FI76117B - Smutsavvisning fraemjande partikelformiga tvaettmedelkompositioner. - Google Patents

Description

76117

Tahran irtoamista edistäviä hiukkasmaisia pesuaineseoksia Tämä keksintö koskee pesuaineseoksia, joita voidaan käyttää synteettisten orgaanisten polymeerikuitumateriaalien kuten polyesterikuitujen pesemiseen ja jotka antavat tahran irtoamista edistäviä ominaisuuksia näin pestyille materiaaleille. Tarkemmin sanottuna keksintö koskee tällaisia hiukkasmuodossa olevia seoksia, jotka sisältävät tahran irtoamista edistävänä aineena polyetyleeni-tereftalaatin ja polyoksietyleeni-tereftalaatin kopolymeeriä, ei-ionista pesuainetta, alkalista tehosteainetta, joka voi vähentää tahran irtoamista edistävän aineen tahraa irrottavaa tehoa ollessaan kontaktissa tällaisen materiaalin kanssa varastoinnin aikana, ja stabiloivan määrän polyvinyylipyrrolidonia (PVP), joka auttaa tällaisen tahraa irrottavan kopolymeerin tahraa irrottavien ominaisuuksien säilymistä huolimatta alkalisen tehosteaineen mukana olosta.

Aikaisemmin tunnetaan ei-ionisia synteettisiä orgaanisia pesuaine-seoksia, jotka sisältävät polyetyleeni-tereftalaatin ja polyok-sietyleeni-tereftalaatin kopolymeerin parhaana pidettyä tahroja irrottavaa tyyppiä. Kun polyesteri- tai polyesteripuuvilla-seoksisia tekstiilejä ja niistä tehtyjä vaatekappaleita on pesty selostetuilla aineilla, nämä tekstiilit saavat tahran irtoamista edistäviä ominaisuuksia, niin että kun niitä sen jälkeen on tahrittu lipofiilisella aineella kuten likaisella moottori-öljyllä, tällainen tahra voidaan helpommin poistaa tekstiilistä pesun aikana huolimatta siitä pestäänkö keksinnön mukaisella pesuaineseoksella vai konventionaalisella pyykin pesuaineella. Tiedetään, että mainitun tyyppinen polyetyleeni-tereftalaatin ja polyoksietyleeni-tereftalaatin tahraa irrottava kopolymeeri voidaan liuottaa sulaan, ei-ioniseen pesuaineeseen ja liuos voidaan sitten suihkuttaa tehosteaineen absorboivien spray-kuivattujen pallosten päälle. Mainitut seokset ja niiden valmistusmenetelmä ovat hyödyllisiä mutta joissakin tapauksissa kuten silloin kun tehosteaine on alkalinen, sen läsnäolo voi vaikuttaa haitallisesti tahroja irrottavan polymeerin tahroja 2 761 1 7 irrottavaan tehoon mainituissa pesuaineseoksissa, kun niitä on varastoitu huoneen lämpötiloissa ja erikoisesti kun niitä on säilytetty korkeammissa lämpötiloissa. Tämä näyttää johtuvan tahrojen irtoamista edistävän polymeerin herkkyydestä hyd-rolyysille. Nyt on keksitty, että silloin kun pesuaineseoksessa on mukana PVP:tä, mieluummin määrätyn tyyppistä (molekyylipainon suuruusluokka), hyvin läheisessä kontaktissa tahraa irrottavan polymeerin kanssa, joskus sen päällystyksenä, pesuaineseok-sen tahroja irrottava kyky paranee huomattavasti varastoinnin jälkeen verrattuna samanlaiseen tuotteeseen, jossa ei ole mukana PVP:tä.

Kyseessä olevan keksinnön mukaisesti sisältää hiukkasmuodossa oleva tehostettu ei-ioninen synteettinen orgaaninen pesuaine-seos, jota käytetään pesemään synteettisiä orgaanisia polymeeri-kuitumateriaaleja ja antamaan niille tahran irtoamista edistäviä ominaisuuksia, pesevän osan ei-ionista synteettistä orgaanista pesuainetta, tehosteaineosan vesiliukoista, tällaisessa pesuaineessa käytettävää tehosteainetta, tahroja irrottavan osan tahroja irrottavaa polyetyleeni-tereftalaatin ja polyoksietylee-ni-tereftalaatin kopolymeeriä, ja stabiloivan osan polyvinyyli-pyrrolidonia (PVP), joka stabiloi tahroja irrottavaa polymeeriä silloin kun mukana on alkalista tehosteainetta. Vesiliukoinen alkalinen tehostesuola on edullisesti natrium-tripolyfosfaattia (tavallisesti pentanatrium-tripolyfosfaattia), jonka ohella voi olla natriumsilikaattia, määrätyn tyyppistä polyetyleeni-teref talaatin ja polyoksietyleeni-tereftalaatin kopolymeeriä, ei-ioninen pesuaine on korkeamman rasva-alkoholin ja etyleeni-oksidin kondensaatiotuotetta, ja PVP on vesiliukoista ja määrätyllä molekyylipainovälillä. Keksinnön mukaisissa seoksissa voi olla mukana myös rajoitettuja määriä kosteutta ja apuaineita. Keksintöön kuuluvat myös selostettujen stabiloitujen tahroja irrottavien pesuaineseosten valmistusmenetelmät ja menetelmät materiaalien pesemiseksi tällaisilla seoksilla.

3 76117

Vaikka voidaankin käyttää useita ei-ionisia pesuaineita, joilla on hyvät fysikaaliset ominaisuudet, kuten etyleenioksidin ja propyleenioksidin kondensaatiotuotteita keskenään ja hydrok-syyliryhmiä sisältävien emästen kuten nonyylifenolin ja okso-tyyppisten alkoholien kanssa, on ehdottomasti edullisinta parhaan tuloksen saamista varten, että ei-ioninen pesuaine on etyleenioksidin ja korkeamman rasva-alkoholin kondensaatiotuo-te. Tällaisissa tuotteissa on korkeampi rasva-alkoholi 10-20 hiiliatomia sisältävä, etupäässä 12-15 tai 16 hiiliatomia, ja ei-ioninen pesuaine sisältää noin 3-20 tai 30 etyleenioksidi-ryhmää per mooli, etupäässä 6-11 tai 12. Kaikkein edullisimmin oi ei-ioninen pesuaine sellainen, jossa korkeampi rasva-alkoholi sisältää noin 12-15 tai 12-14 hiiliatomia ja 6 tai 7-11 etyleeni-oksidimoolia. Tällaisia pesuaineita ovat esimerkiksi Alfonic® 1214-60 C, jota myy Conoco Division, E.I. du Pont de Nemours,

Inc. ja Neodol®it 23-6,5 ja 25-7, ja joita saadaan Shell Chemical Company'stä. Niiden erikoisen edullisia ominaisuuksia, sen lisäksi että ne pesevät hyvin öljy- ja rasvatahroja, jotka ovat kiinnittyneinä pestäviin kankaisiin ja että ne soveltuvat erinomaisesti yhteen kyseessä olevien polymeeristen likaa irrottavien aineiden kanssa, on niiden suhteellisen alhainen sulamispiste, joka on kuitenkin selvästi yläpuolella huoneen lämpötilan, niin että niitä voidaan ruiskuttaa peruspallosten päälle nesteenä, joka jähmettyy nopeasti sen jälkeen kun se on tunkeutunut pallosiin (sp. on tavallisesti välillä 40-55°C).

Erilaisia tehosteaineita ja niiden kombinaatioita, jotka täydentävät tehokkaasti ei-ionisen synteettisen orgaanisen pesuaineen tai -aineiden pesuvaikutusta ja parantavat tätä vaikutusta, ovat sekä vesiliukoiset että veteen liukenemattomat tehoste-aineet. Vesiliukoisista tehosteaineista, joita etupäässä käytetään tässä keksinnössä ja jotka ovat mieluummin seoksina, voidaan käyttää sekä epäorgaanisia että orgaanisia tehosteaineita. Parhaina pidettyjä epäorgaanisia vesiliukoisia tehoste-aineita ovat: erilaiset fosfaatit, etupäässä polyfosfaatit, kuten tripolyfosfaatit ja pyrofosfaatit, erikoisesti natrium-tripolyfosfaatit ja natriumpyrofosfaatit, esimerkiksi penta- t 4 7611 7 natrium-tripolyfosfaatti, tetranatrium-pyrofosfaatti; natrium-karbonaatti, mieluimmin natriumtuhkana; ja natriumsilikaatti; ja niiden seokset. Natriumsilikaatissa on tavallisesti suhde Na20:Si02 välillä 1:1,6-1:3, mieluummin 1:2,0-1:2,4 tai 1:2,8, esimerkiksi 1:2,4. Vesiliukoisista epäorgaanisista tehoste-ainesuoloista käytetään fosfaatteja tavallisesti suurempi osuus, ja vähemmän natriumsilikaattia, ja karbonaattia voidaan käyttää bikarbonaatin kanssa ja usein vähemmässä määrin kuin natrium-silikaattia, ja silikaattia käytetään hyvin harvoin yksinään. Yksittäisten polyfosfaattien käytön asemesta voi toisinaan olla edullisempaa käyttää natriumpyrofosfaatin ja natriumtripoly-fosfaatin seoksia suhteissa noin 1:10-10:1, etupäässä 1:5-5:1. Tiedetään, että fosfaatin kemiallisessa rakenteessa saattaa tapahtua muutoksia sekoittamisen ja kuivauksen aikana, niin että lopullinen tuote voi olla jonkin verran erilainen kuin sekoittajaan panostetut komponentit.

On huomattava, että mainitut vesiliukoiset tehosteaineet ovat aikalisiä aineita, ja tuloksena oleva alkalisuus on tavallisesti vahvuudeltaan sellainen, että pesuaineseoksen 1-prosenttisen vesiliuoksen pH on välillä noin 8,5-12, esimerkiksi 10,0. Tämä alkalisuus auttaa pesuaineseosta poistamaan eri tyyppisiä tahroja pyykistä ja pitämään sitä suspensiossa, mutta sillä on myös negatiivinen vaikutus nimittäin taipumus aiheuttaa käytetyn tahroja irrottavan polymeerin hajoamista ja estää siten tällaisen polymeerin tahrojen irtoamista edistävää vaikutusta pestyissä materiaaleissa.

Koska polyesterit, joko yksin tai puuvillaan sekoitettuina, ovat lipofiilisiä on niillä taipumus vetää puoleensa ja pidättää lipofiilisiä tahroja, joita sen vuoksi saattaa olla vielä jäljellä pyykissä pesun, huuhtelun ja kuivauksen jälkeen. Sen vuoksi on erikoisesti polyesterikuitujen suhteen tärkeää antaa pestyjen materiaalien kuiduille tahran irtoamista edistäviä ominaisuuksia, niin että niiden peseminen olisi tehokasta. Koska viime vuosina on valmistettu hyvin useita vaatetusartikkeleita 5 761 1 7 ja muita pestäviä taloustekstiilejä polyestereistä tai polyes-terisekoitteista, on tärkeätä että tällaiset materiaalit saisivat maksimaalisesti tahrojen irtoamista edistäviä ominaisuuksia. Sen vuoksi olisi käytettävän tahroja irrottavan polymeerin vähäinenkin taipumus hajota heti estettävä. Sen vuoksi on havainto, että eräs aine (PVP) stabiloi tässä keksinnössä käytettyä tahroja irrottavaa polymeeriä, hyvin tärkeä.

Tahran irtoamista edistävä polymeeri, joka on tämän keksinnön mukaisten seosten olennaisen tärkeä komponentti, on polyetylee-ni-tereftalaatin ja polyoksietyleeni-tereftalaatin polymeeri, joka on veteen dispergoituvaa ja voi kiinnittyä pesuvedestä, joka sisältää ei-ionista pesuainetta ja ei-ionisen pesuaineen tehosteainetta, synteettisten orgaanisten polymeerikuitumateriaa-lien pinnalle, erikoisesti polyesteri- ja polyesterisekoite-kuitujen pinnalle antaen niille tahran irtoamisominaisuuksia, pitää ne miellyttävän tuntuisina tällaisista materiaaleista tehdyn vaatteen käyttäjälle, eikä estä tai huomattavasti ehkäise vesihöyryn läpäisyä tällaisen vaatteen läpi. Tällaisilla polyestereillä on havaittu myös olevan uudelleen kiinnittymistä estäviä ominaisuuksia ja ne usein auttavat lian poistamista substraateista. Niillä on taipumus pitää tahra, erikoisesti öljy- tai rasvatahra dispergoituneena pesuveteen pesun ja huuhtelun aikana, niin että se ei uudelleen kiinnity pyykkiin. Käyttökelpoisia tällaisia tuotteita ovat etyleeniglykolin tai muun sopivan, etyleenioksidiosan lähteen, polyoksietyleeniglykolin ja tereftaa-lihapon tai sopivan tereftaalihappo-osan lähteen kopolymeerit. Kopolymeerejä voidaan pitää myös polyetyleeni-tereftalaatin, jota joskus saatetaan nimittää etyleeni-tereftalaattipolymeerik-si, ja polyoksietyleeni-tereftalaatin kondensaatiotuotteina. Tereftaaliosaa pidetään parhaana ainoana kaksiarvoisena happo-osana polymeerissä, mutta keksinnön mukaan voidaan käyttää suhteellisen pieniä määriä isoftaalihappoa ja/tai ortoftaalihappoa (ja joskus myös muita kaksiarvoisia happoja) polymeerin ominaisuuksien muuntamiseksi. Kuitenkin tällaisten happojen tai tällaisten happo-osien lisälähteiden osuus, joita panostetaan reak-tioseokseen ja vastaavat osuudet lopullisessa polymeerissä ovat c 76117 tavallisesti pienempiä kuin 10 % mukana olevista kaikista ftaa-lihappo-osista ja edullisesti vähemmän kuin 5 % niistä.

Polymeerin molekyylipaino on välillä noin 15000-50000, etupäässä noin 19000-43000, vielä edullisemmin noin 19000-25000, esimerkiksi noin 22000. Nämä molekyylipainot ovat paino··keskimääräisiä molekyylipainoja erotuksena lukukeskimääräisistä molekyylipai-noista, jotka kyseessä olevien polymeerien tapauksessa ovat usein alempia. Polyoksietyleenin, jota käytetään polymeereissä, molekyylipaino on suuruusluokkaa noin 1000-10000, etupäässä noin 2500-5000, vielä edullisemmin 3000-4000, esimerkiksi noin 3400. Näissä polymeereissä on polyetyleeni-tereftalaatti-ja polyoksietyleeni-tereftalaattiyksiköiden moolisuhde (tällaisiksi yksiköiksi katsotaan) 0 o 0 0 /öch2ch20-c-^O)“C7 ja /TocH2cH2)n-o-c-^^-c7 noin 2:1-6:1, hyvin edullisesti 5:2-5:1, vielä edullisemmin 3:1-4:1, esimerkiksi noin 3:1. Etyleenioksidin ja ftaalihappo-osan suhde polymeerissä on ainakin 10:1 ja usein 20:1, tai yli, etupäässä se on suuruusluokkaa 20:1-30:1 ja vielä edullisemmin noin 22:1. Huomataan siis, että polymeeriä voidaan pitää pääasiallisesti muunneltuna etyleenioksidipolymeerinä, jossa ftaali-happo-osa on ainoastaan sen pienempi komponentti, laskettuna joko mooli- tai paino-osuuksien perusteella. Pidetään yllättävänä, että näin pieni etyleeni-tereftalaatin tai polyetyleeni-tereftalaatin osuus polymeerissä tekee polymeeristä riittävän samanlaisen kuin polyesterikuitusubstraatin polymeeri (tai muut polymeerit, joihin nähden se on adherentti, kuten polyamidit), niin että se kiinnittyy sen pinnalle pesun, huuhtelun ja kuivaus-vaiheen aikana. Vertailukokeissa ja erilaisissa pesutesteissä, joissa mitataan tahran irtoamista, on selostettu polymeeri kyseisissä pesuaineseoksissa osoittautunut tehokkaaksi kiinnittymään pestyjen synteettisten, erikoisesti polyesterikuitujen pinnalle tehden ne helpommin pestäviksi vapaaksi öljytahroista tehostetun ei-ionisen pesuaineseoksen tai muun pesuainetuotteen avulla. Katsotaan, että polymeerin lisääntynyt hydrofiilisyys, joka 7 761 1 7 johtuu siinä olevien hydrofiilisten etyleenioksidi-osien suuresta suhteellisesta osuudesta, saattaa olla syynä erinomaisiin tahroja irrottaviin ominaisuuksiin, joita se antaa materiaalille, johon se kiinnittyy, ja voi tällöin myös auttaa yhteis-vaikuttaen tehostetun ei-ionisen pesuaineen kanssa.

Useissa kirjallisuusartikkeleissa, teksteissä ja patenteissa selostetaan kyseessä olevien polymeerien valmistusmenetelmiä, kuten mm. Journal of Polymer Science, osa 3, sivut 609-630 (1948); Journal of Polymer Science, osa 8, sivut 1-22 (1951); Fibers From Synthetic Polymers, Hill, julkaisija Elsevier Publishing Company, New York, New York (1953), sivut 320-322; GB-patentit 1 088 984 ja 1 119 367; ja US-patentit 3 557 039, 3 893 929 ja 3 959 230. Vaikka sopivia, kyseessä olevien polymeerien valmistusmenetelmiä selostetaan näissä kirjallisuuslähteissä, katsotaan ettei yksikään niistä tee selkoa juuri niistä polymeereistä, joita käytetään kyseessä olevassa keksinnössä, eikä missään tehdä selkoa kyseessä olevista pesuaineseoksista. Tällaisten polymeerien on katsottava olevan rakentuneita satun-nan varaisesti polyetyleeni-tereftalaatti- ja polyoksietyleeni-tereftalaattiosista kuten voidaan saada antamalla polyetyleeni-teref talaatin (esimerkiksi kehruutasoa) reagoida polyoksietyleeni-tereftalaatin kanssa tai antamalla etyleeniglykolin, polyoksi-etyleeniglykolin ja niiden happo- tai metyyliesteriesiasteiden reagoida. Keksinnön mukaista on kuitenkin käyttää myös enemmän järjestettyjä kopolymeerejä, kuten niitä, jotka on tehty antamalla sellaisten komponenttien reagoida, joilla on etukäteen määrätyt tai tunnetut ketjun pituudet tai molekyylipainot, niin että valmistetaan niin kutsuttuja möhkäle-kopolymeerejä tai ei-satunnanvaraisia kopolymeerejä. Myös oksaspolymeerit voivat olla käyttökelpoisia.

Selostettuja materiaaleja on saatavissa eri lähteistä, joista yhden tuotteita tullaan selostamaan yksityiskohtaisemmin.

Tämän keksinnön mukaisten pesuaineseosten valmistamisessa käyttökelpoisia kopolymeerejä markkinoi Alkaril Chemicals Inc., 8 761 1 7 ja tämän yhtiön kaupallisia tuotteita, joita on käytetty menestyksellisesti hyvien, tahrojen irtoamista edistävien pesuaine-seosten valmistamiseen, ovat ne, joita myydään tavaramerkeillä Alkaril QCJ ja Alkaril QCF, aikaisemmin Quaker QCJ ja Quaker QCF. Vain rajoitetussa määrässä saatavia tuotteita, joita nimitetään 205^-34 B ja 2056-41, pidetään myös sopivina. QCJ-tuote, joka normaalisti toimitetaan vesidispersiona, on saatavissa myös lähes kuivana kiinteänä aineena (QCF)„ Kun se on vedetöntä, tai sen kosteuspitoisuus on alhainen (mieluimmin alle 2 %:n kosteus) se näyttää vaalean ruskealta vahalta ja siinä on etylee-nioksidi- ja ftaalihappo-osien moolisuhde noin 22:1. 16-prosent-tisessa vesidispersiossa on viskositeetti lOO°C:ssa noin 96 centistokea. 2056-41-polymeeri on kuten kovaa, vaaleanruskeaa vahaa ja siinä on hydrofiili:hydrofobisuhde noin 16:1, ja sen viskositeetti on noin 265 centistokea. 2056-34 B-polymeeri näyttää kovalta ruskealta vahalta, jonka hydrofiili:hydrofobi-suhde on noin 10,9:1 ja sen viskositeetti samoissa olosuhteissa kuin edellä on mainittu, on noin 255 centistokea. Mitä korkeampi on polymeerin molekyylipaino, sitä alempi voi olla sen hydrofiili : hydrof obimoolisuhde ja silti antaa tulokseksi hyvän tahran irrottamista edistävän vaikutuksen keksinnön mukaisissa pesu-aineseoksissa. QCJ- ja QCF-polymeerien sulamispisteet (differentiaalisen termaalianalyysin mukaan) ovat noin 50-60°C (mutta pienemmät määrät näistä aineista pysyvät kiinteässä tilassa jopa 100 C:een asti), karboksyylianalyysi on 5-30 ekv./10 g pH-arvolla 6-8 tislatussa vedessä 5 %:n konsentraatiolla. Mole-kyylipainot (painokeskimääräiset) ovat välillä 20000-25000 ja moolisuhde etyleeni-tereftalaatti- ja polyoksietyleeni-tereftalaattiyksiköiden välillä on noin 74:26. Kaikki kolme mainittua tavaramerkillä suojattua tuotetta ovat vesiliukoisia tai lähes täysin vesiliukoisia lämpimässä tai kuumassa vedessä (40-70°C) tai ainakin helposti dispergoituvia, ja niille on ominaista korkea molekyylipaino, yli 15000, tavallisesti välillä 19000-43000, usein 19000-25000, esimerkiksi noin 22000. Esillä olevassa patenttihakemuksessa ovat annetut tahroja irrottavan polymeerin määräsuhteet polymeerin määrään perustuvat, myös siinä 76117 9 mahdollisesti olevat liukenemattomat osat lukuunotettuina (jotka voivat olla vähemmän tehokkaita tahroja irrottavina aineina). Ideaalisesti on käytetty tahroja irrottava polymeeri 100-prosenttisesti vesiliukoinen.

Kun tämän keksinnön mukaisia kopolymeerejä käytetään tavallisesti "liuoksina" materiaaleihin tai lisätään liuoksena pesu-aineseoksen pesuveteen, ne ovat vesidispersion muodossa. Tällaisissa dispersioissa voi olla mukana pinta-aktiivista ainetta, joka auttaa pitämään dispersion tasaisena. Tällaista pinta-aktiivista ainetta käytetään vain pieniä annoksia, mikäli ollenkaan. Polymeerin konsentraatio vesipitoisessa väliaineessa on tavallisesti noin 5-25 % laskettuna seoksesta, etupäässä 10-20 %, esimerkiksi 16 %, ja tämä on konsentraatio joka on mainituissa kaupallisissa tuotteissa tavallisesti silloin kun niitä halutaan nestemäisessä muodossa. Vaikka polymeerin nestemäisiä dispersioita tai liuoksia jossakin liuottimessa voidaan käyttää, kun polymeeri lisätään suoraan väliaineeseen, jossa tekstiilejä tullaan käsittelemään, niin silloin kun polymeeri lisätään hiukkasmuodossa olevaan pesuaineseokseen, on parempi että se on kiinteässä muodossa, mieluummin vedettömänä, hiukkasmuodossa olevana kiinteänä aineena, jonka hiukkas-koko on sama kuin muilla pesuaineseoksen komponenteilla. Vaihtoehtoisesti se voidaan hienojakoisena levittää muiden komponenttien spray-kuivattujen pallosten päälle. Suosituimmissa menetelmissä voidaan polymeeri lisätä pesuaineseokseen siten, että se liuotetaan ei-ioniseen pesuaineeseen ja suihkutetaan peruspallosten päälle tai siitä tehdään prillejä kantaja-aineiden kanssa ja sekoitetaan peruspallosten kanssa. On huomattu, että polymeeriä ei tulisi lisätä sekoittimeen pantavaan vesipitoiseen seokseen, joka sisältää anionista pesuainetta ja/tai tehostesuolaa ja sitä ei tulisi panna kontaktiin vesiliukoisen tehostesuolan kanssa kosteassa tilassa, nimenomaan korkeammassa lämpötilassa. Vapaasti soluvan, hiukkasmuodossa olevan tuotteen valmistamiseksi on polymeeri sen vuoksi tavallisesti käytännöllisesti katsoen kuivaa tai se sisältää vain hyvin vähän kosteutta. Tällaista tuotetta käytettäessä voidaan 10 761 1 7 myös valmistaa peruspallosia, joiden kosteuspitoisuus on normaali ilman, että niiden kosteuspitoisuus lisääntyisi haitallisesti kun jälkisuihkutetaan polymeerin vesidispersiota pallosten päälle.

Käytetyn PVP:n on huomattu olevan tehokasta stabilisoimaan selostettuja tahroja irrottavia polymeerejä alkalisen tehosteaineen mukana ollessa ja se on erikoisen tehokasta kun mukana on natrium-tripolyfosfaattia, jonka kanssa voidaan käyttää natriumsili-kaattia. Tällaisen PVP:n molekyylipaino on tavallisesti noin 5000-200000, etupäässä 10000-160000 ja kaikkein edullisimmin noin 10000-50000. Joissakin tapauksissa on kuitenkin huomattu, että molekyylipainon yli 200000 omaava PVP on käyttökelpoista, vaikkakaan ei yhtä tehokasta kuin annetulla välillä olevat yhdisteet. Siten esimerkiksi PVP, jonka molekyylipaino on noin 360000, omaa jonkin verran stabiloimisvaikutusta, mutta normaalisti se on epätaloudellista kun otetaan huomioon alemman molekyylipainon omaavien tuotteiden kanssa saadut ylivoimaisesti paremmat tulokset. Parhaana pidetty PVP:n hankkija on GAF Corporation, New York, N.Y. ja tämän yhtiön parhaina pidettyjä kaupallisia tuotteita markkinoidaan nimikkeillä K-15 (m.p. = 10000), K-30 (m.p. = 40000) ja K-60 (m.p. = 160000). Heidän K-90-tuotteensa molekyylipaino on noin 360000. Kaikki selostetut tuotteet ovat vesiliukoisia ja lisäksi ne liukenevat sulaan ei-ioniseen pesuaineeseen, joka on mieluimmin käytettyä, tämän keksinnön mukaista tyyppiä (korkeamman rasva-alkoholin ja etyleenioksidin kondensaatiotuote). Vaikka PVP on ehdottomasti parhaana pidetty, katsotaan että muut polylaktaamit kuten poly-vinyyli-oksatsolidinoni saattavat myös olla käyttökelpoisia ainakin osittain korvaamaan PVP:tä. Polyakryyliamidi ja sen sukuiset amidit omaavat myös jonkin verran stabiloivia ominaisuuksia, mutta ne ovat tässä suhteessa huonompia kuin PVP.

Keksinnön mukaisissa pesuaineseoksissa voi olla mukana useita erilaisia sopivia apuaineita, kuten entsyymijauhetta, joka auttaa hajottamaan likatäplät ja tahrat edistäen niiden poistamista ja toimien siten yhdessä tahrojen irrottamista edistävän 76117 11 polymeerin kanssa; parfyymejä; fluoroivia kirkastusaineita; värejä (väriaineita ja veteen dispergoituvia pigmenttejä kuten ultramariini-sini); bakteereja hävittäviä aineita; sieniä hävittäviä aineita; ja vapaasti solumista edistäviä aineita. Joitakin näistä aineista voidaan lisätä sekoittimeen, niin että ne ovat peruspallosten osia, ja jotkut niistä lisätään jälkikäteen. Epäorgaanisia täyteaineita kuten natriumsulfaattia ja natrium-kloridia voidaan käyttää, mutta niiden määrät ovat edullisesti rajoitettuja ja yhtenä syynä tähän on se, että on huomattu natriumsulfaatin reagoivan haitallisesti kyseessä olevien polymeerien kanssa. Entsyymeistä voidaan käyttää sekä proteolyytti-siä että amylolyyttisiä entsyymejä kuten niitä, joita myydään tavaramerkillä Alcalase, valmistaja Novo Industri, A/S, ja Maxazyme, jotka molemmat ovat aikalisiä proteaaseja (subtili-siini).

Keksinnön mukaisissa pesuaineseoksissa on synteettisen orgaanisen ei-ionisen pesuaineen osuus noin 5-30 %, mieluummin 10-25 % ja kaikkein mieluimmin 15 tai 18-22 %, esimerkiksi noin 20 tai 21 %. Vesiliukoisen alkalisen tehosteaineen kokonaisosuus on noin 30-80 %, mieluummin 40-75 % ja kaikkein mieluimmin 45-70 %. Kun tehosteaineina on natriumtripolyfosfaatti ja natriumsili-kaatti, kuten pidetään parhaana, niiden osuudet ovat vastaavasti noin 30-70 % ja 3-15 %, mieluummin 40-65 % ja 5-13 %, esimerkiksi 54 % ja 10 %. Tahran irtoamista edistävän polymeerin osuus on noin 0,5-20 %, mieluummin 1-10 %, edullisemmin 1-5 % ja kaikkein edullisimmin 2-5 %, esimerkiksi 3 %. Tuotteen kosteuspitoisuus on tavallisesti 1-20 %, edullisesti 3-15 % ja vielä edullisemmin 5-12 %, esimerkiksi 9 %. Yksittäiset apuaineet eivät muodosta mielellään enempää kuin 10 % seoksesta, edullisemmin ne rajoittuvat 5 %:iin ja usein 2 tai 3 %:iin, ja apuaineiden kokonaismäärä ei ylitä edullisesti 25 %, vaan se on mieluummin rajoittunut 15 %:iin ja vielä edullisemmin se pidetään 5-10 %:na seoksen määrästä. Keksinnön mukaisten seosten yksittäisten komponenttien ja niiden apuaineiden seoksia voidaan tietenkin käyttää mikäli halutaan ja ne on tarkoitettu mukaan-luettaviksi silloin kun mainitaan yksi ainoa komponenttityyppi.

12 761 1 7

Entsyymijauhe, silloin kun sitä on mukana, on tavallisesti konsentraatioltaan välillä 0,5-3 %, edullisesti 1-2 %. Tällaista entsyymijauhetta on saatavissa kaupallisesti vaikuttavan entsyymin ja kantaja-aineen seoksena, esimerkiksi Maxazyme 375.

Pesuaineseoksia, joko aikaisemmin valmistettuja ja ennen käyttöä varastoituja tai välittömästi ennen käyttöä tehtyjä, voidaan käyttää laimeana vesiliuoksena (tai dispersiona) pesuvedessä pesemään täyssynteettisiä materiaaleja, mm. polyestereitä; puuvilla-synteettinen kuituseoksia, mm. puuvilla-polyesteri-seoksia; puuvillaa; nailoneita; ja näiden materiaalien seoksia. Pestävien materiaalien kuivapaino on tavallisesti 2-15 tai 20 % vesipitoisen pesuväliaineen painosta, ja edullisesti 5-10 % siitä. Pesu suoritetaan sekoittamalla 5 minuutista i tuntiin tai yhteen tuntiin, usein 10-20 min ja pesun jälkeen materiaalit huuhdotaan, tavallisesti useita huuhtelukertoja, ja kuivataan esimerkiksi automaattisessa pesukoneen kuivauslaitteessa. Pesuveden lämpötila on tavallisesti 10-95°C, mieluummin 15-60°C tai 20-50°C ja mieluimmin 40-50°C ja pesuaineseoksen tai ekvivalent-tisten komponenttien konsentraatio (jos ne lisätään erikseen pesuveteen) on 0,05-1 %, mieluummin 0,05-0,15 %, esimerkiksi 0,06 % tai 0,13 %. Pesuaineseosten irtotiheys on välillä 0,2 3 3 3 tai 0,4-0,9 g/cm f mieluummin 0,6-09 g/cm , esimerkiksi 0,65 g/cm , ja tämän parhaana pidetyn irtotiheyden omaavia pesuaineita käytetään tavallisesti konsentraatiolla noin 1/4 kupillista (tai noin 40 g) pesua kohti, ja pesukoneen säiliö sisältää tavallisesti noin 64 litraa vettä päältä ladattavissa koneissa ja noin 26-30 litraa edestä ladattavissa koneissa. Kun käytetään "eurooppalaistyyppistä" pesukonetta, jossa käytetään suurempia pesuainekonsentraatioita ja pienempiä vesimääriä ja koneet yleensä toimivat korkeammilla pesulämpötiloilla voi olla edullista alentaa pesulämpötilaa parhaan polymeerin kiinnittymisen aikaansaamiseksi pestyihin materiaaleihin. Edellä annettu pesuainekonsentraatioiden ylempi annos on katsottava sopivaksi eurooppalaisiin pesuolosuhteisiin, kun taas vastaavat väli- ja 13 761 1 7 alemmat määrät ovat "amerikkalaistyyppisiin" edestä ja päältä ladattaviin pesukoneisiin ja pesuolosuhteisiin sopivia, ja konsentraatiot edestä ladattavissa koneissa ovat usein alemmat kuin päältä ladattavissa.

Kyseessä olevien seoksien yksittäisten vaikuttavien komponenttien osuudet pesuvedessä ovat tavallisesti 0,001-0,14 % ei-ionisesta pesuaineesta, 0,006-0,40 % tehosteainetta, 0,0001-0,10% tahroja irrottavaa ainetta ja 0,00002-0,5 % PVP:tä. Nämä osuudet ovat mieluummin vastaavasti 0,003-0,02 %, 0,02-0,05 %, 0,0003-0,01 % ja 0,00006-0,006 %. Kun mukana on natriumtri-polyfosfaattia ja natriumsilikaattia pesuvedessä, ovat kyseessä olevien seosten tärkeimpien komponenttien tavalliset prosentuaaliset määrät pesuvedessä 0,0006-0,040 % ei-ionista pesuainetta, 0,017-0,12 % natriumtripolyfosfaattia, 0,002-0,023 % natrium-silikaattia, 0,0008-0,009 % tahroja irrottavaa polymeeriä ja 0,00013-0,004 % PVP:tä, ja vielä parempina pidettyjä ovat vastaavasti prosentuaaliset määrät 0,009-0,013 %, 0,024-0,039 %, 0,003-0,008 %, 0,001-0,003 % ja 0,0002-0,0012 %.

Peruspalloset, joita voidaan käyttää keksinnön mukaisten seosten valmistukseen, mieluummin spray-kuivataan vesipitoisesta sekoitta jalaitteen seoksesta, joka sisältää tavallisesti noin 40-70 tai 75 % kiinteitä aineita, mieluummin 50-65 % niitä, ja loput on vettä,mieluummin deionoitua vettä kuten edellä on selostettu (mutta kaupungin johtovettä voidaan myös käyttää). Sekoitinlaitteeseen pantava seos tehdään mieluummin siten, että lisätään sen eri komponentit peräkkäin sillä tavoin, että tuloksena on parhaiten sekoittuva, helposti pumpattava, ei-hyytyvä liete spray-kuivausta varten. Aineiden lisäämisjärjestystä voidaan vaihdella olosuhteista riippuen, mutta on kaikkein edullisinta silloin kun käytetään "hyytyviä" seoksia, lisätä silikaattiliuos (mikäli sitä käytetään) viimeisenä ja ellei aivan viimeisenä, ainakin minkä tahansa geeliytymistä tai "jähmettymistä" estävän aineyhdistelmän lisäyksen jälkeen tai työskentelyä helpottavien aineiden kuten sitruunahapon ja magnesiumsul- 76117 14 faatin lisäyksen jälkeen. Tavallisesti on edullista, että kaikki vesi tai lähes kaikki vesi lisätään sekoittimeen ensiksi, mieluummin suunnilleen työskentelylämpötilassa, minkä jälkeen lisätään työskentelyä helpottavat aineet (mikäli niitä on mukana) ja muut stabiilit vähäisemmät komponentit kuten pigmentit ja fluoroiva kirkastusaine, mikäli sitä on mukana, mitä seuraa suurin osa tehosteaineesta tai -aineista, kuten fosfaatti-tehosteaine ja silikaatti-tehosteaine. Tällaisia lisäyksiä suoritettaessa tavallisesti kukin komponentti sekoitetaan läpikotaisin ennen seuraavan komponentin lisäämistä, mutta lisäysmenetelmät voivat vaihdella olosuhteista riippuen, niin että rinnakkaisesti tapahtuvat lisäämiset ovat myös sallittuja silloin kun ne ovat mahdollisia suorittaa. Joskus voidaan komponentin lisääminen suorittaa kahdessa tai useammassa osassa ja joskus voidaan eri komponentteja esisekoittaa keskenään ennen lisäämistä sekoitusprosessin nopeuttamiseksi. Sekoitusnopeutta ja -voimaa lisätään tavallisesti silloin kun aineet lisätään.

Sekoitinlaitteessa olevan vesipitoisen väliaineen lämpötila on tavallisesti suunnilleen sama kuin huoneen lämpötila tai korkeampi, tavallisesti välillä 20-80°C, mieluummin 30-75°C tai 80°C, kaikkein mieluimmin 40-70°C tai 80°C. Sekoitinlaitteessa olevan väliaineen kuumentaminen edistää seoksen vesiliukoisten suolojen liukenemista ja lisää sekoittuvuutta, mutta kuumentaminen voi hidastaa valmistusnopeutta, mikäli se suoritetaan sekoittimessa. Lämpötiloja yli 80°C (ja joskus yli 70°C olevia) usein vältetään,koska jokin tai jotkut sekoitinlaitteen seoksen komponenteista (kuten esim. natriumbikarbonaatti) saattavat hajota. Joissakin tapauksissa myös alemmat sekoitinlaitteen lämpötilat lisäävät siinä olevien kiinteiden aineiden pitoisuuksien ylärajoja, todennäköisesti johtuen normaalisti geeliyty-vien tai jähmettyvien komponenttien tulemisesta liukenemattomiksi. Näitä pulmia ei tavallisesti esiinny silloin, kun poly-fosfaaattia on käytetty pääasiallisena tehosteaineena.

15 7611 7

Sekoitinlaitteen sekoittamisajat hyvien tulosten aikaansaamiseksi vaihtelevat paljon, niin pienestä kuin viisi minuuttia pienissä sekoittimissa ja korkeamman kosteuspitoisuuden omaavassa lietteissä, jopa niin pitkiin kuin neljään tuntiin saakka. Sekoitusajät, jotka tarvitaan saamaan kaikki sekoitinlaitteen komponentit täysin homogeenisesti sekoitetuiksi keskenään, voivat olla niin vähäiset kuin kymmenen minuuttia, mutta joissakin tapauksissa voi kulua jopa yksi tunti, vaikka 30 min on sopivana pidetty yläraja. Jos lasketaan mukaan kaikki alku-sekoitusajat, ovat sekoittimessa käyttöajat tavallisesti 15 minuutista kahteen tuntiin, esimerkiksi 20 minuutista yhteen tuntiin, mutta sekoitinlaitteen seoksen tulisi olla sellainen, että se on liikkuvaa, ei geeliytynyt eikä jähmettynyt ainakin yhden tunnin ajan, mieluummin kaksi tuntia ja kaikkein mieluimmin neljän tunnin ajan tai kauemmin sen jälkeen kun sekoitus on valmis. Kyseessä olevat seokset ovat stabiileja ainakin neljä tuntia. Ne eivät jähmety sinä aikana kun päätehosteai-neena on polyfosfaatti, ja kun karbonaatti-silikaattiseoksia käytetään, on mukana jähmettymistä ehkäisevänä aineena sitruuna-happoa plus magnesiumsulfaattia estämään jähmettyminen.

Sekoitettu liete, jossa tehosteaine tai -aineet ja muut sen komponentit ovat liuenneessa tai hiukkasmuodossa ja tasaisesti jakautuneina siihen, siirretään tavallisesti spray-kuivaustor-niin, joka sijaitsee tavallisesti sekoittajan läheisyydessä.

Liete tiputetaan sekoittimen pohjasta syrjäytyspumppuun, joka pakottaa sen kovalla paineella spray-suuttimen läpi konventionaalisen spray-tornin huipulta (vasta- tai myötävirtaan), josta lietteen pisarat putoavat kuuman, kuivaavan kaasun läpi, joka on tavallisesti polttoöljyn tai luonnon kaasun palamistuottei-ta, ja jossa pisarat kuivuvat haluttuun pallosten muotoon. Kuivauksen aikana muodostuu absorboivia pallosia, jotka ovat erikoisen käyttökelpoisia absorboimaan nestemäisessä tilassa olevaa ei-ionista pesuainetta, joka saatetaan jälkisuihkuttaa niiden päälle tämän jälkeen.

76117 16

Kuivauksen jälkeen tuote seulotaan haluttuun kokoon, esimerkiksi 10-60 tai 100 U.S. Sieve Series kokoon ja se on valmista ei-ionisen pesuaineen ruiskuttamista varten sen päälle.

Vaikka edellä oleva selostus koskee spray-kuivattujen epäorgaanisten tehosteainesuolojen peruspallosten valmistamista ja niitä pidetään parhaina useista syistä kuten: haluttu irtotiheys, tasaisuus, hyvä soluvuus, lujuus- ja sorptio-ominaisuudet, myös muiden ekvivalenttien tai lähes ekvivalenttien peruspallosten kuten agglomeraattien, seosten, granulaattien, jauheiden, pienten prillien tai silputtujen säikeiden käyttäminen on keksinnön piiriin kuuluvaa. Ei-ioninen pesuaine on tavallisesti korkeammassa lämpötilassa, kuten 40-90°C, mieluummin 50-80°C, esimerkiksi 55°C, jotta varmistettaisiin sen pysyminen nestemäisenä; kuitenkin jäähdyttyään huoneen lämpötilaan se on edullisesti kiinteätä muistuttaen usein vahamaista kiinteätä ainetta. Vaikka ei-ioninen pesuaine on huoneen lämpötilassa jonkin verran tahmeata, tämä ominaisuus ei tee välttämättä lopullisesta seoksesta huonosti soluvaa, koska pesuaine tunkeutuu pallosten pinnan alle (pallosten sisään). Vahamaisia pesuaineita pidetään parhaina. Ei-ioninen pesuaine liitetään liikkuviin tai putoaviin peruspallosiin tunnetulla tavalla, spray-suihkuna tai pisaroina. Entsyymivalmiste (jota tässä nimitetään entsyymiksi, vaikka sen tiedetään sisältävän myös kantaja-ainetta), tahroja irrottava polymeeri, PVP ja mikä tahansa jauhemaisista apuaineista voidaan pölyttää pinnalle tai sekoittaa tehoste-aineen perushiukkasiin, ja parfyymi ja mikä tahansa muu neste, joka on määrä lisätä jälkikäteen, voidaan suihkuttaa päälle sopivassa kohdassa ennen tai jälkeen jauheen tai jauheiden lisäystä.

Ei-ioninen pesuaine voidaan suihkuttaa absorboivien perustehoste-ainepallosten päälle ja tahrojen irrottamista edistävä polymeeri ja PVP voidaan lisätä jälkeenpäin yhdessä, ja tahroja irrottava polymeeri stabiloituu PVP:n avulla alkalisten tehosteaineperus-pallosten hajottavaa vaikutusta vastaan. Tämä PVP:n stabiloiva 17 761 1 7 vaikutus saadaan, kun tahrojen irrottamista edistävä polymeeri ja PVP ovat kontaktissa, mieluummin silloin kun irrottamista edistävän polymeerin ja alkalisen tehosteaineen kontaktia myös estetään tai vähennetään. On kuitenkin olemassa kaksi erikois-tapaa lisätä ei-ionista pesuainetta, tahroja irrottavaa polymeeriä ja PVP:tä tuotteeseen, jotka ovat erittäin tehokkaita ja parhaana pidettyjä. Edullisemmassa menetelmässä spray-kuiva-taan vesipitoinen sekoitinlaitteen seos, jossa on alkalista tehosteaineen suolaa, jolloin saadaan kuivattuja absorboivia hiukkasia, liuotetaan reseptin suhteissa tahroja irrottavaa polymeeriä ja PVPrtä ei-ioniseen pesuaineeseen, joka on nestemäisessä muodossa ja suihkutetaan tai muuten tehokkaasti jaetaan ei-ionisen pesuaineen liuos, jossa on irrottavaa polymeeriä ja PVP:tä, alkalisen tehosteaineen pallosten pinnalle.

Tämän menetelmän suorituksessa on erittäin edullista, että ei-ioninen pesuaine on täysin tai olennaisesti vedetöntä, ja sisältää tavallisesti alle 1 %, mieluummin alle 0,5 % ja vielä edullisemmin alle 0,2 % kosteutta. Pidetään parhaana, että ei-ioninen pesuaine on lämpötilavälillä 40-90°C, edullisemmin 50-80°C, missä lämpötilassa normaalisti kiinteä ja vahamainen pesuaine on sulassa tilassa ja missä lämpötilassa tahrojen irtoamista edistävä polymeeri ja PVP liukenevat siihen (reseptin määräsuhteissa), Myös peruspalloset edullisesti kuumennetaan ja pidetään liikkeessä kuten sopivassa sekoitinlaitteessa, esimerkiksi pyörivässä pitkittäisessä rummussa tai putkessa, joka on hieman vinoasennossa esimerkiksi 5-10° vaakatasosta. Spray-pisarat ovat edullisesti sitä kokoa, jota tulee tyypillisestä spray-ruiskusta, tavallisesti läpimitaltaan välillä noin 0,1-1 mm. Mainitut suihkutukset ja sekoittaminen voidaan suorittaa niin lyhyessä ajassa kuin yksi tai kaksi minuuttia, mutta normaalisti voi 5-10 min olla sopiva aika. On yllättävää, että vaikka nestemäisen ei-ionisen pesuaineen suihkuttaminen peruspallosten päälle tuo tahrojen irtoamista edistävän polymeerin läheiseen kontaktiin näiden pallosten kanssa ja aikalasten tehosteainesuolojen kanssa, josta ne ovat kokoonpannut, pysyy - ilmeisesti PVP:n läsnäolosta johtuen - tahrojen irtoamista 761 1 7 18 edistävä polymeeri stabiilina varastoinnin aikana jopa jonkin verran kohotetuissa lämpötiloissa. Vertailu muiden, saman reseptin mukaisten, mutta ilman PVP:tä tehtyjen tahroja irrottavien pesuaineseosten kanssa osoittaa, että kokeilureseptit ovat aivan ylivoimaisia kestävien, tahran irtoamista edistävien ominaisuuksien suhteen.

Eräässä toisessa parhaana pidetyssä, tämän keksinnön mukaisen pesuaineseoksen valmistusmenetelmässä liuotetaan PVP nestemäiseen väliaineeseen kuten veteen, sopivaan alkoholiin, esimerkiksi metanoliin tai sopivaan haihtuvaan kloorattuun orgaaniseen liuottimeen kuten metyleenikloridiin. PVP:n sopivat konsentraa-tiot liuottimessa ovat normaalisti välillä 5-25 %, ja korkeampia konsentraatioita valitaan silloin kun liuottimen poistaminen on vaikeampaa, kuin jos käytetään vettä. PVP:n liuos liuottimessa levitetään sitten hiukkasmuodossa olevan tahrojen irrottamista edistävän polymeerin päälle ja levittämisnopeus on sellainen, että saadaan aikaan haluttu reseptin suhde PVP:tahroja irrottava aine. Kun esimerkiksi halutaan, että lopullinen pesu-aineseos sisältää 3 % tahroja irrottavaa polymeeriä ja 0,5 % PVP:tä, suihkutetaan tai muuten levitetään riittävästi PVP-liuosta tahroja irrottavan polymeerin hiukkasten pinnalle, jolloin saadaan välituotetta, joka sisältää noin 86 % tahroja irrottavaa polymeeriä ja noin 14 % PVPrtä. Tahroja irrottavan polymeerin hiukkaskoot ovat edullisesti samaa suuruusluokkaa kuin lopullisen pesuaineseoksen ei-ionisen pesuaine-tehosteaine-hiukkasten haluttu koko, mutta muitakin hiukkaskokoja voidaan myös käyttää, vaikka ne eivät ole niin edullisia ja saattavat lähteä erilleen jonkin verran pesuaine-tehosteainehiukkasista. Näitä pesuaine-tehosteainehiukkasia tehdään suihkuttamalla reseptin määräsuhteissa sulaa ei-ionista pesuainetta absorboivien tehostesuolan peruspallosten päälle sillä tavoin kuin edellä on esitetty. Seuraavaksi nämä kaksi hiukkastyyppiä sekoitetaan keskenään ja reseptin mukainen aine on valmis käytettäväksi. Tuloksena olevassa pesuaineseoksessa tahrojen irtoamista edistävää polymeeriä suojelee PVP alkalisen tehosteainesuolan 76117 19 hajottavaa vaikutusta vastaan. Lisäksi auttaa ei-ionisen pesuaineen läsnäolo tehostesuolan päällä, jossa se peittää sen pintojen hyvin suuren osan, haitallisten vaikutusten estämistä.

PVP:n levittäminen peruspallosten päälle (ei-ionisen pesuaineen ja tahroja irrottavan polymeerin kanssa) ja tahroja irrottavan polymeerin hiukkasiin suojelee tahroja irrottavaa polymeeriä alkaliselta tehosteaineelta ja lisäksi parantaa tuotetta muutenkin. PVPsllä on hyödyllisiä uudelleen saostumista ehkäiseviä ominaisuuksia ja sen on huomattu edistävän lian poistamista pyykistä. Kyseessä olevissa seoksissa se auttaa lian irtoamista erikoisesti huoneenlämmössä tai suunnilleen tässä lämpötilassa, enemmän kuin mitä lasketaan tahrojen irrottamista edistävän polymeerin stabilisoimisen ansioksi. PVPtllä päällystäminen auttaa suojelemaan pesuaineseosta atmosfäärin kosteutta vastaan. PVP on kuitenkin helposti liukenevaa pesuveteen aikaansaaden pesuainekomponenttien nopean liukenemisen ja dispergoitu-misen. Vaikka useita muita tuotteita on testattu, minkään niistä ei ole huomattu antavan PVP:n edullisia vaikutuksia, eivät edes muut vesiliukoiset polymeeriset amidit.

Seuraavat esimerkit valaisevat keksintöä, mutta eivät rajoita sitä. Ellei toisin ilmoiteta, kaikki osat ovat paino-osia ja kaikki lämpötilat ovat Celsius-asteissa.

761 1 7 20

Esimerkki 1 Prosentuaalinen määrä_

Pentanatrium-tripolyfosfaatti 54,3

Neodol 23-6,5 (noin 6,5 etyleenioksidi-moolin 20,7 ja korkeamman rasva-alkoholin, jossa on keskimäärin 12-13 hiiliatomia per mooli, kondensaa-tiotuote)

Natriumsilikaatti (Na20:Si02 = 1:2,4) 9,58

Kosteus 9,05

Tahrojen irtoamista edistävä polymeeri 3,00 (polyetyleeni-tereftalaatin ja polyoksi-etyleeni-tereftalaatin kopolymeeri, jonka molekyylipaino on noin 22 000,jossa poly-oksietyleeni molekyylipaino on noin 3400 ja polyetyleeni-tereftalaatin ja polyoksi-etyleeni-tereftalaatin yksiköiden moolisuhde on noin 3:1 ja etyleenioksidin ja ftaali-happo-osan suhde polymeerissä on noin 22:1, tuotetta myy Alkaril Chemicals, Inc. tavaramerkillä Alkaril QCF)

Proteolyyttinen entsyymi (Maxazyme) 1,32

Fluoroiva kirkastusaine (Tinopal 5 BM) 1,26

Polyvinyylipyrrolidoni (GAF Corporation K-15 O, 50 PVP, jonka molekyylipaino on noin 10 000)

Parfyymi 0,20 Väriaine (Blue;sekoitus n:o 5) 0,05 Väriaine (Polar Brilliant Blue) 0,04 100,00

Seuraavan menetelmän avulla tehdään hiukkasmuodossa olevaa tehostettua ei-ionista synteettistä orgaanista pesuaineseosta, jonka resepti on edellä, ja jota voidaan käyttää synteettisten orgaanisten polymeerikuitumateriaalien kuten polyesteri- ja polyesteri-puuvillasekoitekuitujen pesemiseen ja joka antaa niille tahrojen irtoamista edistäviä ominaisuuksia. Ensiksi tehdään peruspallosia tripolyfosfaatista ja silikaatista dispergoimalla tripolyfosfaatti hienojakoisena jauheena veteen ja lisäämällä siihen reseptin mukainen määrä (9,58 %) vedetöntä silikaattia 47,5 % kiinteitä aineita sisältävänä liuoksena, ja sekoittimeen pantavassa seoksessa on kiinteiden aineiden 7611 7 21 konsentraatio noin 55 %. Käytetty vesi on deionoitua, mutta joskus sen tilalla käytetään kaupungin johtovettä, edellyttäen, että sen kovuus on alle 300 miljoonasosaa kalsiumkarbonaattina. Sekoittimeen lisätään edullisesti myös fluoroivaa kirkastus-ainetta ja mitä tahansa väriainetta kuten sinivärejä, jotka ovat tarpeeksi stabiileja sekoittimeen pantaviksi. Sekoitin-massa pidetään lämpötilavälillä noin 60-70°C ja sekoittaminen on jatkuvaa. Sekoitus, mukaanluettuna lisääminen ja pisaroit-taminen vie noin 20 minuutista yhteen tuntiin, mutta sitä voidaan tehdä pitempiäkin aikoja, neljä tuntia ja ylikin, koska fosfaatti-silikaatti-väriainekirkastusaine-dispersioliuos ei ole taipuvainen jähmettymään sekoittimessa.

Kun on sekoitettu riittävästi ja saatu lähes täysin tasainen liete, jossa on mukana edullisesti fluoresoiva kirkastusaine ja väriaineet, minä aikana on kosteutta mahdollisesti hävinnyt haihtumalla ja se voidaan täydentää mikäli halutaan, niin seos 2 tiputetaan sekoittimesta pumppuun, jossa on paine noin 21 kg/cm vastavirta spray-tornin yläosaan, jossa alkulämpötila on noin 430°C ja lopullinen ilman lämpötila noin 105°C. Tuloksena ole- 3 vien peruspallosten irtotiheys on noin 0,5 g/cm , kun ne on jäähdytetty valmistuksen jälkeen ja niiden hiukkaskoot ovat välillä n:o 10-100 U.S. Sieve Series. Ne voidaan seuloa tälle kokovä-lille tai hiukkasmuodossa olevaksi aineeksi, jossa on vähemmän pienempiä hiukkasia, esimerkiksi 10-60 seulakokocn. Tuotteen kosteuspitoisuus on noin 12,1 %. Peruspalloset ovat vapaasti soluvia (tavallisesti niiden virtauseste on 80 %), ei-tahmeita, riittävän huokoisia, kuitenkin pinnaltaan lujia ja ne pystyvät helposti absorboimaan huomattavia määriä nestemäistä ei-ionista pesuainetta (ja liuennutta QCF ja PVP) tulematta haitallisen tahmeiksi.

Sen jälkeen kun spray-kuivatut peruspalloset on jäähdytetty, ne seulotaan niin että lähes kaikki (yli 95 % ja usein yli 98 %) ovat välillä n:o 10-100 seulakokoa, U.S. Sieve Series, ja niihin suihkutetaan QCF:n ja PVP:n liuosta vedettömässä ei-ionisessa 22 761 1 7 pesuaineessa lopullisen tuotteen reseptin suhteissa. Täten 0,5 osaa PVP:tä ja 3 osaa QCF:ää liuotetaan 20,7 osaan Neodol 23>6,5, joka on lähes vedetöntä ja joka on noin 71-asteista, ja suihkutetaan putoavien tehosteaineen peruspaIlosten pinnoille, edullisesti silloin kun pallosia sekoitetaan pyörivässä rummussa, joka voi olla pitkittäinen rumpu tai putki, joka on noin 8° kaltevuustasossa vaakasuoraan nähden. Spray-pisarat ovat suureksi osaksi hiukkaskokoa 0,1-1 mm välillä ja spray-operaation läpivientiaika on spray-sekoittimessa noin 10-20 min, ja entsyymi ja parfyymi pannaan sekoittimeen ei-ionisen pesuaineen jälkeen, joka sisältää PVP:tä ja QCF:ää. Tuloksena olevat pesuaineseoksen hiukkaset, sen jälkeen kun ne on jääh- 3 dytetty, omaavat irtotiheyden noin 0,65 g/cm . Tuote on miellyttävän ja tasaisen näköistä, se on vapaasti soluvaa eikä pölise.

Edellä selostetut pesuaineseokset ovat erinomaisia suurtehoisia pyykin pesuaineita ja erikoisen käyttökelpoisia talouspyykin pesussa automaattisissa pesukoneissa ja ne antavat samanaikaisesti tahrojen irtoamista edistäviä ominaisuuksia niille. Kun niitä käytetään lämpötiloissa noin 45-50°C ja konsentraatiolla noin 0,05-0,15 %, esimerkiksi 0,06 % 64 litran vetoisessa pesukoneessa, ja pestävänä on normaali kuormitus 100 % polyesteri-ja 65 % polyesteri-35 % puuvillatekstiilejä kotitalouspyykki-koneissa tai kaupallisissa pesukoneissa, joko päältä ladattavissa tai edestä ladattavissa, tai korkeammassa lämpötilassa ja konsentraatiossa eurooppalaistyyppisissä pesukoneissa, nämä seokset tehoavat hyvin,kuten voitiin odottaakin niiden komponenttien tuntemuksen perusteella,tavallisten pesuteho-ominaisuuksien suhteen, mutta tämän lisäksi ne edistävät huomattavasti tahran irtoamista näistä materiaaleista. Ne ovat tehokkaita pesemään myös nailonia, puuvillaa, asetaattia ja kuitumateriaalien sekoituksia ja ne edistävät tahrojen irtoamista myös näistä materiaaleista, vaikka eivät samassa määrin kuin polyestereiden suhteen. Seosten pesu- ja tahrojen irrot-tamiskykyä testattiin General Electric Company'n ylhäältä 23 761 1 7 ladattavaa pesukonetta tai Terg-O-Tometer-testipesukonetta käyttäen, veden lämpötila oli noin 45°C ja sen kovuusaste kaikkiaan noin 200 miljoonasosaa CaCO^na, sekä kalsium- että magnesiumioneja. Pesutestiajät ovat kaikki noin 10-15 min ja painosuhde pyykki:vesi on noin 1:20. Vaatekappaleet huuhdotaan kahdesti automaattisesti ja sen jälkeen ne kuivataan automaattisessa pyykin kuivauslaitteessa tai muulla sopivalla keinolla.

PVP:n mukanaolo kyseessä olevassa tahrojen irtoamista edistävässä polymeerissä stabiloi huomattavasti tahran irtoamista edistävää polymeeriä niin että ihmissilmin ja reflektometrin lukeman perusteella on selvää, että tuloksena on parempi tahrojen irtoaminen, kun pesuaine sisältää tahroja irrottavaa polymeeriä ja PVP:tä ja sitä varastoidaan 2-4 viikkoa kohotetussa lämpötilassa ja käytetään sitten polyesteri- ja polyesteri-puuvillasekoitteisten materiaalien käsittelyyn verrattuna samaan tuotteeseen, josta on jätetty PVP pois (sitä ei ole lisätty ei-ioniseen pesuaineeseen QCF:n kanssa) mutta jota varastoitiin ja käytettiin samalla tavoin. Polyesterissä olevien tahrojen irrottamista edistävän aineen paremman stabiloitumisen aikaansaamiseksi tulisi suhteen PVP:tahrojen irrottamista edistävä aine olla välillä 1:15-1:2 tai 1:1, mieluummin 1:10-1:3, esimerkiksi 1:5 tai 1:6. Tahrojen irrottamista edistävä vaikutus on selvempi toistettujen pesujen jälkeen, tavallisesti pestyjen materiaalien viidennen pesun jälkeen kyseessä olevia seoksia käyttämällä (tai ekvivalenttisilla pesuvesiliuoksilla).

Sen lisäksi, että kyseessä olevien tuotteiden käyttäminen antaa paremman tahran irtoamisen pestäessä normaalia pyykkiannosta, joka sisältää öljy- tai rasvatahraisia vaatekappaleita, osoittavat vertailutestit, joissa on pantu likaista moottoriöljyä polyesteri- ja polyesteri-puuvillasekoitenäytelappusiin ja pesty sen jälkeen nämä lappuset joko keksinnön mukaisilla seoksilla tai kontrolliseoksilla (jotka ovat samoja kuin keksinnön mukaiset, mutta ilman PVP:tä) parannettua tahrojen irtoamista edistävää vaikutusta keksinnön mukaisilla tuotteilla kun sekä niitä 761 1 7 24 että vertailutuotteita on varastoitu korkeammissa lämpötiloissa, esimerkiksi neljä viikkoa 45°C:ssa ennen kuin niitä on käytetty näytelappusten pesukäsittelykokeessa. Tällaisissa testeissä ammattitaitoiset tarkastajat panevat merkille parannuksen tahran poistamisessa, kun pestään vastaavasti keksinnön mukaisella seoksella tai vertailuseoksella, sen jälkeen kun on ensiksi käsitelty ja sitten tahrattu öljyllä ja nämä päätelmät vahvistetaan reflektometrillä tarkastamalla pestyt materiaalit. Samanlaisia tuloksia saadaan, kun polyesteriä olevia testima-teriaaleja pestään kokeiltavilla ja vertailupesuaineilla, tahrataan likaisella moottoriöljyllä ja pestään sitten kaupasta saatavalla pesuaineella kuten fosfaattitehosteisella unionisella pesuaineella, joka on FAB-tyyppiä.

Kun tehdään edellä olevien reseptien variaatioita ja muutetaan tahroja irrottavan polymeerin ja PVP:n osuuksien määriä plus tai miinus 20 % ja plus tai miinus 50 %, saadaan samanlaisia tuloksia, mutta suuremmilla määrillä PVP:tä (ja irrottavaa polymeeriä) ovat tahroja irrottavat vaikutukset parempia varastoinnin jälkeen johtuen QCF:n paremmasta stabiilisuudesta. Samaten kun tällaisia muutoksia tehdään tehosteaineen, ei-ioni-sen pesuaineen (Neodol'it 25-7 ja 23-3) ja entsyymikomponenttien suhteen ja pidetään reseptit edellä annetuissa määräväleissä, on tuloksena käyttökelpoisia tuotteita, joissa on parannetut tahroja irrottavat ominaisuudet huolimatta varastoinnista, sillä edellytyksellä, että PVP:tä on mukana. Myös jos PVP vaihdetaan K-30:een tai K-60:een, on tuloksena QCF:n erinomainen stabiloituminen, mutta K-90:n kanssa on stabiloituminen vähäisempi. Selostetut tulokset saadaan myös silloin kun muita poly-etyleeni-tereftalaatti-polyoksietyleeni-tereftalaatti-kopoly-meerejä käytetään sillä edellytyksellä, että molekyylipainot ja suhteet ovat patenttivaatimusten esittämissä rajoissa.

Esimerkki 2

Kun esimerkin 1 seoksia valmistetaan spray-kuivaamalla perus-pallosia, annetaan niiden absorboida kuumennetun ei-ionisen pesuaineen suihku (55°C:ssa), päällystetään QCF-hiukkaset, jotka 25 761 1 7 ovat 10-100 seulakokoa PVPrllä (K-15), jolloin saadaan vielä tällä kokovälillä olevia hiukkasia ja sekoitetaan molemmat hiukkasmuodossa olevat väliseokset sopivissa määräsuhteissa, on tuloksena stabiloitu, tahrojen irtoamista edistävä pesuaine. Käytetyn PVP-liuoksen konsentraatio on noin 15 % metanolissa, vedessä tai metyleenikloridissa ja sitä levitetään siten, että saadaan kiinnittymään reseptin mukainen määräosuus PVP:tä QCF:n pinnalle. Sen sijaan, että käytettäisiin kallistuneessa asennossa olevaa sekoitusrumpua, käytetään leijualusta-kuivauslaitetta (Aeromatic Co) QCF-hiukkasten päällystämiseen PVP:llä ja liuottimen haihduttamiseen.

Vaikka selostettu päällystysmenetelmä on käyttökelpoinen ja tuloksena olevien tuotteiden irtotiheys, pesukyky ja tahrojen irrottamista edistävät ominaisuudet lipofiilisten tahrojen suhteen ovat verrattavissa esimerkin 1 tuotteisiin ja vaikka niillä on muita hyviä fysikaalisia ominaisuuksia kuten esimerkin 1 tuotteilla, pidetään parhaana käyttää esimerkissä 1 selostettua absorptiomenetelmää, koska se ei vaadi mitään ylimääräisiä varusteita eikä mitään muita lisävaiheita kuin sekoitustankin QCF:n ja PVP:n liuottamista varten ei-ioniseen pesuaineeseen. Ei myöskään tarvita liuottimen talteenottolaitteita, eikä tarvitse suorittaa veden haihduttamista.

Esimerkki 3

Esimerkeissä 1 ja 2 saatujen tulosten kaltaisia voidaan saada myös käyttämällä muita seoksia, joiden komponentit voidaan lisätä erikseen pesuveteen tavallisissa pesulämpötiloissa ja annetuissa konsentraatioissa. Vaikka pidetään parhaana käyttää selostettuja seoksia, jotka sisältävät ei-ionista pesuainetta, alkalista tehostesuolaa, lian irtoamista edistävää polymeeriä ja PVP:tä tai muuta sopivaa polylaktaamia tai polyamidia, koska niiden komponentit ovat sopivissa määräsuhteissa ja ovat valmiina käytettäviksi, voidaan lisätä pesuveteen komponenttien erilaisia osaseoksia tai yksittäisiä komponentteja, ja saadaan erinomaisia tahrojen irrottamisominaisuuksia pestävissä (ja käsitellyissä) polyesteri- ja polyesteri-puuvillasekoite- 7611 7 26 materiaaleissa. Kun QCF tai jokin samanlainen tahroja irrottava aine ovat erillään alkalisesta tehostesuolasta, on vain hyvin vähän tai ei lainkaan tarvetta stabiloida tahroja irrottava aine. Näissäkin tapauksissa saadaan erinomaisia tahran irrottamisominaisuuksia kun käytetään samoja pesuolosuhteita kuin edellä on mainittu esimerkeissä 1 ja 2, ja PVP edistää osaltaan tahran irrottamista ja tahran dispergoimisominaisuuk-sia, jotka myös auttavat parantamaan pesuaineseosliuoksen pesuominaisuuksia.

Hiukkasmuodossa olevien pesuaineseosten käytön asemesta voidaan käyttää nesteitä kuten konsentroidumpia vesiliuoksia esimerkiksi sellaisia, joissa on 5-25 osaa kiinteitä aineita vedessä tai veden ja alkoholiliuottimen seoksessa, ja nämä ovat erikoisen käyttökelpoisia käytettäviksi esikäsittelyyn ennen kuin pestään joitakin vaatekappaleita, jotka todennäköisesti likaantuvat eniten öljymäisten aineiden kanssa. Tämä käyttötapa on vaikeasti poistettavan tahran välttämiseksi ja sopii erikoisen hyvin esimerkiksi paidan kauluksiin ja hihansuihin, työhansikkaisiin ja esiliinoihin. PVP:n mukanaolon katsotaan auttavan stabiloimaan tällaiset nestemäiset valmisteet, mutta jos ne valmistetaan vähän ennen aiottua käyttöä, tällainen stabiloiminen saattaa olla tarpeetonta.

Voidaan tehdä monia edellä olevien reseptien muunnelmia käyttäen jotakin muuta ei-ionista pesuainetta, muita tehosteaineita ja tehosteainekombinaatioita, muita tahrojen irtoamista edistäviä polymeerejä ja muun tyyppisiä PVP:itä,jollaisia on selostettu patentti-selityksessä. Myöskin ainesuhteita voidaan muutella annetuissa rajoissa ja tuloksena on halutun tyyppisiä, hyödyllisiä vaikutuksia. On yllättävää, että kyseessä olevat seokset ovat niin tehokkaita ja niiden stabiilisuus on hyvä käytännössä huolimatta varastoinnista korkeammissa lämpötiloissa, koska PVP on erittäin vesiliukoinen ja sen ei odottaisi "eristävän” tahroja irrottavaa ainetta atmosfäärin kosteudelta, minkä voisi odottaa mukana olevan vesiliukoisen alkalisen suolan kanssa hajottavan 27 761 1 7 tahroja irrottavan aineen. Myös silloin kun ei-ionista pesuainetta, joka sisältää tahroja irrottavaa ainetta, kiinnitetään alkalisen tehostesuolan peruspallosten päälle voisi odottaa, että alkalisen aineen ja QCF:n (tai QCJ:n) tuominen läheiseen kontaktiin keskenään edistäisi tahroja irrottavan aineen hajoamista jopa PVP:n läsnäollessa. Näin ei tapahdu, kuten edellä on esitetty. Ei-ionisen pesuaineen vesiliukoisuuden ja sen hydrofiilisyyden vuoksi ei kuitankaan olisi odotettavissa, että se estäisi alkalisen tehostesuolan ja tahrojen irtoamista edistävän aineen kontaktia keskenään. Lyhyesti sanottuna on kyseessä oleva keksintö, jossa PVP stabiloi polyesterima-teriaalissa olevien tahrojen irtoamista edistävää ainetta alkalista hydrolyysiä ja hajoamista vastaan, yllättävä ja se edustaa pesuaineiden alalla tärkeätä edistystä.

Keksintöä on selostettu useiden esimerkkien ja havainnollisten kokeiden avulla, mutta sitä ei ole katsottava näiden rajoittamaksi, koska alaan perehtyneet - kyseessä oleva patenttiseli-tys edessään - osaavat käyttää korvaavia aineita ja ekvivalentti-sia aineita keksinnön piiristä poistumatta.

Claims (16)

761 1 7 28

1. Hiukkasmuodossa oleva tehostettu ei-ioninen synteettinen orgaaninen pesuaineseos, jonka avulla voidaan synteettisiä orgaanisia polymeerikuitumateriaaleja pestä ja antaa niille tahroja irrottavia ominaisuuksia, tunnettu siitä, että se sisältää pesevänä osana ei-ionista synteettistä orgaanista pesuainetta, tehostavana osana vesiliukoista alkalista, tällaisen pesuaineen tehosteainetta, tahroja irrottavana osana tahroja irrottavaa polyetyleeni-tereftalaatin ja polyoksietyleeni-tereftalaatin kopolymeeriä ja stabiloivana osana polyvinyylipyrro-lidonia (PVP), joka stabiloi tahroja irrottavaa polymeeriä alka-lisen tehosteaineen läsnäollessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pesuaineseos, tunnet- t u siitä, että se sisältää noin 5-30 % ei-ionista synteettistä orgaanista pesuainetta tai tällaisten pesuaineiden seosta, noin 30-80 % vesiliukoista alkalista tehostesuolaa tai tällaisten suolojen seosta, noin 0,5-20 % tahroja irrottavaa polymeeriä tai tällaisten polymeerien seosta ja noin 0,1-10 % PVP:tä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen pesuaineseos, tunnet-t u siitä, että ei-ioninen synteettinen orgaaninen pesuaine on etyleenioksidin ja korkeamman rasva-alkoholin, jossa on 10-20 hiiliatomia, kondensaatiotuote, tehostesuola valitaan ryhmästä, johon kuuluvat natriumtripolyfosfaatti, natriumsilikaatti, natriumpyrofosfaatti ja natriumkarbonaatti ja näiden seokset, tahroja irrottava polymeeri on polyetyleeni-tereftalaatin ja polyoksietyleeni-tereftalaatin kopolymeeri, jonka molekyyli-paino on välillä noin 15000-50000, ja polyoksietyleeni-tereftalaatin polyoksietyleenin molekyylipaino on välillä noin 1000-10000, ja etyleeni-tereftalaatti- ja polyoksietyleeni-tereftalaattiyksiköiden moolisuhde on välillä noin 2:1-6:1, ja PVP on vesiliukoista ja sen molekyylipaino on välillä noin 5000-200000. 7611 7 29

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen pesuaineseos, tunnet-t u siitä, että ei-ioninen pesuaine on korkeamman rasva-alkoholin, jossa on 12-16 hiiliatomia, ja etyleenioksidin kondensaa-tiotuote, jossa on 3-20 moolia etyleenioksidia per mooli korkeampaa rasva-alkoholia, tehosteaine on natriumtripolyfosfaattia ja natriumsilikaattia, jossa suhde Na20:Si02 on välillä 1:1,6-1:3, tahroja irrottavan polymeerin molekyylipaino on välillä noin 19000-43000, polyoksietyleeni-tereftalaatin poly-oksietyleenin molekyylipaino on välillä noin 2500-5000, etyleeni-tereftalaatti- ja polyoksietyleeni-tereftalaattiyksiköiden mooli-suhde on välillä 5:2-5:1 ja etyleenioksidin moolisuhde sen ftaa-lihappo-osaan on ainakin 20:1, ja PVP:n molekyylipaino on välillä noin 10000-160000, ja seos sisältää kosteutta, ja ei-ionisen pesuaineen, fosfaatin, silikaatin, tahroja irrottavan polymeerin, PVP:n ja kosteuden pitoisuudet ovat vastaavasti välillä 10-25 %, 30-70 %, 3-15 %, 1-10 %, 0,2-5 % ja 3-15 %.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen pesuaineseos, tunnet- t u siitä, että ei-ioninen pesuaine on 12-15 hiiliatomia sisältävän korkeamman rasva-alkoholin ja etyleenioksidin kondensaa-tiotuote, jossa on 6-11 moolia etyleenioksidia per mooli korkeampaa rasva-alkoholia, tahroja irrottavan polymeerin molekyylipaino on välillä 19000-25000, polyoksietyleeni-tereftalaatin polyoksietyleenin molekyylipaino on välillä 3000-4000, etyleeni-tereftalaatti- ja polyoksietyleeni-tereftalaattiyksiköiden moolisuhde polymeerissä on välillä 3:1-4:1 ja etyleenioksidin moolisuhde ftaalihappo-osaan on 20:1-30:1, natriumsilikaatissa on suhde Na20:Si02 välillä 1:2,0-1:2,8, ja PVP:n molekyylipaino on välillä 10000-50000, ja ei-ionisen pesuaineen, fosfaatin, silikaatin, tahroja irrottavan polymeerin, PVP:n ja kosteuden pitoisuudet ovat vastaavasti välillä 15-22 %, 40-65 %, 5-13 %, 2-5 %, 0,3-2 % ja 5-12 %.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen pesuaineseos, tunnet-t u siitä, että tahroja irrottavan polymeerin painokeskimää-räinen molekyylipaino on noin 22000, polyoksietyleeni-tereftalaa-tin polyoksietyleenin molekyylipaino on noin 3400, etyleeni- 30 761 1 7 tereftalaatti- ja polyoksietyleeni-tereftalaattiyksiköiden moo-lisuhde kopolymeerissä on noin 3:1, ja etyleenioksidin ja ftaali-happo-osan moolisuhde on noin 22:1, natriumsilikaatissa on suhde Na20:Si02 noin 1:2,4, PVP:n molekyylipaino on noin 10000 ja tällaisen ei-ionisen pesuaineen, fosfaatin, silikaatin, tahroja irrottavan polymeerin, PVP:n ja kosteuden pitoisuudet ovat vastaavasti noin 21 %, 54 %, 10 %, 3 %, 0,5 % ja 9 %, ja loput on apuaineita kuten entsyymiä, optista kirkastusainetta, väriainetta ja parfyymiä.

7. Menetelmä, jonka avulla voidaan valmistaa hiukkasmuodossa olevaa tehostettua ei-ionista synteettistä orgaanista pesuaine-seosta synteettisten orgaanisten polymeerikuitumateriaalien pesemistä varten ja antaa niille samalla tahroja irrottavia ominaisuuksia, joka seos sisältää pesevänä osana ei-ionista synteettistä orgaanista pesuainetta, tehosteosana tällaisen pesuaineen vesiliukoista alkalista tehosteainetta, tahroja irrottavana osana tahroja irrottavaa polyetyleeni-tereftalaatin ja polyoksietyleeni-tereftalaatin kopolymeeriä, ja stabiloivana osana PVP:tä stabiloimaan tahroja irrottavaa polymeeriä alkali-sen tehosteaineen läsnäollessa, tunnettu siitä, että spray-kuivataan vesipitoinen alkalisen tehosteaineen sekoitin-laitteestä saatava seos, jolloin saadaan sen kuivattuja hiukkasia ja levitetään näille spray-kuivatuille tehosteainehiukka-sille ei-ionista pesuainetta nestemäisessä muodossa, joka sisältää tahroja irrottavaa polymeeriä ja PVP:tä, niin että ei-ioninen pesuaine, tahroja irrottava polymeeri ja PVP absorboituvat spray-kuivattuihin tehosteaineen hiukkasiin.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ei-ioninen pesuaine on etyleenioksidin ja korkeamman rasva-alkoholin, joka sisältää 10-20 hiiliatomia, kondensaatio-tuote, tehosteaine on suola, joka on valittu ryhmästä, johon kuuluvat natriumtripolyfosfaatti, natriumsilikaatti, natrium-pyrofosfaatti ja natriumkarbonaatti ja niiden seokset, tahroja irrottava polymeeri on polyetyleeni-tereftalaatin ja polyoksietyleeni-teref talaatin polymeeri, jonka molekyylipaino on noin 31 7611 7 15000-50000, jossa polyoksietyleeni-tereftalaatin polyoksi-etyleenin molekyylipaino on välillä 1000-10000, ja etyleeni-tereftalaatti- ja polyoksietyleeni-tereftalaattiyksiköiden moolisuhde on välillä noin 2:1-6:1, ja PVP on vesiliukoista ja sen molekyylipaino on välillä noin 5000-200000, ja ei-ionisen pesuaineen, tehostesuolan, tahroja irrottavan polymeerin ja PVP:n määräosuudet ovat vastaavasti välillä noin 5-30 %, 30-80 %, 0,5-20 % ja 0,1-10 %, ja tahroja irrottava polymeeri ja PVP liuotetaan ei-ioniseen pesuaineeseen, joka on olennaisesti vedetöntä, ja tämä liuos on lämpötilavälillä 40-90°C, ja se spray-suihkutetaan tehostesuolahiukkasten päälle.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ei-ioninen pesuaine on 12-16 hiiliatomia sisältävän korkeamman rasva-alkoholin kondensaatiotuote 3-20 moolin kanssa etyleenioksidia per mooli korkeampaa rasva-alkoholia, tehoste-aine on natriumtripolyfosfaattia ja natriumsilikaattia, jossa suhde Na20:Si02 on välillä 1:2,0-1:2,8, tahroja irrottavan polymeerin molekyylipaino on välillä noin 19000-43000, polyoksietyleeni-tereftalaatin polyoksietyleenin molekyylipaino on välillä noin 2500-5000, sen etyleeni-tereftalaatti- ja polyoksietyleeni-tereftalaattiyksiköiden moolisuhde on välillä 5:2-5:1 ja siinä oleva etyleenioksidin ja ftaalihappo-osan moolisuhde on ainakin 20:1, ja PVP:n molekyylipaino on välillä noin 10000-160000 ja seos sisältää kosteutta, ja ei-ionisen pesuaineen, fosfaatin, silikaatin, tahroja irrottavan polymeerin, PVP:n ja kosteuden pitoisuudet seoksessa ovat vastaavasti välillä 10-25 %, 30-70 %, 3-15 %, 1-10 %, 0,2-5 % ja 3-15 %, ja spray-kuivattujen tehoste-ainehiukkasten ja seoksen hiukkasten koot ovat välillä n:o 10-100 seulakokoa (U.S. Sieve Series) ja irtotiheydeltään välillä 3 0,4-0,9 g/cm , ja tahroja irrottavan polymeerin ja PVP:n liuos käytännöllisesti katsoen vedettömässä nestemäisessä ei-ionises-sa pesuaineessa on lämpötilavälillä 50-80°C, kun se suihkutetaan tehosteaineen hiukkasten pinnalle ja absorboituu niihin, ja nämä hiukkaset pidetään liikkeessä silloin kun spray-suihkutus suoritetaan. 32 761 1 7

10. Menetelmä, jonka avulla voidaan valmistaa hiukkasmuodos-sa olevaa tehostettua ei-ionista synteettistä orgaanista pesu-aineseosta, jolla pestään synteettisiä orgaanisia polymeeri-kuitumateriaaleja ja annetaan samalla niille tahroja irrottavia ominaisuuksia, ja seos sisältää pesevänä osana ei-ionista synteettistä orgaanista pesuainetta, tehostavana osana vesiliukoista alkalista, tällaisen pesuaineen tehosteainetta, tahroja irrottavana osana tahroja irrottavaa polvetyleeni-tereftalaatin ja polyoksietyleeni-tereftalaatin kopolymeeriä, ja stabiloivana osana PVP:tä, joka stabiloi tahroja irrottavaa polymeeriä alkalisen tehosteaineen läsnäollessa, tunnet-t u siitä, että spray-kuivataan vesipitoinen alkalisen tehosteaineen seos, jolloin saadaan sen kuivattuja hiukkasia, levitetään tällaisille spray-kuivatuille tehoste-hiukkasille ei-ioninen pesuaine nestemäisessä muodossa, niin että se absorboituu spray-kuivattuihin tehostehiukkasiin, levitetään PVP:tä nestemäisessä väliaineessa tahroja irrottavan polymeerin hiukkasiin ja sekoitetaan tuloksena olevat hiukkaset tehosteaineen hiukkasten kanssa, jotka sisältävät ei-ionisen pesuaineen.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ei-ioninen pesuaine on etyleenioksidin ja 10-20 hiiliatomia sisältävän korkeamman rasva-alkoholin kondensaa-tiotuote, tehosteaine on suola, joka on valittu ryhmästä, johon kuuluvat natriumtripolyfosfaatti, natriumsilikaatti, natriumpyrofosfaatti ja natriumkarbonaatti ja niiden seokset, tahroja irrottava polymeeri on polyetyleeni-tereftalaatin ja polyoksietyleeni-tereftalaatin polymeeri, jonka molekyylipaino on välillä noin 15000-50000, ja polyoksietyleeni-tereftalaatin polyoksietyleenin molekyylipaino on välillä noin 1000-10000, ja etyleeni-tereftalaatti- ja polyoksietyleeni-tereftalaatti-yksiköiden moolisuhde on välillä noin 2:1-6:1, ja PVP on vesiliukoista ja sen molekyylipaino on välillä noin 5000-200000, ja ei-ionisen pesuaineen, tehostesuolan, tahroja irrottavan polymeerin ja PVP:n määräosuudet ovat vastaavasti välillä noin 76117 33 5-30 %, 30-80 %, 0,5-20 % ja 0,5-10 %, ei-ioninen pesuaine on olennaisesti vedetöntä ja sen lämpötila on välillä 40-90°C, PVP on liuotettuna liuotinväliaineeseen, kun sitä levitetään tahroja irrottavan polymeerin hiukkasiin ja tämä liuotin poistetaan PVPillä käsitellystä tahroja irrottavasta polymeeristä ennen kuin tämä polymeeri sekoitetaan tehosteaineen hiukkasten kanssa, jotka sisältävät absorboituneena ei-ionisen pesuaineen.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ei-ioninen pesuaine on 12-16 hiiliatomia sisältävän korkeamman rasva-alkoholin ja etyleenioksidin kondensaatio-tuote, jossa on 3-20 moolia etyleenioksidia moolia kohti korkeampaa rasva-alkoholia, tehosteaine on natriumtripolyfos-faattia ja natriumsilikaattia, jossa suhde Na20:Si02 on välillä 1:2,0-1:2,8, tahroja irrottavan polymeerin molekyylipaino on välillä noin 19000-43000, polyoksietyleeni-tereftalaatin polyoksietyleenin molekyylipaino on välillä noin 2500-5000, etyleeni-tereftalaatti- ja polyoksietyleeni-tereftalaatti-yksiköiden moolisuhde on välillä 5:2-5:1 ja etyleenioksidin ja ftaalihappo-osan moolisuhde on ainakin 20:1, ja PVP:n molekyylipaino on välillä noin 10000-160000, ja seos sisältää kosteutta, ja tällaisen ei-ionisen pesuaineen, fosfaatin, silikaatin, tahroja irrottavan polymeerin, PVP:n ja kosteuden pitoisuudet seoksessa ovat vastaavasti välillä 10-25 %, 30-70 %, 3-15 %, 1-10 %, 0,2-5 % ja 3-15 %, spray-kuivattujen tehosteainehiukkasten ja pesuaineseoksen hiukkasten koot ovat välillä n:o 10-100 seulakokoa (U.S. Sieve Series), ja niiden 3 irtotiheydet ovat välillä 0,4-0,9 g/cm , ei-ionisen pesuaineen lämpötila on välillä 50-80°C ja se on olennaisesti vedetöntä kun sitä levitetään nestemäisessä muodossa spray-kuivattujen tehosteainehiukkasten pinnalle, ja tällaisen nestemäisessä muodossa olevan ei-ionisen pesuaineen levittäminen tehoste-aineen hiukkasten päälle ja PVP:n levittäminen väliaineeseen liuotettuna tahroja irrottavan polymeerin hiukkasten päälle, tapahtuvat suihkuttamalla näitä liuoksia näiden hiukkästen pinnalle samalla kun hiukkasia pidetään liikkeessä. 34 7 61 1 7

13. Menetelmä, jonka avulla voidaan pestä synteettisiä orgaanisia polymeerikuitumateriaaleja ja samanaikaisesti antaa niille tahroja irrottavia ominaisuuksia, tunnettu siitä, että pestään tällaista synteettistä materiaalia vesipitoisessa väliaineessa pesukoneen säiliössä, joka väliaine sisältää pesevänä osana ei-ionista synteettistä orgaanista pesuainetta, tehosteaineosana vesiliukoista alkalista tehoste-ainetta tällaista pesuainetta varten, tahroja irrottavana osana tahroja irrottavaa polyetyleeni-tereftalaatin ja poly-oksietyleeni-tereftalaatin kopolymeeriä, ja stabiloivana osana PVPrtä, joka stabiloi tahroja irrottavaa polymeeriä alkalisen tehosteaineen läsnäollessa.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ei-ioninen pesuaine on etyleenioksidin ja 10-20 hiiliatomia sisältävän korkeamman rasva-alkoholin kondensaatio-tuote, tehosteaine on suola, joka valitaan ryhmästä, johon kuuluvat natriumtripolyfosfaatti, natriumsilikaatti, natrium-pyrofosfaatti ja natriumkarbonaatti ja niiden seokset, tahroja irrottava polymeeri on polyetyleeni-tereftalaatin ja polyoksi-etyleeni-tereftalaatin kqpolymeeri, jonka molekyylipaino on välillä noin 15000-50000, ja polyoksietyleeni-tereftalaatin polyoksietyleenin molekyylipaino on välillä noin 1000-10000, ja etyleeni-tereftalaatti- ja polyoksietyleeni-tereftalaatti-yksiköiden moolisuhde on välillä noin 2:1-6:1 ja PVP on vesiliukoista ja sen molekyylipaino on välillä noin 5000-200000, ja mainitun ei-ionisen pesuaineen, tehostesuolan, tahroja irrottavan polymeerin ja PVP:n konsentraatiot vesipitoisessa väliaineessa ovat vastaavasti välillä noin 0,001-0,14 %, 0,006-0,40 %, 0,0001-0,10 % ja 0,00002-0,05 %, ja pestään polyesteri- tai polyesteri-puuvilla-sekoitemateriaaläja ja pesulämpötila on välillä 10-80°C.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että ei-ioninen pesuaine on 12-15 hiiliatomia sisältävän korkeamman rasva-alkoholin ja etyleenioksidin kon-densaatiotuote, jossa on 6-11 moolia etyleenioksidia per mooli 35 7611 7 korkeampaa rasva-alkoholia, tehosteaine on natriumtripolyfosfaattia ja natriumsilikaattia, jossa Na20:SiC>2 suhde on välillä 1:2,0-1:2,8, tahroja irrottavan polymeerin molekyylipaino on välillä 19000-25000, polyoksietyleeni-tereftalaatin poly-oksietyleenin molekyylipaino on välillä 3000-4000, etyleeni-tereftalaatti- ja polyoksietyleeni-tereftalaattiyksiköiden moolisuhde on välillä 3:1-4:1 ja etyleenioksidin ja ftaali-happo-osan moolisuhde on 20:1-30:1, ja PVP:n molekyylipaino on välillä 10000-50000, ja mainitun ei-ionisen pesuaineen, fosfaatin, silikaatin, tahroja irrottavan polymeerin ja PVP:n konsentraatiot vesipitoisessa väliaineessa ovat vastaavasti välillä noin 0,006-0,040 %, 0,017-0,12 %, 0,002-0,023 %, 0,0008-0,009 % ja 0,00013-0,004 %, ja pyykki sisältää polyesteriä tai polyesteri-puuvillasekoitetta olevia vaatekappaleita ja pesulämpötila on välillä 15-60°C ja pyykin paino on 2-15 % vesipitoisen pesuväliaineen painosta. 36 761 1 7 Pätentkrav