FI82895B - Automatisk teckengenerator. - Google Patents

Description

1 82895

Automaattinen merkkigeneraattori Tämä keksintö koskee laitteistoa, jota voidaan käyttää vaihtoehtoisesti suurikokoisen tekstin piirtämiseksi liuekamai-selle materiaalille ja merkkikylttien ja vastaavien leikkaamiseksi toiselle 1iuskamaiselle materiaalille, jossa leikattava materiaali on irrotettavasti kiinnitetty taustapaperille. Laitteisto sisältää patenttivaatimuksen 1 johdannossa mainitut osat ,

Esillä oleva keksintö liittyy myös patenttivaatimuksen Θ johdannon mukaiseen automaattiseen merkkigeneraattoriin ja koskee tarkemmin mikroprosessoripohjaista merkkigeneraattona , jota voidaan käyttää merkkikyltin tekstin sommitteluun, laatimiseen ja leikkaamiseen merkkien välien ja niiden paikan hoitavalla ohjauksella, jotta kirjoitukselle saadaan erilaisia ulkoasuja.

Tähän asti on erityisiä tarkoituksia varten olevat merkit ja kirjoitus mainoksiin, ilmoituksiin, ohjeisiin tai tiedonantoihin tehty suurelta osin taiteellisesti. Merkkikyltin teksti on suunniteltu käsin niin, että merkkien välit ja koot ovat sopivat, minkä jälkeen alan ammatti-ihmiset ovat piirtäneet tai maalanneet merkit. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää meistettyjä kirjaimia, mutta kyltin kokonaissuunnittelu on jätetty ämmätti-ihmiselle.

US-patentissa 3 Θ26 167 kuvataan kehittyneempää merkinmuodos-tamislaitteistoa, joka käyttää kuumennettua leikkainta. Tässä patentissa merkkikyltin teksti leikataan lämpöplastiseen : merkkimateriaaliin, joka on tarramaisesti kiinnitetty tausta- paperiin. Liuska tätä materiaalia ja taustapaperia syötetään ohi leikkuuaseman, jolla kuumennettu loikkain painetaan läm- ______ - Γ~ 2 82895 pöplastisen materiaalin läpi tauetapapenin asti merkin, kuten kirjaimen tai numeron, joka muodostaa oean tekstiä, leikkaamiseksi. Peräkkäisten 1 eikkaustoimenpitei11en seurauksena saadaan täysi tekstirivi paperille niin, että jokainen merkki ja sana on tarkalleen halutulla paikalla valmiissa merkkikyl-tissä. Yksittäisten kirjaimien välit saadaan aikaan sopivilla leikkainmerkei1lä ja välejä voidaan muuttaa, jos halutaan, esteettisistä tai muista syistä.

Tällaisissa leikkainjärjestelmissä merkit ovat rajoittuneita leikkaimien muotoon, ja muutokset merkkien korkeudessa, kaltevuudessa tai leveydessä vaativat kokonaan uudenlaiset leik-kaimet. Lisäksi leikkaimien täytyy yksitellen olla käytettävissä kuumennusasema1 ta, siirrettävissä 1ämpöplastiselle materiaalille leikkuutapahtumaa varten ja sen jälkeen siirrettävissä jäähdytysasema11 e niin, että leikkainta voidaan sen jälkeen manuaalisesti käsitellä.

US-patentt.i 3 456 627 tuo esiin toisen tyyppisen lämpöleik-kaimen tarramaisen lämpöplastisen kalvon leikkaamiseksi, joka " kalvo on irrotettavasta kiinnitetty taustapaperille. Tämän • . patentin mukainen leikkain on valmistettu materiaalista, jota voidaan kuumentaa kalvon sulamispisteen yläpuolelle, ja siinä • : on päällystetty leikkuupinta, joka on muotoiltu leikkaamaan haluttu merkki tai kaavio kalvolle.

On hyvin toivottavaa saada merkkien tekemiseen automaattinen laitteisto, joka sallii merkkikyltin nopean muodostamisen ja siinä olevien merkkien todellisen luomisen sellaisena kuin ne ;·; esiintyvät valmiissa tuotteessa. Lisäksi on toivottavaa, että ’·] laitteisto pystyy leikkaamaan monenlaista tekstiä, useita merkkikokoja, erilaisilla väleillä ja ulkomuodoilla ilman useita erillisiä leikkaamia. Nämä ja muut piirteet ovat esillä olevan keksinnön yleisinä päämäärinä.

3 82895

Esillä olevan keksinnön kohteena on laitteisto tekstin luomiseksi 1iuskamaieelle materiaalille niin, että tekstin merkeillä on samat välit ja samat paikat kuin mitä halutaan valmiiseen merkkikylttiin. Liuskamainen materiaali voi olla läm-pöplastista materiaalia, joka on tarramaieesti kiinnitetty tauetapaperl1le tekstin leikkaamista ja sen siirtämistä varten paperilta merkkitaululle tai muulle kohteelle.

Keksinnön mukaiselle laitteistolle on tunnusomaista se, mitä on sanottu patenttivaatimusten 1 ja Θ tunnusmerkkiosissa.

Laitteisto sisältää kannatinvä1ineet, joissa on tukipinta liuskamaisen materiaalin ja alapuolella olevan paperin tukemiseksi leikkuutapahtuman aikana. Leikkuuterän sisältävät leik-kuuvälineet on ripustettu liuskamaista materiaalia pitelevän tukipinnan yläpuolelle liuskamaisen materiaalin läpileikkaa-miseksi paperiin asti ilman että leikataan paperin läpi. Leik-kuuterä lämpöplastisen liuskan leikkaamiseksi voi olla kuumennettava puikko tai terä, joka lepää materiaalin päällä pienellä paineella, joka on riittävä lämpöplastiseen aineeseen tunkeutumiseksi, mutta ei paperiin. Paperilla tekstin merkit ovat siis samoilla paikoilla ja samojen välimatkojen päässä toisis-taan kuin valmiilla merkkiky 11i 11 ä . Leikkuuterä voidaan korvata piirtävällä terällä tekstin piirtämiseksi kokeilua ja som-·'; mittelua varten.

Ohjelmaohjattu moottori liikuttaa liuskamaista materiaalia taustapaperin kanssa ja leikkaavaa tai piirtävää terää toistensa suhteen terän tehdessä merkit materiaalille. Ohjattuun moottoriin on liitetty muisti vektoreiden ja muiden tekstin merkit muodostavien tietojen varastoimiseksi viivoina, ja näitä tietoja käytetään ohjaamaan terän ja liuskamaisen materiaalin suhteellista liikettä merkkejä muodostettaessa.

4 82895

Tekstin syöttövälineet kuten näppäimistö on järjestetty muistiin talletettujen merkkien valitsemiseksi ja niiden järjestyksen ja muiden merkkikyltin piirteiden aikaansaamiseksi.

Keksinnön edullisemmassa toteutuksessa laitteisto on mikro-prosessipohjäinen sopivine liitäntöineen tekstinsyöttöväli-neiden, muistin ja ohjatun moottorin välillä. Muisti voi olla muistikarttaa käyttävä muisti, jossa on useita kirja-kesatseja, joita mikroprosessori osoittaa ohjauslaitteen avulla. Jokainen kirjakesatsi sisältää indeksin asiaankuuluvien tietoineen mahdollistaen mikroprosessorin laajentaa tai supistaa tekstiä merkkikyltillä olevan vapaan tilan mukaisesti.

Kuva 1 on perspektiivikuva, joka esittää tämän keksinnön mukaista merkkejä muodostavaa laitteistoa sen yhdessä toteutusmuodossa .

Kuva 2 esittää kuvan 1 laitetta edestäpäin.

Kuva 3 on osittainen kuva, joka esittää leikkuupäätä ja materiaalin syöttömekanismia suurennettuna edestäpäin.

Kuva 4 on poikkileikkauskuva, joka esittää kuvan 3 leikkuu-päätä ja materiaalin syöttömekanismia.

Kuva 5 esittää edestäpäin suurennettuna kuumennettua leik-kuuterää, joka on tukivarren päässä syöttötelan päällä.

Kuva 6 on osittaiskuva, joka esittää leikkuuterän ja nosto-nokan tukivartta sekä korotetussa että alennetussa asennossa.

Kuva 7 on suurennettu ja osittain leikattu kuva, joka esittää sivulta päin tukivarren päässä olevaa piirtävää terää, joka on sijoitettu kuvan 5 leikkuuterän tilalle.

Kuva 8 on osittain leikattu sivukuvanto veitsenteräleikkai-mesta, joka on asetettu tukivarteen kuvan 5 kuumennetun terän sijalle.

Kuva 9 on osittaiskuva kuvan 8 veitsenterästä sivulta katsottuna.

Kuva 10 on osittain poikkileikattu kuva, joka esittää ohjattavaa veitsenterää tukivarren päässä sivulta päin katsottuna .

Il 5 82895

Kuva 11 on osittain poikkileikattu kuva, joka esittää tukivarren päässä olevaa ohjattavaa rei'itysterää sivulta päin katsottuna.

Kuva 12 esittää kuvan 11 rei'ityspyörää sivulta päin.

Kuva 13 on perspektiivikuva edestäpäin merkkigeneraattorin käyttäjän näppäimistöstä ja ohjaimista.

Kuva 14 on suurennettu kuva kuvan 13 toimintanäppäimistös-tä.

Kuva 15 on kaaviokuva, joka esittää merkkigeneraattorilait-teiston ohjausjärjestelmää.

Kuva 16 on kaaviollinen esitys kirjakesatsin muistista.

Kuva 17 on kaavio, joka esittää ohjaus- ja tiedonsiirto-kanavia käyttäjän päätteeltä ohjausjärjestelmän muihin osiin.

Kuva 18 on kaavio, joka esittää merkkiprosessorin eri osia ohjausjärjestelmässä.

Kuva 19 esittää sanaa kahdessa eri muodossa "kirjakkeen ul-konema"-ominaisuuden havainnollistamiseksi.

Kuva 20 esittää algoritmia muutetun pituuden kertoimen F määräämiseksi.

Kuva 21 esittää algoritmia tasaussiirtymän määräämiseksi.

Kuva 22 esittää kirjasinmerkkiä, joka on muutettu kaltevuus-algoritmilla .

Kuva 1 esittää viitenumerolla 10 yleisesti merkittyä mer-kinmuodostamislaitetta yhden tekstirivin piirtämiseksi tai leikkaamiseksi liuskamaiselle materiaalille kuten millimetripaperille tai lämpöplastiselle merkkimateriaalille, joka on tarramaisesti kiinnitetty taustapaperille. Eräs lämpö-plastinen materiaali, joka on valmstettu erityisesti merkkejä varten, on vinyyli, jota markkinoidaan eri väreissä kauppanimikkeellä "SCOTCHCAL", se on 3M-yhtiön valmistama ja paksuudeltaan 0,08 mm - 0,1 mm. Vinyylimateriaalissa on yhdellä pinnalla paineherkkää sideainetta, joka kiinnittää materiaalin kantavalle kalvolle tai lainerille, joka voi olla 40 kg:n paperia, joka on päällystetty silikonilla vinyylin ja sideaineen irrottamiseksi leikkaamisen jälkeen.

_- τ—' 6 82895

Laitteisto 10 leikkaa ja piirtää merkkikyltin tekstin niin, että yksittäisten merkkien välit ja niiden sijainnit vastaavat merkkien välejä ja sijainteja lopullisella merkki-kyltillä. Merkkimateriaaliin leikatut merkit voidaan siirtää merkkitaululle tai muulle kohteelle asettamalla leikattujen merkkien päälle liima-aineella päällystetty paperi, joka vetää merkit taustapaperilta. Tämän jälkeen merkit ovat kiinnitettävissä merkkitaululle merkeissä olevan sideaineen avulla niin, että merkeillä on samat välit ja sijainnit kuin leikattaessa.

Merkkejä muodostava laitteisto, joka on esitetty kuvissa 1-4 on kokonaan integroitu kone, joka ei ainoastaan sisällä merkkimateriaalia M leikkaavia mekaanisia osia, vaan myös mekaanisten osien ohjausjärjestelmät ja tiedon syöttölaitteet tekstin muodostamiseksi tai merkin leikkaus- tai piirtotoimenpiteiden toimeenpanemiseksi. Eräässä laitteiston edullisessa toteutusmuodossa ovat ohjaus- ja tiedonsyöttö järjestelmät mikroprosessoripohjaisia.

Laitteistossa 10 on leikkuu- ja piirtopää 12, joka on asennettu kahdelle ohjausradalle 14 ja 16 kotelon 18 yläpuolelle sen liikuttamiseksi poikittain merkkimateriaali-liuskaan M nähden. Syöttötela 20, jossa on syöttönystyrät 21, 24 telan vastakkaisissa päissä vastaaviin merkkimateri-aalin M reikiin tarttumista varten, syöttää vastaavasti nauhaa sen pituussuunnassa leikkuu- ja piirtopään 12 alla. Sen varmistamiseksi, että hammasnystyrät ja reiät ovat kiinni toisissaan riittävän syvällä, on syöttötelan 20 molempiin päihin taivutettu joustavasti alaspäin materiaa-liliuskaa M vasten kaarimaiset ohjainkiristimet 26, 28, joissa on kaaren muotoinen ura viistosti hammasnystyröitä vasten. Kuva 4 esittää kiristintä 28, joka on tapilla kiinnitetty tukivarteen 30, joka on joustava tai joka on puolestaan kiinnitetty tapilla koteloon 18 ja vedetty alaspäin jännittävällä jousella 32. Vastakkaisella puolella oleva kiristin 26 on samalla tavalla asennettu ja 7 82895 vedetty alaspäin merkkimateriaalia vasten tukivarren 34 ja jousen 36 avulla, kuten on esitetty kuvassa 2. Lisäksi ohjaintanko 38 kulkee syöttötelan edessä yhdensuuntaisena sen kanssa merkkimateriaalin pitelemiseksi ja sen ohjaamiseksi kiinni syöttötelaan kirjoitus- tai piirtotoimenpitei-tä suoritettaessa. Samoihin tarkoituksiin varattu samanlainen ohjaintanko 41 sijaitsee syöttötelan takana, kuten on esitetty kuvassa 4. Merkkimateriaalia M voidaan syöttää laitteiston läpi liuskoina tai syöttöteloilta tai viuhka-maisesti taivutetuilta pinoilta koneen molemmilta puolilta.

Leikkuupään 12 syöttötelan 20 suuntaisesti tapahtuva liike ja syöttötelalla olevan merkkimateriaalin liike kohtisuorassa tätä suuntaa vastaan mahdollistavat yhdessä sen, että voidaan saada aikaan kaksidimensionaalisia merkkejä.

Kuten kuviossa 1 on esitetty, voidaan muodostaa kirjaimia, mutta keksintö ei ole niin rajoittunut, ja voidaan muodostaa numeroita ja muita mielivaltaisia kaksidimensionaalisia merkkejä.

Kuumennettava leikkuuterä 40 on esitetty asennettuna leik-kuupäähän 12 kuvissa 1-5 lämpöplastisen merkkimateriaalin läpileikkaamiseksi alla olevaan taustapaperiin L asti leik-kuutapahtuman aikana. Leikkuuterä, joka on yksityiskohtaisesti esitetty kuvassa 5, sisältää rungon 46, jonka ala-päästä tulee esiin kuumennussauva 48 ja neulan tai puikon 50, joka saa lämmön sauvasta lämpöplastisen merkkimateriaalin M läpileikkaamiseksi. Lämmitysteho syötetään kaapelilla 52 ja kuvassa 1 esitetyt laitteen ohjaimet sisältävät kiinni/auki-kytkimen 54 ja valitsinkytkimen 56 suuremmalle ja pienemmälle kuumennusteholle. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kuvassa 13 esitettyä säädettävää ohjausta säätämään säätömuuntajaa, joka on kytketty leikkuuterään 40 tai kytkemään navat vuorotellen muuntajan väliulosottoihin. Lämpötason valintamahdollisuus on suotavaa eri paksuisille materiaaleille ja myös eri leikkausnopeuksille. Kuumennettu puikko 50 tunkeutuu esimerkiksi ohueen vinyyliin β 82895 helpommin kuin paksuun vinyyliin, ja jotta estettäisiin puikon palaminen ja se, ettei puikko tunkeudu vinyylin lisäksi taustapaperiin, valitaan pienempi kuumennusteho. Leikkaamisen jälkeen merkit jäävät siis kiinni taustapaperiin samoin välein ja sijainnein kuin ne on leikattu.

Lisäksi, jotta estettäisiin puikon 50 tunkeutuminen tausta-paperiin L, on leikkuuterä asennettu tukivarren 60 ulommaiseen päähän, joka varsi on kiinnitetty leikkuupään 12 takaosaan telan 20 suuntaisella nivelpultilla 62, joka on esitetty kuvassa 4. Varsi tukee leikkuuterää niin, että leikkuuterän keskiakseli 64 leikkaa syöttötelan 20 pyörimisakselin 65, ja varsi toimii kevyenä alustana, joka sallii terän 40 puristuvan varovasti vinyylimateriaalia M vasten.

Varren 60 siltamainen osa kulkee pyörivän nostonokan 66 yli, ja nokkaa pyörittää nostomoottori 68 leikkuuterän 40 laskemiseksi ja nostamiseksi leikkuuasennosta merkkimateri-aalilta. Kuten kuvassa 6 on esitetty, on nokassa nostouloke 70, ja kun uloke pyöritetään kiinteällä viivalla esitetystä asennosta katkoviivalla esitettyyn asentoon, nousee varsi 60 leikkuuterän kanssa. Kun uloke pyörii kiinteällä viivalla esitettyyn asentoon, eroavat nokka ja varsi toisistaan, sallien näin sen, että kuumennettu puikko 50 painuu vinyylimateriaalin läpi leikkuuterän painon alaisena.

Kuten kuvassa 5 on esitetty kuuluu syöttötelaan 20 kovaa kumia oleva uloin holkkiosa 22, joka toimii tukipintana merkkimateriaalin M ja taustapaperin L alla leikkaustapah-tuman aikana. Tämä holkkiosa on kiinteästi kiinnitetty telan sisäosaan, jotta se pyörisi telan akselin ympäri ja hoikin tukipinta on koaksiaalinen telan kanssa materiaali-liuskan tukemiseksi ja pitämiseksi oikeassa asennossa silloin, kun terällä leikataan.

Syöttötelaa 20 pyörittää kuvassa 2 esitetty servomoottori 80. Moottori on kytketty pyörittämään telaa hidastusvaih- 9 82895 teen 82 välityksellä ja se on saatettu jäljempänä kuvatusta mikroprosessorista tulevien ohjaussignaalien avulla liikuttamaan materiaalia edestakaisin leikkuuterän 40 alla.

Leikkuupää 12 käsittää vaunun, jota liikutellaan edestakaisin radoilla 14 ja 16 toisen servomoottorin 86 ja käyttö-hihnan 88 avulla, joka hihna on pujotettu pyörien 90 (vain yksi esitetty) ympärille ratojen molemmissa päissä. Käyt-töhihnan toinen pää on kiinni vaunun toisella puolella, ja hihnan toinen pää on kiinni vaunun vastakkaisella puolella, kuten kuva 3 selvästi osoittaa. Servomoottori 86 kuljettaa terää 40 edestakaisin materiaaliliuskan ja syöttötelan suhteen mikroprosessorista tulevien ohjaussignaalien seurauksena. Molemmat servomoottorit 80 ja 86 sisältävät asennonmuuttimet leikkuuterän asettamiseksi tarkalleen paikalleen jokaiselle leikkuukuvion pisteelle, jolloin nämä muodostavat merkin, kuten on esitetty kuvassa 1.

Lisäksi nostomoottori 68 saa ohjaussignaalit terän nostamiseksi leikkuuasennosta ja laskemiseksi leikkuuasentoon niin, että materiaalilla on servomoottoreilla 80 ja 86 aikaansaadut ja säädetyt siirtymät. Nostomoottorin oh-jauskaapelit ja leikkuupään 40 kuumennustehon tuovat kaapelit ovat edullisesti nauhakaapelia, joka voi kelautua ja purkautua leikkuupään viereen sijoitetusta kourusta leikkuupään liikkuessa edestakaisin syöttötelan 20 yläpuolella .

Kuvassa 1 esitetty kotelossa 18 oleva viiden kytkimen ryhmä 92 mahdollistaa sen, että servomoottorit 80 ja 86 voidaan irrottaa automaattisesta ohjauksesta ja manuaalisesti siirtää leikkuuterä 40 mihin tahansa kohtaan merkki-materiaalin M yläpuolella. Jokainen kytkimistä liittyy joko materiaaliin tai leikkuuterään. Kaksi kytkimistä liikuttaa materiaalia kahteen suuntaan leikkuuterän alla, kaksi muuta kytkintä liikuttaa leikkuuterää kahteen suuntaan radoilla 14 ja 16, ja viidettä kytkintä käytetään leikkuu- 10 82895 terän nostamiseen ja laskemiseen. Koteloon 18 voidaan kiinteästi liittää ratojen 14 ja 16 suuntainen asteikko, jotta piirto- ja leikkuupää 12 voidaan manuaalisesti siirtää tarkemmin annettuun kohtaan pitkin syöttötelaa 20. Kuudes kytkin 94 on järjestetty käyttämään leikkuuterää leikkuuasennossa ja erottamaan merkin muodostava osa ympäröivästä materiaalista.

Piirto- ja leikkuupäätä ei ole sovitettu kannattamaan ainoastaan leikkuuterää 40, vaan myös leikkuuterää 100, joka on esitetty kuvassa 7. Esimerkiksi kuvista 5 ja 7 havaitaan, että terät on kierretty kiinni nostovarren 60 päässä olevaan aukkoon pitkin yhteistä akselia 64. Leik-kuuterä 100 on tyypillisesti paineistettu kuulakärkikynä, ja sitä pitelee varressa kierteillä varustettu holkki 102, jossa on kaksi kierrekantta 104 ja 106 vastakkaisissa päissä. Joustava muovirengas 108 ympäröi tiiviisti kynää ja kiinnittää kynän yläkannen viereen kynän nostamiseksi pois syöttötelasta, kun nostovartta 60 nostetaan. Jousi-rengas tai teräsrengas 110 ympäröi kynää alemman kannen 106 vieressä alaspäin suuntautuvan paineen siirtämiseksi kynään jousilla tai varren painolla ja kynän tukemiseksi merkkien tekemistä varten syöttötelan yli pitkin kovaa kumia olevaa holkkiosaa 22 kulkevalle piirtopaperille P. Holkkiosa 22 toimii kovana alustana materiaalille ja mahdollistaa merkkien tekemisen paperille kynällä, kun kynän ja paperin suhteellinen liike on saatu aikaan manuaalisesti kytkimillä 92 tai automaattisesti mikroprosessorilla. Mikäli tarpeellista, voidaan nostovarteen 60 kiinnittää pidikejouset varmistamaan, että piirtävä kynä pakotetaan paperia vasten riittävällä paineella merkin tekoa varten.

Leikkuupää 12, jossa voidaan käyttää vaihdellen sekä piirtävää että leikkaavaa terää eri materiaalien yhteydessä, on edullinen merkintekolaitteiston yhteydessä, koska kynän avulla voidaan ohjelmoitu merkki piirtää suhteellisen I: 11 82895 halvalle paperille P ennenkuin merkit varsinaisesti leikataan kalliimmalle merkkimateriaalille M,joka on tarramaises-ti kiinnitetty taustapaperille. Merkkikyltin piirto ja laitteiston käyttö ennakkoon mahdollistaa sen, että koneen käyttäjä voi poistaa virheitä ja tehdä hienosäätöjä tekstin merkkien sijainteihin ja niiden välimatkoihin hyvin pienillä kustannuksilla. Vaikka merkkimateriaalin ja piirtopa-perin hintaero ei olisikaan merkittävä, on leikkuuterän ja piirtoterän vaihtomahdollisuus toivottava, koska piir-toterää voidaan liikuttaa paljon suuremmalla nopeudella, ja näin kokeiluvaihe voidaan suorittaa paljon nopeammin kuin varsinainen merkkikyltin leikkaus.

Kuvat 8 ja 9 esittävät toista leikkuuterää 120, joka voidaan asentaa nostovarteen 60 leikkuuterän 40 tai piirto-terän 100 asemesta. Kuten on esitetty, muodostuu leikkuu-terä 120 pienestä käyrästä veitsimäisestä terästä, jonka päässä on terävä leikkuureuna. Terä on kiinnitetty istukkaan 122 kiristysruuvin 124 avulla. Istukka pidetään kierteillä varustetussa hoikissa 126 kuulalaakerien 128 ja 129 avulla niin, että veitsi voi vapaasti kääntyä akselin 64 ympäri, kun leikkuusuuntaa materiaalilla M muutetaan. Esimerkiksi kuvasta 9 havaitaan, että leikkuureunan kärki on siirretty sivuun akselilta 64, ja tässä tapauksessa kärki pyöritetään sellaiseen asentoon, että se kulkee akselin 64 takana leikkuuviivaa pitkin, kun suunnanvaihto tapahtuu.

Veitsimäistä terää 120 voidaan käyttää kuvissa 1-4 esitetyn kuumennetun puikon asemesta leikkaamaan suurikokoisia merkkejä, joissa terän pyörimisen aiheuttamat pienet viillot tai pyöristymät eivät ole kriittisiä. Veitsimäistä terää 120 on edullista käyttää suurten merkkien yhteydessä, koska veitsen suurin leikkuunopeus on paljon suurempi kuin kuumennetun puikon, ja suuren merkin leikkaamiseen vaadittava aika pienenee vastaavasti. Pienten merkkien yhteydessä ei kuumennetun puikon pienempi leikkuunopeus kuitenkaan paljon vaikuta kokonaisaakaan, ja puikolla voidaan pienet u 82895 yksityiskohdat leikata huomattavasti paremmin kuin veitsi-mäisellä terällä.

Jos halutaan tarkkoja, teräviä kulmia suurikokoisiin kirjaimiin vapaasti pyörivän veitsimäisen terän 120 tekemien viiltojen tai pyöristymien sijasta, voidaan leikkuupäässä 12 käyttää kuvassa 10 esitettyä suunnattua leikkuuterää 121. Terässä 121 on terävä etureuna samoin kuin veitsimäisessä terässä 120, mutta terä 121 on sijoitettu niin, että sen kärki on oleellisesti akselilla 64. Lisäksi on istukan 122 yläosa kytketty pyörillä ja hammastetulla käyttöhih-nalla 123 suuntaavaan servomoottoriin 125, joka on asennettu leikkuupäähän. Servomoottori vastaanottaa terän suuntaamiseen tarkoitetut signaalit mikroprosessorilta terän suuntaamiseksi telaan 20 ja leikkuupäähän kytkettyjen servomoottorien 80 ja 86 aikaansaaman suhteellisen liikkeen suuntaan.

Kuvissa 5-10 kuvattujen leikkuu- ja piirtoterien lisäksi voidaan käyttää muita teriä kuten mäntäneuloja tai kipinä-väliteriä materiaalien rei'ittämiseksi tai lävistämiseksi pitkin jokaisen merkkikuvion ääriviivoja. Rei'itystä käyttävät merkkikylttien tekijät joskus kirjaimien ääriviivojen tomuttamiseksi merkkitaululle tai muulle kohteelle. Kohde päällystetään sopivasti lävistetyllä päällisellä ja sen jälkeen taputellaan kevyesti tomutyynyllä, jotta saadaan ohuet jäljet lävistysten kautta kohteelle merkkien ääriviivojen mukaan. Puikkoa 50 ilman kuumennusta ja nos-tomoottoria 68 voidaan käyttää yhdessä rei'ittävänä teränä. Käyttämällä moottoria jatkuvasti nostonokka 6 ja pidikejousi (jota ei ole esitetty) liikuttavat tukivartta 60 ja puikkoa edestakaisin jaksottaisesti ja saavat aikaan sarjan lävistyksiä leikkuupään 12 ja syöttötelan 20 seuraamia merkin ääriviivoja pitkin.

Toinen rei'ittävä terä, joka käyttää kuvan 10 suuntausmoot-toria ja laakereiden avulla ohjattavaa kannatinta 119, on esitetty kuvissa 11 ja 12. Terä sisältää rei'ittävän pyö- 13 82895 rän 127, jossa on useita säteittäisiä neuloja tai lävis-tinnastoja 117, jotka työntyvät piirtopaperin P tai vastaavan materiaalin läpi pyörän pyöriessä, jotta saadaan aikaan sarja lävistyksiä, jotka muodostavat merkkien ääriviivat. Pyörän ja paperin suhteellista liikettä ohjataan servomoottoreilla 80 ja 86 samalla tavalla kuin piirtämisen tai leikkaamisen yhteydessä, ja suuntausmoottori 125 varmistaa, että pyörä on kunnolla suunnattu jokaisessa ääriviivan pisteessä.

Merkintekolaitteisto 10 on siis monipuolinen tarjoten mahdollisuuden vaihtaa terää merkintekoon liittyviin eri to imenp i te i s i in.

Merkkejä tuottava laitteisto on kuvan 1 edullisessa toteutusmuodossaan mikroprosessoripohjainen niin, että siinä on näppäimistö 130 merkkikyltin tekstin syöttämiseksi, toimintojen ohjausnäppäimistö 132 sisäänsyötetyn tiedon ja koneen toimintojen ohjaamiseksi ja visuaalinen näyttö 134. Näppäimistö 130 on normaali kirjoituskoneen näppäimistö, ja sen avulla koneen käyttäjä voi identifioida merkkikyltin yksittäiset merkit ja muodostaa merkkikyltin tekstin valituista kirjakesatseista. Kirjakesatsit voidaan tallettaa yksittäisinä piirtoina levymuistille tai muulle laittelle, jota luetaan käyttöyksikön avulla mikroprosessoriin liittyvälle hajasaantimuistille (RAM), tai useita kirjakesatseja voidaan muodostaa koneeseen sarjana ROM-muis-teja (lukumuisteja).

Kuva 14 esittää tarkemmin toimintanäppäimistöä 132 ja siinä luetellaan ne eri toiminnot, joita koneen käyttäjä voi ohjata. Näppäintä 140 painetaan kun syötetään tekstiä koneelle näppäimistöllä 130. Tässä toimintamuodossa voi käyttäjä syöttää koko merkkikyltin tekstirivin, tätä rajoittaa vain laitteiston muistin kapasiteetti. Tässä tekstin-... syöttö toimintamuodossa esiintyvät syötettävät merkit LED- näytössä 134, kun näppäimiä painetaan, ja viimeksi syötetyt 14 82895 merkit jäävät näyttöön, jos tekstin pituus ylittää näytön kapasiteetin. Kun tekstiä syötetään, eivät leikkuupää 12 ja syöttötela 20 ole toiminnassa.

Merkintekolaitteisto sisältää myös piirteitä, jotka mahdollistavat sen, että koneen käyttäjä voi valita erikoisia ominaisuuksia valmiin kyltin tekstille tekstin syöttövaiheen aikana.

Jos laitteisto on esimerkiksi varustettu useilla kirjake-satseilla, täytyy käyttäjän painaa näppäintä 142 ja sen jälkeen valita asiaankuuluvalla koodinumerolla näppäimistön 130 avulla se kirjakesatsi, jota käytetään. Isot ja pienet kirjaimet, jos niitä on missään tietyssä kirjake-satsissa, valitaan siirtonäppäimillä näppäimistöllä 130 samalla tavalla kuin tavanomaisissa kirjoituskoneissa.

Kun kirjakesatsi on valittu, voi käyttäjä valita joko "normaalipituus"-näppäimen 144 tai "muutettu pituus"-näppäimen 146. Painamalla näppäintä 144 voi käyttäjä määrätä, että tekstirivi kirjoitetaan tai piirretään normaali-pituiseksi, jonka pituuden määrää valittujen merkkien leveyksien ja niiden välien kumulatiivinen summa, nämä leveydet ja välimatkat on ohjelmoitu valittuun kirjake-satsimuistiin. Pituus esitetään myös näytössä, jos teksti on syötetty. Painamalla näppäintä "muutettu pituus" 146 voi käyttäjä näppäimistön 130 ja näytön avulla näppäillä sisään halutun pituuden, johon merkkirivi täytyy puristaa tai venyttää. Tämä piirre on hyödyllinen muodostettaessa merkkikylttejä, joissa käyttäjä haluaa täyttää tietyn ikkunan tai tilan kohteella, jossa teksti on, tai jossa tila on rajoittunut. Käyttäjä yksinkertaisesti vain näppäilee halutun tekstin pituuden, ja mikroprosessori automaattisesti muodostaa halutun pituisen tekstin, kuten jäljempänä yksityiskohtaisemmin kuvataan.

Näppäimellä 148 ja sopivilla näppäimistön 130 näppäimillä l: is 82895 käyttäjä asettaa sen prosenttiosuuden maksiminopeudesta, jolla terä ja materiaaliliuska liikkuvat toistensa suhteen. Kuten aiemmin mainittiin, on suurempi leikkausnopeus mahdollinen kun käytetään veitsimäistä terää 120, ja kun käytetään piirtävää kynää 100, voidaan sallia vielä suurempi maksiminopeus.

Näppäin 150 on toiminnaltaan samanlainen kuin näppäin 146, mutta sen avulla voi käyttäjä näppäillä näppäimistöltä 130 ja näytöltä merkkikyltin kirjaimien korkeuden. Jos mitään erityistä korkeutta ei määrätä tietojen sisäänsyöt-tövaiheessa, leikataan tai piirretään kirjaimet silloin kirjakesatsiin ohjelmoidun tiedon mukaisesti standardi-korkuisiksi, esim. 2,54 cm:n korkuisiksi.

Näppäin 152 ja vastaavat tiedonsyöttönäppäimet saavat merkit kallistumaan halutun määrän oikealle, tämä antaa merkeille kursivoidun tekstin ulkonäön. Käytetty kaltevuuskulma esitetään näytössä.

Tasausnäppäimen 154 avulla voi käyttäjä asetella useita tekstirivejä ennalta määrättyihin paikkoihin toistensa suhteen. Jokainen tekstirivi voidaan esimerkiksi asettaa tasan oikean- tai vasemmanpuoleisen marginaalin mukaan, tai useita rivejä voidaan keskittää toistensa suhteen, kuten jäljempänä yksityiskohtaisemmin kuvataan.

Näppäin 156 kääntää leikkuupään ja materiaalin pitkin tekstin suuntaista koordinaattia olevat ohjelmoidut siirtymät (esitetyssä toteutuksessa syöttötelan 20 aikaansaamat siirtymät) päinvastaiseen suuntaan, ja saa aikaan sen, että merkit kirjoitetaan toisinpäin tai peilikuvina, kuten kuvassa 1 on esitetty. Peilikuvamerkit ovat usein tarpeellisia, kun tarramaisesti kiinnitetty vinyyli täytyy kiinnittää läpinäkyvän kappaleen sisäpuolelle, kuten ikkunaan, missä sitä katsotaan ulkopuolelta tai kun merkkikylttiä tavallisesti katsotaan peilin kautta, esim. hälytysajoneuvon etuosassa.

ie 82895 Näppäimen 158 avulla voi koneen käyttäjä muuttaa ennalta ohjelmoituja peräkkäisten merkkien välejä selektiivisesti saadakseen tekstille esteettisesti miellyttävämmän ulkonäön. Tätä piirrettä kuvataan yksityiskohtaisemmin jäljempänä kuvan 19 yhteydessä esitetyssä esimerkissä. Näppäimellä 160 voidaan sisäänsyötetty teksti leikata tai piirtää materi-aaliliuskalle leikkuupään 12 avulla standardikokoisena, esimerkiksi 2,54 cm:n korkuisin ja standardinpituisin kirjaimin. Näppäintä 160 käytetään tyypillisesti muodostetun tekstin tarkastelemiseksi ennakkoon silloin, kun piirtävä terä 100 on asennettu leikkuupäähän ja syöttötela liikuttaa piirtopaperia leikkuupään alla.

Lopuksi, näppäintä 162 käytetään leikkaamaan tai piirtämään merkkikyltin teksti lopullisessa muodossaan kaikkine erikoispiirteineen, kuten muutettu pituus, erikoinen kir-jainkorkeus ja kallistus, mikäli näitä on haluttu.

Kuva 15 on kaavio, joka esittää merkintekolaitteiston toimintojen ohjausjärjestelmän mikroprosessoripohjaisen rakenteen kokoonpanoa. Prosessorin eri toiminnalliset osat on esitetty erikseen; kuitenkin todellisessa rakenteessa yksi ainoa mikroprosessori, kuten Zilogin malli Z8002, pystyy muodostamaan esitetyt toiminnat niin, että eri kirjakesatseille, tekstille ja käskytiedoille on lisämuistit. Koneen ohjelmamuistia ei ole esitetty, mutta se on tyypillisesti 48 kilosanan ROM-muisti, ja sillä on riittävä kapasiteetti kuvissa 15-22 esitetyillä toiminnoilla varustetulle ohjelmalle.

Kuvissa 15, 17 ja 18 esittävät eri toiminnallisten osien väliset katkoviivat käskysignaalien kanavia ja leveät nauhat esittävät toiminnallisten osien välisiä osoitteen-ja tiedonsiirtoväyliä. Esimerkiksi näppäimistöltä 130 sisään näppäillyt tiedot kulkevat näppäimistön sisäänmeno-dekooderin 172 ja käyttäjän liitäntäpiirin 170 välillä yhdessä toimintanäppäimistöltä 132 tulevien käskysignaalien kanssa, nämä käskysignaalit on dekooderi tulkinnut. Kuiten- i 17 82895 kin osoitteet ja tiedot ainoastaan kulkevat käyttäjän lii-täntäpiirin, tekstimuistin 174 ja parametrimuistin 176 välillä.

Käyttäjän liitäntäpiiri toimii pääasiallisena ohjausosana tietojen ja käskyjen käsittelemiseksi näppäimistöjen 130 ja 132 sekä muun mikroprosessorilaitteiston välillä. Lisäksi käyttäjän liitäntäpiiri reagoi osaan koneen ohjelmasta saadakseen näyttödekooderin 135 käyttämään LED-näyt-töä 134 siihen kuuluvine tietoineen, jotka ovat käyttäjän toimintanäppäimistöltä 132 valitsemien toimintojen mukaiset.

Tekstimuisti 174 vastaanottaa ja pidättää käyttäjän näppäimistöltä 130 sisään näppäilemät merkit ja syöttää sitten varastoidun tekstin merkkiprosessorille 180 koneen toimintavaiheen aikana, kun leikkuupää muuttaa tiedon visuaaliseen muotoon joko merkkimateriaalille tai piirto-paperille. Muisti 174 on tyypillisesti poimintamuisti eräässä toteutusmuodossaan, ja sillä on 8 kilosanan kapasiteetti, joka on riittävä yhtä 255 merkistä muodostuvaa tekstiriviä varten.

Samoin parametrimuisti 176 vastaanottaa parametritiedot, jotka syötetään näppäimistöltä 130 silloin kun koneen käyttäjä alunperin asettaa koneen eri parametrit kuten nopeuden, kirjainkorkeuden, rivin pituuden ja kallistus-kulman. Muisti on poimintamuisti, ja eräässä toteutusmuodossaan sillä on 8 kilosanan muistikapasiteetti.

Kuvassa 15 esitetty toteutusmuoto sisältää useita kirja-kesatsimuisteja 182, 184 ja 186, joista jokainen sisältää yhden täydellisen kirjakesatsin kaikki tiedot, kirjakesatsit ovat tekstimerkeille, malleille, symboleille, logoille tai tavaramerkeille, joita useita halutaan merkkikyltille tavallisempien tekstimerkkien lisäksi.

Tämän hakemuksen yhteydessä viittaukset merkkikyltin tekstiin is 82895 tai tekstimerkkeihin pitäisi tulkita niin, että ne sisältävät tällaiset erikoismallit yhtä hyvin kuin tavallisemmat kirjaimet, numerot ja välimerkit.

Kuva 16 esittää kaaviollisesti kirjakesatsimuistin 182 kokoonpanoa. Ensimmäinen osa 190, johon käyttäjän lii-täntäpiiri pääsee, sisältää tunnistuskoodin ja tiettyjä standardisoituja tietoja kaikille tässä muistissa oleville kirjakesatsin merkeille. Esimerkiksi korkeusstandardi edustaa vertailupohjaa, josta kirjakesatsin kaikkien merkkien korkeudet saadaan suhteuttamalla. Kaikki isot kirjaimet voivat olla korkeusstandardin korkuisia, kun taas pieni "a" voi olla kolmasosa siitä ja pieni "b" voi olla kaksi kolmasosaa korkeusstandardista.

Ensimmäistä osaa 190 seuraa indeksiosa 192, joka sisältää kirjakkeen ulkoneman kirjakesatsimuistissa olevien standardinmukaisten välimatkojen säätämiseksi. Kirjakkeen ulkone-ma asettaa erillisen merkin tekstirivin muodostavaan tietoon ja toiminnallisesti se on analoginen takaisinsyötön kanssa. Useita eri pituisia ulkonemia sisältyy jokaiseen kirjakesatsiin.

Suurin osa indeksiosasta 192 koostuu kaikkien kirjakesatsin merkkien luetteloinnnista sekä tietyistä kirjainta koskevista geometrisista tiedoista ja osoittimesta, joka määrittelee osoitteen muistin päätiedostossa 194, jossa sijaitsevat viivat tai vektorit, jotka täysin määrittelevät kirjaimen ääriviivat. Kirjakesatsimuistin jakaminen indeksi- ja päätiedostoon pienentää tiedon saantiaikoja ja mahdollistaa tietojen nopeamman käsittelyn kun käytetään tiettyjä erikoistoimintoja kuten "tasaus" tai "muutettu pituus". Indeksissä 192 on jokainen kirjain tai muu merkki määritelty ASCII-koodi11a, jotta sinne päästään näppäimistöltä 130 käyttäjän liitäntäpiirin 172 kautta.

Koodin lisäksi on mukana myös kirjaimen leveys samassa mittakaavassa kuin korkeusstandardi on ensimmäisessä osassa h 19 82895 190 sekä välimatkatieto, joka lisätään ennen jokaista kirjainta ja sen jälkeen, jotta saadaan asianmukaiset välimatkat useimpien kirjainyhdistelmien välille. Kuitenkin joissakin tapauksissa tietyt kirjainyhdistelmät eivät ole sopivien välimatkojen päässä toisistaan kun käytetään näitä ohjelmoituja välimatkatietoja, ja sellaisissa tapauksissa käytetään kirjakkeen ulkonemia, jotta saadaan merkkikyltti, joka on esteettisesti miellyttävämpi silmälle.

Kun käyttäjä muodostaa merkkikyltin tekstiä ja tilaa tietyn merkin kirjakesatsista tekstin sisäänsyöttövaihees-sa, saadaan merkki suoraan indeksistä merkkikoodin avulla. Vain indeksitiedot talletetaan tekstimuistiin, jota osoitetaan loogisessa järjestyksessä sen mukaan kun merkit esiintyvät tekstissä. Päätiedoston 194 viivatietoja ei tarvita muistissa, eikä niitä käytetä ennen kuin suoritettaessa piirto-, leikkaus- tai rei'ityskäskyjä.

Yleisesti ottaen mikroprosessorilla, josta käyttäjän liitäntäpiiri 170 on muodostettu, ei ole riittävää osoitekapasiteettia jokaiseen muistin 174, parametri-muistin 176 ja kirjakesatsimuistin osoitteeseen pääsemiseksi. Tästä syystä merkintekolaitteiston mikroprosessoripohjainen rakenne sisältää muistikarttaa käyttävän muistijärjestelmän, joka antaa liitäntäpiirille 170 pääsyn valikoituihin kirjakesatseihin tai niiden osiin minä tahansa ajankohtana loogisen osoitepiirin 191 avulla. Looginen osoitepiiri ei ole mikään varsinainen muisti verrattuna muisteihin 174 ja 176. Sen sijaan osoitepiiri 191 edustaa liitäntäpiirin osoittamiskykyä rajoitetun port-timäärän läpi. Annettuna ajankohtana liitäntäpiiri voi siis osoittaa ja varastoida tekstimuistiin 174 vain osan annetussa kirjakesatsimuistissa olevasta tiedosta.

Koska liitäntäpiirillä 170 on osoitekapasiteetti, joka on pienempi kuin se, joka vaaditaan kaikissa muisteissa oleviin tietoihin pääsemiseksi, on liitäntäpiiriin 170 kytketyn osoi- 20 82895 teväylän 195 ja väylien 196, 198 ja 200 väliin liitetty kirjakesatsimuistien ohjauspiiri 193 jokaisessa muistissa oleviin kirjaketietoihin pääsemiseksi. Käytön aikana väylällä 195 olevat osoitetiedot määräävät sen kirjakesatsin tai sen kirjakesatsin osan, josta tietoja halutaan, ja ohjauspiiri 193 varmistaa, että muistiin 174 ja prosessoriin 180 liittyvä tietoväylä osoittaa loogisen osoitepii-rin 191 kautta haluttua kirjakesatsia tai sen osaa. Tuloksena tästä kartoitustekniikasta voidaan useita kirjakesat-seja varastoida ROM-muisteihin merkintekolaitteistoon, ja käyttäjällä on paljon laajempi valikoima merkkejä käytettävissään merkkikylttiä varten.

Kuva 17 esittää hyvin yleisesti käskysignaali- ja tiedonsiirtokanavia käyttäjän liitäntäpiirin 170 läpi eri käskyille ja tiedoille, joita koneen käyttäjä voi määrätä suoritettaviksi näppäimistöillä 130 ja 132. Operaattorin liitäntäpiirissä 170 käskydekooderi 210 hyväksyy toiminta-näppäimistöltä 132 tulevat käskyt ja käsittelee näitä signaaleja aliohjelmissa, jotka vastaavat tauluissa esitettyjä eri toimintoja. Esimerkiksi kuvan 14 näppäimellä 160 aikaansaatu signaali dekoodataan ja ohjataan tarkastusali-ohjelmaan 212 ohjelman aktivoimiseksi merkkiprosessissa ja sisäänsyötetyn tekstin muodostamiseksi standardi mittakaavassa välittämättä erikoiskäskyistä, kuten merkin korkeus, leveys tai kaltevuus, joita lopulliseen merkkikylttiin halutaan. Suoritettaessa lopullinen "kirjoita merkkikylt-ti"-käsky aktivoi se aliohjelman 214, ja silloin merkki-prosessorin 180 ohjelma suorittaa kaikki suhteellista sijaintia koskevat tiedot ja muut tiedot, jotka on määrätty suoritettaviksi ja varastoitu muisteihin 174 ja 176 tietoja koodaavien piirien 220, 222, 224 ja 226 sekä tekstiä koodaavien piirien 228, 230 ja 232 kautta. Havaitaan, että jokainen koodauspiiri vastaanottaa käskysignaalit dekooderilta 210 ja tietosignaalit näppäimistöltä 130. Esimerkiksi, jos "muutettu pituus" on käsketty suoritettavaksi, aktivoi dekooderi 210 "muutetun pituuden"-koodaus-piirin 222 ja haluttu tekstirivin pituus syötetään tietona li 21 82895 näppäimistöltä 130 parametrimuistiin 176. Tietojen syöttövaiheen aikana "muutettua pituutta" koskeva tieto ainoastaan varastoidaan muistiin, eikä mahdollisiin tekstitietoihin tehdä muutoksia. Samoin tekstin korkeutta, kaltevuutta ja nopeutta koskevat tiedot ainoastaan koodataan muistiin varastointia varten, käytettäviksi myöhemmin sen jälkeen kun aliohjelma 214 tai vaihtoehtoisesti käänteinen aliohjelma ovat vastaanottaneet kirjoituskäskyn.

Tekstin sisäänsyöttötoiminta ja tiedonsiirto suoritetaan eri tavalla kuin juuri edellä kuvattu parametrien sisäänsyöttö. Valittu kirjakesatsi identifioidaan asiaankuuluvalla koodilla aliohjelman 228 avulla, ja koodi varastoidaan tekstimuistiin 174. Samanaikaisesti tietysti muisti-karttapiiri (ei esitetty) liittää muistin 174 vastaavaan kirjakesatsimuistiin tai sen osaan, jossa on sekä indeksi-osa 192 että päätiedosto 194. Kun teksti näppäillään näppäimistöltä 130 sijoitetaan tekstimuistiin ainoastaan kirjakesatsin indeksiosan 192 tunnistustiedot. Indeksiosas-sa olevat tiedot ovat riittäviä kaikkien niiden toimintojen suorittamiseksi, jotka liittyvät tasausohjelmaan 218 ja "muutetun pituuden" ohjelmaan 222, jotka käskyt voidaan antaa ennen varsinaista merkkikyltin piirtämistä. Sitä pääosaa tiedoista, jotka määrittelevät merkkien viivat muistin päätiedostossa 194, ei käytetä tiedonsyöttövaihees-sa.

Tasauskäsky, jota käsitellään aliohjelmassa 218, vaatii sen, että välimatka- ja leveystiedot otetaan kirjakesatsin indeksiosasta ja varastoidaan parametrimuistiin 176 ennen merkkikyltin piirto- tai leikkuutoimenpiteen suorittamista. Tasauskäsky sallii sen, että useat tekstirivit voidaan asettaa samaan linjaan toistensa suhteen joko vasemman tai oikean puolen marginaalia tai keskiviivaa pitkin. Tasaus-algoritmi, joka suoritetaan aliohjelmassa 218, ja joka tarjoaa nämä toiminnat, on esitetty kuvassa 21, ja se on yksinkertainen yhteen- ja jakolasku, joka määrää tasaussiirtymän 22 82895 leikkuupään 12 ja merkkimateriaalin sijoittamiseksi paikalleen ennen tai jälkeen jokaisen tekstirivin muodostamista. Tasaussiirtymä on puolet rivin pituudesta, ja se voidaan määrätä summasta, jossa yhteenlaskettavina ovat kaikkien merkittyjen merkkien leveydet (W) ja välimatkat (2S), jotka ovat ennen jokaista välissä olevaa merkkiä ja sen jälkeen, sekä välimatka ensimmäisen merkin jälkeen (Sa) ja ennen (Sk) viimeistä merkkiä. Jos kirjakkeen ulkonema on sijoitettu tekstiin, niin sen mitat vähennetään summasta. Tämä summa edustaa tekstirivin kokonaispituutta L kun se kirjoitetaan olettaen, ettei rivin pituutta ole muutettu mihinkään muuhun tiettyyn pituuteen. Myöhemmin käytetään lyhennettyä tai levennettyä pituutta standardipituuden L sijasta.

Pituus L jaetaan tämän jälkeen puoliksi, ja syöttötela 20, joka saa aikaan peruslinjan esitetyssä toteutusmuodossa, kytketään toimintaan siirtämään materiaaliliuskaa puoli rivin pituutta halutusta rivin päätepisteestä kohti rivin alkupäätä. Tässä pisteessä sijaitsee leikkuupään 12 piirto- tai leikkuuterä muistissa olevan teksti-rivin, jota ollaan leikkaamassa tai joka on jo leikattu, keskipisteessä. Jos teksti on vielä leikkaamatta, painetaan kuvan 14 tasausnäppäintä 154 toisen kerran ja syöttö-tela kuljettaa materiaaliliuskaa toisen yhtäsuuren matkan niin, että piirto- tai leikkaustoimenpide voidaan aloittaa ja tekstirivi tulee sijaitsemaan tasaisesti keskipisteen suhteen.

Toinen tekstirivi voidaan sijoittaa keskeisesti ensimmäisen suhteen painamalla jälleen tasausnäppäintä 152 sen jälkeen kun teksti on leikattu tai piirretty ja ennenkuin toinen tekstirivi on syötetty, tällöin materiaali kulkee takaisin ensimmäisen rivin keskikohdalle. Tämän jälkeen syötetään toinen tekstirivi ja painetaan tasausnäppäintä 152, joka siirtää materiaaliliuskaa matkan, joka on puolet toisen rivin pituudesta. Leikkuupäätä 12 voidaan tämän 23 82895 jälkeen manuaalisesti siirtää ratoja 14 ja 16 pitkin toiseen peruslinjan pisteeseen ensimmäisen rivin alle, ja toinen tekstirivi voidaan piirtää niin, että se sijaitsee keskeisesti ensimmäisen rivin alla. Menettely voidaan toistaa niin monelle tekstiriville kuin merkkimateriaali-liuskalle mahtuu.

Tasauspiirrettä voidaan käyttää useiden rivien tasaamiseksi oikealla puolella painamalla tasausnäppäintä kahdesti sen jälkeen kun jokainen rivi on syötetty sisään, mutta ennen kuin teksti on kirjoitettu tai leikattu. Vasemmanpuoleinen tasaus saadaan aikaan painamalla tasausnäppäintä kahdesti sen jälkeen kun jokainen rivi on leikattu tai piirretty, mutta ennen kuin seuraavan rivin teksti on syötetty sisään. Jokaisessa tapauksessa tekstirivien tasaaminen keskipisteen tai marginaalien suhteen saadaan aikaan käyttämällä samaa kuvassa 21 esitettyä algoritmia.

Aliohjelman 222 käyttämä muutetun pituuden algoritmi on esitetty yksityiskohtaisesti kuvassa 20. Tämä algoritmi käyttää myös hyväksi välimatka- ja leveystietoja, jotka on varastoitu tekstimuistiin 174 rivin standardipituuden L määräämiseksi samalla tavalla kuin kuvan 21 algoritmissa. Lisäksi standardipituus L jaetaan muutetulla pituudella Lf pituuskertoimen F määräämiseksi. Tämä kerroin varastoidaan parametrimuistiin 176 ja dataprosessori 180 käyttää sitä myöhemmin hyväkseen leikkaus- tai piirtotoimenpiteen aikana.

Tekstin muotoilualiohjelmalla 232 saadaan tekstiriville kirjakkeen ulkonema tai lisätakaisinsyöttö aina kun näppäimistön 130 "kirjakkeen ulkonema"-näppäintä painetaan samalla tavalla kuin saadaan välilyönti painettaessa välilyöntinäppäintä. Kirjakkeen ulkonema vastaa takaisinsyöttöä ja vähentää osan kahden kirjaimen välisestä tilasta. Tekstin muotoiluohjelman 232 algoritmi saa aikaan sen, että näytössä 134 esitetään kaksi tekstimerkkiä, jotka käyttäjä on identifioinut näppäimistöllä 130, ja jotka hän haluaa sijoittaa 24 82895 lähemmäksi toisiaan esteettisistä tai muista syistä. Esimerkiksi kuva 19 esittää nimeä DAVID kahdessa eri muodossa. Ylemmässä nimessä on käytetty normaaleja kirjainten välimatkoja, jotka on järjestetty kirjakesatsimuistin in-deksiosaan. Havaitaan, että kirjaimet A ja V näyttävät olevan liian kaukana toisistaan, kuitenkin tämä harhakuva syntyy koska kirjainten A ja V vierekkäiset sivut ovat kallistuneet ja yhdensuuntaiset toistensa kanssa, tämä vaikuttaa silmälle lisäyksenä ohjelmoituun välimatkaan. Tässä tapauksessa on toivottavaa tuoda kirjainten väliin yksi tai useampi ulkonema, jotka on esitetty kuvan 19 alemmassa muodossa nuolella 238. Ulkonema vähentää osan välitilasta kirjaimen V tuomiseksi lähemmäksi kirjainta A, ja jos halutaan, voidaan "kirjakkeen ulkonema"-näppäintä painaa useita kertoja kirjainparin toisen kirjaimen tuomiseksi lähemmäksi ensimmäistä kirjainta kahden yhdistetyn kirjainmerkin muodostamiseksi, tai kaksi kirjainta voidaan jopa asettaa päällekkäin kuten yhdysviiva ja kirjain "O" yhdistettyjen merkkien muodostamiseksi.

Seurauksena aliohjelmista 212, 214, 216 ja 218 tuleviin käskyihin hakee merkkiprosessori tiedot muisteista 174 ja 176 ja kirjakesatsimuistin osista 192 ja 194 ja aikaansaa moottorikäskyt, jotka kytkevät servomoottorit 80 ja 86 toimintaan ja jotka synnyttävät leikkuupään 12 ja merkki-materiaalin M välisen suhteellisen liikkeen.

Kuvassa 18 on esitetty kuvan 15 merkkiprosessorin 180 yksityiskohtainen kaavio sekä sen liitännät prosessorin ja servomoottorien välissä olevan säätöliitäntäpiirin 178 kanssa. Tiedot muisteista 174 ja 194 tulevat käskysignaaligeneraat-torille 250, joka jaksollisesti muodostaa absoluuttiset sijaintia ja leikkuupäätä koskevat käskyt varastoitujen tietojen ja tekstin sekä koneen ohjelman mukaisesti, kun käyttäjä on tilannut testi-, kirjoitus- tai tasauskäskyt. Yksi koneen ohjelman käskyistä 252, jota käytetään toistuvasti tekstin tekovaiheessa noutaa varastoidut tekstimerkit muistista 174 siinä järjestyksessä missä merkit esiintyvät 25 82895 merkkikyltillä. Alakäsky 254 taas puolestaan hakee noudetun merkin jokaisen viivan muistikarttajärjestelmän avulla kirjakesatsimuistin osasta 194. Viivatiedot muutetaan absoluuttisiksi sijainneiksi, jotka ovat esimerkiksi 32-bittisinä käskysanoina jokaiselle koordinaattiakselille, ja sen jälkeen käskyt käsitellään perättäin kaltevuus-algoritmilla 258, joka vastaanottaa kaltevuuskulman tangentin tai asteluvun parametrimuistista 176 vastauksena kaltevuuden asettamiskäskyyn 256. Kaltevuusalgoritmi suorittaa muunnoksen jokaisen tekstin peruslinjan b yläpuolella olevan pisteen absoluuttisessa sijainnissa ja siirtää pistettä oikealle (tai vasemmalle, jos halutaan negatiivinen kallistuskulma) määrän, joka on verrannollinen pisteen etäisyyteen peruslinjasta ja kallistuskulman t tangenttiin, jonka kulman käyttäjä on syöttänyt sisään tietojen syöttö-vaiheessa. Tämän seurauksena jokainen merkki kallistuu hiukan oikealle (tai vasemmalle negatiivisen kulman tapauksessa) peruslinjan sijainnista, joka on saatu aikaan merkkien leveyksillä ja välimatkoilla. Kokonaisvaikutelma on se, että merkeillä on kursivoidun tekstin ulkonäkö.

Kun tekstin merkit on muutettu kaltevuuskäskyjen mukaisesti, käsitellään absoluuttiset tiedot suhteuttamisalgoritmilla 260, jossa muistissa 176 olevat muutetun pituuden parametrit ja korkeuskäskyparametrit muuttavat sijaintitietoja merkkien kooon suhteuttamiseksi käskyjen mukaisesti. Muutetun pituuden tapauksessa kuvan 20 algoritmin aikaansaama pituuskerroin F vaikuttaa absoluuttisiin sijaintitietoihin ja lisää tai vähentää syöttötelaan liittyviä peruslinjan koordinaatteja niin, että tekstirivi sopii muutettuun pituuteen Lf. On ymmärrettävää, että pituuskerrointa ei sovelleta ainoastaan merkkitietoihin vaan myös ulkonemiin ja merkkien välisiin välimatkoihin, jotta saadaan oikeassa suhteessa pidennetty tai lyhennetty rivi ensimmäisestä viimeiseen merkkiin asti. Kun merkkikyltin tekstiä kokeillaan (näppäin 160), soveltaa algoritmi 260 toista mitoitus-kerrointa sekä korkeus- että pituuskertoimiin tekstirivin 26 82895 muuntamiseksi suhteessa standarditestauskorkeuteen, joka on esim. 2,54 cm. Tämän muunnoksen avulla käyttäjä voi tarkastella muunnetussa mittakaavassa olevaa tekstiä, eikä suuria materiaalimääriä tuhlata, jos tehdään useita muutoksia.

Korkeussäätöä sovelletaan myös verrannollisena jokaiseen koordinaattiin, joka on kohtisuorassa peruslinjaa vastaan, jotta säilytetään tekstissä olevien eri merkkien keskinäiset suhteet sellaisina kuin ne ovat ohjelmoidussa kirjakesatsi-muistissa. Kuitenkin korkeuskertoimia ja pituuskertoimia sovelletaan riippumattomasti niin, että ohjelmoidun kirja-kesatsin kokonaismuunnos voidaan saada aikaan eri pituus-ja korkeuskertoimilla.

Käskysignaaligeneraattorin 250 kaltevuus- ja mittakaava-algoritmeilla käsittelemät tiedot ovat absoluuttisia signaaleja, jotka määräävät leikkuu- tai piirtoterän absoluuttisen sijainnin mitattuna mielivaltaisesta origosta, jonka käyttäjä on saanut aikaan kytkimillä 92. Absoluuttisten signaalien lisäksi generaattori 250 synnyttää teräsignaalin terän sijoittamiseksi joko sen ala-asentoon kosketukseen materiaalin kanssa tai sen yläasentoon irti materiaalista.

On ymmärrettävää, että teräsignaalit ovat osa kirjakesatsi-tiedoista 194, koska kone synnyttää monet alfanumeeriset merkit katkonaisista viivoista.

Sen jälkeen kun käskysignaalit on muunnettu asiaankuuluvilla kaltevuus- ja mittakaavatiedoilla käsitellään ne signaa-limuuttajassa 262, joka muuttaa absoluuttiset sijaintitiedot lisäysvektoreiksi, jotka määrittelevät terän ja materiaalin todelliset liikkeet toistensa suhteen. Lisäysvektorit käsitellään ääriviivojen ohjauspiirissä 264, joka varmistaa, että lisäyskäskyt on perättäin varastoitu puskuriin 266. Puskuri puolestaan lähettää käskyt halutussa muodossa nopeus-generaattorille 268, joka saa aikaan koneen liikekäskyt, jotka muotoilevat oikein tekstin merkit leikkuupäähän 12 ja 27 82895 syöttötelaan 20 liittyvien standardi-, servo- ja käyrä-algoritmien mukaan. Liikekäskyt viedään kaksoispuskuroi-dun sisäänmenon 270 läpi koneen säätöliitäntäpiiriin 178. Kaksoispuskurointi varmistaa sen, että terä ja materiaali-liuska liikkuvat toistensa suhteen niin, ettei käskysig-naalien syötössä ole keskeytyksiä huolimatta siitä, että suuren erottelukyvyn ylläpitämiseksi tekstin merkkien ääriviivoissa, esiintyy halutuissa nopeuksissa ja käsiteltävän tiedon määrässä suuria muutoksia. Koneen ohjaus-liitäntäpiiri synnyttää servosignaalit ohjausmoottoreille 68, 80 ja 86 suljetun silmukan säätöjärjestelmässä jossa on sekä nopeuden että sijainnin takaisinkytkentä.

Tässä on siis kuvattu merkkikyltin tekevä laitteisto, joka sallii muodostettavan tekstin testauksen muutetussa muodossa sekä sen piirtämisen, leikkaamisen tai hahmottele-misen rei'itystä varten merkkimateriaalille niin, että tekstin merkeillä on samat sijainnit ja välimatkat toisiinsa nähden kuin mitä halutaan lopulliselle tuotteelle, joka on merkkitaululla tai muulla kohteella. Laitteisto pystyy tallettamaan useita kirjakesatseja lukumuisteihin ja jokainen kirjakesatseista voidaan hakea muistikarttaa käyttävän muistijärjestelmän avulla. Tällä mikroprosessoripohjaisella merkintekolaitteistolla on monia etuja verrattuna aikaisempiin, kuumennettuja leikkaimia käyttäviin järjestelmiin. Esimerkiksi yhdestä kirjakesatsista voidaan muodostaa useita merkkejä, joilla on erilaiset suhteet, koot ja erikoisefektit kuten kaltevuus, kun taas tunnetuilla koneilla tarvitaan jokaista nuunnosta varten eri leikkai-met. Käyttämällä laitteistoa ensin piirtävän terän kanssa ja jälleen rei'ittävällä terällä voidaan piirtopaperil-le tehdä selvät ja näkyvät lävistysääriviivat. Kone on selvästikin paljon pienikokoisempi kuin leikkaimia käyttävät koneet eikä se vie tilaa enempää kuin xerokopiokone. Merkintekolaitteisto pystyy myös lyhentämään tai levittämään tekstiriviä niin, että se mahtuu ennältamäärätylie alueelle. Yksittäisten kirjasinmerkkien välejä voidaan 28 82895 säätää esteettisesti miellyttävämmän ulkonäön saamiseksi lopulliselle tuotteelle ja sommittelumenetelmät mahdollistavat sen, että useita tekstirivejä voidaan sijoittaa keskeisesti toisiinsa nähden tai ne voidaan tasata joko oikean- tai vasemmanpuoleiselle marginaalille. Kaikki toiminnat suoritetaan automaattisesti, tämä eliminoi vaivalloiset sommittelutoimenpiteet, joita tarvitaan tunnetuissa järjestelmissä. Yksinkertaisesti valitsemalla kytkin voidaan merkkikyltin teksti valmistaa merkkimateri-aalille, joka on tarramaisesti kiinnitetty taustapaperiin, joko suoraan luettavana tekstinä tai peilikuvana, tämä on aikaisemmin vaatinut kahdet eri leikkaimet.

Vaikkakin esillä olevaa keksintöä on kuvattu sen edullisessa toteutusmuodossa, on ymmärrettävää, että useita muunnoksia voidaan tehdä poikkeamatta keksinnön hengestä. Esimerkiksi, vaikka konetta on kuvattu niin, että se sisältää useita kirjakesatseja, jotka on varastoitu ROM-muisteihin, on ymmärrettävää että koneeseen voidaan sijoittaa levy- tai nauhalukija, jotta merkkikyltille saadaan . . ääretön määrä kirjakesatseja tai mallikuvioita. Vaihdettava leikkuupää on toivottava, jotta muodostettu merkki-kyltti voidaan sekä testata, leikata että rei'ittää, kuitenkin voidaan koneeseen sijoittaa leikkuupää, joka ainoastaan piirtää, leikkaa tai rei'ittää merkkikyltin. Tätä : : keksintöä on siis kuvattu sen edullisessa suoritusmuodossa esimerkinomaisesti ilman, että tarkoituksena on ollut rajoittaa sitä.

Claims (17)

29 82895

1. Laitteisto, jota voidaan käyttää vaihtoehtoisesti suu rikokoisen tekstin piirtämiseksi liuskamaiselle materiaalille ja merkkikylttien ja vastaavien leikkaamiseksi toiselle lius-kamaiselle materiaalille, jossa leikattava materiaali on irrotettavasta kiinnitetty taustapaperille, sisältää: tuen materiaali 1iuskan <M> pitämiseksi piirto- ja leikkaustoimenpiteiden aikana; terän kuljettimen (12), joka on asennettu tuen läheisyyteen ja joka on liikutettavissa materiaalin suhteen piirto- ja leikkaustoimenpiteiden aikana; vaihdettavat leikkuu- <50, 120, 121) ja piirtotyökalut <100, 127) ; työkalukannattimen <60>, joka on liikuteltavissa työkalun kuljettamassa tuen <20> suhteen ylä- ja ala-asennon välillä ja jossa on työkalun jalusta, johon vaihdettavat piirto- ja leikkuutyökalut yksi kerrallaan kiinnitetään niiden liikuttamiseksi kannattimen mukana ylä- ja ala-asentojen välillä, kosketukseen tuen <20) päällä olevan materiaaliliuskan <M) kanssa sekä irti siitä, nostomoottorin <68>, joka on liitetty kannattimeen <60) sen ja työkalun liikuttamiseksi ylä- ja ala-asentojen välillä kosketukseen materiaaliliuskan kanssa sekä irti siitä; ohjausmoottorin <80, 86), joka on kytketty työkalun kuljetti-meen ja kannattimeen työkalun ja tuen <20) päällä olevan materiaaliliuskan liikuttamiseksi toistensa suhteen, tunnettu siitä, että materiaalituki käsittää pyöritettävän syöttötelan <20), jolla on pyörimisakseli ja telan akselin ympärillä sylinterimäinen työpinta, jonka yli taipuisa materiaaliliuska syötetään piirto- ja leikkaustoimenpiteitä suoritettaessa pitkien merkkikylttien piirtämiseksi tai leikkaamiseksi; toisen ohjausmoottorin taipuisan materiaaliliuskan siirtämiseksi pyöritettävän telan <20) ay1interimäisella työpinnalla työkalukannattimen <60) ja vaihdettavien piirto- ja leikka-ustyökalujen suhteen; äo 82895 jolloin työkalukannatintä voidaan siirtää telan suhteen samansuuntaisesti telan pyörimisakselin kanssa jonkin leikkaus-tai piirtotyökalun ollessa asennettuna työkalun kannattimeen ja kulkiessa telan sylinterimäistä pintaa pitkin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto suurikokoisen tekstin piirtämiseksi ja leikkaamiseksi, tunnettu siitä, että leikkuutyökalu sisältää kuumennettavan puikon <50) ja piirtotyökalu sisältää merkitsemislaitteen (100); ja työkalu-kannatin (60) sisältää tukiosan, joka pitää kuumennettavaa puikkoa ja merkitsemislaitetta vaihdettavaati yhteisellä työkalun akselilla (64), joka on kohtisuorassa telan akselia vastaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen leikkaus- ja piirto-laitteisto, tunnettu siitä, että työkalukannatin <60> sisältää kevyen jalustan, joka on kiinnitetty työkalun kuljet-timeen nivelpultilla (62), jonka akseli on kohtisuorassa yhteistä työkalun akselia (64) vastaan, ja että kuumennettava puikko (50) on tuettu kevyeen jalustaan yhteistä akselia pitkin niin, että se lepää ohutta taustapaperille kiinnitettyä lämpöplastista kalvoa vasten sen leikkaamiseksi niin, ettei • ‘ paperia leikata.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piirto- ja leikkaus-laitteisto, tunnettu siitä, että nostomoottorissa (68) on pyörivä nokka (66) kytkettynä työkalukannattimeen (60) kannattimen liikuttamiseksi ylä- ja ala-asentojen välillä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto suurikokoisen tekstin piirtämiseksi ja leikkaamiseksi, tunnettu siitä, että työkalu käsittää veitsimäisen terän (120), ja että piirtotyökalu käsittää merkitsemislaitteen, jolloin molemmat työkalut on vaihdettavasti asennettavissa yhteisellä akselilla (64) kannattimeen, ja jolloin veitsimäinen terä voi kiertyä akselin ympäri. 3i 82895

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto suurikokoisen tekstin piirtämiseksi ja leikkaamiseksi, tunnettu siitä, että veitsimäinen terä (120) on asennettu ohjatusti yhteisen akselin (64) ympäri käännettäväksi ja ohjausmoottori (125) on kytketty terään ohjaamaan terän suuntaa.

7. Patenttivaatimukeen 1 mukainen laitteisto suurikokoisen tekstin kirjoittamiseksi, tunnettu siitä, että revittävä terä (127) on vaihdettavissa leikkuu- ja piirtotyökalujen tilalle työkalukannattimen <60) jalustalle materiaali1iuskan rei'ittämiseks i.

8. Automaattinen merkkigeneraattori merkkikyltin tekstin sommittelemiseksi, joka generaattori sisältää: kannattimen (20), jossa on tukipinta liuskamaisen materiaalin <M> tukemiseksi ja jolle materiaalille merkkikyltin teksti tehdään visuaalisesti havaittavaan muotoon; työkalun (40, 100, 120, 127), joka voidaan saattaa kosketuk seen kannattimen (20) tukipinnalla olevan materiaaliliuskan kanssa tekstin merkkien ääriviivojen merkitsemiseksi materiaalille; kannattimeen (20) ja työkaluun kytketyt moottoriohjainlaitteet (80, 86) työkalun ja materiaaliliuskan liikuttamiseksi toistensa suhteen tekstimerkkien tekemiseksi materiaaliliuskalle; tunnettu siitä, että kannatin on moottoriohjainlaitteiden käyttämä tela (20), jolla on sylinterimäinen pinta, joka kannattaa ja siirtää materiaaliliuskaa (M) työkalun kosketuskohdassa; että generaattori sisältää: muistin (182), johon on ennalta ohjelmoituina tietoina varastoitu vakiosuuruiset kirjakesatsin merkit viivoina ja merkkien väleinä, jolloin moottoriohjainlaitteet (80, 86) saavat aikaan materiaaliliuskan ja merkitsemistyökalun suhteellisen liikkeen telalla ennalta ohjelmoitujen tietojen mukaisesti merkkien tekemiseksi; näppäimistön sekä muistin ohjauslaitteet (130), jotka on kytketty muistiin merkkien valitsemiseksi talletetusta kirjake- 32 82895 sateieta ja merkkikyltin tekstin muodostamiseksi merkinteko-työkalulla materiaa 111iueka1le; että laitteisto sisältää muotoilulaitteet (158, 232) laaditun tekstin valikoitujen merkkien ennalta ohjelmoitujen välimatkojen muuntelemiseksi tekstin ulkonäön parantamiseksi merkki-kyltillä .

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen automaattinen merkki-generaattori, tunnettu siitä, että muotoilulaitteet sisältävät ohjaimet, jotka syöttävät laaditun tekstin kahden peräkkäisen merkin jälkimmäistä merkkiä vähitellen takaisinpäin.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen automaattinen merkin-tekolaitteisto, tunnettu siitä, että takaisinsyötön ohjauslaitteilla (232) on kaksi eri suuruista takaisinsyöttöyksik-köä .

11. Laitteisto liuekamaisen materiaalin leikkaamiseksi laitteiston sisältäessä: . kannattimen (20), jossa on tukipinta materiaali liuskan tukemi seksi leikkaustoimenpiteen aikana; leikkaimen, jossa on leikkuutyökalu (50, 120, 121), joka on ripustettu tukipinnan ja liuekamaisen materiaalin yläpuolelle merkkikyltin merkkien leikkaamiseksi ryhmänä 1iuskamaiseen materiaaliin; moottoriohjainlaitteet (80, 86) materiaalι1iuskan ja leikkuu-työkalun (50, 120, 121) liikuttamiseksi toistensa suhteen työkalun leikatessa jokaisen merkkikyltin merkin materiaali-liuskaan; moottoriohjainlaitteisiin kytketyn muistin (182), johon on talletettu vektoreita ja muita tietoja, jotka määrittelevät tekstin merkkien kirjakesatsin, leikkuutyökalun ja materiaaliliuskan suhteellisen liikkeen ohjaamiseksi merkkien leikkaustoimenpiteiden aikana; ja tekstinsyöttövalitsimen (130, 132), jolla valitaan tekstin kirjasinmerkit muistista (182) ja kirjasinmerkkien järjestys merkkikyltillä, joka leikataan materiaaliliuekalle, li 33 82895 tunnettu siitä, että kannatinvälineet sisältävät tukipinnalla varustetun telan (20), Joka on kosketuksessa taustapaperiin, jonka päällä on 1iuskamainen materiaali tämän 1iikuttamisakei ensimmäisessä suunnassa leikkuutyökalun suhteen; että leikkain sisältää työkalukannattimen (60), joka tukee leikkuutyokalua (50, 120, 121) sen liikuttamiseksi telaa pitkin toisessa, ensimmäiselle suunnalle kohtisuorassa suunnassa, jolloin materlaali1iuskaa voidaan leikata pitkin käyriä, joilla on komponentit ensimmäisessä ja toisessa suunnassa; ja että leikkuutyökalu käsittää veitsen terän, joka on asennettu telalle sen päällä olevan materiaali1iuskan leikkaamiseksi, sekä mekanismin, jolla rajoitetaan veitsenterän tunkeutumista, jotta olisi mahdollista leikata materiaa1i1iuskan läpi tunkeutumatta alla olevaan taustapaperiin.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto merkki-ky1ttimateriaalin leikkaamiseksi, tunnettu siitä, että siinä on pyörivä moottori terän kiertämiseksi ensimmäiseen ja toiseen suuntaan nähden kohtisuoran akselin ympäri syöttöte-lalla lepäävän materiaaliliuskan leikkaamiseksi.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto merkki-kyltin tekstin leikkaamiseksi materiaali1iuska11 e, tunnettu siitä, että tekstinsyöttövalitsin käsittää näppäimistön (130), jossa on muistivälineisiin talletetussa kirjakesatsissa määriteltyjä tekstin kirjasinmerkkejä vastaavat näppäimet, sekä liitäntäpiirin (170) merkkikyltin muodostavien näppäiltyjen kirjasinmerkkien tallettamiseksi muistin tekstiosaan (174), ja että muisti (182) sisältää kirjasinmerkkien kirjakesatsis-sa kirjakkeen ulkoneman (192), joka määrittelee takaisinsyöt-tövektorin, ja tekstinsyöttövälineet sisältävät vastaavan "kirjakkeen ulkonema"-näppäimen (158).

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto merkkikyltin tekstin leikkaamiseksi materiaaliliuskalle, tunnettu 34 82895 siitä, että materiaalin ja leikkuutyokalun liikuttamiseksi toisensa suhteen tarkoitetut moottoriohjainlaitteet sisältävät toimintaohjauslaitteet, joissa on ensimmäiset ohjauslaitteet <230), jotka mahdol1ietavat tekstin sisäänsyötön ilman, että materiaali1iuska ja leikkuutyökalu liikkuvat toistensa suhteen, ja toiset ohjauslaitteet <214), jotka mahdollistavat materiaaliliuskan ja leikkuutyokalun liikkumisen toistensa suhteen sisäänsyötetyn tekstin mukaisesti.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laitteisto merkki- kyltin tekstin leikkaamiseksi materiaaliliuekalle, tunnettu siitä, että toimintaohjauslaitteissa on tasausohjainlaitteet <154, 21Θ) leikkuutyokalun ja materiaaliliuskan siirtämiseksi toistensa suhteen tekstin kirjasinmerkkien rivin pituuden mukaisesti useiden rivien tasaamiseksi keskeisesti toistensa suhteen.

16· Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto merkki- kyltin tekstin leikkaamiseksi materiaaliliuekalle, tunnettu siitä, että muisti sisältää tekstimerkkien kirjakesatsit, jotka on tallennettu ohjelmoiduin merkkivälein, ja että siinä on muotoilusäätö, joka mahdollistaa kahden teketimerkin ohjelmoidun välin muuttamisen.

17. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto merkkikyl- tin tekstin leikkaamiseksi materiaaliliuskalle, tunnettu siitä, että tekstin eisääneyöttövalitsin sisältää prosessorin (180), jolla on rajoittunut looflinen osoitekapasiteetti; ja muisti käyttää hyväkseen muistikarttaa, ja siinä on kartoitin <191, 193), jonka avulla päästään osoitettaviin muisteihin <182-186) useampiin osoitteisiin kuin mitä on tekstin syöttö-valitsimen prosessorin osoitekapasiteetti; ja muistikarttaa käyttävä muisti sisältää kirjakeeatsitietoja sekä masaamuistiosasaa (194), joka sisältää yksityiskohtaisia tietoja, jotka määrittelevät kirjasinmerkit ja indeksiosassa <192), joka määrittelee maesamuistiosan osoitteet. li 35 82895 PfttentKr^v