FI110594B - Katteiden alalukitusmekanismi rautatietavaravaunuissa - Google Patents

Description

110594

Katteiden alalukitusmekanismi rautatietavaravaunuissa - Lägspärrmekanism för betäckningar i järnvägsfraktvagnar

Keksintö liittyy alalukitusmekanismiin rautatietavaravaunun jäykkien katteiden pi-5 tämiseksi kiinniasennossaan, jolloin ne sulkevat vaunutilan ja jotka katteet vaunuti-lasta ulospäin siirretyssä aukiasennossa ovat liikutettavissa kiinniasennossa olevien katteiden päällitse vaunun pituussuunnassa siirtomekanismilla, joka käsittää vähintään vaunun pitkittäissivujen alaosien alueella: katteissa kulkurullat ja näitä varten vaunun rungossa kiinteät juoksukiskot, sekä vaunun pituussuuntaisten keskilinjojen 10 ympäri liikutettavat kääntöakselit, joissa on kiinni juoksukiskojen aukkoihin sopivat kiskopalat.

Rautatietavaravaunuissa siirrettävillä katteilla tarkoitetaan katteita, jotka ainakin jossain määrin muodostavat vaunun katto-osaa ja joita nostetaan vähintään alareunastaan, sekä ulospäin vaunun keskilinjasta että samalla ylöspäin, jolloin kate on 15 aukiasennossaan ja vaunun pituussuunnassa liikutettavissa kiinniasennossa olevan toisen katteen päällipuolitse. Tällaisten katteiden eli siirtoseinän tai siirtokatteen alareunojen siirtomekanismeja eli alasiirtomekanismeja tunnetaan lukuisia erilaisia. Julkaisu FR-1 451 558 kuvaa siirtokatteet, jotka aukaistaan ja suljetaan pitkillä nos-tokiskoilla, joita katteen aukiasentoa varten käännetään liikkeellä, joka suuntautuu 20 järjestyksessä ensin ulospäin ja sitten ylöspäin, jolloin nostokiskot sijoittuvat linjaan ··· toisen kiinniasennossa olevan siirtokatteen korvauskiskojen kanssa. Tässä ratkaisus- sa ei ole käsitelty eikä kuvattu mitään järjestelyä siirtokatteen lukitsemiseksi kiin-niasentoonsa. Nostokiskojen kääntämiseen käytetyssä monimutkaisessa hammas-pyörästössä saattaisi olla merkitystä omaavan suuruinen vastus pitämään siirtokatet-... 25 ta paikallaan. Patenttijulkaisussa EP-0 121 086 B1 on kuvattu järjestely, jossa kiin niasennossa olevat siirtokatteet on lukittu vaunun runkoon ensinnäkin siirtokatteen kiinteän osan muodostavilla haoilla, jotka ovat tartunnassa rungon kiinteän osan * · · · · ' ’ muodostavien nostonestonokkien kanssa, ja toiseksi siirtokatteen alareunan kiinteän osan muodostavilla kiilamaisilla tukijaloilla, jotka katetta aukiasennosta kiinniasen-, 30 toon siirrettäessä laskeutuvat rungon kiinteän osan muodostavan tukikiskon uraan.

.···. Tämä järjestely on tosin yksinkertainen ja se mahdollisesti kykenee siirtämään vau-nun rungon ja siirtokatteiden välisiä muodonmuutosvoimia, mutta avoimet ulokkeet :.: : ovat helposti vaurioituvia ja tukikiskon urat lähes säännönmukaisesti roskaantuvat umpeen, mikä hidastaa ja vaikeuttaa katteiden sulkemista. Patenttijulkaisussa DE-35 22 13 824 on selostettu järjestely sellaisten siirtoseinien, joiden sulkuliikkeiden lop pumatkat suuntautuvat toistensa suhteen vinosti, päätyreunojen lukitsemiseksi vau- 2 110594 nun päätyihin ja keskipilareihin. Päätyjen nurkissa ja keskipilareissa on pystyn akselin ympäri kääntyvät profiililistat, joissa kussakin on U-muotoinen kouru, jonka muodon kupera puoli on kiinni vastaavassa pystyakselissa. Siirtoseinää suljettaessa seinän pystyreuna työntyy U-kourun sisälle ja samalla profiililista kääntyy jousen 5 aikaansaaman kuolokohdan ohitse sen ensimmäiselle puolelle. Siirtoseinää avattaessa seinän pystyreuna poistuu tästä U-kourusta ja samalla profiililista kääntyy mainitun kuolokohdan ohitse vastakkaiseen suuntaan sen toiselle puolelle. Tämä kuvattu rakenne ei kykene siirtämään vaunun rungon ja siirtoseinien välisiä muodonmuu-tosvoimia, koska siirtoseinät itse käyttävät lukituselimiä. Kuvattu rakenne ei myös-10 kään toimi sellaisten siirtoseinien tai siirtokatteiden yhteydessä, jotka sulkeutuvat muussa suunnassa kuin kuvatussa selkeästi vinossa suunnassa.

Keksinnön tavoitteena on saada aikaan alalukitusmekanismi rautatietavaravaunun jäykkien katteiden pitämiseksi kiinniasennossaan siten, että vaunun kulun aikana katteeseen kohdistuvat ilmanpaineen iskut esimerkiksi tunneliin ja tunnelista ajetta-15 essa eivät aukaise niitä. Keksinnön toisena tavoitteena on saada aikaan tällainen alalukitusmekanismi, joka kykenee pitämään katteen kiinni, vaikka vaunun sisällä oleva kuorma siirtyisi tai kaatuisi ja sen seurauksena nojaisi sisäpuolelta katetta vasten. Keksinnön kolmantena tavoitteena on saada aikaan tällainen alalukitusmekanismi, joka olisi helposti ja vaaratta avattavissa eli lukitus irrotettavissa vaikka vaunun si-20 säliä oleva kuorma nojaisikin katetta vasten samalla kun kate aukeaa. Keksinnön neljäntenä tavoitteena on saada aikaan tällainen alalukitusmekanismi, joka olisi no-·:· pea ja helppo käyttää. Vielä keksinnön tavoitteena on saada aikaan tällainen alalu- j ‘ · *: kitusmekanismi, joka olisi myös luotettava ja kustannuksiltaan edullinen.

: ‘ Edellä kuvatut ongelmat saadaan ratkaistua ja edellä määritellyt tavoitteet saadaan * * 25 toteutettua keksinnön mukaisella alalukitusmekanismilla, jolle on tunnusomaista se, :... · mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaisen alalukitusmekanismin etuina voidaan mainita se, että raken-... teessä katteet ja vaunun runko saadaan lukittua toisiinsa luotettavasti, jolloin rahti- tavaroiden mahdollisen liikkumisen aiheuttamat poikittaissuuntaiset voimat otetaan 30 tehokkaasti vastaan. Toisena etuna on se, ettei rahtitavaroiden mahdollinen liikku- : minen vaikeuta katteiden lukituksen irrotusta ja siten katteiden avaamista. Keksin- . ’ ·. nön mukaisella alalukitusmekanismilla on myös edullinen vaikutus törmäysvoimien ! vastaanottamisen kannalta. Keksinnön mukaisen alalukitusmekanismin kolmantena • ’ etuna on se, että kate lukittuu vaunun runkoon samalla kun kate suljetaan ilman, että 35 on tarpeen tehdä mitään erillisiä lukitustoimenpiteitä. Tämän mahdollistaa keksin nön mukainen alalukitusmekanismin järjestäminen katteiden alasiirtomekanismien 3 110594 osaksi. Keksinnön mukaisen alalukitusmekanismin neljäntenä etuna on se, että ala-siirtomekanismin osana olevat muut komponentit edesauttavat varsinaista lukitusta. Keksinnön mukaisen alalukitusmekanismin viidentenä etuna on sen soveltuvuus käytettäväksi sekä siirtoseinien että siirtokatteiden alasiirtomekanismina. Vielä kek-5 sinnön mukaisen alalukitusmekanismin etuna on yksinkertainen rakenne.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

Fig. 1 esittää rautatietavaravaunua, jossa on keksinnön mukainen alasiirtomekanis-mi, osalta vaunun pituutta ja sivulta päin nähtynä kuvioiden 2A, 3A suunnasta I.

10 Fig. 2A - 2C esittävät poikkileikkausta keksinnön mukaisesta alasiirtomekanismista kuvion 1 kohdista la ja leikkauksena pitkin kuvioiden 1 ja 4 tasoa II-II.

Fig. 3A - 3C esittävät poikkileikkausta keksinnön mukaisesta alasiirtomekanismiin liittyvästä alalukitusmekanismista kuvion 1 kohdista le ja leikkauksena pitkin kuvioiden 1 ja 5 tasoa III—III.

15 Fig. 4 esittää kuvioiden 2A - 2C mukaista alasiirtomekanismia sivulta päin ja kuvion 2C tilanteessa kuvion suunnasta IV nähtynä.

Fig. 5 esittää kuvioiden 3A - 3C mukaista alalukitusmekanismia sivulta päin ja ku-·*·; vion 3C tilanteessa kuvion suunnasta V nähtynä.

f·': Fig. 6 esittää pitkittäiskuvantona keksinnön mukaiseen alasiirtomekanismiin liitty-

....: 20 västä vastamekanismista kuvion 1 kohdasta Ib ja kuvioiden 7A ja 7B suunnasta VI

.,..: nähtynä sekä vaunun rungossa kiinteä juoksukisko poistettuna.

Fig. 7A esittää poikkileikkausta kuvion 6 mukaisen vastamekanismin säätöpäästä leikkauksena kuvion 6 tasoa VII-VII pitkin .

Fig. 7B esittää poikkileikkausta kuvion 6 mukaisen vastamekanismin vipupäästä ’:' 25 leikkauksena kuvioiden 1 ja 6 tasoa VIII—VIII pitkin, jolloin ehjillä viivoilla on näy- ‘.iri tetty vivut siinä asennossa, joka vastaa katteen kiinniasentoa ja katkoviivoilla on näytetty vivut siinä asennossa, joka vastaa katteen aukiasentoa.

: Kuvioista on nähtävissä alasiirtomekanismi rakenneosineen rautatietavaravaunun

* I

jäykkien katteiden 10, kuten siirtokatteiden, joita rautatietavaravaunuissa on nor-30 maalisti kaksi, tai siirtoseinien, joita rautatietavaravaunuissa on normaalisti neljä eli kaksi paria, pitkittäisten alareunojen siirtämiseksi vaunutilasta sivullepäin ja ylös- 4 110594 päin. Vaunun katto-osalle ulottuvan siirtoseinäparin molempia vastakkaisia vaunun eri puolilla olevia siirtoseiniä käsitellään siirretään sivullepäin ja ylöspäin sekä vaunun pituussuunnassa samanaikaisesti, ts. peilisymmetrisesti, joten niiden käsittely on täysin analogista siirtokatteiden käsittelyn kanssa. Katteet 10 sulkevat kiinnia-5 sennossaan K vaunutilan 50, jolloin ne ovat alaspäin ja vaunun sisätiloihin päin siirrettyinä tai laskettuina ja ovat kaikista reunoistaan tiiviisti kiinni vaunun rungossa 100. Vaunutilasta 50 ulospäin eli sivullepäin ja ylöspäin siirretyssä tai nostetussa aukiasennossa A katteet 10 ovat liikutettavissa kiinniasennossa olevien katteiden päällitse vaunun pituussuunnassa Ll. Alasiirtomekanismin käsittää katteiden 10 ala-10 reunojen 13 alueella katteeseen laakeroidusti kiinnitetyt ja siten pyörivät kulkurullat 3. Vaunun pitkittäissivujen 99a, 99b alaosissa vaunun rungossa 100 on kiinteät juoksukiskot 2, joissa on kiinniasennossa K olevien katteiden kulkurullien kohdalla aukot 20. Alasiirtomekanismin käsittää myös vaunun pituussuuntaisten Ll keskilinjojen 14 ympäri liikutettavat kääntöakselit 4, joissa on mainittujen aukkojen kohdal-15 la ensimmäisellä ja toisella varrella 5a, 5b kiinni ainakin sellaiset kiskopalat, jotka voivat tukeutua kulkurulliin alhaalta päin ja joilla voidaan kulkurullista nostamalla ja laskemalla asemoida katteet vähintään vaunun poikkisuunnassa kahteen eri kohtaan, jotka vastaavat katteen kiinniasentoa K ja aukiasentoa A. Aukiasennossa olevan katteen 10 kulkurullat 3 vierivät juoksukiskojen ja mainituissa aukoissa olevien 20 kiskopalojen varassa. Seuraavassa merkinnöillä -W, -H tarkoitetaan yleisesti vaunun poikkisuuntia sisällepäin vaakasuunnassa ja alaspäin pystysuunnassa, merkinnöillä +W, +H yleisesti vaunun poikkisuuntia ulospäin vaakasuunnassa ja ylöspäin pystysuunnassa.

Keksinnön mukaan kääntöakseleissa 4 on mainittujen aukkojen kohdalla ensimmäi-,,,,; 25 sellä ja toisella varrella 5a, 5b kiinni kaksi kiskopalaa, joista ensimmäinen on nosto- ... kiskopala 6 ja toinen on korvauskiskopala 7. Näillä kahdella kiskopalalla eli nosto- kiskopalalla ja korvauskiskopalalla on siten eri toiminta. Nostokiskopaloilla 6 nostetaan ja lasketaan katetta kulkurullien alapuolelta kannattaen, ts. nostokiskopaloilla tl··· * * saadaan aikaan katteen siirtyminen aukiasennosta kiinniasentoon eli sulkuliike 30 A—>K ja päinvastoin eli aukaisuliike K—>A. Aukiasennossa A olevan katteen pituu- della nostokiskopalat 6 myös sulkevat juoksukiskojen 2 aukot 20 saaden aikaan .···. suorana jatkuvat juoksukiskot tälle osuudelle. Korvauskiskopalalla 7 taas saadaan ’·] aikaan suorana jatkuvat juoksukiskot kiinniasennossa K olevan katteen pituudella, :.: : kun korvauskiskopalat 7 tuodaan jäljempänä selostettavalla tavalla kiinniasennossa t > 35 olevan katteen mitalla oleviin juoksukiskojen 2 aukkoihin 20. Alasiirtomekanismin kääntöakselit 4, joissa nostokiskopalat ja korvauskiskopalat ovat kiinni ensimmäisellä ja toisella varrella 5a, 5b, kääntyvät R siten, että nostokiskopalat 6 liikkuvat 5 110594 katteen aukaisuliikkeessä K—>A ensin pääasiassa poikittaisessa suunnassa +WAK vaunutilasta ulospäin ja sitten myös suunnassa +HAk alhaalta ylös juoksukiskojen aukkoihin 20. Sulkuliikkeessä A—»K kääntöakselit 4 kääntyvät R vastakkaisiin suuntiin äsken mainittuun verrattuna siten, että nostokiskopalat 6 liikkuvat ensin 5 pääasiassa suunnassa -HAK ylhäältä alaspäin ja sitten myös poikittaisessa suunnassa -WAK vaunutilaan päin. Samassa yhteydessä myös korvauskiskopalat 7 nousevat katteen aukaisuliikkeessä K—»A pois juoksukiskojen aukoista 20 ja laskeutuvat sulkuliikkeessä A—»K takaisin mainittuihin aukkoihin. Nostokiskopalat 6 ja korvauskiskopalat 7 ovat linjassa juoksukiskojen 2 kanssa ollessaan juoksukiskojen aukois-10 sa 20 katteiden aukiasennossa A ja kiinniasennossa K, kuten on näytetty kuvioissa 2A ja 2C.

Korvauskiskopalat 7 ovat toisella varrellaan 5b jäykästi, ts. kääntymättömästi, kiinni kääntöakseleissa 4, jotka muodostuvat katteiden mittaisista LH ja vaunun runkoon 100 sopivalla sinänsä tunnetulla tai uudella tavalla laakeroiduista tangoista, profii-15 leista tai vastaavista. Nostokiskopaloja 6 varten olevat ensimmäiset varret 5a taas on kiinnitetty kääntöakseliin jäljempänä tarkemmin selostettavan sarana-akselin 18 välityksellä. Nostokiskopalojen 6 ensimmäisen varren 5a ja korvauskiskopalojen 7 toisen varren 5b tehollisten pituuksien L6 ja L7, jotka muodostuvat kääntöakselin keskilinjan 14 ja kiskopalojen 6, 7 ja kulkurullien 3 kontaktikohdan välille, välinen kul-20 ma a on enintään 120° ja tyypillisesti enintään 30° tai enintään 45°, mutta edulli-•i* sesti välillä 60° - 100°. Nämä kulma-arvot pätevät tilanteeseen, jossa jäljempänä ·:· käsiteltävä välys Z on eliminoitunut eli on nolla. Kääntöakseli 4 kääntyy kulman • · · · joka on yhtä suuri kuin em. kulma a ja välyksen Z aiheuttaman väljäliikkeen kulma * · yhteensä. Ensimmäisen varren 5a ja toisen varren 5b teholliset pituudet L6 ja L7 1 2 3 4 5 6 ovat yhtä suuret sopivalla tarkkuudella. Nostokiskopalat 6 ensimmäisine varsineen • · ... 5a ovat katteen kiinniasennossa K alakuolokohdassaan, kuten on nähtävissä kuvios- 2 ·’ ta 2C ja kulkurullat 3 lepäävät nostokiskopalan 6 päällä ja varassa. Samalla nosto- 3 kiskopala 6 ensimmäisine varsineen 5a roikkuu vapaasti ensimmäisen varren ja 4 : kääntöakselin toisiinsa kiinnittävän sarana-akselin 18 varassa. Edelleen tässä kat- 5 »* * 6

teen kiinniasennossa K kulkurullat sijaitsevat nostokiskopalojen 6 ja ensimmäisen . .·. varren ja kääntöakselin toisiinsa kiinnittävän sarana-akselin 18 välissä kuviosta 2C

.··. ilmenevällä tavalla. Nostokiskopalat 6 ja korvauskiskopalat 7 ovat pitkittäisvälysten E verran lyhyemmät kuin juoksukiskojen mainittu aukko 20. Nostokiskopalojen ja :.: i korvauskiskopalojen 6, 7 pituus LK on taas vähintään yhtä suuri kuin kulkurullien 3 V·· 35 halkaisija Φ, mutta edullisesti tämä kiskopalojen pituus LK on pienempi kuin kaksi kertaa kulkurullien halkaisija Φ, ts. Φ < LK < 2χΦ. Katteiden alareunan 13 alueella on ensimmäiset läpimenoaukot 21, joiden pituus LA on suurempi kuin korvauskis- 6 110594 kopalojen 7 pituus LK ja edullisesti myös suurempi kuin juoksukiskojen aukkojen 20 pituus LK+2xE, korvauskiskopalojen 7 ja toisten varsien 5b läpimenoa varten. Tämä on ymmärrettävää, kun kuvion 2A tilanteesta kulkurullan 3 yläpuolella olevan korvauskiskopalan ja toisen varren on katteen sulkuliikkeen A—>K aikana laskeu-5 duttava kuvion 2B osoittamaan tilanteeseen, jossa korvauskiskopala ja toinen varsi ovat kulkurullan ulkopuolella, vaunun sisäosista 50 päin tarkasteltuna, ja edelleen alaspäin kuvion 2C tilanteeseen sekä päinvastaiseen suuntaan katteen aukaisuliik-keen K—»A aikana.

Nostokiskopalojen 6 ensimmäinen varsi 5a on kiinni kääntöakselissa 4 saranameka-10 nismilla 15, joka sallii ensimmäisen varren rajoitetun kääntymisen sarana-akselinsa 18 saranalinjan 25 ympäri, joka on yhdensuuntainen kääntöakselin keskilinjan 14 kanssa. Saranalinja 25 on ensimmäisen varren tehollista pituutta L6 pienemmän sa-ranaetäisyyden Ls päässä kääntöakselin 4 keskilinjasta 14, kuten on ymmärrettävää kuvioista 2A - 2C. Saranamekanismi 15 käsittää lisäksi rajoitinkappaleen 11, joka 15 on jäykästi kiinni ensimmäisessä varressa 5a sen takapuolella T, joka sijaitsee mainitun keskilinjan 14 ja saranalinjan 25 yhdystasosta Y ja nostokiskopalan 6 kannattamasta kulkurullasta 3 poispäin. Rajoitinkappale 11 on kiinni ensimmäisessä varressa 5a, tai rajoitinkappale ja ensimmäinen varsi ovat samaa kappaletta, ja ulottuu jostakin kohtaa ensimmäisen varren 5a pituutta edullisesti vähintään kääntöakselin 20 keskilinjan 14 kautta kulkevaan yhdystason Y normaaliin N saakka. On mahdollis-ta, että rajoitinkappaleen 11 nostokiskopaloista poispäin osoittava reuna ei ulotu aivan mainittuun normaaliin saakka, mutta kuitenkin melko lähelle sitä. Rajoitin-kappaleen nostokiskopalojen puoleinen reuna taas voi ulottua nostokiskopaloihin ' *. saakka tai päättyä muussa kohdassa ensimmäisen varren pituutta, joka on nostokis- : 25 kon ja saranalinjan välissä, mutta edullisesti ei lähempänä saranamekanismia kuin t *»· · ’ ’ likimain puolivälissä tätä varren pituutta. Katteen kiinniasennossa K, jolloin kor- ‘ vauskiskopalat 7 ovat linjassa juoksukiskojen 2 kanssa, rajoitinkappaleen 11 tuki- pinnan 22 ja kääntöakselin 4 välillä on välystä Z, joka näkyy kuviossa 2C. Aukaisu-’: ‘ ‘: liikkeen K—»A alussa, kun kääntöakseli kuvioissa kääntyy R vastapäivään - vaunun * ”' r 30 vastakkaisella puolella suunta on tietenkin vastakkainen eli myötäpäivään - mainit-' . tu tukipinta 22 tulee kosketuksiin kääntöakselin 4 tai sen ulkonemaan tai muuhun mukana liikkuvan muun elimen kanssa estäen ensimmäisen varren 5a lisäkäänty-*··/* misen saranalinjan 25 ympäri, kuten on havaittavissa kuviosta 2B. Tämän jälkeen i j : kääntöakselin kääntyminen R aiheuttaa nostokiskopalojen 6 ja siten niihin tukeutu- 35 vien kulkurullien 3 kautta myös katteen 10 liikkeen poikittaisissa suunnissa +HAK, +WAK eli vaunutilasta 50 ulospäin kuvion 2A mukaiseen aukiasentoon. Päinvastaisen sulkuliikkeen A—»K aikana aiheuttaa kääntöakselin kääntyminen nostokiskopa- ^ 110594 lojen 6 ja siten niihin tukeutuvien kulkurullien 3 kautta myös katteen 10 liikkeen poikittaisissa suunnissa -HAk> -Wak eli vaunutilaan 50 päin, kunnes sulkuliikkeen lopussa mainitun tukipinnan 22 kosketus kääntöakseliin 4 tai sen ulkonemaan tms. irtoaa ja lopulta katteen kiinniasennossa K rajoitinkappaleen tukipinnan 22 ja kään-5 töakselin välillä on välystä Z. Tässä tilassa siis nostokiskopala 6 on alakuolokohdas-saan ja roikkuu ensimmäisine varsineen 5a kääntöakselista 4 sarana-akselin 18 välityksellä. Kääntöakselin keskilinja 14, kiskopalojen 6, 7 pituus ja saranalinja 25 ovat yhdensuuntaisia.

Kate 10 lukitaan kiinniasentoonsa K keksinnön mukaisella lukitusmekanismilla, 10 joka käsittää edellä kuvatuissa kääntöakseleissa 4 jäykästi kiinni olevat ja niiden kääntymisen R mukana liikkuvat lukituskoukut 30, jotka ulkonevat kääntöakseleista ja joissa on pääasiallisesti alaspäin osoittava nokka 32. Lukitusmekanismi käsittää lisäksi katteiden alareunojen 13 alueella toiset läpimenoaukot 31, joiden alajänteen 34 taakse, vaunun sisätilan puolelta nähtynä, lukituskoukun nokka 32 sijoittuu kat-15 teen kiinniasennossa K. Nämä toiset läpimenoaukot 31 sijaitsevan katteiden pituuden Lh eri kohdassa kuin aikaisemmin kuvatut ensimmäiset läpimenoaukot 21, kuten on ymmärettävää kuvioiden 1 sekä 4 ja 5 perusteella. Koska lukituskoukut 30 ovat jäykästi eli kiinteästi kääntöakseleissa ne kääntyvät saman kulman kuin toinen varsi 5b, ts. kulman joka on yhtä suuri kuin aikaisemmin mainittu kulma aja välyk-20 sen Z aiheuttaman väljäliikkeen kulma yhteensä. Erityisesti lukituskoukut 30 ulko-;!· nevat kääntöakselista sen keskilinjan 14 kautta kulkevan pystytason ulkopuolelle *·· kun sitä tarkastellaan vaunuthan 50 puolelta. Näin ollen lukituskoukut ovat katteen • · t · aukiasennossa A ylhäällä eli yläkohdassa HY ja katteen kiinniasennossa K alhaalla eli alakohdassa HA.

: ; 25 Tarkemmin kuvattuna lukituskoukun nokassa 32 on kääntöakselin puoleinen kon- • * · taktipinta 36, joka kiristää katteen 10 kiinni puristuessaan toisen läpimenoaukon alajänteen 34 taakse. Tämä saadaan aikaan sillä, että kontaktipinnan ja kääntöak-·:··: selin keskilinjan 14 välinen etäisyys Q pienenee nokan kärjestä 33 lukituskoukun pohjaa 35 kohti siirryttäessä. Lukituskoukun nokan 32 kääntöakselin puoleinen kon-30 taktipinta 36 liikkuu kääntöakselin 4 kääntymisen R aikana yläkohdan HY, joka vas- tl· ';;;; ’ taa katteen aukiasentoa A, ja alakohdan HA, joka vastaa katteen kiinniasentoa K. vä-

Iillä. Yläkohta HY on kääntöakselin keskilinjan 14 kautta kulkevan vaakatason PH • yläpuolella ja alakohta HA sen alapuolella. Tällaisella järjestelyllä lukituskoukun 30 . *. : ja erityisesti sen kontaktipinnan 34 liike HY—>HA ja katteen sulkuliike A-»K aikana, 35 joka siis on sisäänpäin poikittaissuunnissa -HAK, -WAK, tapahtuvat likimäärin samaan suuntaan, jolloin siis lukituskoukku sulkeutuessaan alajänteen 34 taakse 8 110594 vaunutilasta päin tarkasteltuna kiristää katetta poikittaissuunnissa -HAK, -Wak. Mainittu kontaktipinta muodostaa katteen kiinniasennossa K pystytasoon Pv nähden enintään kulman χ ±30°, joskin kuvioiden esittämässä edullisessa toteutuksessa tämä kulma χ on oleellisesti nolla. Toisten läpimenoaukkojen 31 alajänteet 34 ovat 5 vaakasuorat ja yhdistävät läpimenoaukkojen vastakkaiset sivut, kuten on nähtävissä kuviosta 5. Lukituskoukkujen 30 paksuus S kääntöakselin suunnassa on pienempi kuin sen nokan kärjen 33 etäisyys L4 kääntöakselin keskilinjasta 14.

Kunkin katteen yhden pitkittäissivun 99a, 99b mitalla LH on vähintään kaksi luki-tuskoukun 30 ja läpimenoaukon 31 yhdistelmää, mutta niitä voi olla useampiakin 10 kuten kolme kuvion 1 näyttämällä tavalla. Edelleen läpimenoaukko 31 edullisesti sijaitsee katteen pitkittäissivun pystyosuudesta 98 alaspäin osoittavasta hypoteettisesta jatkeesta 97 mitattuna vaunun poikkisuuntaisen vaakaetäisyyden W3 päässä vaunun sisälle päin, kuten on kuvattu kuviossa 3A. Mainittu läpimenoaukko on muodostettu joko katteeseen 10 tai siihen kiinnitettyyn vastakappaleeseen 37.

15 Lisäksi alasiirtomekanismi käsittää kuvioista 6 ja 7A - 7B ilmenevän vastamekanis-min 60, jolla katteiden 10 aukaisuliike kevenee ja kate pysyy aukiasennossaan A ilman minkään kuolokohdan ohitusta tai ilman sijaintia missään kuolokohdassa. Tämä on tarpeen koska nostokiskopalat 6 ovat katteen kiinniasennossa K alakuolokoh-dassaan ja nostavat katetta siitä ylöspäin ja ulospäin kulman, jonka suuruus eli var-20 sien 5a ja 5b välinen kulma a ja välyksen Z aiheuttaman väljäliikkeen kulma yh-teensä on huomattavasti pienempi kuin 180°. Vastamekanismi 60 perustuu esijänni- ( I · tettyyn jouseen 64 tai muuhun voimaelimeen 80, jonka/joiden voima vaikuttaa vau- I * · ' ·[ nun poikkisuunnassa sekä sellaiseen momenttitankoon 65, joka on ensimmäisellä : ’ ’: laakerilla 61 liitetty kääntöakseliin ja johon momenttitankoon vaikuttava toiminnal- ' '· “: 25 Unen varrenpituus on katteiden aukaisuliikkeen K—»A ja sulkuliikkeen A—>K aikana muuttuva. Tätä varten kääntöakseliin 4 on jäykästi ja sen mukana kääntyvästi kiinnitetty kääntöosa 67. Momenttitanko 65 on ensimmäisellä laakerilla 61 kääntyvästi ·.·· liitetty kääntöakseliin, tarkemmin sanottuna kääntöakselissa kiinni olevaan kääntö- osaan 67, ensimmäisen varsietäisyyden LI päähän kääntöakselin keskilinjasta 14. 30 Edelleen vastamekanismi käsittää välityskappaleen 70, joka on toisella laakerilla 62 * : ·' kääntyvästi liitetty momenttitankoon 65 toisen varsietäisyyden L2 päässä ensimmäi- sestä laakerista 61 ja kolmannella laakerilla 63 kääntyvästi liitetty vaunun runkoon : 100 tai vastaavaan kohtaan kuvion 7B mukaisesti. Valityskappaleessa on kolman- : nen laakerin 63 ja toisen laakerin 62 välillä kolmas varsietäisyys L3. Vastamekanis- ' 35 mi siis toimii kolmen vipuvarren yhdistelmällä, joka koostuu ensimmäisestä varsi-

etäisyydestä LI, joka kääntyy kääntöakselin mukana katteen aukaisuliikettä K—»A

9 110594 ja sulkuliikettä A—»K varten, kolmannesta varsietäisyydestä L3, joka kääntyy vaunun rungon 100 suhteen kolmannen laakerin 63 ympäri sekä toisesta varsietäisyydestä L2, joka yhdistää ensimmäisen ja toisen varsietäisyyden. Kaikki kolme varsi-etäisyyttä LI, L2, L3 sijaitsevat kääntöakselin keskilinjan 14 kautta kulkevan vaa-5 katason PH alapuolella. Mainittu jousi 64 tai muu voimaelin 80 on kiinni välityskap-paleessa 70 siten, että se pyrkii kääntämään voimalla Fj välityskappaletta kolmannen laakerinsa 63 ympäri ensimmäiseen kiertosuuntaan Dl, joka pyrkii työntämään momenttitankoa 65, varsietäisyyksien suhteellisista asennoista riippuen, joko kohti kääntöakselia tai kääntämään kääntöakselia 4 toiseen kiertosuuntaan D2, joka saa 10 aikaan katteen aukaisuliikkeen K—»A. Kiertosuunnat Dl ja D2 ovat sellaiset, että ne kääntöakselin keskilinjan 14 ja kolmannen laakerin 63 yhdysjanan kohdalla ovat suuntautuneina samaan suuntaan ja sisältävät vaunun vaakasuorassa poikkisuun-nassa +W ulospäin osoittavan oleellisen komponentin.

Kääntöosa 67, momenttitanko 65 ja välityskappale 70 on sijoitettu sellaisiin kohtiin 15 toistensa suhteen, että katteiden kiinniasennossa K ensimmäinen laakeri 61, toinen laakeri 62 ja kääntöakselin keskilinja 14 ovat suorassa linjassa keskenään, kuten kuviossa 7B on ehjillä viivoilla esitetty. Tässä tilanteessa kääntöakseliin 4 vaikuttava toiminnallinen varrenpituus on oleellisesti nolla. Tämä on ymmärrettävää ensimmäisen varrenpituuden LI ja toisen varrenpituuden L2 ollessa linjassa keskenään ja 20 kääntöakselin keskilinja 14 kanssa, jolloin mitään kääntöakselia kääntävää moment-"W tivartta ei ole. Edelleen katteiden kiinniasennossa K kolmannen laakerin 63 ja toisen *i* laakerin 62 välinen kolmas varsietäisyys L3 on oleellisesti kohtisuorassa toisen laa- t · · :*·*. kerin 62 ja ensimmäisen laakerin 61 välistä toista varsietäisyyttä L2 vastaan. Tällöin

I I

välityskappaleen kolmas varsietäisyys L3 toimii vipuvartena sen kolmannen laake-25 rin 63 suhteen voiman Fj pyrkiessä kääntämään sitä toiseen kiertosuuntaan D2. Ta- I * pauksessa, jossa kolmannen ja toisen varsietäisyyden ollessa täsmälleen kohtisuorassa toisiaan vasten on kolmas varsietäisyys L3 yhtä suuri kuin sen toiminnallinen varrenpituus, mutta kolmannen ja toisen varsietäisyyden välisen kulman 5, joka voi ‘ ’ olla välillä 60° - 120°, poiketessa suorasta kulmasta, on kolmannen varsietäisyyden 30 L3 toiminnallisen varrenpituuden voimasta Fj välittämä osuus kuitenkin maksimis-. saan. Tästä ei kuitenkaan ole haittaa, koska kääntöakseliin 4 vaikuttava toiminnal- ti· ,, Unen varrenpituus on nolla, kuten edellä on selostettu.

t · > Katteiden aukiasennossa A ensimmäisen laakerin 61 ja kääntöakselin keskilinjan 14 välinen ensimmäinen varsietäisyys LI on oleellisesti kohtisuorassa toisen lääke-35 rin 62 ja ensimmäisen laakerin 61 välistä toista varsietäisyyttä L2 vastaan, jolloin kääntöakseliin vaikuttava toiminnallinen varrenpituus on maksimissaan kun ensim- '0 110594 mainen varsietäisyys LI toimii kääntöakselia 4 kääntävänä vipuvartena. Mikäli ensimmäinen ja toinen varsietäisyys ovat tällöin täsmälleen kohtisuorassa toisiaan vasten on ensimmäinen varsietäisyys LI yhtä suuri kuin sen toiminnallinen varrenpi-tuus, mutta ensimmäisen ja toisen varsietäisyyden välisen kulman β, joka voi olla 5 välillä 60° - 120°, poiketessa suorasta kulmasta, on voiman Fj välityskappaleen 70 kolmannen varsietäisyyden ja varsinkin momenttitangon 65 toisen varsietäisyyden L2 kautta kääntöosaan 67 sen ensimmäisen varsietäisyyden LI toiminnalliseen var-renpituuteen välityksellä kohdistama momentti maksimissaan, kuten on ymmärrettävissä kuviosta 7B katkoviivoilla piirretyistä osista. Edelleen katteiden aukiasen-10 nossa A kolmas laakeri 63, toinen laakeri 62 ja ensimmäinen laakeri 61 ovat oleellisesti linjassa keskenään, jolloin kolmannen ja toisen laakerin välisen kolmannen varsietäisyyden L3 voimasta Fj välittämä osuus momenttitankoon 65 on kylläkin minimissään, mutta siitä ei ole haittaa, koska kääntöosan 67 ensimmäisen varsietäisyyden LI muodostama momenttivarsi eli sen toiminnalliseen varrenpituuteen on 15 maksimissaan. Mitä suurempi jousen 64 esijännitys on, sitä pienempi on voiman Fj alentuminen välityskappaleen 70 kääntyessä kiertosuuntaan Dl. Mikäli käytetään hydrauliikkaa, pneumatiikka, sähkömoottoria tai ruuvivälitystä tai vastaavaa muuta laitetta voimaelimenä 80 ei tällaista voiman alenemista edes tapahdu. Aukiasentoa A varten voidaan välityskappaleen 70 jokin pinta 71 järjestää sen muotoiseksi, että 20 se tukeutuu esimerkiksi kuviosta 7B ilmenevällä tavalla vaunun runkoon 100, jolloin aukaisuliike K—»A pysähtyy oikeaan kohtaan.

t t « » » i · * ·

Mainittu jousi 64 on edullisesti vaunun pituussuuntainen Ll vääntösauvajousi 64a, !\\ jollainen näkyy erityisesti kuviosta 6, tai vaihtoehtoisesti vaunun poikkisuuntainen ±W, ±H kierrejousi 64b, kuten kuvioon 6 on katkoviivalla merkitty. Muu voimaelin » · ‘ . 25 80 voi olla hydraulinen tai pneumaattinen tai sähköinen moottori tai ruuvivälitys, ... joka on kaaviomaisesti kuvattu kuviossa 6 pistekatkoviivalla. Jousen mainittu esi- t * '*·** jännitys tai moottorin vastaava vaikutusvoima on suunnassa, joka pyrkii nostamaan katetta kiinniasennosta aukiasentoon. Vääntösauvajousen 64a tai yleensä jousen 64 toinen pää on tuettu kannakkeeseen 72. Kuviossa 7A on lisäksi kuvattu säätöruuvi » I » 30 69, joka on kytketty vaunun rungon 100 tai siinä kiinni olevan tuen 73 ja kannak- , keen 72 väliin. Kannake 72 on neljännellä laakerilla 74 kääntyvästi liitetty vaunun -11 runkoon. Kun säätöruuvilla käännetään vääntösauvajousen 64a toista päätä saadaan kannaketta käännettyä laakerin 74 ympäri ja jouseen siten haluttu esijännitys.

I » « t * : Alasiirtomekanismi käsittää myös katteiden 10 alareunoissa 13 kiinteitä ja vaunun 35 poikkisuuntaisia ±W, ±H suistumisenestolevyjä 90, jotka ulottuvat nostokiskopa-loihin 6, tarkemmin sanottuna pääosin nostokiskopalojen ympärille, mutta niitä kos- Π 110594 kettamatta siten, että suistumisenestolevyn nostokiskopaloja ympäröivässä osuudessa on kiinteän juoksukiskon 2 kannattajan 76 paksuutta SI vastaava rako 91. Tarkemmin määriteltynä raon 91 leveys S2 kannattajan 76 suuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa on suurempi kuin kannattajan paksuus SI, mutta pienempi kuin juok-5 sukiskon 2 paksuus S3 ja myös pienempi kuin nostokiskopalojen 6 ja korvauskisko-palojen 7 paksuus. Nostokiskopalojen ja korvauskiskopalojen paksuus on vähintään vaakasuunnassa ±W oleellisesti sama kuin kiinteiden juoksukiskojen paksuus S3. Näin suistumisenestolevy estävät katteen kulkurullia putoamasta juoksukiskoilta 2, nostokiskopaloilta 6 ja korvauskiskopaloilta 7 ulkoa päin vaikuttavien voimien vai-10 kutuksesta.

Korvauskiskopaloja varten olevissa toisissa varsissa 5b on alaspäin osoittava mutka 8, joka katteen kiinniasennossa K tukeutuu katteen alareunojen 13 alueella ja edullisesti ensimmäisten läpimenoaukkojen 21 alareunaa tai alareunoissa olevaa tukea 9 vasten vaunun ulkopuolelta sisälle päin vähintään poikittaissuunnassa -W, mikä 15 estää katetta aukeamasta vahingossa esim. tuulen vaikutuksesta. Tämän tuloksena juoksurullan 3 ja nostokiskopalan 6 välinen kytkentä ei haittaa edellä mainittua katteen aukeamisen estoa. Mainitulla mutkalla ja sillä, että se painaa katetta 10 sisälle päin on myös merkitystä myös aikaisemmin kuvatun katteen lukituksen kannalta. Alalukitusmekanismin lukituskoukut 30 ja niiden vastinosina toimivat alajänteet 34 20 estävät katetta siirtymästä poikittaissuunnissa +W, +H ulospäin. Mutkan 8 tukeu- · · tuessa katteessa olevaa tukea 9 vasten estävät alalukitusmekanismin toiset varret 5b . I. myös katetta siirtymästä ulospäin. Näin saadaan alasiirtomekanismin nostokiskopa- > I · v, lan ja korvauskiskopalan kohdalle ilman erityisiä lisäosia alalukitusmekanismin toi mivia osia, mikä vähentää alalukitusmekanismiin kaikkiaan tarvittavien osien mää- tttl 7 i · 25 rää.

- i > t 1 ‘ ‘ * > * » • > i % t

Claims (16)

1. Alalukitusmekanismi rautatie tavara vaunun jäykkien katteiden (10) pitämiseksi kiinniasennossaan (K), jolloin ne sulkevat vaunutilan (50) ja jotka katteet vaunuti-lasta ulospäin siirretyssä aukiasennossaan (A) ovat liikutettavissa kiinniasennossa 5 olevien katteiden päällitse vaunun pituussuunnassa (Ll) siirtomekanismilla. joka käsittää vähintään vaunun pitkittäissivujen (99a, 99b) alaosien alueella: katteissa kulkurullat (3) ja näitä varten vaunun rungossa (100) kiinteät juoksukiskot (2), sekä vaunun pituussuuntaisten (Ll) keskilinjojen (14) ympäri liikutettavat kääntöakselit (4), joissa on kiinni juoksukiskojen aukkoihin (20) sopivat kiskopalat, 10 tunnettu siitä, että lukitusmekanismi lisäksi käsittää kääntöakseleissa (4) jäykästi kiinni olevat ja niiden kääntymisen (R) mukana liikkuvat lukituskoukut (30): ja että katteiden alareunojen (13) alueella on läpimenoaukot (31), joiden alajänteen (34) taakse lukituskoukun nokka (32) sijoittuu katteen kiinniasennossa (K).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen alalukitusmekanismi, tunnettu siitä, että lu-15 kituskoukun nokan (32) kääntöakselin puoleisen kontaktipinnan (36) ja kääntöak- selin keskilinjan (14) välinen etäisyys (Q) pienenee nokan kärjestä lukituskoukun pohjaa (35) kohti.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen alalukitusmekanismi, tunnettu siitä, että lukituskoukun nokan (32) kääntöakselin puoleinen kontaktipinta (36) liikkuu 20 kääntöakselin (4) kääntymisen (R) aikana yläkohdan (HY), joka vastaa katteen auki-·:· asentoa (A), ja alakohdan (HA), joka vastaa katteen kiinniasentoa (K), välillä; että mainittu yläkohta on kääntöakselin keskilinjan (14) kautta kulkevan vaakatason < » ,...: (PH) yläpuolella ja mainittu alakohta sen alapuolella.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 tai 3 mukainen alalukitusmekanismi, tunnettu sii- •« · 25 tä, että mainittu kontaktipinta muodostaa katteen kiinniasennossa (K) pystytasoon (Pv) nähden enintään kulman (χ) ±30°. • ·

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen alalukitusmekanismi, tunnet- ·;·' tu siitä, että läpimenoaukkojen (31) alajänteet (34) ovat vaakasuorat.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen alalukitusmekanismi, tunnet- '·* 30 tu siitä, että lukituskoukkujen (30) paksuus (S) kääntöakselin suunnassa on pienem- ·.: i pi kuin sen nokan kärjen (33) etäisyys (L4) kääntöakselin keskilinjasta (14). * · • * · • » · i3 110594

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen alalukitusmekanismi, tunnettu siitä, että kunkin katteen yhden pitkittäissivun (99a, 99b) mitalla (LH) on vähintään kaksi lukituskoukun (30) ja läpimenoaukon (31) yhdistelmää.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen alalukitusmekanismi, tunnet-5 tu siitä, että mainittu Iäpimenoaukko (31) sijaitsee katteen pystyosuudesta (98) alaspäin osoittavasta jatkeesta (97) vaunun poikkisuuntaisen vaakaetäisyyden (W3) päässä vaunun sisälle päin; ja että mainittu Iäpimenoaukko on muodostettu joko katteeseen (10) tai siihen kiinnitettyyn vastakappaleeseen (37).

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen alalukitusmekanismi, tunnet-10 tu siitä, että se lisäksi käsittää mainituissa kääntöakseleissa juoksukiskojen aukkojen (20) kohdalla ensimmäisellä ja toisella varrella (5a, 5b) kiinni olevat nostokisko-palat (6) ja korvauskiskopalat (7) sellaisissa asemissa, että: - nostokiskopalat (6) liikkuvat katteen aukaisuliikkeessä (K—>A) ensin pääasiassa suunnassa (+WAK) vaunutilasta ulospäin ja sitten myös suunnassa (+HAK) alhaalta 15 ylös juoksukiskojen aukkoihin (20) ja sulkuliikkeessä (A—>K) vastakkaisiin suuntiin (-Hak, -Wak), - korvauskiskopalat (7) nousevat katteen aukaisuliikkeessä (K—>A) pois juoksukiskojen aukoista (20) ja laskeutuvat sulkuliikkeessä (A—>K) takaisin mainittuihin aukkoihin. "“'Y 20

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen alalukitusmekanismi, tunnettu siitä, että toi- ·;· sissa varsissa (5b) on alaspäin osoittava mutka (8), joka katteen kiinniasennossa (K) tukeutuu katteen alareunojen (13) alueella olevaa tukea (9) vasten vähintään vaunun ....: poikittaissuunnassa (-W) sisäänpäin.

* ' 11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen alalukitusmekanismi, tunnettu siitä, että en- • · · 25 simmäisen varren (5a) ja toisen varren (5b) teholliset pituudet (L6, L7) ovat yhtä suuret; että korvauskiskopalat (7) ovat toisella varrellaan (5b) jäykästi kiinni kään-töakselissa; ja että nostokiskopalojen (6) ensimmäinen varsi (5a) on kiinni kääntö-akselissa saranamekanismilla (15), joka sallii ensimmäisen varren rajoitetun kään- • · · *. tymisen sarana-akselinsa (18) saranalinjan (25) ympäri. :30 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen alalukitusmekanismi, tunnettu siitä, että nostokiskopala (6) ensimmäisine varsineen (5a) on katteen kiinniasennossa (K) ala-kuolokohdassaan; ja että katteen kiinniasennossa (K) nostokiskopala (6) ensimmäi-* * sine varsineen (5a) roikkuu vapaasti mainitun sarana-akselin varassa. i4 110594

12 1 10594

13. Jonkin patenttivaatimuksista 9-12 mukainen alalukitusmekanismi, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää esijännitettyyn jouseen (64) tai muuhun voimaelimeen sekä sellaiseen momenttitankoon (65), joka on ensimmäisellä laakerilla (61) liitetty kääntöakseliin, johon vaikuttava toiminnallinen varrenpituus (LA) on katteiden au- 5 kaisuliikkeen (K—>A) ja sulkuliikkeen (A-»K) aikana muuttuva, perustuvan vasta-mekanismin (60), jolla katteiden aukaisuliike kevenee ja kate pysyy aukiasennos-saan (A).

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen alalukitusmekanismi, tunnettu siitä, että momenttitanko (65) on ensimmäisellä laakerilla (61) kääntyvästi liitetty kääntöakse- 10 liin ensimmäisen varsietäisyyden (LI) päähän kääntöakselin keskilinjasta (14).

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen alalukitusmekanismi, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää välityskappaleen (70), joka on toisella laakerilla (62) kääntyvästi liitetty momenttivarteen (65) toisen varsietäisyyden (L2) päässä ensimmäisestä laakerista (61) ja kolmannella laakerilla (63) kääntyvästi liitetty vaunun runkoon 15 (100) tai vastaavaan.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen alalukitusmekanismi, tunnettu siitä, että katteiden: - kiinniasennossa (K) ensimmäinen laakeri (61), toinen laakeri (62) ja kääntöakselin keskilinja (14) ovat suorassa linjassa keskenään, jolloin kääntöakseliin vaikut-20 tava toiminnallinen varrenpituus on oleellisesti nolla; ja ·:· - aukiasennossa (A) vähintään toisen laakerin (62) ja ensimmäisen laakerin (61) välinen toinen varsietäisyys (L2) on oleellisesti kohtisuorassa kääntöakselin keskilinjan (14) ja ensimmäisen laakerin (61) välistä ensimmäistä varsietäisyyttä (LI) vastaan, jolloin kolmannen ja toisen varsietäisyyden (L3, L2) voimasta (Fj) 25 välittämä osuus on maksimissaan. • · > * · · · 15 110594