FI109728B - Yhden iskun iskuvasaralaitteisto ja menetelmä putkipakettien puhdistamiseksi iskuvasaralaitteistolla - Google Patents

Description

109728

YHDEN ISKUN ISKUVASARALAITTEISTO JA MENETELMÄ PUTKIPAKETTIEN PUHDISTAMISEKSI IS KUVASARALAITTEISTOLLA SLAGHAMMARANORDNING MED ETT SLAG OCH FÖRFARANDE FÖR RENGÖ-RING AV TUBPAKET MED SLAGHAMMARANORDNINGEN

Esillä oleva keksintö kohdistuu jäljempänä esitettyjen patenttivaatimusten alkuosan määrittelemään iskuvasaralait-teistoon ja menetelmään putkipakettien puhdistamiseksi.

5

Esillä olevan keksinnön kohteena on siten isku-vasaralaitteisto, jota voidaan käyttää yksittäisten mekaanisten iskujen aikaansaamiseksi ulkopuolisten kerrostumien poistamiseksi periodeittain useista putkista, kuten 10 esim. kattilan putkipaketeista, sekä menetelmä laitteiston käyttämiseksi.

Lämmönsiirtoputkien, kuten kattilaputkien, ulkopintojen puhdistus pintoihin kertyneestä tuhkasta ja muusta liasta 15 on aikaansaatu käyttämällä hyväksi eri tyyppisiä putkien ravistuslaitteita tai -järjestelmiä. Tällaiset ravistus-laitteistot käsittävät yleensä sarjan vasaroita, jotka iskevät puhdistettaviin putkiin yhdistettyyn alasimeen tai kammioon. Tällainen vasaroiden isku tai ravistaminen tehos-20 taa putkien värähtelyä, jolloin putket puhdistuvat pinnalle kertyneistä kerrostumista. Tarvitaan suhteellisen paljon : .· energiaa, jotta putkikammiot aikaansaisivat putkissa riit- ;.· ; tävästi tärinää halutun puhdistuksen aikaansaamiseksi. Tyy- pillisesti kammioille aikaansaadaan aina 200 G:n maksimi-·:··· 25 kiihdytys, mikä johtaa putkissa 25 - 100 G:n kiihdytykseen, ; joka vaaditaan kunnollisen puhdistuksen aikaansaamiseksi, tarvittavan maksimikiihtyvyyden riippuessa putkissa olevien kerrostumien laadusta.

30 Putkien ravistelu tehdään tavallisesti useissa ravistus-sykleissä niin, että yhden syklin aikana useita toisiaan • lähellä olevia ja tyypillisesti keskenään samansuuntaisia kammioita ravistellaan peräkkäin, esimerkiksi järjestyk-;/.t sessä 1, 2, 3, ..., n, jne., missä n on kammioiden ja/tai 35 alasimien kokonaismäärä. Jokaista kammiota/alasinta ravis- 109728 2 tetaan yhdellä vasaralla ja näin ollen tarvitaankin sama määrä vasaroita kuin on kammioita/alasimia lämmönsiirto-laitteistossa. Tyypillisessä iskuvasaralaitteistossa kaikki vasarat on yhdistetty yhteiseen niitä käyttävään akseliin, 5 ja vasarat ovat välimatkan päässä toisistaan kammioiden välimatkojen mukaisesti. Vasaroiden iskut kammioihin on järjestetty tyypillisesti selkein aikavälein niin, että kaksi vasaraa ei iske kammioihin samanaikaisesti, mikä dynaamisesta vuorovaikutuksesta johtuen voisi vähentää 10 puhdistustehoa kammioita ravistettaessa. Tyypillisiä esimerkkejä tavanomaisista mekaanisista iskuvasaralaitteis-toista on esitelty esimerkiksi US-patentissa 3,835,817 (Tuomaala) ja US-patentissa 5,315,966 (Gamache et ai.).

15 Tyypillisessä iskuvasaralaitteistossa vasarat on kiinnitetty pyörivästi yhteiselle akselille. Kun vasarat on pyöritetty yläasentoonsa, ne putoavat ja iskevät kammioihin/ alasimiin painovoiman ansiosta. Vasara pyörii tyypillisesti lähes ylöspäin pystysuorasta (ylemmästä) asennosta alimpaan 20 pystyasentoonsa ja iskee kammioon vaakasuorasti alasimella, joka on kiinnitetty kammioon/iskutukkiin. Pääiskun jälkeen vasara tavallisesti ponnahtaa ja iskee välittömästi uudelleen kammioon, ponnahtaa ja iskee uudelleen, kunnes iskun ί’·': voima vähitellen vaimenee. Vasara iskee kammion alasimeen : .·. 25 tavallisesti vähintään 3,4 kertaa hyvin lyhyin välein, ennen kuin se pyörii pois ja nostetaan seuraavaa, kammioon . kohdistuvaa iskusarjaa varten. Se putkien puhdistusvaiku- . tus, joka saavutetaan kammioita tällä tavalla ravistamalla, ·;;* aikaansaadaan kuitenkin pääasiassa ensimmäisellä kovalla *·* * 30 vasaran iskulla kammioon eikä seuraavilla toistuvilla pienemmillä iskuilla. Pienemmät iskut ovat ei-toivottuja :.j.: putkien tehokkaan puhdistuksen kannalta, ja siksi tarvitaan : parempia iskuvasaralaitteistoja.

35 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan isku-vasaralaitteisto, jolla voidaan iskeä ja ulkopuolelta .·’ puhdistaa lämmönsiirtopakettien, kuten höyrykattiloiden, putkia, ja joka eliminoi tavalliset iskuvasaran pääiskua 109728 3 seuraavat toistuvat pienemmät putkikammioihin kohdistuvat iskut.

Edellä esitettyjen tarkoitusperien saavuttamiseksi on 5 esillä olevan keksinnön mukaiselle iskuvasaralaitteistolle ja menetelmälle putkipakettien puhdistamiseksi iskuvasara-laitteistolla tunnusmerkillistä se, mitä on esitetty jäljempänä esitetyissä patenttivaatimuksissa.

10 Oikeanlaisella analyysillä ja testauksella on nyt huomattu, että tällaiset ylimääräiset pienemmät putkipaketteihin kohdistuvat vasaraniskut, jotka johtuvat vasaran toistuvista ponnahduksista, ovat haitallisia putkien puhdistusprosessille ja vähentävät putkien puhdistustehoa. Ensimmäinen 15 vasaran pääisku kiihdyttää toivotusti värähtelyä lämmön-siirtimen kammiossa ja edistää siten putkien puhdistusta. Kuitenkin seuraavat pienemmät iskuvasaran iskut, jos ei niitä ole minimoitu tai mieluummin kokonaan eliminoitu, häiritsevät toivottua värähtelyliikettä, joka on aiheutunut 20 jo vasaran ensimmäisestä iskusta, ja vähentävät tai jopa pysäyttävät liikkeen kokonaan, näin olennaisesti laimentaen ensimmäisen iskun vaikutusta ja vaikuttaen sitä vastaan. Seuraavat kontrolloimattomat vasaraniskut pienentävät siten ei-toivotusti iskuvasaralaitteiston putkien puhdistustehoa : .·. 25 ja siksi ne pitäisi eliminoida.

tii. Esillä olevan keksinnön mukainen iskuvasaralaitteisto käsittää pitkänomaisen pyörivän akselin, jossa on joukko radiaalisia varsia, jotka on joustamattomasti/jäykästi ‘ 30 kiinnitetty toisistaan välimatkan päähän akselille jatku vasti suurenevaan kehäkulmaan. Iskuvasaralaitteisto kasit-tää lisäksi iskuvasarayksikön, jossa on jokaiseen radi-'/· · aaliseen varteen heilurimaisesti yhdistetty pitkänomainen :·*·. vipuvarsi. Esimerkiksi paine- tai lehtijousen tapainen 35 jousielin on kiinnitetty kiinteästi jokaiseen radiaaliseen T varteen ja siten, että elimen toinen pää painaa vasaran V vartta vasten. Jousielin häiritsee ja hidastaa iskuvasaran heiluvaa liikettä, ensimmäisen pääiskun suuntaan eli kohti 109728 4 putkipaketin alasinta, mutta ei häiritse vasaran tämän jälkeisiä iskuelimestä poispäin suuntautuvia ponnahduksia. Jousielimen ja vasaran varren välisen kosketuskohdan paikkaa voidaan säätää välikappaleella, joka määrittää halutun 5 jousielimen jousen painuman syvyyden kuormitusyksikköä kohti vasaran vartta vasten. Jotta jousielin toimisi kunnolla, jousen ominaisuudet (jousen painuma) vasaran isku-kohdassa mitattuna määritetään vasaran painon ja varren pituuden funktiona. Sopiva jousen painuma on välillä n. 10 1800 kg/m (100 lb/in) ja 9000 kg/m (500 lb/in).

Tämä keksintö käsittää myös menetelmän putkistojen ulkopintojen puhdistamiseksi kerääntyneistä kerrostumista käyttämällä hyväksi iskuvasaralaitteistoa.

15

Keksintöä esitellään seuraavassa esimerkinomaisesti yksityiskohtaisemmin viittaamalla liitteenä oleviin piirustuksiin, joissa 20 kuvio 1 esittää kaavamaisesti lämmönvaihtimen putkipaketin, jossa on yhteinen kammio ja alasinvarsi, jotka on joustamattomasti kiinnitetty putkipaketin alapäähän; » » ! .·. 25 kuvio 2 esittää kaavamaisesti lämmönvaihtimen alakammioi- • · · · den järjestelyä, jossa on alasinvarsia kohdakkain . iskuvasaroiden kanssa, jotka on heilurimaisesti , kiinnitetty keksinnön mukaisesti eri kulmissa yh- t : : ;;; teiselle, pitkänomaiselle, pyörivälle akselille; ‘ 30 kuvio 3 esittää poikkileikkausta pystysuunnassa yhdestä iskuvasarasta ja sen pyörivästä käyttöakselijär-jestelystä; ' : kuvio 4a esittää kaaviomaisesti keksinnön mukaista isku- ;·[·, vasaran akselia ja vasaran vartta sekä siihen 35 kiinnitettyä jousielintä juuri ennen vasaran iskua i : putkikammion alasinvarteen; • V kuvio 4b esittää iskuvasaraa ja jousielintä vasaran iskies- ·;·: sä kammioon alasinvarteen; 109728 5 kuvio 4c esittää iskuvasaraa sen ponnahtaessa kammion ala-sinvarteen kohdistuvan ensimmäisen iskun jälkeen; kuvio 4d esittää vasaraa tavallisessa toistuvassa iskuliik-keessä, jota hidastaa jousielin, joka estää vasa-5 ran uudelleen ponnahtamisesta johtuvat kammion alasinvarteen osuvat toistuvat iskut; kuviot 5a, 5b, 5c ja 5d esittävät keksinnönmukaisesti käyttökelpoisia vaihtoehtoisia jousielimen rakenteita; ja 10 kuviot 6 ja 6 a esittävät yksityiskohtaisemman pystyleik-kauskuvan lämmönvaihtoputkipaketista ja isku-vasara järjestelystä höyrykattilaa varten.

Kuten kuvioissa 1 ja 2 on esitetty on lämmönvaihtoputkipa-15 ketissa 10 lukuisia putkia 11, jotka jokainen on kiinnitetty alapäästään alakammioon 12, jonka kammion alasinvarsi 13 on joko kiinnitetty jäykästi/joustamattomasti kammion toiseen päähän tai ulkopuolelta käsin ohjattu ja kosketuksessa kammioon. Alasinvarsi 13 on sovitettu laitteistoon 20 siten, että iskuvasara 14 iskee sitä sen toiseen päähän 13a (Kuvio 3) . Kuten kuvioissa on esitetty, on jokaista kammiota 12 ja alasinvartta 13 kohti iskuvasara 14, joka on sovitettu kohdakkain kammion alasinvarren kanssa. Jokaises-sa iskuvasarassa 14 on pitkänomainen vipuvarsi 15, joka on j 25 heilurimaisesti kiinnitetty kohdasta 16 yhteen radiaali- sista varsista 18. Varret on sovitettu välimatkan päähän i>(i; toisistaan pitkin pitkänomaista pyörivää akselia 20. Kuten kuviossa 2 on esitetty, ulottuu jokainen radiaalinen varsi 18 radiaalisesti ulospäin akselista 20. Peräkkäiset radiaa-v ’ 30 liset varret on suunnattu kehäkulman a, joka on 20-60°, verran suurempaan kulmaan kuin edeltävä viereinen akselilla :.i.: välimatkan päässä oleva varsi 18. Pyörivä akseli 20 on v : pyörivästi tuettu vähintään kahdella kiinteällä laakerilla :·.·. 22 ja sitä pyöritetään vaihdemoottoriyksiköllä 23.

35 i :

Kuten kuviossa 3 on esitetty yksityiskohtaisemmin, on pit-: .* känomainen pyörivä akseli 20 asennettu laakereihin 22, 109728 6 kiinnittimin 25, kuten pultein. Tästä rakenteesta johtuen on selvää, että kun laakereilla 22 laakeroitu akseli 20 pyörii, nousee jokainen iskuvasara 14 pitkänomaisine vipu-varsineen 15 radiaalisen varren 18 toimesta akselin yläpuo-5 liseen asentoon. Kun sitten akseli 20 pyörii edelleen, iskuvasara 14 putoaa nopeasti painovoiman ansiosta ylimmästä kohdastaan 14a alimpaan kohtaansa, jossa se iskee kammion alasinvarteen 13 suurella nopeudella. On selvää, että kun vasara putoaa sen pyörimisnopeus ylittää akseliin 10 20 kiinnittyneen radiaalisen varren 18 pyörimisnopeuden. Tällainen vasaran isku tuottaa värähtelyä putkikammiossa 12 ja putkissa 11, putkiin kertyneiden kerrostumien, kuten tuhkan ja karstan, tehokkaaksi poistamiseksi.

15 Keksinnönmukaisen yhden iskun iskuvasaralaitteiston toimintoja on yleisesti esitetty kuvioissa 4a-4d. Kuten kuviossa 4a on esitetty, pyörii iskuvasara 14 sekä radiaali-seen varteen 18 heilurimaisesti kohdassa 16 kiinnitetty pitkänomainen vipuvarsi 15 akselin 20 ympäri ja heilahtaa 20 kohti alakammion 12 alasinvartta 13. Jousielin 26 on jäykästi kiinnitetty kohdassa 27 radiaaliseen varteen 18 ja jousen ulkopää 28 nojaa pitkänomaista vipuvartta 15 vasten. Kuten kuviossa 4b on esitetty, putoaa iskuvasara 14 nopeasti painovoiman vaikutuksesta ja iskee kammion alasinvarteen ; 25 13, jolloin vasaran vipuvarsi 15 puristaa tai taivuttaa ; : : ensimmäisen kerran jousielintä 26, pyörivän akselin 20 ;·· samalla pyörittäessä radiaalista vartta 18 vain pienen matkan verran. Kuviossa 4c iskuvasara 14 ja sen pit- , känomainen vipuvarsi 15 on ponnahtanut takaisin, ensimmäi- * « · 30 sen kammion alasinvarteen 13 kohdistuneen iskun jälkeen,

) t I

niin, että pitkänomainen vipuvarsi 15 ei enää ole kosketuksessa jousielimen 26 ulomman pään 28 kanssa. Lopuksi ku-*··* viossa 4d esitetään miten jousielin 26 keksinnönmukaisesti ...* hidastaa vasaran 14 kammion alasinvarteen 13 kohdistuvaa ·;··· 35 uutta ravistus liikettä niin, että vasara ei toistuvasti ja ei-toivotusti iske alakammion 12 alasinvartta 13 vasten, ,· . kuviossa 4c esitetyn vasaran ponnahduksesta johtuen.

» i · * » 109728 7

Haluttu jousivakio jousielimelle 26 riippuu vasaran painosta, nopeudesta ja sen ensimmäisen iskun voimasta kammion alasinvartta 13 vasten. Iskuvasaran 14 ensimmäisen pääiskun aikana vasaran vivun 15 tulee taivuttaa jousielintä 26. 5 Jousielimen 26 teho tulee kuitenkin olla riittävä olennaisesti estämään, ensimmäisen vasaran 14 takaisin ponnah-duksen jälkeen kuvion 4c mukaisesti tapahtuvat seuraavat vasaran iskut lämmönsiirtokammion alasinvartta 13 vasten. Vasaran n. 25-50 cm:n (10-20 in) pituutta ja vasarayksikön 10 n. 9-18 kg:n (20-40 Ib) painoa varten sopiva jousen jäykkyys suhteessa vasaran varren iskukohtaan on n. 1800-9000 kg/m (100-500 Ib/in) vaimentamaan ja olennaisesti estämään seuraavat iskuvasaran 14 iskut, jotka seuraavat ensimmäistä suurta iskua kammion alasinvartta 13 vasten.

15

Lukuisia vaihtoehtoisia jousielimiä, jotka ovat käyttökelpoisia keksinnön yhteydessä, on esitetty yksityiskohtaisemmin kuvioissa 5a, 5b ja 5c. Kuviossa 5a esitetään vasara 30 ja sen pitkänomainen vipuvarsi 31, jota käytetään lehtijou-20 sen tyyppisen jousen 36 kanssa. Vasaran vipuvarsi 31 on heilurimaisesti kohdassa 32 kiinnitetty pyörivään radiaali-seen varteen 34. Lehtijousityyppinen jousi 36 on kiinnitetty kiinteästi sopivilla kiinnittimillä 35, kuten ruuveilla, radiaaliseen varteen 34 ja jousi on alunperin poikkeutettu : 25 tai kuormitettu välikappaleella 37 aikaansaamaan muunnetta- • * ·,; · vissa oleva voima vasaran vipuvartta 31 vasten hidastamaan ·:*·: vasaran liikettä nuolen 40 suunnassa kohti jousta.

11»«·

I

< . Kuvio 5b esittää kuviota 5a vastaavan rakenteen, paitsi * » ♦ , 30 että lehtijousielin 38, joka on kiinnitetty radiaaliseen » » * varteen 34 on tehty olennaisesti joustamattomaksi ja kier- ... teinen painejousityyppinen jousi 42 on järjestetty väli- * · kappaleen 43 yhteyteen. Lehtijousen 36 ja painejousen 42

I I

';** jousen painuma kuormitusyksikköä kohti on valittu estämään 35 vasaraa 30 iskemästä jälki-iskuja alasinvarren 13 päähän.

I » I « » * » . Eräs toinen vaihtoehtoinen rakenne on esitetty kuvioissa 5c r » > ja 5d, jossa vasaran vipuvarsi 31 on heilurimaisesti kiin- | · 8 109728 nitetty radiaaliseen varteen 34 pitkänomaisella tapilla 44. Myös L-muotoinen estoelin 46 on heilurimaisesti kiinnitetty pitkänomaiseen tappiin 44 ja yhdistetty radiaaliseen varteen 34 kierre- tai vääntöjousityyppisellä jousella 48 5 niin, että jousi estää vasaran 30 liikkeen nuolen 40 suunnassa. Kuten yllä on selostettu, vääntöjousen 48 jousen painauma kuormitusyksikköä kohti valitaan estämään olennaisesti vasaraa 30 iskemästä toistuvasti alasinvarteen 13.

10 Kuten kuviossa 6 on esitetty, käsittää höyrykattilayksikkö 50 joukon pystysuoria putkia 51, jotka on yhdistetty ylempään höyrylieriöön 52 ja alempaan kammioon 54 vaipan 55 sisällä. Alasinvarsi 53 on kiinnitetty ainakin yhteen alakammion 54 päähän tai sen kanssa kosketukseen. Yhden 15 iskun iskuvasarayksikkö on kohdakkain alasinvarren 53 kanssa kotelossa 56. Pyörivä akseli ja akselin laakerit asennetaan kattilan seinien 55 ulkopuolelle ja ainoa elementti, joka läpäisee kattilan seinät, on alasinvarsi 53, joka on suorassa yhteydessä ravistuskammion 54 kanssa.

20

Kuten kuviossa 6a on esitetty yksityiskohtaisemmin, iskee iskuvasara 30 alasinvarteen 53, joka on kiinnitetty ala-kammioon 54 tai kosketukseen sen kanssa. Jos alasinvarsi on f·*; kosketuksessa kammion kanssa, alasinvarsi 53 voi halutta- * .·. 25 essa olla jousikuormitettu alasinvarren 53 ympärillä ole- valla kierrejousielimellä 57 estämään seuraavaa iskua.

• a . Ajon aikana iskuvasaroilla varustettu pyörivä akseli on yleensä paikoillaan ja sitä pyöritetään ainoastaan putken t * * ’·' 3 0 ravistusvaiheen aikana. Ravistusvaiheen aikana akseli pyörii vakionopeudella, joka vaihtelee välillä 0.5-2 kierii/ rosta minuutissa riippuen akselille kiinnitettyjen vasaroi- : : : den määrästä ja vasaroiden keskinäisistä välimatkoista.

:*’*t Tyypillisessä järjestelyssä 12 tai 16 vasaralle kehäväli 35 seuraavaan vasaraan on 30 astetta tai 22.5 astetta. Putkien t * * » puhdistusprosessi käsittää joukon puhdistussyklejä niin, : V että jokaisen puhdistussyklin aikana jokaista kammiota ravistetaan tai isketään. Kammiota kohti tarvittavien 109728 9 iskujen määrä riippuu poistettavien kerrostumien laadusta. Yhdessä puhdistussyklissä käytetään tyypillisesti 5-15 iskua kammiota kohti. Puhdistussyklien taajuus on määritelty perustuen varsinaiseen puhdistustarpeeseen tiettyä 5 lämmönvaihtojärjestelyä varten.

Kammion alasinvarret, jotka ovat alttiina korkealle lämpötilalle kattilan seinien sisäpuolella, on tehty suurilu-juuksisista, runsasseosteisista materiaaleista, kuten 10 Hastelloy1sta tai vastaavasta. On tärkeää rajoittaa iskujen kammion alasinvarteen aiheuttamia kosketusrasituksia metallin myötörajan alapuolelle. Kattilan seinien ulkopuolella käytetyt komponentit voidaan tehdä hiiliteräksestä, koska ne eivät ole alttiina korkeille lämpötiloille. Kriteerinä 15 kosketus- tai iskupinnoille on, että maksimikosketusrasi-tuksen ei pitäisi ylittää noin 80%:a koskettavien materiaalien myötörajasta toimintalämpötilassa.

Esillä olevaa keksintöä selostetaan edelleen seuraavan 20 esimerkin avulla, jota ei kuitenkaan tule nähdä keksinnön suojapiiriä rajoittavana.

Esimerkki * 25 Iskuvasaralaitteistoon on järjestetty joukko vasaroita, jotka on jokainen heilurimaisesti kiinnitetty pitkänomai- selle pyörivälle akselille. Vasarat on jokainen kiinnitetty heilurimaisesti radiaalisiin varsiin, jotka ovat välimatkan ;;; päässä toisistaan pitkin akselia. Radiaaliset varret on * 30 järjestetty siten, että kehäkulma kasvaa 20-60° viereisillä radiaalisilla varsilla. Seuraavassa on annettu tärkeitä fysikaalisia ja toiminnallisia ominaisuuksia tyypilliselle V : iskuvasaralaitteistolle:

Vasaravarren pituus, cm 30.5 (12'') * 35 Vasaran paino, kg 13.6 (30 Ib) s”: Kehäkulma viereisten varsien välillä, astetta 30

Jousielinpainuma, kg/m 2680 (150 lbs/in) 40 Akselin pyörimisnopeus, rpm 1 109728 10

Kammion alasinvarren halkaisija, cm 21.6 (8.511)

On ymmärrettävää, että kun iskuvasara nostetaan ylöspäin pyörivän akselin avulla radiaalista vartta pyörittämällä, 5 iskuvasara putoaa nopeasti painovoiman ansiosta ylimmästä asennostaan, iskee suurella nopeudella kammion alasinvarren päähän ja ponnahtaa sitten takaisin kammiosta poispäin saaden siten aikaan värähtelyä putkissa, jotka on kiinnitetty kammioon. Kuitenkin ensimmäisen takaisinponnahduksen 10 jälkeen vasara kohtaa jousielimen hidastavan vaikutuksen, mikä olennaisesti estää vasaraa iskemästä toistuvasti kammion alasinvarteen ja ei-toivotusti vastavaikuttamasta ja minimoimasta värähtelyä, joka on syntynyt putkissa.

15 Vaikka esillä olevaa keksintöä on selostettu laajasti ja edullisen suoritusmuodon avulla, on ymmärrettävää, että muunnelmia ja variaatioita voidaan tehdä liitteenä olevien patenttivaatimusten määrittämän keksinnön suojapiirin sisällä.

20 i · · * 4 * t t I | < *

* » » · I

• IMI» I * t 9 · I 9 * ' t · 1 » *

f · I

I * « * < · • f f » 9 > I * • f · i : 1 t i / · r »

Claims (14)

109728 11

1. Iskuvasaralaitteisto lämmönvaihtoputkien (11) ravistami-seksi ja värähtelemään saamiseksi niiden ulkopintojen 5 puhdistamiseksi tai ei-toivottujen kerrostumien poistamiseksi, laitteiston käsittäessä ainakin: - pitkänomaisen, ainakin kahdella laakerilla tuetun pyörivän akselin (20); - elimet (23) akselin (20) pyörittämiseksi, ja 10. joukon radiaalisia varsia (18, 34) , joista jokainen on kiinteästi kiinnitetty akselille (20) välimatkan päähän toisistaan, jokaisen varren (18, 34) ollessa kiinnitetty olennaisesti kohtisuoraan akselille (20) vähitellen kasvavassa kehäkulmassa (a) suhteessa edeltävään viereiseen var-15 teen; tunnettu siitä, että - jokaisen radiaalisen varren (18) ulkopäähän on heilu-rimaisesti kiinnitetty iskuvasarayksikkö (14, 15; 46, 48), ja että 20. jokaiseen radiaaliseen varteen (18) on kiinnitetty jou-sielin (26, 36, 38, 46, 48), joka on järjestetty koskettamaan vasarayksikköä (14, 15; 30, 31) ja aikaansaamaan ravistusliikettä hidastavan voiman tässä vasarayksikössä, siten, että iskuvasarat (14, 30) akselin pyöriessä voivat • * • ·’ 25 iskeä putkilämmönsiirtopaketin kammioon (12) kiinnitettyyn i.i i tai siihen kosketuksessa olevaan alasinvarteen (13) , ja toistuvat alasimenvarteen kohdistuvat iskuvasaran iskut ·;·: voidaan estää jousielimellä (26, 36, 38, 46, 48). • * · • · · • · ·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskuvasaralaitteisto, tunnettu siitä, että radiaaliset varret (18) on suunnattu .... radiaalisesti ulospäin akselista (20) 20-60° kasvavassa * · kehäkulmassa suhteessa viereiseen edeltävään varteen. < · · '·’· 35

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskuvasaralaitteisto, ·:··: tunnettu siitä, että jokainen jousielin (26, 36, 38) on . kiinteästi kiinnitetty radiaalisen varren toiseen päähän ja jousielimen toinen pää koskettaa vasarayksikön pitkänomais- 109728 12 ta vipuvartta (15, 31) estäen olennaisesti vasaran pääiskua seuraavan, iskuvarteen kohdistuvan iskukosketuksen.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskuvasaralaitteisto, 5 tunnettu siitä, että jokainen iskuvasarayksikkö (14, 15; 30, 31) on kokonaispainoltaan 9-18 kg (20-40 Ib) ja pituudeltaan 25-50 cm (10-20 tuumaa).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskuvasaralaitteisto, 10 tunnettu siitä, että radiaaliselle varrelle (18, 34) kiinnitetty jousielin (26, 36, 38) käsittää välikappaleen (28, 37, 43) ja sen jousipainuma on 1800-9000 kg/m (100-500 lb/in).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskuvasaralaitteisto, tunnettu siitä, että pyörivällä akselilla (20) on välimatkan päässä toisistaan pitkin akselia 6-18 radiaalista vartta (18) ja iskuvasaraa (14,15), ja jokaisella radiaali->,·. sella varrella on kehäkulma, joka on 20-60° suurempi suh- ) 20 teessä edeltävään viereiseen radiaaliseen varteen. t « ·< * · » t · ·

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskuvasaralaitteisto, •MH > ‘ tunnettu siitä, että jousielimessä (26, 36) käytetään * \!.: lehtijousityyppistä jousta. X'· 25

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskuvasaralaitteisto, tunnettu siitä, että jousielimessä (42) käytetään paine- * · jousityyppistä jousta. * « · • · · * 30

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskuvasaralaitteisto, • · tunnettu siitä, että jousielimessä käytetään vääntö- t • jousityyppistä jousta. I I * It I t

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskuvasaralaitteisto, 35 tunnettu siitä, että pyörivä akseli (20) ja iskuvasarat järjestetään vaipan (55,56) sisään höyrykattilan alaosaan.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskuvasaralaitteisto, 109728 13 tunnettu siitä, että jokaiseen radiaaliseen varteen (18) on kiinnitetty iskuvasarayksikkö (14, 15), joka käsittää vasaran (14) ja radiaalisen varren (18) ulkopäähän heilurimaisesti kiinnitetyn vipuvarren (15), ja että elimet akse-5 Iin ja siihen kiinnitettyjen iskuvasaroiden pyörittämiseksi mahdollistavat iskuvasaran putoamisen painovoiman vaikutuksesta.

12. Menetelmä putkistojen ulkopintojen puhdistamiseksi 10 käyttämällä hyväksi iskuvasaralaitteistoa, joka menetelmä on tunnettu siitä, että (a) käytetään useita iskuvasaroita (14), jotka on heilurimaisesti kiinnitetty pitkänomaiselle akselille pitkin akselin pituutta siten, että jokainen 15 vasara on heilurimaisesti kiinnitetty radiaaliseen varteen (18) , jotka vastaavasti on kiinnitetty joustamattomasti akselille kasvavassa kehäkulmas-sa, (b) pyöritetään akselia (20) ja nostetaan iskuvasaroi- 20 ta (14) niiden ylimpään asentoonsa, josta isku- vasaroiden annetaan pudota painovoiman ansiosta siten, että jokainen iskuvasara iskee lukuisia putkia käsittävän lämmönsiirtoyksikön (10) alasin- vartta (13) vasten värähtelyn aikaansaamiseksi : .* 25 lämmönsiirtoyksikön putkissa (11) kerrostumien • · ·.! i poistamiseksi putkien (11) ulkopinnoilta; ja '·"· (c) iskuvasaran (14) pääiskua seuraavien iskuvarteen *;·*: (13) kohdistuvien iskujen syntyminen estetään.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen putkien puhdistusmenetelmä, tunnettu siitä, että akselia pyöritetään 0.5-2 ... kierrosta minuutissa niin, että jokainen vasara iskee kammion alasinvartta värähtelyn aikaansaamiseksi putkissa.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu :··: siitä, että pyörivä akseli saatetaan toimimaan sykäyksit- .‘ . täin siten, että se aikaansaa 5-15 iskua putkikammion alasinvartta kohden. » · 109728 14