FI121548B - Rakennusten lasitusjärjestelmä - Google Patents

Description

Rakennusten lasitusjärjestelmä Tekniikan ala:

Keksinnön kohteena on lasitusjärjestelmä julkisivuja, lasi-5 päällystyksiä, kattoja ja ikkunoita varten. Lasitusjärjestelmä on sitä tyyppiä, jossa lasielementit muodostuvat useampikerroksisista lasilevyistä, ns. eristyslasista, ja jossa elementit ulkopuoleltaan on liitetty toisiinsa reunat vastakkain välissäolevine liitosmassoineen mutta yleensä 10 ilman ulkokehyselementtiä.

Tekniikan taso: Tämäntapainen lasitusjärjestelmä on tunnettu julkaisusta DE-A1-3439436 (Schuco). Tässä järjestelmässä elementit muo-15 dostuvat kahdesta lasilevystä, jotka on liitetty yhteen ympäröivän listan avulla lasipintoihin tarttuvine tiivis-tysmassoineen. Lasilevyt ulottuvat hieman tämän liitoksen ulkopuolelle, jolloin levyjen väliin muodostuu ura koko lasielementin ympäri. Levyt on liitetty kannatuspalkkira-20 kenteeseen siten, että yksi liitoselementeistä on sovitettu mainittuun uraan ja on puristettu sisään sisemmän lasilevyn reunaa vasten kehykseen sisältyvän ruuviliitoksen avulla. Tällä tavalla sisälevyn sisäpuoli tulee puristetuksi kehyksen tukilistoja vasten, jotka sijaitsevat suoraan vastak-25 käin mainittua ympärikulkevaa listaa.

Tästä rakenteesta seuraa, että sisemmän levyn reuna joutuu taivutusmomentin alaiseksi, kun liitoselementtiä puristetaan reunaa vasten samalla kun lasilevyä, tietyn etäisyyden 30 päässä, painetaan kehystä vasten. Tästä on seurauksena se, että lasilevy voi murtua, jolloin kiinnityselementin avulla aikaansaatu kiinnitys menetetään. Lisäepäkohtana on se, että elementin lasireunat ovat vailla suojaa asennuskäsit-telyn aikana. Seurauksena on suuri vaurioitumisvaara käsit-35 telyn aikana siitä huolimatta, että levyt ovat kovennettua 2 lasia, koska tällainen lasi on varsin herkkää reunaiskuil-le.

Toinen lasitusjärjestelmä on esitetty julkaisussa DE-A1-5 3626194 (Shuco). Siinä lasielementtien kiinnitys tapahtuu siten, että kiinnityselementtejä on liimattu lasielement-teihin liitosmassan avulla. Kiinnityselementit on vuorostaan liitetty kehysrakenteeseen ruuviliitoksilla. Tällaisessa rakenteessa syntyy vaara, että kiinnityselementin ja 10 lasielementin välinen liimaliitos heikkenee, jolloin on sattunut että lasielementtejä on irronnut ja pudonnut alas julkisivulta. Lisäksi kiinnityselementit ovat suurikokoisia ja tilaa vieviä koska niiden täytyy ulottua suuremman matkan pitkin lasinreunaa jotta liimaliitoksesta tulisi tar-15 peeksi luja.

Keksinnön yhteenveto:

Keksinnön mukaisessa järjestelmässä kiinnitys tapahtuu kooltaan rajoitettujen kiinnityselementtien avulla, jotka 20 on ruuvattu kehysrakenteeseen, jolloin mainitut elementit puristetaan sisimmän levyn lasinreunaa vasten suoraan kohdakkain kehysrakenteeseen sovitettujen tukipintojen kanssa. Tällä tavalla ei esiinny taivutusvoimia lasilevyn reunassa. Lisäksi saadaan aikaan suoja iskuja vastaan lasin reunassa 25 erillisen käsittelyn ajaksi, jolloin mainittu suoja samalla muodostaa välikkeen kiinnitysliitoksessa.

Lisäetuja ilmenee seuraavasta edullisen toteutuksen selityksestä ja keksinnön lisätunnusmerkkejä on määritelty 30 oheisissa patenttivaatimuksissa.

Kuvioiden selitys:

Seuraavassa selitetään keksinnön edullisen toteutuksen kahta muunnelmaa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa 35 3

Kuvio 1 esittää osittaista näkymää kahdesta toisiaan kohtaavasta reunasta lähellä kahden lasielementin kulmia, jotka on kiinnitetty kehysrakenteen pys-typalkkiin, leikattu kuvion 2 viivaa I-I pitkin; 5

Kuvio 2 esittää vaakaleikkauksena lasielementtien kahta kohtaavaa reunaa kuvion 1 viivaa II - II pitkin;

Kuvio 3 esittää vaakaleikkauksena miten elementit voidaan 10 järjestää ja kiinnittää kehysrakenteeseen raken nuksen kulmassa;

Kuvio 4 esittää toista muunnelmaa vaakaleikkauksena; 15 Kuvio 5 esittää toista muunnelmaa pystyleikkauksena;

Kuvio 6 esittää vaakaleikkausta kahden lasielementin reunoista, jotka elementit on kiinnitetty palkkeihin välimatkan päähän kannattavasta julkisivuraken-20 teestä;

Kuvio 7 esittää reuna-aluetta vaakaleikkauksena vastaten kuvion 2 leikkausta, jolloin kiinteä lasielementti on liitetty käännettävään lasielementtiin, joka 25 muodostaa avattavan ikkunan;

Kuvio 8 esittää samaa reuna-aluetta mutta vaakaleikkauksena kuviossa 7 esitetyn alapuolella; ja 30 Kuvio 9 esittää pystyleikkausta alueesta, jossa avattava ikkuna alareunastaan kohtaa allaan olevan kiinteän lasielementin.

Edullisin suoritusmuoto: 35 Kuviot 1 ja 2 esittävät kahden kiinteän lasielementin 1 ja 2 reunoja. Kumpikin näistä muodostuu ulommasta lasilevystä 4 3 ja sisemmästä lasilevystä 4 (kuviossa 1 osa levystä 3 on leikattu pois ja sen reuna on merkitty pistekatkoviivalla). Välilista 9, joka muodostaa kehyksen edullisesti neliönmuotoisten tai suorakaiteenmuotoisten lasielementtien ympäri, 5 saa aikaan eristetyn kaasutilan levyjen väliin. Tällä tavalla syntyy ns. eristetty ikkunaruutu.

Välitila voidaan jakaa useihin osastoihin välilasien avulla eristysvaikutuksen parantamiseksi. Kunkin välilistan ulko-10 puolelle sovitetaan liitosmassa 5, joka kiinnittyy hyvin lasiin, esim. silikoni, ja tämän ulkopuolella kulkee vuorostaan laippa 6 ulottuen kaukalontapaiseen suojaelement-tiin 7, joka U-muotoisella osalla 8 ulottuu sisemmän lasilevyn 4 reunan ympäri. Elementtien päissä laippa päättyy 15 pääteseiniin 10. Tarkoituksena on että lista 7 työntyisi sisään lasilevyn reunan yli sen jälkeen kun liitosmassa 5 on laitettu, jolloin listan laippa 6 työntää liitosmassan sivuun kohti listaa 9 mutta samalla sallii, sen johdosta että U-muotoinen osa on jonkin verran lyhyempi kuin etäi-20 syys lasilevyn 4 reunasta listaan 9, liitosmassakerroksen muodostumisen lasilevyjen väliin. Liitosmassan 5 tulisi muodostaa tiiviste kehyksen ympäri, jonka muodostaa lista 9, ja samalla muodostaa liimaliitos lasilevyjen väliin. Tiivistystä varten voidaan lisäksi käyttää tiivistysrenkai-25 ta 11, lisätiivistyslistoja ja/tai täydentäviä liitosmasso-ja, joilla on erityisen hyvä diffuusiotiivistyskyky kaasuihin nähden.

Kehysrakennetta, jota vasten lasielementin tulee tukeutua 30 ja johon se on kiinnitettävä, edustaa pystysuuntainen palkki tai pilari 15. Siinä on kaksi kiinnitysosaa 16 lasiele-menttejä varten samoinkuin väliosa, jossa on tilaa ruuvi-liitokselle. Tätä edustaa keskiosassa oleva ura 17, johon on sovitettu joukko listoiksi muodostettuja muttereita 22. 35 5

Millainen kehyselementin 15 tulisi olla muilta osin on vapaasti päätettävissä, pääasiallisesti lasitusjärjestelmästä riippumatta. Lasielementtien 1 ja 2 kiinnitystä varten on järjestetty joukko kiinnityselementtejä 18 pitkin niiden 5 pystyreunoja, jolloin mainitut kiinnityselementit on kiinnitetty palkin 15 keskiosaan 17 ruuveilla 19, jotka on kierretty mainittuihin muttereihin 22. Kiinnityselementit 18 on muodostettu laatoiksi, joissa on listamaisia ul-konemia 20 pitkin niitä ulkoreunoja, jotka osoittavat si-10 säänpäin kohti sisempää lasilevyä 4. Ruuveja 19 varten on järjestetty reikiä 21. Ulkonemilla 20 voi vaihtoehtoisesti olla lieriömäinen pinta kuviossa 2 esitetyn lähinnä kulmikkaan muodon sijaan. Kuvion 1 mukaisesti kukin kiinnitysele-mentti ulottuu ulkoreunallaan vain yhteen suuntaan ja täl-15 löin on asetettu niin, että joka toinen elementti on toisen lasielementin reunaa vasten ja joka toinen on toisen la-sielementin reunaa vasten. Käy ilmi, että reiät 21 ovat pitkänomaisia niin että ennen ruuvien kiristämistä elementit ovat siirrettävissä lasinreunojen välisestä asennosta 20 kuvioissa 1 ja 2 esitettyyn kiinnitysasentoon. Reiät 21 päättyvät toisesta päästään kartiomaiseen syvennykseen, niin että kun elementit asettuvat esitettyyn kiinnitysasentoon ja ruuveja kiristetään, elementit ovat varmistetut siirtoa vastaan koska kartiomainen ruuvinpää on kierrettynä 25 kartiomaiseen syvennykseen.

Tämä edellyttää, että kiinnityselementit 18 lujuussyistä on tehty kovasta aineesta, edullisesti teräksestä/metallista. Edellytyksenä on myös, että palkki 15 on tehty tällaisesta 30 aineesta, esim. suulakepuristetusta alumiinista. Elementti 7 on lasin ja ulkonemien 20 välissä ja oletetaan, että se on tehty suhteellisen kovasta muovista. Lista antaa koske-tuspuristuksen ei ainoastaan kiinnityselementin ja lasin välillä vaan myös lasin ja palkin kosketusosien 16 välillä. 35 Kannatuselementin ja palkin välissä on myös jonkin verran 6 joustava muovikappale 24. Kappaleet 24 muodostavat sovituksen palkin ja kulloisenkin kiinnityselementin välissä.

Kuten erityisesti kuviosta 2 käy ilmi, kiinnityselementtien 5 18 toisessa päässä on ulkonema 20, joka suojaelementtiin 7 päin olevalta puoleltaan on listanmuotoinen, minkä ansiosta saadaan määrätty asento kiinnityselementin 18 ja suojaele-mentin 7 väliselle puristuspinnalle. Samalla tavalla saadaan aikaan määrätty puristuspinta kohtaan, jossa suojaele-10 mentti 7 tukeutuu kehysrakenteen elementin 15 jonkin verran ulkoneviin kosketusosiin 16. Nämä asentoonsa nähden määrätyt puristuspinnat sijaitsevat vastakkain toisiinsa nähden, joten välissä olevaan lasiin ei kohdistu taivutusjännityk-siä vaan ainoastaan puristusta. Tällainen puristuspintojen 15 määrätty sijainti voidaan vaihtoehtoisesti saada aikaan suojaelementtien 7 ulkonemien avulla, vaihtoehtona tai täydennyksenä edellä esitetyille ulkonemille.

Kuvion 1 ulkonäkymä esittää miten molempien lasielementtien 20 1 ja 2 alareunat tukeutuvat kannatuselementtiin 26, joka on kiinnitetty palkkiin 15 ruuviliitoksilla 27.

Kuten käy ilmi, lista 9 myös jatkuu pitkin elementin vaaka-reunaa ja liitosmassa 5 on sovitettu lasilevyjen väliin.

25 Vaakareunaa pitkin ei ole olemassa suojaelementtejä 7 ja liitosmassalla voi siten olla sama paksuus pitkin koko reunaa. Vastaavaan tapaan kuin miten liitosmassa 5 on esitetty kuviossa 1, se on myös toteutettavissa pystyreunoja myöten siinä, mihin ei ole tarkoitus sijoittaa kiinnityselementte-30 jä 18, eikä siten tarvitse suojaelementtien 7 muodostamaa tilaa. Koska liitosmassaa tällöin on laajemmin, saavutetaan massan lasilevyjen välissä muodostavan liimaliitoksen suurempi lujuus.

35 Kuvio 3 esittää miten ulkokulma on järjestettävissä. La- sielementit, tässä 38, 39, ovat pääasiallisesti samanlaiset 7 kuin kuvioiden 1 ja 2 yhteydessä on esitetty. Eräs ero on kuitenkin siinä, että ulkoista lasilevyä, tässä 40, on jatkettu sen verran sisempään lasilevyyn nähden, tässä 41, että saadaan aikaan sopiva väli elementtien kahden ulko-5 lasilevyn väliin jotta se olisi tiivistettävissä liitosmas-san avulla. Kuinka pitkä ylitsemenevän osan tulisi tarkalleen olla riippuu kulman kulma-asteesta, tässä on esitetty kulma, joka on 90 astetta.

10 Kiinnityselementit, tässä 44, ovat myös kulmiltaan soviteltuja aivan kuin pystypalkin, tässä 45, kosketusosat 46. Palkin keskiosa 47 on pääasiallisesti samanlainen kuin kuvioissa 1 ja 2 on esitetty ja siihen kuuluu myös ruuviliitos ja välike 24.

15

Kuvio 4 esittää pääasiallisesti samanlaista rakennetta kuin kuviossa 2 esitetty, vaikka on olemassa ero siinä, että kiinnityselementtejä, tässä 50, ei ole kiinnitetty kiinni-tysruuvin avulla tässä 51, vaan ovat suoraan kiinnitetyt 20 kehysrakenteen elementtiin, tässä 52. Kehysrakenteen elementti 52 on sen sijaan varustettu lohenpyrstöuralla 53, johon on sovitettu listantapainen välielementti 54. Vä-lielementti on varustettu kierteellä, johon ruuvi 51 on kierrettävissä.

25

Oletetaan, että kehysrakenteen elementti 52 on suulakepu-ristettua kevytmetallia. Lisäjäykkyyden aikaansaamiseksi on kuviossa 4 esitetty, että tähän päästään sisäänasennetun suorakaideputken 55 avulla, joka edullisesti on terästä.

30 Välielementin käyttö on esitetty myös kuviossa 5, jolloin mainittua välielementtiä on kuviossa 5 osoitettu viitenumerolla 53. Tätä ei ole kiinnitetty kehysrakenteen elementtiin vaan erilliseen listaan 56, jonka tehtävänä on sallia välielementin 53 kiinnittäminen erilaisiin kehysrakenne-35 elementteihin. Näiden ei tarvitse olla erikseen suunnitel- 8 tuja sopimaan järjestelmään; kuviossa 5 on esitetty kiinnitys I-palkkiin 58. Listan kiinnitys voidaan suorittaa esim. ruuveilla. Sellaisen kehysrakenteen elementin osalta, jossa ei ole tasomaista puolta listaan 56 kiinnitystä varten, 5 tämä on toteutettavissa muulla tavalla jotta se soveltuisi kuhunkintyyppiseen kehysrakenne-elementtiin.

Kuviot 4 ja 5 ovat kuvion 2 tapaisia pystyleikkauksia ja esittävät siten pystyssä olevaa kehysrakenne-elementtiä.

10 Voi myös olla vaakasuoria kehysrakenne-elementtejä suoraan lasielementtien välisten vaakaliitoksien edessä. Niitä voidaan käyttää kannatustarkoituksiin, jos tämä vaikuttaa paremmalta kuin pystyasentoisen kehysrakenne-elementin hyväksikäyttö. Vaakasuoria elementtejä voidaan myös käyttää pys-15 tyelementtien täydennyksenä lisäkiinnitysvoiman aikaansaamiseksi, esim. hyvin pitkien lasielementtien osalta tai jos halutaan tiivistää lasielementtien välisiä liitoksia sisäpuolelta .

20 Kuvio 6 esittää tällaista vaakasuoraa kehyselementtiä 59, jossa kuten edellä on selitetty on lohenpyrstöura 60. Tähän asetetaan välielementti 61, joka toimii kiinnityksenä kiin-nityselementeille 50.

25 Välielementti 60 kuitenkin poikkeaa välielementistä 54 sikäli, että kosketuspinta lasielementin suojaelementtiä 7 varten on muodostettu ulkonevaan olakkeeseen 62, jonka taakse muodostuu kanava. Tätä voidaan käyttää kondensiove-den keräämiseen, mikä vesi siten tulee nostetuksi ylös pys-30 tyliitokseen, jossa vedestä voidaan huolehtia edelleen alaspäin tapahtuvaa johtamista ajatellen. Lista 61 on tässä esitetty symmetrisenä kanavia muodostavien olakkeiden kanssa sekä ylöspäin että alaspäin. Kuitenkin kondensioveden poistamiseen voidaan tietysti käyttää vain ylöspäin suun-35 nattua kanavaa.

9

Kuviot 7, 8 ja 9 esittävät yhteyttä avattavan ikkunan 63 ja kiinteiden ympäröivien lasielementtien välillä. Ikkuna on samassa tasossa kuin julkisivun kiinteät ympäröivät la-sielementit. Kuvioissa 7 ja 8, jotka ovat vaakaleikkauksia, 5 kiinteä elementti sivulta kiinnitystä varten on merkitty 64 ja tämä on rakenteeltaan ja kiinnitystavaltaan samanlainen kuin edellä on selitetty. Avattava ikkunaelementti 63 on varustettu kehyslistalla 65, joka on kapeampi kuin lista 9. Saranoidusta tuesta aiheutuvien voimien vastaanottamiseksi 10 ja mahdollisesti kiinnittämättömän lasielementin kohdalla esiintyvien taivutusvoimien vastustuskyvyn aikaansaamiseksi ikkunaelementti on varustettu lisälistalla 66. Tämä voi muodostaa nelisivuisen kehyksen tai vaihtoehtoisesti olla ilman yläsivua niin että se muodostaa U:n, tai se voi jopa 15 koostua kahdesta yhdensuuntaisesta osasta. Myös tässä tapauksessa on olemassa liitosmassaa 67 ulomman lasilevyn 68 ja sisemmän 69 välissä samoinkuin ulottuen listojen 65 ja 66 väliin.

20 Kehysosa 70 on sovitettu kiinnitettäväksi kehysrakenteen palkkiin 15 ruuviliitoksella 71 (kts. kuvio 8) käyttäen hyväksi niitä kiinnityssovituksia, joita käytetään kiinteiden lasielementtien yhteydessä näiden kiinnittämiseen. Tiivis-tyslistoja 72 on sovitettu lasielementin 64 ja kehysosan 70 25 väliin, jolloin mainitut listat on kiinnitetty kehysosan kosketusreunaan. Lista 72 on yhteistoiminnassa sisemmän lasilevyn 69 sisäänpäin osoittavan pinnan kanssa sen reunan ympäri.

Kuviosta 7 käy myös ilmi että kehysosa 70 on yläreunastaan 30 varustettu syvennyksillä saranatappeja 75 varten, joista kukin on kierretty akselinsa välityksellä listan 66 sivuosaan. Tapeissa on päät 76 avainkiinnityssovituksineen. Tällä tavalla näin muodostettu ylhäältä ripustettu ikkuna voidaan kääntää ulospäin. Yläreunassa on ulkopuolinen tii-35 vistys saatu aikaan L-muotoisen listan avulla (ei esitet- 10 ty), jossa on taipuisa ulkoinen kieli, joka voi taipua ulospäin, kun lasielementti käännetään ulospäin ja reunastaan tällöin voi seurata tämän ulkopintaa tiivistystä varten. Tiivistyslista 72 saa aikaan sisäpuolisen tiivistyksen 5 ikkunan yläreunasta ja alareunasta aivan samalla tavalla kuin tapahtuu sivuilla.

Kuvio 8 esittää vaakaleikkausta kuviossa 7 esitetyn sa-ranatappien läpi kulkevan leikkauksen alapuolella. Jos ik-10 kuna on tehty kasetti-ikkunaksi, kuvion 8 näkymä voisi olla pystyleikkaus.

Kuviossa 9 esitetystä pystyleikkauksesta käy ilmi, että kehysosa 70 myös ulottuu pitkin ikkunan alareunaa.

15

Kuvio 9 esittää avattavan ikkunan alareunaa, jossa se liittyy allaolevaan kiinteään lasielementtiin 78. Myös kehysosan 70 allaoleva sivu on esitetty, samoin tiivistyslista 72. Kehysosan alapuoli on kehysosan sivuosien kannatta-20 ma, jolloin mainitut sivuosat on kiinnitetty kehysrakenteeseen kuten on esitetty kuviossa 8. Kuvio 9 osoittaa myös miten kehysosa voidaan varustaa peitteellä eli kannella 79 koristukseksi ja/tai sisäpuoleltaan edullisesti metallia olevan kehysosan lämpöeristykseksi.

25

Lasielementtiä asennettaessa sovitetaan sopiva määrä kiin-nityselementtejä 18 paikoilleen pitkin pystypalkkeja 15, jotka sijaitsevat elementin sivureunojen kohdalla, ruuvien 19 avulla (kuvio 2), jotka on kierretty palkin urassa 17 30 oleviin muttereihin 22. Kiinnityselementit sovitetaan esitettyyn ulospäin siirrettyyn asentoon. Myös kannatuselemen-tit 26 (kuvio 1) asetetaan paikoilleen siihen mihin on tarkoitus sijoittaa elementin alareuna.

35 Elementin tulisi olla ennaltakoottu edellä selitetyn mukaisesti siten, että liitosmassa 5 pitää lasilevyt kiinni toi- 11 sissaan listan 9 ympäri (kuvio 2) ja että suojaelementit 7 sijaitsevat siinä mihin kiinnityselementit tulevat asettumaan elementin sivureunoilla.

5 Kun elementti asetetaan paikalleen, elementin alareuna tukeutuu tukuistaan 26 (kuvio 1). Paikalleenkääntämisen jäl-keensuojaelementin 7 osa 8 tulee olemaan kosketuksessa pys-typalkin 15 yhteen osaan 16. Kiinnityselementit 18 siirretään sitten sisään päin tarttumaan sisemmän lasilevyn 10 reunojen yli kuten on esitetty kuviossa 2.

Ruuveja 19 ruuvataan nyt alas niin, että niiden päät menevät kulloisenkin kiinnityselementin kartiomaiseen syvennykseen, ja ruuvataan sisään jotta reunalistat 20 puristuvat 15 sisempää lasilevyä vasten suojaelementin 7 välityksellä.

Alustava tiivistys asennettujen elementtien väliin saadaan nyt aikaan viemällä vaahdotettua ainetta 82 vierekkäin olevien lasielementtien väliseen tilaan (kts. kuvio 2). Elementtien väliset liitokset tiivistetään lopullisesti sään-20 kestävällä liitosmassalla 83, joka on esim. silikonia.

Vaahdotetun aineen 82 avulla, joka voi olla sisäänsovitet-tuna listana tai paikalla vaahdotettuna listana, saadaan aikaan pehmeä vähämateriaalinen täyte, joka muodostaa tuen liitosmassalle 83, jonka tiheys on suuri, ja estää tämän 25 leviämisen suurempaan tilaan paikalleenlaitettaessa.

Kuvion 4 mukaisen vaihtoehtoisen toteutuksen lasielementtien asennus tehdään samalla tavalla kuin on selitetty viitaten kuvioon 2. Näin on asian laita myös kuvion 5 mukaisen 30 toteutuksen osalta. Esitettyä syvää I-palkkia voidaan tällöin käyttää tarkoitukseen kiinnittää lasielementtejä välimatkan päähän julkisivusta, jos tämä on I-palkin 58 sisä-laipan takana. Voidaan myös käyttää toisentyyppisiä kehysrakenne-elementtejä, jotka korvaavat esitetyn I-palkin jot-35 ta saataisiin aikaan tietty haluttu lasielementtien sijoitus kannatusrakenteeseen nähden. Tämä tarkoittaa sitä, että 12 keksinnön mukaista järjestelmää myös voidaan käyttää julkisivun suoraan lasitukseen ja jopa lasiseinien ja -kattojen rakentamiseen. Kuvioiden 4 ja 5 mukaiseen toteutukseen tai muihin toteutuksiin sisältyvä välielementti 54 siten 5 sallii kaikki mahdollisuudet kannatusrakenteen suunnittelulle.

Kun kyseessä on avattava ikkuna, asennetaan ensin kehyksen-muotoinen reunaosa 70 edellä selitetyllä tavalla ruuvien 77 10 avulla (kuvio 8). Tyhjä tila ympäröiviin kiinteisiin elementteihin saakka täytetään sitten vaahtokappaleilla 88, minkä jälkeen lopullinen tiivistys saadaan aikaan liitos-massalla 89. Näin tehdään kauttaaltaan koko kehysosan ympäri (vrt. kuviot 7, 8 ja 9).

15 Tämän asennusselityksen ja edellä esitetyn aikaisemman järjestelmän selityksen perusteella pitäisi olla ilmeistä miten järjestelmän muut osat ja muunneltavat komponentit ovat koottavissa.

20 Järjestelmän muita muunnelmia voidaan toteuttaa oheisten patenttivaatimusten puitteissa, keksinnön soveltamiseksi erilaisiin asennuksiin ja käyttämiseksi julkisivujärjestel-miin, lasipäällystysjärjestelmiin, kattoihin ja ikkunoihin 25 jne.

Suojaelementit 7 ovat keksinnön mukaisen järjestelmän tärkeitä elementtejä. Eristetyn lasilevyn asennuksen aikana kiinnityselementtejä varten tarvittava tila on helposti toteutettavissa näillä koska kun suojaelementit asetetaan 30 paikoilleen, liitosmassa tulee työnnetyksi sivuun ennen kovettumistaan. Kun tällaista tilaa ei tarvita, liitosmassa voi ulottua ulommaksi kohti lasinreunaa ja saa siten laajan kiinnityspinnan lisäten laseja koossa pitäviä voimia. Lisäksi suojaelementit, U-muotoisine osineen, muodostavat 35 välikerroksen sekä kehysrakenteelle että kiinnityselemen- 13 teille, niin ettei esiinny lasin ja metallin välistä kosketusta. Käyttämällä sopivaa muoviainetta suojaelementeis-sä, kosketusvoimat ovat riittävästi otettavissa vastaan ja saavutettavissa on tietty joustavuus, joka tasoittaa rasi-5 tuksia. U-muotoisen osan pohja vielä muodostaa iskunsuojan lasinreunalle, kun lasielementtiä käsitellään kuljetuksen ja asennuksen aikana.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisen päätoteutuksen ja myös kuvion 3 10 mukaisen toteutuksen osalta on hyvin edullista, että kiin-nityselementit 18 ja vastaavasti 44 yhdessä kehysrakenteen kosketusosien 16 ja vastaavasti 46 kanssa on muodostettu siten, että kiinnityselementtien kosketuspuristusviiva sijaitsee suoraan kehysrakenteen kosketusosien edessä, koh-15 tisuoraan lasipintoihin nähden. Tällä tavalla sisemmän levyn 4 ja vastaavasti 41 lasi on ainoastaan puristusvoimien alaisena asennettaessa eikä minkäänlaisten taivutusvoimien alaisena, mikä olisi asian laita jos kiinnityselementtien ja kehysrakenteen väliset kosketusviivat eivät olisi koh-20 dakkain.

Lisäetuja saavutetaan kiinnityselementtien siirrettävyyden ansiosta, jolloin ne ovat ennalta asennettavissa mutta kuitenkin, alas siirretyssä asennossa, mahdollistavat asian-25 omaisen lasielementin paikalleenasettamisen. Tämän jälkeen kiinnityselementti voidaan saattaa kiinnitysasentoon ja voidaan kiinnittää tähän mainitun ruuvireikäjärjestelyn avulla. Asennusta helpotetaan edelleen sillä, että lasiele-mentti on sen alareunaa myöten sovitettujen tukielementtien 30 kannattama eikä sitä sentähden tarvitse kiinnittää "leijuvaan" asentoon ennen kiinnityksen tapahduttua.

Claims (8)

14

1. Rakennuksien lasitusjärjestelmä esimerkiksi julkisivuja, kattoja, lasipäällystyksiä ja ikkunoita varten ja joka kä- 5 sittää lasielementtejä, joihin sisältyy ainakin kaksi välimatkan päähän toisistaan yhteenliitettyä lasilevyä (3, 4), jotka on yhdistetty kehyksen muodossa lasilevyjen reunoja pitkin, ainakin tiettyjä reuna-alueita pitkin ja välimatkan päässä näistä, niin että näitä myöten ja lasilevyjen väliin 10 muodostuu reunoista sisäänpäin ulottuvia uria, jolloin elementit on tarkoitettu asennettaviksi kehysrakenteelle, joka käsittää kehyselementtejä (15), joissa on kosketusosia (16) elementtejä varten kiinnitettäessä kehysrakenteeseen kiinnityselementtien (18) avulla, jotka on kiinnitetty 15 tähän ja ulottuvat sisäänpäin kehysrakenteeseen kosketuksessa olevan lasilevyn reunasta ja mainittuun uraan, tunnettu siitä, että suojaelementti (7) on sovitettu kohtaan, johon kiinnityselementit on tarkoitus sijoittaa, jolloin suojaelementissä (7) on sekä U-muotoinen 20 osa (8), joka on sovitettu ympäröimään kehysrakenteeseen kosketuksessa olevan lasilevyn (3, 4) reuna, että ylimääräinen laippa (6), joka ulottuu uraan ja on liitetty U-muotoiseen osaan (8)sellaisen välimatkan päähän sen pohjasta, että muodostuu tila kiinnityselementin (18) osaa 25 varten, joka osa ulottuu urassa kehysrakenteeseen tehdystä liitoksesta (19) lasilevyn reunan ulkopuolella, jolloin listan U-muotoisen osan (8) molemmat laipat lasilevyn ulkopuolella muodostavat välikkeen lasilevyn ja kehysrakenteen ja vastaavasti kiinnityselementin (18) vä-30 liin, kun ne puristetaan lasilevyä vasten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lasitusjärjestelmä, tunnettu siitä, että lasilevyjen (3, 4) välinen liitos saadaan aikaan liitosmassakappaleen (5) avulla, joka 35 ulottuu sisäänpäin niiden reunoista, jolloin mainittu lii- 15 tosmassa kohti lasielementin (1) keskiosaa menevässä suunnassa on ainakin yhden välilistan (9) rajoittama, jolloin mainitun uran alueella liitosmassa on sitä kohti mainittujen suojaelementtien (7) ja varsinkin niiden 5 ylimääräisten laippojen (6) rajoittama, kun taas liitosmassa siinä missä ei ole kiinnityselementtejä (18) saa ulottua ulospäin kohti lasilevyjen reunaa jotta saataisiin aikaan laaja kiinnityspinta liitosmassan ja lasilevyjen pintojen väliin. 10

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lasitusjärjestelmä, tunnettu siitä, että suojaelementin (7) ylimääräinen laippa (6) on varustettu päätyseinämillä, jotka ulottuvat suunnassa kohti lasilevyn reunaa ja on sovitettu estä- 15 mään liitosmassan pääsyn laipan yli, niin että kiinni- tyselementin (18) mainittua osaa varten oleva tila pysyy vapaana.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen lasitus-20 järjestelmä, tunnettu siitä, että kiinnitysele- menttien (18) kosketusosia (20), kun elementit ovat kiinni-tysasennossa, on sijoitettu olennaisesti suoraan kehysrakenteen (15) mainitun osan (16) eteen kosketukseen lasiele-menttiin (1). 25

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lasitus-järjestelmä, tunnettu siitä, että kiinnityselemen-tit (18) on kiinnitetty liitännällään (9) kehysrakenteeseen (15) niin että ne liitännän ensimmäisessä tilassa ovat 30 siirrettävissä ensimmäisen lasielementin (1) kyseisen reunan ulottuvuuden ulkopuolella olevan asennon ja toisen, tämän reunan yläpuolella olevan asennon välillä, niin että liitännän toisessa tilassa, liitännän avulla, tämä tulee puristetuksi vasten kyseistä lasilevyä sen puristamiseksi 35 vasten kehysrakennetta, jolloin mainittu lista (7) muodos- 16 taa välikkeen lasilevyn pintojen ja kiinnityselementin ja vastaavasti kehysrakenteen väliin.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lasitus-5 järjestelmä, tunnettu siitä, että kehysrakenne- elementin (15) ja kiinnityselementin (18) väliin puristetun lasilevyn (4) kiinnitys järjestetään niin, että lasilevyn kosketus kehysrakenne-elementtiin (15) tapahtuu kosketuspintaa vasten, jonka sijainti on ulkonemien (16) määräämä 10 ja että kiinnityselementin ja lasilevyn välinen kosketus samoin tapahtuu kosketuspinnan kautta, jonka sijainti on ulkonemien (20) määräämä, jolloin kulloisenkin kiinnityselementin (18) kosketuspinta on sovitettu suoraan kehysrakenne-elementin kosketuspinnan eteen poikittaissuunnassa 15 lasilevyn pääpinnan suunnalta katsottuna, niin että levyn lasiin kohdistuu olennaisesti vain puristusvoimia eikä tai-vutusvoimia.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lasitus-20 järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmään sisältyy avattavia ikkunoita (63), jolloin tällainen ikkuna on liitetty järjestelmään kehysosan (70) välityksellä, joka on sovitettu kiinnitettäväksi kehysrakenteeseen (15) sellaisten kiinnityselementtien (77) avulla, jotka edelleen on 25 sovitettu mainittujen kiinnityselementtien (18) kiinnittämiseen, niin että saman kehysrakenteen kohdalla voi vaihtoehtoisesti esiintyä kiinteiden lasielementtien (4) tai avattavien ikkunoiden (63) kiinnitys.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen lasitusjärjestelmä, tunnettu siitä, että avattava ikkuna (63) on sovitettu kiinnitettäväksi kehysosaan (70) laakeriakseleiden (67) avulla, jotka kehysosan lisäksi myös tarttuvat listan-muotoisiin elementteihin (65), jotka ulottuvat niiden lasi-35 levyjen (68, 69) reunan sisäpuolelle, jotka muodostavat 17 ikkunan, ja liitosmassakappaleen (67) ulkopuolelle, joka on sovitettu pitämään lasilevyt kiinni toisissaan. 18