FI60867B - Foerfarande foer framstaellning av en terapeutiskt anvaendbar 7-d-(-)-alfa-amino-alfa-(p-acyloxifenylacetamido)-cefalosporansyra - Google Patents

Description

1-.-.---> rRl KUULUTUSJULKAISU s n q £ 7 [BJ (H) UTLÄGG N I NGSSKRI FT 60 O 6 ( C (45) Patentti oy inn · t!: y 13 01 1922 l’mv' Patent ::.c.;Jelat V v ^ (51) Kv.lk.3/lnt.CI.3 C O? D 501/20 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansttknlng 751595 (22) HakemlspUvl — Ansöknlngsd.g 30-05-75 (23) Alkupilvl — Glttlfhetadag 30-05-75 (41) Tullut (ulklseksl — Bllvlt offentlig 06 · 12.75 _ . (44) Nihtlvikslpsnon Ja kuuL]ulkalsun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansöktn utlagd och utl.skriftsn publksrad 31 12 - oi (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prloritet 05-06.7^ *

Englanti-England(GB) 2l+8U8/7*+ (71) Bristol-Ityers Company, 3^5 Park Avenue, New York, N.Y., USA(US) (72) Daniel Bouzard, Franconville, Abraham Weber, Paris, Ranska-Frankrike(FR) (7^) Oy Kolster Ab (5*0 Menetelmä terapeuttisesti käytettävän 7~0~(-)-06_ainino-<Xr(p-asyyli_ oksifenyyliasetamido)-kefalosporaanihapon valmistamiseksi - Förfa-rande för framställning av en terapeutiskt användbar 7~D-(-)-°<ramino-ot-(p-acyloxifenylacetamido )-cefalosporansyra Tämä keksintö kohdistuu menetelmään terapeuttisesti käytettävän 7-D-(-)-o6-amino- oC-(p-asyylioksifenyyliasetamido )-kefalosporaa.nihapon valmistamiseksi , jonka kaava on 2 /~\ 2 s

CH3-C-0-V J— CH-C-NH—I-S' N I

NH0 I „ ru v 2 β-N - °Η2ϊ

C00H

jossa Y on vety tai S-Het, jossa Het on 1,2,3~triatsoli-5-yyli-rengas, ja 2 60867 tämän farmaseuttisesti hyväksyttävien suolojen valmistamiseksi.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että saatetaan yhdiste, jonka kaava on

H2N--1 | II

J CH2Y

0 T

C00H

tai tämän yhdisteen silyyliesteri tai sen suola, jossa kaavassa Y merkitsee samaa kuin edellä, reagoimaan kaavan III mukaisesta haposta johdetun D-(-)-asylointi-reagenssin kanssa 2 _jT~\ CH^-C-0-f ) CH-COOH m

NHB

jossa B on aminosuojaryhmä, jolloin asylointireagenssin kaava edullisesti on ch3-c-o~/ ^CH-C0C1 NH2 . HC1 jonka jälkeen poistetaan aminosuojaryhmä, jolloin saadaan mainittu yhdiste tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävä suola, ja haluttaessa muunnetaan vapaan hapon, sen silyyliesterin tai suolan muodossa oleva tuote, joko ennen B:n poistamista tai poiston jälkeen, tunnetuilla menetelmillä vastaavaksi hapoksi tai sen farmaseuttisesti hyväksyttäväksi suolaksi.

Edellä mainittuja farmaseuttisesti hyväksyttäviä suoloja ovat mm. suolat metallien kuten natriumin, kaliumin, kalsiumin ja alumiinin kanssa, ammoniumsuola sekä suolat myrkkyvaikutuksettomien amiinien kuten trialkyyliamiinien, prokaiinin, dibentsyyliamiinin, N-bentsyyli-y0-fenetyyliamiinin, 1-efenamiinin, N,N'-dibents-yylietyleenidiamiinin ja N-alkyylipiperidiinin kanssa sekä muiden sellaisten 3 60867 amiinien kanssa, joita käytetään muodostamaan suoloja penisilliinien ja kefalospo-riinien kanssa. Farmaseuttisesti hyväksyttäviin suoloihin kuuluvat myös myrkky-vaikutuksettomat happoadditiosuolat (amiinisuolat) , joita ovat esimerkiksi epäorgaanisten happojen kuten suolahapon, bromivetyhapon, jodivetyhapon, fosfori-hapon tai rikkihapon kanssa muodostuneet suolat sekä orgaanisten happojen kuten maleiinihapon, etikkahapon, sitruunahapon, oksaalihapon, merinihkahapon, bentnoo-hapon, viinihapon, fumaarihapon, mantelihapon, askorbiinihapon tai omenahapon kanssa muodostuneet suolat.

Kun kysymyksessä on kaavan II mukainen 3-tioloitu-7-aminokefalosporaani-hapon välituote, jossa Y on S-Het, mainittu välituote voidaan valmistaa korvaamalla 7-aminokefalosporaanihapon tai sen suolan 3_asetoksiryhmä sopivalla hetero-syklisellä tiolilla tai sen suolalla. Esteriryhmän korvaaminen tioliryhmällä on tunnettu reaktio ja se suoritetaan edullisesti vesiliuoksessa kuumentamalla.

Välituote II voidaan haluttaessa muuntaa ennen asylointireaktiota silyyli-esteriksi tai sen happoadditiosuolaksi. Silyyliesterit voidaan valmistaa kirjallisuudessa, esimerkiksi US-patentissa 3 2U9 622 selostetuilla menetelmillä. Silyyliesteriryhmä voidaan poistaa asylointireaktion jälkeen hydrolyysillä.

Ennen asylointireaktiota asyloimisaineen III aminoryhmä voidaan suojata tavanomaisella aminosuojaryhmällä B, joka voidaan helposti poistaa reaktion lopussa sinänsä tunnetuilla menetelmillä. Sopivia aminosuojaryhmiä ovat esimerkiksi t-butoksikarbonyyli , karbobentsyylioksi, 2-hydroksi-1-naftkarbonyyli , tri-kloorietoksikarbonyyli, 2-etoksikarbonyyli-1-metyylivinyyli ja 2-metoksikarbonyyli-1-metyylivinyyli. Erityisen arvokas suojaryhmä on protoni. Esimerkiksi asylointi-rinnakkaisreaktion jälkeen se voidaan helposti poistaa neutraloimalla. Ilmeisesti muita funktionaalisesti samanarvoisia aminoryhmän suojaryhmiä voidaan käyttää ja tällaiset ryhmät katsotaan tämän keksinnön piiriin kuuluviksi.

Kefalosporiinin 7-aminoryhmän asylointi on tunnettu reaktio, jossa voidaan käyttää mitä tahansa sellaista kaavan III mukaisen yhdisteen funktionaalista ekvivalenttia, jota tavallisesti käytetään primaarisen aminoryhmän asyloinnissa. Esimerkkejä sopivista vapaasta haposta johdetuista asylointireagensseista ovat vastaavat happoanhydridit, seka-anhydridit kuten alkoksimuurahaishappoanhydridit, happohalogenidit, happoatsidit, aktiiviset esterit ja aktiiviset tioesterit.

Vapaa happo voidaan liittää yhdisteeseen II siten, että mainitun vapaan hapon annetaan ensin reagoida Ν,Ν'-dimetyylikloroforminiumkloridin kanssa, tai käyttämällä entsyymejä tai Ν,Ν'-Karbonyylidi-imidatsolia tai N,N'-karbonyyliditriutsolia tai karbodi-imidireagenssia kuten Ν,Ν-di-isopropyylikarbodi-imidiä, N,N'-disyklo-heksyylikarbodi-imidiä tai N-sykloheksyylikarbodi-imidiä tai N-sykloheksyyli-n1- 11 60867 (2-morfolinoetyyli)-karbodi-imidiä tai alkynyyliamiinireagenssia tai isoksatsolium-suolareagenssia. Eräs vapaan hapon ekvivalentti on myös vastaava atsolidi, so. vastaavan hapon amidi, jonka amidityyppi kuuluu viiden atomin muodostamaan puoli-aromaattiseen renkaaseen, jossa on vähintään kaksi typpiatomia, so. imidatsoli, pyratsoli, triatsolit, bentsimidatsoli, bentsotriatsoli sekä näiden substituoidut johdannaiset. Kaavan III mukaisen fenyyliglysiinihapon reaktiivinen johdannainen on N-karboksianhydridi (Leuchin anhydridi). Tässä rakenteessa se ryhmä, joka aktivoi karboksyyliryhmän, suojaa myös aminoryhmää. Erittäin sopiva asylointi-reagenssi on happokloridihydrokloridi, jonka kaava on CH3-C-O—/ >- CH-C0C1 \-r/ NH2 . HC1 ja joka toimii myös kaksivaikutteisesti, eli se aktivoi karboksyyliryhmän ja suojaa aminoryhmää. Edellä mainittiin, että entsyymien avulla voitaisiin yhdisteeseen II liittää vapaa happo, jonka aminoryhmä on suojattu. Näihin menetelmiin kuuluu vapaan hapon esterien kuten metyyliesterin käyttö erilaisten mikro-organismien tuottamien entsyymien kanssa, joita on selostettu mm. seuraavissa julkaisuissa: T. Takahashi et ai., J. Amer. Chem. Soc., 9^ (il), U035-^037 (1972) ja T. Nara et ai., J. Antibiotics (Japan), 2h (5)> 321-323 (1971) ja Länsi-Saksan patenttijulkaisu n:o 2 215 113.

Reaktio-olosuhteet, kuten lämpötila, liuotin, reaktioaika jne., jotka liittämisreaktiolle valitaan, määräytyvät asylointimenetelmän luonteen mukaan ja ovat asiaan perehtyneille tuttuja. Yleensä on hyödyllistä lisätä orgaaninen tertiäärinen amiini kuten trietyyliamiini, N,N-dimetyylianiliini, etyylipiperi-diini, 2,6-lutidiini tai kinoliini toimimaan protoninvastaanottajana tai suolan-muodostajana.

Tämän keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetut yhdisteet voidaan eristää millä tahansa menetelmillä, joita tämänkaltaisten kefalosporiinien eristämiseen käytetään. Niinpä tuote voidaan saada neutraalina molekyylinä, joka kaavan I mukaisten yhdisteiden kohdalla ehkä oikeammin on kahtaisioni, tai se voidaan eristää suolana. Halutun farmaseuttisesti hyväksyttävän karboksyylihapon suolan tai happoadditiosuolan valmistus tapahtuu tunnetuilla menetelmillä, esimerkiksi saattamalla happo reagoimaan vastaavan emäksen tai hapon kanssa.

Asylointireaktion jälkeen voidaan saatu tuote muuntaa (ennen tai jälkeen aminosuojaryhmän poistamisen) tunnetuilla menetelmillä toiseksi halutuksi, kaavan 5 60867 I mukaiseksi tuotteeksi. Esimerkiksi kaavan I mukainen tuote, joka on silyyli-esterin tai suolan muodossa, voidaan muuntaa vapaaksi hapoksi tai farmaseuttisesti hyväksyttäväksi suolaksi siten, että silyyliesteriryhmä poistetaan esimerkiksi hydrolysoimalla.

Tämän keksinnön mukaisesti saadut farmaseuttisesti aktiiviset yhdisteet ovat tehokkaita bakteerinvastaisia aineita, joita voidaan käyttää siipikarjalla ja eläimillä, ihminen mukaanluettuna, esiintyviin tarttuviin tauteihin, jotka ovat useiden Gram-negatiivisten ja Gram-positiivisten bakteerien aiheuttamia. Aktiiviset yhdisteet ovat myös arvokkaita lisäaineita eläinten rehuissa käytettäviksi ja soveltuvat myös nautakarjan utaretulehduksen hoitoon. Parhaiden yhdisteiden on havaittu absorboituvan tehokkaasti suun kautta annettaessa, mikä on ollut odottamaton havainto. Sopiva annos on n. 5-200 mg/kg/d jaettuna 3-h kerta-annokseen.

Farmakologisten kokeiden tulokset

Taulukossa I on esitetty pienin inhiboiva väkevyys kefaleksiinin p-hydroksi-analogille ja p-asetoksikefaleksiinille. Pienimmät inhiboivat väkevyydet on määritetty kaksinkertaisella lihaliemilaimennusmenetelmällä, ja kutakin yhdistettä on käytetty ekvimolaarisena konsentraationa.

Taulukossa II on vastaavasti esitetty T-ZD-(-)-2-amino-2-(U-asetoksi-fenyyliasetamido)J-3-Zl,2,3-triatsoli~5-yyli)-tiometyyliJ-3-kefeemi-U-karboksyyli-hapon ja sen p-hydroksianalogin pienin inhiboiva väkevyys.

60867 6

•H

I c • Η Ή (Λ ·Η Ai m οχ CQ co -ρ φ c ο νο νο (D Η *> + λ

ω β oooC'-WWcowcO'iiaitoiniAtAiAtoiA

β m on νο *- m c\jc\jc\jcvi cm I Φ <- τ- τ- ,- τ-

Ph Ai Λ Λ Λ Λ Λ •Η I β • Η · Η en «Η MW αο Ο Λί VO Ο ΟΟ 00 Φ r> Λ Λ Λ

Ti |Η OOH-H-OJCVIVCCOVOOJVOPJOOu^UAirNl^VCU-N

>> β η- η- m *- m w oi w w - (Μ rC τ— t— y— y— I <u Λ A /\ Αν Λ

Pu Λί H t— on o m < eh s ir\ -=t t'— νο vc o\ *- 1— ir\t— cnoir\coT— κωϊ—ο\

^ COOOOrOOOOOO’— |>— C--T— O’— ^OLTNITnITN

b£ Lf\ VC LA ΙΛ VD ^£5 ΙΛ LA ΙΛ VO ON LO 0\ ΙΛ CO O VO VO

Λ O'iO'.OnOnONON’-ON'-OsOn’-ON’-CJnOJOOnOn ω ω >1 β h β ϊ> β φ Φ X g Β :cd S3 ·Η !> β ^ Η cd :β > ω ο β • Η ω ^ ΜΛ Ο

Ο φ -χ X

£> β \ + m • η Φ ο ρ ,d ·η <- ^ cd ί> Η H X X —- ΟΟ ·η ω • h cd X χ ^ ι ,-' a cd

,β'-'^-'^-βοπουο-β- ^ 3 X

ö ·η on on ,3- 3 I I *- I — j- β • Η Η ΙΙΙβΟΟ'—Ο ^ ^ -3- ι φβ e φ Ο Ο Ο φ Η— Η— Η— - -3-.3--3---' I Ο — — Φ Φ φ β '— >— '— CQ — — ω — -3 I I I _3 Ο Η— -3-3--3 U3 Φ •H Ö ^ φ I O O O I — I I I β

Cm ·η m on « ω ο »-«->- ο — o o o %e. β > X X ,β on m ι ·η >- ω — — > cd -POCDVDätJ'-''-' —- cd β — —· —'ίηω β Φ ω ·η lt\ τ— τ— 4-> ·η -3 Φ Φ ω ω Φ β —- β φ Ε ΧΧΦ.ρΗΐώβ·Η·ΗθοΦΦΦ + Αί •Η β CQ + Ρ3 CQ S ·Η .β Ο ·Η ·Η Η ·Η β m β β β Μ -Ρ βφ ββ’-ββ·Ηβ·ΗΦΟουρα·Η • η ο&οωωωωωφΐ-3 —- ο Ο ,ο β ω ο β β β <ι η o a εοβββββ-ρ |θβωββοοο<ί>3

Ai Μ 3ΧΦΦΦΦΦβ·Η·Η3ΡββΡβΓ-Ηι-)Η χ ·η ΦΡ<βββββΦΗΗΦΦ·ΗθΦθυοφ·6ίΐβ β ββ 23333 Ο Ο β β Β θ β so

<—I β ρ<·βββββ·ΟΟΡ<Ρ( · . · · '..τ\ X

β U) β Η · · · β +> +> -Ρ ρ*

β β · -Ρ.....β....ββφφβββ X

in O QOTCOCQWWC0WWWXiAiaiCL(PHWWWWxX

7 60867

•H

(/] «H

Λ! -P

0 -p -ϊ 4 _ p ai OO'-OVDOOOOOOOOLTn o p cd »*.«»***«***-*

CO p OOO'-OPjCOOCMOQt-OJOrOLAlTNm'-OJ

cd ΐ! vc cm cm cm on 1 >> ^

• rH

tn x OP J· p -p OOOnOVCOOVDlAOlAOtA ia rg ifi r.#\r.^rkr\#'r>n#sisr' *v * >3·η ooO'-O'-pfOO-J-O’-omiAiniAOCvi ,c τ5 vo cm cm cm on I Ä

Ph >» Ϊ t£ (-- On O on <£ On

3. LA -d- C— C— VOVOON’— *— LAt— OOOIAOOh-VOC— OV

COOt'ncnOOOOO’-t— t— ’-O’-PtOtAtAlA

LA VO 1Λ in VO V) ΙΛ ΙΑ ΙΛ VO CV A OV A ffl ovpvovo to OhOvO-.OvOvOvh-Ovh-OvOvh-P^OiOJOvOiOi b, <<;<<a;<i;<t:<<;<;<i;<<<<<;<!:<!;<;<c 5-, w >' 3 P c - X Ö 5 p > ffl s S ·Η cd ο* > * ^ Η ο ® ο α n m -~s un ο •Η & -3· -Ρ <2 s I + to G .¾ O g .H -H r- cd !> d x x on -h to β B a) •h -P-^--^^öoncMO^i --- 3,« C •Honon-d-pii’-i ·—---3 ρ

p d I I I p O O O -3 1 PC

• H Ϊ OOOP’-’- -3 -3 -3 1 O —· ^ ^ P P

cl. g r- T~ T- to — —-m —- -et I i I-30-— -3-3-3too p I ΟΟΟΙ’-'-'ΙΙΙ Π d on on « w o r- τ- o ^ o o o \a cd > χ x ,c ononi.H'- ^ ^ tn’-’-’- > ® ^ονονοΛ'β'-^^ —- idc^^—^L/vco u Ρ M ·Η IA ^ -Ρ ·Η -3 P P M MP td

^ cdpa χ X ρ .μ h l tdcd-H-HOOPPP + X

H ·ΗΒ«3 + ΛΛ2·ι-Ι.0θ.Η·Γ-»Γ-(·ΗβΟ)«5Β5<0

M +3 CP P^'-CC-HCTHPOOOCq-H

•H OÖOMMMMMPh) —- O O ,P Cd M O Cd Cd Cd -3 H

O S S033333-P 0Scdb03POOO<q>j X m 3t»jpppppc-H-H33pPpcdHrdf-i x -h pfpppppppHrHPP-Hgpaoooisia 3 cc 33333 ooccsöcd jo

,-t cd PH.cdcdidcdcd-oopHpH · · · · ia X

3 dO P >-l · · · P -p -P -p -3

cd P ·Ρ>.....ro · · · - PPMPCCC X

&h o QcQcnwcncncocpwwxxcpP-iCPcpwwwxW

8 60867

Seuraavassa selostetaan lähtöaineiden valmistusta.

Kalium-1,2,3-triatsoli-5-tiolaatin synteesi 0 /N—V - II / \ 05_>

QC-N=C=S + CH N2 -> N \-NHCOQ

\ S ^ 163,19 42,04 205,25 r-<se r~i

V - V

H H

101,13 139,23

Tiolisynteesi suoritettiin oleellisilta osiltaan samalla tavalla kuin kirjallisuudessa on selostettu (J. Goerdler and G. Gnad, Chem. Ber. 99, 1618 (1966).

5-bentsamido-1,2,3-tiadiatsoli

Typpisuojakaasussa olevaan, 0°C:seen liuokseen, jossa oli bentsoyyli-iso-tiosyanaattia (50,6 g, 310 mmol) vedettömässä eetterissä (400 ml), tiputettiin voimakkaasti sekoittaen 0,685-N-diatsometaanin eetteriliuosta (453 ml, 310 mmol). Lisäyksen jälkeen seosta sekoitettiin 1 tunti 0°C:ssa, ja sitten kiinteä aine suodatettiin ja kuivattiin vakuumissa. Näin saadun aineen (23,3 g) sulamispiste oli välillä 232 - 257°C (Goerdlerin mukaan puhdas aine sulaa 267°C:ssa). Tuotetta saatiin 2,1 g lisää, kun emäliuos haihdutettiin vakuumissa. Kokonaissaannoksi tuli 40 %.

1,2,3-triatsoli-5-tioli

Liuosta, jossa oli edellä saatua bentsamidoyhdtstettä (8,2 g, 40 mmol) 2-N natriumhydroksidissa (80 ml, 160 mmol), refluksoitiin typpisuojakaasussa 24 tuntia. Liuos jäähdytettiin 0°C:seen jäähauteessa, lisättiin väkevää suolahappoa (26 ml), ja samanaikaisesti liuoksen läpi johdettiin jatkuvasti typpeä. Saostunut bentsoehappo suodatettiin erilleen, suodos kyllästettiin natriumkloridilla, ja näin saostunut bentsoehappo suodatettiin erilleen. Suodos uutettiin välittömästi etyyliasetaatilla, uute pestiin kyllästetyllä suolaliuoksella, kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin vakuumissa. Kun näin saatu viskoosi öljy haihdu- tustislattiin välittömästi vakuumissa (70 - 75°C/0,1 Pa), saatiin öljy (2,84 g, o o 70 %), joka kiinteytyi itsestään (sp. 52 - 59 C, Goerdlerin mukaan sp. 60 C).

Kalium-1,2,3-triatsoli-5-tiolaatti

Liuokseen, jossa oli edellä saatua tiolia (2,84 g, 28,1 mmol) vedettömässä etanolissa (28 ml), lisättiin 1,93-N kaliumhydroksidin alkoholiliuosta (14,5 ml). Sen jälkeen liuosta laimennettiin vedettömällä eetterillä, kunnes suolan kiteytyminen päättyi. Kiinteä aine suodatettiin erilleen, pestiin eetterillä 9 60867 ja kuivattiin vakuumissa. Näin saadun suolan (3,65 g, 93 %) sulamispiste oi: 225°C (hajosi).

On huomattava, että bentsamidotiadiatsolin muuttumisen triatsolitioliksi tiedetään tapahtuvan 5-amino-1,2,3-tiadiatsolin kautta /5. Goerdler and G. Gnad, Chem. Ber. 99, 1618 (1966)7- /Λ Γ/Λ~| \ S / NHCO0 ' S ' ™2

w ΓΧ rC

\»/ \j/ 87 * 5-amino-1,2,3_tiadiatsoli voidaan valmistaa vaihtoehtoisesti ilman diatso-metaania /b. L. Pain and R. Slack, J. Chem. Soc. 5166 (1965)7· 0 (^) ^^n-ch2cho + h2nnhco2c2h5 -;> o o N-CH2CH-N-NHC02C2H5 { 93 % o

s0CVv S

0Π-7Λ Ji* 89 % ° /'λ \s \ 77 % 10 608 6 7 7-amino-3-(1,2,3-triatsoli-5-yylitiometyyIi)-3-kefeeroi-)*-karboksyylihapon synteesi

Reaktiot suoritettiin typpi-ilmakehässä valolta suojatussa reaktioastiassa. Ennen käyttöä kaasutettiin veteen ja fosfaattipuskuriin runsaasti typpeä niin, että happi poistui.

5-amino-1,2,3“tiadiatsolia (10,3 g, 0,102 moolia) lisättiin liuokseen, jossa oli 8,16 g natriumhydroksidia 100 ml:ssa vettä. Seos kuumennettiin nopeasti kiehumispisteeseen, ja sen jälkeen sitä refluksoitiin 10 minuuttia, jolloin 5-amino-1,2,3~tiadiatsoli uudelleenryhmittyi 5-merkapto-1,2,3~triatsoliksi. Reaktio-seokseen, jossa oli jäähauteessa jäähdytettyä 5-merkapto-1,2,3_triatsolia, lisättiin 1100 ml jääkylmää 0,1-M fosfaattipuskuria (pH 6,1+). Liuoksen pH, joka nyt oli 10,5» säädettiin 1+2-$ fosforihapolla arvoon 8,5· Lisättiin 7-aminokefalospo-raanihapoa (21,8 g, 0,08 moolia), ja seosta kuumennettiin 1* tuntia 50°C:ssa. Kirkas liuos jäähdytettiin jäähauteessa, ja sen pH säädettiin väkevällä suolahapolla arvoon l+,5. Saostunut tuote suodatettiin erilleen, pestiin vedellä ja kuivattiin ilmassa (16,2 g).

Epäpuhdas tuote (15,2 g) liuotettiin seokseen, jossa oli 600 ml metanolia ja 1*0 ml väkevää suolahappoa. Hiilikäsittelyn jälkeen liuos laimennettiin jää-vedellä (1,5 l) ja uutettiin kerran etyyliasetaatilla. Vesifaasista poistettiin metanoli alipaineessa. Kun kylmän vesipitoisen faasin pH säädettiin hitaasti 20-$ natriumhydroksidilla arvoon l+,0, tuote kiteytyi. Tuote suodatettiin talteen, pestiin vedellä ja metanolilla ja kuivattiin vakuumissa fosforipentoksidilla (11,1* g tuotetta). IR- ja NMR-spektri olivat yhdenmukaiset halutun tuotteen spektrin kanssa.

Analyysi: C^H^N 0 Sg laskettu: C, 38,1*2; H, 3,55; N, 22,1*0 löydetty: C, 38,27, 38,26; H, 3,76, 3,1*0; N, 21,02, 21 ,00; H20, 1,70.

7-amino-3~( 1,2,3-triatsoli-5~yylitiometyyli)-3-kefeemi-l*-karhoksyylihapon puhdistus (II)

Epäpuhdas 7-amino-3-(1,2,3-triatsoli-5~yylitiometyyli)-3-kefeemi-l*-karhoksyy-lihappo (16,1 g), jossa oli 20 mooliprosenttia 7~aminokefalosporaanihappoa epäpuhtautena, liuotettiin seokseen, jossa oli 600 ml metanolia ja 1*0 ml väkevää suolahappoa. Hiilikäsittelyn jälkeen liuos laimennettiin jäävedellä (1,5 l) ja uutettiin kerran etyyliasetaatilla. Vesifaasista poistettiin metanoli alipaineessa. Kun kylmän vesipitoisen konsentraation pH säädettiin hitaasti 20-$ natriumhydroksidilla arvoon 1*,0, tuote kiteytyi. Tuote suodatettiin erilleen, pestiin vedellä ja metanolilla ja kuivattiin vakuumissa fosforipentoksidilla (11 ,1* g tuotetta).

11 60867 NMR-spektristä ilmeni, että tämä tuote sisälsi noin 7 mooliprosenttia 7-amino-kefalosporaanihappoa epäpuhtautena.

Kun yllä kuvattu puhdistus toistettiin siten, että otettiin 11,h g tuotetta, 1+25 ml metanolia, 28 ml väkevää suolahappoa ja 1 1 jäävettä, saatiin 8,0 g tuotetta. NMR-spektri oli täysin samanlainen kuin halutun tuotteen spektri, eikä siitä ilmennyt jälkeäkään 7~aminokefalosporaanihaposta.

Analyysi: laskettu: C, 38,1+2; H, 3,55; N, 22,1+0 löydetty: C, 39,06, 38,53; H, 3,56, 3,51; N, 22,05, 21,60; H20, 1,78.

7-amino-3~( 1,2,3~triatsoli-5-yylitiometyyli )-3-kefeemi-l+-karboksy.ylihap[io (ΤΓ) 10 g (0,075 moolia) 5-merkapto-1,2,3~triatsolin kaliumsuolaa lisättiin sekoitettuun suspensioon, jossa oli puhdistettua 7-aminokefalosporaanihappoa (19 g, 0,07 moolia) ja NaHCO^, (5,9 g, 0,07 moolia) 0,1-M fosfaattipuskurissa (35Ο ml, pH 6,1+), ja seosta kuumennettiin ja sekoitettiin 3,5 tuntia 55°C:ssa typpi-ilmakehässä. Näin saatu liuos jäähdytettiin 22°C:seen, ja sen pH säädettiin 1+0-$ fosforihäpolla arvoon 5,5· Syntynyt sakka suodatettiin erilleen, pestiin kylmällä vedellä (50 ml) ja kuivattiin ilmassa. 7-amino-3-(1,2,3-triatsoli~5-yylitiometyyli )-3-kefeemi-l+-karboksyylihappoa saatiin 8 g, ja sen hajoamispiste oli 230°C. IR-analyysistä ilmeni, että /ä-laktaamirengas oli hieman hajonnut, mutta tuote käytettiin siitä huolimatta sellaisenaan seuraavassa vaiheessa.

Analyysi: C^H^N^O^Sg laskettu: C, 38,39; H, 3,5*+ löydetty: C, 38,36; H, 3,78.

7-amino-3-( 1,2,3-triatsoli-5-yylitiometyyli )-3-kefeemi-l+-karboksyylihappo (TT) 272 g (1,0 moolia) 7~aminokefalosporaanihappoa suspendoitiin 0,1-M fosfaattipuskurin (3000 ml, pH 6,1+) ja metyyli-isobutyyliketonin (150 ml) seokseen, ja sen jälkeen lisättiin 81+ g (1,0 moolia) natriumbikarbonaattia. (Huom: natriumbikarbonaatti lisättiin pienissä erissä). Sen jälkeen lisättiin 1U3 g (1,0 moolia) 5~merkapto-1(H)-1,2,3-triatsolin kaliumsuolaa, ja seosta sekoitettiin 55 i 1°C:ssa typpi-ilmakehässä 1+ tuntia. Tunnin kuluttua pH säädettiin 1+0-$ fosforihapolla takaisin arvoon 6,1+. Neljän tunnin kuumennus jakson jälkeen lisättiin 50 g "Darco KB"-aktiivihiiltä, ja näin saatua seosta sekoitettiin 15 min 55°C:ssa, ja sen jälkeen suspensio suodatettiin kuumana piimaakerroksen ("Celite") läpi. Kerros pestiin vedellä (3 x 100 ml). Suodokset yhdistettiin, ja liuoksen ollessa vielä kuumaa sen pH säädettiin arvoon l+,5 lisäämällä hitaasti 6-N suolahappoa. Säädön jälkeen seosta jäähdytettiin 30 min 0°C:ssa, epäpuhdas tuote suodatettiin talteen, pestiin ensin kylmällä vedellä (2 x 200 ml) sitten metanolilla (2 x 1000 ml) ja kuivattiin ilmassa.

12 60867

Epäpuhdas tuote suspendoitiin metanolin 50-$ vesiliuokseen (3000 ml), ja suspensioon lisättiin 300 g (1,5 moolia) p-tolueenisulfonihappoa. Seosta sekoitettiin 15 min, ja sen jälkeen lisättiin 50 g "Darco KB"-aktiivihiiltä. Sen jälkeen suspensiota sekoitettiin 15 min 22°C:ssa, suodatettiin "Celite"-kerroksen läpi, ja kerros pestiin metanolin 50-$ vesiliuoksella (2 x 100 ml). Yhdistettyjen suodosten pH säädettiin arvoon b,0 lisäämällä noin 210 ml trietyyliamiinia. Jäähdytyksen jälkeen (0°C, 1 tunti) tuote suodatettiin erilleen, pestiin ensin metanolin 50-$ vesiliuoksella (2 x UOO ml), sitten metanolilla (2-1000 ml) ja kuivattiin ilmassa.

Tämä materiaali suspendoitiin veteen (2000 ml), ja suspensioon lisättiin 81+ g (1 mooli) natriumbikarbonaattia. Seosta sekoitettiin 10 min 22°C:ssa, ja sen jälkeen lisättiin 50 g "Darco KB"-aktiivihiiltä, sekoitettiin 15 min 22°C:ssa ja suspensio suodatettiin "Celite"-kerroksen läpi. Tuote pestiin vedellä (2 x 100 ml), ja yhdistettyjen suodosten pH säädettiin arvoon 3,5 lisäämällä hitaasti 6-N suolahappoa. Seosta sekoitettiin 10 min 22°C:ssa, jonka jälkeen se jäähdytettiin tunnissa 0°C:seen. Tuote suodatettiin erilleen ja pestiin ensin kylmällä vedellä (2 x 200 ml) ja sitten asetonilla (2 x 1000 ml). Tuotetta saatiin 100 g (hajoamispiste 230°C), kun sitä ensin kuivattiin fosforipentoksidilla 1U tuntia vakuumi-eksikaattorissa huoneenlämpötilassa. IR ja NMR vastasivat haluttua rakennetta.

D-(-)-2-amino-2-(l+-asetoksifenyyli)-etikkahapon valmistus

Menetelmä A (liuottimena etikkahappo) 203,5 g (1 mooli) D-(-)-p-hydroksifenyyliglysiinikloridia, 800 ml etikka-happoa ja 31^ g (U moolia) asetyylikloridia sekoitetaan huoneenlämpötilassa 1+8 tuntia. Kiinteä aine kerätään talteen, pestään asetonilla (3 x 250 ml) ja etanolilla (2 x 250 ml) ja kuivataan Uo°C:ssa. Saanto on 210 g (85,1* $). Tämä hydro-kloridi liuotetaan veteen (3000 ml), liuos jäähdytetään 5~10°C:seen, ja pH säädetään 20-$ ammoniumhydroksidilla arvoon l+,5· Suspensiota sekoitetaan 5°C:ssa 1 tunti, ja kiinteä aine kerätään talteen, pestään kahdesti vedellä ja kahdesti asetonilla ja kuivataan l+0°C:ssa. Saanto on 133 g (6U $ D-(-)-p-hydroksifenyyliglysiinistä). o<D (1 $ HC1 N/10) = -10U,5.

Menetelmä B (metyleenikloridissa)

Seosta, jossa on 1+,07 g (0,02 moolia) D-(-)-p-hydroksifenyyliglysiini-hydrokloridia, 30 ml metyleenikloridia ja 6,28 g (0,08 moolia) asetyylikloridia, sekoitetaan 1+8 tuntia huoneenlämpötilassa. Kiinteä aine kerätään talteen, pestään kahdesti asetonilla ja kahdesti etanolilla. Saanto on 1+,17 g (81+,5 $). Analyysi:

Cl = lU,8 $ (laskettu 1U,U $).

13 60867

Menetelmä C (trifluorietikkahapossa) 1,67 g (0,01 moolia) D-(-)-p-hydroksifenyyliglysiiniä lisätään sekoittaen trifluorietikkahappoon (10 ml) huoneenlämpötilassa. Liukenemisen tapahduttua lisätään 1,57 g (0,02 moolia) asetyylikloridia. Kun heikosti eksoterminen reaktio on päättynyt, kiinteä aine erottuu. Suspensiota sekoitetaan 1 1/2 tuntia huoneenlämpötilassa, ja trifluorietikkahappo poistetaan vakuumissa. Jäljelle jäänyt kiinteä aine kerätään talteen, pestään metyleenikloridilla ja etanolilla. Saatu D-(-)-2-amino-2-(k-asetoksifenyyli)-etikkahappo on identtinen sen tuotteen kanssa, joka valmistettiin menetelmillä A ja B. Saanto on 1 ,9 g (75 %) · D-(-)-2-amino-2~(k-asetoksifenyyli)-asetyyli)Q.oridihydrokloridin valmistus

Seos, jossa on 83,6 g (0,k0 moolia) D-(-)-2-amino-2-(k-asetoksifenyyli )-etikkahappoa ja 1,25 1 vedetöntä metyleenikloridia, jäähdytetään sekoittaen -5°C:seen. Sen jälkeen lisätään ensin hitaasti 152 g fosforipentakloridia ja sitten U ml dimetyyliformamidia. Seosta sekoitetaan k tuntia 0°C:ssa. Kiinteä aine kerätään talteen, pestään vedettömällä metyleenikloridilla ja kuivataan vakuumissa huoneenlämpötilassa. Saanto on 61 g (57,5 %) ·

Analyysi: kloorin kokonaismäärä 27,2 % (teoreettinen 26,9 %)·

Seuraavilla esimerkeillä keksintöä kuvataan tarkemmin. Kaikki lämpötilat on annettu Celsius-asteina. 7~aminokefalosporaanihaposta käytetään lyhennettä 7-ACA ja 7-aminodesasetoksikefalosporaanihaposta lyhennettä 7“ADCA.

Esimerkki 1 7-D-(-)-2-amino-2-(k-asetoksifenyyliasetamido)-desasetoksikefalosporaani-happo - (asetoksikefaleksiini) 15,27 g (0,071^ moolia) 7-ADCA:a sekoitetaan vedettömään metyleeniklori-diin (500 ml), 120 ml metyleenikloridia tislataan erilleen ja lisätään 11,8 ml heksametyylidisilatsaania. Seosta refluksoidaan sekoittaen 20 tuntia (noin 10-15 tunnin kuluttua 7~ADCA on liuennut). Tämä liuos jäähdytetään 0°C:seen, ja siihen lisätään ensin 120 ml metyleenikloridia ja sitten 9,5 ml dimetyylianiliinia sekä 7 ml liuosta, jossa on dimetyylianiliinihydrokloridia metyleenikloridissa (30 %). Sen jälkeen lisätään pienissä erissä (noin 1 1/2 tunnin aikana) 0°C:ssa 20 g (0,0756 moolia) D-(-)-2-amino-2-(U-asetoksifenyyli)-asetyylikloridihydrokloridia. Seosta sekoitetaan 30 min 10°C:ssa ja k tuntia 20°C:ssa ja annetaan seisoa yön yli 5°C:ssa. Sen jälkeen lisätään ensin 5 ml metanolia ja sitten 2k0 ml vettä. pH säädetään trietyyliamiinilla arvoon 2,5, seos suodatetaan "Celite"-kerroksen läpi, pH tarkistetaan, vesikerros erotetaan, pestään metyleenikloridilla (2 x 150 ml) ja käsitellään aktiivihiilellä.

Liuoksen pH säädetään arvoon k,5, ja liuos väkevöidään noin 150 millilit-raksi. Suspension annetaan olla yön yli 5°C:ssa, ja kiinteä aine kerätään talteen ja pestään vedellä sekä asetonilla ja kuivataan ko°C:ssa. Saanto on 15,1 g (noin 50 % materiaalista, jonka puhtausaste on 75~ÖO $).o(D (1 % HgO) = +107· 111 60867 ll+ g tätä epäpuhdasta materiaalia suspendoidaan 30 ml:aan vettä (pH = 3,2), pH säädetään 36-% suolahapolla arvoon 1,3, ja näin saatu liuos käsitellään aktiivihiilellä ja suodatetaan "Celite"-kerroksen läpi ja pH säädetään sekoittamalla arvoon h—U,5. Seoksen annetaan olla 2 tuntia 0-5°C:ssa, sakka kerätään talteen, pestään vedellä ja asetonilla ja kuivataan l+0°C:ssa. Saanto on 7 g. c<D (1 % H^O) = +133. IR- ja NMR-spektrit vastaavat haluttua tuotetta.

Esimerkki 2 7-/D- ( - )-2-amino-2-( l+-asetoksifenyyliasetamido7-3~Z"( 1 ,2,3-triatsoli-5-yyli )- tiometyyli7-3-kefeemi-^-karboksyylihappo

Seosta, jossa on 62,6 g (0,2 moolia) 7-amino~3-/I1,2,3~triatsoli-5-yyli)-tiometyyli7-3-kefeemi-i+-karboksyylihappoa (7-TACA), 1,5 1 metyleenikloridia ja 60,2 g (0,37*+ moolia) heksametyylidisilatsaania, sekoitetaan ja refluksoidaan 20 tuntia pienessä typpipaineessa (kaikki 7~TACA on liuennut noin 2 tunnin kuluttua). Liuos jäähdytetään 0°C:seen ja siihen lisätään ensin 30,1* ml dimetyylianiliinia ja sen jälkeen 20,1+ ml liuosta, jossa on dimetyylianiliinihydrokloridia metyleeni-kloridissa (30 %)t ja 1,35 g imidatsolia.

Tämän jälkeen lisätään pienissä erissä (noin 1 1/2 tunnin aikana) 0°C:ssa 60,5 g (0,229 moolia) 2-amino-2-(l+-asetoksifenyyli)-asetyylikloridihydrokloridia. Seosta sekoitetaan 3 tuntia 20°C:ssa, ja se jätetään yön ajaksi 5°C:seen. Sen jälkeen lisätään ensin 25 ml metanolia ja sitten 750 ml vettä. Seoksen pH säädetään trietyyliamiinilla arvoon 2,3_2,5 ja suodatetaan "Celite”-kerroksen läpi. Vesikerros erotetaan, pestään kahdesti metyleenikloridilla ja käsitellään aktiivi-hiilellä. Liuoksen pH säädetään arvoon l+,3 ja sekoitetaan 2 tuntia 5°C:ssa. Kiinteä aine kerätään talteen, pestään kahdesti vedellä ja kuivataan l+0°C:ssa. Saanto on 53 g (noin 50 %).

Epäpuhdas materiaali puhdistetaan kahdesti seuraavalla tavalla:

Kiinteä aine käsitellään kahdeksalla tilavuusosalla 0,5-N suolahappoa, ja suspensiosta poistetaan väri aktiivihiilen avulla. Liuokseen lisätään yhtä suuri tilavuus metanolia ja pH säädetään arvoon 2-2,1, ja 15 minuutin kuluttua erotetaan ja poistetaan pieni määrä suspendoitunutta kiinteätä ainetta. Suodoksen pH säädetään arvoon k. Sakka kerätään talteen, pestään ensin metanoli-vesiseoksella (5O/50) ja sitten puhtaalla metanolilla. Saanto on 25 g (kahden puhdistuskerran jälkeen).

- IR vastaa haluttua rakennetta - kosteus (KF): 5>1 % - kemiallinen määritys - jodometrinen määritys 885 yug/mg - potentiometrinen amiinimääritys: 97 %· J >

Claims (1)

15. O 8 6 7 Patenttivaatimus: Menetelmä terapeuttisesti käytettävän 7-D-(_)-o^_an>ino-0<-(p-asyylioks'i-fenyyliasetamido)-kefalosporaanihapon valmistamiseksi, jonka kaava on ° /TA « ^ CH^-C-O—(/ y—CH-C-NH--I l NH2 j-CH2Y COOH jossa Y on vety tai S-Het, jossa Het on 1,2,3~triatsoli-5-yyli-rengas, ja tämän farmaseuttisesti hyväksyttävien suolojen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että saatetaan yhdiste, jonka kaava on y-1— ! II 1--CHY 0' COOH tai tämän yhdisteen silyyliesteri tai sen suola, jossa kaavassa Y merkitsee samaa kuin edellä, reagoimaan kaavan III mukaisesta haposta johdetun D-(-)-asyl.ointi -reagenssin kanssa s CH -C-0-- CH-COOH III NHB jossa B on aminosuojaryhmä, jolloin asylointireagenssin kaava edullisesti on ch3~c-o —r y— ch-coci NH2 . HC1 i6 6086 7 jonka jälkeen poistetaan aminosuojaryhmä, jolloin saadaan mainittu yhdiste tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävä suola, ja haluttaessa muunnetaan vapaan hapon, sen silyyliesterin tai suolan muodossa oleva tuote, joko ennen B:n poistamista tai poiston jälkeen, tunnetuilla menetelmillä vastaavaksi vapaaksi hapoksi tai sen farmaseuttisesti hyväksyttäväksi suolaksi. 60867 Förfarande för framställning av en terapeutiskt användbar 7-D-(-)-</.-amno-<?<-(p-acyloxifenylacetamido )-cefalosporansyra med formeln 2 / \ 2 s CH--C-0—\ ') CH-C-NH--'N , COOH väri Y betecknar väte eller S-Het, varvid Het betecknar en 1,2,3-triazol-5_yl-ring, och farmaceutiskt godtagbara salter därav, kännetecknat därav, att man omsätter en förening med formeln H N--( > l il ^CH2Y o/ COOH eller en silylester eller sait därav, varvid Y betecknar detsamma som tidigare, med ett D-(-)-acyleringsmedel av en syra med formeln 2 /“\ CH -C-0—(f y—CH-COOH TII NHB väri B betecknar en aminoskyddande grupp, varvid acyleringsmedlet lämpligen bar formeln 2 _/"Λ_ ch3-c-o —r y— ch-coci NH2 . HCl