitenkin kyseenalainen siitä syystä, että kahden kiskohaaran tulee toisiinsa nähden käännetyissä asennoissakin asettua toistensa jatkeiksi, jotta rullat pääsisivät pyörimään siirretyn kateosan kohdalta siirtämättömän kateosan kohdalla oleville kääntämättömille kiskon-10 osille. Tämä on vaikea saada tapahtumaan luotettavasti.

Julkaisussa FR-1 451 558 on esitetty hieman edellisiä vastaava rakenne, jossa siirrettävän kateosan alueella oleva kannatinkisko kierretään paikallaan pysyvässä kateosassa 15 olevan kannatinkiskon kohdalle, mikä mahdollistaa kateosan työntämistä varten koko vaunun mittaisen kiskon. Tässäkin on haittana erittäin monimutkainen hammaspyörärakenne sekä lisäksi kateosan sivuilta ulkonevat kiskot, jotka leventävät koko rakennetta ja siten pienentävät hyötytilavuutta.

20

Julkaisussa DE-3 312 001 on esitetty rakenne, jossa rullat on kiinteästi laakeroitu kateosaan ja vaunun rungossa on kiinteät koko vaunun pituudelle ulottuvat juoksukiskot. Sopivasti mitoittamalla nämä kiskot voidaan sijoittaa vaunun 25 alarungon yhteyteen, jolloin ne eivät mainittavasti lisää vaunun leveyttä ja pienennä hyötytilavuutta. Kun kateosa pitää nostaa siirtoasentoon, on tällöin rullat, jotka tässä sulkutilassa ovat kiskojen sisäpuolella ja alapuolella, nostettava kiskoille. Koska rullien on oltava urarullia, 30 ts. niissä on laipat, edellyttää tämä kiskoille saaminen, että kiskoissa on tässä kohdassa uran laipan mentävä aukko. Toisaalta taas tällaisia aukkoja ei voida kiskoissa sallia, koska kateosan on oltava helposti käsin työnnettävissä ja pyörän osuessa tällaiseen aukkoon sitä ei käsivoimin enää 35 pystytä liikuttamaan. Tämän vuoksi on mainitussa julkaisussa kiinnitetty kateosaan siinä olevan rullan alueelle apukisko, joka liikkuu kateosan mukana toista vaunun rungossa olevaa rullaa vasten, mikä estää kateosassa olevaa rullaa putoamas- 4 88482 ta syvennykseen. Tätä toista rullaa käytetään julkaisussa myös kateosan nostamiseen paikalleen siirtotilaan, jolloin toinen rulla kääntää apukiskosta kateosan ylös ja ulos samalla kun kateosassa olevan rullan laippa menee juoksukis-5 kossa olevan loven kohdalta. Tällä rakenteella on erityisenä haittana se, että apukisko, joka voi olla vain hieman pitempi kuin juoksukiskossa oleva lovettu alue, on erittäin tarkasti kohdistettava rungossa oleviin rulliin. Käytännössä ei yleensä näin ole, vaan pienetkin rakenteen vääntymiset, 10 esim. vieläpä lämpötilaerojen vaikutuksesta, saavat aikaan sen, että apukisko ei ole oikealla kohdalla. Tämän seurauksena kateosaa ei voida lainkaan siirtää, vaan on käytettävä huomattavaa väkivaltaa osien vääntämiseksi oikeisiin asentoihin.

15 FI-patenttihakemuksen 862324 mukaan edellä käsitelty ongelma ratkaistaan siten, että kateosa käännetään siirtotilaan kateosaan laakeroiduista urarullista apukiskojen avulla, jolloin tämä apukisko asettuu vaunun rungossa kiinteästi 20 olevan kiskon aukkoon. Tämä aukko on tarpeen rullan viemiseksi paikalleen, kuten edellä käsitellyn julkaisun tapauksessakin. Tämän lisäksi on rullissa julkaisun mukaan ulkopuolinen sylinterimäinen lisäkannatinpinta, joka on tarkoitettu rullaamaan sulkuasennossa olevan kateosan kohdalla 25 vastaavien kolojen alueella niiden sivuitse menevien apukiskojen päällä. Tämä ratkaisu on muutoin toimiva, mutta tässäkin on apukiskoon tehtävä juoksukiskon kolon kohdalle pieni syvennys. Tämä johtuu siitä, että sylinterimäinen lisäkannatusosa ei siirry kateosaa nostettaessa paikalleen 30 apukiskon päälle välyksettä, koska sylinteriosa on siirrettävä ainakin vaakasuorassa suunnassa kiskoon nähden tai mahdollisesti alhaalta ylöspäin vinosti kiskoon nähden, jolloin kisko ei voi olla yläpinnaltaan täysin samassa linjassa kuin rullan pinta. Tämänkin julkaisun ratkaisussa 35 on siis kateosan siirto-ongelmia, kun sylinterimäinen lisä-kannatuspinta laskeutuu apukiskon syvennykseen, jolloin kateosaa on käsin erittäin vaikea saada uudelleen liikkeelle.

5 88482

Kuvattuja ongelmia on ratkaistu patentissa FI-81310 kuvatulla rakenteella. Patenttijulkaisussa esitetään ko. siirtome-kanismin, joka on hakemuksen alussa kuvatun tyyppinen, 5 tärkeimpänä etuna, että kateosat ovat aina varmasti aukaistavissa ja siirrettävissä vaunun pituussuunnassa käsivoimin ilman, että esiintyy mitään rakenteellisista syistä johtuvaa epäjatkuvuutta. Käytännössä on nyt todettu, ettei em. patentin mukainen katteen siirtomekanismi aina toimi tyydyttäväs-10 ti lähinnä inhimillisistä syistä johtuen. Vaikeuksia on kahdella taholla. Ensinnäkin käyttöhenkilökunta ei aina riittävän huolellisesti käännä käsipyörästä siirtomekanismia ääriasentoonsa, vaan jättää sen siirron jälkeen väliasen-toon. Tällöin toiset kisko-osat eivät tule täsmälleen kiin-15 teän juoksukiskon aukkoon, mistä seuraa katetta siirrettäessä sen juuttuminen toisen kisko-osan kohdalle. Toisen ongelman aiheuttaa vaunua lastaava trukki, joka satunnaisesti kolhii vaunun sivuja. Juoksukisko kolhiutuu, mikä sinänsä ei ole erityisen vaarallista, mutta mekanismin toimintaa 20 huonontavia kolhuja tulee myös juoksukiskojen siirtokohtiin sekä ensimmäisiin ja toisiin kisko-osiin.

Keksinnön tavoitteena on siten aikaansaada kateosan siirtomekanismi, jossa kateosaan laakeroidut rullat voivat joka 25 kohdassa vaunun pituutta vieriä yhtenäisesti jatkuvaa suoraa juoksukiskoa pitkin ja jossa rullien ja kiskon välinen kosketuskohta pysyy ainakin likimain samassa rullan akselia vastaan kohtisuorassa tasovyöhykkeessä, millä saadaan kate-osien siirron vaatima voima pidettyä pienenä. Keksinnön 30 tavoitteena on vielä tällainen rakenne, jossa saadaan aina riittävän tarkka tasovyöhyke rullia varten, vaikka siirtomekanismia käytettäisiin huolimattomasti tai virheellisesti, ja jossa kisko-osat saadaan säilymään riittävän vaurioi-tumattomina kuormauksen aikana. Edelleen keksinnön tavoit-35 teenä on rakenne, jossa liikkuvan kateosan minkään kohdan, esim. kannatusrullan, ei ole tarpeen liukua toisen pintaan nähden vaunun leveyssuunnassa, ts. mihinkään vierintätasoaan 6 38482 vastaan kulmassa olevan suuntaan, millä saadaan aikaan se, että kateoslen aukaisuvoimat saadaan myös pidettyä pieninä.

Keksinnön mukaisen rakenteen avulla saadaan aikaan ratkai-5 seva parannus edellä esitettyihin epäkohtiin ja täytettyä edellä määritellyt tavoitteet. Tämän toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle rakenteelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

10 Keksinnön tärkeimpänä etuna voidaan pitää, että kateosat ovat aina varmasti aukaistavissa ja siirrettävissä vaunun pituussuunnassa käsivoimin ilman, että esiintyy mitään rakenteellisista syistä johtuvaa epäjatkuvuutta. Keksinnön etuna on myös, että rakenne on yksinkertainen, siitä syystä 15 toimintavarma ja siten myös valmistuskustannuksiltaan edullinen.

Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

20

Kuvio 1 esittää erästä keksinnön mukaisen rakenteen edullista toteutusmuotoa tavaravaunun pituussuunnassa C katsottuna, kateosa siirtotilaan nostettuna.

25 Kuvio 2 esittää kuvion 1 ratkaisua tavaravaunun poikkisuun-nassa B katsottuna.

Kuvio 3 esittää kuvien 1 rakennetta tavaravaunun pituussuunnassa C tarkasteltuna, kateosa sulkutilaan laskettuna.

30

Kuvio 4 esittää samaa rakennetta kuvion 3 sulkutilassa tavaravaunun poikkisuunnassa B katsottuna.

Kuvio 5 esittää toista keksinnön mukaista rakenteen edullis-35 ta toteutusmuotoa samassa kuvannossa kuin kuvio 3.

Kuvio 6 esittää kuvion 5 toteutusmuotoa tavaravaunun poikkisuunnassa B katsottuna.

7 88482

Kuvio 7 esittää yleisesti sellaista siirtokatevaunua, jossa on keksinnön rakenne.

5 Kuviossa 1 on ehjällä viivalla esitetty yleisesti viitenumerolla 1 merkitty kateosa siirtotilassa. Kuviossa 3 on esitetty kuvion 1 komponentit ehjillä viivoilla kateosan 1 sulkutilaa vastaavissa asennoissa ja pistekatkoviivoilla komponenttien asennot silloin, kun kateosa 1 on siirtotilas-10 sa. Rakenne muodostuu ensinnäkin vaunun runkoon 2 liittyvistä sen molemmilla puolilla kulkevista pituussuuntaisista kiinteistä juoksukiskoista 3. Näitä kiskoja 3 pitkin kulkevat kateosaan 1 laakeroidut rullat 4, joita on kussakin kateosassa tyypillisesti neljä tai muu parillinen määrä, 15 ainakin yksi likimain kussakin kulmassa. Kun kateosa on siirtotilassa, kuten kuviossa 3 pistekatkoviivoilla ja kuviossa 1 on esitetty, pääsevät rullat 4 vierimään kiskoilla 3 vaunun sivuja pitkin niin, että kateosaa voidaan työntää vaunun pituussuunnassa. Juoksukiskot 3 on sijoitettu 20 vaunussa kuormaustason 20 alapuolelle vaunun rungon yhteyteen sellaisten välimatkojen päähän toisistaan, että kisko kannatusrakenteineen on suljettujen kateosien ulkopinnan, ts. linjan 5 kuviossa 1, sisäpuolella. Näin kiskorakenne ei lisää vaunun äärimittoja.

25

Kun kateosa 1 on sulkutilassa kuten on esitetty ehjällä viivalla kuviossa 3 sekä kuviossa 5 molempien kateosien 1 kohdalta, sijaitsevat kateosan alareunat rullineen 4 juok-sukiskojen 3 välissä, ts. vaunun ulkopuolelta katsottuna 30 kiskojen sisäpuolella sekä samalla kiskojen alapuolella.

Tällöin kateosa sulkeutuu tiiviisti vaunun kuormalavaan ja päätyihin sekä toisiinsa.

Kun kateosa halutaan nostaa sulkutilasta siirtotilaan, tämä 35 tapahtuu siirtomekanismin 6 avulla. Tällainen kääntömekanis-mi on tyypillisesti sulkutilassa olevan kateosan jokaisen rullan kohdalla. Siirtomekanismi 6 muodostuu kiskojen 3 suuntaisesta kääntöakselista 7, joka on laakeroitu pyöri- β 88482 väksi vaunun runkoon 2 nähden. Akseliin 7 on välimatkan R päähän akselin 7 keskiviivasta 8 kiinnitetty tämän keskiviivan ja siten myös juoksukiskon 3 kanssa yhdensuuntainen kisko-osa 13. Tämän kisko-osan 13 pituus P on juuri sen 5 verran lyhyempi kuin kiskossa 3 olevan aukon 9 pituus L siten, että kisko-osa 13 menee juuri ja juuri mainittuun aukkoon 9. Kun kateosa 1 on sulkutilassa, on kisko-osa 13 juoksukiskojen 3 sisä- ja alapuolella olevien rullien 4 alla. Tässä vaiheessa rullat 4 ja kateosa 1 eivät varsinai-10 sesti lepää kisko-osien 13 päällä, vaan kateosa on vaunun runkoa vasten tiiviin sulkeutumisen aikaansaamiseksi, kuten edellä on selostettu.

Kun kateosa on tarkoitus siirtää sulkutilasta siirtotilaan, 15 kierretään kääntöakselia 7, jolloin kisko-osa 13 tukeutuu kunkin rullan 4 alapuolta vastaan ja nostaa sitten kääntö-liikettä jatkettaessa näiden rullien välityksellä kateosat niiden noustessa Ja levittyessä siirtotilaan. Kateosan nousu ja levittyminen on sinänsä tavanomainen liike. Keskiviivan 20 8 ja kisko-osan 13 välimatka R on valittu sellaiseksi ja akselin keskiviivan 8 sijainti valittu siten, että liikematka ja suunta ovat riittävät aikaansaamaan kateosan 1 siirtymän sisältä ulospäin ja samalla ylöspäin, jotta se muuttuisi sulkutilasta siirtotilaan ja siten, että kisko-osa 25 13 tulee juoksukiskon 3 kohdalle, ts. sen jatkeeksi rakoon 9, kun rulla 4 on siirtotilaa vastaavassa asemassa. Juoksukiskon 3 ja keskiviivan 8 etäisyys toisistaan on tietenkin juuri mainittu välimatka R ja edullisesti kääntöakseli 7 ja sen keskiviiva 8 on pystysuunnassa likimain juoksukiskon 30 3 alapuolella kuvioiden tapauksessa mitan S verran vaunun keskiviivaan päin kiskon 3 määräämästä pystytasosta. Mitta S on oleellisesti pienempi kuin välimatka R. Mitta S voi periaatteessa olla suuruudeltaan nolla, jolloin keskiviiva 8 on täsmälleen juoksukiskon 3 alapuolella pystytasossa, 35 kunhan kääntöakseli 7 ja siihen liitetyt osat eivät ulotu linjan 5 ulkopuolelle. Tällöin siis muodostuu kustakin juoksukiskosta 3 ja kisko-osista 13 katkeamaton kisko, jota 9 88482 pitkin rullat 4 voivat vieriä häiriöttä siirtotilaan siirretyn kateosan kohdalla.

Silloin kun kateosa on sulkutilassa ja rullat 4 siis juok-5 sukiskojen 3 sisäpuolella ja kisko-osa 13 rullien 4 alapuolella, on kussakin raossa 9 kisko-osa 23, joka on linjassa vastaavan juoksukiskon 3 kanssa siten, että muodostuu katkeamaton kisko, jota pitkin toisen kateosan rullat 4 pääsevät vierimään sulkutilassa olevan ensimmäisen kateosan 10 kohdalla.

Kisko-osat 13 on liitetty kääntöakselin 7 sopivasti muotoillulla tangolla tai levyllä tai vastaavalla kannatusosalla 10. Keksinnön mukaan on toiset kisko-osat 23 asennettu 15 ainakin likimain pystysuuntaisessa tasossa V, joka on kiinteiden juoksukiskojen 3 kanssa linjassa, ylös-alas-liik-kuvaksi. Toisen kisko-osan 23 yläasento Y vastaa tällöin seinämien sulkutilaa ja ala-asento A vastaa seinämien 1 siirtotilaa. Nämä toiset kisko-osat nostetaan ja lasketaan 20 yläasentoihinsa ja ala-asentoihinsa mekanismilla, joka on yleisesti merkitty viitenumerolla 18 ja joka on edullisesti kytketty kateosan mainitun siirtomekanismin 6 kanssa yhdessä toimivaksi. Mainittu pystysuuntainen taso V ei välttämättä ole täsmälleen pystysuora vaan se voi olla siihen nähden 25 pienen kulman verran kallistettuna kuviossa ei esitetyllä tavalla, mutta yleensä pystysuoruus on edullista. Tässä on käsitteellä pystysuuntainen ymmärrettävä ainakin likimain pystysuoraa suuntaa. Periaatteessa ei toisia kisko-osia nostavan ja laskevan mekanismin 18 ole välttämättä oltava 30 kytketty kateosan siirtomekanismin 6 kanssa yhteen, vaan niitä voitaisiin käyttää eri käyttölaitteilla, mutta se johtaisi suureen käyttövirheiden riskiin. Toisten kisko-osien 23 yläreuna 19 on muotoiltu yläpinnaltaan esim. samantyyppiseksi kuin kiinteät juoksukiskot 3 ja sen yläasento 35 Y on mitoitettu sellaiselle korkeudelle, että yläreuna 19 tulee linjaan juoksukiskojen 3 yläpinnan kanssa muodostaen rullille 4 katkeamattoman vierintäpinnan. Toisten kisko-osien pituus P on samansuuruinen kuin ensimmäisten kisko- osien pituus, jolloin toisetkin kisko-osat menevät juuri ja juuri kiinteiden juoksukiskojen 3 aukkoon 9.

ίο 8 8 482

Keksinnön edullisen toteutusmuodon mukaan ovat toiset kisko-5 osat 23 ainakin pääosin levymäisiä kappaleita, joiden liike pystysuuntaisessa tasossa V on ohjattu esim. kahdella kiinteällä ohjainkappaleella 16 ja 17, jotka on sijoitettu kisko-osan 23 levysuuntaisten ulkopintojen lähelle tai näitä pintoja vasten siten, että levymäinen toinen kisko-osa 23 10 liukuu näiden kappaleiden 16 ja 17 välissä oikean suuntansa säilyttäen. Nämä ohjainkappaleet 16 ja 17 on kiinteästi liitetty vaunun runkoon 2. Tämän toisen kisko-osan 23 alareuna 14 ja 15 ulottuu kääntöakselin 7 kehän läheisyyteen. Kääntöakselin 7 kehälle on muotoiltu nostavaksi ja laskevak-15 si mekanismiksi 18 esim. kääntöakselissa kiinteänä oleva vipu-uloke, epäkesko, kampi tai vastaava. Kuvioiden toteutusmuodossa on kaksi vipu-uloketta 11, 12, jotka molemmat ulkonevat kääntöakselin 7 kehältä toisen kisko-osan alareunan 14, 15 alle.

20

Kisko-osia nostavan ja laskevan mekanismin 18 toiminta on tässä tapauksessa seuraavaa. Kun kuvion 1 tapauksessa, jossa toinen kisko-osa 23 on ala-asennossa A, lähdetään kääntöak-selia 7 kääntämään vastapäivään, ts. kuvion 3 suuntaan 22, 25 tulee ensimmäinen vipu-uloke 11 kisko-osan ensimmäistä alareunaa 14 vasten, kuten kuviossa 1 näkyy ja jatkettaessa kääntöliikettä 22 nostaa ensimmäinen vipu-uloke kisko-osaa ylöspäin. Tietyn käännön jälkeen tulee toinen vipu-uloke 12 kisko-osan toista alareunaa 15 vasten ja alkaa vuorostaan 30 nostaa kääntöliikkeet 22 jatkuessa kisko-osaa 23 edelleen ylöspäin, kunnes toinen kisko-osa 23 on yläasennossa Y, kuten kuviosta 3 näkyy. Tässä tapauksessa kääntöakseli 7 vipu-ulokkeineen 11, 12 toimii siis tavallaan hammaspyöränä ja toinen kisko-osa 23 porrastettuine alareunoineen 14, 15 35 toimii vastaavana hammaskiskona toisten kisko-osien nostamiseksi ja laskemiseksi samanaikaisesti kun kääntöakseliin 7 varrella 10 kiinnitetyt ensimmäiset kisko-osat 13 siirtävät kateosaa 1 sulkutilaan tai siirtotilaan. On selvää, että 11 88482 toimimalla käänteisesti, jolloin kääntöaksella 7 pyöritetään myötäpäivään, siirtyvät toiset kisko-osat yläasennosta Y ala-asentoon A ja ensimmäiset kisko-osat vastaavasti nostavat kateosan sulkutilasta siirtotilaan. On myös selvää, 5 että kuvattu kääntösuunta on vaunun toisella puolella vastakkainen ja riippuu myös katselusuunnasta. On selvää, että vipu-ulokkeita voi olla esitetystä toteutusmuodosta poiketen joko vain yksi tai useampia kuin kaksi kuten kolme tai neljä. Toisessa kisko-osassa 23 on vastaavasti vähemmän 10 tai useampia alareunoja ja ne voivat olla paitsi kuvioista 2 ja 4 ilmenevällä tavalla kääntöakselin pyörähdyskeskivii-van 8 ja siten juoksukiskojen 3 suunnassa C porrastettuja tai tätä vastaan kohtisuorassa suunnassa B porrastettuja. Mikäli toisessa kisko-osassa käytetään aukkoja, ovat em.

15 alareunat tietenkin aukkojen yläsivuja.

Toisen kisko-osan 23 ylös-alas -suuntaista liikettä ohjaavista ohjainkappaleista on nyt ulompi ohjainkappale 17 helppo muotoilla koko mekanismia ja kisko-osia 13 ja 23 20 suojääväksi rakenteeksi. Jos ulomman ohjainkappaleen 17 yläreuna 21 ulotetaan juoksukiskojen 3 alueelle tai sen lähelle ja vieläpä juoksukiskon 3 yläpinnan tasolle tai hieman sen yläpuolelle saadaan kuormauksen aikana avoinna olevalla vaunun alueella sijaitsevat ensimmäiset kisko-osat 25 13 sekä niiden ja juoksukiskojen 3 liitynnät ehdottoman var masti suojattua kolhiintumisilta. Tällöin toinen kisko-osa 23 on myös erittäin hyvässä suojassa ulomman ohjainkappaleen 17 takana. Vaikka uloimman ohjainkappaleen 17 yläreuna 21 ulotettaisiinkin vain rullien 4 laippojen korkeudelle, kuten 30 kuvioissa 1 ja 3 on esitetty suojaa se tällöinkin varsin tehokkaasti ensimmäistä kisko-osaa 13 estäessään oleellisen vaunun poikkisuuntaisen voiman kohdistumiseen siihen. Toiset kisko-osat 23 ovat tässäkin tapauksessa hyvin suojattuna ulomman ohjainkappaleen 17 takana kuten kuvioista 1 ja 3 35 näkyy.

Kuten esitetystä edullisesta toteutusmuodosta näkyy sijaitsevat vipu-ulokkeet 11, 12 likipitäen kääntöakselin 7 vas- 12 6 8 482 takkaisella puolella suhteessa ensimmäistä kisko-osaa 13 kääntöakseliin yhdistävään kannatusosaan 10. Tarkka asemointi riippuu tietenkin rakenneosien muotoilusta ja suhteellisesta sijoituksesta toisiinsa nähden.

5

Mikäli kääntöakseli 7 on suhteellisen tarkasti toisen kisko-osan 23 määräämässä tasossa V voidaan myös käyttää yksinkertaista kääntöakselin ympärille muotoutuvaa epäkeskoa, jolloin muodostuu ns. nokka-akseli toisen kisko-osan nostami-10 seksi ja laskemiseksi kääntöakselia käännettäessä. On myös mahdollista muodostaa kääntöakseliin 7 kampi, ja yhdistää se toiseen kisko-osaan 23 näihin molempiin nivelletyllä varrella, jolloin syntyy moottoreista tunnetun kampikoneiston kanssa analoginen rakenne. Tämä viimemainittu ratkaisu 15 on kuitenkin tällaiseen käyttökohteeseen yleensä liian kallis, vaikkakin sen etuna on kisko-osan 23 pakko-ohjattu lasku ala-asentoon A. Myös muunlaisia vastaavia mekanismeja voidaan kuvitella. Olipa mekanismi sitten vipu-uloke tai kampi on toiminnan edellytyksenä, että sen toiminnallinen 20 pituus L, joka on kämmen nivelkohdan tai vipu-ulokkeen kosketuskohdan, toisin sanoen toisen kisko-osan alareunan 14, 15, etäisyys kääntöakselin pyörähdyskeskiviivasta 8, on aikaisemmin mainitun etäisyyden S suuruinen tai sitä jonkin verran suurempi. Epäkeskon tapauksessa taas tulee 25 epäkeskon toiminnallisen poikkeaman kääntöakselin 7 mini-mipaksuudesta olla ainakin likimain toisen kisko-osan 23 tarvittavan noston suuruinen.

Järjestämällä epäkeskon tai kämmen tapauksessa toisen kisko-30 osan 23 yläasento Y vastaamaan ainakin likimain yläkuolokoh-taa ja erityisesti epäkeskon tapauksessa muotoilemalla epäkeskon huippuosa sopivasti saadaan rakenne erittäin epäherkäksi käyttövirheille. Tämä on esim. epäkeskon tapauksessa ymmärrettävää kun sen huippu muotoillaan suhteellisen 35 laakeaksi ja leveäksi, jolloin toinen kisko-osa 23 ja sen yläreuna 19 pysyy ainakin käytännöllisesti katsoen paikallaan juoksukiskojen 3 kohdalla vaikka kääntöakselia 7 hieman käänneltäisiinkin epäkeskon tätä huippualuetta vastaavalla 13 8 8 482 kääntökulmalla. Tällöin siis kisko-osa 23 on oikealla paikallaan vaikka kateosaa 1 suljettaessa kääntöakselia 7 ei käännettäisi riittävästi vastapäivään kuviosta 3 näkyvän ensimmäisen kisko-osan 13 ja rullan 4 välisen välyksen 24 5 saamiseksi. Kateosahan on suljettu vaikka tätä välystä 24 ei jäisikään, jolloin kääntöakselia virheellisesti ei ole käännetty ääriasentoonsa suuntaan 22, mutta tällöinkin toisen kisko-osan yläreunan 19 on oltava oikealla paikallaan, kuten siis keksinnöllä saadaan aikaan. Vipu-ulokkeen 10 tapauksessa vastaava toiminto saadaan aikaan muotoilemalla vipu-ulokkeen tai siinä tapauksessa että vipu-ulokkeita on useampia niistä kääntöakselin siinä kääntösuunnassa 22 viimeisen vipu-ulokkeen 12, joka nostaa toisen kisko-osan yläasentoon, toisen kisko-osan alareunaan, tässä tapauksessa 15 toiseen alareunaan 15, tukeutuva pinta ulko-osiltaan siten kaareutuvaksi, että sen ja toisen kisko-osan alareunan kosketuskohta pysyy ainakin likamain paikallaan kääntöakselin mainitun suuntaisen 22 kääntöliikkeen loppuosan aikana.

Tässä tapauksessa siis vipu-ulokkeen 12 reunaan 15 tukeutuva 20 pinta on evolventtipinta, jonka muotoilu tietenkin riippuu komponenttien sijoituksista toisiinsa nähden ja muista mitoista. Tällainen pinnan muoto on kuitenkin aina määriteltävissä . 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Edellä kuvatussa edullisessa totetusmuodossa toiset kisko- 2 osat 23 liikkuvat ylä-asennosta Y ala-asentoon A painovoiman 3 vaikutuksesta. Tätä liikettä alaspäin voidaan tehostaa esim.

4 sopivalla apujousella, joka painaa toisen kisko-osan ala- 5 asentoon A sen vapautuessa ja jota apujousta vasten nosto 6 ala-asennosta yläasentoon Y tapahtuu. Toisten kisko-osien 7 liike ala-asentoon päin voidaan kuitenkin tehdä myös pakko- 8 ohjatuksi lisäämällä nostavaan ja laskevaan mekanismiin 18 9 esim. kääntöakselista 7 kiinteästi ulkonevat vipu-ulokkeet 10 25 ja 26, epäkesko tai vastaava. Toiseen kisko-osaan on 11 tällöin järjestetty kääntöakselin 7 kohdalle aukkoja, ulokkeita 27, 28 tai portaita, joiden pintaa vasten mainitut vipu-ulokkeet tai vastaavat tukeutuvat toisten kisko-osien laskemiseksi yläasennosta ala-asentoon. Tämä em. pinta on 14 8 8 482 ulokkeiden ja portaiden tapauksessa yläpinta ja aukkojen tapauksessa aukon alasivu, ts. aina vastakkainen pinta verrattuna nostossa käytettyyn pintaan. Tällainen rakenneyksityiskohta on esitetty kuvioissa 5 ja 6, joissa vipu-ulok-5 keitä on kaksi ja samoin toisen kisko-osan ulokkeita. Las-kumekanismi toimii seuraavasti. Kuviossa 5 ja 6 toiset kisko-osat ovat yläasennossa Y, jossa kolmannet vipu-ulokkeet 25 tukeutuvat kisko-osien ensimmäisten ulokkeiden 27 yläpintaan kuten kuviossa 6 on selvästi nähtävissä. Kääntö-10 akselin kiertyessä myötäpäivään ts. suuntaan 29, vetävät vipu-ulokkeet kisko-osan ulokkeiden välityksellä toista kisko-osaa 23 alaspäin. Jonkin kiertokulman jälkeen tulevat neljännet vipu-ulokkeet 26 kisko-osan toisten ulokkeiden 28 yläpintaa vasten ja jatkavat toisen kisko-osan 23 siirtoa 15 alaspäin kääntöliikkeen 29 jatkuessa kunnes toinen kisko- osa 23 on ala-asennossa A. Nämä vipu-ulokkeet 25, 26 estävät sitten toisen kisko-osan tahattoman siirtymisen ylöspäin. Erityisesti rakenteessa on huomioitavaa, että kisko-osan laskusta vastaavat kolmannet vipu-ulokkeet ja sen nostosta 20 vastaavat ensimmäiset vipu-ulokkeet 11 ovat samojen ulokkeiden vastakkaiset reunat, nimittäin alareunat ja vastaavasti yläreunat. Myös muita nostavia ja laskevia vipu-ulokkeita voidaan yhdistellä vastaavasti. Aivan samoin kuin edellä voidaan myös laskuun soveltaa nokka-akselia esim.

25 käyttämällä kaksinokkaista akselia ja näiden ympäri yläpuolelle ja alapuolelle ulottuvaa haarukkamaista toista kisko-osaa. Toisen kisko-osan ulokkeet, portaat tai aukot voivat ulottua kuten nostavien vastaavien elimien kohdalla joko kääntöakseliviivan 8 suunnassa tai sitä vastaan kohtisuoras-30 ti. Lisäksi on kuvion 5 toteutusmuodossa huomioitava erittäin kaaviomaisesti kuvattu säätöosa 30, kuten säätöruuvi, joka on tarkoitettu kääntöakselilla olevien mekanismin osien ja toisien kisko-osien yläreunan 19 suhteellisen aseman asetteluun erityisesti vaunun kokoonpanon yhteydessä, mutta 35 myös käytön aikana.

Keksintö ei ole rajoitettu esitettyihin toteutusmuotoihin, 15 Ö 3 4 δ 2 vaan muitakin muotoja, mittoja ja erilaisia perusrakenneyh-distelmiä on helposti kuviteltavissa.

Claims (8)

1. Rakenne katetussa rautatievaunussa, jossa ainakin yksi kateosa muodostuu toisiinsa nähden kääntyvistä seinämistä, jotka vaunun osittaiseksi avaamiseksi ovat nostettavissa 5 ja alareunoistaan siirrettävissä poispäin toisistaan siir-totilaan; vaunun sisältäessä ensimmäiset kisko-osat (13), jotka kateosaan laakeroitujen kannatusrullien (4) alapintaan tukeutuen nostavat kannatusrullat seinämien sulkutilaa vastaavasta asennosta vaunun rungon kiinteille juoksukis-10 koille (3), jolloin toiset kisko-osat siirtyvät sivuun ja ensimmäiset kisko-osat (13) tulevat linjaan näiden kiinteiden juoksukiskojen kanssa niiden aukkoihin (9) muodostaen kannatusrullille yhtenäisen kulkupinnan, jota pitkin kan-natusrullat voivat vieriä mahdollistaen kateosan siirtämisen 15 vaunun pituussunnassa muun kateosan suhteen; sekä toiset kisko-osat (23), jotka kannatusrullien siirtyessä sulkutilaa vastaavaan asentoon pois kiinteiltä kiskoilta (3) tulevat linjaan kiinteiden juoksukiskojen (3) kanssa niiden aukkoihin (9) muodostaen yhtenäisen kulkupinnan kannatusrul-20 lille; jolloin seinämien muuttaminen siirtotilasta sulku- tilaan sisältää näille ainakin pääasiassa käänteiset toiminnot; ensimmäisten kisko-osien (13) ollessa kiinnitetty kääntöakseliin (7), joka on sijoitettu sellaiseen asemaan juoksukiskoihin (3) nähden, että kääntöakselin ennalta 25 määrätty kääntö saa aikaan ensimmäisten kisko-osien (13) liikkumisen kiinteiden juoksukiskojen kohdalle ja takaisin; kääntöakselin (7) pyörähdyskeskiviivan (8) ollessa kiinteän juoksukiskon (3) alapuolella juoksukiskon määräämän pys-tytason kohdalla tai siitä enintään etäisyyden (S) päässä 30 vaunun keskilinjaan päin, jolloin mainittu etäisyys (S) on oleellisesti pienempi kuin ensimmäisen kisko-osan (13) kiinnitysvälimatka (R) pyörähdyskeskiviivasta (8); ja kate-osien siirron sulkutilasta siirtotilaan ja takaisin tapahtuessa tämän siirtomekanismin (6) kisko-osien (13) vastaa-35 valla asentomuutoksella, tunnettu siitä, että toiset kisko-osat (23) on asennettu pystysuuntaisessa kiinteiden juoksukiskojen (3) kanssa linjassa olevassa tasossa (V) ylös-alas liikkuvaksi, jolloin yläasento (Y) vastaa seinämien sulkutilaa ja ala-asento (A) vastaa siirtotilaa ja että 40 näitä toisia kisko-osia nostava ja laskeva mekanismi (18) 17 88 482 on kytketty kateosan mainitun siirtomekanismin (6) kanssa yhdessä toimivaksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rakenne, tunnettu siitä, 5 että toisia kisko-osia nostava ja laskeva mekanismi (18) on kääntöakselissa (7) kiinteänä oleva vipu-uloke, epäkesko, kampi tai vastaava (11, 12), että toiset kisko-osat (23) ovat ainakin pääosin pystysuuntaisia levymäisiä kappaleita, joiden yläreuna (19) on muotoiltu kiskoksi ja joiden ala-10 reunaa (14, 15) tai vastaavaa pintaa vasten nostava ja laskeva mekanismi (18) tukeutuu nostoa ala-asennosta (A) yläasentoon (Y) ja laskua varten.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen rakenne, tunnettu siitä, 15 että vipu-ulokkeen, kämmen tai vastaavan (11, 12) toimin nallinen pituus (L) kääntöakselin (7) pyörähdyskeskiviivasta (8) toisen kisko-osan (23) alareunaan (14, 15) on mainitun etäisyyden (S) suuruinen tai sitä jonkin verran suurempi ja että vipu-uloke, kampi tai vastaava osoittaa kääntöak-20 selista oleellisesti toiseen ja edullisesti likimain päin vastaiseen suuntaan kuin ensimmäiset kisko-osat (13) kääntö-akseliin (7) yhdistävä kannatusosa (10).

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen rakenne, tunnettu siitä, 25 että epäkeskon toiminnallinen poikkeama kääntöakselin mini- mipaksuudesta on toisen kisko-osan (23) tarvittavan noston suuruinen.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rakenne, tunnettu siitä, 30 että levymäiset toiset kisko-osat (23) on ohjattu liikkumaan ylös-alas -suunnassa kahdella välittömästi sen molemmille puolille sijoitetulla pystysuuntaisella ohjainkappaleella (16, 17) ja että vaunun ulkosivun puoleinen (17) näistä ohjainkappaleista ulottuu ylöspäin juoksukiskojen (3) alu-35 eelle tai sen lähelle muodostamaan niitä ja toisia kisko- osia (23) kuormauksen aikana suojaavan reunan (21).

6. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen rakenne, tunnettu siitä, että vipu-ulokkeita tai vastaavia on kääntöakselin 40 (7) kehäsuunnassa kaksi (11 ja 12) tai useampia peräkkäin 18 88482 ja levymäisen toisen kisko-osan (23) alareunassa on vastaavasti kaksi tai useampia aukkoja tai portaita (14 ja 15), joihin kukin perättäinen vipu-uloke, epäkesko tai kampi tukeutuu toisensa jälkeen kammanpyörä-hammastanko -tyyppisen 5 nosto- ja laskumekanismin (18) saamiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 2, 3, 4 tai 6 mukainen rakenne, tunnettu siitä, että vipu-ulokkeen tai näistä kääntöakselin siinä kääntösuunnassa (22) viimeisen (12), joka nostaa toi- 10 sen kisko-osan (23) yläasentoon (Y), toisen kisko-osan (23) alareunaan (15) tukeutuva pinta tai vastaavasti epäkeskon yläkuolokohdan muodostava pinta on muotoiltu ainakin ulko-osiltaan siten kaareutuvaksi, että sen ja toisen kisko-osan alareunan kosketuskohta pysyy ainakin likimain paikallaan 15 kääntöakselin (7) mainitun suuntaisen (22) kääntöliikkeen loppuosan aikana toisen kisko-osan yläreunan (19) pitämiseksi palkallaan kääntöakselin tämän kääntökuIinan matkalla.

8. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen rakenne, tunnettu 20 siitä, että toisia kisko-osia (23) nostava ja laskeva mekanismi (18) sisältää kääntöakselissa (7) tai vastaavassa kiinteästi olevan vipu-ulokkeen (25, 26), epäkeskon tai vastaavan ja toiset kisko-osat aukkoja, ulokkeita (27, 28) tai portaita, joiden pintaa vasten mainittu vipu-uloke, epäkesko 25 tai vastaava tukeutuu toisten kisko-osien laskemiseksi ylä-asennosta (Y) ala-asentoon (A).