FI122703B

FI122703B - Likaantuvan pinnan ravistuslaite

Info

Publication number: FI122703B
Application number: FI20065801A
Authority: FI
Inventors: Rauno Peippo
Original assignee: Foster Wheeler Energia Oy
Priority date: 2006-12-14
Filing date: 2006-12-14
Publication date: 2012-05-31
Also published as: US8291560B2; FI20065801A0; CA2671829A1; JP5006939B2; PL2102577T3; ES2588332T3; US20100108340A1; JP2010513034A; CN101646916A; FI20065801A; AU2007331421A1; EP2102577A1; EP2102577B1; WO2008071852A1; CA2671829C; AU2007331421B2; RU2009126759A; RU2421673C2; CN101646916B

Abstract

Likaantuvan pinnan ravistuslaite (10), joka käsittää ravistettavaan pintaan kiinteästi liitetyn kiinteän alasimen (16), jolla on ravistettavaa pintaa vastaan kohtisuora isku-akseli, iskurin (18), joka on järjestetty liikkumaan iskuakselin suuntaisen iskun kohdistamiseksi alasimen iskupintaan (20) ja elimet iskurin liikkeen aikaansaamiseksi (32,48,50) ja jossa iskuri on tuettu alasimen varaan siten, että iskuri voi liikkua vain iskuakselin suunnassa. Edullisesti alasimen ja iskurin välille on järjestetty vähintään yksi liukuelementti (38,40) ja alasin ja iskuri on järjestetty ainakin osittain sisäkkäin yhteensopiviksi.&sr;(Fig. 1)

Description

LIKAANTUVAN PINNAN RAVISTUSLAITE

[0001] Esillä olevan keksinnön kohteena on itsenäisen patenttivaatimuksen johdanto-osan mukainen likaantuvan pinnan ravistuslaite, joka soveltuu käytettäväksi esi- 5 merkiksi höyrykattilan lämpöpintojen, levyrakenteisten suppiloiden tai kanavien, tai pyrometallurgisten prosessien lämmöntalteenottoputkien puhdistamiseen. Siten keksintö kohdistuu erityisesti laitteeseen, joka käsittää ravistettavaan pintaan kiinteästi liitetyn kiinteän alasimen, jolla on ravistettavaa pintaa vastaan kohtisuora is-kuakseli, iskurin, joka on järjestetty liikkumaan iskuakselin suuntaisen iskun kohdis-10 tamiseksi alasimen iskupintaan ja elimet iskurin liikkeen aikaansaamiseksi.

[0002] Pintojen likaantuminen voi häiritä kyseessä olevan laitoksen toimintaa monella tavalla. Esimerkiksi lämmöntalteenottoputkien likaisuus heikentää lämpöpin-nan lämmönsiirtotehoa ja laskee siten prosessin hyötysuhdetta. Samalla se nostaa 15 poistokaasun lämpötilaa ja aiheuttaa epäedullisia seurauksia lämmöntalteenottolait-teen jälkeisissä kanavissa ja laitteissa. Toisaalta esimerkiksi savu kaasu kanavan pintoihin tarttunut lika voi kasvattaa merkittävästi savukaasun virtausvastusta, mikä lisää kattilan omakäyttötehoa. Pahimmillaan lika voi jopa tukkia kanavia ja aiheuttaa siten laitoksen käyttökatkoksia. Likaantuvia pintoja voidaan puhdistaa esimerkiksi 20 höyry- tai paineilmanuohoimilla tai akustisilla nuohoimilla. Etenkin kemiallisesti reagoivia, tahmeita, sulia tai puolisulia pölypartikkeleita tai lauhtuvia kaasu komponentteja käsittävissä erityisen likaavissa prosesseissa käytetään pintojen puhdistamiseen myös mekaanisia ravistuslaitteita, joilla pintaan kohdistettujen iskujen avulla cm pyritään aiheuttamaan pinnalle pienellä amplitudilla tapahtuvaa nopeaa värähtelyä.

° 25 Tällä tavalla on mahdollista saada pinnoilla oleva lika irtoamaan tehokkaasti, ja ρίπο taan kohdistuvat mekaaniset rasitukset jäävät vähäisiksi.

CM

| [0003] US-patenteissa No. 3,835,817 ja 5,540,275 esitetään tavanomaisia, paino- ^ voimaisen iskuvasaran käsittäviä laitteita höyrykattilan lämpöpintojen ulkopuoliseen S 30 puhdistukseen. Tällaiset laitteet ovat yleensä melko suuria ja painavia, joten niitä ei o o voida sijoittaa ahtaisiin tiloihin. Lisäksi niiden iskun suunta ei ole vapaasti valittavis sa, joten laitteet eivät sovellu esimerkiksi suppilon muotoisten laitteiden vinojen pintojen alapuoliseen puhdistamiseen. Laitteet ovat myös meluisia ja suhteellisen mo- 2 nimutkaisia rakentaa ja asentaa, ja niiden huoltotarve on suuri.

[0004] Patenttijulkaisussa JP 7157777 kuvataan kompakti kaasuttimen lämmön-vaihtoputkien ravistuslaite, joka on sovitettu kaasuttimen ulkoseinään liitetyn kote- 5 lon sisälle. Ravistuslaitteen iskuri, jonka iskuliike saadaan aikaan korkeapaineisen kaasun avulla viritettävällä jousella, iskee kaasuttimen ulkoseinän tasalle ulottuvan iskuvarren päähän. Tässä konstruktiossa ongelmana on, että ravistuslaite ja isku-varsi on asennettava erittäin tarkasti, jotta isku suuntautuu täsmälleen oikein isku-varren päähän. Tämän lisäksi lämmönvaihtoputkien lämpöliikkeet voivat muuttaa 10 iskuvarren asentoa siten, että isku kohdistuu epäkeskisesti tai vinoon, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi iskuvarren irtoamisen lämmönvaihtoputkista.

[0005] US-patentissa No. 5,079,459 esitetään sähkömagneettinen iskuvasara, jossa kahden sähkömagneetin avulla saadaan aikaan iskurina toimivan magneet- 15 tisydämen edestakainen liike lämmönvaihtimen ulkoseinään kiinnitetyn hoikin sisällä. Iskuri osuu lämmönvaihtimen ulkoseinän läpi ulottuvaan iskuvarteen, joka pidetään erillisen jousimekanismin avulla kiinni lämmönvaihtimen lämmönvaihtoputkis-sa. Tällaisessa konstruktiossa iskuvarresta lämmönvaihtoputkiin ei ole yhtenäistä metallista värähtelytietä, jolloin pienikin ruoste, pöly tms. iskuvarren ja lämmönvaih-20 toputkien välissä vaimentaa ja muuttaa värähdyspulssia.

[0006] US-patentissa No. 5,561,583 kuvataan sähkömekaaninen iskuvasara, jossa iskurin liikkeen aiheuttava jousi viritetään solenoidilla, joka on ohjauslaitteineen lii- c\j tetty ravistettavaan pintaan hitsattuun iskuvarteen tärähdystä vaimentavalla mo- ° 25 niosaisella liitoselementillä. Tässä konstruktiossa ongelmana voi olla, että liitosele- o mentti on liian jäykkä ja välittää värähtelyä, jolloin solenoidin ohjauslaite voi vaurioi- tua ja/tai että liitoselementti on liian joustava, jolloin isku voi suuntautua vinoon, mi- | kä voi vaurioittaa magneettisydäntä, iskuvartta tai iskuvarren ja ravistettavan pinnan r- liitosta, o 00 on LO 30

CO

o [0007] Tämän keksinnön tavoitteena on saada aikaan tehokas likaantuvien pintojen ravistuslaite, jossa edellä kuvatut tunnetun tekniikan mukaisiin laitteisiin liittyvät ongelmat on minimoitu.

3

[0008] Edellä mainittujen tunnetun tekniikan ongelmien minimoimiseksi esitetään laite, jonka tunnusomaiset piirteet on esitetty itsenäisen laitevaatimuksen tunnus-merkkiosassa. Siten esillä olevan keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista, 5 että iskuri on tuettu alasimen varaan vähintään yhdellä alasimen ja iskurin välille järjestetyllä, pienen kitkakertoimen omaavalla liukuelementillä siten, että iskuri voi liikkua vain iskuakselin suunnassa.

[0009] Alasin ja sen varaan tuettu iskuri muodostavat kompaktin kokonaisuuden, 10 joka voidaan edullisesti koota, linjata ja esivirittää valmiiksi ennen lopullista asennusta käyttökohteeseen. Tyypillisesti ravistuslaite asennetaan hitsaamalla sen alasin alkupäästään, eli ravistettavan pinnan puoleisesta päästään, kiinni suoraan ravistettavaan pintaan tai ravistettavalle pinnalle iskun välittävään iskupalkkiin. Kun ravistuslaite on asennettu käyttökohteeseensa, iskurin iskuliikkeen suunta on aina 15 oikea, koska iskurin asema seuraa automaattisesti alasimen pieniä, esimerkiksi lämpöliikkeistä johtuvia, paikan tai asennon muutoksia, jotka eivät siten vaikuta ra-vistuslaitteen toimintaan.

[0010] Edullisesti iskuri on pakotettu liikkumaan alasimen iskuakselin suunnassa 20 siten, että iskuri on tuettu alasimen varaan vähintään yhdellä alasimen ja iskurin välille järjestetyllä liukuelementillä. Yksinkertaisimmillaan liukuelementit käsittävät yhden liukuholkin, mutta iskurin vakaan tuennan järjestämiseksi liukuholkkeja tai muun muotoisia liukukappaleita on yleensä kaksi tai useampia. Kahdesta liukuhol- oj kista voi edullisesti toinen olla kiinnitetty alasimeen ja toinen iskuriin. Joissakin ta- ° 25 pauksissa kaikki liukuelementit voidaan edullisesti kiinnittää alasimeen, ja joissakin o tapauksissa ne voidaan vastaavasti kiinnittää iskuriin.

CM

| [0011] Esillä olevan keksinnön mukaisesti iskuri on tuettu alasimen varaan siten, ^ että iskuri voi liikkua vain yhdessä suunnassa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi in 30 siten, että alasimen jokin osa estää iskurin muun suuntaiset liikkeet. Joissakin eri-o o koistapauksessa, kun ravistuslaitteen asennusasento on etukäteen määrätty, voi riittää, että alasin tukee iskuria vain alta ja sivusuunnassa. Keksinnön mukaisen alasimen rakenne on edullisesti kuitenkin sellainen, että jokin sen osa estää iskurin 4 kaikki mahdolliset poikittaiset liikkeet, minkä vuoksi ravistuslaitteen alasin ja iskuri on edullisesti järjestetty, ainakin osittain, yhteensopivasti sisäkkäin. Kestävän ja toimivan ratkaisun aikaansaamiseksi alasin voi edullisesti olla yhtenäinen kappale. Vaihtoehtoisesti alasin voi koostua useammasta osasta, jotka on liikkumattomasti ja 5 kestävästi liitetty yhteen siten, että muodostuu yhtenäinen ja kiinteä kokonaisuus. Vastaavasti myös iskuri voi edullisesti olla joko yhtenäinen kappale tai se voi koostua useammasta liikkumattomasti ja kestävästi yhteen liitetystä kappaleesta.

[0012] Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan iskuri on iskuakselin 10 suuntaisen akselin omaavan maljan muotoinen eli kuppimainen ja iskuri on järjestetty liikkumaan siten, että iskuri ympäröi tiiviisti, liukuholkkien tai -palojen välityksellä, alasimen vähintään yhtä, iskuakselin suuntaista osaa. Jos kuppimaisella iskurilla on umpinainen pohja, alasimen loppupää, eli ravistettavasta pinnasta poispäin oleva pää, voi iskuria iskettäessä edullisesti jäädä iskurin ontelon sisälle. Jos taas 15 kuppimaisen iskurin pohjassa on aukko, alasimen loppupää voi iskun lopussa ulottua aukosta iskurin ulkopuolelle. Toisen edullisen suoritusmuodon mukaan alasin on iskuakselin suuntaisen akselin omaavan onton sylinterin tai maljan muotoinen ja iskuri on järjestetty liikkumaan siten, että se työntyy ainakin osittain alasimen sisälle.

20

[0013] Erään edullisen suoritusmuodon mukaan alasimen iskuja vastaanottava pinta eli iskupinta on järjestetty osumaan ainakin iskun loppuvaiheessa kuppimaisen iskurin ontelon sisään. Jos kuppimaisen iskurin pohjassa on aukko, iskuri on edulli- c\j sesti tiivistetty kahdella liukuholkilla alasimen ympärille siten, että ensimmäinen liu- ^ 25 kuholkki liittyy alasimen iskupinnasta katsoen alkupään puoleisen osan, eli alasi- i o men runko-osan, ulkopinnan ja kuppimaisen iskurin ontelon sisäpinnan väliin. Täl- löin toinen liukuholkki liittyy edullisesti alasimen iskupinnasta katsoen loppupään | puoleisen osan, eli alasimen häntäosan, ulkopinnan ja iskurin pohjan aukon sisä- £ pinnan väliin. Tällaisten suoritusmuotojen erityisenä etuna on, että iskurin malja- lo 30 mainen osa toimii akustisena kotelona, joka vaimentaa ravistuslaitteen iskujen ym-o o päristöön aiheuttamaa melua. Keksinnön niissä sovellutuksissa, joissa iskupinta jää iskurin rakenteen ulkopuolelle, ravistuslaitteen melua voidaan sen kompaktista rakenteesta johtuen edullisesti vähentää erillisellä akustisella kotelolla, joka voi olla 5 liitetty esimerkiksi puhdistettavan laitteen ulkopintaan tai vaihtoehtoisesti alasimeen.

[0014] Keksinnön mukaisen ravistuslaitteen iskuliike voidaan saada aikaan esimerkiksi suoraan pneumaattisesti tai sähkömagneettien avulla. Iskuliikkeen aikaan- 5 saamiseksi käytettävät elimet käsittävät kuitenkin edullisesti jousen, joka viritetään erillisellä virityslaitteella sopivan käyttökoneiston kautta. Jousen viritys voidaan edullisesti laukaista säädettävää laukaisumekanismia käyttäen halutulla viritystasol-la, jolloin vapautettu iskuri iskeytyy suurella nopeudella alasimen iskuakselin suuntaisesti kohti alasimen iskupintaa.

10

[0015] Jousi on edullisesti sovitettu iskuriin ja alasimeen liittyvien tukipintojen väliin, edullisesti siten, että viritettäessä jousi puristuu iskuakselin suunnassa kasaan ja vapautettaessa se venyy ennalleen, kohti lepopituuttaan. Jotta ravistuslaitteen koko pysyy pienenä, jousen iskun pituus on edullisesti suhteellisen lyhyt. Edullisesti iskun 15 pituus on kuitenkin niin pitkä, että iskuri voi saavuttaa riittävän suuren nopeuden kohtuullisella kohtuullisella kiihtyvyydellä, edullisesti 1 -5g:n, erityisen edullisesti 2 - 3 g:n kiihtyvyydellä. Tällöin jousen alasimen tukipinnalle aiheuttama reaktiovoima pysyy kohtuullisen pienenä ja alasimen tukipinnan kestävyys paranee.

20 [0016] Jousen jousivoima on mitoitettava sellaiseksi, että valitulla iskurin massalla, joka tyypillisesti on 30 - 40 kg, saavutetaan haluttu kiihtyvyys. Esimerkiksi 2,5 g:n lähtökiihtyvyyden saavuttamiseksi jousivoiman on tällöin viritettynä oltava 750 -1000 N. Edullisesti jousi valitaan siten, että vielä iskun lopussa jousivoimaa on jäl-oj jellä enemmän kuin iskurin paino, esim. 400 - 500 N, jolloin esikootun ravistuslait- ° 25 teen iskuri ei liiku kuljetuksessa ja asennuksessa ja sillä on vakaa lepoasema myös o kun iskun suunta on ylöspäin, esimerkiksi suppilon pohjan ulkopinnalle.

CM

| [0017] Jousen virityslaite voi edullisesti olla esimerkiksi moottori, pneumaattinen tai ^ hydraulinen sylinteri tai sähkömagneetti. Ainakin virityslaitteen herkimpiä osia, esi in 30 merkiksi moottoria ja sen vaihdetta, ei keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan

(O J

o o ole kannatettu alasimesta, vaan ne on erikseen kannatettu ulkopuolisesta tukira kenteesta. Tällöin alasimen tärähdykset eivät välity virityslaitteen herkkiin osiin ja niiden rikkoutumisen vaara pienenee. Virityslaitteen käyttökoneiston tulee tällöin 6 olla joustavan kelluva tai sen tulee muuten sallia ravistettavan pinnan lämpöliikkeiden mukana liikkuvan ravistuslaitteen liike.

[0018] Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan iskurin ja alasimen is-5 kupinnan välille on sovitettu ns. jousipakka, ts. suuren jousivakion omaava, iskuak- selin suunnassa joustava elementti. Jousipakka voi olla kiinni joko alasimessa tai iskurissa liikkuen sen mukana. Jousipakka hidastaa jossain määrin iskuliikkeen hidastuvuutta, ja pienentää siten voimia ja jännityksiä ja iskurin ja alasimen vaurioitumisen riskiä. Edullisesti jousipakan jousivakio on sellainen, että iskurin suurin hi-10 dastuvuus on suuruusluokkaa 500 -1000 g. Kokemus on osoittanut, että tällainen jossain määrin hidastettu isku irrottaa myös tehokkaammin likaa ravistettavilta pinnoilta kuin täysin joustamaton isku.

[0019] Esillä olevan keksinnön mukaisen ravistuslaitteen iskurin liike on valmistu-15 misvaiheessa suunnattu alasimen iskulinjan suuntaiseksi. Ravistuslaite ei siten vaadi iskurin ja alasimen välistä linjausta laitetta asennettaessa eikä linjausta tarvitse korjata esimerkiksi ravistettavien lämmönvaihtoputkien lämpötilan noston yhteydessä. Laite eliminoi siten iskurin liikkeen väärästä linjauksesta johtuvan alasimeen kohdistuvan taivutusmomentin ja siitä johtuvan alasimen rikkoutumisen sekä alasi-20 men ravistettavaan pintaan liittävän liitoksen rikkoutumisen. Oikein linjattu isku parantaa myös iskun ravistettavaan pintaan välittymisen tehokkuutta.

[0020] Ravistuslaite on rakenteeltaan yksinkertainen ja se voidaan koota valmiiksi cv jo valmistusvaiheessa. Tämä yksinkertaistaa laitteen asennusta ja alentaa laitteen ° 25 kustannuksia ja huoltotarvetta. Laite on kompakti yksikkö, joka voidaan helposti me- o lusuojata, ja joka voidaan asentaa mihin tahansa asentoon. Käytännön sovellutuk- ^ sissa on yleensä suuri joukko ravistuslaitteita, jotka voivat olla täysin erillisiä tai niillä | voi olla esimerkiksi yhteinen pneumaattinen virityslaite, joka ohjaa ravistuspulsseja ^ sopivana sekvenssinä eri ravistuslaitteisiin. Ravistuslaitteen pienen koon ja pienen S 30 massan takia niitä voidaan asentaa ahtaisiinkin paikkoihin sekä tarpeen mukaan o o myös lähekkäin.

[0021] Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, 7 joissa

Kuviot 1 - 6 esittävät kaaviomaisia poikkileikkauksia erilaisista esillä olevan keksinnön edullisten suoritusmuotojen mukaisista ravistuslaitteista.

5

[0022] Kuvio 1 esittää esillä olevan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista ravistuslaitetta 10, joka käsittää iskupalkkiin 12 hitsiliitoksella 14 kiinnitetyn alasimen 16 ja alasimeen liittyvän iskurin 18. Jos puhdistettava seinä on esimerkiksi reaktorin, kanavan tai suppilon ulkoseinä, iskupalkin 12 Kuviossa 1 näkymättömis- 10 sä oleva toinen pää voi olla hitsattu kiinni seinään. Vaihtoehtoisesti tällaisessa tapauksessa erillistä iskupalkkia 12 ei tarvita, vaan alasin 16 voi olla liitetty suoraan ravistettavaan seinään. Jos taas ravistettavana on esimerkiksi reaktorin tai höyry-kattilan kaasutiiviissä tilassa olevia lämmönvaihtoputkiryhmiä, iskupalkki 12 voi olla joustavasti tiivistetty kaasutilan seinään ja hitsattu kiinni lämmönvaihtoputkiin tai nii-15 den yhdyskappaleeseen. Koska erilaiset iskupalkin tiivistys- ja kiinnitystavat ovat tunnettua tekniikkaa, niitä ei seuraavassa esitetä yksityiskohtaisesti.

[0023] Alasin 16 käsittää iskuja vastaanottavan pinnan eli iskupinnan 20, joka erottaa iskupalkin 12 puolella olevan alasimen runko-osan 22 ja iskupalkista kauempa- 20 na olevan häntäosan 24. Alasimen 16 ja iskurin 18 tukitasojen 26, 28 välille, iskurin kuppimaisen osan 30 sisäpuolelle on sovitettu jousi 32, jonka avulla iskuri saatetaan iskuliikkeeseen kohti alasimen iskupintaa 20. Alasimen iskupinnan 20 ja iskurin iskevän pinnan 34 väliin on edullisesti sovitettu suuren jousivakion omaava jousi, cm ns. jousipakka 36, joka hidastaa iskurin pysähtymistä ja pidentää siten yksittäisen ° 25 iskun kestoa vähentämättä kuitenkaan olennaisesti iskuenergian kokonaismäärää.

0 Erään esimerkinomaisen ratkaisun mukaan iskurin liikkeen hidastuma on edullisesti ™ korkeintaan suuruusluokkaa 1000 g.

CC

CL

^ [0024] Alasimen häntäosan 24 ja iskurin 18 välille on sovitettu pienen kitkakertoi- S 30 men omaavat, kestävät liukuelementit, edullisesti liukuholkit 38, 40. Liukuholkkien o o välityksellä alasin 16 estää iskurin 18 poikittaiset liikkeet ja sallii siten iskurin liikkeen vain tarkasti alasimen akselin suunnassa. Liukuholkit 38,40 ovat kuluvia osia ja siten ne ovat edullisesti helposti vaihdettavia. Kuvion 1 mukaisessa konstruktiossa 8 kuppimaisen iskurin 18 pohjaosa 42 toimii iskurin etuosana ja jousipakan 36 puoleinen eli sisempi liukuholkki 38 on kiinnitetty iskurin pohjaosaan 42 muodostetun reiän 44 sisäpintaan. Ulompi liukuholkki 40 puolestaan on Kuvion 1 mukaisessa ratkaisussa liitetty alasimen 16 häntäosan 24 laajeneman 46 ulkopintaan.

5

[0025] Kuviossa 1 ravistuslaite 10 on kuvattu iskuasennossa eli asennossa, jossa jousi 32 on maksimipituudessaan ja iskuri 18 on kiinni alasimen 16 jousipakassa 36. Ravistuslaitetta käytettäessä jousi viritetään edullisesti vetämällä iskuria 18 ulospäin erillisesti tuetulla moottorilla 48 tai muulla sopivalla virityslaitteelIe, esimer- 10 kiksi sähkömagneetilla. Vi ritysl a itteen voiman välittää iskurille 18 joustavasti kytketty koneisto 50. Kun jousi 32 on halutussa jännityksessä, isku aiheutetaan vapauttamalla jousi, jolloin iskurin 18 iskevä pinta 34 osuu suurella nopeudella jousipakkaan 36 aiheuttaen alasimen 16 iskupintaan 20 kohdistuvan iskun. Koska iskurin 18 isku-liikkeen suunnan määräävät iskurin ja alasimen väliset liukuholkit 38, 40, isku on 15 aina alasimen suhteen oikein suunnattu

[0026] Iskun pituus, eli laitetta käytettäessä hyödynnettävä jousen pituuden muutos on edullisesti 50-500 mm, edullisemmin 100-300 mm ja kaikkein edullisimmin 100-200 mm. Edullisen, vaikkakin esimerkinomaisen suoritusmuodon mukaan iskun pi- 20 tuus on noin 150 mm, iskurin massa 40 kg, jousen 32 jousivoima maksimivireessä 1000 N ja iskun lopussa vielä 500 N. Tällöin iskun alkukiihtyvyys on 25 m/s2 ja is-kuenergia 112 Nm. Ravistuslaitteen iskun pituutta säätämällä voidaan luonnollisesti säätää iskun voimakkuutta. Vasarointilaitteen parametrien edulliset arvot riippuvat c\i käytettävästä sovellutuksesta, joten ne voivat poiketa runsaastikin edellä kuvatuista ^ 25 esimerkinomaisista arvoista.

i

O

^ [0027] Kuvioissa 2-6, jotka esittävät keksinnön mukaisen ravistuslaitteen muita | edullisia suoritusmuotoja, Kuviossa 1 esitettyjä osia vastaavat osat on esitetty sa- T- moilla viitenumeroilla kuin kuviossa 1.

o 00 on m 30

CD

o o [0028] Kuviossa 2 on esitetty esillä olevan keksinnön toisen edullisen suoritusmuo don mukainen ravistuslaite 10. Kuvion 2 ravistuslaite on esitetty viritetyssä tilassa, jolloin jousi 32 on puristettu sopivalla virityslaitteella (ei esitetty Kuviossa 2) minimi- 9 pituuteensa ja iskurin iskevä pinta 34 on irti jousipakasta 36. Kuvion 2 ravistuslaite poikkeaa Kuvion 1 ravistuslaitteesta siinä, että jousi 32 on sovitettu alasimen ja iskurin tukipintojen 26, 28 väliin alasimen runko-osan 22 ympärille ja iskupinta 20 ja jousipakka 36 jäävät iskurin kuppimaisen osan 30 sisäpuolelle. Tämän ratkaisun 5 erityisenä etuna on, että iskuri 18 muodostaa akustisen kotelon, joka estää tehokkaasti iskurin iskujen aiheuttamaa melua pääsemästä ympäristöön.

[0029] Kuvion 2 esittämässä ratkaisussa alasimen 16 runko-osan 22 ympärille sovitettu sisempi liukuholkki 38 on kiinnitetty iskurin 18 etuosan sisäpuoleisen le- 10 venemän 52 sisäpinnalle, ja alasimen 16 häntäosan 24 ympärille sovitettu ulompi liukuholkki 40 on kiinnitetty iskurin takaosana toimivaan pohjaosaan 54 muodostetun reiän 56 sisäpinnalle. Vaihtoehtoisen ratkaisun mukaan iskurin pohjaosa 54 voi olla umpinainen, jolloin alasimen häntäosa 24 voi olla hyvin lyhyt ja Kuviossa 2 esitetty liukuholkki 40 voidaan korvata alasimen runko-osan 22 levenemän 58 ulkopin- 15 nalle kiinnitetyllä liukuholkilla. Tällä ratkaisulla saavutetaan erityisen hyvin iskujen melua eristävä ja erityisen vahvarakenteinen ja kestävä iskuri.

[0030] Kuviossa 3 esitetty ravistuslaite 10, jonka alasin 16 on hitsattu suoraan kiinni ravistettavaan seinään 60, poikkeaa Kuviossa 2 esitetystä ravistuslaitteesta lähinnä 20 siinä, että se käsittää tarvittavat muutokset pneumaattisen virityslaitteen (ei esitetty

Kuviossa 3) käyttöä varten. Tässä ratkaisussa iskurin etuosan sisäpuoleinen le- venemä 52 muodostaa jousen 32 tukitason 28, mutta siihen ei ole kiinnitetty liuku- holkkia, vaan levenemän 52 ja alasimen runko-osan 22 välille jää vapaa tila pai- oj neistetun kaasun putkea 62 varten. Kuvion 3 esittämässä ratkaisussa sisempi liu- ° 25 kuholkki 38 on kiinnitetty alasimen runko-osan levenemän 58 ulkopinnalle. Tämä o sisempi liukuholkki 38 ja iskurin kuppimainen osa 30 sekä iskurin pohjaosaan 54 ^ muodostetun reiän 56 sisäpinnalle liitetty kiinnitetty ulompi liukuholkki 40 ja alasi- | men häntäosa 24 muodostavat kaasutiiviit liitokset. Siten niiden rajoittamaan tilaan ^ muodostuu iskupinnan 20 ja jousipakan 36 käsittävä kaasutiivis onkalo ja jousi 32 S 30 voidaan virittää nostamalla onkalon painetta tuomalla sinne kaasua, esimerkiksi o o paineilmaa, alasimen runko-osan 22 vieritse kulkevaa putkea 62 pitkin. Toinen mahdollisuus paineistaa onkalo on tuoda sinne kaasua alasimen häntäosan 24 lävitse aksiaalisesti porattua kanavaa (ei esitetty Kuviossa 3) pitkin. Jousi 32 voidaan 10 nyt laukaista päästämällä kaasu nopeasti purkaantumaan onkalosta jollain sopivalla tunnetun tekniikan mukaisella laitteella (ei esitetty Kuviossa 3).

[0031] Kuvio 4 esittää esillä olevan keksinnön suoritusmuotoa, joka poikkeaa Kuvi-5 ossa 2 esitetystä ravistuslaitteesta siinä, että se käsittää ravistettavaan seinään 60 liittyvän kotelon 64, joka toimii ylimääräisenä melusuojana. Lisäksi Kuvion 4 mukaisessa ratkaisussa jousi 32 on sovitettu iskurin 18 ja kotelon 64 tukitasojen 26, 66 väliin. Kuvion 4 mukaisessa ratkaisussa edullisesti alasimen häntäosan 24 ulkopinnan ja iskurin pohjaosan 54 väliin sovitettu, riittävän pitkä liukuholkki 40 yksinään 10 määrää iskurin 18 iskuliikkeen suunnan. Kun alasin 16 ja kotelo 64 on molemmat kiinnitetty suoraan ravistettavaan pintaan 60, voidaan joissakin tapauksissa sovittaa yksi tai useampia liukuelementtejä, edullisesti liukuholkki, myös iskurin 18 ja kotelon 64 väliin, kiinnitettynä esimerkiksi iskurin kuppiosan 30 ulkopuolisen levennyksen 68 ulkopinnalle.

15

[0032] Kuvioiden 1 -4 esittämissä ratkaisuissa kuppimainen eli onkalon sisältävä iskuri 18 on sovitettu liikkumaan umpinaisen alasimen 16 ympärillä. Kuviot 5-6 esittävät toisenlaisia ratkaisuja, joissa alasimen 18 sisään on muodostettu onkalo 70 ja iskuri 18 on sovitettu työntymään osittain alasimen onkalon 70 sisään. Kuvion 20 5 ratkaisussa alasimen 16 ja iskurin 18 tukitasojen 26, 28 väliin alasimen onkaloon 70 sovitettu jousi 32 viritetään Kuvioita 1 - 4 vastaavalla tavalla vetämällä tai työntämällä iskuria 18 sopivalla virityslaitteella ulospäin, jolloin jousi 32 puristuu kasaan.

c\j [0033] Kuviossa 6 esitetty ratkaisu sen sijaan poikkeaa kaikista muista esitetyistä ° 25 ratkaisuista siinä, että jousi 32 on sovitettu alasimen onkaloon 70 työntymään sovi- o tetun iskurin 18 sisälle muodostetun onkalon 72 sisään. Kuten kaikkien muidenkin ^ suoritusmuotojen vasarointilaitteet, myös Kuvion 6 esittämä vasarointilaite viritetään g iskua varten vetämällä, tai työntämällä iskuria 18 ulospäin. Kuvion 6 esittämän va- ^ sarointilaitteen jousi 32 on kuitenkin vetojousi, joka on kiinnitetty alasimeen 16 ja S 30 iskuriin 18 liitettyjen tukitankojen 74, 76 väliin, ja se viritetään venyttämällä jousi 32 o o haluttuun jännitykseen.

Edellä on keksintöä selostettu viittaamalla eräisiin esimerkinomaisiin ratkaisuihin, 11 mutta keksintö käsittää kuitenkin myös esitettyjen ratkaisujen yhdistelmiä ja myös monia muita ratkaisuja. Siten on selvää, että esimerkkinä selostettuja suoritusmuotoja ei ole tarkoitettu rajaamaan keksinnön aluetta, vaan keksintöön kuuluu myös monia muita suoritusmuotoja, joita rajaavat vain liitteenä olevat patenttivaa-5 timukset ja niissä olevat määritelmät.

C\J

δ

(M

sj- o

(M

X

Χ

CL

δ oo m

CD

o o

(M

Claims

1. Likaantuvan pinnan ravistuslaite (10), joka käsittää ravistettavaan pintaan kiinteästi liitetyn kiinteän alasimen (16), jolla on ravistettavaa pintaa vastaan koh- 5 tisuora iskuakseli, iskurin (18), joka on järjestetty liikkumaan iskuakselin suuntaisen iskun kohdistamiseksi alasimen iskupintaan (20) ja elimet iskurin liikkeen aikaansaamiseksi, tunnettu siitä että iskuri on tuettu alasimen varaan vähintään yhdellä alasimen ja iskurin välille järjestetyllä, pienen kitkakertoimen omaavalla liukuele-mentillä siten, että iskuri voi liikkua vain iskuakselin suunnassa. 10

2. Vaatimuksen 1 mukainen ravistuslaite, tunnettu siitä, että liukuelementti on liukuholkki (38, 40).

3. Vaatimuksen 2 mukainen ravistuslaite, tunnettu siitä, että alasimen (16) ja 15 iskurin (18) välille on järjestetty kaksi liukuholkkia (38,40).

4. Vaatimuksen 1 mukainen ravistuslaite, tunnettu siitä, että alasin (16) ja iskuri (18) on järjestetty ainakin osittain sisäkkäin yhteensopiviksi.

5. Vaatimuksen 4 mukainen ravistuslaite, tunnettu siitä, että iskuri (18) on mal jan muotoinen ja järjestetty liikkumaan siten, että alasin (16) jää ainakin osittain iskurin sisään. c\i

6. Vaatimuksen 5 mukainen ravistuslaite, tunnettu siitä, että alasimen (16) is- ° 25 kupinta (20) jää iskurin (18) iskun loppuvaiheessa iskurin sisälle siten, että iskuri o toimii melua vaimentavana kotelona. CM

7. Vaatimuksen 4 mukainen ravistuslaite, tunnettu siitä, että alasin (16) on sy- ^ linterin tai maljan muotoinen ja iskuri (18) on järjestetty liikkumaan ainakin osittain S 30 alasimen sisään. cd o o CM

8. Vaatimuksen 1 mukainen ravistuslaite, tunnettu siitä, että elimet elimet iskurin liikkeen aikaansaamiseksi käsittävät jousen (32).

9. Vaatimuksen 8 mukainen ravistuslaite, tunnettu siitä, että jousi (32) on työn-töjousi.

10. Vaatimuksen 8 mukainen ravistuslaite, tunnettu siitä, että jousi (32) on veto jousi.

11. Vaatimuksen 8 mukainen ravistuslaite, tunnettu siitä, että ravistuslaite käsittää elimet jousen (32) virittämiseksi (48, 50), jotka elimet on ainakin osittain tuettu 10 erillään alasimesta (16).

12. Vaatimuksen 11 mukainen ravistuslaite, tunnettu siitä, että elimet jousen (32) virittämiseksi käsittävät moottorin (48).

13. Vaatimuksen 11 mukainen ravistuslaite, tunnettu siitä, että elimet jousen (32) virittämiseksi käsittävät pneumaattisen virityslaitteen.

14. Vaatimuksen 11 mukainen ravistuslaite, tunnettu siitä, että elimet jousen (32) virittämiseksi käsittävät sähkömagneettisen virityslaitteen. 20

15. Vaatimuksen 1 mukainen ravistuslaite, tunnettu siitä, että iskurin (18) ja alasimen (16) iskupinnan (20) välille on sovitettu jousipakka (36). CM δ CM M- O CM X cc CL δ oo m CD o o CM