FI110593B - Katteiden alasiirtomekanismi rautatietavaravaunuissa - Google Patents

Description

110593

Katteiden alasiirtomekanismi rautatietavaravaunuissa - Nedre förflyttnings-mekanism for betäckningar i järnvägsfraktvagnar

Keksintö liittyy alasiirtomekanismiin rautatietavaravaunun jäykkiä katteita varten, 5 jotka kiinniasennossaan sulkevat vaunutilan ja vaunutilasta ulospäin siirretyssä au-kiasennossa ovat liikutettavissa kiinniasennossa olevien katteiden päällitse vaunun pituussuunnassa, alasiirtomekanismin käsittäessä: katteiden alareunojen alueella pyörivät kulkurullat; vaunun pitkittäissivujen alaosissa vaunun rungossa kiinteät juoksukiskot, joissa on kiinniasennossa olevien katteiden kulkurullien kohdalla au-10 kot; vaunun pituussuuntaisten keskilinjojen ympäri liikutettavat kääntöakselit, joissa on mainittujen aukkojen kohdalla ensimmäisellä ja toisella varrella kiinni kiskopalat katteiden asemoimiseksi kulkurullista nostamalla ja laskemalla vaunun poikkisuun-nassa kahteen eri kohtaan, jotka vastaavat katteen kiinniasentoa ja aukiasentoa, jonka vallitessa kulkurullat vierivät juoksukiskojen ja mainituissa aukoissa olevien kis-15 kopalojen varassa.

Rautatietavaravaunuissa siirrettävillä katteilla tarkoitetaan katteita, jotka ainakin jossain määrin muodostavat vaunun katto-osaa ja joita nostetaan vähintään alareunastaan, sekä ulospäin vaunun keskilinjasta että samalla ylöspäin, jolloin kate on . . aukiasennossaan ja vaunun pituussuunnassa liikutettavissa kiinniasennossa olevan * 20 toisen katteen päällipuolitse. Tällaisten katteiden eli siirtoseinän tai siirtokatteen ·;·; . alareunojen siirtomekanismeja eli alasiirtomekanismeja tunnetaan lukuisia erilaisia.

: ·* Julkaisu FR-1 451 558 kuvaa rakenteen, jossa siirtokatteen, ei siis siirtoseinän, ala- :”· reunoissa on kiinteät ulkonevat korvauskiskot ja siirtokate aukaistaan ja suljetaan siirtokateosan mittaisilla nostokiskoilla, joita siirtokatteen aukiasentoa varten kään-: 25 netään liikkeellä, joka suuntautuu järjestyksessä ensin ulospäin ja sitten ylöspäin, jolloin nostokiskot sijoittuvat linjaan toisen kiinniasennossa olevan siirtokatteen korvauskiskojen kanssa. Tässä ratkaisussa siirtokatteesta sivuille ulkonevat kor-.···. vauskiskot ovat helposti vaurioituvat ja koska ne rajaavat vaunun kulku-ulottumaa, ’·’ on vaunun kuormaustilavuus oleellisesti pienempi kuin mikä olisi toivottavaa. Li- 30 säksi nostokiskojen hammaspyörästöihin perustuva siirtomekanismi on painava, kallis ja vaatii käytön aikana paljon huoltoa. Julkaisut FI-81310 ja EP-0 521 695 ku-: .·. vaavat järjestelyjä, joissa vaunun rungossa on kiinteät juoksukiskot ja niissä aukot, : joihin katetta nostavat, vaunun pituussuuntaisella kääntöakselilla käytettävät lyhyet nostokiskopätkät ja yleensä eri mekanismilla toimivat lyhyet korvauskiskopätkät 35 mahtuvat. Näissä molemmissa julkaisuissa kate siirretään aukiasentoonsa aukaisu-liikkeellä, jossa nostokiskopätkien kääntymisliike suuntautuu vaunun sisällä päin 2 110593 olevasta asennosta ensin ylöspäin ja sitten ulospäin sekä edelleen hieman yläkuolo-kohdan ohitse. Patentissa FI-81310 on myös kuvattu toteutusmuoto, jossa kääntöak-seliin on peilisymmetrisesti sijoitettu kaksi kisko-osaa sen vastakkaisille puolille. Tässä tapauksessa kun kateosa halutaan siirtää sulkuasennosta siirtotilaan, nostaa 5 ensimmäinen kisko-osa kuhunkin rullaan alapuolelta tukeutuen niitä ja siten kateo-saa siirtotilaan äsken kuvatun suuntaisella liikkeellä. Siirtotilassa ensimmäinen kisko-osa muodostaa, aivan kuten edelläkin on kuvattu, juoksukiskon jatkeen. Kääntö-akselin vastakkaisella puolella oleva toinen kisko-osa on tällöin kääntöakselin alapuolella. Kateosa rullineen lasketaan sulkutilaan kääntämällä kääntöakselia päinvas-10 täiseen suuntaan, minkä jälkeen kääntöakselin tätä kääntämistä jatketaan edelleen samaan suuntaan, jolloin kateosa jää rungon varaan sulkien sen ja siirtotilassa alapuolella ollut toinen kisko-osa kääntyy nyt vaunun ulkokautta ylös ja muodostaa juoksukiskon jatkeen sen raossa. Ensimmäinen kisko-osa sijaitsee tällöin kääntöak-selista likimain alaspäin. Tämä kuvattu ratkaisu on kylläkin periaatteessa yksinker-15 täinen eikä vaadi vaunuun katteen sulkuasennossa vaunusta sivusuunnassa ulkonevia osia, mutta edellyttää kylläkin pystysuunnassa tilaa myös katteen sulkuasennossa sekä runsaasti vapaata tilavuutta kääntymisliikettään varten myös vaunun ulkopuolelta.

Keksinnön tavoitteena on saada aikaan sellainen alasiirtomekanismi rautatietavara-20 vaunun jäykkiä katteita varten, joka katteen kiinniasennossa vie niin vähän tilaa se- • · : '.· kä vaakasuunnassa että pystysuunnassa, ettei vaunun hyötytila kulku-ulottuman vuoksi tarpeettomasti pienene ja joka tarvitsee riittävän vähän tilaa siirtäessään kat-teitä kiinniasennosta aukiasentoon ja päinvastoin. Keksinnön toisena tavoitteena on ·:··· tällainen alasiirtomekanismi, jossa ei olisi ulkonevia helposti vaurioituvia osia. Kek- 25 sinnön kolmantena tavoitteena on tällainen alasiirtomekanismi, joka saadaan luo-tettavasti pysymään ja/tai lukittua sekä aukiasentoonsa että kiinniasentoonsa. Keksinnön neljäntenä tavoitteena on tällainen alasiirtomekanismi, joka mahdollistaa mahdollisimman suorat juoksukiskot katteen rullille. Keksinnön viidentenä tavoit-teenä on tällainen alasiirtomekanismi, joka olisi kevytkäyttöinen ja jonka toiminta * · ·;·* 30 olisi helposti kauko-ohjattavissa ja/tai automatisoitavissa. Vielä keksinnön tavoit- : teenä on tällainen alasiirtomekanismi, jonka valmistuskustannukset olisivat kilpai- : ’' ‘: lukykyiset.

* I

:.· : Edellä kuvatut ongelmat saadaan ratkaistua ja edellä määritellyt tavoitteet saadaan :/.! toteutettua keksinnön mukaisella alasiirtomekanismilla, jolle on tunnusomaista se, 35 mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

3 110593

Keksinnön mukaisen alasiirtomekanismin etuina voidaan mainita se, että rakenteessa ei ole rautatievaunun kulun aikana katteesta ulkonevia mekanismin osia, vaan kaikki oleelliset komponentit ovat vaunun rungon ulkopintojen tai verhousten rajaamalla alueella, jolloin niiden rikkoutuminen, vääntyminen tai muu vaurioituminen 5 on tehokkaasti estetty. Tällainen rikkoutuminen, vääntyminen tai muu vaurioituminen saattaisi estää katteen asianmukaisen avaamisen, joten keksinnön rakenteella syntyvä mekanismin hyvä suojaus takaa toimintavarmuuden. Keksinnön mukaisen alasiirtomekanismin toisena etuna on siihen luontevasti liittyvien osien mahdollistama kevyt siirto kiinniasennosta aukiasentoon ja päinvastoin sekä kolmantena etuna 10 siihen luontevasti liittyvien osien mahdollistama katteen lukitus kiinniasentoonsa. Vielä keksinnön mukaisen alasiirtomekanismin etuna on soveltuvuus käytettäväksi sekä siirtoseinien että siirtokatteiden alasiirtomekanismina.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

15 Fig. 1 esittää rautatietavaravaunua, jossa on keksinnön mukainen alasiirtomekanis-mi, osalta vaunun pituutta ja sivulta päin nähtynä kuvioiden 2A, 3A suunnasta I.

Fig. 2A - 2C esittävät poikkileikkausta keksinnön mukaisesta alasiirtomekanismista kuvion 1 kohdista la ja leikkauksena pitkin kuvioiden 1 ja 4 tasoa II—II.

: Fig. 3A - 3C esittävät poikkileikkausta keksinnön mukaisesta alasiirtomekanismiin ..li’ 20 liittyvästä alalukitusmekanismista kuvion 1 kohdista le ja leikkauksena pitkin ku- ; ' *: vioiden 1 ja 5 tasoa III—III.

* * · · *

Fig. 4 esittää kuvioiden 2A - 2C mukaista alasiirtomekanismia sivulta päin ja kuvion 2C tilanteessa kuvion suunnasta IV nähtynä.

Fig. 5 esittää kuvioiden 3A - 3C mukaista alalukitusmekanismia sivulta päin ja ku-.... | 25 vion 3C tilanteessa kuvion suunnasta V nähtynä.

• · ·;·* Fig. 6 esittää pitkittäiskuvantona keksinnön mukaiseen alasiirtomekanismiin liitty-

: västä vastamekanismista kuvion 1 kohdasta Ib ja kuvioiden 7A ja 7B suunnasta VI

nähtynä sekä vaunun rungossa kiinteä juoksukisko poistettuna.

t · · Fig. 7A esittää poikkileikkausta kuvion 6 mukaisen vastamekanismin säätöpäästä :, ‘. i 30 leikkauksena kuvion 6 tasoa VII-VII pitkin.

Fig. 7B esittää poikkileikkausta kuvion 6 mukaisen vastamekanismin vipupäästä leikkauksena kuvioiden 1 ja 6 tasoa VIII—VIII pitkin, jolloin ehjillä viivoilla on näy- 4 110593 tetty vivut siinä asennossa, joka vastaa katteen kiinniasentoa ja katkoviivoilla on näytetty vivut siinä asennossa, joka vastaa katteen aukiasentoa.

Kuvioista on nähtävissä alasiirtomekanismi rakenneosineen rautatietavaravaunun jäykkien katteiden 10, kuten siirtokatteiden, joita rautatietavaravaunuissa on nor-5 maalisti kaksi, tai siirtoseinien, joita rautatietavaravaunuissa on normaalisti neljä eli kaksi paria, pitkittäisten alareunojen siirtämiseksi vaunutilasta sivullepäin ja ylöspäin. Vaunun katto-osalle ulottuvan siirtoseinäparin molempia vastakkaisia vaunun eri puolilla olevia siirtoseiniä siirretään sivullepäin ja ylöspäin sekä vaunun pituussuunnassa samanaikaisesti, ts. peilisymmetrisesti, joten niiden käsittely on täysin 10 analogista siirtokatteiden käsittelyn kanssa. Katteet 10 sulkevat kiinniasennossaan K vaunutilan 50, jolloin ne ovat alaspäin ja vaunun sisätiloihin päin siirrettyinä tai laskettuina ja ovat kaikista reunoistaan tiiviisti kiinni vaunun rungossa 100. Vaunutilasta 50 ulospäin eli sivullepäin ja ylöspäin siirretyssä tai nostetussa aukiasennossa A katteet 10 ovat liikutettavissa kiinniasennossa olevien katteiden päällitse vaunun 15 pituussuunnassa Ll. Alasiirtomekanismi käsittää katteiden 10 alareunojen 13 alueella katteeseen laakeroidusti kiinnitetyt ja siten pyörivät kulkurullat 3. Vaunun pitkit-täissivujen 99a, 99b alaosissa vaunun rungossa 100 on kiinteät juoksukiskot 2, joissa on kiinniasennossa K olevien.katteiden kulkurullien kohdalla aukot 20. Alasiirtomekanismi käsittää myös vaunun pituussuuntaisten Ll keskilinjojen 14 ympäri 20 liikutettavat kääntöakselit 4, joissa on mainittujen aukkojen kohdalla ensimmäisellä • · : ja toisella varrella 5a. 5b kiinni ainakin sellaiset kiskopalat, jotka voivat tukeutua kulkurulliin alhaalta päin ja joilla voidaan kulkurullista nostamalla ja laskemalla **·*: asemoida katteet vähintään vaunun poikkisuunnassa kahteen eri kohtaan, jotka vas- taavat katteen kiinniasentoa K ja aukiasentoa A. Aukiasennossa olevan katteen 10 * 25 kulkurullat 3 vierivät juoksukiskojen ja mainituissa aukoissa olevien kiskopalojen .···. varassa. Seuraavassa merkinnöillä -W, -H tarkoitetaan yleisesti vaunun poikki- t · suuntia sisällepäin vaakasuunnassa ja alaspäin pystysuunnassa, merkinnöillä +W, . +H yleisesti vaunun poikkisuuntia ulospäin vaakasuunnassa ja ylöspäin pystysuun- > I · · · ] ‘ nassa.

» · 30 Keksinnön mukaan kääntöakseleissa 4 on mainittujen aukkojen kohdalla ensimmäi- t I · ;i; sellä ja toisella varrella 5a, 5b kiinni kaksi kiskopalaa, joista ensimmäinen on nosto- \··* kiskopala 6 ja toinen on korvauskiskopala 7. Näillä kahdella kiskopalalla eli nosto- ;.· ; kiskopalalla ja korvauskiskopalalla on siten eri toiminta. Nostokiskopaloilla 6 nos- tetaan ja lasketaan katetta kulkurullien alapuolelta kannattaen, ts. nostokiskopaloilla 35 saadaan aikaan katteen siirtyminen aukiasennosta kiinniasentoon eli sulkuliike A—>K ja päinvastoin eli aukaisuliike K—»A. Aukiasennossa A olevan katteen pituu- 5 110593 della nostokiskopalat 6 myös sulkevat juoksukiskojen 2 aukot 20 saaden aikaan suorana jatkuvat juoksukiskot tälle osuudelle. Korvauskiskopalalla 7 taas saadaan aikaan suorana jatkuvat juoksukiskot kiinniasennossa K olevan katteen pituudella, kun korvauskiskopalat 7 tuodaan jäljempänä selostettavalla tavalla kiinniasennossa 5 olevan katteen mitalla oleviin juoksukiskojen 2 aukkoihin 20. Alasiirtomekanismin kääntöakselit 4, joissa nostokiskopalat ja korvauskiskopalat ovat kiinni ensimmäisellä ja toisella varrella 5a, 5b, kääntyvät R siten, että nostokiskopalat 6 liikkuvat katteen aukaisuliikkeessä K—»A ensin pääasiassa poikittaisessa suunnassa +WAK vaunutilasta ulospäin ja sitten myös suunnassa +HAK alhaalta ylös juoksukiskojen 10 aukkoihin 20. Sulkuliikkeessä A—>K kääntöakselit 4 kääntyvät R vastakkaisiin suuntiin äsken mainittuun verrattuna siten, että nostokiskopalat 6 liikkuvat ensin pääasiassa suunnassa -HAK ylhäältä alaspäin ja sitten myös poikittaisessa suunnassa -WAK vaunutilaan päin. Samassa yhteydessä myös korvauskiskopalat 7 nousevat katteen aukaisuliikkeessä K—>A pois juoksukiskojen aukoista 20 ja laskeutuvat sul-15 kuliikkeessä A—»K takaisin mainittuihin aukkoihin. Nostokiskopalat 6 ja korvauskiskopalat 7 ovat linjassa juoksukiskojen 2 kanssa ollessaan juoksukiskojen aukoissa 20 katteiden aukiasennossa A ja kiinniasennossa K, kuten on näytetty kuvioissa 2A ja 2C.

Korvauskiskopalat 7 ovat toisella varrellaan 5b jäykästi, ts. kääntymättömästi, kiin-20 ni kääntöakseleissa 4, jotka muodostuvat katteiden mittaisista LH ja vaunun runkoon : ’.· 100 sopivalla sinänsä tunnetulla tai uudella tavalla laakeroiduista tangoista, profii- ,.; · ’ leista tai vastaavista. Nostokiskopaloja 6 varten olevat ensimmäiset varret 5a taas on kiinnitetty kääntöakseliin jäljempänä tarkemmin selostettavan sarana-akselin 18 vä-·:*·: lityksellä. Nostokiskopalojen 6 ensimmäisen varren 5a ja korvauskiskopalojen 7 toi- 25 sen varren 5b tehollisten pituuksien L6 ja L7, jotka muodostuvat kääntöakselin kes- ,··*, kilinjan 14 ja kiskopalojen 6, 7 ja kulkurullien 3 kontaktikohdan välille, välinen kul ma a on enintään 120° ja tyypillisesti enintään 30° tai enintään 45°, mutta edulli-. sesti välillä 60° - 100°. Nämä kulma-arvot pätevät tilanteeseen, jossa jäljempänä käsiteltävä välys Z on eliminoitunut eli on nolla. Kääntöakseli 4 kääntyy kulman 30 joka on yhtä suuri kuin em. kulma a ja välyksen Z aiheuttaman väljäliikkeen kulma : I '. yhteensä. Ensimmäisen varren 5a ja toisen varren 5b teholliset pituudet L6 ja L7 ovat yhtä suuret sopivalla tarkkuudella. Nostokiskopalat 6 ensimmäisine varsineen , *. 5a ovat katteen kiinniasennossa K alakuolokohdassaan, kuten on nähtävissä kuvios- • » · ; ta 2C ja kulkurullat 3 lepäävät nostokiskopalan 6 päällä ja varassa. Samalla nosto-

t · I

** 35 kiskopala 6 ensimmäisine varsineen 5a roikkuu vapaasti ensimmäisen varren ja kääntöakselin toisiinsa kiinnittävän sarana-akselin 18 varassa. Edelleen tässä katteen kiinniasennossa K kulkurullat sijaitsevat nostokiskopalojen 6 ja ensimmäisen 6 110593 varren ja kääntöakselin toisiinsa kiinnittävän sarana-akselin 18 välissä kuviosta 2C ilmenevällä tavalla. Nostokiskopalat 6 ja korvauskiskopalat 7 ovat pitkittäisvälysten E verran lyhyemmät kuin juoksukiskojen mainittu aukko 20. Nostokiskopalojen ja korvauskiskopalojen 6, 7 pituus LK on taas vähintään yhtä suuri kuin kulkurullien 3 5 halkaisija Φ, mutta edullisesti tämä kiskopalojen pituus LK on pienempi kuin kaksi kertaa kulkurullien halkaisija Φ, ts. Φ < LK < 2χΦ. Katteiden alareunan 13 alueella on ensimmäiset läpimenoaukot 21, joiden pituus LA on suurempi kuin korvauskiskopalojen 7 pituus LK ja edullisesti myös suurempi kuin juoksukiskojen aukkojen 20 pituus LK+2xE, korvauskiskopalojen 7 ja toisten varsien 5b läpimenoa varten. 10 Tämä on ymmärrettävää, kun kuvion 2A tilanteesta kulkurullan 3 yläpuolella olevan korvauskiskopalan ja toisen varren on katteen sulkuliikkeen A—»K aikana laskeuduttava kuvion 2B osoittamaan tilanteeseen, jossa korvauskiskopala ja toinen varsi ovat kulkurullan ulkopuolella, vaunun sisäosista 50 päin tarkasteltuna, ja edelleen alaspäin kuvion 2C tilanteeseen sekä päinvastaiseen suuntaan katteen aukaisuliik-15 keen K—»A aikana.

Nostokiskopalojen 6 ensimmäinen varsi 5a on kiinni kääntöakselissa 4 saranameka-nismilla 15, joka sallii ensimmäisen varren rajoitetun kääntymisen sarana-akselinsa 18 saranalinjan 25 ympäri, joka on yhdensuuntainen kääntöakselin keskilinjan 14 kanssa. Saranalinja 25 on ensimmäisen varren tehollista pituutta L6 pienemmän sa-20 ranaetäisyyden Ls päässä kääntöakselin 4 keskilinjasta 14, kuten on ymmärrettävää * · : kuvioista 2A - 2C. Saranamekanismi 15 käsittää lisäksi rajoitinkappaleen 11, joka on jäykästi kiinni ensimmäisessä varressa 5a sen takapuolella T, joka sijaitsee mai-nitun keskilinjan 14 ja saranalinjan 25 yhdystasosta Y ja nostokiskopalan 6 kannat-.:: tamasta kulkurullasta 3 poispäin. Rajoitinkappale 11 on kiinni ensimmäisessä var- 25 ressa 5a, tai rajoitinkappale ja ensimmäinen varsi ovat samaa kappaletta, ja ulottuu jostakin kohtaa ensimmäisen varren 5a pituutta edullisesti vähintään kääntöakselin

* I

keskilinjan 14 kautta kulkevaan yhdystason Y normaaliin N saakka. On mahdollis-, ta, että rajoitinkappaleen 11 nostokiskopaloista poispäin osoittava reuna ei ulotu MM» ‘tj* aivan mainittuun normaaliin saakka, mutta kuitenkin melko lähelle sitä. Rajoitin- » · 30 kappaleen nostokiskopalojen puoleinen reuna taas voi ulottua nostokiskopaloihin : saakka tai päättyä muussa kohdassa ensimmäisen varren pituutta, joka on nostokis- t I » kon ja saranalinjan välissä, mutta edullisesti ei lähempänä saranamekanismia kuin i i i likimain puolivälissä tätä varren pituutta. Katteen kiinniasennossa K, jolloin kor- i i « | vauskiskopalat 7 ovat linjassa juoksukiskojen 2 kanssa, rajoitinkappaleen 11 tuki- ·. *: 35 pinnan 22 ja kääntöakselin 4 välillä on välystä Z, joka näkyy kuviossa 2C. Aukaisu-liikkeen K-»A alussa, kun kääntöakseli kuvioissa kääntyy R vastapäivään - vaunun vastakkaisella puolella suunta on tietenkin vastakkainen eli myötäpäivään - mainit- 7 110593 tu tukipinta 22 tulee kosketuksiin kääntöakselin 4 tai sen ulkonemaan tai muuhun mukana liikkuvan muun elimen kanssa estäen ensimmäisen varren 5a lisäkäänty-misen saranalinjan 25 ympäri, kuten on havaittavissa kuviosta 2B. Tämän jälkeen kääntöakselin kääntyminen R aiheuttaa nostokiskopalojen 6 ja siten niihin tukeutu-5 vien kulkurullien 3 kautta myös katteen 10 liikkeen poikittaisissa suunnissa +HAK, +WAK eli vaunutilasta 50 ulospäin kuvion 2A mukaiseen aukiasentoon. Päinvastaisen sulkuliikkeen A—»K aikana aiheuttaa kääntöakselin kääntyminen nostokiskopalojen 6 ja siten niihin tukeutuvien kulkurullien 3 kautta myös katteen 10 liikkeen poikittaisissa suunnissa -HAK, -WAK eli vaunutilaan 50 päin, kunnes sulkuliikkeen 10 lopussa mainitun tukipinnan 22 kosketus kääntöakseliin 4 tai sen ulkonemaan tms. irtoaa ja lopulta katteen kiinniasennossa K rajoitinkappaleen tukipinnan 22 ja kääntöakselin välillä on välystä Z. Tässä tilassa siis nostokiskopala 6 on alakuolokoh-dassaan ja roikkuu ensimmäisine varsineen 5a kääntöakselista 4 sarana-akselin 18 välityksellä. Kääntöakselin keskilinja 14, kiskopalojen 6, 7 pituus ja saranalinja 25 15 ovat yhdensuuntaisia.

Kate 10 lukitaan kiinniasentoonsa K keksinnön mukaisella lukitusmekanismilla, joka käsittää edellä kuvatuissa kääntöakseleissa 4 jäykästi kiinni olevat ja niiden kääntymisen R mukana liikkuvat lukituskoukut 30, jotka ulkonevat kääntöakseleista ja joissa on pääasiallisesti alaspäin osoittava nokka 32. Lukitusmekanismi käsittää 20 lisäksi katteiden alareunojen 13 alueella toiset läpimenoaukot 31, joiden alajänteen 34 taakse, vaunun sisätilan puolelta nähtynä, lukituskoukun nokka 32 sijoittuu kat-teen kiinniasennossa K. Nämä toiset läpimenoaukot 31 sijaitsevan katteiden pituu-··· den Lh eri kohdassa kuin aikaisemmin kuvatut ensimmäiset läpimenoaukot 21, ku- ; ·. *: ten on ymmärettävää kuvioiden 1 sekä 4 ja 5 perusteella. Koska lukituskoukut 30 25 ovat jäykästi eli kiinteästi kääntöakseleissa ne kääntyvät saman kulman kuin toinen ,*t<; varsi 5b, ts. kulman joka on yhtä suuri kuin aikaisemmin mainittu kulma a ja välyk- ... sen Z aiheuttaman väljäliikkeen kulma yhteensä. Erityisesti lukituskoukut 30 ulko nevat kääntöakselista sen keskilinjan 14 kautta kulkevan pystytason ulkopuolelle kun sitä tarkastellaan vaunutilan 50 puolelta. Näin ollen lukituskoukut ovat katteen ‘ * 30 aukiasennossa A ylhäällä eli yläkohdassa HY ja katteen kiinniasennossa K alhaalla · ‘: eli alakohdassa HA.

Tarkemmin kuvattuna lukituskoukun nokassa 32 on kääntöakselin puoleinen kon- • · ’;·* taktipinta 36, joka kiristää katteen 10 kiinni puristuessaan toisen läpimenoaukon : alajänteen 34 taakse. Tämä saadaan aikaan sillä, että kontaktipinnan ja kääntöak- 35 selin keskilinjan 14 välinen etäisyys Q pienenee nokan kärjestä 33 lukituskoukun • · pohjaa 35 kohti siirryttäessä. Lukituskoukun nokan 32 kääntöakselin puoleinen kon- 8 110593 taktipinta 36 liikkuu kääntöakselin 4 kääntymisen R aikana yläkohdan HY, joka vastaa katteen aukiasentoa A, ja alakohdan HA, joka vastaa katteen kiinniasentoa K, välillä. Yläkohta HY on kääntöakselin keskilinjan 14 kautta kulkevan vaakatason PH yläpuolella ja alakohta HA sen alapuolella. Tällaisella järjestelyllä lukituskoukun 30 5 ja erityisesti sen kontaktipinnan 34 liike HY—»HA ja katteen sulkuliike A—»K aikana, joka siis on sisäänpäin poikittaissuunnissa -HAK, -WAK, tapahtuvat likimäärin samaan suuntaan, jolloin siis lukituskoukku sulkeutuessaan alajänteen 34 taakse vau-nutilasta päin tarkasteltuna kiristää katetta poikittaissuunnissa -HAK, -WAK. Mainittu kontaktipinta muodostaa katteen kiinniasennossa K pystytasoon Pv nähden 10 enintään kulman χ ±30°, joskin kuvioiden esittämässä edullisessa toteutuksessa tämä kulma χ on oleellisesti nolla. Toisten läpimenoaukkojen 31 alajänteet 34 ovat vaakasuorat ja yhdistävät läpimenoaukkojen vastakkaiset sivut, kuten on nähtävissä kuviosta 5. Lukituskoukkujen 30 paksuus S kääntöakselin suunnassa on pienempi kuin sen nokan kärjen 33 etäisyys L4 kääntöakselin keskilinjasta 14.

15 Kunkin katteen yhden pitkittäissivun 99a, 99b mitalla LH on vähintään kaksi lukituskoukun 30 ja läpimenoaukon 31 yhdistelmää, mutta niitä voi olla useampiakin kuten kolme kuvion 1 näyttämällä tavalla. Edelleen läpimenoaukko 31 edullisesti sijaitsee katteen pitkittäissivun pystysosuudesta 98 alaspäin osoittavasta hypoteettisesta jatkeesta 97 mitattuna vaunun poikkisuuntaisen vaakaetäisyyden W3 päässä 20 vaunun sisälle päin, kuten on kuvattu kuviossa 3A. Mainittu läpimenoaukko on muodostettu joko katteeseen 10 tai siihen kiinnitettyyn vastakappaleeseen 37.

» ·

» I

tLisäksi alasiirtomekanismi käsittää kuvioista 6 ja 7A - 7B ilmenevän vastamekanis-!!’! min 60, jolla katteiden 10 aukaisuiiike kevenee ja kate pysyy aukiasennossaan A il- ** ·’ man minkään kuolokohdan ohitusta tai ilman sijaintia missään kuolokohdassa. Tä- : * 25 mä on tarpeen koska nostokiskopalat 6 ovat katteen kiinniasennossa K alakuolokoh- • : dassaan ja nostavat katetta siitä ylöspäin ja ulospäin kulman, jonka suuruus eli var- sien 5a ja 5b välinen kulma a ja välyksen Z aiheuttaman väljäliikkeen kulma yhteensä on huomattavasti pienempi kuin 180°. Vastamekanismi 60 perustuu esijänni-·:··! tettyyn jouseen 64 tai muuhun voimaelimeen 80, jonka/joiden voima vaikuttaa vau- • 30 nun poikkisuunnassa sekä sellaiseen momenttitankoon 65, joka on ensimmäisellä laakerilla 61 liitetty kääntöakseliin ja johon momenttitankoon vaikuttava toiminnal-’;;; * linen varrenpituus on katteiden aukaisuliikkeen K—»A ja sulkuliikkeen A—»K aikana '···' muuttuva. Tätä varten kääntöakseliin 4 on jäykästi ja sen mukana kääntyvästi kiin- • nitetty kääntöosa 67. Momenttitanko 65 on ensimmäisellä laakerilla 61 kääntyvästi 35 liitetty kääntöakseliin, tarkemmin sanottuna kääntöakselissa kiinni olevaan kääntö- • · osaan 67, ensimmäisen varsietäisyyden LI päähän kääntöakselin keskilinjasta 14.

110593

Edelleen vastamekanismi käsittää välityskappaleen 70, joka on toisella laakerilla 62 kääntvvästi liitetty momenttitankoon 65 toisen varsietäisyyden L2 päässä ensimmäisestä laakerista 61 ja kolmannella laakerilla 63 kääntyvästi liitetty vaunun runkoon 100 tai vastaavaan kohtaan kuvion 7B mukaisesti. Välityskappaleessa on kolman-5 nen laakerin 63 ja toisen laakerin 62 välillä kolmas varsietäisyys L3. Vastamekanismi siis toimii kolmen vipuvarren yhdistelmällä, joka koostuu ensimmäisestä varsi-etäisyydestä LI, joka kääntyy kääntöakselin mukana katteen aukaisuliikettä K—>A ja sulkuliikettä A—>K varten, kolmannesta varsietäisyydestä L3, joka kääntyy vaunun rungon 100 suhteen kolmannen laakerin 63 ympäri sekä toisesta varsietäisyy-10 destä L2, joka yhdistää ensimmäisen ja toisen varsietäisyyden. Kaikki kolme varsi-etäisyyttä LI, L2, L3 sijaitsevat kääntöakselin keskilinjan 14 kautta kulkevan vaakatason PH alapuolella. Mainittu jousi 64 tai muu voimaelin 80 on kiinni välityskappaleessa 70 siten, että se pyrkii kääntämään voimalla Fj välityskappaletta kolmannen laakerinsa 63 ympäri ensimmäiseen kiertosuuntaan Dl, joka pyrkii työntämään 15 momenttitankoa 65, varsietäisyyksien suhteellisista asennoista riippuen, joko kohti kääntöakselia tai kääntämään kääntöakselia 4 toiseen kiertosuuntaan D2, joka saa aikaan katteen aukaisuliikkeen K—»A. Kiertosuunnat Dl ja D2 ovat sellaiset, että ne kääntöakselin keskilinjan 14 ja kolmannen laakerin 63 yhdysjanan kohdalla ovat suuntautuneina samaan suuntaan ja sisältävät vaunun vaakasuorassa poikkisuun-20 nassa +W ulospäin osoittavan oleellisen komponentin.

Kääntöosa 67, momenttitanko 65 ja välityskappale 70 on sijoitettu sellaisiin kohtiin toistensa suhteen, että katteiden kiinniasennossa K ensimmäinen laakeri 61, toinen ·;. laakeri 62 ja kääntöakselin keskilinja 14 ovat suorassa linjassa keskenään, kuten ku- vt*· viossa 7B on ehjillä viivoilla esitetty. Tässä tilanteessa kääntöakseliin 4 vaikuttava 25 toiminnallinen varrenpituus on oleellisesti nolla. Tämä on ymmärrettävää ensim- ' . mäisen varrenpituuden LI ja toisen varrenpituuden L2 ollessa linjassa keskenään ja ... kääntöakselin keskilinja 14 kanssa, jolloin mitään kääntöakselia kääntävää moment- ' · · ·' tivartta ei ole. Edelleen katteiden kiinniasennossa K kolmannen laakerin 63 ja toisen laakerin 62 välinen kolmas varsietäisyys L3 on oleellisesti kohtisuorassa toisen laa- ’:": 30 kerin 62 ja ensimmäisen laakerin 61 välistä toista varsietäisyyttä L2 vastaan. Tällöin • * · ‘: välityskappaleen kolmas varsietäisyys L3 toimii vipuvartena sen kolmannen laake- , .·. rin 63 suhteen voiman Fj pyrkiessä kääntämään sitä toiseen kiertosuuntaan D2. Ta-* · • pauksessa, jossa kolmannen ja toisen varsietäisyyden ollessa täsmälleen kohtisuo- ‘ 1' rassa toisiaan vasten on kolmas varsietäisyys L3 yhtä suuri kuin sen toiminnallinen : 35 varrenpituus, mutta kolmannen ja toisen varsietäisyyden välisen kulman δ, joka voi olla välillä 60° - 120°. poiketessa suorasta kulmasta, on kolmannen varsietäisyyden L3 toiminnallisen varrenpituuden voimasta Fj välittämä osuus kuitenkin maksimis- ίο 110593 saan. Tästä ei kuitenkaan ole haittaa, koska kääntöakseliin 4 vaikuttava toiminnallinen varrenpituus on nolla, kuten edellä on selostettu.

Katteiden aukiasennossa A ensimmäisen laakerin 61 ja kääntöakselin keskilinjan 14 välinen ensimmäinen varsietäisyys LI on oleellisesti kohtisuorassa toisen laake-5 iin 62 ja ensimmäisen laakerin 61 välistä toista varsietäisyyttä L2 vastaan, jolloin kääntöakseliin vaikuttava toiminnallinen varrenpituus on maksimissaan kun ensimmäinen varsietäisyys LI toimii kääntöakselia 4 kääntävänä vipuvartena. Mikäli ensimmäinen ja toinen varsietäisyys ovat tällöin täsmälleen kohtisuorassa toisiaan vasten on ensimmäinen varsietäisyys LI yhtä suuri kuin sen toiminnallinen varrenpi-10 tuus, mutta ensimmäisen ja toisen varsietäisyyden välisen kulman β, joka voi olla välillä 60° - 120°, poiketessa suorasta kulmasta, on voiman Fj välityskappaleen 70 kolmannen varsietäisyyden ja varsinkin momenttitangon 65 toisen varsietäisyyden L2 kautta kääntöosaan 67 sen ensimmäisen varsietäisyyden LI toiminnalliseen var-renpituuteen välityksellä kohdistama momentti maksimissaan, kuten on ymmärret-15 tävissä kuviosta 7B katkoviivoilla piirretyistä osista. Edelleen katteiden aukiasennossa A kolmas laakeri 63, toinen laakeri 62 ja ensimmäinen laakeri 61 ovat oleellisesti linjassa keskenään, jolloin kolmannen ja toisen laakerin välisen kolmannen varsietäisyyden L3 voimasta Fj välittämä osuus momenttitankoon 65 on kylläkin minimissään, mutta siitä ei ole haittaa, koska kääntöosan 67 ensimmäisen varsietäi-20 syyden LI muodostama momentti varsi eli sen toiminnalliseen varrenpituuteen on maksimissaan. Mitä suurempi jousen 64 esijännitys on, sitä pienempi on voiman Fj alentuminen välityskappaleen 70 kääntyessä kiertosuuntaan Dl. Mikäli käytetään ··· hydrauliikkaa, pneumatiikka, sähkömoottoria tai ruuvivälitystä tai vastaavaa muuta IM· laitetta voimaelimenä 80 ei tällaista voiman alenemista edes tapahdu. Aukiasentoa ....: 25 A varten voidaan välityskappaleen 70 jokin pinta 71 järjestää sen muotoiseksi, että ‘t>: se tukeutuu esimerkiksi kuviosta 7B ilmenevällä tavalla vaunun runkoon 100, jol- ... loin aukaisuliike K—>A pysähtyy oikeaan kohtaan.

I · • ♦ ·

Mainittu jousi 64 on edullisesti vaunun pituussuuntainen Ll vääntösauvajousi 64a, ·:··· jollainen näkyy erityisesti kuviosta 6, tai vaihtoehtoisesti vaunun poikkisuuntainen 30 ±W, ±H kierrejousi 64b, kuten kuvioon 6 on katkoviivalla merkitty. Muu voimaelin ·. 80 voi olla hydraulinen tai pneumaattinen tai sähköinen moottori tai ruuvivälitys, joka on kaaviomaisesti kuvattu kuviossa 6 pistekatkoviivalla. Jousen mainittu esi-' · · · * jännitys tai moottorin vastaava vaikutusvoima on suunnassa, joka pyrkii nostamaan • katetta kiinniasennosta aukiasentoon. Vääntösauvajousen 64a tai yleensä jousen 64 : 35 toinen pää on tuettu kannakkeeseen 72. Kuviossa 7A on lisäksi kuvattu säätöruuvi 69, joka on kytketty vaunun rungon 100 tai siinä kiinni olevan tuen 73 ja kannak- ‘1 110593 keen 72 väliin. Kannake 72 on neljännellä laakerilla 74 kääntyvästi liitetty vaunun runkoon. Kun säätöruuvilla käännetään vääntösauvajousen 64a toista päätä saadaan kannaketta käännettyä laakerin 74 ympäri ja jouseen siten haluttu esijännitys.

Alasiirtomekanismi käsittää myös katteiden 10 alareunoissa 13 kiinteitä ja vaunun 5 poikkisuuntaisia ±W, ±H suistumisenestolevyjä 90, jotka ulottuvat nostokiskopa-loihin 6, tarkemmin sanottuna pääosin nostokiskopalojen ympärille, mutta niitä koskettamatta siten, että suistumisenestolevyn nostokiskopaloja ympäröivässä osuudessa on kiinteän juoksukiskon 2 kannattajan 76 paksuutta SI vastaava rako 91. Tarkemmin määriteltynä raon 91 leveys S2 kannattajan 76 suuntaa vastaan kohtisuoras-10 sa suunnassa on suurempi kuin kannattajan paksuus SI, mutta pienempi kuin juoksukiskon 2 paksuus S3 ja myös pienempi kuin nostokiskopalojen 6 ja korvauskisko-palojen 7 paksuus. Nostokiskopalojen ja korvauskiskopalojen paksuus on vähintään vaakasuunnassa ±W oleellisesti sama kuin kiinteiden juoksukiskojen paksuus S3. Näin suistumisenestolevy estävät katteen kulkurullia putoamasta juoksukiskoilta 2, 15 nostokiskopaloilta 6 ja korvauskiskopaloilta 7 ulkoa päin vaikuttavien voimien vaikutuksesta.

Korvauskiskopaloja varten olevissa toisissa varsissa 5b on alaspäin osoittava mutka 8, joka katteen kiinniasennossa K tukeutuu katteen alareunojen 13 alueella ja edullisesti ensimmäisten läpimenoaukkojen 21 alareunaa tai alareunoissa olevaa tukea 9 20 vasten vaunun ulkopuolelta sisälle päin vähintään poikittaissuunnassa -W. mikä . estää katetta aukeamasta vahingossa esim. tuulen vaikutuksesta. Tämän tuloksena ‘ ; juoksuinhan 3 ja nostokiskopalan 6 välinen kytkentä ei haittaa edellä mainittua kat- • » · teen aukeamisen estoa. Mainitulla mutkalla ja sillä, että se painaa katetta 10 sisälle : ·’ päin on myös merkitystä myös aikaisemmin kuvatun katteen lukituksen kannalta.

’:*'·* 25 Alalukitusmekanismin lukituskoukut 30 ja niiden vastinosina toimivat alajänteet 34 estävät katetta siirtymästä poikittaissuunnissa +W, +H ulospäin. Mutkan 8 tukeu-tuessa katteessa olevaa tukea 9 vasten estävät alalukitusmekanismin toiset varret 5b • · · myös katetta siirtymästä ulospäin. Näin saadaan alasiirtomekanismin nostokiskopa-lan ja korvauskiskopalan kohdalle ilman erityisiä lisäosia alalukitusmekanismin toi-.···, 30 mivia osia, mikä vähentää alalukitusmekanismiin kaikkiaan tarvittavien osien mää-rää.

* · · • · i i · * · · * * » · * » ·

Claims (17)

110593

1. Alasiirtomekanismi rautatietavaravaunun jäykkiä katteita (10) varten, jotka kiinniasennossaan (K) sulkevat vaunutilan (50) ja vaunutilasta ulospäin siirretyssä aukiasennossa (A) ovat liikutettavissa kiinniasennossa olevien katteiden päällitse 5 vaunun pituussuunnassa (Ll), alasiirtomekanismin käsittäessä: - katteiden alareunojen (13) alueella pyörivät kulkurullat (3); - vaunun pitkittäissivujen (99a, 99b) alaosissa vaunun rungossa (100) kiinteät juok-sukiskot (2), joissa on kiinniasennossa olevien katteiden kulkurullien kohdalla aukot (20); 10. vaunun pituussuuntaisten (Ll) keskilinjojen (14) ympäri liikutettavat kääntöakse- lit (4), joissa on mainittujen aukkojen kohdalla ensimmäisellä ja toisella varrella (5a, 5b) kiinni kiskopalat katteiden asemoimiseksi kulkurullista nostamalla ja laskemalla vaunun poikkisuunnassa kahteen eri kohtaan, jotka vastaavat katteen kiinni-asentoa (K) ja aukiasentoa (A), jonka vallitessa kulkurullat (3) vierivät juoksukis-15 kojen ja mainituissa aukoissa olevien kiskopalojen varassa, tunnettu siitä, että mainituista kiskopaloista ensimmäinen on nostokiskopala (6) ja toinen on korvauskiskopala (7): ja että alasiirtomekanismissa lisäksi kääntöakselit (4) kääntyvät (R) siten, että: - nostokiskopalat (6) liikkuvat katteen aukaisuliikkeessä (K-»A) ensin pääasiassa 20 suunnassa (+WAK) vaunutilasta ulospäin ja sitten myös suunnassa (-f-HAK) alhaalta ylös juoksukiskojen aukkoihin (20) ja sulkuliikkeessä (A—>K) vastakkaisiin suuntiin . · : (~WAk,-HAK), • |· - korvauskiskopalat (7) nousevat katteen aukaisuliikkeessä (K—>A) pois juoksu- :\·. kiskojen aukoista (20) ja laskeutuvat sulkuliikkeessä (A—>K) takaisin mainittuihin 25 aukkoihin. • ·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen alasiirtomekanismi, tunnettu siitä, että nos- • · « tokiskopalojen ensimmäisen varren (5a) ja korvauskiskopalojen toisen varren (5b) tehollisten pituuksien (L6 ja L7) välinen kulma (a) on enintään 120°; ja että ensim- •: · · · mäisen varren (5a) ja toisen varren (5b) teholliset pituudet ovat yhtä suuret. » · · ·;·’ 30

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen alasiirtomekanismi, tunnettu siitä, että :t: ’: korvauskiskopalat (7) ovat toisella varrellaan (5b) jäykästi kiinni kääntöakselissa.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen alasiirtomekanismi, tunnettu i siitä, että nostokiskopalojen (6) ensimmäinen varsi (5a) on kiinni kääntöakselissa * / * saranamekanismilla (15), joka sallii ensimmäisen varren rajoitetun kääntymisen 35 sarana-akselinsa (18) saranalinjan (25) ympäri, joka saranalinja on ensimmäisen i3 1 10593 varren tehollista pituutta (L6) pienemmän saranaetäisyyden (Ls) päässä kääntöak-selin (4) keskilinjasta (14).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen alasiirtomekanismi, tunnettu siitä, että sara-namekanismi (15) lisäksi käsittää rajoitinkappaleen (11), joka on jäykästi kiinni en- 5 simmäisessä varressa (5a) sen takapuolella (T), joka sijaitsee mainitun keskilinjan (14) ja saranalinjan (25) yhdystasosta (Y) ja nostokiskopalan (6) kannattamasta kul-kurullasta (3) poispäin ja joka rajoitinkappale ulottuu ensimmäisestä varresta vähintään mainitun keskilinjan kautta kulkevaan yhdystason (Y) normaaliin (N) saakka.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen alasiirtomekanismi, tunnettu siitä, että kat-10 teen kiinniasennossa (K), jolloin korvauskiskopalat (7) ovat linjassa juoksukiskojen (2) kanssa, rajoitinkappaleen (11) tukipinnan (22) ja kääntöakselin (4) välillä on välystä (Z); ja että aukaisuliikkeen (K—>A) alussa mainittu tukipinta tulee kosketuksiin kääntöakselin tai sen mukana liikkuvan muun elimen kanssa estäen ensimmäisen varren (5a) lisäkääntymisen saranalinjan (25) ympäri, minkä jälkeen kääntöak-15 selin kääntyminen (R) aiheuttaa nostokiskopalojen (6) liikkeen poikittaisissa suunnissa (+Hak, +Wak).

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen alasiirtomekanismi, tunnettu siitä, että nostokiskopala (6) ensimmäisine varsineen (5a) on katteen kiinniasennossa (K) alakuolokohdassaan; ja että katteen kiinniasennossa (K) nostokiskopala (6) 20 ensimmäisine varsineen (5a) roikkuu vapaasti ensimmäisen varren ja kääntöakselin : ·* toisiinsa kiinnittävän sarana-akselin (18) varassa.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen alasiirtomekanismi, tunnettu siitä, että katteen kiinniasennossa (K) kulkurullat (3) lepäävät nostokiskopalan (6) • * päällä ja varassa, ja tällöin kulkurullat sijaitsevat nostokiskopalojen (6) ja ensim- • · ... 25 mäisen varren ja kääntöakselin toisiinsa kiinnittävän sarana-akselin (18) välissä. * · • · ·

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen alasiirtomekanismi, tunnettu *·.··: siitä, että katteiden alareunan (13) alueella on ensimmäiset läpimenoaukot (21), joi- • den pituus (LA) on suurempi kuin korvauskiskopalojen pituus (LK), korvauskiskopa- lojen (7) ja toisten varsien (5b) läpimenoa varten; ja että nostokiskopalat (6) ja kor-30 vauskiskopalat (7) ovat pitkittäisvälysten (E) verran lyhyemmät kuin juoksukisko-' ·· ·' jen mainittu aukko (20).

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen alasiirtomekanismi, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää kääntöakselissa (4) jäykästi kiinni olevat ja sen kääntymisen (R) mukana liikkuvat lukituskoukut (30); ja että katteiden alareunan (13) alu- 14 110593 eella on toiset läpimenoaukot (31), joiden alajänteen (34) taakse, vaunun sisätilan puolelta nähtynä, lukituskoukun nokka (32) sijoittuu katteen kiinniasennossa (K).

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen alasiirtomekanismi, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää esijännitettyyn jouseen (64) tai muuhun voimaelimeen 5 (80) sekä sellaiseen momenttitankoon (65), joka on ensimmäisellä laakerilla (61) liitetty kääntöakseliin, johon vaikuttava toiminnallinen varrenpituus on katteiden aukaisuliikkeen (K—>A) ja sulkuliikkeen (A—>K) aikana muuttuva, perustuvan vas-tamekanismin (60), jolla katteiden aukaisuliike kevenee ja kate pysyy aukiasennos-saan (A) ilman minkään kuolokohdan ohitusta tai ilman sijaintia missään kuolokoh-10 dassa.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen alasiirtomekanismi, tunnettu siitä, että mo-menttitanko (65) on ensimmäisellä laakerilla (61) kääntyvästi liitetty kääntöakseliin ensimmäisen varsietäisyyden (LI) päähän kääntöakselin keskilinjasta (14).

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen alasiirtomekanismi, tunnettu siitä, 15 että se lisäksi käsittää välityskappaleen (70), joka on toisella laakerilla (62) kääntyvästi liitetty momenttivarteen (65) toisen varsietäisyyden (L2) päässä ensimmäisestä laakerista (61) ja kolmannella laakerilla (63) kääntyvästi liitetty vaunun runkoon (100) tai vastaavaan ja jossa mainittu jousi (64) tai muu voimaelin on kiinni siten, että se pyrkii kääntämään välityskappaletta kolmannen laakerin ympäri ensimmäi- 20 seen suuntaan (Dl).

• · ··· 14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen alasiirtomekanismi, tunnettu siitä, < * · · että katteiden kiinniasennossa (K) ensimmäinen laakeri (61), toinen laakeri (62) ja kääntöakselin keskilinja (14) ovat suorassa linjassa keskenään, jolloin kääntöakse- . liin vaikuttava toiminnallinen varrenpituus on oleellisesti nolla. • ·

15. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 tai 14 mukainen alasiirtomekanismi, tunnettu siitä, että katteiden aukiasennossa (A) vähintään toisen laakerin (62) ja ensimmäisen ;··· laakerin (61) välinen toinen varsietäisyys (L2) on oleellisesti kohtisuorassa kääntö- akselin keskilinjan (14) ja ensimmäisen laakerin (61) välistä ensimmäistä varsietäi-·[ syyttä (LI) vastaan, jolloin kolmannen ja toisen varsietäisyyden (L3, L2) voimasta ’;: ‘ 30 (Fj) välittämä osuus on maksimissaan.

. ’ . 16. Jonkin patenttivaatimuksista 11-15 mukainen alasiirtomekanismi, tunnettu ; siitä, että mainittu jousi (64) on vaunun pituussuuntainen (Ll) vääntösauvajousi (64a) tai vaunun poikkisuuntainen (±W, ±H) kierrejousi (64b); että mainittu muu voimaelin on hydraulinen tai pneumaattinen tai sähköinen moottori tai ruuvikäyttö; i5 110593 ja että jousen mainittu esijännitysvoima tai moottorin vastaava vaikutusvoima on suunnassa (D2), joka pyrkii nostamaan katetta kiinniasennosta aukiasentoon.

17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen alasiirtomekanismi, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää katteiden alareunoissa (13) kiinteitä ja vaunun poikki-5 suuntaisia suistumisenestolevyjä (90), jotka ulottuvat nostokiskopaloihin (6) koskettamatta pääosin niiden ympäri siten, että suistumisenestolevyn nostokiskopaloja ympäröivässä osuudessa on kiinteän juoksukiskon (2) kannattajan (76) paksuutta (SI) vastaava rako (91).