FI97458B - Rautatietavaravaunun kallistuva siirtoseinärakenne - Google Patents

Description

97458

Rautatietavaravaunun kallistuva siirtoseinärakenne -Lutande överföringsväggkonstruktion i jämvägsfraktvagn 5 Keksintö koskee rautatietavaravaunun siirtoseinärakennetta, joka käsittää: jäykkära-kenteisia siirtoseiniä, jotka vaunun sisäosia kohti olevassa kiinniasennossaan muodostavat vaunun sulkevan katteen ja vaunun sisäosista ulospäin siirretyssä aukiasen-nossaan ovat liikutettavissa kiinniasennossa olevien siirtoseinien päällitse vaunun pituussuunnassa; vaunun sivuilla sen rungossa kiinni olevat pituussuuntaiset juoksu-10 kiskot ja siirtoseinissä kulkurullat, jotka siirtoseinien aukiasennossa rullaavat juok-sukiskojen varassa siirtoseinien mainittua liikuttamista varten; vaunun päällä keskilinjan suuntaisen yläpalkin, johon siirtoseinien yläreunat on tuettu; sekä siirtoseinien poikittaissiirtomekanismin, joka koostuu seinien alareunan alueelle sijoitetuista vaunun pituussuuntaisen kääntöakselin ympäri käännettävistä kiskoista tai kisko-osista, 15 jotka siirtävät siirtoseinien alareunoja kääntymällä seinien kiinniasentoa vastaavan sisäasennon ja seinien aukiasentoa vastaavan ulkoasennon välillä, sekä yläpalkin ja siirtoseinän yläreunan välisestä vivustosta, joka siirtää siirtoseinien yläreunoja kääntymällä seinien kiinniasentoa vastaavan sulkuasennon ja seinien aukiasentoa vastaavan siirtoasennon välillä.

20 Sellaisissa rautatietavaravaunuissa, joissa on kova tai jäykkä kate, käytetään usein tavaratilan aukaisemiseksi kuormausta ja kuorman purkua varten siirtoseinärakentei-ta. Nämä muodostuvat tyypillisesti kahdesta tavaravaunun vastakkaisella sivulla olevasta siirtoseinästä, jotka ulottuvat alhaalta kuormaustasosta tai hieman sen alapuolelta sivuseininä ylöspäin ja edelleen vinona katto-osana vaunun keskilinjalle tai 25 sen lähelle. Vaunun keskilinjalle on yleensä järjestetty vaunun pituussuuntainen yläpalkki, johon siirtoseinien yläreunat on tuettu, kuten julkaisussa DE-38 02 021. Joskus käytetään myös sellaisia siirtoseiniä, joissa yläreunat eivät ole tuettuina ylä-palkkiin vaan vastakkaiset siirtoseinät toinen toistensa yläreunoihin, kuten julkaisuissa EP-0 175 073, DE-33 23 655 ja DE-41 10 558. Jotta tällainen siirtoseinä saa-30 daan avattua, on sen alareunaan, yläreunaan tai molempiin järjestettävä mekanismi, joka siirtää joko siirtoseinän alareunaa, siirtoseinän yläreunaa tai molempia vaunun sisätiloista ulospäin sellaisen matkan, että siirtoseinä pääsee liikkumaan suljetussa asennossa olevien rautatievaunun muiden siirtoseinien päällitse. Tätä ulospäin siirtoa varten on olemassa paljon erilaisia siirtomekanismeja. Lisäksi vaunussa on sen 35 sivuilla ja vaunun rungossa kiinni kiinteät tai siirrettävät pituussuuntaiset juoksukis-kot ja siirtoseinissä vastaavalla kohdalla kulkurullat, jolloin siirtoseinät ulospäin 97458 2 siirretyssä aukiasenossaan voivat rullata näiden kulkurullien varassa juoksukiskoja pitkin kiinniasennossa olevien kateosien päällitse.

Julkaisussa DE-33 23 655 on kuvattu siirtoseinärakenne, jossa siirtoseinien alareunat pysyvät koko ajan sekä kiinniasennossaan että aukiasennossaan rungon kiinteän 5 rakenneosan muodostavien juoksukiskojen varassa. Jotta siirtoseinät saadaan aukiasennossaan liikkumaan toisten kiinniasennossa olevien kateosien päällitse, siirretään siirtoseiniä yläosastaan vastakkaisten siirtoseinien välisellä vaijeri-ja johdemekanismilla ulospäin ja erilleen toisistaan. Tällainen siirtomekanismi on varsin monimutkainen ja lisäksi erityisen hankala järjestää sellaiseksi, ettei esimerkiksi ulko-10 puolinen voima, kuten tuuli, pääse tahattomasti sulkemaan avattua siirtoseinää. Jotta rakenteella saataisiin myös siirtoseinien alaosiin riittävä vaunun poikkisuuntainen välys kiinniasennossa olevaan seinään nähden, on siirtoseinien yläosille järjestettävä erittäin suuri poikittaissiirtymä, joka voi suuren tilantarpeen vuoksi vaikeuttaa järjestelyn käyttöä monilla lastauspaikoilla.

15 Julkaisussa DE-41 10 558 on kuvattu toisenlainen vaunun päätyyn sijoitettava vipumekanismi siirtoseinien yläosan siirtämiseksi, joka mahdollisesti kykenee vastustamaan tuulikuormia siirtoseinien aukiasennossa. Siinä siirtoseinien yläosaa käännetään kiinniasennosta yhdellä vivulla 45°:n kulmassa ulospäin olevaan aukiasentoon ja apuvivuilla saadaan aikaan lukittuminen aukiasentoon. Julkaisusta ei ilmene, 20 minkälaiseen siirtoseinärakenteeseen mekanismi on tarkoitettu. Julkaisussa DE-38 02 021 on kuvattu vastaava siirtoseinän yläosan nosto-ja poikittaissiirtomeka-nismi, jossa vastaavalla tavalla yhdellä vivulla siirretään siirtoseinän yläosaa kiinniasennosta 45°:n kulmassa ylös-ja ulospäin olevaan aukiasentoon. Tämän julkaisun ;· yksinkertainen vipurakenne on sijoitettu vaunun keskellä olevaan yläpalkkiin. Täs- 25 säkään julkaisussa ei ole kuvattu sitä, minkälaiseen siirtoseinärakenteeseen tämä mekanismi on tarkoitettu. Koska siirtoseinät ovat jäykkärakenteisia, ei tällaisessa edellä mainituissa julkaisuissa DE-41 10 558 ja DE-38 02 021 kuvatussa 45°:n siirrossa siirtoseinien alareuna voi pysyä paikallaan kuten julkaisussa DE-33 23 655, vaan niiden on toteutettava vastaavansuuruinen ja suuntainen liike, ts. näiden viite-30 julkaisujen rakenteessa on siirtoseinän alareunaa siirrettävä sopivalla tunnetulla mekanismilla kiinniasennosta myös 45°:n kulmassa ylös-ja ulospäin vaunun poikki-suunnassa aukiasentoon. Vasta tällainen siirto saa aikaan riittävän paikanmuutoksen aukiasennossa olevalle siirtoseinälle, jotta sitä voitaisiin liikuttaa vaunun pituussuunnassa kiinniasennossa olevien siirtoseinien päällitse.

•. 35 Tällaisia poikittaissiirtomekanismeja, joilla siirtoseinien alareunoja voidaan siirtää 45°:n kulmassa vaunun sisäosista ulospäin ja ylöspäin, on kuvattu julkaisuissa EP-

II

3 97458 175 073 ja EP-521 695. Tällaisten rakenteiden erityinen haittapuoli on se, että niissä joudutaan nostamaan siirtoseiniä ulos-ja ylöspäin tapahtuvan siirron aikana oleellinen matka, mikä vaatii käyttövoimaa. Lisäksi siirtoseinät ovat aukiasennossaan tämän siirron korkeimmalla kohdalla, joka on tasapainotilana labiili, jolloin joudutaan 5 turvautumaan erityistoimiin, jotta estetään siirtoseinien tahaton putoaminen ulkopuolisen voiman, kuten tönäisyn tai tuulen, vaikutuksesta kiinniasentoon. Nämä seikat aiheuttavat sen, että rakenteesta tulee suhteellisen painava ja monimutkainen sekä raskas käyttää. Lisäksi tällaisen siirtoseinän aukaisussa voi esiintyä vaikeuksia, jos tavaravaunussa sisällä oleva kuorma on siirtynyt ja painaa seinämää vasten. Nä-10 mä haittapuolet koskevat siis kaikkia edellä mainituissa viitejulkaisuissa kuvattuja rakenteita.

Julkaisussa GB-2 104 021 on kuvattu hieman poikkeava siirtoseinien alareunojen poikittaissiirtomekanismi. Tässä järjestelyssä siirtoseiniä siirretään sivusuunnassa siten, että siirtoseinät ovat kiinniasennossaan ja aukiasennossaan samalla korkeu-15 della, vaikka tekevätkin pienen pystysuoran liikkeen näiden asentojen välillä, johtuen käyttövivun kääntöliikkeestä. Julkaisussa ei ole kuvattu siirtoseinien yläreunan poikittaissiirtomekanismia. Kuvatun rakenteen etu on se, että siirtoseinien avaamista ei häiritse lainkaan kuormatilassa olevan rahdin mahdollinen painaminen siirtoseiniä vasten, koska siirtoseiniä siirretään suoraan ulospäin. Kuitenkin tämän vaihtoehdon 20 haitta on se, että vaunun katto-osasta on tehtävä varsin jyrkkä, jotta myös katto-osan kohdalla saataisiin riittävä välys kiinniasennossa ja aukiasennossa olevien siirtoseinien välille, aukiasennossa olevien siirtoseinien siirtämiseksi kiinniasennossa olevien siirtoseinien päällitse. Tämä jyrkkä katto-osa rajoittaa ja pienentää kuormausti-lavuutta huomattavasti, joten tämä ratkaisu ei ole kuormattavuuden kannalta edulli-25 nen.

Julkaisussa EP-175 073 on pyritty saamaan yläpalkittomassa rakenteessa aikaan siirtoseinät, jotka ovat aukaistavissa vastakkaisesta siirtoseinästä riippumattomasti. Tämä on toteutettu järjestämällä tavaravaunun päädyn yhteyteen saksityyppinen vi-pupari, jonka vivut on toisista päistään laakeroitu vain toisiinsa ja toisen vivun en-30 simmäinen pää on laakeroitu vaunu runkoon ja ensimmäisen vivun ensimmäinen pää on laakeroittu siirtoseinän yläosaan, jolloin vivut siirtoseinän kiinniasennossa ovat kääntyneinä kokonaan kohdakkain oleviksi ja siirtoseinän aukiasennossa ovat kääntyneinä toistensa jatkeiksi. Tämän julkaisun mukaista rakennetta käyttäen on myös mahdollista käyttää tavaravaunussa suhteellisen loivaa katto-osaa, koska siirtosei-35 nien yläosa siirtyy tällä saksivivulla huomattavasti noin 30°:n kulmassa enemmän ylös- ja ulospäin kuin siirtoseinän alaosa, ts siirtoseinä kallistuu yläosastaan voi- 4 97458 makkaasti ulospäin. Siirtoseinän alaosat on jäljestetty yleisesti tunnetulla tavalla siirtymään 45°:n kulmassa ylös-ja ulospäin. Koska tällä kuvatulla siirtorakenteella siirtoseinää kokonaisuudessaan siirretään huomattavan paljon ylöspäin, vaatii seinän aukaisu paljon voimaa, kuten edelläkin on kuvattu. Koska siirtoseinän painopistettä 5 siirretään yläosan siirrolla huomattavasti tasapainoasemasta ulospäin, vaatii seinän yläosan sulkeminen myös paljon voimaa. Lisäksi sen johdosta, että painopiste on etäällä juoksukiskojen ulkopuolella, on siirtoseinien yläosaan myös tarpeen järjestää toiset juoksukiskot vastaanottamaan seinän aiheuttamaa vaunun poikkisuuntaista momenttia. Jos taas tässä rakenteessa painopistettä ei järjestettäisi tällä tavoin auki-10 asennossa olevan siirtoseinän osalta huomattavan ulos, ei kuvatunlainen vipumekanismi pitäisi siirtoseinien yläosia aukiasennossa, vaan ne olisivat labiilissa tilassa, jolloin yläosat voisivat tahattomasti sulkeutua esim. tuulen vaikutuksesta. Muutoin tällä rakenteella on kaikki samat haittapuolet kuin mitä edellä kuvatuissa 45°:n siirtosuunnan omaavissa rakenteissa on kuvattu. Lisäksi ahtailla tavaravaunun kuorma-15 us- ja purkualueilla voi olla haittaa siirtoseinän hyvin suuresta siirtymästä ja sen vaatimasta tilasta, kuten julkaisun DE-22 23 655 mukaisessakin rakenteessa.

Kaikissa edellä kuvatuissa siirtoseinärakenteissa siirtoseinien yläreunojen on sulkeuduttava toisiaan vasten niiden kiinniasennossa ja tämän sulkeutumisen on oltava tiivis sekä vettä että esim. pöllyävää lunta vastaan. Tämä johtaa monimutkaisiin la-20 byrinttitiivisteisiin, kuten julkaisusta EP-175 073 on nähtävissä. Kuitenkaan tämän tyyppiset tiivisteet eivät useinkaan ole riittävän tiiviitä alunperinkään ja käytön aikana niiden tiiveys usein vielä huononee. Viitejulkaisuissa esitettyjen siirtoseinän yläosan siirtomekanismien yhteyteen ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä kunnollista suojattua tiivistystä, vaan ainoana parannusmahdollisuutena on lisätä labyrinttitiivis- • · 25 teeseen kumitiivisteitä, jotka vanhenevat ja vaativat ajoittaista vaihtoa ja joilla on muitakin haittapuolia.

Keksinnön tavoitteena on saada aikaan rautatietavaravaunun siirtoseinärakenne, jolla siirtoseinät saadaan siirrettyä kiinniasennostaan aukiasentoonsa mahdollisimman pienellä voimalla, ts. mahdollisimman pienellä pystysuoralla liikkeellä. Kek-!! 30 sinnön toisena tavoitteena on tällainen siirtoseinärakenne, jota käyttäen tavaravau nun rahtitila saadaan mahdollisimman suureksi, ts. erityisesti katto-osat niin loiviksi ja ylös kuin sallitut kulku-ulottumat mahdollistavat ja lisäksi siirtoseiniä ylhäällä siirtävät mekanismit niin vähän erityisesti pystysuuntaista tilaa vieviksi kuin mahdollista. Keksinnön kolmantena tavoitteena on tällainen siirtoseinärakenne, jossa 35 siirtoseinien yläreunat tavaravaunun katto-osalla saadaan erittäin tiiviiksi vettä ja pöllyävää lunta vastaan ja tämä tiiveys saavutetaan yksinkertaisella, luotettavalla ja

II

5 97458 huoltovapaalla rakenteella. Keksinnön neljäntenä tavoitteena on tällainen siirtosei-närakenne, joka on helposti avattavissa, vaikka rahtitilassa oleva tavara painaisikin seinämiä vasten. Keksinnön viidentenä tavoitteena on riittävän välyksen muodostaminen kiinniasennossa olevan siirtoseinän ja tämän päälle liikkuvan aukiasennossa 5 olevan siirtoseinän välille, riippumatta siirtoseinien muotoilusta ja paksuuksista. Keksinnön kuudentena tavoitteena on tällainen siirtoseinärakenne, jota käyttäen siirtoseinien yläosassa tarvitaan mahdollisimman kevyet ohjaimet siirtoseinän siirtoa varten eikä missään tapauksessa varsinaisia liukukiskoja. Keksinnön seitsemäntenä tavoitteena on tällainen siirtoseinärakenne, joka mekanismina on yksinkertainen ja 10 toimintavarma ja joka ei pääse tahattomasti sulkeutumaan esim. tuulen tai tönäisyi- den vaikutuksesta.

Edellä kuvatut haittapuolet vältetään ja määritellyt tavoitteet saavutetaan keksinnön mukaisella siirtoseinärakenteella, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

15 Keksinnön tärkeimpänä etuna on se, että sen mukainen jäykkärakenteinen siirtoseinä on siirrettävissä erittäin pienellä voimalla kiinniasennosta aukiasentoon ja päinvastoin ja tämä käytettävä voima on pieni myös siinäkin tapauksessa, että tavaravaunussa sisällä oleva rahti on liikkunut ja painaa vaunun poikkisuunnassa aukiasentoon siirrettävää seinää. Toisena etuna on se, että samanaikaisesti edellä mainitun 20 edun kanssa voidaan siirtoseinämillä rajattu tila muodostaa niin suureksi kuin vaunun sallitut kulku-ulottumat suinkin mahdollistavat, ts. siirtoseinämän aukiasennossa ja kiinniasennossa olevan tilan välillä on oleellinen ja riittävä välys ilman että tätä on ollut huomioitava poikkileikkausmitoissa. Keksinnön kolmantena etuna on se, että siirtoseinien yläreunoja siirtävä mekanismi saadaan hyvin pieneen tilaan, jolloin 25 rahtitilan korkeus saadaan mahdollisimman suureksi. Keksinnön neljäntenä etuna on se, että sekä yläreunoja siirtävä mekanismi että siirtoseinien yläreunat saadaan koteloitua, jolloin ne ovat hyvin suojattuja sään, kuten lumen ja jään, vaikutukselta, ja siirtoseinien yläreunat saadaan yksinkertaisella tavalla hyvin tiivistetyiksi. Keksinnön viidentenä etuna on se, että siirtoseinä on paitsi tietenkin kiinniasennossaan ;; 30 myös aukiasennossaan stabiilissa tasapainotilassa, jolloin se pysyy tässä asennossa oman painonsa vaikutuksesta eikä erityisiä lukitustoimenpiteitä siis tarvita.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

6 97458

Kuvio 1 esittää yleisesti keksinnön mukaista siirtoseinärakennetta siirtoseinä kiinniasennossa ja aukiasennossa vaunun pituuslinjaa vastaan kohtisuorassa poikkileikkauksessa.

Kuvio 2A kuvaa keksinnön mukaisen siirtoseinärakenteen yläreunan suurta siirtolii-5 kettä toteuttavaa poikittaissiirtomekanismia siirtoseinän aukiasennossa vaunun pituuslinjaa vastaan kohtisuorassa poikkileikkauksessa.

Kuvio 2B kuvaa keksinnön mukaisen siirtoseinärakenteen yläreunan suurta siirtoliikettä toteuttavaa poikittaisiirtomekanismia siirtoseinän aukiasennon ja kiinniasennon välisessä keskiasennossa samassa kuvannossa kuin kuviossa 2A.

10 Kuvio 2C kuvaa keksinnön mukaisen siirtoseinärakenteen yläreunan suurta siirtoliikettä toteuttavaa poikittaissiirtomekanismia siirtoseinän kiinniasennossa samassa kuvannossa kuin kuvioissa 2A ja 2B.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen siirtoseinärakenteen alareunan pientä siirtoa toteuttavan poikittaissiirtomekanismin yhtä toteutusmuotoa sekä siirtoseinän auki-15 asennossa että siirtoseinän kiinniasennossa vaunun pituuslinjaa vastaan kohtisuorassa poikkileikkauksessa.

Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen siirtoseinärakenteen alareunan pientä siirtoa toteuttavan poikittassiirtomekanismin toista toteutusmuotoa sekä siirtoseinän aukiasennossa että siirtoseinän kiinniasennossa samassa kuvannossa kuin kuviossa 3.

20 Kuviosta 1 on nähtävissä tavaravaunun poikkileikkauksena keksinnön mukainen siirtoseinärakenne ja sen siirtoperiaate tavaravaunun poikkisuunnassa TS kiinniasennon ja aukiasennon välillä yleisesti. Kuviossa on esitetty yksi siirtoseinistä 1 kiinniasennossa K, jossa siirtoseinät sulkevat tavaravaunun kuormatilan 30. On ymmärrettävä, että tavaravaunun pituuslinjan tai pituuskeskitason 4 vastakkaisella 25 puolella on peilikuvana vastaavat siirtoseinät, jolloin muodostuu koko rautatievaunun kate. Kaikissa kuvissa on vastaavalla tavalla esitetty vain vaunun yhden puolen poikittaissiirtomekanismit 8a, 8b ja rautatievaunut käsittävät tietenkin myös vastak-‘ kaisen puolen mekanismit. Toinen siirtoseinistä 1 on esitetty vaunun sisäosista 30 ulospäin siirretyssä aukiasennossaan A, jolloin se on siirrettävissä kiinniasennossa K 30 olevan siirtoseinän päällitse vaunun pituussuunnassa, kuten kuviosta on ymmärrettävissä ja seuraavana selostetaan. Tämä vaunun pituussuunta on kohtisuorassa kuvion 1 kuvatasoa vastaan. Rautatietavaravaunussa on runko 2, joka kuviossa 1 on esi-... tetty vain viitteellisesti ja muissa kuvioissa osittain. Tähän runkoon 2 on kiinnitetty joko kiinteät tai vaihtoehtoisesti akselilinjan 10 ympäri käännettävät juoksukiskot 3, 7 97458 jotka ovat vaunun pituussuuntaiset. Siirtoseinissä 1 on kiinni kulkurullat 5 tyypillisesti siirtoseinien 1 alareunoissa 6. Nämä kulkurullat 5 ja siten aukiasennossa A oleva siirtoseinä 1 lepäävät juoksukiskojen 3 päällä ja kulkurullien juostessa pitkin juoksukiskoja siirtyvät aukiasennossa olevat siirtoseinät vaunun pituussuunnassa.

5 Jotta aukiasennossa A oleva siirtoseinä voisi ongelmitta liikkua kiinniasennossa K olevan siirtoseinän päällitse, on niiden välissä joka kohdassa oltava riittävä välys Dl, D2, D3, mikä saavutetaan jäljempänä kuvattavilla keinoilla.

Lisäksi vaunun runko 2 käsittää vaunun päällä keskilinjan 4 suuntaisen yläpalkin 7, johon siirtoseinien 1 yläreunat 9 on tuettu. Näin ollen kuvion 1 perusteella on ym-10 märrettävissä, että aukiasennossa A olevan siirtoseinän 1 rullatessa kulkurullien 5 varassa juoksukiskojen 3 päällä, tukee yläpalkki 7 siirtoseinää sen yläreunoista 9. Koska keksinnön mukaan keskilinjan 4 suuntaiset juoksukiskot 3 on sijoitettu vaunun poikkisuunnassa TS sellaiseen kohtaan, että siirtoseinän 1 painopiste P tulee sen kautta kulkevaan pystytasoon 22 tai hyvin lähelle pystytasoa, aina kun siirtoseinä 1 15 on aukiasennossaan A, ei siirtoseinien yläosaan yläpalkin 7 alueella kohdistu mainittavia momentteja, mikä mahdollistaa kevyen rakenteen sekä yläpalkkiin 7 että siinä olevaan ylempään poikittaissiirtomekanismiin 8b. Enintään painopiste P on siirtoseinien alareunojen poikittaissiirron T1 suuruisen etäisyyden päässä, edullisesti enintään siirtoseinien paksuuden 29 päässä pystytasosta 22. Mitä lähempänä juok-20 sukiskonsa 3 kautta kulkevaa pystytasoa 22 kunkin siirtoseinän painopiste P on, sitä pienempi on seinää kallistava momentti ja sitä yksinkertaisempaa on seinän tuenta.

Siirtoseinien 1 siirtämiseksi kiinniasennon K ja aukiasennon A välillä käsittää siirto-seinärakenne alemman poikittaissiirtomekanismin 8a ja ylemmän poikittaissiirtome-;· kanismin 8b. Kuvioissa 3 ja 4 on tarkemmin kuvattu kaksi vaihtoehtoista toteutus- 25 muotoa alemmalle poikittaissiirtomekanismille 8a. Oleellisinta alemmalle poikit-taissiirtomekanismille 8a on se, että se siirtää siirtoseinien 1 alareunoja 6 vaunun poikkisuunnassa TS likipitäen vaakasuoran siirtymän Tl vaunun keskilinjasta 4 ulospäin ja takaisin. Kuten kuvioista 3 ja 4 on nähtävissä, tapahtuu tämä mekanismilla, jossa seinien alareunan 6 alueelle on sijoitettu vaunun pituuskeskilinjan 4 30 suuntaisen kääntöakselilinjan 10 ympäri kääntyvä akseli 31, johon on vipuvarrella 18 liitetty pituuden LI päähän kääntöakselilinjasta 10 kiskot 12 tai kisko-osat 11. Kun nämä kiskot 12 tai kisko-osat 11 ovat vipuvartensa 18 ja akselin 31 asennon vaikutuksesta kääntyneenä sisäasentoon SI, jolloin vipuvarret osoittavat pystyasentoonsa verrattuna vaunun keskitason 4 puolelle, pitävät kiskot ja kisko-osat siirtosei-35 nät 1 kiinniasennossa K, jolloin ne ovat lähinnä vaunun keskilinjaa 4 ja muodostavat tavaratilan 30 katteen. Kun kiskoja 12 tai kisko-osia 11 käännetään akselin 31 kier- 8 97458 rolla ja vipuvarsien 18 vastaavalla kääntöliikkeellä Ml ulospäin ulkoasentoon UI, siirtävät kiskot 12 ja vastaavasti kisko-osat 11 juoksurulliin 5 alhaalta päin tukeutuen siirtoseinät 1 kiinniasennosta K ulospäin aukiasentoon A. On selvää, että vastakkaissuuntaisella kääntöliikeellä Ml vipuvarret 18 ja kiskot 12 tai kisko-osat 11 5 siirtyvät ulkoasennosta U1 sisäasentoon S1 ja muuttavat siirtoseinät aukiasennosta A kiinniasentoon K. Tämä kääntöliike Ml siis saa aikaan mainitun poikkittaissuun-taisen siirtymän Tl siirtoseinien alareunoille 6.

Erona kuvioiden 3 ja 4 ratkaisuissa on vain se, että kuvion 3 toteutusmuodossa kisko-osat 11 ovat vain lyhyet kappaleet, jotka ulkoasennossaan U1 asettuvat paikal-10 laan kiinteinä olevien juoksukiskojen 3 aukkoihin, jolloin näistä muodostuu jatkuvat kiskot, kun taas kuvion 4 toteutusmuodossa kiskot 12 ovat koko siirtoseinän pituisia ja muodostavat itsessään jatkuvat juoksukiskot 3 kääntyessään ulkoasentoonsa U1. Molemmissa toteutusmuodoissa kiskojen tai kisko-osien ollessa ulkoasennossaan UI tulevat juoksurullat 5 kohtaan, jossa ne voivat rullata katkeamatta jatkuvia juok-15 sukiskoja 3 pitkin vaunun pituussuunnassa. Tällä rakenteella saadaan edellä kuvattu oleellisesti vaakasuora siirtymä Tl siirtoseinien alareunoille 6 järjestämällä kääntö-akselilinja 10 kiskojen 12 tai vastaavasti kisko-osien 11 kääntöliikkeen Ml keskivälille. Tällöin kiskojen tai kisko-osien vipuvarret 18 tekevät tämän keskitason 29 molemmille puolille yhtä suuret kääntökulmat kun akselia 31 käännetään kääntö-20 kulman a verran, jolloin kiskojen 12 tai vastaavasti kisko-osien 11 liike on symmetrinen kääntöakselilinjan 10 kautta piirretyn pystytason 29 suhteen, kuten kuvioissa 3 ja 4 on esitetty. Tämän tuloksena kiskot 12 tai kisko-osat 11 ovat sekä sisäasen-nossaan S1 että ulkoasennossaan U1 samalla korkeudella H1 mitattuna rungon mistä tahansa kiinteästä osasta. Keksinnön mukaisessa rakenteessa siten juoksukiskot 3 : 25 voivat olla rungossa kiinteästi kiinni tai ne voivat olla kokonaan tai osittain jonkin akselilinjan ympäri kääntyviä, jolloin ne ovat myös rungossa kiinni, mutta siihen nähden kääntyviä.

Kuvattua alempaa poikittaissiirtomekanismia 8a käytettäessä ovat siirtoseinät 1 kylläkin kääntöliikkeen M1 keskellä hieman korkeammalla kuin päätyasennoissaan U1 30 ja SI, ts. keksinnön mukaisessa järjestelyssä tapahtuu pieni pystysuuntainen liike, vaikka vipuvarret 18 ja kiskot ja kisko-osat ovat sisäasennossaan SI ja ulkoasennossaan UI samalla korkeudella. Tekemällä kuitenkin vipuvarsien 18 pituus LI riittävän suureksi saadaan tämä pieni pystysuuntainen liike suuruudeltaan käytännössä merkityksettömäksi, joten keksinnön mukaista järjestelyä voidaan pitää pääasiassa 35 vaakasuuntaan siirtävänä. Joka tapauksessa pystysuuntainen liike 32 on oleellisesti • · pienempi kuin vaunun poikkisuuntaisen kääntöliikkeen M1 aikaansaama siirtymä T1.

Il 9 97458

Tyypillisesti pystysuuntainen liike 32 on enintään puolet vaakasuorasta kääntöliik-keestä M1 ja usein pienempi kuin neljäsosa tästä kääntöliikkeestä M1 ja siten siirtymästä Tl. Tämä toteutuu keksinnön mukaisessa rakenteessa kun vipuvarsien 18 tekemän kääntöliikkeen kulma a sisäasennon Sija ulkoasennon UI välillä on suu-5 ruusluokkaa 60°-120°. Kuvioiden esittämässä toteutusmuodossa tämä kulma a on suuruusluokkaa 90° Josta siis puolet on kääntöakselilinjan 10 kautta kulkevan tason 29 sisäpuolella ja puolet ulkopuolella.

Siirtoseinien ylempi poikittaissiirtomekanismi 8b koostuu yläpalkin 7 ja siirtoseinän yläreunan 9 välisestä vivustosta, joka siirtää näitä yläreunoja 9 kääntymällä seinien 10 kiinniasentoa K vastaavan sulkuasennon S2 ja seinien 1 aukiasentoa A vastaavan siirtoasennon U2 välillä. Keksinnön mukaisesti tämä ylempi poikittaissiirtomekanismi 8b saa aikaan siirtoseinien 1 yläreunalle vaunun poikkisuuntaisen TS ja likimain vaakasuoran siirron T2, joka on suurempi kuin alareunojen 6 vaakasuora siirtymä Tl. Erityisesti siis keksinnön mukaisesti sekä siirtoseinän alareuna 6 että ylä-15 reuna 9 siirtyvät pääasiassa vaakasuorassa suunnassa, mutta alareuna 6 siirtyy pienemmän etäisyyden Tl ja yläreuna 9 suuremman etäisyyden T2. Tällä järjestelyllä saadaan kiinniasennossa K olevan siirtoseinän ja aukiasennossa A olevan siirtoseinän alaosien 6 välille sopiva välys Dl ja lisäksi myös siirtoseinien yläosien 9 välille riittävä välys D3. Koska siirtoseinän yläreuna 9 tekee suuremman siirtymän T2 kuin 20 alareunan siirtymä Tl, on välys D2 pystysuorien seinämäosuuksien yläosissa hieman suurempi kuin välys Dl siirtoseinän alaosissa, ts. siirtoseinä on hieman kallistunut yläreunastaan ulospäin. Tämä kallistuma on kuitenkin siksi pieni, ettei lastaus-ja purkausalueilla ilmene ongelmia. Normaalisti siirtoseinän yläosan siirtymä T2 on noin 10 % - 50 % suurempi kuin alaosan siirtymä Tl, mutta tarvittaessa se voidaan : 25 saada huomattavastikin suuremmaksi, esim. 100 % suuremmaksi, ts. kaksinkertai seksi verrattuna alaosan siirtymään Tl.

Keksinnön mukaisesti tämä siirtoseinän yläosan 9 siirtymä T2 toteutetaan vivustolla 8b, joka koostuu vähintään kahdesta kääntövivusta 13, 14, joiden toiminta on tarkemmin kuvattu kuvioissa 2A-2C. Näillä kääntövivuilla 13, 1 l· siirtoseinien yläosaa I. 30 siirretään oleellisesti samalla korkeudella H2 olevan kiinniasennon K ja aukiasen-non A välillä vastaavalla tavalla kuin siirtoseinien alareunoja. Nämä kaksi kääntövi-pua 13, 14 on kumpikin ensimmäisestä päästään laakeroitu suoraan vaunun runkoon 2 pyörimään vaunun pituussuuntaisten akselilinjojen 15, 16 ympäri. Molempien kääntövipujen toiset päät ja niissä olevat ohjauskappaleet 17, 18 liikkuvat kääntövi-35 pujen pituuksien L2, L3 määräämällä etäisyydellä akselilinjoistaan kun niitä kierre-*' tään näiden akselilinjojensa 15, 16 ympäri ja ne tukevat suoraan siirtoseinien ylä- 10 97458 osaa 9. Nämä akselilinjat 15, 16 sijaitsevat vaunun poikkisuuntaisen TS etäisyyden W päässä toisistaan ja akselilinjat itsessään ovat siis vaunun keskilinjan 4 suuntaisia ja keskenään yhdensuuntaisia.

Kuviossa 2A siirtoseinä 1 on aukiasennossa Aja toisen kääntövivun 14 ohjauskap-5 pale 19 tukee siirtoseinän yläosaa 9 johteen 20 välityksellä. Tämä johde 20 muodostuu edullisimmillaan esim. lyhyestä kourusta tai lyhyistä kouruista, jonka tai joiden sisällä on toisen kääntövivun ohjauskappale 19 ja mahdollisesti ensimmäisen kääntövivun ohjauskappale 17. Nämä lyhyet kouruosat, jotka ovat kiinni siirtoseinien yläosissa 9, liikkuvat sisemmässä vaunun keskilinjan 4 puoleisessa johdepinnassa 26 10 olevien aukkojen kautta, kun siirtoseinää liikutetaan aukiasennon Aja kiinniasennon K välillä, seuraavassa selostettavalla tavalla. Rakenteella siirtoseinää 1 on mahdollista siirtää vaunun pituussuunnassa, joka on kohtisuorassa kuvioiden 2A-2C tasoa vasten. Tällöin siirtoseinän yläosassa 9 olevat lyhyet ohjauspinnat 25 tukeutuvat vaunun yläpalkin 7 jatkuviin johdepintoihin 26 pitäen siirtoseinän yläosan poikki-15 suunnassa TS paikallaan, mutta vaunun pituussuunnassa 4 liikkuvana. Nämä ohjauspinnat 25 ja johdepinnat 26 voivat olla kevytrakenteisia, kuten esimerkiksi muovi-tai metallikappaleita, koska keksinnön mukaisella rakenteella tässä johteen yläosassa vaikuttaa erittäin vähäinen vaunun poikkisuuntainen momentti, kuten edellä on selostettu. Edullisesti siirtoseinän ohjauspinnat 25 on järjestetty siirtoseinän mainitun 20 johteen 20 yhteyteen, kuten johteen muodostavien lyhyiden kouruosien pystyille ulkopinnoille. Jatkuvat johdepinnat 26 taas on edullisesti muodostettu yläpalkin alaspäin aukeavan kourumaisen osuuden 33 pystyille sisäpuolisille sivupinnoille, ts. katelistan 27 alle. Tällainen toteutus on esitetty kuvioissa. Kun johdepinnat 26 ovat yläpalkin 7 sisällä ja sitä päältäpäin verhoavan katelistan 27 sisällä, saadaan siirto-25 seinien yläreunat 9 pysymään verhottuina sekä niiden aukiasennossa että kiinni-asennossa, jolloin yläreunan tiivistys vaunun katon keskialueella on tehokasta. Tiivistyksen yksityiskohtia ei kuvioissa ole esitetty.

Aukiasennossa A olevaa siirtoseinää siis pitää tässä asennossa toinen kääntövipu 14 sen siirtoasennossa U2. Kun siirtoseinän yläosa on tarkoitus kääntää kiinniasentoon 30 K kokonaissiirtoliikkeellä M2, joka tuo yläreunan 9 ainakin likimain samalla korkeudella H2 olevaan kiinniasentoon K, kääntyy tämä toinen kääntövipu 14 ensin ak-selilinjansa 16 ympäri osakääntöliikkeen M2.2 verran kokonaissiirtoliikkeen M2 puoliväliin. Tätä puolivälitilannetta kuvaa kuvio 2B. Tämän toisen osakääntöliikkeen M2.2 aikana on toisen kääntövivun 14 ohjauskappale 19 siirtoseinän johteessa 35 20 koko tämän osakäännön M2.2 ajan siirtäen siirtoseinän yläosaa 9. Toisen osa- käännön M2.2 aikana kääntyy ensimmäisen kääntövivun 13 ohjauskappale 17 sa- li 11 97458 malle kohdalle kuin toisen kääntövivun 14 ohjauskappale 19, kuten kuviosta 2B on nähtävissä. Tänä aikana ei ensimmäinen kääntövipu 13 ole ainakaan oleellisessa kosketuksessa siirtoseinään, vaan toinen kääntövipu toteuttaa siirtoa. Tässä siirto-liikkeen M2 keskitilanteessa molempien kääntövipujen 13 ja 14 ohjauskappaleet 17, 5 19 ovat johteessa 20 ja edullisesti keskenään linjassa. Tämän jälkeen siirtoliike jat kuu ensimmäisen kääntövivun 13 avulla ensimmäisenä osakääntöliikkeenä M2.1, jolloin ensimmäisen kääntövivun ohjauskappale 17 kääntyy akselilinjansa 15 ympäri. Tämän ensimmäisen osakääntöliikkeen M2.1 aikana pysyy ensimmäisen kääntö-vivun 13 ohjauskappale 17 siirtoseinän johteessa 20 siirtäen siirtoseinän yläosaa 9, 10 kun taas toinen kääntövipu 14 ei ole ainakaan oleellisessa kosketuksessa siirtoseinän 1 kanssa. Tämä ensimmäinen kääntövipu 13 vie ensimmäisen osakääntöliikkeen M2.1 loppuun, jota kuvaa kuvio 2C. Tällä tavalla keksinnön mukaiset kaksi kääntö-vipua 13, 14 siirtävät osakääntöliikkeiden M2.1 ja M2.2 muodostamalla kokonais-kääntöliikkeellä M2 siirtoseinän yläosaa likipitäen vaakasuunnassa siirtymän T2.

15 Käyttämällä näin kuvatulla tavalla ainakin kahta kääntövipua 13, 14 saadaan rajoitettua siirtoseinän yläosan 9 pystysuoraa liikettä niin, että se on tehtävissä yläpalkin 7 katelistan 27 sisällä, joka on esim. kulku-ulottuman rajaamassa kohdassa. Tällä tavalla saadaan myös koko mekanismin vaatima pystymittä H3 pysymään erittäin pienenä, jolloin tavaravaunun sisälle saadaan mahdollisimman suuri sisäkorkeus H4. 20 Tällä keksinnön mukaisella järjestelyllä myös siirtoseinien yläosien 9 pystysuora liike 34 poikittaissiirron M2 aikana saadaan pysymään likipitäen samansuuruisena kuin siirtoseinän alareunojen 6 liike 32 pystysuunnassa, jolloin kulkurullat 5 pysyvät luotettavasti käännettävien kiskojen 12 tai kisko-osien 11 samoin kuin juoksu-kiskojen 3 päällä siirtoliikkeiden aikana. Pienestä pystyliikkeestä 34 huolimatta tällä 25 keksinnön mukaisella rakenteella saadaan suuri vaakasuuntainen siirtymä T2. Eri-tyisen edullista on muodostaa kummankin kääntövivun 13, 14 pituus L2 ja L3 yhtä suuriksi ja samansuuruiseksi kuin alareunaa kääntävän vipuvanen 18 pituus LI, jolloin siirtoseinien alareunan ja yläreunan pienet pystysuuntaiset liikkeet 32, 34 ovat yhtä suuria. Tällöin kääntövipujen 13, 14 kääntöakselilinjojen 15 ja 16 väli-30 matka W on pienempi kuin kääntövipujen pituus L2, L3. On selvää että kääntövivut 13, 14 siirtävät ohjauskappaleidensa 17, 19 ja johteen 20 välityksellä siirtoseinät kiinniasennosta K aukiasentoon A, kun niitä kierretään akselilinjojensa 15, 16 ympäri päinvastaiseen suuntaan, ts. käänteisenä liikkeenä M2 edellä kuvatulle.

Edellä kuvatussa toteutusmuodossa on käytetty kahta kääntövipual3, 14, jotka 35 kääntävät siirtoseinän 1 yläosaa 9 yhden johteen 20 välityksellä, jolloin kääntövipujen ohjauskappaleiden 17, 19 on oltava vaunun keskilinjan 4 suuntaisesti linjassa keskenään kokonaiskääntöliikkeen M2 jossain kohdassa, edullisesti liikkeen keski- 12 97458 kohdassa. Mikään ei kuitenkaan estä järjestämästä siirtoseinän yläosaan kahta vaunun poikkisuunnassa rinnakkaista johdetta, jolloin toinen kääntövipu kääntää siirto-seinän yläosaa 9 yhden johteen välityksellä ja toinen kääntövipu toisen johteen väli-tyksellä.Tässäkin tapauksessa kokonaiskääntöliike M2 muodostuu kahdesta peräk-5 käisestä osakääntöliikkeestä, nimittäin ensimmäisen kääntövivun aikaansaamasta osakääntöliikkeestä ja toisen kääntövivun aikaansaamasta osakääntöliikkeestä. Muutoin tämä toteutusmuoto vastaa läheisesti edellä kuvattua, paitsi että siinä kääntövipujen kääntöakselilinjojen välimatkan ei tarvitse olla pienempi kuin kään-tövipujen pituus, koska kääntövipujen ohjauskappaleiden ei tässä toteutusmuodossa 10 ole tarpeen olla missään vaiheessa linjassa toistensa kanssa. On selvää, että voidaan käyttää myös useampia, kuten esimerkiksi kolmea tai neljää, kääntövipua ja tällä tavoin saada useammista peräkkäisistä osakääntöliikkeistä muodostuva suurempi ko-konaisliike M2 ja siten siirtymä T2. Nämä useammat kääntövivut voivat käyttää joko yhtä siirtoseinässä olevaa johdetta tai esimerkiksi yhtä monta johdetta kuin 15 kääntö vipujakin on.

Keksinnön mukaiset kaksi kääntövipua 13, 14 on kytketty toisiinsa välivivulla 21 niiden liikkeiden kytkemiseksi ja synkronoimiseksi toinen toisiinsa. Välivipu 21 on nivelletty ensimmäiseen ja toiseen kääntövipuun 13 ja 14 sellaisten etäisyyksien L4, L5 päähän kääntöakselilinjoista 15 ja 16, jotka ovat edullisesti keskenään yhtä suu-20 ret. Tällä mekanismilla kääntövivut on pakko-ohjatusti kytketty toisiinsa, jolloin kuvion 2A tilanteesta tämä välivipu 21 nostaa toisen kääntövivun 14 osakääntöliik-keen M2.2 aikana ensimmäisen kääntövivun 13 alhaalla olevasta lepoasennosta ylös kuvion 2B tilanteeseen, jossa ohjauskappaleet 17, 19 ovat linjassa keskenään. Ensimmäisen kääntövivun 13 jatkaessa osakääntöliikkeellään M2.1 kääntää tämä vä-25 livipu 21 toisen kääntövivun 14 alas lepoasentoon, joka on nähtävissä kuviosta 2C. Kääntövivuille 13, 14 saadaan suurempi kääntökulma, kun käytetään keksinnön mukaisesti apuvarsia 23, 24, jotka on jäykästi kiinnitetty kääntövipuihin 13, 14 seuraa-vassa selitettävällä tavalla. Näiden apuvarsien 23, 24 pituudet, ts. kääntövipujen kääntöakselilinjojen 15, 16 ja välivivun ja apuvarsien välisten nivelien akselilinjojen 30 välimatkat L4, L5 ovat yhdensuuntaiset silloin kun kokonaissiirtoliike M2 on puoli-• välissä. Toisin sanoen apuvarsien pituudet L4, L5 ovat yhdensuuntaisina silloin, kun kääntövipujen ohjauskappaleet 17, 19 ovat linjassa keskenään ja siirtoseinämien johteessa 20, mikä on kuvattu kuviossa 2B. Tällöin välivivun pituus L6, ts. senja apuvarsien välisten nivelien kääntöakselilinjojen 35, 36 välimatka, on yhtä suuri 35 kuin kääntövipujen kääntöakselilinjojen 15, 16 välimatka W. Tässä tapauksessa apuvarsien 23, 24 keskenään yhtä suuret pituudet L4, L5 ovat pienemmät kuin kääntövipujen 13, 14 keskenään yhtä suuret pituudet L2, L3 mutta kuitenkin mah- li 13 97458 dollisimman suuret mahdollisimman suuren kokonaissiirtoliikkeen M2 saamiseksi. Kuvatussa rakenteessa pysyvät apuvarret 23, 24 kokonaiskääntöliikkeen M2 ajan jatkuvasti keskenään yhdensuuntaisina, kun taas varsinaisten kääntövipujen 13, 14 keskinäinen asento muuttuu. Rakenteellisesti apuvarret 23, 24 ja kääntö vivut 13, 14 5 voivat olla samoja kappaleita tai eri kappaleita.

Tällä kuvatulla siirtoseinän yläreunan 9 siirtomekanismilla 8b toteutuu poikittaissiir-tymä T2 siis kahdesta kaarenmuotoisesta osakääntöliikkeestä M2.1 ja M2.2 muodostuvan kokonaiskääntöliikkeen avulla. Pienellä syntyvällä pystysuuntaisella 10 liikkeellä 34, joka ilmenee kaksi kertaa kääntövipujen pääteasentojen S2 ja U2 välillä, on vain hyvin pieni merkitys voiman tarpeen kannalta ja koska ne eivät esiinny kummassakaan pääteasennossa, on siirtoseinä stabiilissa tasapainotilassa sekä auki-asennossaan A että kiinniasennossaan K. Tämä saadaan aikaan sillä, että ensimmäisen kääntövivun 13 kääntöakselilinja 15 sijoitetaan halutun ensimmäisen osakään-15 töliikkeen M2.1 keskeltä kulkevaan pystytasoon ja toisen kääntövivun 14 kääntöakselilinja 16 sijoitetaan halutun toisen osakääntöliikkeen M2.2 keskeltä kulkevaan pystytasoon. Muukin sijoittelu on mahdollinen kunhan kääntöakselilinjoja 15, 16 ei sijoiteta niihin pystytasoihin, jotka kulkevat kokonaiskääntöliikkeen M2 ääriasennoissa U2, S2 olevien ohjauskappaleiden kautta, vaan näistä asennoista toisiaan lä-20 hemmäksi. Pystysuuntainen liike saadaan riittävän pieneksi kääntövipujen 13, 14 sopivalla pituudella L2, L3 ja kääntökulmalla. Tyypillisesti pystyliike 34 on suuruudeltaan enintään noin puolet vaakasuuntaisesta siirtymästä T2 ja usein suuruusluokkaa neljäsosa tai vähemmän vaakasuuntaisesta siirtymästä T2.

25 Tässä siirtoseinärakenteessa yläpalkki 7 koostuu ainakin katelistasta 27, joka verhoaa siirtoseinien 1 yläosien 9 reunoja ja ylempää poikittaisiirtomekanismia 8b kokonaisuudessaan, sekä alemmasta vuorauslistasta 28, joka suojaa ylempää poikittaisiirtomekanismia vaunun sisätilaan 30 päin. Edellä kuvatussa keksinnön mukaisessa rakenteessa siirtoseinien 1 yläosassa olevat johteet 20 ovat alaspäin avoimia kouru-30 osia, joiden sisällä kääntövipujen ohjauskappaleet 17, 19 sijaitsevat tukien siirtosei-nämää 1 vaunun poikki suunnassa TS. Näin seinien yläosat johteineen 20 samoin : kuin kääntövipujen 13, 14 muodostama mekanismi 8b on sijoitettu kokonaisuudes saan yläpalkin 7 sisään ja erityisesti tämän katelistan 27 verhoamaksi. Tällä järjestelyllä saadaan siirtoseinän yläosasta yksinkertaisesti erittäin tiivis sekä vettä että 35 pöllyävää lunta vastaan. Keksinnön edullisessa toteutusmuodossa lisäksi yläpalkissa on sen keskialueella pystyseinämä 37, jota vasten siirtoseinien äärimmäinen reuna 38 painuu, kun siirtoseinä on kuvion 2C esittämässä kiinniasennossa K. Tällöin siirtoseinän 1 yläreuna 9 voidaan tiivistää tehokkaasti esim. vuorauslistan 28 uiko- 14 97458 reunaan kiinnitetyllä kumitiivisteellä, joka siirtoseinän kiinniasennossa K puristuu sen sisäpintaa vasten. Voidaan tietenkin käyttää muunkinlaista lisätiivistystä.

Erityisesti halutaan painottaa sitä, että alempi poikittaissiirtomekanismi 8a voi olla 5 toteutettu kummalla tahansa esitetyistä toteutusmuodoista, joko kuvion 3 tai kuvion 4 toteutusmuodolla tai muulla toteutusmuodolla, joka kuuluu patenttivaatimusten määrittelemiin puitteisiin. Käytetyllä määrittelyllä, että juoksukiskot 3 ovat liitettynä runkoon 2, tarkoitetaan siis sekä kiinteitä juoksukiskoja että akselilinjan ympäri kokonaan tai osittain kääntyviä juoksukiskoja.

•« «

Claims (8)

15 97458

1. Rautatietavaravaunun siirtoseinärakenne, joka käsittää: - jäykkärakenteisia siirtoseiniä (1), jotka vaunun sisäosia kohti olevassa kiinniasen-nossaan (K) muodostavat vaunun sulkevan katteen ja vaunun sisäosista ulospäin 5 siirretyssä aukiasennossaan (A) ovat liikutettavissa kiinniasennossa olevien siirto-seinien päällitse vaunun pituussuunnassa; - vaunun sivuilla sen runkoon (2) liitetyt pituussuuntaiset juoksukiskot (3) ja siirto-seinissä kulkurullat (5), jotka siirtoseinien aukiasennossa rullaavat juoksukiskojen varassa siirtoseinien mainittua liikuttamista varten; 10. vaunun päällä keskilinjan (4) suuntaisen yläpalkin (7), johon siirtoseinien yläreu nat (9) on tuettu; sekä - siirtoseinien poikittaissiirtomekanismin (8a, 8b), joka koostuu seinien alareunan (6) alueelle sijoitetuista vaunun pituussuuntaisen kääntöakselin (10) ympäri käännettävistä kiskoista (12) tai kisko-osista (11), jotka siirtävät siirtoseinien alareunoja 15 (6) kääntymällä seinien kiinniasentoa vastaavan sisäasennon (S 1) ja seinien auki- asentoa vastaavan ulkoasennon (UI) välillä; sekä yläpalkin (7) ja siirtoseinän yläreunan (9) välisestä vivustosta (8b), joka siirtää siirtoseinien yläreunoja kääntymällä seinien kiinniasentoa vastaavan sulkuasennon (S2) ja seinien aukiasentoa vastaavan siirtoasennon (U2) välillä, tunnettu siitä, että käännettävien kiskojen (12) tai vastaa-20 vasti kisko-osien (11) kääntöakseli (10) on sijoitettu likimain siirtoseinien (1) kiinni-asennon (K) ja aukiasennon (A) välisen siirtymän (Tl) keskelle, jolloin mainitut kiskot tai kisko-osat siirtävät (Ml) vipuvarrellaan (18) siirtoseinien alareunoja (6) sellaisten sisä-ja ulkoasentojensa (SI, UI) välillä, jotka ovat pääasiassa samalla korkeudella (Hl), ja että yläpalkin (7) ja siirtoseinien (1) välinen vivusto (8b) koostuu . 25 vähintään kahdesta kääntövivusta (13, 14), jotka kumpikin on laakeroitu (15, 16) suoraan vaunun runkoon (2), joiden kääntöakselilinjat (15, 16) sijaitsevat vaakasuoran välimatkan (W) päässä toisistaan ja jotka molemmat tukevat suoraan siirtoseinien yläosaa (9) sen siirtämiseksi pääasiassa samalla korkeudella (H2) olevien asen-tojensa (S2, U2) välillä suuremman etäisyyden (T2) vaunun poikkisuunnassa kuin 3 0 siirtoseinien alaosan siirtymä (Tl).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen siirtoseinärakenne, tunnettu siitä, että kummankin kääntövivun (13, 14) pituus (L2, L3) on likimain yhtä suuri kuin mainitun vipuvarren (18) pituus (LI) ja että kääntövipujen (13, 14) kääntöakselilinjojen (15, 35 16) välimatka (W) on pienempi kuin kääntövipujen pituus (L2, L3).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen siirtoseinärakenne, tunnettu siitä, että kääntövipujen kääntöakselilinjöistä poispäin olevissa päissä olevat ohjauskappaleet (17, 16 97458 19. tukevat siirtoseinää sen yläosassa olevan yhden johteen (20) välityksellä ja että ensimmäisen ja toisen kääntövivun (13, 14) ohjauskappaleet (17, 19) sijaitsevat likimain molempien kääntövipujen yhdessä muodostaman kokonaiskääntöliikkeen (M2) keskellä linjassa toistensa kanssa. 5

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen siirtoseinärakenne, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen kääntö vipu (13, 14) on kytketty toisiinsa väli vivulla (21), joka on nivelletty kääntövipuihin keskenään yhtä suurten etäisyyksien (L4, L5) päähän kääntöakselilinj öistä (15, 16). 10

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen siirtoseinärakenne, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen kääntövivun (13, 14) toisiinsa kytkevä välivipu (21) on nivelletty kääntövipuihin jäykästi kiinnitettyihin ja niiden mukana kääntyviin apuvarsiin (23, 24), jotka ovat keskenään yhdensuuntaisia ja kääntö vipuja lyhyempiä ja että 15 välivivun (21) pituus (L6) on yhtä suuri kuin kääntöakseleiden välimatka (W).

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen siirtoseinärakenne, tunnettu siitä, että siirto-seinien yläosissa olevat johteet (20) ovat alaspäin avoimia kouruja, joiden sisällä kääntövipujen ohjauskappaleet (17, 19) sijaitsevat tukien siirtoseiniä (1). 20

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen siirtoseinärakenne, tunnettu siitä, että juok-sukiskot (3) on sijoitettu vaunun poikkisuunnassa sellaiseen kohtaan, että aina sen kannattaman siirtoseinän (1) painopiste (P) tulee ainakin likimain sen kautta kulkevaan pystytasoon (22) ja että siirtoseinien (1) yläosa (9) käsittää ohjauspinnat (25) ja 25 vaunun yläpalkki (7) johdepinnat (26), joihin siirtoseinien ohjauspinnat tukeutuvat siirtoseinien siirron aikana niiden aukiasennossa (A).

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen siirtoseinärakenne, tunnettu siitä, että ylempi poikittaissiirtomekanismi (8b) ja siirtoseinien yläreunat (9) ovat koteloituina ainakin 30 katelistan (27) alle, joka katelista muodostaa osan yläpalkkia (7). i li 17 97458