FI71283C - Maskin foer bearbetning av foerpackningsbehaollare - Google Patents

Description

1 71283

Pakkaussäiliöiden työstökone

Keksinnön kohteena on pakkaussäiliöiden työstökone, joka sisältää kuljetuselimen jaksottaisesti pyöritettävän 5 rummun muodossa, jossa on kiinnittiminä toimivia, ohjattavia pylkkiä pakkaussäiliöiden siirtämiseksi kuljetuselimen ympärille sovitettujen eri työstöasemien välillä, joita kiin-nittimiä ohjataan avoimen ja suljetun asennon välillä rummun pyöriessä.

10 Juoksevien meijerituotteiden yms. kertakäyttöpakkaus- ten valmistuksessa lähdetään aineradasta, joka on taipuisaa, mutta verraten muotojäykkää, laminoitua ainetta, joka käsittää paperi-, kestomuovi- ja mahdollisesti alumiinilehtiker-rokset. Ainerata syötetään rullan muodossa pakkauskoneeseen, 15 joka vähitellen muotoilee aineradan letkuksi tai putkeksi kiinnittämällä radan pitkittäisreunat toisiinsa. Nesteenpi-tävä putki täytetään täyteaineella, minkä jälkeen se jaetaan erillisiksi, lähinnä tyynyn muotoisiksi pakkaussäiliöiksi puristamalla yhteen ja kiinnittämällä toisiinsa tasaisin vä-20 lein olevat, poikittain aineputkessa ulottuvat alueet. Näin saadut pakkaussäiliöt muotoillaan mainitun kokoonpuristuksen ja -kiinnityksen yhteydessä lähinnä suunnikkaan muotoisiksi yksiköiksi, jotka erotetaan toisistaan leikkauksilla poikittaisilla sulkualueilla. Suunnikasmuotoa häiritsevät kuiten-25 kin sekä mainitut, ulkoneviksi sulkueviksi muotoillut sulku-alueet että neljä kolmiomaista, kaksiseinäistä kulmaliuskaa, joita muodostuu geometrisistä syistä liika aine muotoiltaessa tyynymuodosta lähinnä suunnikkaan muotoon.

Jokainen yksittäinen pakkaussäiliö viedään sitten 30 edelleen pääpakkauskoneen kanssa mahdollisesti yhteenraken-nettuun pakkaussäiliöiden työstökoneeseen (ns. loppumuotoi-lua tai -taittoa varten), jossa koneessa mm. sekä sulkueväät että kulmaliuskat taitetaan sisälle kohti varsinaista säi-liörunkoa ja yhdistetään tämän kanssa, niin että saadaan 35 pakkaussäiliö, jolla on oikeampi suunnikasmuoto.

Tämä jokaisen yksittäisen, pakkauskoneen valmistaman pakkaussäiliön työstö tai lopputaitto tapahtuu vähitellen 2 71283 siten, että jokainen pakkaussäiliö siirretään eri työstöase-mien välillä lopputaittokoneessa ja työstetään näissä, jolloin koko työstöjakson ajan määräävät mm. kestomuoviaineen lämpösaumausajät, mikä vaikeuttaa sellaisen lopputaittoko-5 neen suunnittelua, joka toimii tarpeeksi nopeasti nopeiden pakkauskoneiden palvelemiseksi.

Enemmän tai vähemmän valmiiksi muotoiltujen pakkaus-säiliöiden siirto vaiheittain lopputaittokoneen kautta asettaa myös suuret vaatimukset tarkkuudelle, jos halutaan taata, 10 että jokainen pakkaussäiliö siirtyy juuri oikeaan työstöasen-toon jokaisessa asemassa.

Aikaisemmin käytetyt lopputaittokoneet eivät kykene työstämään pakkaussäiliöitä riittävällä tarkkuudella ja varmuudella niillä suurilla työskentelynopeuksilla, joita on 15 käytettävä nykyaikaisissa pakkauskoneissa, ja siksi tarvitaan yleisesti lopputaittokonetta, joka on suunniteltu nopeammaksi ja tarkemmin toimivaksi.

Esillä olevan keksinnön eräänä tavoitteena on siksi sellaisen pakkaussäilioiden työstökoneen kehittäminen, jolla ei 20 ole aikaisempien rakenteiden haittoja, vaan joka toimii varmasti ja nopeasti. Lisäksi esillä olevan keksinnön tavoitteena on kehittää mainitunlainen kone, joka siirtää ja ohjaa varmasti pakkaussäiliöt määrättyjen asemien välillä jokaisessa työstö-asemassa. Lisäksi esillä olevan keksinnön tavoitteen on kehit-25 tää kone, joka kykenee suorittamaan sekä sulkuevien että kulma-liuskojen varman ja tarkan taiton ja muotoilun. Lisäksi esillä olevan keksinnön tavoitteena on lopuksi kehittää lopputaitto-kone, jonka kokonaisteho on suuri, vaikka se mahdollistaa työstöajan pidentämisen jokaisessa eri työstöasemassa.

30 Nämä ja muut tavoitteet on keksinnön mukaisesti toteu tettu antamalla johdannossa mainitulle konetyypille tunnusmerkki, että pakkaussäiliöihin vaikuttavia elimiä on sovitettu siirtämään osana kuljetuselimen pyörimisaikaa kiinnitti-messä oleva pakkaussäiliö säteittäisesti rummun keskipisteen 35 suhteen.

Keksinnön mukaisen koneen parhaina pidetyille toteutus-muodoille on lisäksi annettu epäitsenäisissä vaatimuksissa ilmenevät ominaisuudet.

3 71283

Keksinnön mukaisen koneen tällä muotoilulla on kehitetty pakkaussäiliöiden työstö- tai lopputaittokone, joka, paitsi että se sallii hyvin suuren työskentelynopeuden, lisäksi mahdollistaa jokaisessa asemassa käytettävissä ole-5 van työstöäjän pidentämisen, samalla kun kone varmistaa osittain työstettyjen pakkaussäiliöiden siirron tarkasti määrättyjen asentojen välillä kussakin työstöasemassa. Keksinnön mukainen kone huolehtii myös pakkaussäiliöiden varmasta ohjauksesta työstöasemien välisessä kuljetuksessä ja 10 lopuksi siitä, että kulmalruskojen sisääntaitto tapahtuu vaiheittain hyvin määritellyllä ja tarkalla tavalla.

Keksinnön mukaisen koneen parhaana pidettyä toteutusmuotoa kuvataan nyt lähemmin erityisesti viitaten oheisiin piirustuksiin, jotka näyttävät kaaviomaisesti keksin-15 nön mukaisen koneen parhaana pidetyn toteutusmuodon, jolloin selvyyden vuoksi eri kuvioissa näytetään vain ne osat, jotka ovat tarpeen koneen rakenteen ja toiminnan ymmärtämiseksi .

Kuvio 1 esittää sivulta kaaviomaista kuvantoa kek-20 sinnön koneesta, joka on kytketty tavanomaista tyyppiä olevaan pakkauskoneeseen;

Kuvio 2 esittää perspektiivikuvantoa keksinnön koneen pää- eli lopputaitto-osasta;

Kuvio 3 esittää vastaavaa kuvantoa kuin kuvio 2, 25 mutta näyttää lopputaitto-osan käyttöjärjestelmän;

Kuvio 4 esittää sivukuvantoa lopputaitto-osalle asennetusta kuljetuselimestä;

Kuvio 5 esittää sivukuvantoa koneen lopputaittoase- masta; 30 Kuvio 6 esittää perspektiivikuvantoa kuvion 5 mukai sesta lopputaittoasemasta;

Kuviot 7-13 esittävät pakkaussäiliön työstöä ja muotoilua sen matkalla keksinnön koneen kautta, jolloin kuvio 7 näyttää pakkauksen sisäänsyöttöasemassa, kuvio 8 35 näyttää pakkauksen sen siirtyessä pois sisäänsyöttöasemasta, kuvio 9 näyttää pakkauksen esitaittoasemassa, kuvio 10 näyttää pakkauksen sideaineasemassa, kuvio 11 näyttää 4 71283 pakkauksen lopputaittoasemassa, kuvio 12 näyttää pakkauksen valmiiksi muotoillussa tilassa lopputaittoaseman jälkeen ja kuvio 13 näyttää valmiin pakkaussäiliön ulossyöttö-asemassa, johon se syötetään ulos lopputaitto-osan kulje-5 tuselimeltä.

Kuvio 1 näyttää kaaviomaisesti keksinnön mukaisen koneen parhaana pidetyn toteutusmuodon. Kone on liitetty tavanomaiseen pakkauskoneeseen tämän viereen ja tästä kuvio näyttää vain rajoitetun osan 1. Keksinnön mukainen kone 10 on suunniteltu vastaanottamaan ja työstää valmiiksi pakkaus-koneesta 1 toimitetut pakkaussäiliöt 2 ja siksi sitä käytetään pakkauskoneen 1 kanssa tahdistetusti käyttöakselin 3 avulla, joka yhdistää keksinnön koneen pakkauskoneen voi-manoton 4 kanssa.

15 Selvyyden vuoksi voidaan keksinnön mukainen kone ja kaa kolmeen pääosaan, nimittäin varsinaiseen lopputaitto-osaan 5, jossa tapahtuu saatujen pakkaussäiliöiden asteittainen työstö, kuljetusosaan 6, joka siirtää pakkaussäiliöt 2 pakkauskoneesta 1 lopputaitto-osaan 5 sekä voimansiirto-20 ja käyttöosaan 7, joka käyttää lopputaitto-osaa 5 ja kul-jetusosaa 6 tahdistetusti pakkauskoneen 1 kanssa. Voimansiirto-osa ja käyttöosa 7 sijaitsevat alimpina koneessa ja muodostavat samalla alustan muille osille. Kuljetusosa 6 on pakkauskoneen 1 ja lopputaitto-osan 5 välissä, jolloin 25 kuljetusosan 6 alla on tila käyttöosan 7 päälle asennetulle kuljettimelle 8, joka ulottuu suorassa kulmassa suhteessa kuljetusosaan 6 ja on suunniteltu poistamaan valmiiksi muotoillut pakkaussäiliöt 2 lopputaitto-osasta 5 kuljetettaviksi edelleen pakkaajaan, joka kokoaa useat eri 30 pakkaussäiliöt 2 isompaan keräyspakkaukseen, joka helpottaa kuljetusta kuluttajalle.

Kuljetusosa 6 sisältää jalustan 9, jossa on kaksi rinnakkaista, pitkänomaista sivuseinää, joiden välissä pakkaussäiliöt kuljetetaan pakkauskoneesta 1 lopputaitto-osaan 35 5 päättömällä pääkuljetusnauhalla 10, joka kulkee kuljetus- osan 6 molempiin päihin sijoitettujen kääntörullien ympäri, jotka on laakeroitu vapaasti pyörivästi jalustan 9 kahden 5 71283 rinnakkaissivun välille. Kääntörulla 11 on yhdistetty ei-näytettyyn käyttömoottoriin ja se toimii samalla toisen kuljetusnauhan 12 kääntörullana, joka nauha on muotoiltu vastaanottavaksi kuljetusnauhaksi pakkauskoneesta 1 tule-5 ville pakkaussäiliöille. Sekä vastaanottava kuljetusnauha 12 että pääkuljetusnauha 10 sisältää useat rinnakkaishih-nat, jotka on sijoitettu keskinäisin välein, että ne ilman häiritsevää keskinäistä kytkentää voivat kulkea yhteisen kääntörullan 11 ympäri.

10 Pääkuljetusnuha 10 ulottuu lähinnä vaakasuorasti hieman ylöspäin kohti lopputaitto-osaa 5, kun taas vataan-ottava kuljetusnauha 12 kallistuu hieman vastasuuntaan ja ulottuu lähemmin kuvattuna ylöspäin kohti pakkauskonetta 1 kulmassa vaakatason kanssa, joka on n. 30°. Täten pakkaus-15 koneesta 1 toimitetut, osittain muotoillut pakkaussäiliöt lyhyen vapaan putoamismatkan jälkeen tulevat kaltevalle kuljetusnauhalle 12, joka jarruttaa ne, minkä jälkeen ne siirretään suoraan pääkuljetusnauhalle 10 toimitettaviksi edelleen kohti lopputaitto-osaa 5. Kohti lopputaitto-osaa 20 5 olevassa pääkuljetusnauhan 10 päässä on sen yläpuolella ulossyöttökuljetusnauha 13, joka kulkee samassa pääsuunnas-sa kuin pääkuljetusnauha 10, mutta on tämän yläpuolella välimatkalla, joka suurin piirtein vastaa tai hieman ylittää pääkuljetusnauhalla 10 kuljetettujen pakkaussäiliöiden 25 korkeuden. Pääkuljetusnauhaa 10 ja vastaanottavaa kuljetus-nauhaa 12 käytetään tasaisella vakionopeudella, mutta ulossyöttökul jetusnauhaa 13 käytetään vakionopeudella, joka on kaksi kertaa pääkuljetusnauhan 10 nopeus. Kuljetusnauhasta 13 ulkonevan vääntiön 14 avulla pääkuljetusnauhalla 10 saa-30 puvien pakkausten syöttö siirtyy ulossyöttökuljetusnauhalle 13, joka siirtää pakkaukset kaksinkertaisella nopeudella viimeisellä matkalla pääkuljetusnauhasta 10 ja edelleen lopputaitto-osaan 5. Täten lopputaitto-osaan 5 perättäin siirretyt pakkaukset tulevat "erotetuiksi", niin että nii- 35 den välimatka on suurempi kuin pitkin pääkuljetusnauhaa 10 syötettyjen pakkaussäiliöiden välimatka, mikä on tärkeää lopputaitto-osan toiminnalle, jota kuvataan lähemmin seu-raavassa.

6 71283

Kuljetusosan 6 alla oleva voimansiirto- tai käyttö-osa 7 ulottuu pakkauskoneen 1 alapäästä ja sisälle varsinaisen lopputaitto-osan 5 alle. Voimansiirto-osa 7 sisältää kuviossa 1 vasemmalle näytetyn avoimen osan, jossa käyttö-5 akseli 3 ulottuu ja yhdistää pakkauskoneen 4 voimanoton kuviossa 1 oikalla näytettyyn, suljettuun jakovaihteistoon 15, joka samalla muodostaa alustan lopputaitto-osalle 5. Voimansiirto-osaan 7 avoin osa sisältää kaksi rinnakkaissi-vua ja pohjan ja sillä on kolme päätehtävää, nimittäin en-10 siksi se estää kosketuksen käyttöakselin 3 kanssa, toiseksi se määrää lopputaitto-osalle oikean välimatkan pakkaus-koneesta 1 ja kolmannekse se toimii kokoamispohjana nesteelle, esim. pakkaussäiliöistä vuotavalle täyttötavaralle. Käyttöakseli 3 yhdistää sopivien kytkimien ja vaihteistojen 15 (ei näytetty) kautta pakkauskoneen käyttömoottorin lopputaitto-osan 5 käyttöjärjestelmän kanssa, niin että loppu-taitto-osaa voi automaattisesti käyttää tahdistetusti pakkauskoneen kanssa. On myös mahdollista käyttää lopputaitto-osaa 5 erillisellä, ei-näytetyllä käyttömoottorilla, joka 20 esim. mahdollistaa jatkuvan ajon lopputaitto-osalla 5 ja kuljetusosalla 6, kun pääpakkauskone 1 on pysäytetty.

Keksinnön mukaisen koneen varsinaisella pääosalla eli lopputaitto-osalla 5 on alusta, joka alimpana sisältää edellä mainitun jakovaihteiston 15. Tämän päällä on toinen 25 vaihteisto, joka sisältää asetusvaihteen 16, ja tämän päällä on lisäksi vaihteisto, joka sisältää ylemmän kulmavai-heen 17. Voimansiirto-osan 7 kautta ulottuva käyttöakseli 3 on kytkimellä yhdistetty jakovaihteiston 15 tuloakseliin 18 (kuvio 3). Tuloakseli 18 ulottuu vaakasuorasti jakovaih-30 teistossa ja käyttää alempaa kulmavaihetta 19 sekä takana olevaa kulmavaihdetta 20. Takimmaisen kulmavaihteen 20 kautta siirretään tuloakselin 18 kiertoliike samoin vaakasuoraan, mutta kulmassa suhteessa tuloakseliin olevaan ala-akseliin 21, joka kahden päänsä kohdalla muuntaa ohjauskäy-35 rien 22 kautta liikkeen edestakaiseksi heilahdusliikkeeksi kahdelle jakovaihteistoon kääntyvästä asennetulle ohjaus-varrelle 23, joiden toimintaa kuvataan lähemmin seuraavassa.

7 71283

Tuloakselin 18 kiertoliike siirretään edelleen aikaisemmin mainitun alemman kulmavaihteen 19 kautta pysty-suorasti lopputaitto-osan 5 kautta ulottuvaan jakoakseliin 24, joka käyttää kulmavaihteen kautta asetusvaihdetta 16, 5 niin että jakoakselin 24 kiertoliike muunnetaan asetusvaih-teiston molemmin puolin ulottuvan väliakselin 23 toistuvaksi kiertoliikkeeksi tai asetusliikkeeksi 1/6 kierroksen verran. Asetusvaihteiston toisen ulosoton kautta siirretään kiertoliike edelleen ylemmän kulmavaihteen 17 kautta vaaka-10 suorasti sijaitsevaan yläakseliin 26, jonka kahdessa päässä on nokkakäyrät 27, joiden toimintaa kuvataan lähemmin seu-raavassa.

Tuloakseli 18 kantaa lopuksi myös syöttönokkalevyn 28, joka nokan seuraajan 29 kautta käyttää jakovaihteiston 15 ulkopuolelle kääntyvästi asennettua syöttölaitetta 30, joka sisältää kaksi käyttöakselin molemmin puolin ulottuvaa, lähinnä pystysuoraa vartta 31. Varret 31 ovat kahden rinnak-kaisakselin 32 varassa, jotka on molemmat laakeroitu kääntyvästi jakovaihteiston 15 päätyyn. Toinen akseli 32 ulot-20 tuu kuitenkin toisella päällään sisälle jakovaihteistoon, jossa se kantaa nokan seuraajan. Tämän akselin kautta voidaan syöttölaitetta 30 käyttää edestakaisella kääntöliik-keellä. Kaksi kääntyvää vartta 31 kantavat yläosansa kohdalla sisäänsyöttövälineen 33 ja ulossyöttövälineen 34, jot-25 ka on ripustettu suunnikkaan muodossa varsien 31 varaan. Kahden syöttövälineen 33, 34 toimintaa kuvataan seuraavas-sa. Jakovaihteisto 15 on muotoiltu öljypohjaksi ja täytetty osaksi öljyllä, joka ei-näytetyillä pumpuilla syötetään eri lopputaitto-osassa oleviin, liikkuviin osiin, kuten akse-30 leille, kulmavaihteisiin jne. öljyvuotojen ja lopputaitto-osassa 5 käsiteltyjen pakkaussäiliöiden likaantumisen välttämiseksi edellä mainittu, kuvion 3 yhteydessä kuvattu käyttöjärjestelmä on täysin umpinainen.

Konetta kuvataan nyt lähemmin viitaten erityisesti 35 kuvioon 2, joka näyttää itse lopputaitto-osan 5 perspektiivissä. Kuviosta käy ilmi kuinka edellä kuvattu, jako-vaihteiston 15, asetusvaihteen 16 ja ylemmän kulmavaihteen e 71283 17 muodostama alusta kantaa kaksi pyöritettävää kuljetus-elintä 35. Kumpikin kuljetuselin 35 sisältää keskeisen, pyöritettävän rummun 36, joka on liitetty jäykästi väliak-selin asetusvaihdekotelosta 16 ulottuvaan päähän. Molemmat 5 kuljetuselimet 35 ovat identtiset (ja siksi kuvataan jatkuvasti vain toista) ja ne sijaitsevat aksiaalisesti samalla linjalla asetusvaihteen 16 molemmin puolin. Kuljetuselinten 35 tehtävänä on siirtää kuljetusosan 6 (kuvio 1) kautta toimitetut pakkaussäiliöt lopputaitto-osan eri työstöasemien 10 välillä, ja kuljetuselimellä on siksi kiinnittimiä 37, jotka ovat tasaisin välein pitkin rumpua 36 ja joista jokainen sisältää kiinteän ja liikkuvan pylkän 38 ja vastaavasti 39 (kuvio 4), jotka toisiaan kohti olevien, lähinnä tasaisten työpintojen välissä muodostavat pakkaussäiliön 2 koon mu-15 kaan sovitetun tilan. Jokainen kiinteä pylkkä 38 on lähinnä L-muotoinen, jolloin L-muodon pitempi haara muodostaa mainitun työpinnan, joka ulottuu oleellisen säteittäisesti suhteessa rumpuun 36, kun taas lyhyempi haara ulottuu 90° kulmassa suhteessa työpintaan, niin että mainittu lyhyempi 20 haara muodostaa kiinnittimen 37 pohjan 40. Pohjassa on ko-verrus, johon sijoittuu pakkaussäiliöiden sulkuevä. Kiinteän pylkän 38 lyhyempi haara on liitetty jäykästi rumpuun 36. Liikkuva pylkkä 39 on laakeroitu kääntyvästi rinnakkain rummun keskiakselin kanssa ulottuvan akselin 41 ympärille.

25 Lähemmin kuvattuna muodostaa kääntyvästi laakeroitu pylkkä 39 toisen varren vivussa 42, jonka toinen varsi kantaa nokan seuraajan 43, joka on jatkuvassa kytkennässä rummun 36 keskellä olevan, kiinteästi asennetun kaksoisnokkakäyrän 44 kanssa. Kun kuljetuselin 35 pyörii, vaikuttaa nokkakäy-30 rä 44 nokan seuraajan 43 ja vivun 42 kautta liikkuvaan pylk-kään, niin että tämä siirtyy suljetun asennon, jossa pylkän 39 tasotyöpinta ulottuu rinnan kiinteän pylkän 38 työ-pinnan kanssa (pitemmän haaran), ja avoimen asennon välillä, jossa liikkuva pylkkä 39 on käännettynä ulos n. 10° 35 kulmaan suhteessa kiinteään pylkkään 38, mitä kuvataan lähemmin koneen toiminnan seuraavassa kuvauksessa.

9 71283

Kuljetuselimen 35 ympärille on jaettu useat työstö-asemat keskinäisellä jaolla, joka vastaa kuljetuselimen kiinnittimien 37 välistä jakoa. Kuten kuviosta 1 käy parhaiten ilmi, on kuljetusosan 6 loppupäässä sisäänsyöttöase-5 ma 45, jota seuraa esitaittoasema 46, joka on lähinnä kul-jetuselimen 35 keskiakselin yllä ja jota seuraavat sideaine-asema 47, lopputaittoasema 48, toistaiseksi hyödyntämätön vara-asema 49 sekä ulossyöttöasema 50. Eri asemat on tällöin mainittu siinä järjestyksessä, jossa koneen käytön 10 aikanayksittäinen, kuljetuselimen 35 avulla siirretty pak-kaussäiliö ne saavuttaa. Kuljetuselin 35 tulee siis käytössä asetetuksi vaiheittain myötäpäivään kuviossa 1, jolloin jokainen siirto vastaa kääntymistä, joka sopii yhteen eri asemien välisen jakokulman (60°) kanssa.

15 Jokaista kuljetuselintä 35 ympäröivät paitsi eri työstöasemat lisäksi useat johtokiskot (kuvio 4), jotka on asennettu kiinteästi suhteessa koneen alustaan ja suunniteltu ohjaamaan ja työstämään kuljetuselimen siirtämiä pak-kaussäiliöitä. Jokainen kuljetuselin 35 toimii yhdessä kah-20 den eri johtokiskotyypin kanssa, nimittäin toisaalta ulompien johtokiskojen 51, jotka ulottuvat kuljetuselimen ympäri lähinnä samalla tasolla kuin kiinnittimien 37 ylkopäät sekä sisempien johtokiskojen 52, jotka ulottuvat kuljetus-elimen ympäri lähinnä kiinnittimien 37 pöhjapintojen 40 25 tasolla. Sekä ulommat että sisemmät johtokiskot ovat kaksinkertaiset ja sijaitsevat kuljetuselimen 35 molemmin puolin, mikä käy parhaiten ilmi kuviosta 2. Johtokiskot 51, 52 on yhdistetty kiinteästi kuljetuselimen 35 ulkopuolella olevien jalustan 53 sivujen kanssa, joka jalusta on puoles-30 taan liitetty jäykästi koneen alustaan. Kuvio 2 näyttää selvyyden vuoksi jalustan 53 vain pistekatkoviivoin. Johto-kiskot 51, 52 ovat siis kiinteät eivätkä siis seuraa kul-jetuselimen 35 mukana tämän asetusliikkeen aikana.

Molemmat ulommat johtokiskot 51 alkavat sisäänsyöt-35 töaseman tasolla ja ulottuvat pääasiallisesti tästä esitait-toaseman ohi ja edelleen kuljetuselimen ympäri loppuen ulossyöttöaseman kohdalla. Kahden johtokiskon 51 ja kulje- 10 71 283 tuselimen 35 keskiakselin välimatka vaihtelee sikäli, että johtokiskot 51 sisäänsyöttöaseman 45 tasolla ovat lähempänä kuljetuselimen keskiakselia kuin jäljellä olevalla matkallaan kuljetuselimen ympärillä. Lähemmin määriteltynä johto-5 kiskojen 51 ja kuljetuselimen keskiakselin välimatka kasvaa vähitellen sisäänsyöttöaseman ja esitaittoaseman välisellä matkalla, minkä jälkeen se taas pienenee, niin että johto-kiskot lähestyvät kuljetuselimen kehää ja ulottuvat lähinnä samalla välimatkalla johtokiskojen jäljellä olevalla 10 matkalla ulossyöttöasemaan. Tällöin johtokiskojen mainitulla ensimmäisellä matkalla johtokiskojen 51 ja kiinnittimien 37 pöhjapintojen 40 välimatka kasvaa vähitellen nähtynä kiinnittimen 37 liikkeen suunnassa välimatkasta, joka on pienempi kuin kiinnittimen 37 korkeus, välimatkaksi, joka 15 esitaittoaseman 46 tasolla on suurempi kuin kiinnittimen 37 korkeus. Johtokiskot 51 lähestyvät sitten taas kiinnittimen korkeutta ulottuen sitten jatkossa tällä korkeudella ulossyöttöasemaan asti. Myöskin kahden johtokiskon keskinäinen välimatka vaihtelee. Johtokiskojen matkan ensimmäisellä 20 osalla, so. sisäänsyöttöaseman ja esitaittoaseman välissä, johtokiskojen 51 välimatka on hieman suurempi kuin kiinnittimen 37 leveys, so. pylkkien 38, 39 sivupintojen välimatka mitattuna rinnan kuljetuselimen 35 keskiakselin kanssa. Matkalla sisäänsyöttöasemasta esitaittoasemaan tämä välimatka 25 pienenee vähitellen, samalla kun johtokiskot 51, kuten edellä on kerrottu, yhä enemmän loittonevat kuljetuselimen 35 keskiakselista ja johtokiskojen 51 keskinäinen välimatka on esitaittoaseman 46 tasolla pienentynyt niin, että etäisyys johtokiskojen 51 toisiaan kohti olevien pintojen välillä 30 oleellisesti vastaa etäisyyttä pylkkien 38, 39 sivupintojen välillä. Johtokiskojen 51 loppumatkalla kuljetuselimen 35 ympärillä välimatka pienenee edelleen vähitellen, niin että se on sideaineaseman 47 tasolla hieman pienempi kuin pylkkien 38, 39 sivupintojen välimatka. Tämä välimatka py-35 syy oleellisesti samana johtokiskojen 51 loppumatkalla ulos-syöttöaseman luokse.

il 71283

Molemmat sisemmät johtokiskot 52 ulottuvat samoin kuin ulommat johtokiskot 51 kuljetuselimen 35 ympäri alkupää sisäänsyöttöaseman 45 tasolla tai tämän ja esitaitto-aseman välissä ja loppupää ulossyöttöaseman 50 edellä si-5 jaitsevana. Molemmat sisemmät johtokiskot 52 on kuitenkin sijoitettu paljon lähemmäksi kuljetuselimen 35 keskiakselia, joten ne ovat oleellisesti kiinnittimen 37 pohjapintojen 40 tasolla. Johtokiskot 52 ulottuvat koko pituudeltaan välimatkalla kahden pylkän 38, 39 sivupintojen ulkopuolella, 10 so. johtokiskojen 52 toisiinsa päin olevien pintojen välimatka on hieman suurempi kuin pylkkien 38, 39 leveys. Pylk-kien 38, 39 leveydellä tarkoitetaan tässä samoin kuin kuvauksen ja patenttivaatimusten muissa osissa etäisyyttä jokaisen pylkän poispäin toisistaan olevien sivupintojen vä-15 Iillä, joka välimatka oleellisesti vastaa käsitellyn pak-kaussäiliön leveyttä. Kiinnittimen korkeudella tarkoitetaan taas välimatkaa kiinnittimen kohti pakkaussäiliötä olevasta pöhjapinnasta pylkkien 38, 39 ulkopäähän. Kiinnittimen 37 korkeus vastaa ts. oleellisesti käsitellyn pakkaussäi-20 liön korkeutta.

Kahden johtokiskon alkupäät ovat sisäänsyöttöaseman kohdalla välimatkan päässä kuljetuselimen 35 keskiakselis-ta, joka välimatka hieman alittaa kiinnittimen pohjapinnan 40 ja mainitun keskiakselin välimatkaa, so. johtokiskot 52 25 ovat hieman kiinnittimen pohjapinnan 40 "alapuolella". Si-säänsyöttöasemasta 45 kahden johtokiskon 52 ja kuljetus-elimen 35 keskiakselin välimatka sitten vähitellen kasvaa, niin että johtokiskot ovat esitaittoaseman 46 tasolla hieman isomman välimatkan päässä mainitusta keskiakselista kuin 30 kiinnittimen 37 pohjapinta 40. Molemmat johtokiskot 52 ulottuvat sitten välimatkalla pohjapinnan 40 "yläpuolella" loppumatkallaan loppupään kohdalle.

Sekä ulommat johtokiskot 51 että sisemmät johtokiskot 52 ovat mieluiten metalliputkia, joiden kautta voidaan 35 kierrättää jäähdyttävä väliaine, esim. vettä, koneen käytön aikana.

12 71 283

Kuten edellä on mainittu, on kuljetuselimen 35 ympärillä useita kiinteästi asennettuja työstöasemia, joiden välillä pakkaussäiliöt on työstön ja muotoilun aikana suunniteltu siirrettäviksi jaksoittain kuljetuselimen kiinnit-5 timien avulla. Kuljetuselimen 35 pyörimisen aikana kiinnit-timien liikkuvat pylkät 39 tulevat liikutetuiksi avoimen ja suljetun asennon välillä nokan seuraajien 43 ja nokka-käyrän 44 välisen kytkennän avulla. Avoimessa asennossa liikkuva pylkkä on hieman uloskäännetyssä asennossa suh-10 teessä kiinteään pylkkään, mikä mahdollistaa pakkaussäiliön siirron ko. kiinnittimen luokse tai siitä pois. Suljetussa asennossa kahden pylkän työpinnat ovat oleellisesti yhdensuuntaiset ja niillä on sellainen keskinäinen välimatka, että ne välissään pitävät helposti kiinni kiinnittimeen 15 sijoitetun pakkaussäiliön silloinkin, kun kiinnitin on ylösalaisin, so. kuljetuselimen 35 kulloinkin alemman osan kohdalla. Liikkuvien pylkkien 39 mainitun ohjailun sallimiseksi nokkakäyrän 44 säde vaihtelee sen kehää pitkin. Lähemmin määriteltynä nokkakäyrän säde on oleellisesti puolen 20 kierroksen aikana verraten pieni ja sitten se kasvaa enimmäisarvoon ja sitten se taas vähitellen pienenee aikaisemmin mainituksi, pieneksi säteeksi. Se osa nokkakäyrästä, jossa säde vähitellen pienenee mainitusta enimmäissäteestä pienemmän säteen alueelle, sijaitsee niin, että kiinnitti-25 met 37 ovat väliasennossa, so. ovat osittain avoimet ollessaan esitaittoasemassa 46. "Osittain avoimilla" tarkoitetaan, että kiinnitin tosin pitää kiinni pakkaussäiliön pylkkien välissä, mutta sallii silti pakkaussäiliön asennon tietyn siirron tai korjauksen kiinnittimessä, jos pakkaussäiliöön 30 kohdistetaan ulkoisia voimia. Nokkakäyrän eri osat on sitä paitsi sijoitettu niin, että kiinnittimet kuljetuselimen jaksoittaisen pyörimisen aikana ovat avoimet ollessaan sisään- ja ulossyöttöasemissa ja suljetut ollessan asideaine-ja kokoonpuristusasemissa. Siinä osittain avoimessa asennos-35 sa, jossa kiinnittimet 37 ovat esitaittoasemassa 46, kiinnittimessä olevaa pakkaussäiliötä tosin ympäröivät molemmat pylkät 38, 39, mutta nämä eivät pidä kiinni pakkaussäiliötä i3 71 283 kiinteästi, vaan pakkaussäiliötä voi tietyllä vastuksella siirtää ulkoisin voimin.

Sisäänsyöttöasema 45 sijaitsee sisäänsyöttimen 33 tasolla, joka on syöttölaitteen 30 varassa ja tämän avulla 5 siirrettävissä edestakaisin kahden kuljetuselimen 35 sisään-syöttöasemien välissä, mikä mahdollistaa kuljetuselimestä 6 tulevien pakkaussäiliöiden siirron pitkin kourua (ei näytetty) , joka ulottuu poikittain kuljetuselimien 35 välillä. Sisäänsyöttöaseman luona on myös jalustan 53 sivulle asento nettu vaste 54, joka on suoraan sisäänsyöttimen 33 edessä oleva laatta, joka rajoittaa pakkaussäiliöiden siirtoa ja varmistaa niiden joutumisen oikeassa asennossa avoimeen kiinnittimeen. Sisäänsyöttimen 33 iskunpituus on sellainen, että välimatka sisäänsyöttimen ja mainitun vasteen 54 vä-15 Iillä sisäänsyöttimen kääntöasennossa vastaa pakkaussäi-liön leveyttä, mikä varmistaa pakkaussäiliön oikean sijoituksen ja kiinnityksen kiinnittimen pylkkien välille.

Esitaittoasema 46 sisältää siinä olevan kiinnitti-men ylle sijoitetun pohjan taittolevyn 55 sekä kaksi kiin-20 nittimen molemmin puolin sijoitettua yläpään taittolevyä 56 (kuvio 9). Sekä pohjan taittolevy 55 että yläpään tait-tolevyt 56 ovat kantovarren 57 varassa, joka on laakeroitu vapaasti kääntyvästi poikittaiskantoakselille 58, joka ulottuu rinnakkain kuljetuselimen 35 keskiakselin kanssa.

25 Pohjan taittolevy 55 ja yläpään taittolevyt 56 ovat tahdistetusta siirrettävissä yläasennon ja ala-asennon välillä yläakselille 26 asennetun nokkakäyrän 27 avulla, joka koskettaa ja vaikuttaa pohjan taittolevyyn 55 pyörivästi laakeroituun rullaan 59, jonka voi painaa ei-näytetyin jousi-30 elimin nokkakäyrän 27 pintaa vasten. Pohjan taittolevyllä 55 on kohti kiinnitintä oleva, tasainen työpinta, joka pohjan taittolevyn ylemmässä lepoasennossa on välimatkan päässä kiinnittimen ulkopäästä (ylempi) sen yläpuolella, niin että se nokkakäyrän 27 vaikutuksen alaisenaon työasennossaan 35 oleellisesti kiinnittimen 37 ulkoreunan tasolla, so. kahden pylkän 38, 39 yläpäiden pintojen tasolla. Pohjan taittolevy 55 on ts. liikkuva kuljetuselimen säteissuunnassa sen lepo- 71283 14 asennosta kahden johtokiskon 51 ulkopuolella toimivaan asentoonsa johtokiskojen ja kuljetuselimen keskikohdan välissä. Pohjan taittolevy 55 on tällöin 2-10 mm kapeampi kuin vapaa väli johtokiskojen 51 välillä esitaittoaseman tasolla. Tämä 5 mitta sovitetaan työstetyn pakkaussäiliön ainepaksuuden mukaan. Nokkakäyrän 27 aikaansaama pohjan taittolevyn 55 edestakainen liike antaa lisäksi kahdelle kiinnittimen molemmin puolin olevalle yläpään taittolevylle 56 vastaavan liikkeen, koska nämä on välivarsilla 60 liitetty kantovarteen 57. Kah-10 den yläpään taittolevyn 56 alemmat, so. kohti kuljetuselimen 35 keskiakselia olevat ulkoreunat siirretään siis lepo-asennon, joka on kiinnittimen 37 pohjapinnan 40 yläpuolella välimatkan päässä, ja työasennon välillä, joka on oleellisesti mainitun pohjapinnan tasolla. Tällöin yläpään taitto-15 levyt 56 on suunniteltu toimimaan yhdessä kahden vasteina toimivan sisemmän johtokiskon 52 kanssa, jotka esitaittoase-massa ovat kiinnittimen molemmin puolin ja välimatkan päässä pöhjapinnasta 40 sen yläpuolella. Sisäänsyöttöaseman 45 ja esitaittoaseman 46 välillä on ohjauspelti 61, joka on ripus-20 tettu kantovarren 57 varaan ja tarkoitettu seuraamaan tämän heiluvan liikkeen mukana, kun nokkakäyrä 27 siirtää pohjan taittolevyä 55 sen ylä- ja ala-asennon välillä. Ohjauspelti 61 sijaitsee hieman kiinnittimen 37 ulkopäiden ulkopuolella ja sen leveys vastaa oleellisesti pohjan taittolevyn 55 25 leveyttä.

Sideaineasema 47 on keksinnön koneen näytetyssä toteutusmuodossa varustettu läraminilmalaitteella 62, joka on asennettu kiinteästi kuljetuselimen 35 liikeradan ulkopuolelle. Lämminilmalaite 62 on tunnettua tyyppiä ja se ke-30 hittää lämmintä ilmaa, joka syötetään putkien ja suuttimien kautta pakkaussäiliöihin, jotka kuljetuselin on sijoittanut sideaineasemaan. Lähemmin määriteltynä lämmin ilma syötetään kahden pohjasuuttimen 63 kautta, jotka sijaitsevat siten välimatkan päässä kiinnittimen 37 ulomman rajapinnan 35 ulkopuolella, että ne ulottuvat sisään kiinnittimeen kiinnitetyn pakkaussäiliön osittain alastaitettujen pohjalius-kojen alle sekä kahden kiinnittimen sisäpään molemmin puolin is 71283 olevan yläsuuttimen 64 kautta, jotka ulottuvat sisään pak-kaussäiliön sivuseinän ja pakkaussäiliön osittain sisään-taitettujen yläliuskojen välille. Sekä pöhjasuuttimet 63 että yläsuuttimet 64 ovat kuljetuselimen 35 liikeradan ul-5 kopuolella, joten ne eivät häiritse kuljetuselimen pyörimistä.

Keksinnön mukaisen koneen toisessa toteutusmuodossa voidaan lämminilmalaite 62 ja lämminilmasuuttimet 63, 64 korvata ns. hot-melt-laitteella, so. laitteella, joka syöt-10 tää kestomuovisideainetta pakkaussäiliölle. Hot-melt-suut-timien sijoitus vastaa tällöin oleellisesti suuttimien 63, 64 sijoitusta, koska hot-melt on lämpimän ilman tavoin sijoitettava pakkaussäiliön kulmaliuskojen ja pakkaussäiliön sen seinän välille, jota vasten kulmaliuksat myöhemmin on 15 taitettava alas. Tällaiset hot-melt-laitteet ovat hyvin tunnettuja eikä niitä kuvata lähemmin.

Lopputaittoasema 48 sisältää lopputaittolaitteen 65 (kuviot 5, 6), joka on muotoiltu pakkaussäiliöiden sellaista lopputaittoa tai loppumuotoilua varten, että nämä saavat 20 halutun suunnikasmuodon sisääntaitetuin ja kiinnitetyin kul-maliuskoin. Lopputaittolaite sisältää siksi kaksi sivupuris-tinta 66 ja yhden pohjapuristimen 67, jotka on suunniteltu työasennossaan yhdessä kiinnittimen kahden pylkän 38, 39 ja kiinnittimen pohjan 40 kanssa muodostamaan oleellisesti 25 suljetun, suunnikkaan muotoisen tilan, jonka sisämitat vastaavat pakkaussäiliön haluttuja, lopullisia mittoja. Molemmat sivupuristimet 66 sisältävät painelaatat 68, joilla on toisiaan kohti olevat työpinnat, jotka ovat täysin tasaiset lukuun ottamatta uria 69 sisempiä johtokiskoja 52 var-30 ten. Kukin painelaatta 68 on etummaisen vipuvarren 70 varassa, jonka avulla painelaatta on liitetty kääntyvästi liitoselimeen 71. Liitoselimet 71 sisältävät kumiholkit ja ovat taipuisat, niin että painelaatta 68 pyrkii omaksumaan vivun 70 kanssa oleellisesti rinnakkaisen asennon. Jokainen 35 painelaatta 68 voi kuitenkin liitoselimen 71 taipuisuutta vastaan pakkaussäiliön sivuseinään koskettaessaan kääntyä tasaiseen kosketukseen tämän kanssa.

71 283 16

Kumpikin etummainen vipuvarsi 70 on konejalustaan laakeroidun akselin 72 kautta liitetty takimmaiseen vipu-varteen 73, joka on jakovaihteiston 15 sisällä. Takimmaiset vipuvarret 73 on lenkkien ja polvinivelrakenteen 74 muodos-5 tama, tavanomaisen järjestelmän kautta liitetty ohjaustankoon 75, joka kantaa etupäänsä kohdalla pohjapuristimen 67. Pohjapuristin 67, jossa samoin kuin sivupuristimissa 66 on kohti pakkaussäiliötä oleva, tasainen työpinta, on siis suunniteltu vietäväksi sivupuristimien 66 kanssa tahdistetusta 10 kosketukseen pakkaussäiliön kanssa jakovaihteistossa 15 olevista ohjausvarsista 23 toisen varren avulla, jota koneen ala-akseli 21 käyttää ohjauskäyrien 22 välityksellä.

Jotta estettäisiin lopputaittolaitteen 65 tai kul-jetuselimen 35 vahingoittuminen, jos esim. vieraat esineet 15 estävät liikkeen, on varmuuskytkin 76 rakennettu käyttöjärjestelmään ohjausvarren 23 ja varsinaisen lopputaittolaitteen 65 välille. Varmuuskytkin 76 on sitä tunnettua tyyppiä, joka laukeaa itsestään tietyllä kuormituksella eikä se tarvinne lähempää esittelyä. Sekä varmuuskytkin 76 että muu 20 osa käyttömekanismista lopputaittolaitetta 65 varten on, kuten varsinkin kuvio 5 näyttää, sijoitettu laakeripesään 77, joka on asennettu jakovaihteistolle 15. Laakeripesän ulkopuolella ovat siis vain kaksi sivupuristinta 66 ja pohjapuristin 67, jotka koneen käytön aikana on tarkoitettu 25 siirrettäviksi avoimen eli lepoasennon, jossa sekä sivu-puristimet että pohjapuristin ovat sellaisen välimatkan päässä kuljetuselimestä 35, että kiinnitin 37 voi vapaasti kulkea niiden välistä, ja työasennon välillä, jossa sivu-puristimet ja pohjapuristin tulevat painetuiksi lopputait-30 toasennossa olevaa, kiinnittimen 37 kiinnittämää pakkaus-säiliötä vasten.

Kuljetuselimen 35 siirtämän pakkaussäiliön seuraava työstöasema on vara-asema 49, jota voidaan käyttää pakkaus-säiliön haluttua jatkotyöstöä varten, esim. vahvistusnau-35 hojen kiinnitystä, päivämäärän leimausta tms. varten.

Ulossyöttöasema 50 on suoraan ulossyöttimen 34 edessä, joka on suunniteltu siirrettäväksi sisäänsyöttimen 33 17 71 283 kanssa tahdistetusta edestakaisin liikkuvan syöttölaitteen varsien 31 avulla. Ulossyötin 34 sisältää samoin kuin si-säänsyötin 33 painelaatat 78, jotka on suunniteltu siirtämään pakkaussäiliön kiinnittimestä 37, jonka liikkuva pylk-5 kä 39 ulossyöttöasemassa on nokkakäyrän 44 avulla siirretty uloskäännettyyn asentoonsa. Syöttölaitteen 30 kääntymisen aikana painelaatta 78 siirtää pakkaussäiliön kerrallaan kiinnittimestä 37 sen vieressä (ulkopuolella) olevaan, ei-näytettyyn liukukouruun, joka on suunniteltu siirtämään 10 pakkauksen aikaisemmin mainitulle kuljettimelle 8, jonka päällä pakkaussäiliöt siirretään pystyasennossa pois keksinnön mukaisesta koneesta.

Kun keksinnön mukaista konetta käytetään yhdessä pakkauskoneen kanssa oleellisesti suunnikkaan muotoisten pak-15 kaussäiliöiden muotoilemiseksi juoksevan täyttötavaran pak-kaussäiliöitä varten, sijoitetaan kone kuvion 1 mukaisesti, so. pakkauskoneen viereen ja tähän liitettynä voimansiirtoja käyttöosan 7 kautta. Kun varsinainen pakkauskone käynnistetään, käynnistyy myös keksinnön mukainen kone, koska 20 sitä käytetään pakkauskoneen käyttölaitteen avulla. Varsinaisesta pakkauskoneesta tulevat pakkaussäiliöt tai -aihiot, jotka on täytetty kokonaan ja suljettu, poistuvat pakkaus-koneesta, kun ne on erotettu putkesta, josta ne on tehty, ja ne saavat pudota alas vastaanottokuljetusnauhalle 12, 25 joka, koska se on kulmassa suhteessa vaakatasoon, jarruttaa pakkaussäiliöt pehmeästi ja siirtää ne pääkuljetusnauhalle 10, jonka päällä ne syötetään pienin keskinäisin välein kohti lopputaitto-osaa 5. Kun pakkaussäiliö lähestyy pääkul-jetusnauhalle 10, jonka päällä ne syötetään pienin keski-30 näisin välein kohti lopputaitto-osaa 5. Kun pakkaussäiliö lähestyy pääkuljetusnauhan 10 loppupäätä, siirtyy syöttö eteenpäin ulossyöttökuljetusnauhalle 13, jota käytetään oleellisesti kaksinkertaisella nopeudella verrattuna pääkul jetusnauhaan 10. Ulossyöttökuljetusnauhan 13 vääntiöt 14 35 kytkeytyvät yksittäiseen pakkaussäiliöön ja siirtävät sen pääkuljetusnauhan 10 loppupäästä poikittaiseen sisäänsyöt-tökouruun, jota pitkin sisäänsyötin 33 suorittaa edestakaisen 18 71 283 liikkeensä. Ulossyöttökuljetusnauha 13 on tällöin tahdistettu siten sisäänsyöttimen 33 liikkeen kanssa, että tämä on aina jossakin kääntöasennossaan, kun pakkaussäiliö syötetään kouruun. Kun sisäänsyötin 33 siirtyy vastakkaiseen 5 raja-asentoonsa, tulee sisäänsyötetty pakkaussäiliö työnnetyksi kourun kautta kuljetuselimien 35 johonkin sisäänsyöt-töasemassa olevaan kiinnittimeen 37, jossa vaste 54 pysäyttää pakkaussäiliön oikeaan asentoon.

Kiinnitin 37 on mitoitettu niin, että siihen sijoi-10 tetun pakkaussäiliön 2 pohjapinta lepää kiinnittimen pohjaa 40 vasten, samalla kun sen ulkonevat ylä- ja vastaavasti pohjakulmaliuskat 79 ja 80 (pakkaussäiliö on käännetty ylösalaisin kuviossa 7) lepää kahta sisempää johtokiskoa 52 vasten sekä toista ulompaa johtokiskoa 51 vasten. Liik-15 kuva pylkkä 39 on avoimessa asennossaan pienen välimatkan päässä pakkaussäiliön sivuseinästä ja ohjauspelti 61 on välimatkan päässä pakkaussäiliön ulkonevasta sulkueväästä 81. Juuri ennen kuin kuljetuselin 35 jälleen asetetaan, tulee kuvion 7 näyttämä ohjauspellin 61 pää lasketuksi koh-20 ti sulkuevää 81, koska pohjalaatta 55 tulee samalla palautetuksi lepoasentoonsa esitaittoasemaan.

Kun ohjauspeltiä 61 siirretään kohti sulkuevää 81, tulee kuljetuselin 35 asetetuksi (myötäpäivään kuviossa 2) siten, että pakkaussäiliö 2 saadaan liukumaan pitkin joh-25 tokiskoja 51, 52 sisäänsyöttöasemasta kohti esitaittoase-maa 46. Kuvio 8 näyttää pakkaussäiliön ja kiinnittimen vä-liasennossa näiden kahden aseman välissä, so. pakkaussäiliön siirtyessä oikealle kuviossa. Koska ohjauspelti 61 koskettaa sulkuevään 81, se on taittanut sen alas kohti 30 pakkaussäiliön pohjapintaa 82. Kuten edellä on mainittu, ei pakkaussäiliö tule kiinnitetyksi liikkumattomasti kiinnittimeen ennen kuin tämä on ohittanut esitaittoaseman ja kuvion 8 näyttämässä asennossa liikkuva pylkkä 39 on edelleen välimatkan päässä pakkaussäiliön sivuseinästä, niin että 35 pakkaussäiliötä voi vapaasti siirtää kiinnittimessä ja joh-tokiskot 51, 52 voivat ohjata sitä. Koska näiden säde vähitellen kasvaa sisäänsyöttöaseman ja esitaittoaseman i9 71 2 8 3 välisellä alueella, tulee pakkaussäiliö ulkonevien kulma-liuskojen ja johtokiskojen välisen kytkennän takia nostetuksi, niin että se on välimatkan päässä kiinnittimen 37 pohjasta 40. Samalla taitetaan sulkueviä 81 taaksepäin näh-5 tynä pakkaussäiliön liikkeen suunnassa, koska nämä koskettavat ohjauspeltiin 61 sekä kahteen sisempään johtokiskoon 52.

Kun kuljetuselimen 35 asetteluliike lakkaa, sijaitsee pakkaussäiliö esitaittoasemassa 46. Tässä asemassa on 10 liikkuva pylkkä 39 tullut osittain kosketukseen pakkaussäiliön 2 sivun kanssa, mutta pakkaussäiliö ei ole aivan kiinni, vaan on edelleen siirrettävissä kiinnittimessä 37 (kuvio 9). Johtokiskojen ja pakkaussäiliön kulmaliuskojen välisen kosketuksen takia pakkaussäiliö on ulommassa tai ylem-15 mässä asennossa, jossa sen pohjapinta 82 on välittömästi lepoasennossa olevan pohjan taittolevyn 55 kohti pakkaus-säiliötä olevan työpinnan alla. Asetusvaihde 17 panee nyt ylemmän akselin 26 pyörimään kierroksen, jolloin nokkakäyrät 27 siirtävät sekä pohjan taittolevyä 55 että yläpään tait-20 tolevyjä 56 kohti kuljetuselimen 35 keskiakselia ja takaisin. Tämä liike siirtää pakkaussäiliön alaspäin, kunnes sen pohjapinta lepää kiinnittimen 37 pohjalla 40 ja pakkaussäiliö on taas siinä asennossa, jossa se sijoitettiin kiinnit-timeen sisäänsyötön aikana. Koska johtokiskot 51, 52 ovat 25 esitaittoasemassa suuremman välimatkan päässä kuljetuselimen 35 keskiakselista kuin ne olivat sisäänsyöttöasemassa 45, tulevat pakkaussäiliön kulmaliuskat 79, 80 tämän liikkeen aikana taitetuiksi ylöspäin, so. poispäin kuljetus-elimen keskiakselista. Yläliuskat 79, jotka ovat kiinnit-30 timen pohjapinnan 40 kohdalla, tulevat taitetuiksi yläpään taittolevyjen 56 ulkopäiden ympäri, niin että ne asettuvat n. 45° kulmaan suhteessa pakkaussäiliön sivupintaan. Kahta pohjakulmaliuskaa 80 taitetaan enemmän ja ne ulottuvat suoritetun liikkeen jälkeen oleellisesti suoraan ylöspäin, 35 so. 90° kulmassa suhteessa pakkaussäiliön pohjapintaan 82. Kahden pöhjakulmaliuskan 80 taiton on tapahduttava samalla, kun puristetaan kokoon ainekerroksia kulmaliuskoissa, 20 71 283 koska nämä on myöhemmin taitettava alas kohti pakkaussäi-liön pohjapintaa 82 ja kiinnitettävä tätä vasten, jonka yli sulkuevä 81 ulottuu. Koska on taitettava ja puristettava kokoon suuri määrä ainekerroksia ennen kuin kulmaliuskat on 5 oikealla tavalla kiinnitetty pohjapintaan 82, on kulmalius-kojen tämän esitaiton yhteydessä puristettava näitä kokoon ja varsinkin niiden yli ulottuvia sulkuevään 81 osia pohjan taittolevyn 55 sivujen ja kahden ulomman johtokiskon 51 välissä. Tämä voi tapahtua siten, että huolehditaan siilo tä, että vapaa välimatka pohjan painelaatan molemmin puolin on mahdollisimman pieni suhteessa aineen paksuuteen ja on mieluiten arvossa, joka sopii yhteen kulmaliuskojen teoreettisen ainepaksuuden kanssa (tavallisesti 1-5 mm). Kun sekä pohjan taittolevy 55 että yläpään taittolevyt 56 ovat 15 palanneet ulompaan lepoasentoonsa, tapahtuu taas kuljetus-elimen 35 asetus (1/6 kierrosta myötäpäivään), mikä vie pakkaussäiliön esitaittoasemasta sideaineasemaan 47. Tämän siirron aikana tulee kiinnitin 37 suljetuksi, koska liikkuva pylkkä 39 siirtyy asentoon, jossa se on rinnakkain kiin-20 teän pylkän 38 kanssa, niin että pakkaussäiliö pysyy liik-kumattomasti kiinni kiinnittimessä. Koska kahden ulomman johtokiskon 51 välimatka hieman pienenee esitaittoaseman ja sideaineaseman välisellä alueella, tulevat molemmat pohja-liuskat 80 taitetuiksi vielä jonkin verran toisiaan kohti, 25 niin että ne, kun pakkaussäiliö saapuu sideaineasemaan 47, ovat n. 45° kulmassa suhteessa pohjapintaan 82.

Kun kiinnitin 37 pysähtyy sideaineasemaan, on pakkaussäiliö 2 sellaisessa asennossa, että lämminilmalaitteen pohjasuuttimet 63 ovat tilassa, joka on osaksi alastaitet-30 tujen pohjakulmaliuskojen 80 ja pakkaussäiliön pohjapinnan 82 välissä (kuvio 10). Samalla ovat lämminilmalaitteen 62 yläsuuttimet 64 pakkaussäiliön ylemmän, kohti kiinnittimen pohjaa 40 olevan pään molemmin puolin ja lähemmin määriteltynä osittain sisääntaitettujen yläkulmaliuskojen 79 ja 35 pakkaussäiliön vapaiden sivupintojen välissä. Suuttimien 63, 64 kohti sekä kulmaliuskoja että pakkaussäiliöseiniä suunnattujen ulosvirtausreikien avulla puhalletaan nyt 21 71283 lämmintä ilmaa kohti pakkaussäiliöaineen pintaa niillä alueilla kulmali.uskojen alla, joita on käytettävä kulmalius-kojen kiinnittämiseksi alla olevaan pakkaussäiliön seinään. Täten pakkaussäiliön kestomuovikerros tulee lämmitetyksi 5 siinä määrin, että se pehmenee ja voi toimia sideaineena kulmaliuskojen kiinnityksessä. Kun kestomuoviaine on lämmitetty pehmenemislämpötilaan, siirretään pakkaussäiliö kuljetuselimen 35 avulla, kunnes se on lopputaittoasemassa 48. Tämän siirron aikana muuttuu johtokiskojen 51, 52 kes-10 kinäinen asento edelleen hieman, niin että pakkaussäiliön tullessa lopputaittoasemaan, ovat kulmaliuskat kulmassa suhteessa alapintaan, joka on hieman alle 45°. Tämä estää lämmitettyjen pintojen turhan jäähtymisen, kun pakkaussäiliö siirretään lopputaittoasemaan.

15 Kun pakkaussäiliö siirretään lopputaittoasemaan 48, ovat lopputaittolaitteen 65 sivupuristimet 66 ja pohjan puristimet 67 välimatkan päässä kiinnittimen liikeradasta, jotta ne eivät kytkeytyisi häiritsevästi pakkaussäiliön ulkoneviin kulmaliuskoihin 79, 80. Kun kiinnitin 37 on si-20 joittanut pakkaussäiliön oikeaan asentoon lopputaittoasemaan, tulevat sekä sivupuristimet että pohjapuristin vähitellen kosketukseen pakkaussäiliön sivuseiniä ja vastaavasti pohjaa vasten. Niin kauan kuin niihin eivät vaikuta ulkoiset voimat ovat sivupuristimien 66 painelaatat 68 siten 25 suunnattuina suhteessa vipuvarsiin 70, että ne tulevat ensin kosketukseen pakkaussäiliön sivuseiniä vasten päidensä kohdalla, jotka ovat kohti pakkaussäiliön pohjaa, minkä jälkeen ne vipujen kääntyessä edelleen työasentoon tulevat vähitellen käännetyiksi liitoselimen 71 ympäri, kunnes ne 30 ovat keskenään yhdensuuntaiset ja koskettavat pakkaussäiliön vapaisiin sivuseiniin. Koska painelaatat 68 ovat "vi-noasennossa" lepotilassa, voidaan vipujen iskunpituus pitää pienenä, sillä painelaattojen yläliuskojen kohdalla olevat päät saavat lepotilassa suhteellisesti isomman vä-35 limatkan pakkaussäiliöstä, niin että kulmaliuskat 79 mahtuvat ilman vaikeutta. Kahden painelaatan 68 ja pohjapu-ristimen 67 suhteelliset asennot näytetään kuviossa 11, 71283 22 jossa pistekatkoviivat näyttävät painelaattojen 68 asennon hetkellä, jolloin ne ensin koskevat pakkaussäiliön sivupintaan. Painelaattojen 68 tämän taipuisan ripustuksen ansiosta ne asettuvat itsestään oikeaan asentoon suhteessa pak-5 kaussäiliön sivupintoihin, niin että vaara pakkaussäiliön vaurioista tai muodonmuutoksesta vähenee huomattavasti. Kun sekä sivupuristimet että pohjapuristin on viety oikeaan asentoon, ne muodostavat yhdessä kiinnittimen pylkkien kanssa ja pohjan kanssa oleellisesti suljetun, suunnikkaan muo-10 toisen tilan, jonka vapaat sisämitat vastaavat valmiin pakkaussäiliön haluttuja mittoja. Pakkaussäiliö saa jäädä tähän asentoon, kunnes kestomuovikerros on taas kovettunut ja sulkeminen on suoritettu.

Pakkaussäiliö siirretään sitten kiertämällä taas 15 kuljetuselintä 35 1/6 kierroksen verran tässä toteutusmuodossa ei-käytettyyn vara-asemaan 49, jossa esim. voidaan kiinnittää vahvistavia pahvilevyjä pakkaussäiliön yhdelle tai useammalle vapaalle pinnalle (kuvio 12). Kun kuljetus-elintä 35 taas kierretään, saadaan kiinnitin 37 ko. pak-20 kaussäiliön kanssa ulossyöttöasemaan 50. Kun kierretään vara-asemasta 49, kulkee liikkuvan pylkän 39 nokan seuraaja 43 vähitellen ulos nokkakäyrän siihen osaan, jossa säde on suurin, so. jossa kiinnitin avataan. Pakkaussäiliö pidetään silti kiinni paikallaan kiinnittimessä ennen muuta 25 kahden ulomman johtokiskon 51 avulla, joita vasten pakkaus-säiliön pohja liukuu, kun se siirretään ulossyöttöasemaan.

Ulossyöttöasemassa (kuvio 13) siirretään edestakaisin liikkuvan ulossyöttimen 34 painelaatat 78 sisälle kiinnittimen kahden pylkän 38, 39 välille, jolloin irrotettu 30 pakkaussäiliö tulee työnnetyksi sivuttain ulos kiinnitti-mestä 37 ei-näytetylle, kuljetuselimen 35 ulkopuolella olevalle liukupinnalle, jota pitkin pakkaussäiliö liukuu alas kuljettimelle 8. Valmiiksi muotoillut pakkaussäiliöt syötetään näin ulos vuorotellen lopputaitto-osan 5 kahdesta 35 kuljetuselimestä 35 ja siirretään kuljettimelle poiskuljetusta varten.

23 71283

Kuten edellä on mainittu, voidaan keksinnön koneen vaihtoehtoinen toteutusmuoto varustaa sideaineen kiinnitys-laitteella kuvion näyttämän lämminilmalaitteen 62 sijasta. Tätä muunnosta voidaan käyttää, vaikka keksinnön konetta 5 käytettäisiin sellaisten pakkaussäiliöiden loppumuotoiluun, jotka on tehty aineesta, jota ei ole peitetty ulommalla kes-tomuovikerroksella. Kulmaliuskojen kiinnitys pakkaussäiliön sivuseinille tapahtuu tällöin kestomuoviliimalla, joka pannaan kulmaliuskojen alle ennen kuin nämä painetaan pakkaus-10 säiliön seiniä vasten.

Varustamalla keksinnön mukainen kone pyörivällä kul-jetuselimellä, joka asetteluliikkeen avulla siirtää pak-kaussäiliöt eri työstöasemien välillä, varmistetaan pakkaus-säiliöiden varma siirto tarkasti määrättyjen asentojen vä-15 Iillä jokaisessa työstöasemassa, mikä kokonaan poistaa vaaran pakkaussäiliöiden muodonmuutoksesta niiden väärän sijoituksen johdosta suhteessa työstövälineisiin. Koska lisäksi koneen kaikki- yhdessä toimivia, liikkuvia osia, so. kuljetuselintä, eri työstöasemia, syöttölaitetta jne., käy-20 tetään yhteisestä voimanlähteestä ja ne on liitetty toisiinsa mekaanisesti käyttöjärjestelyn välityksellä, ei eri liikkeiden välistä tahdistusta voida menettää normaalikäytön aikana. Siksi kone voi myös ilman väärän työstön vaaraa toimia suurella nopeudella, mikä varmistaa suuren tuotan-25 totehon, jota vielä nostetaan käyttämällä kaksinkertaisia kuljetuselimiä, jotka työstävät vuorotellen sisääntulevia pakkaussäiliöitä.

71283 24

Maskin för bearbetning av förpackningsbehällare Föreliggande uppfinning avser en maskin för berarbetning av förpackningsbehällare innefattande ett transportorgan i form ^ av en intermittent roterbar trumma med säsom fästdon tjänst- görande, manövrerbara backar för förflyttning av förpackningsbehällare mellan olika, runt transportorganet anordade be-arbetningsstationer, vilka fästdon under trummans rotation manövreras mellan öppna och stängda lägen.

50 Vid tillverkning av engängsförpackningar för flytande mejerivaror och likande utgär man frän en materialbana av ett flexibelt, men relativt formstyvt, laminerat material som innefattar skikt av papper, termoplast och eventuellt aluminum-folie. Materialbanan tillföres i form av en rulle en förpack-55 ningsmaskin som successivt omformar materialbanan tili en slang eller tub genom att försegla banans längsgäende kanter med varandra. Den vätsketäta tuben fylles med fyllgods, var-efter den avdelas i enskilda, huvudsakligen kuddformiga förpackningsbehällare genom sammanpressning och hopförsegling 20 utmed jämna mellanrum belägna, tranversellt över materialtuben sig sträekande zoner. De sälunda erhällna förpackningsbehällar-na formas i samband med nämnda sammanpressning och hopförsegling tili huvudsakligen parellellepipediska enheter, vilka separeras frän varandra genom snitt i de transversella för-25 seglingszonerna. Den parallellepipediska formen stores emeller-tid av säväl nämnda, tili utskjutande förseglingsfenor omfor-made förseglingszoner som fyra triangulära, dubbelväggiga hörnflikar, vilka av geometriska skäl bildas av överskotts-material vid omformningen frän kuddform tili huvudsakligen 50 parallellepipedisk form.

Varje enskild förpackningsbehällare föres därefter vidare tili en med huvudförpackningsmaskinen eventuellt sammanbyggd maskin för bearbetning (s.k. slutformning eller slutvikning) av förpackningsbehällarna, i vilken maskin bl.a. säväl för-55 seglingsfenor som hörnflikar invikes mot och förknippas med den egentliga behällarkroppen sä att en förpackningsbehällare med en mera korrekt parallellepipedisk form ästadkommes.

71283 25

Denna bearbetning eller slutvikning av varje enskild, av förpackningsraaskinen farmställd förpackningsbehällare sker successivt genom att varje förpackningsbehällare förflyttas mellan och bearbetas i olika bearbetningsstationer i slutvika-5 ren, varvid tiden för hela bearbetningscykeln bestämmes bl.a. av värmeförseglingstiderna för termoplastmaterialet, vilket gör det svärt att konstruera en slutvikare som arbetar med till-räckligt hög hastighet för att betjäna snabba förpacknings-maskiner.

10 Förflyttningen av de mer eller mindre färdigformade för- packningsbehällarna stegvis genom slutvikaren ställer ocksä höga krav pä noggrannheten om man skall kunna garantera att varje förpackningsbehällare förflyttas tili exakt riktigt be-arbetningsläge vid varje station.

15 Tidigare använda slutvikare kan inte bearbeta förpack- ningsbehällarna med tillräcklig noggrannhet och säkerhet vid de höga arbetshastigheter som är nödvändiga vid moderna för-packningsmaskiner, och det är därför ett allmänt önskemäl att en snabbare och mera exakt arbetande slutvikare konstrueras.

20 Ett ändamäl med föreliggande uppfinning är därför att ombesörja en maskin för bearbetning av förpackningsbehällare, vilken maskin ej är behäftad med tidigare konstruktioners nackdelar utan arbetar säker och snabbt. Ett ytterligare ändamäl med föreliggande uppfinning är att ombesörja en maskin av 25 ovannämnda slag, vilken säkert förflyttar och styr förpacknings-behällarna mellan noga fixerade lägen vid varje bearbetnings-station. Ett ytterligare ändamäl med föreliggande uppfinning att ombesörja en maskin som är i stand att genomföra en säker och noggrann vikning och formning av säväl förseglingsfenor som 30 hörnflikar. Ett ytterligare ändamäl med föreliggande uppfinning är slutligen att ombesörja en slutvikare som trots att den gör det möjligt att förlänga bearbetningstiden i varje enskild bearbetningsstation har en hög total kapacitet.

Dessa och andra ändmäl har enligt uppfinnaren uppnätts 35 genom att en maskin av den inledningsvis nämnda typen getts kännetecknet att förpackningsbehällarna päverkande organ är anordnade att under en del av transportorganets rotation för- 71283 26 flytta en i ett fästdon belägen förpackningsbehällare radiellt i förhällande tili trummans centrum.

Föredragna utföringsformer av maskinen enligt uppfinningen har vidare getts de av underkraven framgäende kännetecknen.

5 Genom denna utformning av maskinen enligt uppfinningen ombesörjes en maskin för bearbetning eller slutvikning av förpackningsbehällare som icke blott medger en mycket hög arbets-hastighet utan även gör det möjligt att öka den tillgängliga bearbetningstiden vid varje station samtidigt som maskinen ga-10 ranterar en säker förflyttning av de delvis bearbetade för-packningsbehällarna mellan noggrant fixerade lägen vid varje bearbetningsstation. Maskinen enligt uppfinningen ombesörjer även en säker styrning av förpackningsbehällarna vid transporten mellan bearbetningsstationerna och tillser slutligen att in-15 vikningen av hörnflikarna sker stegvis pä ett väl definierat och noggrant sätt.

En föredragen utföringsform av maskinen enligt uppfinningen kommer nu att beskrivas närmare under särskild hänvisning tili bifogare ritningar, vilka schematiskt visar en föredragen 20 utföringsform av maskinen enligt uppfinningen, varvid för äskädlighets skull endast de för förstäelse av maskinens konstruktion och funktion nödvändiga detaljerna medtagits i de olika figurerna.

Fig. 1 visar frän sidan en schematisk vy av maskinen 25 enligt uppfinningen säsom denna är anordnad vid och kopplad tili en förpackningsmaskin av konventionell typ.

Fig. 2 visar huvuddelen eller slutvikaren av maskinen enligt uppfinningen i perspektiv.

Fig. 3 motsvarar huvudsakligen fig. 2 men visar slutvikar-30 delens drivsystem.

Fig. 4 är en sidovy av ett pä slutvikardelen monterat transportorgan.

Fig. 5 visar maskinens slutvikningsstation frän sidan.

Fig. 6 är en perspektivvy av slutvikningsstationen 35 enligt fig. 5.

Fig. 7-13 visar bearbetningen och formningen av en förpackningsbehällare under dess väg genom maskinen enligt upp- 71283 27 finningen, varvid fig. 7 visar förpackningen i en inmatnings-station, fig. 8 visar förpackningen under dess förflyttning frän inmatningsstation, fig. 9 visar förpackningen i en förvik-ningsstation, fig. 10 visar förpackningen i en bindemedels-5 station, fig. 11 visar förpackningen i en slutviningsstation, fig. 12 visar förpackningen i färdigformat tillständ efter slut-vikningsstationen och fig. 13 visar den färdiga förpacknings-behällaren i en utmatningsstation där den utmatas frän slutvikar-delens transportorgan.

10 I figur 1 illustreras schematiskt en föredragen utförings- form av maskinen enligt uppfinningen. Maskinen är anordnad vid och förbunden med en konventionell förpackningsmaskin, av vilken blott en begränsad del 1 visar i figuren. Maskinen enligt upp-finningen är anordnad att omhänderta och slutbearbeta frän för-15 packningsmaskinen 1 levererade förpackningsbehällare 2 och drives därför synkroht med förpackningsmaskinen 1 medelst en drivaxel 3, som förbinder maskinen enligt uppfinningen med ett kraftuttag 4 i förpackningsmaskinen.

Maskinen enligt uppfinningen kan för äskädlighetens skull 20 delas i tre huvuddelar, nämligen en egentlig slutvikardel 5 i vilken den successiva bearbetningen av omhändertaga förpacknings-behällare äger rum, en transportdel 6 för överföring av för-packningsbehällare 2 frän förpackningsmaskinen 1 tili slutvikar-delen 5, samt en kraftöverförings- och drivdel 7 för drivning 25 av slutvikardelen 5 och Överföringsdelen 6 synkront med förpackningsmaskinen 1. Kraftöverförings- och drivdelen 7 är belägen underst i maskinen och utgör samtidigt ett fundament för de öv-riga delarna. Transportdelen 6 är belägen mellan förpackningsmaskinen 1 och slutvikardelen 5, varvid det under transportdelen 30 6 finns utrymme för en ovanpä drivdelen 7 monterad transportör 8, vilken sträcker sig i rät vinkel mot transportdelen 6 och är anordnad att avlägsna färdigformade förpackningsbehällare 2 frän slutvikardelen 5 för vidare transport tili en packare som samlar ett antal enskilda förpackningsbehällare 2 i en större 35 samlingsförpackning för att underlätta den vidare transporten tili förbrukaren.

71283 28

Transportdelen 6 innefattar ett stativ 9 som har tvä parallella, längsträckta sidoväggar mellan vilka förpacknings-behällarna transporteras frän förpackningsmaskinen 1 till slut-vikardelen 5 medelst ett ändlöst huvudtransportband 10 som 5 löper runt vid överföringsdelens 6 b^da ändar anordnade bryt-rullar, vilka är fritt roterbart lagrade mellan stativets 9 bäda parallella sidor. Brytrullen 11 är förbunden med en icke visad drivmotor och tjänstgör samtidigt säsom brytrulle för ett ytterligare transportband 12, vilket är utformat säsom ett mottag-10 ningstransportband för de frän förpackningsmaskinen i utmatade förpackningsbehällarna. Säväl mottagningstransportbandet 12 som huvudtransportbandet 10 innefattar ett flertal parallella remmar, vilka är anordnade med inbördes mellanrum sä att de utan att störande ingripa med varandra kan löpa over den gemen-15 samma brytrullen 11.

Huvudtransportbandet 10 sträcker sig huvudsakligen hori-sontellt eller nägot uppät mot slutvikardelen 5 under det att mottagningstransportbandet 12 lutar i motsatt riktning och när-mare bestämt sträcker sig uppät mot förpackningsmaskinen 1 med 20 en vinkel mot horisontalplanet som uppgär tili cirka 30°. Häri-genom kommer de frän förpackningsmaskinen 1 utmatade, delvis formade förpackningsbehällarna att efter en kortare sträcka av fritt fall landa och bromsas upp mjukt av det lutande transport-bandet 12, varefter de direkt överföres tili huvudtransport-25 bandet 10 för vidare befordran i riktning mot slutvikardelen 5.

Vid den mot slutvikardelen 5 vända änden av huvudtransportbandet 10 finns ett ovanför detta beläget utmatningstransport-band 13, vilket löper i samma huvudriktning som huvudtransportbandet 10, men är beläget pä ett avständ ovanför detta som 30 huvudsakligen svarar mot eller nägot överstiger de pä huvud- transportbandets 10 transporterade förpackningsbehällarnas höjd. Under det att huvudtransportbandet 10 och mottagningstransportbandet 12 drives med jämn, konstant hastighet drives utmatnings-transportbanet 13 med en konstant hastighet som är dubbelt sä 35 hög som huvudtransportbandets 10 hastighet. Med hjälp av en frän transportbandet 13 utskjutande medbringare 14 övertar utmatnings-transportbandet 13 matningen av de pä huvudtransportbandet 10 29 71 283 ankommande förpackningarna och förflyttar dessa med dubbel hastighet den sista sträckan frän huvudtransportbandet 10 och over till slutvikardelen 5. Härigenom kommer de till slutvikar-delen 5 i följd överförda förpackningarna att "skiljas ät" sä 5 att mellanrummet mellan dem blir större än mellanrummet mellan de utmed huvudtransportbandet 10 frammatade förpackningsbe-hällarna, vilket är viktigt för slutvikardelens funktion säsom den kommer att förklaras närmare i det följande.

Den under transportdelen 6 belägna kraftöverförings-10 eller drivdelen 7 sträcker sig frän förpackningsmaskinens 1 undre ände och in under den egentliga slutvikardelen 5. Kraft-överföringsdelen 7 innefattar en tili vänster i figur 1 visad öppen del i vilken drivaxeln 3 löper och förbinder förpacknings-maskinens 4 kraftuttag med en tili höger i figur 1 visad, sluten 15 fördelningsväxellada 15, vilken samtidigt utgör fundament för slutvikardelen 5. Kraftöverföringsdelens 7 öppna del innefattar tvä parallella sidor och en botten och har huvudsakligen tre funktioner, nämligen för det första att hindra beröring med drivaxeln 3, för det andra att fixera slutvikardelen pä korrekt 20 avständ frän förpackningsmaskinen 1 samt för det tredje att tjänstgöra säsom ett uppsamlingsträg för vätska, t.ex. ur för-packningsbehällarna läckande fyllgods. Drivaxeln 3 förbinder via lämpliga kopplingar och växellädor (ej visade) förpacknings-maskinens drivmotor med slutvikardelens 5 drivsystem sä att 25 slutvikardelen automatiskt kan drivas synkront med förpackningsmaskinen. Det är även möjligt att driva slutvikardelen 5 medelst en separat, icke visad drivmotor, vilket t.ex. möjliggör fort-satt körning med slutvikardelen 5 och transportdelen 6 efter det av huvudförpackningsmaskinen 1 har stannats.

30 Den egentliga huvuddelen av maskinen enligt uppfinningen, d.v.s. slutvikardelen 5, har ett fundament som underst innefattar den tidigare omnämnda fördelningsväxellädan 15. Ovanpä denna finns en andra växelläda som innefattar en indexeringsväxel 16, och ovanpä denna finns ytterligare en växelläda innefattande en 35 Övre vinkelväxel 17. Den genom kraftöverföringsdelen 7 sig sträckande drivaxeln 3 är via en koppling förbunden med en in-gäende axel 18 i fördelningsväxellädan 15 (fig. 3). Den ingäende 71283 30 axeln 18 löper horisontellt i fördelningsväxellädan och driver en undre vinkelväxel 19 samt en bakre vinkelväxel 20. Via den bakre vinkelväxeln 20 överföres den ingäende axelns 18 rotation till en likasä horisontell men i rät vinkel mot den ingäende 5 axeln belägen undre axel 21, som vid sinä bäda ändar via man-överkamkurvor 22 omvandlar rörelsen tili en fram- och ätergäen-de svängningsrörelse hos tvä i fördelningsväxellädan svängbart monterade manöverarmar 23, vilkas funktion kommer att beskrivas närmare i det följande.

10 Den ingäende axelns 18 rotation överföres vidare via den tidigare nämnda undre vinkelväxeln 19 tili en vertikalt genom slutvikardelen 5 sig sträckande fördelningsaxel 24. Fördelnings-axeln 24 driver via en vinkelväxel indexeringsväxeln 16 sä att fördelningsaxelns 24 rotation omvandlas tili en upprepad vrid-15 ningsrörelse eller indexering 1/6 varv hos en pä ömse sidor av indexeringsväxellädan utskjutande mellanaxel 25. Via ytterligare ett urtag frän indexeringsväxellädan överföres rotationen vidare via den övre vinkelväxeln 17 tili en horisontellt belägen Övre axel 26, som vid bäda ändar uppvisar kamkurvor 27, vilkas funk-20 tion beskrives närmare i det följande.

Den ingäende axeln 18 uppbär slutligen ocksä en matnings-kamskiva 28, vilken via en kamföljare 29 driver ett utanför fördelningsväxellädan svängbart monterat matningsaggrerat 30. Matningsaggreratet 30 innefattar tvä pä ömse sidor av drivaxeln 25 sig sträckande, huvudsakligen vertikala armar 31. Armarna 31 uppbäres av tvä parallella axlar 32, vilka bäda är vridbart lag-rade i fördelningsväxellädans 15 gavel. Den ena axeln 32 sträcker sig emellertid med sin ena ände in i fördelningsväxellädan där den uppbär kamföljaren 29. Via denna axel är matningsaggreratet 30 30 drivbart i en fram- och ätergäende, svängande rörelse. De tvä svängbara armarna 31 uppbär vid sin Övre del ett inmatnings-don 33 och ett utmatningsdon 34, vilka är parellellogram upp-hängda i armarna 31. De bäda matningsdonens 33, 34 funktion beskrives i det följande.

35 Fördelningsväxellädan 15 är utformad säsom ett oljeträg och delvis fylld med oija, som medelst icke visade pumpar till-föres de olika, i slutvikardelen befintliga, rörliga delarna 31 71283 säsom axlar, vinkelväxlar etc. För att undvika oljeläckage och förorening av de i slutvikardelen 5 behandlade förpacknings-behällarna är ovannämnda, i anslutning tili figur 3 beskrivna drivsystem helt slutet.

5 Maskinen kommer nu att beskrivas närmare under särskild hänvisning tili figur 2, som visar själva slutvikardelen 5 i perspektiv. Av figuren framgär hur det tidigare beskrivna, av fördelningsväxellädan 15, indexeringsväxeln 16 och den Övre vinkelväxeln 17 bestänede fundamentet uppbär tvä roterbara 10 transportorgan 35. De bada transportorganen 35 innefattar var-dera en centralt belägen, roterbar trumma 36, som är stelt för-bunden med mellanaxelns 25 ur indexeringsväxelhuset 16 sig sträckande ände. De bäda transportorganen 35 är inbördes iden-tiska (varför fortsättningsvis endast det ena kommer att be-15 skrivas) samt belägna axiellt i linje med varandra pä ömse sidor om indexeringsväxeln 16. Transportorganens 35 uppgift är att förflytta de via transportdelen 6 (fig 1) tillförda förpacknings-behällarna mellan olika bearbetningsstationer i slutvikardelen och transportorganet uppvisar härför ett antal med jämn delning 20 runt trumman 36 belägna fästdon 37, vart och ett av vilka innefattar en fast och en rörlig back 39 respektive 39 (fig. 4) , vilka mellan mot varandra vända, huvudsakligen plana arbetsytor formar ett tili förpackningsbehällarens 3 storlek avpassat ut-rymme. Varje fast back 38 är huvudsakligen L-formig, varvid 25 L:ets längre skänkel bildar nämnda arbetsyta, som sträcker sig huvudsakligen radiellt i förhällande tili trumman 36 under det att den kortare skänkeln sträcker sig i 90° vinkel mot arbets-ytan sä att nämnda kortare skänkel bildar fästdonets 37 botten 40. I bottnen finns ett urtag för upptagning av en förseglings-30 fena pä förpackningsbehällarna. Den fasta backen 38 är med sin kortare skänkel stelt förbunden med trumman 36. Den rörliga backen 39 är svängbart lagrad runt en parallellt med trummans centrumaxel sig sträckande axel 41. Närmare bestämt utgör den svängbart lagrade backen 39 ena armen av en hävstäng 42, vars 35 andra arm uppbär en kamföljare 43 som befinner sig i ständigt ingrepp med en centralt i trumman 36 belägen, fast monterad dubbel kamkurva 44. Vid rotation av transportorganet 35 kommer 32 7128 3 kamkurvan 44 att via kamföljaren 43 och hävstängen 42 päverka den rörliga backen sä att den förflyttas mellan ett slutet läge, i vilket backens 39 plana arbetsyta sträcker sig parallellt i förhällande tili den fasta backens 38 arbetsyta (längre skänkel) 5 samt ett öppet läge, i vilket den rörliga backen 39 är utsvängd i huvudsakligen 10° vinkel mot den fasta backen 38, vilket kommer att förklaras närmare i efterföljande beskrivning av maskinens funktion.

Fördelade runt transportorganet 35 finns ett antal be-10 arbetningsstationer, vilka är anordnade med en inbördes delning som svarar mot delningen mellan transportorganets fästdon 37. Säsom framgär tydligast av figur 1 finns vid slutänden av trans-portdelen 6 en inmatningsstation 45, vilken följs av en förvik-ningsstation 46, som är belägen huvudsakligen ovanför trans-15 portorganets 35 centrumaxel. Efter förvikningsstationen 46 följer en bindemedelsstation 47, en slutvikningsstation 48, en för närvarande outnyttjad reservstation 49 samt en utmatnings-station 50. De olika stationerna har härvid angetts i den ord-ningsföljd som de under drift av maskinen näs av en enskild, 20 medelst transportorganet 35 förflyttad förpackningsbehällare.

Transportorganet 35 indexeras säledes under drift stegvis medurs i figur 1, varvid varje förflyttning motsvarar en vridning som överensstäramer med delningsvinkeln mellan de olika stationerna (60°).

25 Förutom av de olika bearbetningsstationerna omges varje transportorgan 35 även av ett antal ledskenor (fig 4), vilka är fast monterade i förhällande tili maskinens fundament och anordnade att styra och bearbeta de av transportorganet förflyttade förpackningsbehällarna. Varje transportorgan 35 samverkar med 30 tvä olika typer av ledskenor, nämligen dels yttre ledskenor 51, som sträcker sig runt transportorganet huvudsakligen i jämnhöjd med fästdonets 37 yttre ändar, samt inre ledskenor 52, vilka sträcker sig runt transportorganet huvudsakligen i jämnhöjd med fästdonens 37 bottenytor 40. Säväl de yttre som de inre led-35 skenorna är dubbla och belägna pä ömse sidor av transportorganet 35, vilket tydligast framgär av figur 2. Ledskenorna 51, 52 är fast förbundna med utanför transportorganet 35 belägna sidor 71283 33 av ett stativ 53 som i sin tur är stelt förbundet med maskinens fundament. Stativet 53 illustreras för äskädlighetens skull endast medelst punktstreckade linjer 1 figur 2. Ledskenorna 51, 52 är säledes fasta och medföljer därför icke transportorganet 5 35 under dettas indexeringsrörelse.

De bäda yttre ledskenorna 51 börjar i jämnhöjd med inmat-ningsstationen och sträcker sig huvudsakligen frän denna förbi förvikningsstationen och vidare runt transportorganet för att sluta vid utmatningsstationen. Avständet mellan de bäda led-10 skenorna 51 och transportorganets 35 centrumaxel varieras sä-tillvida att ledskenorna 51 i jämnhöjd med inmatningsstationen 45 befinner sig närmare transportorganets centrumaxel än vad de gör under resten av sin sträckning runt transportorganet. Närmare bestämt ökas avständet mellan ledskenorna 51 och transportia organets centrumaxel successivt pä sträckan mellan inmatningsstationen och förvikningsstationen för att därefter äter minska sä ett ledskenorna närmar sig transportorganets periferi och löper pä huvudsakligen konstant avständ under ledskenornas reste-rande sträckning tili utmatningsstationen. Härigenom kommer 20 under nämnda första sträckning av ledskenorna avständet mellan ledskenorna 51 och fästdonens 37 bottenytor 40 att ökas successivt, sett i fästdonets 37 rörelseriktning, frän ett avständ som är mindre än fästdonets 37 höjd tili ett avständ som i jämnhöjd med förvikningsstationen 46 är större än fästdonets 37 25 höjd. Ledskenorna 51 närmar sig därefter äter fästdonets höjd och löper därefter vidare pä denna höjd ända fram tili utmatningsstationen. Även det inbördes avständet mellan de bäda ledskenorna varierar. Under nämnda, första del av ledskenornas sträckning, d.v.s. mellan inmatningsstationen och förvikningsstationen, är 20 avständet mellan ledskenorna 51 nägot större än fästdonets 37 bredd, d.v.s. avständet mellan backarnas 38, 39 sidoytor, mätt parallellt med transportorganets 35 centrumaxel. Under sträckan frän inmatningsstationen tili förvikningsstationen reduceras detta avständ successivt samtidigt som ledskenorna 51 säsom 25 tidigare omtalats alltmer avlägsnar sig frän transportorganets 35 centrumaxel, och det inbördes avständet mellan ledskenorna 51 har i jämnhöjd med förvikningsstationen 46 reducerats sä att 34 71283 avständet mellan ledskenornas 51 mot varandra vända ytor huvud-sakligen överensstämmer med avständet mellan backarnas 38, 39 sidoytor. Under ledskenornas 51 fortsatta sträckning runt trans-portorganet 35 reduceras avständet successivt ytterligare sä 5 att det i jämnhöjd med bindemedelsstationen 47 är nägot mindre än avständet mellan backarnas 38, 39 sidoytor. Detta avständ bibehälles huvudsakligen under ledskenornas 51 fortsatta sträckning fram tili utmatningsstationen.

De bäda inre ledskenorna 52 sträcker sig i likhet med de 10 yttre ledskenorna 51 runt transportorganet 35 med begynnelse- änden i jämnhöjd med inmatningsstationen 45, eller mellan denna och förvikningsstationen, och slutänden belägen för utmatningsstationen 50. De bäda inre ledskenorna 52 är emellertid place-rade avsevärt närmare transportorganets 35 centrumaxel och där-15 för belägna huvudsakligen i jämnhöjd med fästdonets 37 botten-ytor 40. Ledskenorna 52 sträcker sig utmed hela sin längd pä nägot avständ utanför de bäda backarnas 38, 39 sidoytor, d.v.s. avständet mellan ledskenornas 52 mot varandra vända ytor är nägot större än backarnas 38, 39 bredd. Med backarnas 38, 39 bredd 20 avses här liksom i övriga delar av beskrivningen och patentkraven avständet mellan varje backs frän varandra vända sidoytor, vilket avständ huvudsakligen svarar mot en behandlad förpackningsbe-hällarens bredd. Med ett fästdons höjd avses vidare avständet frän fästdonets mot en förpackningsbehällare vända bottenyta 25 tili den yttre änden av backarna 38, 39. Fästdonets 37 höjd svarar med andra ord huvudsakligen mot en bearbetad förpacknings-behällarens höjd.

* De bäda ledskenornas 52 begynnelseändar är vid inmatningsstationen belägna pä ett avständ frän transportorganets 35 30 centrumaxel som nägot underskrider avständet mellan fästdonets bottenyta 40 och nämnda centrumaxel, d.v.s. ledskenorna 52 be-finner sig nägot "under" fästdonets bottenyta 40. Frän inmatningsstationen 45 ökas därefter avständet mellan de bäda ledskenorna 52 och transportorganets 35 centrumaxel successivt sä 35 att ledskenorna i jämnhöjd med förvikningsstationen 46 befinner sig pä ett nägot större avständ frän nämnda centrumaxel än fästdonets 37 bottenyta 40. De bäda ledskenorna 52 löper därefter 71283 35 pä nägot avständ "ovanför" bottenytan 40 under sin äterstäende sträckning fram tili slutänden.

Säväl de yttre ledskenorna 51 som de inre ledskenorna 52 bestär företrädesvis av metallrör, genom vilka ett kylande 5 medium t.ex. vatten, kan bringas att cirkulera under drift av maskinen.

Säsom tidigare nämnts finns runt transportorganet 35 ett antal fast monterade bearbetningsstationer, mellan vilka förpackningsbehällarna under bearbetning och formning är anord-10 nade att förflyttas intermittent med hjälp av transportorganets fästdon. Under transportorganets 35 rotation päverkas fästdonens rörliga backar 39 genom kamföljarnas 43 ingrepp med kamkurvan 44 mellan öppet och slutet läge. I det öppna läget befinner sig den rörliga backen i ett nägot utätsvängt läge i förhällande tili 15 den fasta backen, vilket medger förflyttning av en förpacknings-behällare tili eller frän respektive fästdon. I slutet läge är de bäda backarnas arbetsytor huvudsakligen parallella och belägna pä ett sädant avständ frän varandra att de mellan sig utan svä-righet fasthäller en i fästdonet placerad förpackningsbehällare 20 även dä fästdonet befinner sig upp och ner, d.v.s. vid den för tillfället undre delen av transportorganet 35. Kamkurvan 44 har för att möjliggöra nämnda manövrering av de rörliga backarna 39 varierande radie utmed sin omkrets. Närmare bestämt har kamkurvan under huvudsakligen ett halvt varv en förhällandevis liten radie, 25 vilken därefter ökar tili ett maximum samt därefter äter successivt reduceras tili den tidigare nämnda lilla radien. Det parti av kamkurvan under vilket radien successivt minskar frän nämnda maxima till omrädet med mindre radie är sä beläget att fästdonen 37 kommer att befinna sig i ett mellanläge, d.v.s. vara delvis 30 öppna dä de befinner sig i förvikningsstationen 46. Med uttrycket "delvis öppna" förstäs att fästdonet visserligen kvahäller för-packningsbehällaren mellan backarna men ändä tilläter viss förflyttning eller korrigering av förpackningsbehällarens läge i fästdonet om förpackningsbehällaren utsättes för yttre krafter.

35 Kamkurvans olika partier är för övrigt sä placerade att fästdonen vid transportorganets intermittenta rotation är öppna medan de befinner sig vid in- och utmatningsstationerna samt 71283 36 slutna medan de befinner sig vid bindemedels- samt tilltryck-ningsstationerna. I det delvis öppna läge i vilket fästdonen 37 befinner sig vid förvikningsstationen 46 oraslutes den i fäst-donet belägna förpackningsbehällaren visserligen av de bäda 5 backarna 38, 39 med dessa fasthäller ej förpackningsbehällaren orubbligt utan förpackningsbehällaren kan med ett visst motständ förflyttas under päverkan av yttre krafter.

Inmatningsstationen 45 är belägen i jämnhöjd med inmat-ningsdonet 33, vilket uppbäres av matningsaggregatet 30 och melo deist detta är förflyttbart fram och äter mellan de bäda trans-portorganets 35 inmatningsstationer för att möjliggöra förflytt-ning av frän transportdelen 6 kommande förpackningsbehällare utmed en transversellt mellan transportorganen35 sig sträckande ränna (ej visad pä ritningen). Vid inmatningsstationen finns 15 även ett pä stativets 53 sida monterat anslag 54, vilket har formen av en mitt för inmatningsdonet 33 belägen platta som tjä-nar tili att begränsa förpackningsbehällarnas förflyttning och tillse att dessa hamnar i korrekt läge i det öppna fästdonet. Inmatningsdonets 33 slaglängd är sädan att avständet mellan in-20 matningsdonet och nämnda anslag 54 i inmatningsdonets vändläge överensstämmer med en förpackningsbehällarens bredd, vilket sä-kerställer en korrekt placering och fixering av förpackningsbehällaren mellan fästdonets backar.

Förvikningsstationen 46 innefattar en ovanför det i för-25 vikningsstationen belägna fästdonet anordnad bottenviktplatta 55, samt tvä pä ömse sidor av fästdonet anordnade toppvikplattor 56 (fig 9). Säväl bottenvikplattan som toppvikplattorna 56 uppbäres av en bärarm 57, som är fritt vridbart lagrad pä en transversell bäraxel 58, vilken sträcker sig parallellt med transportorganets 30 35 centrumaxel. Bottenvikplattan 55 och toppvikplattorna 56 är synkront förflyttbara mellan ett Övre läge och ett undre läge med hjälp av den pä den Övre axeln 26 monterade kamkurvan 27 som anligger mot och päverkar en i bottenvikplattan 55 roterbart lagrad rulle 59, vilken medelst icke visade fjäderorgan är an-35 pressbar mot kamkurvans 27 yta. Bottenvikplattan 55 har en mot fästdonet vänd, pian arbetsyta, vilken i bottenvikplattans Övre, overksamma läge befinner sig pä nägot avständ ovanför fästdonets 37 71 283 yttre (Övre) ände för att under päverkan av kamkurvan 27 i sitt verksamma läge befinna sig huvudsakligen i jämnhöjd med fäst-donets 37 yttre kant, d.v.s. i jämnhöjd med de bäda backarnas 38, 39 övre ändytor. Bottenvikplattan 55 är med andra ord rör-5 lig i transportorganets radiella riktning frän sitt viloläge utanför de bäda ledskenorna 51 och tili sitt aktiva läge mellan ledskenorna och transportorganets centrum. Bottenvikplattan 55 är härvid mellan tvä och tio millimeter smalare än det fria avständet mellan ledskenorna 51 i jämnhöjd med förvikningssta-10 tionen. Detta mätt anpassas tili materialtjockleken hos den be-arbetade förpackningsbehällaren. Den av kamkurvan 27 orsakade, fram- och ätergäende förflyttningen av bottenvikplattan 55 ger även de bäda pä ömse sidor av fästdonet belägna toppvikplattorna 56 en motsvarande rörelse, eftersom dessa medelst mellanarmar 15 60 är förbundna med bärarmen 57. De bäda toppvikplattornas 56 undre, d.v.s. mot transportorganets 35 centrumaxel vända änd-kanter förflyttas säledes mellan ett viloläge pä avständ ovan-för fästdonets 37 bottenyta 40 tili ett aktivt läge huvudsakligen i jämnhöjd med nämnda bottenyta. Härvid är toppvikplattorna 20 56 anordnade att samverka med de bäda, säsom mothäll tjänst- görande inre ledskenorna 52, vilka i förvikningsstationen är belägna pä ömse sidor om fästdonet och befinner sig pä nägot avständ ovanför bottenytan 40. Mellan inmatningsstationen 45 och förvikningsstationen 46 finns en styrplät 61 som är upphängd i 25 bärarmen 57 och anordnad att medfölja i dennas svängande rörelse dä kamkurvan 27 förflyttar bottenvikplattan 55 mellan dess övre och undre läge. Styrpläten 61 är belägen nägot utanför fästdonens 37 yttre ändar och har en bredd som huvudsakligen överensstämmer med bottenvikplattans 55 bredd.

30 Bindemedelsstationen 47 är vid det visade utförandet av maskinen enligt uppfinningen försedd med ett varmluftsaggregat 62, vilket är fast monterat utanför transportorganets 35 rörelse-bana. Varmluftsaggregatet 62 är av en känd typ och producerar varmluft som via rör och munstycken tillföres de i bindemedels- 35 stationen av transportorganet placerade förpackningsbehällarna. Närmare bestämt tillföres varmluften via tvä bottenmunstycken 63, som är sä belägna pä nägot avständ utanför fästdonets 37 71283 38 yttre begränsningsyta att de sträcker sig in under de delvis nedvikta bottenflikarna av en i fästdonet fixerad förpacknings-behällare, samt tvä pä ömse sidor av fästdonets inre ände be-lägna toppmunstycken 64/ vilka sträcker sig in mellan förpack-5 ningsbehällarens sidovägg och förpackningsbehällarens delvis invikta toppflikar. Säväl bottenmunstyckena 63 som toppmun-styckena 64 är belägna utanför transportorganets 35 rörelsebana och hindrar säledes ej transportorganets rotation.

Vid en annan utföringsform av maskinen enligt uppfinningen 10 kan varmluftsaggregaret 62 och varmluftsmunstyckena 63, 64 er-sättas av ett s.k. hot-meltaggregat, d.v.s. ett aggregat för tillförsel av termoplastiskt bindemedel tili förpackningsbe-hällaren. Placeringen av hot-meltmunstyckena överensstämmer i sä fall huvudsakligen med placeringen av munstyckena 63, 64, efter-15 som hote-melten i likhet med varmluften skall appliceras mellan förpackningsbehällarens hörnflikar och den vägg av förpacknings-behällaren, mot vilken hörnflikarna sedermera skall nedvikas. Hot-meltaggregat av denna typ är välkända och beskrives icke närmare.

20 Slutvikningsstationen 48 innefattar en slutvikningsaggre- gat 65 (figur 5,6) som är utformad för slutvikning eller slut-formning av förpackningsbehällarna sä att dessa erhäller den önskade, parallellepipediska formen med invikta och fixerade hörnflikar. Slutvikningsaggregatet innefattar härför tvä sido-25 tryckdon 66 och ett bottentryckdon 67, vilka är anordnade att i sitt aktiva läge tillsammans med fästdonets bäda backar 38, 39 och fästdonets botten 40 forma ett i det närmaste slutet, parallellepipediska utrymme vars inre mätt överensstämmer med förpackningsbehällarens önskade, slutliga mätt. De bäda sido-30 tryckdonen 66 innefattar tryckplattor 68 som har mot varandra vända arbetsytor, vilka är helt plana bortsett frän spär 69 för de inre ledskenorna 52. Var och en av tryckplattorna 68 uppbäres av en främre hävstängsarm 70 med vilken tryckplattan är sväng-bart förbunden medelst ett förbindelseorgan 71. Förbindelseorganen 35 71 innefattar gummibussningar och är flexibla sä att tryckplattan 68 strävar att intä ett med hävstängen 70 huvudsakligen parallellt läge. Varje tryckplatta 68 kan dock mot verkan av förbindelseor- 71283 39 ganets 71 flexibilitet vid kontaktein med förpackningsbehälla-rens sidovägg svänga till plan anliggning mot denna.

Var och en av de bäda främre hävstängsarmarna 70 är via en i maskinstativet lagrad axel 72 förbunden med en bakre häv-5 stängsarm 73, vilken befinner sig inne i fördelningsväxellädan 15. De bakre hävstangsarmarna 73 är via ett konventionellt system av länkar och en knäledskonstruktion 74 förbundna med en manöverstäng 75, vilken vid sin främre ände uppbär bottentryck-donet 67. Bottentryckdonet 67, som i likhet med sidotryckdonen 10 66 har en mot förpackningsbehällaren vänd, pian arbetsyta, är säledes anordnat att synkront med sidotryckdonen 66 bringas tili anliggning mot förpackningsbehällaren medelst den ena av de bäda i fördelningsväxellädan 15 belägna manöverarmar 23, som via manöverkurvorna 22 drives av maskinens undre axel 21.

15 För att förhindra att slutvikningsaggregatet 65 eller transportorganet 35 skadas om t.ex. rörelsen hindras av främmande föremäl, finns en säkerhetskoppling 76 inbyggd i drivsystemet mellan manöverarmen 23 och det egentliga slutvikningsaggregatet 65. Säkerthetskopplingen 76 är av den kända typ som utlöser auto-20 matiskt vid en viss belastning och torde inte behöva beskrivas närmare. Säväl säkerhetskopplingen 76 som den övriga drivmeka-nismen för slutvikningsaggregatet 65 är säsom särskilt framgär av figur 5 belägen i ett pä fördelningsväxellädan 15 monterat lagerhus 77. Utanför lagerhuset finns säledes endast de bäda 25 sidotryckdonen 66 och bottentryckdonet 67, vilka vid drift av maskinen är anordnade att förflyttas mellan ett öppet läge eller viloläge, i vilket säväl sidotryckdon som bottentryckdon befinner sig pä sädant avständ frän transportorganet 35 att ett fästdon 37 fritt kan passera mellan dem, samt ett aktivt läge 30 i vilket sidotryckdonen och bottentryckdonet anpressas mot en i slutvikningsläget befintlig, av ett fästdon 37 fixerad för-packningsbehällare.

Nästa bearbetningsstation för en medelst transportorganet 35 förflyttad förpackningsbehällare är reservstationen 49, vil-35 ken kan utnyttjas för ytterligare önskad bearbetning av förpackningsbehällaren, t.ex. applicering av förstärkande remsor eller band, datumstämpling eller liknande.

71283 40

Utmatningsstationen 50 är belägen mittför utmatningsdonet 34, vilket är anordnat att förflyttas synkront med inmatnings-donet 33 med hjälp av det fram- och ätergäende matningsaggre-gatets armar 31. Utmatningsdonet 34 innefattar i likhet med in-5 matningsdonet 33 tryckplattor 78, som är anordnade att förflytta förpackningsbehällaren ur fästdonet 37, vars rörliga back 39 i utmatningsstationen med hjälp av kamkurvan 44 har förflyttas tili sitt utatsvängda läge. Tryckplattan 78 förflyttar vid svängning av matningsaggregatet 30 en förpackningsbehällare at gängen frän 10 fästdonet 37 tili en bredvid (utanför) fästdonet belägen, icke visad glidränna som är anordnad att förflytta förpackningen tili den tidigare nämnda transportören 8, pä vilken förpackningsbe-hällarna i stäende läge flyttas bort frän maskinen enligt upp-finningen.

15 Da en maskin enligt uppfinningen användes tillsammans med en förpackningsmaskin för att forma huvudsakligen parallellepipe-diska förpackningsbehällare för flytande fyllgods placeras maskinen säsom visas i figur 1, d.v.s. intill en förpackningsmaskin och förbunden med denna via kraftöverförings- och drivdelen 7.

20 Dä den egentliga förpackningsmaskinen startas kommer även maskinen enligt uppfinningen att startas eftersom den drives med hjälp av förpackningsmaskinens drivaggregat. De frän den egentliga förpackningsmaskinen kommande förpackningsbehällarna eller förpackningsbehällarämnena som är helt fyllda och förslutna, 25 lämnar förpackningsmaskinen efter att ha separerats frän den tub av vilken de är tillverkade och fär falla ner pä mottagnings-transportbandet 12, vilket pä grund av sin vinkel mot horisontal-planet bromsar upp förpackningsbehällarna mjukt och överför dem tili huvudtransportbandet 10, pä vilket de med korta inbördes 30 mellanrum frammatas i riktning mot slutvikardelen 5. Dä den en-skild förpackningsbehällare närmar sig huvudtransportbandets 10 slutände övertas frammatningen av utmatningstransportbandet 13, vilket drives med huvudsakligen dubbel hastighet jämfört med huvudtransportbandet 10. Utmatningstransportbandet 13 medbrin-35 gare 14 kommer att ingripa med den enskilda förpackningsbehällaren och förflytta denna frän huvudtransportbandets 10 slutände till den transversella inmatningsränna, utmed vilken inmatnings- 71283 41 donet 33 utför sin fram- och ätergäende rörelse. Utmatnings-transportbandet 13 är härvid sä synkroniserat med inmatnings-donets 33 rörelse att detta alltid befinner sig i ett av sinä vändlägen da en förpackningsbehällare tillföres rännän. Vid 5 förflyttning av inmatningsdonet 33 tili sitt motsatta ändläge skjutes den inmatade förpackningsbehällaren via rännän tili ett-dera av de bäda transportorganens 35 i inmatningsstationen be-lägna fästdon 37, där förpackningsbehällaren hedjas i riktigt läge av anslaget 54.

10 Fästdonet 37 är sä dimensionerat att den i fästdonet pla- cerade förpackningsbehällaren 2 med sin bottenyta vilar mot fästdonet s botten 40 samtidigt som dess utskjutande topp- respektive bottenhörnflikar 79 och 80 (förpackningsbehällaren är upp- och nervänd i figur 7) vilar mot de bäda inre ledskenorna 52 samt 15 en av de yttre ledskenorna 51. Den rörliga backen 39 befinner sig i sitt öppna läge pä nägot avständ frän förpackningsbe-hällarens sidovägg, och styrpläten 61 befinner sig pä avständ frän förpackningsbehällarens utskjutande förseglingsfena 81. Omedelbart innan transportorganet 35 äter indexeras kommer den 20 i figur 7 synliga änden av styrpläten 61 att sänkas mot förseg-lingsfenan 81, eftersom bottenplattan 55 samtidigt äterföres tili sitt viloläge i förvikningsstationen.

När styrpläten 61 förflyttats i riktning mot förseglings-fenan 81 indexeras transportorganet 35 (medurs i fig. 2) sä att 25 förpackningsbehällaren 2 bringas att glida utmed ledskenorna 51, 52 frän inmatningsstationen i riktning mot förvikningsstationen 46. Figur 8 illustrerar förpackningsbehällaren och fästdonet i ett mellanläge mellan dessa bäda stationer, d.v.s. under förpackningsbehällarens förflyttning ät höger i figuren. Styr-30 pläten 61 har genom sin anliggning mot förseglingsfenan 81 vikt ner denna i riktning mot förpackningsbehällarens bottenyta 82. Säsom tidigare nämnts fixeras förpackningsbehällaren ej orubbligt i fästdonet förrän detta har passerat förvikningsstationen, och i det i figur 8 vidade läget befinner sig den rörliga backen 39 35 fortfarande pä avständ frän förpackningsbehällarens sidovägg, sä att förpackningsbehällaren fritt kan förflyttas i fästdonet och styras av ledskenorna 51, 52. Eftersom dessa i omrädet 71283 42 mellan inmatningsstationen och förvikningsstationen successivt ökar sin radie kommer förpackningsbehällaren att genom ingreppet mellan de utskjutande hörnflikarna och ledskenorna lyftas sä att den befinner sig pä avständ frän fästdonets 37 botten 40. Sam-5 tidigt vikes förseglingsfenorna 81 bakät, sett i förpackningsbehällarens rörelseriktning, genom kontakten med styrpläten 61 respektive de bäda inre ledskenorna 52.

När transportorganets 35 indexeringsrörelse upphör be-finner sig förpackningsbehällaren i förvikningsstationen 46. I 10 denna station har den rörliga backen 39 delvis kömmit till an-liggning mot förpackningsbehällarens 2 sida, men förpackningsbehällaren är ej helt fixerad utan kan fortfarande förflyttas i fästdonet 37 (fig. 9). Genom ingreppet mellan ledskenorna och förpackningsbehällarens hörnflikar befinner sig förpacknings-15 behällaren i ett övre eller yttre läge i vilket dess bottenyta 82 är belägen omedelbart under den i viloläget befintliga botten-vikplattans 55 mot förpackningsbehällaren vända arbetsyta. Den övre axeln 26 bringas nu av indexeringsväxeln 17 att rotera ett varv, varvid kamkurvorna 27 förflyttar säväl bottenvikplattan 20 55 som toppvikplattorna 56 i riktning mot transportorganets 35 centrumaxel och äter. Denna rörelse förflyttar förpackningsbehällaren nedät till dess att dess bottenyta anligger mot fästdonets 37 botten 49 och förpackningsbehällaren äter befinner sig i det läge i vilket den placerades i fästdonet vid inmatningen.

25 Eftersom ledskenorna 51, 52 vid förvikningsstationen befinner sig pä större avständ frän transportorganets 35 centrumaxel än vad de gjorde vid inmatningsstationen 45 kommer förpackningsbehällarens hörnflikar 79, 80 under denna rörelse att vikas upp-ät, d.v.s. i riktning bort frän transportorganets centrumaxel.

30 Toppflikarna 79, vilka är belägna vid fästdonets bottenyta 40, vikes runt toppvikplattornas 56 yttre ändar sä att de intar en vinkel av huvudsakligen 45° mot förpackningsbehällarens sido-yta. De bäda bottenhörnflikarna 80 vikes kraftigare och sträcker sig efter fullbordad rörelse huvudsakligen rakt upp, d.v.s. i 35 90° vinkel mot förpackningsbehällarens bottenyta 82. Vikningen av de bäda bottenhörnflikarna 80 mäste ske under samtidigt sammanpressning av materialskikten i hörnflikarna, eftersom 71283 43 dessa sedermera skall vikas ner mot och fastsSttas mot för-packningsbehällarens bottenyta 82, over vilken förseglingsfenan 81 löper. Det Stora antal materialskikt som mäste vikas och sammanpressas innan hörnflikarna pä korrekt sätt fastgjorts mot 5 bottenytan 82 gör det nödvändigt att vid denna förvikning av hörnflikarna sammanpressa dessa och särkskilt de över dessa lö-pande delarna av förseglingsfenan 81 mellan bottenvikplattans 55 sidor och de bäda yttre ledskenorna 51. Detta kan ske genom att man tillser att det fria avständet pä ömse sidor av botten-10 tryckplattan är sä litet som möjligt med hänsyn tili materialets tjocklek, och företrädesvis uppgär tili ett värde som överens-stämmer med den teoretiska materialtjockleken i hörnflikarna (vanligen mellan 1 och 5 mm). Sedan säväl bottenvikplattan 55 som toppvikplattorna 56 ätergätt tili sitt yttre viloläge inde-15 xeras transportorganet 35 ännu en gang (1/6 varv medurs), vilket för förpackningsbehällaren frän förvikningsstationen tili binde-medelsstationen 47. Under denna förflyttning stänges fästdonet 37 genom att den rörliga backen 39 förflyttas tili ett läge parellellt med den fasta backen 38 sä att förpackningsbehällaren 20 häller orubbligt fast i fästdonet. Eftersom avständet mellan de bäda yttre ledskenorna 51 reduceras nägot i omrädet mellan förvikningsstationen och bindemedelsstationen kommer de bäda botten-flikarna 80 att vikas ytterligare nägot mot varandra, sä att de, dä förpackningsbehällaren när bindemedelsstationen 47, har en 25 vinkel av cirka 45° mot bottenytan 82.

När fästdonet 37 stannar i bindemedelsstationen befinner sig förpackningsbehällaren 2 i sädant läge att varmluftsaggre-gatets bottenmunstycken 63 befinner sig i utrymmet mellan de delvis nedvikta bottenhörnflikarna 80 och förpackningsbehällarens 30 bottenyta 82 (fig. 10). Samtidigt befinner sig varmluftsaggre-gatets 62 toppmunstycken 64 pä ömse sidor om förpackningsbehällarens övre, mot fästdonets botten 40 vända ände och närmare bestämt mellan de delvis invikta topphörnflikarna 79 och förpackningsbehällarens fria sidoytor. Med hjälp av munstyckenas 35 63, 64 mot säväl hörnflikarna som förpackningsbehällarväggarna riktade utströmningshäl bläses nu varmluft mot förpackningsbe-hällarmaterialets yta i de omräden under hörnflikarna som skall 71283 44 utnyttjas för fixeringen av hörnflikarna mot underliggande för-packningsbehällarväg. Härigenom uppvärmes det termoplastiska skiktet pä förpackningsbehällaren i sä hög grad att detta mjuknar och kan tjänstgöra säsom bindemedel vid fixeringen av hörnfli-5 karna. Efter uppvärmning tili termoplastmaterialets mjuknings-temperatur förflyttas förpackningsbehällaren medelst transport-organet 35 till dess den befinner sig i slutvikningsstationen 48. Under denna förflyttning förändras ledskenornas 51, 52 in-bördes läge ytterligare nägot sä att hörnflikarna dä förpacknings-10 behällaren när slutvikningsstationen har en vinkel mot underliggande yta som är mindre än 45°. Härigenom förhindars onödig avkylning av de uppvärmda ytorna under förpackningsbehällarens förflyttning tili slutvikningsstationen.

Under förflyttningen av förpackningsbehällaren tili slut-15 vikningsstationen 48 befinner sig slutvikningsaggreratets 65 sidotryckdon 66 och bottentryckdon 67 pä avständ frän fästdonets rörelsebana för att ej ingripa hindrande med förpackningsbehällarens utskjutande hörnflikar 79, 80. Sedan förpackningsbe-hällaren av fästdonet 37 placerats i korrekt läge i slutviknings-20 stationen bringas säväl sidotryckdonen som bottentryckdonet successivt tili anliggning mot förpackningsbehällarens sido-väggar respektive botten. Sidotryckdonens 66 tryckplattor 68 är sä länge de ej päverkas av yttre krafter sä orienterade i för-hällande tili hävarmarna 70 att de först bringas tili anliggning 25 mot förpackningsbehällarens sidoväggar vid sinä mot förpackningsbehällarens botten belägna ändar, varefter de vid fortsatt svängning av hävarmarna tili aktivt läge successivt svänges runt förbindelseorganet 71 tili dess att de blir inbördes parallella och anligger mot förpackningsbehällarnas fria sidoväggar. Genom 30 "snedställningen" av tryckplattorna 68 i viloläget kan hävar-marnas slaglängd minimeras, eftersom tryckplattornas vid topp-flikarna belägna ändar i viloläget fär ett förhällandevis större avständ tili förpackningsbehällaren sä att hörnflikarna 79 utan svärighet fär plats. De bäda tryckplattornas 68 och bottentryck-35 donets 67 relativa läge illustreras i figur 11, där tryckplattornas 68 läge i det ögonblick de först berör förpackningsbehällarens sidoyta illustreras medelst punktstreckade linjer. Genom 71283 45 denna flexibla upphängning av tryckplattorna 68 kommer de auto-matiskt att ställa in sig i korrekt läge i förhällande till för-packningsbehällarens sidoytor sä att risken för skador eller deformering av förpackningsbehällaren avsevärt reduceras. När 5 säväl sidotryckdon som bottentryckdon bringats i korrekt läge bildar de tillsammans med fästdonets backar och botten ett hu-vudsakligen slutet, parallellepipediskt utrymme vars fria matt svarar mot den färdiga förpackningsbehällarens önskade dimensio-ner. Förpackningsbehällaren far kvarstanna i detta läge till 10 dess att termoplastskikten äter stelnat och förseglingen full-bordats.

Förpackningsbehällaren förflyttas därefter genom förnyad vridning av transportorganet 35 1/6 varv till den vid denna ut-föringsform outnyttjade reservstationen 49 som t.ex. kan använ-15 das för appiice ring av förstärkande pappskivor pä en eller flera av förpackningsbehällarens fria ytor (figur 12). Förnyad vridning av transportorganet 35 bringas fästdonet 37 med den aktuella förpackningsbehällaren till utmatningsstationen 50. Under vrid-ningen frän reservstationen 49 löper den rörliga backens 39 kam-20 följare 43 successivt ut i det parti av kamkurvan 44 där radien är störst, d.v.s. där fästdonet öppnas. Förpackningsbehällaren kvarhälles emellertid trots detta i sitt läge i fästdonet med hjälp av framförallt de bäda yttre ledskenorna 51 mot vilka förpackningsbehällarens botten glider under förflyttningen tili 25 utmatningsstationen.

I utmatningsstationen (figur 13) förflyttas det fram- och ätergäende utmatningsdonets 34 tryckplattor 78 i mellan fästdonets bäda backar 38, 39 och skjuter den lösgjorda förpackningsbehällaren i sidled ut ur fästdonet 37 tili den icke visade, 30 utanför transportorganet 35 anordnade glidyta utmed vilken förpackningsbehällaren glider ner pä transportören 8. Färdigfor-made förpackningsbehällare utmatas pä detta sätt växelvis frän slutvikardelens 5 bäda transportorgan 35 och överföres tili transportören för borttransport.

35 En alternativ utföringsform av maskinen enligt uppfinningen kan säsom tidigare nämnts förses med ett aggregat för applice-ring av bindemedel istället för det i figuren visade varmlufts- 71283 46 aggregatet 62. Denna variant är användbar även om maskinen en-ligt uppfinningen användes för slutformning av förpackningsbe-hällare som är tillverkade av ett material, vilket icke är täckt med ett yttre termoplastskikt. Fixeringen av hörnflikarna mot 5 förpackningsbehällarens sidoväggar sker i sädana fall med hjälp av termoplastiskt lim som appliceras under hörnflikarna före dessas anpressning mot förpackningsbehällarens väggar.

Utformningen av maskinen enligt uppfinningen med ett ro-terande transportorgan som genom indexerinsrörelse förflyttar 10 förpackningsbehällarna mellan de olika bearbetningsstationerna garanterar en säker förflyttning av förpackningsbehällarna mellan noggrant fixerade lägen vid varje bearbetningsstation, vilket helt undanröjer risken för deformering av förpackningsbehällarna pä grund av felaktig placering av dessa i förhällande tili be-15 arbetningsverktygen. Eftersom vidare maskinens samtliga samver-kande, rörliga organ, d.v.s. transportorganet, de olika bearbetningsstationerna, matningsaggregatet etc. drives frän en gemen-sam kraftkälla och är mekaniskt förbundna med varandra via driv-ningsarrangemanget kan synkroniseringen mellan de olika rörel-20 serna under normal drift inte gä förlorad. Härigenom kan ocksä maskinen utan risk för felbearbetning arbeta med hög hastighet, vilket säkerställer en hög produktionskapacitet som ytterligare ökas genom utnyttjandet av dubbla transportorgan som växelvis bearbetar inkommande förpackningsbehällare.

Claims (20)

71283

1. Pakkaussäiliöiden (2) työstökone, joka sisältää kuljetuselimen (35) jaksottaisesti pyöritettävän rummun (36) 5 muodossa, jossa on kiinnittiminä (37) toimivia, ohjattavia pylkkiä (38,39) pakkaussäiliöiden (2) siirtämiseksi kuljetus-elimen (35) ympärille sovitettujen eri työstöasemien (45-50) välillä, joita kiinnittimiä (37) ohjataan avoimen ja suljetun asennon välillä rummun (36) pyöriessä, tunnettu 10 siitä, että pakkaussäiliöihin vaikuttavia elimiä (51,52) on sovitettu siirtämään osana kuljetuselimen (35) pyörimisaikaa kiinnittimessä (37) oleva pakkaussäiliö (2) säteittäisesti rummun (36) keskipisteen suhteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kone, tunnet-15 t u siitä, että mainitut elimet (51,52) muodostuvat johtokis- koista, jotka kulkevat kiinnittimien (37) liikerataa pitkin eri etäisyyksillä rummun (36) keskipisteestä.

3. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen kone, joka sisältää paitsi sisäänsyöttö- ja ulossyöttöasemat (45, 20 50) pakkaussäiliöitä (2) varten myöskin perättäin olevat työstöasemat (46,47,48) pakkaussäiliöihin kuuluvien kulma-liuskojen (79,80) esitaittoa varten, sideaineen kiinnitystä tai aktivointia varten sekä kulmaliuskojen taittamiseksi lopuksi kosketukseen pakkaussäiliön seiniä vasten, tunnet-25 t u siitä, että kiinnittimet (37) ovat auki ollessaan sisään- ja ulossyöttöasemissa (45,50), kiinni ollessaan sideaine- sekä lopputaittoasemissa (47,48) sekä osittain auki ollessaan esitaittoasemassa (46).

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen kone, 30 tunnettu siitä, että kaksi ulompaa johtokiskoa (51) ulottuu oleellisesti sisäänsyöttöasemasta (45) ja esitaitto-aseman (46) ohi, jolloin johtokiskojen (51) ja kiinnittimien (37) pohjapintojen (40) välinen etäisyys kasvaa vähitellen kiinnittimen liikesuunnassa katsottuna kiinnittimen korkeut-35 ta pienemmästä etäisyydestä etäisyydeksi, joka esitaittoase-man (46) korkeudella on suurempi kuin kiinnittimen korkeus. 71283

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen kone, tunnettu siitä, että esitaittoasema (46) sisältää pohjan taittolevyn (55), joka on liikutettavissa kuljetuselimen (35) säteissuunnassa ulompien johtokiskojen (51) ulkopuolel- 5 la sijaitsevasta lepoasennosta johtokiskojen (51) ja kuljetuselimen (35) keskustan väliseen työasentoon.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kone, tunnet-t u siitä, että vapaa välimatka pohjan taittolevyn (55) sivujen ja johtokiskojen (51) välillä oleellisesti vastaa 10 kulmaliuskojen (79,80) teoreettista ainepaksuutta.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 3-6 mukainen kone, tunnettu siitä, että esitaittoasema (46) sisältää kaksi vasteina toimivaa sisempää johtokiskoa (52), jotka on sijoitettu kiinnittimen (37) molemmin puolin ja pienen 15 välimatkan päähän tämän pohjapinnan (40) ylle, kun kiinnitin on esitaittoasemassa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kone, tunnet-t u siitä, että sisemmät ja vastaavasti ulommat johtokis-kot (52,51) on suunniteltu toimimaan yhdessä pakkaussäiliön 20 (2) ylä- ja pohjaliuskojen (79,80) kanssa ja taittamaan nämä sisään, kun pohjan taittolevy (55) siirtää pakkaussäiliön yläasennosta ala-asentoon.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 3-8 mukainen kone, tunnettu siitä, että lopputaittoasema (48) sisältää 25 kaksi yhdessä toimivaa sivupuristinta (66) sekä yhden pohja-puristimen (67), joita käyttää yhteinen voimanlähde.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kone, tunnet-t u siitä, että sivupuristimet (66) on suunniteltu siirrettäviksi työasentoon kosketukseen pakkaussäiliön (2) vastak- 30 kaisia sivupintoja vasten kaksivartisten vipujen (70,73) avulla, jotka on välilenkeillä liitetty pohjapuristimen (67) aksiaalisesti liikkuvaan ohjaustankoon (75).

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen kone, tunnettu siitä, että sivupuristimet (66) sisältävät 35 painelaatat (68), jotka ovat talpuisten liitoselinten (71) kautta vipuvarsien (70) varassa. 71283

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kone, tunnet-t u siitä, että painelaatat (68) on suunnattu siten suhteessa vipuvarsiin (70), että ne vipuvarsien kääntyessä lepoasennosta työasentoon tulevat viedyiksi ensin kosketukseen kohti 5 pakkaussäiliöiden pohjapintoja (82) olevien päidensä kohdalla.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen kone, tunnet-t u siitä, että käännettäessä vipuvarsia (70) edelleen työasentoon, on painelaatat (68) suunniteltu kääntymään taipuis- 10 ten liitoselinten (71) vaikutusta vastaan, kunnes ne ovat keskenään yhdensuuntaiset ja koskettavat pakkaussäiliöiden (2) vapaisiin sivuseiniin.

14. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen kone, tunnettu siitä, että jokaisen kiinnittimen (37) 15 pylkät (38,39) ja pohja (40) yhdessä lopputaittoaseman (48) sivu- ja pöhjapuristimien (66,67) kanssa muodostavat työasennossaan välissään suunnikkaan muotoisen tilan, jonka koko ja muoto vastaavat valmiin pakkaussäiliön (2) kokoa ja muotoa.

15. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen ko ne, tunnettu siitä, että se sisältää aksiaalisesti sijoitetut kuljetuselimet (35), jotka ovat pienen välimatkan päässä toisistaan.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen kone, tunnet- 25. u siitä, että kahden kuljetuselimen (35) välillä on edestakaisin käännettävä syöttölaite (30), joka on suunniteltu siirtämään sisäänsyöttöasemien (45) välissä ulottuvasta sisäänsyöttökourusta sisäänsyöttimen (33) avulla pak-kaussäiliöt (2) vuoron perään kahden kuljetuselimen (35) 30 kiinnittimille (37), kun nämä ovat sisäänsyöttöasemissa (45) .

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen kone, tunnet-t u siitä, että mainittu syöttölaite (30) sisältää ulos-syöttimen (34), joka syöttää vuorotellen ulos valmiiksi 35 työstetyt pakkaussäiliöt (2) kuljetuselinten (35) ulossyöt-töasemissa (50) olevista kiinnittimistä (37). 50 7 1 283

18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen kone, tunnettu siitä, että syöttölaite (30) sisältää kaksi kääntyvää vartta (31), joihin sekä sisäänsyötin (33) että ulossyötin (34) on ripustettu suunnikkaan muodossa.

19. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen ko ne, tunnettu siitä, että kuljetuselin (35), pohjan taittolevy (55), sivu- ja pöhjapuristimet (66,67) sekä syöttölaite (30) on kytketty mekaanisesti yhteen ja niitä käytetään yhteisen voimanlähteen välityksellä.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen kone, tunnet- t u siitä, että kuljetuselimet (35) ovat yhteisen akselin (25) varassa, jota mainittu, yhteinen voimanlähde käyttää asetusvaihteen (16) välityksellä. 71283