FI118792B - Käyttöjä T-solutoleranssin indusoinniksi kudos- tai elinsiirrännäiselle - Google Patents

Käyttöjä T-solutoleranssin indusoinniksi kudos- tai elinsiirrännäiselle Download PDF

Info

Publication number
FI118792B
FI118792B FI964272A FI964272A FI118792B FI 118792 B FI118792 B FI 118792B FI 964272 A FI964272 A FI 964272A FI 964272 A FI964272 A FI 964272A FI 118792 B FI118792 B FI 118792B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
cell
cells
allogeneic
tissue
donor
Prior art date
Application number
FI964272A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI964272A0 (fi
FI964272A (fi
Inventor
Randolph J Noelle
Fiona H Durie
David C Parker
Michael C Appel
Nancy E Philips
John P Mordes
Dale L Grenier
Aldo A Rossini
Original Assignee
Dartmouth College
Univ Massachusetts Medical
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Dartmouth College, Univ Massachusetts Medical filed Critical Dartmouth College
Publication of FI964272A0 publication Critical patent/FI964272A0/fi
Publication of FI964272A publication Critical patent/FI964272A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI118792B publication Critical patent/FI118792B/fi

Links

Classifications

    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61KPREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K39/00Medicinal preparations containing antigens or antibodies
    • A61K39/0005Vertebrate antigens
    • A61K39/001Preparations to induce tolerance to non-self, e.g. prior to transplantation
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61KPREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K35/00Medicinal preparations containing materials or reaction products thereof with undetermined constitution
    • A61K35/12Materials from mammals; Compositions comprising non-specified tissues or cells; Compositions comprising non-embryonic stem cells; Genetically modified cells
    • A61K35/14Blood; Artificial blood
    • A61K35/17Lymphocytes; B-cells; T-cells; Natural killer cells; Interferon-activated or cytokine-activated lymphocytes
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61KPREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K35/00Medicinal preparations containing materials or reaction products thereof with undetermined constitution
    • A61K35/12Materials from mammals; Compositions comprising non-specified tissues or cells; Compositions comprising non-embryonic stem cells; Genetically modified cells
    • A61K35/37Digestive system
    • A61K35/39Pancreas; Islets of Langerhans
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61KPREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K39/00Medicinal preparations containing antigens or antibodies
    • A61K39/46Cellular immunotherapy
    • A61K39/461Cellular immunotherapy characterised by the cell type used
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61KPREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K39/00Medicinal preparations containing antigens or antibodies
    • A61K39/46Cellular immunotherapy
    • A61K39/462Cellular immunotherapy characterized by the effect or the function of the cells
    • A61K39/4621Cellular immunotherapy characterized by the effect or the function of the cells immunosuppressive or immunotolerising
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61KPREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K39/00Medicinal preparations containing antigens or antibodies
    • A61K39/46Cellular immunotherapy
    • A61K39/464Cellular immunotherapy characterised by the antigen targeted or presented
    • A61K39/4643Vertebrate antigens
    • A61K39/46433Antigens related to auto-immune diseases; Preparations to induce self-tolerance
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61KPREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K39/00Medicinal preparations containing antigens or antibodies
    • A61K39/46Cellular immunotherapy
    • A61K39/464Cellular immunotherapy characterised by the antigen targeted or presented
    • A61K39/4643Vertebrate antigens
    • A61K39/46434Antigens related to induction of tolerance to non-self
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61PSPECIFIC THERAPEUTIC ACTIVITY OF CHEMICAL COMPOUNDS OR MEDICINAL PREPARATIONS
    • A61P3/00Drugs for disorders of the metabolism
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61PSPECIFIC THERAPEUTIC ACTIVITY OF CHEMICAL COMPOUNDS OR MEDICINAL PREPARATIONS
    • A61P3/00Drugs for disorders of the metabolism
    • A61P3/08Drugs for disorders of the metabolism for glucose homeostasis
    • A61P3/10Drugs for disorders of the metabolism for glucose homeostasis for hyperglycaemia, e.g. antidiabetics
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61PSPECIFIC THERAPEUTIC ACTIVITY OF CHEMICAL COMPOUNDS OR MEDICINAL PREPARATIONS
    • A61P37/00Drugs for immunological or allergic disorders
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61PSPECIFIC THERAPEUTIC ACTIVITY OF CHEMICAL COMPOUNDS OR MEDICINAL PREPARATIONS
    • A61P37/00Drugs for immunological or allergic disorders
    • A61P37/02Immunomodulators
    • A61P37/06Immunosuppressants, e.g. drugs for graft rejection
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07KPEPTIDES
    • C07K14/00Peptides having more than 20 amino acids; Gastrins; Somatostatins; Melanotropins; Derivatives thereof
    • C07K14/435Peptides having more than 20 amino acids; Gastrins; Somatostatins; Melanotropins; Derivatives thereof from animals; from humans
    • C07K14/705Receptors; Cell surface antigens; Cell surface determinants
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07KPEPTIDES
    • C07K16/00Immunoglobulins [IGs], e.g. monoclonal or polyclonal antibodies
    • C07K16/18Immunoglobulins [IGs], e.g. monoclonal or polyclonal antibodies against material from animals or humans
    • C07K16/28Immunoglobulins [IGs], e.g. monoclonal or polyclonal antibodies against material from animals or humans against receptors, cell surface antigens or cell surface determinants
    • C07K16/2875Immunoglobulins [IGs], e.g. monoclonal or polyclonal antibodies against material from animals or humans against receptors, cell surface antigens or cell surface determinants against the NGF/TNF superfamily, e.g. CD70, CD95L, CD153, CD154
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61KPREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K39/00Medicinal preparations containing antigens or antibodies
    • A61K2039/505Medicinal preparations containing antigens or antibodies comprising antibodies
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61KPREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K2239/00Indexing codes associated with cellular immunotherapy of group A61K39/46
    • A61K2239/26Universal/off- the- shelf cellular immunotherapy; Allogenic cells or means to avoid rejection
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61KPREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K2239/00Indexing codes associated with cellular immunotherapy of group A61K39/46
    • A61K2239/31Indexing codes associated with cellular immunotherapy of group A61K39/46 characterized by the route of administration
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61KPREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K2239/00Indexing codes associated with cellular immunotherapy of group A61K39/46
    • A61K2239/38Indexing codes associated with cellular immunotherapy of group A61K39/46 characterised by the dose, timing or administration schedule
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61KPREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K38/00Medicinal preparations containing peptides
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07KPEPTIDES
    • C07K2317/00Immunoglobulins specific features
    • C07K2317/70Immunoglobulins specific features characterized by effect upon binding to a cell or to an antigen
    • C07K2317/73Inducing cell death, e.g. apoptosis, necrosis or inhibition of cell proliferation

Description

118792 Käyttöjä T-solutoleransein indusoinniksi kudos- tai elin-siirrännäiselle
Keksinnön tausta 5 Antigeenispesifisten T-solujen aktivoitumisen ja solukloonien kasvun käynnistämiseksi on kahden antigeeniä esittävän solun (AP-solun) tuottaman signaalin päästävä elimistössä lepotilassa olevien T-lymfosyyttien pinnalle. [Jenkins, M. ja Schwartz, R., J. Exp. Med. 165 (1987) 302 -10 319; Mueller, D. L., et ai., J. Immunol. 144 (1990) 3701 - 3709; Williams, I. R. ja Unanue, E. R., J. Immunol. 145 (1990) 85 - 93] . Ensimmäinen signaali, joka tekee im muunivasteesta spesifisen, syntyy τ-solureseptorin (TCR) välityksellä sen jälkeen kun immunologinen järjestelmä on 15 tunnistanut MHC-kompleksin (Major Histocompatibility Complex) yhteydessä esitetyn vieraan antigeenisen peptidin. Toinen signaali, josta käytetään nimitystä apustimulaa-tiosignaali, käynnistää T-solujen lisääntymisen ja muuttaa ne toimintakykyisiksi [Schwartz, R. H., Science 248 (1990) 20 1349 - 1356]. Apustimulaatio ei ole antigeenispesifinen ei kä MHC-kompleksin suhteen rajoittuva ja sen arvellaan muo- *· " dostuvan AP-solujen yhtenä omana erillisenä tai useampina ·· J *·· erillisinä molekyyleinä solun pinnalla ilmentämän molekyy- • · ί,*·· Iin vaikutuksesta [Jenkins, M. K., et ai., J. Immunol. 140 *:* 25 (1988) 3324 - 3330; Linsley, P. S., et ai., J. Exp. Med.
··*· : 173 (1991) 721 - 730; Gimmi, C. D., et ai., Proc. Natl.
···
Acad. Sei. USA 88 (1991) 6575 - 6579; Young, J. W., et ai., J. Clin. Invest. 90 (1992) 229 - 237; Koulova, L. , et ai., #v< J. Exp. Med. 173 (1991) 759 - 762; Reiser, H., et ai., *:.V 30 Proc. Natl. Acad. Sei. USA 89 (1992) 271 - 275; • · **··* van-Seventer, GA., et ai., J. Immunol. 144 (1990) 4579 - *t1J 4586; LaSalle, J. M., et ai., J. Immunol. 147 (1991) 774 - 80; Dustin, M. I., et ai., J. Exp. Med. 169 (1989) 503; Ar- ··♦ . mitage, R. J., et ai., Nature 357 (1992) 80 - 82; Liu, Y., • · · *: " 35 et ai., J. Exp. Med. 175 (1992) 437 - 445]. Yksi apustimu- • · · laatioreaktiotie, jonka katsotaan saavan aikaan T-solujen 118792 2 aktivaation, sisältää T-solujen pinnalla olevan CD28-molekyylin. Tämä molekyyli voi ottaa vastaan B-solujen tai muiden AP-solujen pinnalla olevan ligandin tuottaman apu-stimulaatiosignaalin. CD28:n ligandeja ovat B-lymfosyytti-5 aktivaatioantigeenien B7-ryhmän jäsenet (kuten B7-1 ja/tai B7-2 [Freedman, A. S., et ai., J. Immunol. 137 (1987) 3260 - 3267; Freeman, G. J., et ai., J. Immunol. 143 (1989) 2714 - 2722; Freeman, G. J., et ai., J. Exp. Med. 174 (1991) 625 - 631; Freeman, G. J., et ai., Science 262 10 (1993) 909 - 911; Azuma, M., et ai., Nature 366 (1993) 76 - 79; Freeman, G. J., et ai., J. Exp. Med. 178 (1993) 2185 -2192]. B7-1 ja B7-2 ovat myös vielä yhden molekyylin, CTLA 4: n, ligandeja, joka molekyyli esiintyy aktivoitujen T-solujen pinnalla, vaikkakin CTLA4:n osuus apustimulaati-15 ossa on epäselvä.
Kun antigeenispesifinen signaali on tullut T-soluun yhdessä apustimulaatiosignaalin kanssa, niin tämä johtaa T-solun aktivaatioon, johon voi sisältyä sekä T-solujen lisääntyminen että sytokiinien erittyminen. Silloin kun anti-20 geenispesifinen signaali on tästä poiketen tullut T-soluun ilman apustimulaatiosignaalia, niin tämän arvellaan indu- • · · *· " soivan T-soluun reagoimattomuustilan eli anergian, mikä ·* : ’·· näin ollen indusoi T-solussa antigeenispesifisen tolerans- • · • · · „ •t ·· sin, *:1 25 T-solujen ja B-solujen välisillä vuorovaikutuksilla ·»·* ; ;1· on keskeinen osuus immuunireaktioissa. Humoraalisen immuni- * · · teetin indusoituminen kateenkorvasta riippuvaisia anti-geenejä vastaan vaatii "avuksi" auttaja-T-soluja (näistä käytetään tämän jälkeen nimitystä Th-solut). vaikkakin Th- • · · *,* 30 solujen vapauttamat liukoiset molekyylit (esimerkiksi lym- • · *·1·* fokiinit, kuten IL-4 ja IL-5) avustavat jossakin määrin J·1: B-lymfosyyttejä, niin B-solujen aktivaatio tarvitsee myös :***: B-solujen ja T-solujen välistä solujen kosketuksesta riip- ··* .* . puvaista vuorovaikutusta. Hirohata, et ai., J. Immunol. 140 • * · ; * 35 (1988) 3736 - 3744; Bartlett, et ai., J. Immunol. 143 • · · ’· (1989) 1745 - 1754. Tämä viittaa siihen, että B-solujen ak- 118792 3 tivaatioon sisältyy pakollinen vuorovaikutus B-solujen ja Th-solujen pinnalla esiintyvien molekyylien kesken. T-solujen molekyyli(t) toimii(vat) tästä syystä T-solun solujen kosketuksesta riippuvaisten auttaja-efektoritoimin-5 tojen välikappaleena. Käsitystä solujen kosketuksesta riippuvaisesta vuorovaikutuksesta B-solujen ja T-solujen pinnalla olevien molekyylien kesken tukee lisäksi se havainto, että aktivoituneiden T-solujen eristetyt plasmamembraanit voivat tuottaa B-solujen aktivaatioon tarvittavia auttaja-10 toimintoja. Brian, Proc. Natl. Acad. Sei. USA 85 (1988) 564 - 568; Hodgkin, et ai., J. Immunol. 145 (1990) 2025 -2034,- Noelle, et ai., J. Immunol. 146 (1991) 1118 - 1124.
On tunnistettu molekyyli, CD40, joka esiintyy kyp-symättömien ja kypsien B-lymfosyyttien pinnalla ja joka 15 vasta-aineisiin silloitettuna käynnistää B-solujen lisääntymisen. Valle, et ai., Eur. J. Immunol. 19 (1989) 1463 - 1467; Gordon, et ai., J. Immunol. 140 (1988) 1425 - 1430,-Gruber, et ai., J. Immunol. 142 (1989) 4144 - 4152. CD40:tä vastaava DNA-molekyyli on kloonattu ja luonnehdittu. Sta-20 menkovic, et ai., EMBO J. 8 (1989) 1403 - 1410. CD40:n li-gandia, gp39:ää (tästä käytetään myös nimitystä CD40:n li- *. ’ί gandi eli CD40L) vastaava DNA-molekyyli on myös kloonattu ·♦ • *·· ja luonnehdittu. Armitage, et ai.. Nature 357 (1992) 80 - ϊ/.ϊ 82; Lederman, et ai., J. Exp. Med. 175 (1992) 1091 - 1101; ··· 25 Hollenbaugh, et ai., EMBO J. 11 (1992) 4313 - 4319. gp39- ·*·· ; j*j proteiini ilmentyy aktivoitujen mutta ei lepovaiheessa ole- *·· vien CD4+Th-solujen pinnalla. Spriggs, et ai., J. Exp. Med.
* · » 176 (1992) 1543 - 1550; Lane, et ai., Eur. J. Immunol. 22 .. (1992) 2573 - 2578; Roy, et ai., J. Immunol. 151 (1993) 1 - i * * 1/. 30 14. Solut, joihin on transfektoitu gp39-geeni ja jotka il- • · *·;·* mentävät pinnallaan gp39-proteiinia, voivat laukaista *:**: B-solujen lisääntymisen ja yhdessä muiden stimuloivien sig- naalien kanssa voivat käynnistää vasta-aineiden muodostumi- • * · .* . sen. Armitage, et ai., Nature 357 (1992) 80 - 82; Hoi- • · ♦ 35 lenbaugh, et ai., EMBO J. 11 (1992) 4313 - 4319.
• · · • ·· • · 118792 4
Keksinnön yhteenveto
Solun pinnalla esiintyvät molekyylit, jotka toimivat T-solujen solujen kosketuksesta riippuvaisten auttaja-efektoritoimintojen välikappaleina, ovat tärkeitä sellais-5 ten immuunivasteiden indusoimiselle, joissa tarvitaan T-solujen apua. Esimerkiksi T-solujen pinnalla esiintyvän gp39:n vuorovaikutuksella B-solujen pinnalla esiintyvän CD40:n kanssa on keskeinen osuus antigeeniä vastaan suunnattujen B-soluvasteiden aktivoimisessa. Tämä keksintö pe-10 rustuu ainakin osaksi siihen löytöön, että T-solujen solujen kosketuksesta riippuvaisten auttaja-efektoritoimintojen välikappaleina toimivilla solun pinnan molekyyleillä on myös ratkaiseva osuus T-solujen vasteessa alloantigeenejä vastaan. Erityisesti on tehty se löytö, että kun gp39:n 15 vuorovaikutus sellaisen allogeenisen solun pinnalla olevan ligandin kanssa, joka esittää alloantigeenejä T-solulle, estetään, niin tämä voi sopivissa olosuhteissa saada aikaan toleranssin T-solussa. T-solulle alloantigeenejä esittävältä solulta vaaditaan edullisesti sitä, että solun pinnalla 20 olevan gp39:n ligandin ja T-solun pinnalla olevan gp39:n välinen vuorovaikutus kykenee tuottamaan T-solun aktivaati- • · *.**: oon tarvittavia signaaleja. Kun allogeenisen solun pinnalla ·· • 1·· olevan gp39:n ligandin vuorovaikutus T-solun pinnalla ole- ί\ί van gp39:n kanssa estetään, niin tämä estää T-solun akti- • · ··· 25 vaation ja saa pikemminkin aikaan alloantigeenispesifisen • · · . T-solun toleranssin. Tässä keksinnössä kuvatulla tavalla • · · tehtävää T-solun toleranssin indusoimista alloantigeenejä • f » vastaan voidaan käyttää valmistelevana hoito-ohjelmana ku- . . dosten tai elinten siirtoa varten.
• * » 30 Tämän mukaisesti keksintö koskee a) allogeenisen • · *·;·1 tai ksenogeenisen solun, joka ilmentää vähintään yhtä luo- ·;·*: vuttajan antigeeniä ja jonka pinnalla esiintyy ligandi, jo- :***; ka osallistuu vuorovaikutukseen vastaanottajan T-solun pin- • · · . nalla esiintyvän gp39:n kanssa, ja b) gp39:n antagonistin • · · " 35 käyttöä valmistettaessa yhdistettyä valmistetta samanai- • 1 1 * 1; kaista, erillistä tai peräkkäistä käyttöä varten luovutta- 118792 5 jän kudokseen tai elimeen kohdistuvan T-solutoleranssin in-dusoimiseksi tämän kudoksen tai elimen vastaanottajassa sillä edellytyksellä, että kun allogeeninen tai ksenogeeni-nen solu on allogeeninen solu, luovuttajan kudos tai elin 5 käsittää haiman solusaarekkeita, maksaa, munuaista, sydäntä, keuhkoa, ihoa, lihasta, hermokudosta, mahaa tai suolta. Antagonisti estää T-solun pinnalla esiintyvän molekyylin ja tämän allogeenisen tai ksenogeenisen solun pinnalla sijaitsevan ligandin välisen vuorovaikutuksen.
10 Tämä keksintö koskee myös a) allogeenisen tai kse nogeenisen solun, joka ilmentää vähintään yhtä luovuttajan antigeeniä ja jonka pinnalla esiintyy ligandi, joka osallistuu vuorovaikutukseen vastaanottajan T-solun pinnalla esiintyvän gp39:n kanssa, ja b) gp39:n antagonistin, ja c) 15 luovuttajan haiman solusaarekesolujen käyttöä valmistettaessa yhdistettyä valmistetta samanaikaista, erillistä tai peräkkäistä käyttöä varten diabeteksen hoidossa.
Lisäksi keksintö koskee a) luovuttaja-allogeenisen solun, joka ilmentää vähintään yhtä luovuttajan antigeeniä 20 ja jonka pinnalla esiintyy ligandi, joka osallistuu vuorovaikutukseen vastaanottajan T-solun pinnalla esiintyvän • · gp39:n kanssa, ja b) gp39:ää vastaan suunnatun vasta-aineen »* • 1·· käyttöä valmistettaessa yhdistettyä valmistetta samanai- :\i kaista, erillistä tai peräkkäistä käyttöä varten luovutta- ··· 25 jän kudokseen tai elimeen kohdistuvan T-solutoleranssin in- ···· . dusoimiseksi tämän kudoksen tai elimen vastaanottajassa, «·« jolloin luovuttaja-allogeeninen solu ja gp39:ää vastaan • » » suunnattu vasta-aine annetaan vastaanottajalle ennen kudok- . . sen tai elimen siirtoa, jolloin luovuttajan kudos tai elin • · · 30 käsittää haiman solusaarekkeita, maksaa, munuaista, sydän- • * '···1 tä, keuhkoa, ihoa, lihasta, hermokudosta, mahaa tai suolta.
*:··: Vielä lisäksi tämä keksintö koskee gp39:n anta- :2: gonistin käyttöä sellaisen valmisteen valmistamiseksi, joka .* . on tarkoitettu luovuttajan kudokseen tai elimeen kohdistu- • · · *j 35 van T-solutoleranssin indusoimiseksi vastaanottajassa, joka • · · 2 *· tullaan altistamaan allogeenisille tai ksenogeenisille so- 118792 6 luille, jotka ilmentävät vähintään yhtä luovuttajan antigeeniä ja joiden pinnalla esiintyy ligandi, joka osallistuu vuorovaikutukseen vastaanottajan T-solun pinnalla esiintyvän gp39:n kanssa, sillä edellytyksellä, että kun allo-5 geeniset tai ksenogeeniset solut ovat allogeenisia soluja, luovuttajan kudos tai elin käsittää haiman solusaarekkeita, maksaa, munuaista, sydäntä, keuhkoa, ihoa, lihasta, hermo-kudosta, mahaa tai suolta.
Keksinnön mukaisesti antagonisti on molekyyli, joka 10 estää T-solun pinnalla esiintyvän gp39:n vuorovaikutuksen allogeenisen tai ksenogeenisen solun pinnalla esiintyvän gp39:n ligandin kanssa. Erityisen edullinen gp39:n antagonisti on gp39:ää vastaan suunnattu vasta-aine. Toisessa so-vellutusmuodossa gp39:n antagonisti on gp39:n ligandin liu-15 koinen muoto, esimerkiksi liukoinen CD40. Vastaanottajalle annettava allogeeninen tai ksenogeeninen solu on edullisesti lymfoidisolu, esimerkiksi B-solu. Vaihtoehtoisesti allogeeninen tai ksenogeeninen solu on pieni lepovaiheessa oleva B-solu. Vastaanottajana olevalle potilaalle annetaan al-20 logeenistä tai ksenogeenistä solua ja antagonistia (esimerkiksi gp39:ää vastaan suunnattua vasta-ainetta) tyypilli- • · sesti ennen kudoksen tai elimen siirtoa vastaanottajaan.
Φ* • *·· Esimerkiksi potilaalle annetaan luovuttajan kudoksesta tai it*.j elimestä peräisin olevia lymfoidisolu ja (esimerkiksi B- ··· 25 soluja) yhdessä antagonistin kanssa ennen kudoksen tai eli- • .*. men siirtoa vastaanottajaan.
···
Lyhyt kuvaus piirroksista *·* *
Kuvio 1 on graafinen esitys, joka kuvaa siirretty- . . jen haiman solusaarekeallograftien elinkykyä kemiallisin • « · ;]·* 30 keinoin diabeettisiksi tehdyissä hiirissä, joita on käsi- • · telty etukäteen pelkällä gp39:ää vastaan suunnatulla vasta-*:*·: aineella tai joita on esikäsitelty pelkillä fraktioimatto- ;**'· millä tai fraktioiduilla allogeenisillä pernasoluilla.
s·· .* . Kuviot 2A ja 2B ovat graafisia esityksiä, jotka ku- • · *; ** 35 vaavat siirrettyjen haiman solusaarekeallograftien elinky- • · · '· *! kyä määritettynä veriplasman glukoosikonsentraation piene- 118792 7 nemisenä kemiallisin keinoin diabeettisiksi tehdyissä hiirissä, joita on käsitelty etukäteen yhdellä annoksella fraktioituja allogeenisia pernasoluja yhdessä gp39:ää vastaan suunnatun vasta-aineen (MRl) kanssa käsittelyn ollessa 5 joko kaksi viikkoa (osakuvio A) tai seitsemän viikkoa (osa-kuvio B). Kukin käyrä edustaa yksittäisestä hiirestä peräisin olevia koetuloksia. Avoimet symbolit merkitsevät vastaanottajia, jotka menettivät saarekeallograftin spontaanisti. Täytetyt symbolit esittävät hiiriä, joiden saareke-10 siirteet olivat toimintakykyisiä kokeiden päättyessä.
Kuviot 3 A, B ja C ovat virtaussytometrisia profiileja, jotka kuvaavat kuuden tunnin ajan aktivoitujen ihmisen periferaalisen veren lymfosyyttien värjäytymistä joko CD40lg:lla (osakuvio A), mAb 4D9-8:lla (osakuvio B) tai mAb 15 4D9-9:lla (osakuvio C).
Kuviot 4 A, B ja C ovat virtaussytometrisiä profiileja, jotka kuvaavat kuuden tunnin ajan aktivoitujen ja syklosporiini A:n läsnä ollessa viljeltyjen ihmisen periferaalisen veren lymfosyyttien värjäytymistä mAb 4D9-8:lla 20 (osakuvio A), mAb 4D9-9:llä (osakuvio B) tai CD40lg:llä (osakuvio C).
• « *.**· Kuviot 5 A ja B ovat virtaussytometrisiä profiile- ·· • *·· ja, jotka kuvaavat kuuden tunnin ajan aktivoitujen ihmisen i\j periferaalisen veren lymfosyyttien värjäytymistä CD40lg:lla ·{· 25 leimalla varustamattoman mAb4D9-8:n (osakuvio A) tai lei- . maila varustamattoman mAb 4D9-9:n (osakuvio B) läsnä olles- • · · • tt ··· S3..
• · ·
Kuvio 6 on graafinen esitys, joka esittää liukoi-.. sella gp39:llä ja iL4:llä indusoidun humaani-B-solun li- • m · 30 sääntymisen inhibitiota viljeltäessä soluja humaani-gp39 :ää • · *···* vastaan suunnattujen mAb-molekyylien 4D9-8, 4D9-9, 24-31, *:··; 24-43, 89-76 tai 89-79 läsnä ollessa.
·***· Kuvio 7 on graafinen esitys, joka esittää allos- «·φ 4.* , pesifistä sekalymfosyyttiviljelmän (mixed lymphocyte res- ; *! 35 ponse) inhibitiota viljeltäessä soluja humaani-gp39:ää vas- * * · • *· • · 118792 8 taan suunnattujen mAb-molekyylien 24-31 tai 89-79:n läsnä ollessa.
Keksinnön yksityiskohtainen selitys Tässä keksinnössä on kuvattu luovuttajan kudokseen 5 tai elinsiirteeseen kohdistuvan T-solutoleranssin aikaansaamista siirteen vastaanottajassa in vivo -olosuhteissa. Tähän sisältyy a) allogeenisen tai ksenogeenisen solun, joka ilmentää vähintään yhtä luovuttajan antigeeniä ja jonka pinnalla esiintyy ligandi, joka osallistuu vuorovaikutuk-10 seen vastaanottajan T-solun pinnalla esiintyvän gp39:n kanssa, ja b) gp39:n antagonistin käyttö valmistettaessa yhdistettyä valmistetta samanaikaista, erillistä tai peräkkäistä käyttöä varten luovuttajan kudokseen tai elimeen kohdistuvan T-solutoleranssin indusoimiseksi tämän kudoksen 15 tai elimen vastaanottajassa sillä edellytyksellä, että kun allogeeninen tai ksenogeeninen solu on allogeeninen solu, luovuttajan kudos tai elin käsittää haiman solusaarekkeita, maksaa, munuaista, sydäntä, keuhkoa, ihoa, lihasta, hermo-kudosta, mahaa tai suolta.
20 Tässä keksinnössä termi "vastaanottaja" tarkoittaa potilasta, jolle kudoksen tai elimen siirtoa ollaan par- • · :.*·· haillaan suorittamassa tai tämä on jo suoritettu. Tässä ·· • *.. keksinnössä "allogeeninen" solu on solu, joka tulee sen sa- man lajin eri yksilöltä kuin mihin vastaanottaja kuuluu ja * · ··· 25 joka ilmentää "alloantigeenejä", jotka poikkeavat vastaan- ···· . .·. ottajan solujen ilmentämistä antigeeneistä. "Ksenogeeninen" #·* * .···, solu tulee vastaanottajan eläinlajista poikkeavalta lajilta • » · ja tämä ilmentää "ksenoantigeenejä", jotka poikkeavat vas- . . taanottajan solujen ilmentämistä antigeeneistä. "Luovutta- • * * *^** 30 jän antigeenit" tarkoittavat tässä keksinnössä vastaanotta- • · *···* jaan siirrettäväksi tarkoitetun luovuttajan kudoksen tai *:··· elinsiirteen ilmentämiä antigeenejä. Luovuttajan antigeenit .**·. voivat siirteen lähtömateriaalin mukaan olla alloantigeene- i·· .· , jä tai ksenoantigeenejä. Vastaanottajalle osana siedätys- « » « *· *· 35 hoito-ohjelmaa annettu alloantigeeninen tai ksenoantigeeni- • · · *. *ί nen solu ilmentää luovuttajan antigeenejä, toisin sanoen se 118792 9 ilmentää joitakin tai kaikkia niitä samoja antigeenejä, joita luovuttajan siirrettävässä kudoksessa tai elimessä esiintyy. Allogeeninen tai ksenogeeninen solu tulee edullisesti kudoksen tai elinsiirteen luovuttajalta mutta tämä 5 voi tulla yhdestä tai useammasta materiaalilähteestä, joilla on yhteisiä antigeenisiä determinantteja luovuttajan kanssa.
Osana siedätyshoito-ohjelmaa vastaanottajalle annetaan allogeenisen tai ksenogeenisen solun lisäksi sen 10 τ-solujen pinnalla olevan molekyylin antagonisteja, joka toimii solujen kosketuksesta riippuvaisten auttajaefektori-toimintojen välikappaleena. Tässä keksinnössä määritellyllä tavalla on molekyyli tai reseptori, joka toimii solujen kosketuksesta riippuvaisten auttaja-efektoritoimintojen vä-15 likappaleena, molekyyli, joka ilmentyy Th-solun pinnalla ja joka osallistuu itsensä ja efektorisolun (esimerkiksi B-solun) pinnalla olevan ligandin väliseen vuorovaikutukseen, jossa molekyylin vuorovaikutus ligandinsa kanssa on välttämätön efektorisoluvasteen (esimerkiksi B-solujen ak-20 tivaation) muodostumiselle. Sen lisäksi, että tällainen molekyyli osallistuu efektorisoluvasteisiin, on sen tai re- • 1 \1·· septorin havaittu tässä keksinnössä osallistuvan antigeeniä ϊ vastaan suunnattuun T-soluvasteeseen. Se T-solun pinnalla :1·.· oleva molekyyli, joka toimii solujen kosketuksesta riippu- « · •ϊ. 25 vaisen auttaja-efektoritoiminnon välikappaleena, on gp39.
···· . .·. Tämän mukaan tämän keksinnön mukaiset käytöt sisältävät ·β· ♦ .··1. edullisissa sovellutusmuodoissa sen, että siirteen vastaan- • · 1 ottajalle annetaan allogeenista tai ksenogeenista solua ja gp39:n antagonistia. Allogeenisen tai ksenogeenisen solun • · f *^1‘ 30 aikaansaama vastaanottajan T-solujen aktivaatioon sisältyy • · '··»1 vastaanottajan T-solujen pinnalla olevan gp39:n ja allo- ·:1·; geenisen tai ksenogeenisen solun pinnalla olevan gp39:n li- gandin välinen vuorovaikutus. Kun tämä vuorovaikutus gp39:n ··· ,1 , antagonistia käyttäen estetään, niin allogeenisen tai kse- • · · *· 1| 35 nogeenisen solun ilmentämät luovuttajan antigeenit eivät ί aktivoi vastaanottajan T-soluja vaan nämä tulevat pikemmin- 118792 10 kin toleranteiksi luovuttajan antigeeneille. Kun vastaanottajassa saadaan muodostumaan toleranssi luovuttajan antigeenejä kohtaan, niin tämä tekee mahdolliseksi saavuttaa suotuisat tulokset luovuttajan kudoksen tai elimen siirros-5 sa eikä immuunijärjestelmä hylji luovuttajan siirrettä.
Tämän keksinnön useat eri kohteet on kuvattu seu-raavissa alakappaleissa.
I gp39:n antagonistit Tämän keksinnön mukaisesti annetaan gp39:n anta-10 gonistia vastaanottajalle sen vuorovaikutuksen estämiseksi, joka tapahtuu vastaanottajan T-solujen pinnalla olevan gp39:n ja vastaanottajalle annettavan allogeenisen tai kse-nogeenisen solun, kuten B-solun, pinnalla olevan gp39:n li-gandin välillä. Gp39:n antagonisti määritellään molekyylik-15 si, joka estää tämän vuorovaikutuksen. gp39:n antagonisti voi olla gp39:ää vastaan suunnattu vasta-aine (esimerkiksi gp39:ää vastaan suunnattu monoklonaalinen vasta-aine), gp39:ää vastaan suunnatun vasta-aineen fragmentti tai johdannainen (esimerkiksi Fab- tai F(ab)'2-fragmentit, kimee-20 riset vasta-aineet tai humanisoidut vasta-aineet), gp39:n ligandin liukoiset muodot (esimerkiksi liukoinen CD40), • · !.*·: gp39:n ligandin fuusioproteiinin liukoiset muodot (esimer- : kiksi liukoinen CD40lg) tai farmaseuttiset aineet, jotka ·’·,· keskeyttävät gp39:n ja CD40:n välisen vuorovaikutuksen tai • · 25 estävät sen.
···· . A. Vasta-aineet • · *
Nisäkäs (esimerkiksi hiiri, hamsteri tai kaniini) • · · voidaan immunisoida gp39-proteiinin tai -proteiinifragmen-. , tin (esimerkiksi peptidifragmentin) immunogeenisella muo- « · i *·*·* 30 dolla, mikä saa aikaan vasta-ainevasteen syntymisen nisäk- • · · • · käässä. Immunogeeninä voidaan myös käyttää solua, joka il- « ·;··· mentää pinnallaan gp39-.ää. Vaihtoehtoisia immunogeene j ä ovat puhdistettu gp39-proteiini tai -proteiinifragmentit.
gp39 voidaan puhdistaa gp39:ää ilmentävästä solusta taval- • · « *· *J 35 lisillä puhdistusmenetelmillä. Lisäksi gp39:n cDNAita [Ar- • · *.**: mitage, et ai., Nature 357 (1992) 80 - 82; Lederman, et 118792 11 ai., J. Exp. Med. 175 (1992) 1091 - 1101; Hollenbaugh, et ai., EMBO J. 11 (1992) 4313 - 4319] voidaan ilmentää isän-täsolussa, esimerkiksi bakteereissa tai nisäkässolulinjässä, ja gp39-proteiini voidaan puhdistaa soluviljelmistä ta-5 vanomaisin menetelmin. Vaihtoehtoisesti voidaan gp39- peptidejä syntetoida gp39:n aminohapposekvenssin [tämä on kuvattu julkaisuissa Armitage, et ai., Nature 357 (1992) 80 - 82; Lederman, et ai., J. Exp. Med. 175 (1992) 1091 -1101; Hollenbaugh, et ai., EMBO J. 11 (1992) 4313 - 4319] 10 perusteella tunnettuja menetelmiä käyttäen (esimerkiksi syntetoimalla kemiallisesti F-moc-menetelmällä tai T-boc-menetelmällä). Menetelmiä proteiinin tekemiseksi immuno-geeniseksi ovat menetelmät, joilla proteiineja konjugoidaan kantaja-aineisiin, tai muut tällä alalla tunnetut menetel-15 mät. Proteiinia voidaan esimerkiksi antaa adjuvantin läsnä ollessa. Immunisoitumisen edistymistä voidaan seurata havaitsemalla vasta-ainetiittereitä veriplasmasta tai seerumista. Vasta-ainepitoisuuksien määrittämiseen voidaan käyttää tavallista ELISA-määritystä tai jotakin muuta immuno-20 määritystä, jossa antigeeninä käytetään immunogeeniä.
Immunisoinnin jälkeen voidaan saada antiseerumeja, • * ja seerumista voidaan haluttaessa eristää polyklonaalisia vasta-aineita. Monoklonaalisten vasta-aineiden valmistami- •\· seksi voidaan vasta-ainetta tuottavia soluja (lymfosyytte- • · 25 jä) ottaa talteen immunisoidusta eläimestä ja nämä voidaan . ,·, fuusioida myeloomasoluihin tavanomaisilla somaattisten so- • · · \Y. lujen fuusiointimenetelmillä, mikä siten tekee nämä solut · · • · · * jatkuvasti kasvaviksi ja näistä saadaan hybridoomasoluja. Nämä menetelmät ovat tällä alalla tunnettuja. Esimerkkejä • · · '·'·* 30 näistä ovat alun perin Kohlerin ja Milsteinin kehittämä • ♦ hybridoomamenetelmä [Nature 256 (1975) 495 - 497] sekä muut menetelmät, kuten humaani-B-soluhybridoomamenetelmä [Koz- .···, bar, et ai., Immunol. Today 4 (1983) 72], monoklonaalisten • · *·* humaani-vasta-aineiden valmistamiseen käytettävä EBV- • · ·. *ϊ 35 hybridoomamenetelmä [Cole, et ai., Monoclonal Antibodies in • ·
Cancer Therapy (1985) (Allen R. Bliss, Inc., s. 77 - 96] ja kombinatoriaalisten vasta-ainekirjastojen seulonta [Huse, et al., Science 246 (1989) 1275]. Hybridoomasoluista voi 118792 12 daan seuloa immunokemiallisesti esiin proteiinin tai peptidin kanssa spesifisesti reagoivia vasta-aineita tuottavat 5 solut ja näistä voidaaan eristää monoklonaalisia vasta- aineita.
Termiin vasta-aine on tässä keksinnössä tarkoitettu sisältyvän tämän fragmentit, jotka reagoivat spesifisesti gp39-proteiinin tai tästä peräisin olevan peptidin kanssa 10 tai gp39-fuusioproteiinin kanssa. Vasta-aineita voidaan fragmentoida tavanomaisin menetelmin ja fragmenteille voidaan suorittaa seulonta samalla tavoin kuin mitä edellä oli kuvattu kokonaisten vasta-aineiden kyseessä ollessa. Esimerkiksi F (ab') 2-fragmentteja voidaan valmistaa käsittele-15 mällä vasta-ainetta pepsiinillä. Tulokseksi saatua F(ab')2-fragmenttia voidaan käsitellä niin, että disulfidisillat pelkistyvät, mistä saadaan Fab'-fragmentteja. Tarkoituksena on lisäksi se, että tämän keksinnön mukainen vasta-aine sisältää gp39:ää vastaan suunnatun osan sisältäviä bispesifi-20 siä ja kimeerisiä molekyylejä.
Kun ihmisissä käytetään terapeuttisiin tarkoituk- « · ί/·· siin vasta-aineita, joita on valmistettu sellaisten eläin- lajien yksilöissä, jotka eivät kuulu ihmislajiin, niin ih- ;*·.· misen elimistö tunnistaa ne vaihtelevassa määrin vieraiksi * · 25 ja potilaassa voi syntyä immuunivaste. Yksi yleistä im- • M· . .·, muunisupressiota edullisempi lähestymistapa tämän ongelman • · * y.‘.' vähentämiseksi tai poistamiseksi on valmistaa kimeerisiä • · · ' vasta-ainejohdannaisia, toisin sanoen vasta-ainemolekyy- lejä, jossa eläimestä peräisin oleva ei-humaani vaihteleva • * * *·*·* 3 0 alue on yhdistetty ihmisen muuttumattomaan alueeseen. Ki- • · · *...* meeriset vasta-ainemolekyylit voivat sisältää esimerkiksi ...·· hiiren, rotan tai jonkin muun lajin vasta-aineesta peräisin ,···. olevan antigeeniä sitovan domeenin ja ihmisen muuttumatto- m mat alueet. Kimeeristen vasta-aineiden valmistamiseksi on * · *. *: 35 kuvattu useita erilaisia lähestymistapoja, joita voidaan • · \**: käyttää sellaisten kimeeristen vasta-aineiden valmistami- 118792 13 seen, jotka sisältävät gp39:n tunnistavan iitimunoglobuliinin vaihtelevan alueen. Tätä kysymystä on käsitelty esimerkiksi julkaisuissa Morrison, et ai., Proc. Natl. Acad. Sei. USA 81 (1985) 6851; Takeda, et ai.. Nature 314 (1985) 452; Ca-5 billy, et ai., US-patenttijulkaisu nro 4 816 567; Boss, et ai., US-patenttijulkaisu nro 4 816 397; Tanaguchi, et ai., EP-patenttijulkaisu 171 496; EP-patenttijulkaisu 173 494, GB-patenttijulkaisu 2 177 096B. Tällaisten kimeeristen vasta-aineiden odotetaan olevan potilaassa vähemmän immuno-10 geenisiä kuin vastaavan ei-kimeerisen vasta-aineen.
gp39-proteiinin tai peptidin kanssa spesifisesti reagoivat monoklonaaliset tai kimeeriset vasta-aineet voidaan terapeuttisiin tarkoituksiin ihmisille vielä lisäksi humanisoida valmistamalla ihmisen vaihtelevan alueen sisäl-15 täviä kimeeroita, joissa osia vaihtelevista alueista, erityisesti vasta-ainetta sitovan domeenin kehys (framework) -alueet, ovat peräisin ihmiseltä ja ainoastaan runsaasti vaihtelevat alueet ovat peräisin muista eläinlajeista kuin ihmislajista. Tällaisia muunnettuja immunoglobuliinimole-20 kyylejä voidaan valmistaa millä tahansa tällä alalla tunnetuista useista menetelmistä [esimerkiksi Teng, et ai., Proc. Natl. Acad. Sei. USA. 80 (1983) 7308 - 7312; Kozbor, et ai., immunology Today 4 (1983) 7279; Olsson, et ai., .*.4| Meth. Enzymol. 92 (1982) 3 - 16], ja niitä valmistetaan 25 edullisesti PCT-julkaisuissa W092/06 193 .tai EP 0 239 401 ] t.# kuvattujen ohjeiden mukaisesti. Humanisoidut vasta-aineet • · · "I voivat olla kaupallisesti valmistettuja ja näitä tuottavat • t · • * · * esimerkiksi yhtiö Scotgen Limited, 2 Holly Road, Twickenham, Middlesex, Iso-Britannia.
• · • · · 30 Vielä yksi menetelmä gp39-proteiinia tai -peptidiä • · · vastaan reagointikykyisten spesifisten vasta-aineiden tai ....: vasta-ainefragmenttien valmistamiseksi on seuloa gp39- ,···, proteiinilla tai -peptidillä immunoglobuliinigeenejä tai • · *" näiden osia koodaavia bakteereissa ilmennettyjä ilmentämis- • · ·.*·: 35 kirjastoja. Esimerkiksi täydellisiä Fab- fragment te ja, VH- • * :.*·· alueita ja FV-alueita voidaan ilmentää bakteereissa käyttä- 1 1 8792 14 en faagi-ilmentämiskirjastoja. Näitä kysymyksiä on käsitelty esimerkiksi julkaisuissa Ward, et ai.. Nature 341 (1989) 544 - 546,- Huse, et ai., Science 246 (1989) 1275 - 1281 ja McCafferty, et ai., Nature 348 (1990) 552 - 554. Kun täl-5 laisia kirjastoja seulotaan esimerkiksi gp39-peptidillä, voidaan tunnistaa gp39:n kanssa reagoivia immunoglobuliini-fragmentteja. Vaihtoehtoisesti voidaan vasta-aineiden tai näiden fragmenttien valmistamiseen käyttää SCID-hu-hiirtä (tämä on saatavilla yhtiöstä Genpharm).
10 Esimerkissä 2 kuvataan yksityiskohtaisesti menetel miä sellaisten gp39:ää, mukaan lukien humaani-gp39:ää ja muriini-gp39:ää, vastaan suunnattujen monoklonaalisten vasta-aineiden valmistamiseksi, joita on tarkoitus käyttää tämän keksinnön mukaisesti.
15 Tämän keksinnön mukaiset monoklonaaliset humaani- gp39:ää vastaan suunnatut vasta-aineet ovat edullisia käytettäväksi antigeenispesifisen T-solutoleranssin aikaansaamiseen. Edullisia vasta-aineita ovat esimerkissä 2 kuvatut monoklonaaliset vasta-aineet 3E4, 2H5, 2H8, 4D9-8, 4D9-9, 20 24-31, 24-43, 89-76 ja 89-79. Erityisen edullisia vasta- aineita ovat monoklonaaliset vasta-aineet 89-76 ja 24-31.
89-76- ja 24-31-vasta-aineita tuottavat 89-76- ja 24-31- ·*·„ hybridoomat talletettiin 2.9.1994 kumpikin erikseen Buda- ;*.t| pestin sopimuksen ehtojen mukaisesti talletuslaitokseen • · 25 American Type Culture Collection, Parklawn Drive, Rockvil-le, MD. 89-76-hybridoomalle annettiin ATCC:n hakunumero * · · !" HB11713 ja 24-31-hybridoomalle annettiin ATCC:n hakunumero » i * HB11712. 24-31- ja 89-76-vasta-aineet ovat IgGl-isotyyppiä.
Vielä yhdessä sovellutusmuodossa tämän keksinnön • · *.V 30 mukaisiin käyttöihin tarkoitettu humaani-gp39:ää vastaan ··· ·...· suunnattu mAb sitoo monoklonaalisten vasta-aineiden 3E4, 2H5, 2H8, 4D9-8, 4D9-9, 24-31, 24-43, 89-76 tai 89-79 tun- .···. nistamaa epitooppia. Humaani-gp39 :ää vastaan suunnattu mAb • · *·* sitoo edullisemmin monoklonaalisen vasta-aineen 24-31 tai • V*: 35 monoklonaalisen vasta-aineen 89-76 tunnistamia epitooppeja.
• · ·/·· mAb:n kyky sitoa minkä tahansa edellä mainituista vasta- 15 1 1 8792 aineista tunnistamaa epitooppia voidaan määrittää tavanomaisin ristikkäisin kompetitiomäärityksin. Esimerkiksi vasta-aine, joka sitoo samaa epitooppia kuin minkä mAb 24-31 tunnistaa, kilpailee leimalla varustetun 24-31:n kanssa 5 sitoutumisesta aktivoituihin T-soluihin, kun taas vasta-aine, joka sitoutuu eri epitooppiin kuin minkä mAb 24-31 tunnistaa, ei kilpaile leimalla varustetun 24-31:n sitoutumisesta aktivoituihin T-soluihin.
B* gp39:n liukoiset ligandit 10 Muita gp39:n antagonisteja, joita voidaan antaa T-solutoleranssin aikaansaamiseksi, ovat gp39:n ligandin liukoiset muodot. gp39:n monovalenttinen liukoinen ligandi, kuten liukoinen CD40, voi sitoutua gp39:ään, mikä tämän vaikutuksesta estää gp39:n vuorovaikutuksen CD40:n kanssa. 15 Termi "liukoinen" viittaa siihen, että ligandi ei assosioidu pysyvästi solumembraaniin. gp39:n liukoista ligandia voidaan valmistaa syntetoimalla se kemiallisesti tai edullisesti käyttäen yhdistelmä-DNA-menetelmiä esimerkiksi ilmentämällä ainoastaan solunulkoista domeenia (tästä puuttu-20 vat transmembraanidomeeni ja sytoplasminen domeeni). Edullinen gp39:n liukoinen ligandi on liukoinen CD40. Vaihtoeh-toisesti voi gp39:n liukoinen ligandi olla fuusioproteiinin • * muodossa. Tällainen fuusioproteiini sisältää vähintään osan • gp39:n ligandista toiseen molekyyliin kiinnittyneenä.
25 CD40:ää voidaan esimerkiksi ilmentää fuusioproteiinina im- munoglobuliinin kanssa (toisin sanoen CD40lg-fuusioprote- ·** iinina). Edullisessa sovellutusmuodossa valmistetaan fuu- • · · *·* ’ sioproteiini, joka sisältää CD40:n solunulkoisen domeeni- osan aminohapporyhmät liitettynä immunoglobuliinin raskaan ·.*.· 30 ketjun, esimerkiksi Cyl:n, sarana-, CH2- ja CH3-alueita • · · !)t)! vastaavan sekvenssin aminohapporyhmiin CD40Ig-fuusioprote- iinin muodostamiseksi [tätä kysymystä on käsitelty esimer- • · kiksi julkaisuissa Linsley, et ai., J. Exp. Med. 1783 '*:·* (1991) 721 - 730; Capon, et ai.. Nature 337 (1989) 525 - * · *.**: 35 531; ja Capon, julkaisu US 5 116 964] . Fuusioproteiinia :\j voidaan valmistaa syntetoimalla sitä kemiallisesti tai 118792 16 edullisesti CD40:n. cDNA:han perustuvilla yhdistelmä-DNA-menetelmillä [Stamenkovic, et ai., EMBO J. 8 (1989) 1403 -1410] .
II Antigeenispesifisen toleranssin indusoimiseen 5 soveltuvat solut Tämä keksintö perustuu ainakin osaksi siihen havaintoon, että kun allogeeniset solut esittävät alloanti-geenejä T-soluille gp39:n antagonistin läsnä ollessa, niin tuloksena on alloantigeenejä vastaan suunnattu T-soluto-10 leranssi. Soluja, jotka kykenevät saamaan aikaan toleranssin tällä mekanismilla ovat solut, jotka esittävät antigeeniä ja aktivoivat τ-soluja gp39:n kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen perusteella (toisin sanoen T-solujen pinnalla olevan gp39:n ja antigeeniä esittävän solun pinnalla olevan 15 gp39:n ligandin välinen vuorovaikutus on välttämätön asi aankuuluvien T-soluaktivaatiosignaalien saattamiseksi T-so-luun). Kun allogeenisen tai ksenogeenisen solun pinnalla olevan ligandin vuorovaikutus vastaanottajan T-solujen pinnalla olevan gp39:n kanssa estetään, niin tämä estää allo-20 tai ksenoantigeenien aiheuttaman T-solujen aktivaation ja pikemminkin indusoi T-solutoleranssin näitä antigeenejä !t*.i kohtaan. Kun gp39:n välityksellä tapahtuva T-solun aktivaa- ·*·.. tio estetään, niin tämä voi estää apustimulaatiomolekyylien (esimerkiksi B-solun pinnalla oleva B7-ryhmän molekyylien) • · 25 muodostumisen käynnistymisen allogeenisen tai ksenogeenisen solun pinnalla, niin että solu lähettää T-solulle anti- • » · "I geenisen signaalin ilman apustimulaatiosignaalia, mikä si- * * ten saa aikaan toleranssin.
Tämän mukaan tämän keksinnön mukaisissa käytöissä • · · **.* 30 vastaanottajalle annetaan allogeenistä tai ksenogeenistä solua. Allogeeninen tai ksenogeeninen solu kykenee esittä- mään antigeenin vastaanottajan T-soluille ja se on esimer- ,···, kiksi B-lymfosyytti, "ammattimainen" antigeeniä esittävä • · '!* solu (esimerkiksi monosyytti, dendriittisolu, Langerhansin • · * *. *! 35 solu) tai jokin muu sellainen solu, joka esittää antigeenin • Φ !.*·· immuunijärjestelmän soluille (näitä ovat esimerkiksi kera- 118792 17 tinosyytti, endoteelisolu, astrosyytti, fibroblast!, oligo-dendrosyytti). Lisäksi on edullista, että allogeenisen tai ksenogeenisen solun kyky stimuloida apustimulaatiosignaalin muodostumista vastaanottajan T-soluissa on normaalia pie-5 nempi. Esimerkiksi allogeenisesta tai ksenogeenisesta solusta voi puuttua kyky ilmentää apustimulaatiomolekyylejä, kuten B7-proteiiniryhmää (esimerkiksi B7-1 ja B7-2), tai näiden ilmentyminen voi olla hyvin vähäistä. Apustimulaa-tiomolekyylien ilmentyminen niiden potentiaalisten allo-10 geenisten tai ksenogeenisten solujen pinnalla, joita on määrä käyttää tämän keksinnön mukaisesti, voidaan määrittää vakiomenetelmin, kuten esimerkiksi virtaussytometrian avulla apustimulaatiomolekyylejä vastaan suunnattuja vasta-aineita käyttäen.
15 Edullisia allogeenisia tai ksenogeenisia soluja T-solutoleranssin aikaansaamiseksi ovat lymfoidisolut, esimerkiksi periferaalisen veren lymfosyytit tai pernan solut. Edullisia T-solutoleranssin aikaansaamiseen soveltuvia lym-foidisoluja ovat B-solut. B-soluja voidaan puhdistaa solu-20 jen sekapopulaatiosta (esimerkiksi periferaalisessa veressä tai pernassa esiintyvistä muista solutyypeistä) käyttämällä i\j normaaleja solujen erotusmenetelmiä. Esimerkiksi kiinnitty- ·*·,. vät solut voidaan poistaa viljelemällä pernasoluja muovi- .'.J maljoilla ja ottamalla talteen maljoihin kiinnittymättä 25 jäävä solupopulaatio. T-solut voidaan poistaa solujen seka-populaatioista käsittelemällä niitä tätä T-solua vastaan * · ·
Hl suunnatulla vasta-aineella (esimerkiksi anti-Thyl.1:llä • * • ja/tai anti-Thyl.2:11a) ja komplementilla. Yhdessä sovellu-tusmuodossa antigeeniä esittävinä soluina käytetään lepo- *.V 30 vaiheessa olevia lymfoidisoluja, esimerkiksi lepovaiheessa olevia B-soluja. Lepovaiheessa olevia lymfoidisoluja, kuten lepovaiheessa olevia B-soluja, voidaan eristää tällä alalla ,···, tunnetuin menetelmin esimerkiksi niiden pienen koon ja ti-
• I
heyden perusteella. Lepovaiheessa olevia lymfoidisoluja :,**i 35 voidaan eristää esimerkiksi vastavirtasentrifugointiin pe- • · V*: rustuvalla elutriaatiolla esimerkissä 1 kuvatulla tavalla.
118792 18
Vastavirtasentrifugointiin perustuvaa elutriaatiota käyttäen voidaan saada talteen lepovaiheessa olevien pienien lym-foidisolujen populaatio, josta T-soluvasteitä aktivoivat solut on on poistettu, ottamalla talteen virtausnopeuden 5 4-19 ml/min kohdalla ja edullisesti 19 ml/min kohdalla (nopeudella 3200 kierrosta minuutissa) oleva(t) fraktio(t). Vaihtoehtoisesti voidaan pieniä lepovaiheessa olevia lymfosyyttejä (esimerkiksi B-soluja) eristää askeltiheysgra-dienttisentrifugoinnilla, esimerkiksi käyttäen Ficoll- tai 10 Percoll-gradienttia, ja lepovaiheessa olevia pieniä lymfosyyttejä sisältävä kerros voidaan ottaa talteen sentrifu-goinnin jälkeen. Pienet lepovaiheessa olevat B-solut voidaan myös erottaa aktivoiduista B-soluista määrittämällä aktivoitujen B-solujen pinnalla esiintyvien apustimulaa-15 tiomolekyylien, kuten B7-l:n ja/tai B7-2:n, ilmentyminen tavallisia menetelmiä (esimerkiksi immunofluoresenssia) käyttäen.
Vastaanottajalle annetut allogeeniset tai ksenogee-niset solut toimivat ainakin osaksi siten, että ne esittä-20 vät luovuttajan antigeenejä T-soluille. Nämä solut ilmentävät siten antigeenejä, joita myös luovuttajan kudos tai • · *. *: elin ilmentää. Tämä voidaan saada aikaan tyypillisesti ♦ · : *·· käyttämällä luovuttajan kudoksesta tai elinsiirteestä saa- • · ί/.j tuja allogeenisia tai ksenogeenisia soluja. Voidaan esimer- *:* 25 kiksi eristää luovutettavasta kudoksesta tai elimestä pe- φφφφ ; räisin olevia periferaalisen veren lymfoidisoluja, B-soluja φφφ tai pernasoluja, joita voidaan käyttää tämän keksinnön mu- φ karsissa käytöissä. Allogeenisiä tai ksenogeenisiä soluja voidaan vaihtoehtoisesti hankkia käyttöön jostakin muusta φ # φ I.* 30 materiaalilähteestä kuin kudoksen tai elimen luovuttajalta φ φ **"* sikäli kuin näissä soluissa on kudoksen tai elimen luovut- m *:1: tajan kanssa yhteisiä antigeenisiä determinantteja. Voidaan esimerkiksi käyttää sellaisia allogeenisia tai ksenogeeni- φφφ . siä soluja, jotka ilmentävät niitä (useimpia tai kaikkia) * * 35 samoja MHC-kompleksin antigeenejä kuin mitä luovuttajan ku- φ φ φ *: dos tai elin ilmentää. Siten voidaan käyttää sellaisista 118792 19 materiaalilähteistä peräisin olevia allogeenisia tai kseno-geenisia soluja, joiden MHC-haplotyyppi on määritetty yhteensopivaksi kudoksen tai elimen luovuttajan (tämä on esimerkiksi siirteen luovuttajan läheinen sukulainen) suhteen. 5 III Solujen ja gp39:n antagonistien antaminen T-solutoleranssi elintä tai kudossiirrettä kohtaan voidaan saada aikaan tämän keksinnön mukaisesti antamalla siirteen vastaanottajalle gp39:n antagonistia sekä sellaista allogeenistä tai ksenogeenistä solua, joka ilmentää luo-10 vuttajan antigeenejä ja osallistuu gp39:n välityksellä vuorovaikutukseen vastaanottajan T-solujen kanssa. Edullisessa sovellutusmuodossa vastaanottajalle annetaan samalla kertaa tai yhtäaikaisesti allogeenistä tai ksenogeenistä solua ja gp39:n antagonistia. Vaihtoehtoisesti voidaan gp39:n anta-15 gonistia antaa ennen allogeenisten tai ksenogeenisten solujen antamista, esimerkiksi silloin kun antagonisti on vasta-aine, jonka puoliintumisaika on pitkä. Antagonistia ja allogeenisiä tai ksenogeenisiä soluja annetaan edullisessa sovellutusmuodossa vastaanottajalle ennen elimen tai kudok-20 sen siirtoa vastaanottajaan (toisin sanoen vastaanottajalle suoritetaan esikäsittely antagonistilla ja soluilla). Esi- *. *: merkiksi allogeenisiä tai ksenogeenisiä soluja ja anta- ·· • ’·· gonistia voidaan antaa useita päiviä (esimerkiksi viidestä • · kahdeksaan päivää) ennen kudoksen tai elimen siirtoa.
··· 25 Yhden allogeenisten solujen annoksen antamisen (an- ···· • ·*. tagonistiin yhdistettynä) on havaittu riittävän luovuttajan ··· kudokseen tai elimeen kohdistuvan T-solutoleranssin aikaan- *·* * saamiselle (ks. esimerkki 1). Annettu solumäärä voi olla eri suuruinen käytetyn solutyypin, kudos- tai elinsiirre- • · Γ 30 tyypin, vastaanottajan painon, vastaanottajan yleisen ter-*·;** veydentilan ja muiden alan ammattikokemuksen perusteella *:**: tunnettujen muuttujien mukaan. Tämän keksinnön mukaisesti :***: käytettäväksi soveltuva sopiva solujen lukumäärä voidaan .* , määrittää alan ammattikokemuksen perusteella millä tahansa • · · [ *j 35 tavanomaisella menetelmällä (esimerkiksi esimerkissä 1 ku-* * * *· *: vatulla tavalla) . Solut annetaan sellaisessa muodossa ja 118792 20 käyttäen sellaista antotietä, joka soveltuu T-solutolerans-sin aikaansaamiseen vastaanottajassa. Solut voidaan antaa fysiologisesti hyväksyttävässä liuoksessa, kuten puskuroidussa fysiologisessa suolaliuoksessa tai tätä vastaavassa 5 kantaja-aineessa. Solut annetaan edullisesti suonensisäisesti .
Tämän keksinnön mukaisesti antagonistia annetaan T-solutoleranssin aikaansaamiseksi potilaalle in vivo -olosuhteissa tapahtuvaan farmaseuttisen aineen annosteluun so-10 veltuvassa biologisesti yhteensopivassa muodossa. Termi "in vivo -olosuhteissa tapahtuvaan annosteluun soveltuva biologisesti yhteensopiva muoto" tarkoittaa annettavan antagonistin muotoa, jossa yhdisteen terapeuttiset vaikutukset ovat mahdollisia toksisia vaikutuksia suuremmat. Termin po-15 tilas piiriin on tarkoituksena kuulua elävät organismit, esimerkiksi nisäkkäät, joissa immuunivaste voidaan saada syntymään. Esimerkkejä potilaista ovat ihmiset, koirat, kissat, hiiret, rotat ja näiden transgeeniset muodot. gp39:n antagonistia voidaan annostella missä tahansa farma-20 kologisessa muodossa mahdollisesti farmaseuttisesti hyväksyttävän kantaja-aineen kanssa. Annettavan antagonistin te- • · ·.**: rapeuttisesti aktiiviseksi määräksi määritellään halutun ·· • *·· tuloksen (esimerkiksi T-solutoleranssin) tuottava määrä tä- i/.j hän tarvittavia annostuksia ja antamisen kestoa käyttäen.
·· 25 Terapeuttisesti aktiivinen määrä gp39:n antagonistia voi
MM
• esimerkiksi olla eri suuruinen sellaisten tekijöiden mu-* · · kaan, joita ovat sairauden vaihe, potilaan ikä, sukupuoli ja paino ja antagonistin kyky saada aikaan haluttu vaste .. potilaassa. Annostuksessa käytettäviä hoito-ohjelmia voi- • · » *.; 30 daan tarkentaa optimaalisen terapeuttisen vasteen aikaan- • · *“·" saamiseksi. Voidaan esimerkiksi antaa päivittäin useita *:**: osa-annoksia tai annosta voidaan pienentää vastaavassa suh- :***: teessä hoitotilanteen vaatimusten osoittamalla tavalla. Ku- ·«· .* . ten esimerkissä 1 anti-gp39-vasta-aineella suoritettavan • · · ; *\ 35 käsittelyn kyseessä ollessa on kuvattu, voi tehokas hoito- • · · *· *! ohjelma sisältää sen, että vasta-ainetta ryhdytään antamaan 118792 21 ennen kudoksen tai elimen siirtoa (esimerkiksi viidestä kahdeksaan päivää ennen siirtoa), minkä jälkeen vasta-ainetta annetaan uudelleen (esimerkiksi joka toinen päivä) useiden viikkojen ajan (esimerkiksi kahdesta seitsemään 5 viikkoon) siirron suorittamisesta.
Aktiivista yhdistettä (esimerkiksi antagonistia, kuten vasta-ainetta) voidaan antaa sopivalla tavalla, kuten käyttämällä injektiota (ihonalaista injektiota, suonensisäistä injektiota ja muita näitä vastaavia injektioita), 10 antamalla yhdistettä oraalisesti, inhalaation muodossa, levittämällä transdermaalisesti tai antamalla sitä rektaali-sesti. Aktiivinen yhdiste voidaan annostelutien mukaan päällystää jollakin materiaalilla yhdisteen suojaamiseksi entsyymien, happojen ja muiden luonnollisten olosuhteiden 15 vaikutukselta, jotka voivat inaktivoida yhdisteen. Edullinen annostelutie on käyttää suonensisäistä injektiota.
gp39:n antagonistin annostelemiseksi käyttämällä jotakin muuta annostelutietä kuin parenteraalista antamista voi olla tarpeellista päällystää antagonisti sen inaktivoi-20 tumisen estävällä materiaalilla tai antaa antagonistia yhtä aikaa sen inaktivoitumisen estävän materiaalin kanssa. An- • · *.**: tagonistia voidaan esimerkiksi antaa potilaalle sopivassa ·· • *·· kantaja-aineessa tai laimentimessa, minkä yhteydessä anne- taan samalla entsyymi-inhibiittoreita, tai se voi olla val-•J* 25 mistettuna sopivaan kantaja-aineeseen, kuten liposomeihin.
M·· . .·. Farmaseuttisesti hyväksyttäviä laimentimia ovat fysiologi- • * · nen suolaliuos ja vesipitoiset puskuriliuokset. Entsyymi- *·* * inhibiittoreja ovat haiman trypsiini-inhibiittori, di-iso- , . propyylifluorifosfaatti (DEP) ja trasyloli. Liposomeja ovat • · · 30 vesi-öljy-vesi-emulsiot sekä tavanomaiset liposomit [Stre- • m ’·**’ jän, et ai., J. Neuroimmuno 1. 7, 27).
·:·*: Aktiivista yhdistettä voidaan myös antaa parente- :***; raalisesti tai intraperitoneaalisesti. Dispersioita voidaan «·φ .* . myös valmistaa glyseroliin, nestemäisiin polyetyleeniglyko- • 4 m 35 leihin ja näiden seoksiin ja öljyihin. Tavallisissa varas- • · · *· *· tointi- ja käyttöolosuhteissa nämä valmisteet voivat sisäl- 118792 22 tää mikro-organismien kasvun ehkäisemiseen tarkoitettua säilyteainetta.
injektiokäyttöön soveltuvia farmaseuttisia koostumuksia ovat steriilit vesipitoiset liuokset (materiaalien 5 ollessa vesiliukoisia) tai dispersioita ja steriilejä jauheita steriilien injektioliuosten tai dispersion valmistamiseksi ex tempore -menetelmällä. Kaikissa tapauksissa koostumuksen on oltava steriili ja sen täytyy olla siinä määrin juoksevaa, että sen käsittely ruiskun avulla on vai-10 vatonta. Sen on oltava valmistus- ja varastointiolosuhteissa stabiili ja siinä on käytettävä säilyteaineita mikro-organismien, kuten bakteerien ja sienten, kontaminoivaa vaikutusta vastaan. Kantaja-aine voi olla liuotin tai dis-pergointimedium, joka sisältää esimerkiksi vettä, etanolia, 15 polyolia (esimerkiksi glyserolia, propyleeniglykolia ja nestemäistä polyetyleeniglykolia tai jotakin muuta näitä vastaavaa materiaalia) ja näiden sopivia seoksia. Juokse-vuus voidaan pitää sopivana esimerkiksi käyttämällä päällystettä, kuten lesitiiniä, säilyttämällä vaadittu partik-20 kelikoko dispersion kyseessä ollessa ja käyttämällä pinta-aktiivisia aineita. Mikro-organismien vaikutuksen ehkäise- • · *. *i miseen voidaan käyttää useita erilaisia antibakteriaalisia ·· • '·· ja antifungaalisia aineita, esimerkiksi parabenejä, kloori- i\j butanolia, fenolia, askorbiinihappoa, timerosaalia ja muita *·* 25 näitä vastaavia materiaaleja. Monissa tapauksissa on edul- *··· • ·*. lista lisätä koostumuksiin isotonisia aineita, esimerkiksi • · · ' sokereita, polyalkoholeja, kuten mannitolia, sorbitolia ja • · · natriumkloridia. injektiokoostumukset voidaan saada absor-. . hoitumaan pitkän ajan kuluessa käyttämällä absorptiota vii- • t · • · · 30 västävää ainetta, esimerkiksi aluminiummonostearaattia ja · *·;·* gelatiinia.
*:**: Steriilejä injektioliuoksia voidaan valmistaa li- säämällä tarvittava määrä aktiivista yhdistettä (esimerkik- *· * ,* . si gp39:n antagonistia) sopivaan liuottimeen yhdessä edellä « · · ‘l *| 35 luetellun ainesosan tai ainesosien yhdistelmän kanssa sen • · » *· " mukaan, millaista on tarpeellista käyttää, minkä jälkeen 118792 23 materiaali steriilisuodatetaan. Dispersiot valmistetaan tavallisesti lisäämällä aktiivinen yhdiste steriiliin kantaja-aineeseen, joka sisältää perusdipergointimediumia ja edellä esitetystä luettelosta peräisin olevia muita halut-5 tuja ainesosia. Sellaisten steriilien jauheiden kyseessä ollessa, jotka on tarkoitettu steriilien injektioliuosten valmistamiseen, ovat edullisia menetelmiä vakuumikuivaus ja ilmakuivaus, joista saadaan jauhetta, joka sisältää aktiivista ainesosaa (esimerkiksi antagonistia) sekä mitä tahan-10 sa muuta haluttua ainesosaa, joka on tehty tämän etukäteen steriilisuodatetusta liuoksesta.
Kun aktiivinen yhdiste on suojattu sopivalla tavalla edellä olevan kuvauksen mukaisesti, niin proteiinia voidaan antaa oraalisesti, esimerkiksi käyttäen inerttiä lai-15 menninta tai elimistössä sulavaa syötäväksi kelpaavaa kantaja-ainetta. Tässä keksinnössä "farmaseuttisesti hyväksyttävä kantaja-aine" sisältää kaikenlaiset liuottimet, dis-pergointiaineet, päällysteet, antibakteriaaliset ja anti-fungaaliset aineet, isotoniset ja absorptiota pitkittävät 20 aineet ja muut näitä vastaavat aineet. Tällaisten mediumien ja aineiden käyttö farmaseuttisesti aktiivisten aineiden · valmistamiseen on tällä alalla tunnettua. Lukuun ottamatta • * • *·· sitä tilannetta, että jokin tavanomainen medium tai aine ei ole yhteensopiva aktiivisen yhdisteen kanssa, niin näitä • · ··· 25 ajatellaan käytettäväksi terapeuttisissa koostumuksissa.
·»·· ..*. Koostumuksiin voidaan myös lisätä vaikutukseltaan täydentä- ·*« viä aktiivisia yhdisteitä.
• « «
On erityisen edullista formuloida parenteraalisesti , . käytettävät koostumukset kerta-annoksen muotoon, jotta ne • * * ·[·' 30 ovat vaikeuksitta annettavissa ja jotta niiden annoksesta • * ’·;·* saadaan yhdenmukainen. Tässä keksinnössä tarkoittaa kerta- *;·*: annos lääkemuoto fysikaalisesti erillisiä annoksia, jotka .***. soveltuvat kerta-annoksiksi hoidettaville nisäkkäisiin kuu- *·» .· . luville potilaille; kukin kerta-annos sisältää ennakolta • · · ’’ 35 määrätyn määrän aktiivista yhdistettä, jonka on laskettu • · · *· *: tuottavan halutun terapeuttisen vaikutuksen vaadittuun far- 118792 24 maseuttiseen kantaja-aineeseen yhdistettynä. Tämän keksinnön mukaisten kerta-annoslääkemuotojen koostumus määräytyy ja on suoraan riippuvainen (a) aktiivisen yhdisteen ainutlaatuisista ominaisuuksista ja aikaansaatavasta tietystä 5 nimenomaisesta terapeuttisesta vaikutuksesta, ja (b) yhdisteiden valmistamisen alalla luontaisista rajoituksista tällaisen potilaiden herkkyyden hoitamiseen tarkoitetun aktiivisen yhdisteen yhdistämisessä muihin materiaaleihin.
Tässä keksinnössä kuvatun siedätyshoito-ohjelman 10 jälkeen tai tämän ohjelman kuluessa siirretään luovuttajan kudos tai elin tavanomaisin menetelmin siirteen vastaanottajaan.
IV Tämän keksinnön käyttömuodot Tämän keksinnön mukaiset käytöt ovat sovellettavis-15 sa suureen määrään useita erilaisia kudossiirto- ja elin-siirtotilanteita. Keksintöä voidaan käyttää T-solutole-ranssin aikaansaamiseen tai kudos- tai elinsiirteen, kuten haiman solusaarekkeiden, maksan, munuaisen, sydämen, keuhkojen, ihon, lihaksen, hermokudoksen, mahan ja suolen, vas-20 taanottajassa. Tätä keksintöä voidaan siten käyttää sellaisten sairauksien tai tilojen hoidoissa, joihin liittyy * · kudoksen tai elimen siirto (esimerkiksi maksan siirto hy- ·» • *· perkolesterolemian hoitamiseksi, lihassolujen siirto lihas- dystrofian hoitamiseksi, hermokudoksen siirto Huntingtonin ··· 25 taudin tai Parkinsonin taudin hoitamiseksi, ja muiden näitä «Mt . vastaavien tautien hoitamiseksi). Edullisessa sovellutus- • · · ··· muodossa siirrettävä kudos sisältää haiman solusaarekkeita.
• · « Tämän mukaisesti tämä keksintö kattaa haiman solusaarekkei- .. den käyttöön perustuvan yhdistetyn valmisteen valmistamisen • · · *·]·* 30 diabeteksen hoitoon. Tämä käyttö sisältää sen, että X) ai- • » *··*’ logeenisiä tai ksenogeenisiä soluja, jotka ilmentävät luo- ·;·*· vuttajan antigeenejä, 2) vastaanottajan T-solujen pinnalla ."*· ilmentyvän sellaisen molekyylin antagonistia, kuten gp39:n ··· / . antagonistia (esimerkiksi gp39:ää vastaan suunnattua vasta- • · · *· " 35 ainetta), joka toimii solujen kosketuksesta riippuvaisen • · · *·*· auttaja-efektoritoiminnon välikappaleena, ja 3) luovuttajan 118792 25 haiman solusaarekkeita käytetään valmistettaessa sellaista yhdistettyä valmistetta, joka on tarkoitettu diabeteksen hoitoon. Allogeenisia tai ksenogeenisia soluja ja antagonisteja sisältävää valmistetta on edullista antaa vas-5 taanottajalle ennen haiman solusaarekkeen antamista.
Tätä keksintöä kuvataan lisäksi seuraavan esimerkin avulla, jonka ei ole katsottava rajoittavan tätä keksintöä. Kaikkien tässä patenttihakemusjulkaisussa siteerattujen kirjallisuusviitteiden, patenttijulkaisujen ja patenttiha-10 kemusjulkaisujen sisältö on liitetty tähän keksintöön siihen oikeuttavien säännösten nojalla.
Esimerkki 1
Haiman solusaarekeallografteja vastaan suunnatun toleranssin indusointi käsittelemällä vastaanottajaa allo-15 geenisillä soluilla ja anti-gp39:lla
Nykyiset allotrasplantaatiotutkimukset perustuvat yleiseen immunosupressioon, joka heikentää immuuniefektori-toimintoja epäspesifisesti. immunosupressiiviset farmaseuttiset aineet voivat kuitenkin saada aikaan merkittäviä si-20 vuvaikutuksia. On lisäksi osoitettu, ettei tällä ratkaisutavalla saada tuloksia suoritettaessa Langerhansin saarek- • · \’*i keiden allotransplantaatio diabeteksen hoitamiseksi [tätä ·· ! *.. on käsitelty esimerkiksi julkaisussa Robertson, R. P., N.
·*·.: Engl. Med. 327 (1992) 1861]. Jyrsijöillä voivat hoidot, • · ·!· 25 joissa käytetään τ-soluja vastaan suunnattuja vasta- ···· , .·. aineita, antaa mahdollisuuden saavuttaa myönteisiä tuloksia #t· * #··*ί solusaarekeallograftien siirrossa mutta tämäkin lähestymis- • · · tapa tuottaa yhtenäisen yleisen immunosupression [Carpen- .. ter, C. B., N. Engl. J. Med. 322 (1990) 1224, Roark, J. H., *·]·* 30 et ai., Trasplantation 54 (1992) 1098; Kahan, B. D., Curr.
• · *···* Opin. Immunol. 4 (1992) 553]. Tässä esimerkissä saatiin so- * ····· lusaarekeallografteihin kohdistuva toleranssi aikaan siir- teen vastaanottajassa manipuloimalla alloantigeenin esittä- ··» • t mistä T-soluille siten, että näiden aktivaatio estyi. So- • · · ’ " 35 lusaarekeallograftien elinkykyä kemiallisin keinoin dia- • · • · · • ·· • · 118792 26 beettisiksi tehdyissä C57BL/6 (H-2b) -hiirissä tutkittiin käyttäen menetelmiä, jotka olivat:
Diabeteksen aiheuttaminen
Koiraspuoliset C57B1/6J (H-2b) -hiiret tehtiin dia-5 beettisiksi ruiskuttamalla niihin suonensisäisesti strepto-tsootosiinia (140 mg/kg). Pysyvä diabetes varmistettiin osoittamalla veriplasman glukoosikonsentraation olevan > 400 mg/dl kolmena kertana yhden viikon aikana. Allogeenisten pernasolujen fraktiointi 10 Siirteen vastaanottajien esikäsittelyyn tarkoitetut luovuttajan allogeeniset solut otettiin käänteishyljinnän ehkäisemiseksi käyttöön (C57 x BALB/c) (H-2b/d) Fi-hybridi-eläimistä. Pienten lymfosyyttisolujen eristämiseksi poistettiin punasolut pernasolususpensiosta, joka oli peräisin 15 8 viikon ikäisistä naaraspuolisista (C57 x BALB/c) Fi- hiiristä, ja solut fraktioitiin koon mukaan elutriaatiolla julkaisuissa Tony, H. P., et ai., J. Exp Med. 161 (1985) 223; ja Gosselin, E.J., et ai., J. Immuol. 140 (1988) 1408 kuvatulla tavalla. Lyhyesti mainittuna pieniä lymfosyyttejä 20 eristetään vastavirtasentrifugointiin perustuvalla elutriaatiolla esimerkiksi käyttäen mallin J-6B-sentrifugia • » (Beckman Instruments, Palo Alto, CA) . Noin 1 - 5 x ·· o • *·· 10 solua 8 ml:ssa viljelymediumia tai tasapainotettua suo- laliuosta, joka sisältää 1,5 % fetaalista naudanseerumia, • · ··· 25 käsitellään deoksiribonukleaasilla, pipetoidaan elutriaa- **«· . tiokammioon käyttämällä alkuun vastavirtavirtausnopeutena ··· 13,5 ml minuutissa ja käyttämällä sentrifugia 4 °C:ssa va- • 9 · kionopeudella, jonka suuruus on 3 200 kierrosta minuutissa.
, . Piensolufraktio, joka sisältää vain muutamia kontaminoivia ! S ! 30 suuria soluja, eluoituu tyypillisesti kohdalla 14 - 19 ml • · **;·* minuutissa, vaikkakin täsmällinen virtausnopeus voi olla ·:*·; riippuvainen solujen suspendointiin käytetystä mediumista.
·***· Tässä keksinnössä kuvatuissa kokeissa koottiin piensolu- ,* , fraktio talteen virtausnopeuden 19 ml/min kohdalla (kier- • * · *| 35 rosnopeudella 3 200 kierrosta minuutissa) . Tähän fraktioon • ♦ · *· ** ei ollut jäänyt lainkaan säteilytystä (3000 radia) kestävää 118792 27 apusolutoimintaa sellaisella määrityksellä määritettynä, jossa käytettiin T-solulinjoja, jotka olivat spesifisiä joko kaniinin IgG:n ja H2d:n (CDC35:n) suhteen tai allo-reagoivia H2b:n (DlO.G4:n) suhteen. Pienet solut ja frakti-5 oimattomat solut pestiin kaksi kertaa seerumittomassa mediumissa ja ne injektoitiin allograftin vastaanottajien häntälaskimoon. Kokeessa käytettiin noin 40 - 100 x 106 fraktioimatonta (C57 x BALB/c) Fi (H-2b/d) -eläimistä peräisin olevaa pernasolua tai 40 - 100 x 106 elutrioitua pientä 10 (C57 x BALB/c)Fi (H-2b/d) -eläimistä peräisin olevaa per nasolua.
Siirteen vastaanottajien esikäsittely
Siirteen vastaanottajia esikäsiteltiin joko frakti-oimattomilla allogeenisillä (C57 x BALB/c) Fi (H-2b/d)-perna-15 soluilla, elutrioiduilla pieniläpimittaisilla "fraktion 19" pernasoluilla, joista APC-aktiivisuus oli poistettu (nämä oli eristetty edellä kuvatulla tavalla), gp39:ää vastaan suunnatulla monoklonaalisella vasta-aineella (MRl, ks. esimerkki 2, koe 3) tai allogeenisten solujen ja gp39:ää vas-20 taan suunnatun vasta-aineen yhdistelmällä. Fraktion 19 solut tutkittiin kahdella eri annosalueella, pienellä annok-!.’·· sella, jonka suuruus oli 40 - 44 x 10 solua, tai suurella | annoksella, jonka suuruus oli 77 - 88 χ 106 solua. Kontrol- :*·.! lieläimiin ei annettu allogeenisiä soluja eikä niitä käsi- • · ··· 25 telty vasta-aineella. Allogeenisiä soluja annettiin siir- ···· ..·. teen vastaanottajiin injektoimalla niitä häntälaskimoon 5 - .···. 8 päivää ennen solusaarekeallograftin siirtoa. Käsittely • » * MRl-vasta-aineella suoritettiin käyttäen annoksena 250 pg , . hiirtä kohti kaksi kertaa viikossa alkaen 7 päivää ennen • · · 30 solusaarekkeiden siirtoa ja jatkaen näin 2-7 viikon ajan • · ’···* tai siihen asti, kunnes siirre menetettiin. Ensimmäinen *:*·· vasta-aineinjektio annettiin tyypillisesti samana päivänä kuin ensimmäinen allogeenisten pernasolujen injektio.
··* .· . Solusaarekeallograftin siirto s · · *· *· 3 5 Allogeenisiä BALB/c (H-2 ) -solusaarekkeita eris- **· · I · · · *. *ί tettiin modifioidulla kollagenaasikäsittelymenetelmällä 118792 28 [Gottlieb, P. A., et al., Diabetes 39 (1990) 643]. Solusaa-rekkeita, joiden annoksena käytettiin 30 saareketta ruu-miinpainogrammaa kohti, siirrettiin välittömästi niiden eristämisen jälkeen vastaanottajana toimivien C57B1/6J 5 (H-2b) -hiirten munuaiskapselin alle. Siirteen ' elinkyky määriteltiin kykynä säilyttää veriplasman glukoosikonsent-raatio tasolla < 200 mg/dl.
Tulokset
Ensimmäisessä koesarjassa solusaarekeallograftin 10 vastaanottajia käsiteltiin joko pelkillä allogeenisilla pernasoluilla tai pelkällä gp39:ää vastaan suunnatulla vasta-aineella. Kuten kuviossa 1 on esitetty, niin pernasolu-esikäsittelyn puuttuessa tapahtui kaikille solusaarekeallo-grafteille hyijintä 13 päivän kuluessa siirrosta (9 ± 15 2 päivää; vaihteluväli 5-13 päivää; N = 23) . Solusaarek- keiden havaittiin myös olevan heikosti elinkykyisiä eläimissä, joita oli käsitelty ainoastaan sellaisilla fraktioi-mattomilla pernasoluilla, jotka sisälsivät normaalia APC-aktiivisuutta (6 ± 3 päivää; vaihteluväli 4-12 päivää; 20 N = 7) tai pienillä annoksilla (40 - 44 x 106 solua) frak tion 19 pernasoluja, joista AP-solut oli poistettu (7 ± • * !.*·· 3 päivää; vaihteluväli 3-14 päivää, N = 16) . Kun suurempi j annos fraktion 19 pieniä splenosyyttejä, joista AP-solut !*·,; oli poistettu (75 - 88 x 106 solua), oli injektoitu eläi- • * ··· 25 meen, niin allograftin elossapysymisaika piteni (19 ± ···· . .·. 10 päivää; vaihteluväli 7-40 päivää; N = 16) . Tämä vaiku- ♦ ··* .···. tus siirteen elossapysymisen kestoon oli tilastollisesti • * » merkittävä (f3(58 = 17,3 p < 0,001, verrattuna ryhmiin, joi- , . ta ei oltu suoritettu mitään käsittelyä, koko pernan käsit- • · · 30 tävillä verensiirroilla tai pienemmällä annoksella fraktion • · *···* 19 pernasoluja), mutta tämä ei ollut pysyvää. Se, että al- ····· logeenisten solusaarekkeiden elossapysyminen piteni mutta ·***· oli rajallista niissä diabeettisissa vastaanottajissa, ··· / . joille annettiin fraktion 19 pieniä soluja, joista AP-solut • · · *·*: 35 oli poistettu, viittaa siihen, että nämä solut eivät yksi- • · · *· *i nään kykene pitämään allograftia elossa, vielä yhtä siir- 118792 29 teen vastaanottajien kohorttia käsiteltiin fraktion 20 soluilla, joiden määrä oli 77 - 88 x 106. Tämä fraktio koostui suurimmaksi osaksi pienistä lymfosyyteistä, mutta se eroaa fraktion 19 populaatiosta siinä mielessä, että se si-5 sältää määritettävissä olevan APC-toiminnon. Näiden solujen vastaanottajat (n = 6) hylkivät kaikki siirteitään nopeasti (keskiarvo = 8,5 päivää, vaihteluväli 6 - 12). Toista siirteen vastaanottajaryhmää käsiteltiin yksinomaan gp39:ää vastaan suunnatulla monoklonaalisella vasta-aineella, 10 MRl:llä. Kuvio 1 kuvaa sitä, että solusaarekeallograftit menetettiin 15 päivän kuluessa 7:ssä niistä 11 hiirestä, joita oli käsitelty pelkästään gp39:ää vastaan suunnatulla mAb:lla. Jäljellä olevilla neljällä hiirellä olivat siirteet toimintakykyisiä kokeen päättyessä päivänä 48. Nämä 15 tulokset osoittavat, että pelkän gp39:ää vastaan suunnatun MRl-vasta-aineen antaminen vastaanottajalle voi pidentää solusaarekeallograftin elinkykyä (keskiarvo = 20,19 päivää; vaihteluväli 9:stä määrittelemättömän suureksi; N = 5. Keston pidentymisaste oli tilastollisesti samanlainen kuin mi-20 tä oli saatu aikaan käyttäen suurempaa pelkkien fraktion 19 pernasolujen annosta ja merkittävästi pidempi kuin mitä • § !.*·· saatiin aikaan kolmessa muussa ryhmässä (p < 0,05).
Edellä kuvattu koesarja osoitti, että käsittely ;*·.· pelkillä fraktion 19 pernasoluilla, joista AP-solut oli <· · 25 poistettu, tai pelkällä gp39:ää vastaan suunnatulla mAh:11a ···» . ,·. voi parantaa haiman solusaarekeallograftin elossa pysymistä • * · verrattuna tällaisen käsittelyn poisjättöön. Kumpikaan kä- • · · * sittely ei kuitenkaan itsessään ollut tehokas indusoimaan , . solusaarekeallografteihin kohdistuvaa pitkäkestoista tole- • · *·]·* 30 ranssia vastaanottajissa. Seuraavissa koesarjoissa yhdis- tettiin käsittely allogeenisilla pernasoluilla vastaanotta-·:··· jän käsittelyyn anti-gp39:llä. Kun allogeenisia pernasoluja .***. ja anti-gp39:ää annettiin yhdistettynä, niin tämän havait- • · ··· tiin olevan tehokkaampaa kuin kumpikaan reagenssi yksinään.
• · *· " 35 Tulokset on esitetty kuviossa 2, jossa kukin käyrä edustaa • ♦ *.*·: koetuloksia yksittäisestä hiirestä. Avoimet symbolit tar- 118792 30 koittavat vastaanottajia, joissa solusaarekeallografti menetettiin spontaanisti. Täytetyt symbolit tarkoittavat hiiriä, joissa solusaarekesiirteet olivat toimintakykyisiä kokeen lopetushetkellä. Kuvio 2 (osakuvio B) esittää, että 5 siirre saatiin pysymään toimintakykyisenä määräämättömän ajan kaikissa niissä eläimissä, joita oli käsitelty 7 viikon ajan gp39:ää vastaan suunnatulla MAB:lla ja yhdellä injektiolla sellaisia fraktion 19 pernasoluja, joista ap-solut oli poistettu (n = 6). Kun tätä menettelyä muutettiin 10 vähentämällä anti-gp39-käsittelyn kestoa, niin suotuisa vaikutus siirteen elinkykyyn heikkeni mutta ei hävinnyt. Siirre saatiin pysymään toimintakykyisenä määräämättömän ajan kuudella kahdeksasta vastaanottajasta silloin, kun gp39:ää vastaan suunnattua mAbrta annettiin vain kahden 15 viikon ajan fraktion 19 pernasoluihin yhdistettynä (kuvio 2, osakuvio A) . Siirteen havaittiin myös pysyvän toimintakykyisenä määräämättömän ajan vastaanottajilla, joita oli käsitelty 2 tai 7 viikon ajan anti-gp39:11a yhdistettynä yhteen injektioon fraktioimattornia allogeenisiä pernasolu-20 ja.
Solusaarekesiirteen toiminnan varmistamiseksi ja • · *.**: sen varmistamiseksi, etteivät jäljellä olevat solusaarek- • '·· keet, joita streptotsootosiinikäsittely ei ollut tuhonnut, :\j eivät erittäneet insuliinia, poistettiin ne munuaiset, jot- ··· 25 ka sisälsivät kapselin alle siirrettyjä siirteitä. Kaikissa ··»* . .*. tapauksissa yksipuolinen munuaisten poisto sai kolmen päi- ·»· vän kuluessa aikaan hyperglykemian uusiutumisen • · · (> 300 mg/dl).
. . Solusaarekesiirteet ja natiivi haima tutkittiin
• · S
·.* 30 histologisesti kaikista eläimistä joko siirteen menettämi- • * *··4* sen yhteydessä tai kokeen päättyessä. Niiden vastaanottaji- *:**: en munuaisten solusaarekeallograftien histologisissa leik- ·**· keessä, joille oli annettu fraktioituja allogeenisiä pieniä .* * lymfosyyttejä ja joita oli käsitelty jatkuvasti (7 viikkoa) I 1^· l 35 MRl-mAb:lla, esiintyi runsaasti kokonaisia solusaarekkeita, f · · *· jotka olivat havaittavissa munuaiskapselin pinnan alla ja 3i 1 1 8792 joissa ei esiintynyt mononukleaarisolujen kudokseen tunkeutumista ja jotka sisälsivät selvästi jyväsekkäitä insuliini- ja glukagonipositiivisia soluja. Tästä poiketen esiintyi sellaisten vastaanottajien munuaisissa olevien solusaa-5 rekeallograftien histologisissa leikkeissä, joita oli käsitelty pelkällä gp39:ää vastaan suunnatulla mAb:lla, luonteenomainen voimakas mononukleaarisolutulehdus ja tähän liittyvä solusaarekesolujen tuhoutuminen. Solusaarekkeiden morfologia oli kaikissa isäntien haimoissa yhtenäisellä ta-10 valla yhdenmukainen sen käsityksen suhteen, että näillä esiintyi streptotsootosiinidiabetes.
Esimerkki 2: gp39 :ää vastaan suunnattujen vasta-aineiden valmistaminen ja luonnehtiminen
Koe 1 - Humaani-gp39 tää vastaan suunnatut vasta- 15 aineet
Antigeenispesifisen T-solutoleranssin indusoimisek-si potilaaseen on edullista antaa humaani-gp39:ää vastaan suunnattua vasta-ainetta. Humaani-gp39:ää vastaan suunnattujen hiiressä tehtyjen monoklonaalisten vasta-aineiden ai-20 kaansaarniseen käytettiin seuraavaa menetelmää. Balb/c-hii- riä immunisoitiin täydelliseen Freundin adjuvanttiin (CFA) ϊ\ϊ valmistetulla liukoisella gp39-fuusioproteiinilla, gp39- ·*·.. CD8:lla. Hiiriä käsiteltiin sitten 6 viikkoa myöhemmin liu- •\j koisella gp39-CD8:11a, joka oli valmistettu epätäydelliseen • · .i. 25 Freundin adjuvanttiin (IFA) . Liukoista gp39-CD8:aa annet- , ,·. tiin liukoisessa muodossa 4 viikkoa sekundaarisen im- • · » munisoinnin jälkeen. Hiirille annettiin tästä 2 viikon ku- * · * ' luttua tehosteannos aktivoituja periferaalisen veren hu- maanilymfosyyttejä, minkä jälkeen tästä kahden viikon ku- • · « *·*·* 30 luttua annettiin vielä viimeinen tehosteannos, jossa käy- #·· tettiin liukoista gp39-CD8:aa. Splenosyytit fuusioitiin va- kiomenetelmiin kuuluvana toimenpiteenä NS-l-fuusio-osapuo- ,···, leen 4. päivänä viimeisen immunisoinnin jälkeen.
• · *" Kloonit, jotka tuottivat humaani-gp39:ää vastaan • · " 35 suunnattuja vasta-aineita, valittiin monilähtökohtaisen ·,*·· seulontamenetelmän perusteella. Kloonit seulottiin aluksi 118792 32 käyttäen sitoutumismääritystä maljoilla, joissa käytettiin gp39-CD8:aa. Tämän jälkeen positiiviset kloonit seulottiin CD8-kontrollifuusioproteiinia (CD72-CD8) vastaan. Kloonit, jotka tuottivat positiivisen tuloksen maljoilla suoritetus-5 sa CD8-CD72-sitoutumismäärityksessä, hylättiin. Jäljelle jääneet kloonit seulottiin tämän jälkeen lepovaiheessa olevien ja 6 tunnin ajan aktivoitujen periferaalisen veren hu-maanilymfosyyttien (PBL) päällä käyttäen virtaussytometri-analyysiä. Hybridoomat, jotka värjäsivät aktivoituja mutta 10 eivät lepovaiheessa olevia PBL-soluja, katsottiin positiivisiksi. Jäljellä olevista klooneista tutkittiin lopuksi niiden kyky estää CD40lg:n sitoutuminen maljaan sidottuun gp3 9:ään.
Ensimmäisessä vaiheessa seulottiin gp39-CD8:aa ja 15 CD72-CD8:aa vastaan maljoilla suoritettavissa sitoutumis-määrityksissä noin 300 kloonia. Näistä klooneista havaittiin 30:n havaitsevan maljaan sitoutuneen gp39:n eikä CD8:aa. Näistä klooneista seulottiin tämän jälkeen niiden kyky havaita aktivoitujen humaani-PBL-solujen pinnalla 20 esiintyvä gp39. Noin 15 kloonia havaitsi molekyylin aktivoitujen PBL-solujen mutta ei lepovaiheessa olevien solujen • a */*: pinnalla. Spesifisyys varmistettiin lisäksi määrittämällä näiden kloonien kyky estää maljaan sidotun gp39:n havaitse-;*·.· minen CD40ig:n avulla. Kolme tutkitusta 10:stä kloonista • a 25 estävät CD40lg:n sitoutumisen tässä määrityksessä. Nämä aaee , ,·, kloonit olivat 3E4, 2H5 ja 2H8. Nämä kloonit ovat edullisia I · * käytettäväksi tämän keksinnön mukaisesti. Klooneista, jotka • · · tutkimusten tulosten mukaan olivat positiivisia aktivoitu-. . jen mutta ei lepovaiheessa olevien PBL-solujen suhteen, • a e *·*·* 30 seulottiin myös niiden reagoivuus aktivoidun rotan T-solu- *...* kloonin, POMC8:n, kanssa. Kloonissa 2H8 ilmentyi risti- ·:··· reagoivuutta tämän rotan T-solulinjan kanssa.
.***. Koe 2 - Humaani-gp39 sfiä vastaan suunnatut vasta- • * • aa * aineet • a a a a *· “ 35 Samanlaista immunisaatiomenetelmää kuin mikä oli a a *.*·: kuvattu kokeessa 1 käytettiin muiden humaani-gp39 :ää vas- 33 1 1 8792 taan suunnattujen vasta-aineiden valmistamiseen. Yksi Balb/c-hiiri immunisoitiin CFArhan valmistetulla liukoisella gp39-CD8:lla ja sitä käsiteltiin 4 viikkon kuluttua tästä aktivoiduilla periferaalisen veren humaanilymfosyyteillä 5 6 tunnin ajan. Hiirelle annettiin sitten tehosteannos käyt täen liukoista gp39-CD8:aa, mikä tapahtui 4 päivää ennen splenosyyttien fuusiointia NS-1-fuusio-osapuoleen vakiome-netelmiä käyttäen. Hybridoomakloonien seulonta suoritettiin värjäämällä ne virtaussytometrissa kuuden tunnin ajan akti-10 voiduilla humaani-PBL-soluilla. Valikoitiin kloonit, jotka saivat aikaan aktivoitujen mutta eivät lepovaiheessa olevien humaani-PBL-solujen värjäytymisen. Jatkotutkimukseen valittiin kuusi kloonia, kloonit 4D9-8, 4D9-9, 24-31, 24-43, 89-76 ja 89-79.
15 Valittujen vasta-aineiden spesifisyys varmistettiin useilla määrityksillä. Ensimmäiseksi virtaussytometrinen analyysi osoitti, että kaikki kuusi mAb-molekyyliä värjäävät aktivoituja mutta eivät lepovaiheessa olevia periferaalisen veren τ-soluja (ks. kuvio 3B ja 3C, jotka toimivat 20 edustavana esimerkkinä ja jotka kuvaavat aktivoitujen T-so-lujen värjäytymistä 4D9-8:lla ja 4D9-9:lla, mainitussa jär- • · · *· " jestyksessä ilmoitettuna). Kunkin kuuden vasta-aineen tun- ·· ί *·· nistaman molekyylin ilmentyminen on havaittavissa neljän • · !,*·; tunnin kuluessa aktivaatiosta, se on huipussaan 6-8 tun- *:* 25 nin välillä aktivaation jälkeen eikä se ole havaittavissa «··» : ·*; 24 tuntia aktivaation jälkeen. Kaikki kuusi mAb-molekyyliä ··· tunnistavat aktivoitujen CD3+-PBL-solujen pinnalla ilmenty-vän molekyylin, jotka solut ovat pääasiassa CD4+-fenotyyppiä mutta osa CD8+-T-soluista ilmentää myös tätä • · · 3 0 molekyyliä. Kaikkien näiden kuuden mAb-molekyylin tunnista- » · *;1 man molekyylin ilmentyminen inhiboituu silloin, kun vilje- *"*: lymediumissa käytetään syklosporiini A:ta, samoin kuin on asianlaita gp39:n ilmentymisen suhteen (ks. kuvio 4a ja 4B, • · · . jotka toimivat edustavana esimerkkinä ja joissa kuvataan • ·· I * 35 syklosporiini11a käsiteltyjen T-solujen värjäytymistä 4D9- • · · *· 8:11a ja 4D9-9:lla, mainitussa järjestyksessä ilmoitettu- 118792 34 na). Näiden mAb-molekyylien tunnistaman molekyylin ilmenty-miskinetiikka ja ilmentymisen jakaantuminen ovat identtisiä gp39:n vastaavien ominaisuuksien suhteen havaittuna käyttämällä humaani CD40Ig-fuusioproteiinia. Lisäksi kaikki kuusi 5 mAb-molekyyliä estävät gp39:n värjäytymisen CD40lg:lla (ks. kuvio 5A ja 5B, jotka toimivat edustavina esimerkkeinä ja joissa kuvataan sitä, miten gp39:n värjäytyminen CD40lg:lla inhiboituu 4D9-8:n ja 4D9-9:n läsnä ollessa, mainitussa järjestyksessä ilmoitettuna). Kaikki kuusi mAb-molekyyliä 10 tunnistavat ELISA-määrityksissä gp39-CD8:n, joka on gp39-molekyylin liukoinen fuusiomuoto. Lisäksi kaikki kuusi mAb-molekyyliä saavat aikaan sellaisen molekyylin immunosaostu-misen, jonka koko on noin 36 kd ja joka on peräisin 35S-leimalla varustetuista aktivoidusta humaani-PBL-soluista. 15 Immunosaostunut molekyyli on identtinen humaani-CD40lg-fuusioproteiinin saostaman molekyylin suhteen.
Kuuden valitun mAb:n (4D9-8, 4D9-9, 24-31, 24-43, 89-76 ja 89-79) toiminnallinen aktiivisuus määritettiin seuraavasti. Ensimmäiseksi määritettiin mAb-molekyylien ky-20 ky inhiboida IL-4:n ja liukoisen gp39:n kanssa viljeltyjen puhdistettujen humaani-B-solujen lisääntymistä. Puhdistet- • t * *· *ϊ tuja humaani-B-soluja viljeltiin gp39:n ja lL-4:n kanssa i* : ’·· käyttäen puhdistettuja monoklonaalisia vasta-aineita tai !,*·· CD40lg:tä annoksina, jotka olivat alueella 0 - 12,5 μg/ml.
t*;· 25 B-solujen lisääntyminen määritettiin kolmen päivän viljelyn ; jälkeen käyttämällä tymidiinin kerääntymistä soluihin. Tu- Φ · lokset (nämä on esitetty kuviossa 6) osoittavat, että kaik- • · · ki kuusi mAb-molekyyliä voivat inhiboida gp39:n ja IL-4:n t*m·' aikaansaamaa B-solujen lisääntymistä. mAb-molekyylit 89-76 • · · *,I 30 ja 24-31 olivat tehokkaimpia indusoidun B-solujen lisäänty- • · **"* misen inhiboimisessa.
*"*: Seuraavaksi tutkittiin näiden mAb-molekyylien kyky inhiboida B-solujen erilaistumista määritettynä anti- ·«· t.| . CD3:lla aktivoitujen T-solujen ja IL-2:n aikaansaamana Ig- • ·* , * 35 molekyylien muodostumisena. Puhdistettuja IgD -humaam-B- • · · 1 soluja valmistettiin käyttämällä positiivista selektiota 118792 35 FACS:n avulla ja niitä viljeltiin tämän jälkeen CD3:a vastaan suunnattujen aktivoitujen (mitomysiini C:llä käsiteltyjen) humaani-T-solujen ja lL-2:n kanssa kuuden päivän ajan käyttäen viljelymediumissa gp39:ää vastaan suunnattuja 5 puhdistettuja monoklonaalisia vasta-aineita annoksina 0 -10 μ3/πι1 tai jättämällä nämä molekyylit pois viljelymediu-mista. IgM:n, IgG:n ja IgA:n muodostuminen 6. päivänä määritettiin ELISA:11a. Tulokset (nämä on esitetty edempänä taulukossa 1) osoittavat, että kaikki kuusi vasta-ainetta 10 voivat inhiboida T-soluista riippuvaista B-solujen erilaistumista IgM:n, lgG:n ja IgA:n muodostumisen avulla määritettynä .
• · · • ·· • · ·« • · • ·· • · ! · · * ·· • a ··· *··» · · • · · ·*· »•t • · · *.· · :*·*· • · · • * • »· t ···«« • · *#· •\ : • ·· • * !1 * \ *: 118792 36
Taulukko 1
immunoglobuliinin muodostuminen mAb pg/ml IgM IgG IgA
ei mitään - 17 500 6 710 4 471 4D9-8 0,1 4 813 2 130 2 819 1.0 4 394 2 558 1 519 10.0 1 081 389 396 4D9-9 0,1 3 594 919 1 731 1.0 2 659 1 233 1 606 10.0 374 448 266 24-31 0,1 3 863 981 344 1.0 1 287 314 165 10.0 1 120 596 23 24-43 0,1 6 217 4 132 432 • · • · ..**** 1,0 3 193 2 130 192 • · • · · Φ 10.0 7 021 1 252 1 081 • · « ...*" 89-76 0,1 3 783 1 069 344 • * * 'Ϊ. 1,0 2 180 352 171 * · · « # · 10.0 818 551 19 • · !.V 89-79 0,1 9 763 1 924 3 021 • · a • · • · " 1,0 2 314 460 156 • · .···. 10,0 183 135 434 • · »·* a • s • t · l ; Sen vaikutuksen tutkimiseksi, joka gp39:ää vastaan • * · 1 *· suunnatuilla mÄb-molekyyleillä °η T-soluvasteisiin, lisät- 118792 37 tiin mAb-molekyylejä tavallisiin sekalymfosyyttiviljelmiin (MLR). 300 000 periferaalisen veren humaanilymfosyyttiä (reagoivat solut = R) viljeltiin yhdessä 100 000 säteilyte-tyn allogeenisen periferaalisen veren lymfosyytin (stimu-5 laattorit = S) kanssa viljelymediumissa, joka sisälsi gp39:ää vastaan suunnattuja mAb-molekyylejä (10 μg/ml) tai josta nämä oli jätetty pois. viljelmille annettiin 3H-tymidiinipulssi 4., 5. ja 6. päivänä ja ne koottiin talteen 18 tuntia tämän jälkeen. Kaikki kuusi humaani-gp39:ää vas-10 taan suunnattua mAb-molekyyliä inhiboivat allospesifisiä vasteita määritettynä MLR:n avulla (ks. kuvio 7, joka toimii edustavana esimerkkinä ja jossa on kuvattu allos-pesifisten vasteiden inhiboituminen silloin, kun R-soluja ja S-soluja inkuboidaan 24-31:n tai 89-76:n länsä ollessa; 15 positiivisina kontrolleina käytettiin CTLA4-immunoglobulii-nifuusioproteiinia ja CD28:aa vastaan suunnattua mAb:ta).
Sen määrittämiseksi, tunnistavatko nämä kuusi mAb-molekyyliä humaani-gp39-molekyylin pinnalla esiintyviä erillisiä epitooppeja, suoritettiin silloituskokeita. Akti-20 voidut humaani-PBL-solut tehtiin ensin toimintakyvyttömiksi . . kullakin näistä kuudesta mAb-molekyylistä (25 ug/ml konju- *· goimatonta vasta-ainetta). Solut pestiin ja ne värjättiin • · • ** sitten käyttäen 10 pg/ml biotiiniin konjugoitua vasta- *. 1: ainetta, minkä jälkeen nämä saatettiin reagoimaan fykoeryt- ,,1·1 25 riiniin konjugoidun avidiinin (PE-Αν) kanssa. Solujen vär- jäytyminen PE-Av:lla analysoitiin FACSrlla. Tulokset on :T: esitetty alla taulukossa 2.
• · ::: • « t·· : : ··« • · ·« =...: ·· • · • « • 1 · * ·· • · 118792 38
Taulukko 2
Estävä Värjäykseen käytetty vasta-aine vasta- aine 4D9-9 4D9-9 24-31 24-43 89-76 89-79 ei mi- +++ +++ ++++ ++++ ++++ ++++ tään 4D9-8 EM - ++++ ++++ +++ +++ 4D9-9 +++ EM +++ ++++ +++ +++ 24-31 + + EM +++ ++ ++ 24-43 + + +++ EM ++ + 89 — 76 + + +++ +++ EM +++
89-79 + ++ +++ +++ +++ EM
Symboli + esittää värjäytymisen voimakkuutta ja positiivisten solujen prosenttimäärää (++++ = MI > 200; +++ = MI > J4*.j 5 125; ++ = MI > 50; + = MI > 25; - = ei mitään taustan ylit- tävää värjäytymistä) . EM = ei määritetty.
a · • m · • ♦· • · .S. Kaikki vasta-aineet estivät CD40Ig:n sitoutumisen . ,·, aktivoituihin humaani-PBL-soluihin. Taulukossa 2 esitetyt • · · 10 tulokset osoittavat kuitenkin selvästi, että jotkin vasta- • » » • · » • aineet eivät kykene estämään muiden vasta-aineiden sitoutumista aktivoituihin humaani-PBL-soluihin, mikä viittaa sii- • ♦ · *·*·* hen, että ne tunnistavat erillisiä epitooppeja humaani-
• M
gp39-molekyylien pinnalla.
.···! 15 89-76- ja 24-31-hybridoomat, jotka tuottivat 89-76- .··*. ja 24-31-vasta-aineita, mainitussa järjestyksessä ilmoitet- • φ * tuna, talletettiin Budapestin sopimuksen ehtojen mukaisesti • · · *· *! 2.9.1994 talletuslaitokseen American Type Culture Collecti- • m \*·· on, Parklawn Drive, Rockville, Md. 89-76-hybridoomalle an- 118792 39 nettiin ATCCm hakunumero HB11713 ja 24-31-hybridoomalle annettiin ATCC:n hakunumero HB11712.
Koe 3 - Hiiren gp39:ä& vastaan suunnatut vasta- aineet 5 Tämän keksinnön yhdessä sovellutusmuodossa gp39:n antagonisti on hiiren gp39:ää vastaan suunnattu monoklonaa-linen vasta-aine, MRl. Monoklonaalisen MRl-vasta-aineen valmistamiseen käytettiin seuraavaa menetelmää ja tätä voidaan käyttää muiden gp39:ää vastaan suunnattujen vastalo aineiden valmistamiseen.
Hamstereita immunisoitiin intraperitoneaalisesti viikon välein kuuden viikon ajan aktivoiduilla Thl-soluilla (dl. 6), joiden määrä oli 5 - 106. Kun hiiren Thl-soluja vastaan suunnatun seerumin tiitteri oli suurempi kuin noin 15 1:10 000, niin suoritettiin solufuusioita polyetyleenigly- kolin avulla käyttäen hamsterissa tehtyjä immunosp1enosyyt-tejä ja NS-l:tä. Kasvavia hybridoomia sisältävistä kuopista peräsin olevat supernatantit seulottiin virtaussytometriaa käyttäen lepovaiheessa olevien ja aktivoitujen Thl-solujen 20 päällä. Yksi nimenomainen hybridooma, joka tuotti sellaista mAb-molekyyliä, joka tunnisti selektiivisesti aktivoidun • · • · · *· ** Th:n, otettiin jatkotutkimuksiin ja tämä jatkokloonattiin ·· j '·* MRl:n aikaansaamiseksi. MRl:tä valmistettiin askitesnes- • 9 *.*·· teessä ja se puhdistettiin ioninvaihto-HPLC:n avulla. MRl- •I* 25 hybridooma on talletettu talletuslaitokseen American Type • *t· : ·*· Culture Collection ja sille on annettu hakunumero HB11048.
»·· ·*:*. Vastaavat sovellutuemuodot • · *
Alan ammattikokemuksen perusteella on selvää tai #. · sen perusteella kyetään pelkin rutiinikokein havaitsemaan • 9 · 30 monia tämän keksinnön spesifisiä sovellutusmuotoja vastaa- • · *···* via sovellutusmuotoja, jotka on kuvattu tässä julkaisussa.
*ί**ί Nämä vastaavat sovellutusmuodot on tarkoitettu kuulumaan seuraavien patenttivaatimusten piiriin. Kaikkien tässä pa- t·· .* · tenttihakemusjulkaisussa siteerattujen kirjallisuusviittei- ·· * l 35 den ja patenttihakemusjulkaisujen sisältö on liitetty tähän • · » *· *· keksintöön siihen oikeuttavien säännösten nojalla.

Claims (28)

118792 40 1. a) Allogeenisen tai ksenogeenisen solun, joka ilmentää vähintään yhtä luovuttajan antigeeniä ja jonka 5 pinnalla esiintyy ligandi, joka osallistuu vuorovaikutukseen vastaanottajan T-solun pinnalla esiintyvän gp39:n kanssa, ja b) gp39:n antagonistin käyttö valmistettaessa yhdistettyä valmistetta salo manaikaista, erillistä tai peräkkäistä käyttöä varten luovuttajan kudokseen tai elimeen kohdistuvan T-solutole-ranssin indusoimiseksi tämän kudoksen tai elimen vastaanottajassa sillä edellytyksellä, että kun allogeeninen tai ksenogeeninen solu on allogeeninen solu, luovuttajan kudos 15 tai elin käsittää haiman solusaarekkeita, maksaa, munuaista, sydäntä, keuhkoa, ihoa, lihasta, hermokudosta, mahaa tai suolta. 2. a) Allogeenisen tai ksenogeenisen solun, joka ilmentää vähintään yhtä luovuttajan antigeeniä ja jonka 20 pinnalla esiintyy ligandi, joka osallistuu vuorovaikutukseen vastaanottajan T-solun pinnalla esiintyvän gp39:n » · :.*·* kanssa, ja j b) gp39:n antagonistin, ja :**,· c) luovuttajan haiman solusaarekesolujen • · 25 käyttö valmistettaessa yhdistettyä valmistetta sa- ···* . ,·, manaikaista, erillistä tai peräkkäistä käyttöä varten dia- beteksen hoidossa. • · ·
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että antagonisti on gp39:ää vastaan • · · '·*·* 30 suunnattu vasta-aine. *·· • · *φ..* 4. a) Luovuttaja-allogeenisen solun, joka ilmentää ····· vähintään yhtä luovuttajan antigeeniä ja jonka pinnalla .***, esiintyy ligandi, joka osallistuu vuorovaikutukseen vas- / t taanottajan T-solun pinnalla esiintyvän gp39:n kanssa, ja • · · *· *· 35 b) gp39:ää vastaan suunnatun vasta-aineen i'* S • ·· • · 118792 41 käyttö valmistettaessa yhdistettyä valmistetta samanaikaista, erillistä tai peräkkäistä käyttöä varten luovuttajan kudokseen tai elimeen kohdistuvan T-solutole-ranssin indusoimiseksi tämän kudoksen tai elimen vastaanot-5 tajassa, jolloin luovuttaja-allogeeninen solu ja gp39:ää vastaan suunnattu vasta-aine annetaan vastaanottajalle ennen kudoksen tai elimen siirtoa, jolloin luovuttajan kudos tai elin käsittää haiman solusaarekkeita, maksaa, munuaista, sydäntä, keuhkoa, ihoa, lihasta, hermokudosta, mahaa 10 tai suolta.
5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että allogeeninen tai ksenogee-ninen solu on lymfoidisolu.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen käyttö, 15 tunnettu siitä, että lymfoidisolu on B-solu.
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että B-solu on lepovaiheessa oleva B-solu.
8. Jonkin patenttivaatimuksen 1 tai 5-7 mukainen 20 käyttö, tunnettu siitä, että allogeenista tai kse- nogeenista solua ja antagonistia annetaan vastaanottajalle • e ·,*·; ennen kudoksen tai elimen siirtoa. ··
9. Jonkin patenttivaatimuksen 1 tai 4-8 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että kudos tai elin käsit- • · ··· 25 tää haiman solusaarekkeita. »··· , .·. 10. Jonkin patenttivaatimuksen 1 tai 4-8 mukainen ,···, käyttö, tunnettu siitä, että kudos tai elin on va- • · · littu joukosta maksa, munuainen, sydän, keuhkot, iho, li- , . has, hermokudos, maha ja suoli. • · ·
11. Jonkin patenttivaatimuksen 3 - 10 mukainen • t *···* käyttö, tunnettu siitä, että gp39:ää vastaan suun- ····· nattu vasta-aine on monoklonaalinen vasta-aine. .***; 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen käyttö, • •Φ ,*4 tunnettu siitä, että monoklonaalinen vasta-aine on • # · *; *| 35 saatavissa hybridoomasolulinjasta MR1, joka on tallennettu V*: numerolla ATCC HB11048. 118792 42
13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että monoklonaalinen vasta-aine on kimeerinen monoklonaalinen vasta-aine.
14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen käyttö, 5 tunnettu siitä, että monoklonaalinen vasta-aine on humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine.
15. Jonkin patenttivaatimuksen 3 - 14 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että gp39:ää vastaan suunnattu vasta-aine on humaani-gp39:ää vastaan suunnattu vas- 10 ta-aine.
16. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että gp39:n antagonisti on gp39:n ligandin liukoinen muoto.
17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen käyttö, 15 tunnettu siitä, että gp39:n ligandin liukoinen muo to on CD40:n fuusioproteiini.
18. Gp39:n antagonistin käyttö sellaisen valmisteen valmistamiseksi, joka on tarkoitettu luovuttajan kudokseen tai elimeen kohdistuvan T-solutoleranssin indusoimiseksi 20 vastaanottajassa, joka tullaan altistamaan allogeenisille tai ksenogeenisille soluille, jotka ilmentävät vähintään • « ·,**! yhtä luovuttajan antigeeniä ja joiden pinnalla esiintyy li- M | *.» gandi, joka osallistuu vuorovaikutukseen vastaanottajan :\i T-solun pinnalla esiintyvän gp39*.n kanssa, sillä edellytyksin 25 sellä, että kun allogeeniset tai ksenogeeniset solut ovat ···« , ,·. allogeenisia soluja, luovuttajan kudos tai elin käsittää «·* haiman solusaarekkeita, maksaa, munuaista, sydäntä, keuh- • · · koa, ihoa, lihasta, hermokudosta, mahaa tai suolta. , . 19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen käyttö, • · · *;];* 30 tunnettu siitä, että allogeeniset tai ksenogeeniset • · *···* solut, jotka ilmentävät vähintään yhtä luovuttajan antigeeni··· nia, käsittävät lymfoidisoluja tai antigeenin esittäviä so- ;···; luja. ··· ,· , 20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen käyttö, • · · *· *· 35 tunnettu siitä, että lymfoidisolu on B - lymfosyytti. • · · • ·· • · 118792 43
21. Patenttivaatimuksen 19 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että antigeenin esittävä solu on valittu monosyyteistä, dendriittisoluista, Langerhansin soluista, kerätinosyyteistä, endoteelisoluista, astrosyyteis- 5 tä, fibroblasteista ja oligodendrosyyteistä.
22. Patenttivaatimuksen 19 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että antigeenin esittävä solu on B-solu.
23. Patenttivaatimuksen 18 mukainen käyttö, 10 tunnettu siitä, että luovuttajan kudos tai elin käsittää haiman solusaarekkeita, maksaa, munuaista, sydäntä, keuhkoa, ihoa, lihasta, hermokudosta, mahaa tai suolta.
24. Gp39:n antagonistin käyttö sellaisen lääkeaineen valmistamiseksi, joka on tarkoitettu diabeteksen hoi- 15 toon potilaalla, joka tullaan altistamaan luovuttajan haiman solusaarekkesoluille ja allogeenisille tai ksenogeeni-sille soluille, jotka ilmentävät vähintään yhtä luovuttajan antigeeniä ja joiden pinnalla esiintyy ligandi, joka osallistuu vuorovaikutukseen vastaanottajan T-solun pinnalla 20 esiintyvän gp39:n kanssa.
25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen käyttö, • · ·,*·· tunnettu siitä, että allogeenisiin tai ksenogeeni- M ♦ siin soluihin, jotka ilmentävät vähintään yhtä luovuttajan :*·,· antigeeniä, lukeutuu dendriittisoluja, monosyyttejä, Lan- • · ··· 25 gerhansin soluja sekä lymfoidisoluja kuten B-lymfosyyttejä. ···· . .·, 26. Jonkin patenttivaatimuksen 18 - 25 mukainen ··· .···, käyttö, tunnettu siitä, että gp39:n antagonisti on • · · gp39:ää vastaan suunnattu vasta-aine tai liukoinen CD40:n . . fuusioproteiini. t · «
27. Patenttivaatimuksen 26 mukainen käyttö, • · *···* tunnettu siitä, että vasta-aine on gp39:ää vastaan ····· suunnattu monoklonaalinen vasta-aine. .·1. 28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen käyttö, ··· /, tunnettu siitä, että monoklonaalinen vasta-aine on • · · *· *· 35 on kimeerinen vasta-aine tai humanisoitu monoklonaalinen · ♦ · t *J vasta-aine. 118792 44
FI964272A 1994-04-25 1996-10-23 Käyttöjä T-solutoleranssin indusoinniksi kudos- tai elinsiirrännäiselle FI118792B (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US08/234,987 US5683693A (en) 1994-04-25 1994-04-25 Method for inducing T cell unresponsiveness to a tissue or organ graft with anti-CD40 ligand antibody or soluble CD40
US23498794 1994-04-25
US9504832 1995-04-25
PCT/US1995/004832 WO1995028957A2 (en) 1994-04-25 1995-04-25 Methods for inducing t cell tolerance to a tissue or organ graft

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI964272A0 FI964272A0 (fi) 1996-10-23
FI964272A FI964272A (fi) 1996-12-19
FI118792B true FI118792B (fi) 2008-03-31

Family

ID=22883593

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI964272A FI118792B (fi) 1994-04-25 1996-10-23 Käyttöjä T-solutoleranssin indusoinniksi kudos- tai elinsiirrännäiselle

Country Status (34)

Country Link
US (4) US5683693A (fi)
EP (2) EP0757557B1 (fi)
JP (1) JP2974415B2 (fi)
KR (1) KR100468330B1 (fi)
CN (1) CN1134266C (fi)
AP (1) AP764A (fi)
AT (1) ATE288281T1 (fi)
AU (1) AU710925B2 (fi)
BG (1) BG62121B1 (fi)
BR (1) BR9507509A (fi)
CA (1) CA2188672A1 (fi)
CZ (1) CZ291266B6 (fi)
DE (1) DE69533984T2 (fi)
DK (1) DK0757557T3 (fi)
EE (1) EE03516B1 (fi)
ES (1) ES2237757T3 (fi)
FI (1) FI118792B (fi)
GE (1) GEP20022648B (fi)
HU (1) HU221752B1 (fi)
IS (1) IS2118B (fi)
LT (1) LT4309B (fi)
LV (1) LV11785B (fi)
MD (1) MD1444B2 (fi)
NO (2) NO319787B1 (fi)
NZ (1) NZ284905A (fi)
OA (1) OA10591A (fi)
PL (1) PL180031B1 (fi)
PT (1) PT757557E (fi)
RO (1) RO114743B1 (fi)
RU (1) RU2169009C2 (fi)
SI (1) SI9520057A (fi)
SK (1) SK136996A3 (fi)
UA (1) UA44892C2 (fi)
WO (1) WO1995028957A2 (fi)

Families Citing this family (41)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US5474771A (en) 1991-11-15 1995-12-12 The Trustees Of Columbia University In The City Of New York Murine monoclonal antibody (5c8) recognizes a human glycoprotein on the surface of T-lymphocytes, compositions containing same
US7070777B1 (en) 1991-11-15 2006-07-04 The Trustees Of Columbia University In The City Of New York Method for inhibiting inflammation with an antibody that binds the 5C8 protein
US6472510B1 (en) 1992-02-14 2002-10-29 Bristol-Myers Squibb Company CD40 receptor ligands
NZ273207A (en) * 1993-09-02 1997-09-22 Dartmouth College Igg antibodies gp39 (cd40)
KR100398819B1 (ko) * 1993-09-02 2004-02-05 트러스티스 오브 다트마우스 칼리지 gp39길항제를포함하는약제조성물
US5683693A (en) 1994-04-25 1997-11-04 Trustees Of Dartmouth College Method for inducing T cell unresponsiveness to a tissue or organ graft with anti-CD40 ligand antibody or soluble CD40
US5876950A (en) * 1995-01-26 1999-03-02 Bristol-Myers Squibb Company Monoclonal antibodies specific for different epitopes of human GP39 and methods for their use in diagnosis and therapy
US6001358A (en) * 1995-11-07 1999-12-14 Idec Pharmaceuticals Corporation Humanized antibodies to human gp39, compositions containing thereof
US6440418B1 (en) * 1995-11-07 2002-08-27 Idec Pharmaceuticals Corporation Methods of treating autoimmune diseases with gp39-specific antibodies
US6340459B1 (en) 1995-12-01 2002-01-22 The Trustees Of Columbia University In The City Of New York Therapeutic applications for the anti-T-BAM (CD40-L) monoclonal antibody 5C8 in the treatment of reperfusion injury in non-transplant recipients
WO1997034633A1 (en) * 1996-03-20 1997-09-25 Bristol-Myers Squibb Company Methods for inhibiting an immune response by blocking the gp39/cd40 and ctla4/cd28/b7 pathways and compositions for use therewith
NZ337073A (en) * 1997-01-10 2001-01-26 Biogen Inc use of an anti CD40L compound to treat a patient with an autoimmune disease or chronic immune system disorder
EP1754490A3 (en) * 1997-06-20 2010-01-20 Biogen Idec MA Inc. CD 154 blockage therapy for pancreatic islet tissue transplantation in primates
HUP0003160A3 (en) * 1997-06-20 2002-09-30 Biogen Idec Ma Inc Cambridge The use of cd40:cd154-binding inhibiting agent for the preparation of pharmaceuticals used for enhancing of tolerance against tissue graft after pangreatic islet tissue transplantation
US20050031611A1 (en) * 1998-05-08 2005-02-10 Beth Israel Deaconess Medical Center Transplant tolerance by costimulation blockade and T-cell activation-induced apoptosis
KR100711210B1 (ko) * 1998-07-30 2007-04-24 리젼츠 오브 더 유니버시티 오브 미네소타 gp39 길항제를 사용한 동종 또는 이종 T-세포의 생체외 처리
US20020199218A1 (en) * 1999-08-19 2002-12-26 Daphne Goring Proline-rich extensin-like receptor kinases
RU2162297C1 (ru) * 1999-11-25 2001-01-27 Камакин Владислав Владимирович Способ индивидуального подбора оптимального питания человека
WO2001079555A2 (en) 2000-04-14 2001-10-25 Millennium Pharmaceuticals, Inc. Roles of jak/stat family members in tolerance induction
CN1441675A (zh) 2000-05-12 2003-09-10 贝斯以色列护理医疗中心有限公司 免疫抑制组合物及方法
EP1289554A4 (en) * 2000-06-02 2004-05-26 Univ Minnesota IMMUNOTHERAPEUTIC PROCESS FOR PREVENTING REJECTION OF ISLAND CELLS
EP1299542A2 (en) * 2000-06-06 2003-04-09 Idec Pharmaceuticals Corporation Non-agonistic antibodies to human gp39, compositions containing, and therapeutic use thereof
US20040022787A1 (en) 2000-07-03 2004-02-05 Robert Cohen Methods for treating an autoimmune disease using a soluble CTLA4 molecule and a DMARD or NSAID
AU2001273174B2 (en) 2000-07-03 2006-05-18 Bristol-Myers Squibb Company Methods for treating rheumatic diseases using a soluble CTLA4 molecule
CA2364983A1 (en) * 2000-12-13 2002-06-13 John R. Coleman Nucleic acid molecules and polypeptides for catabolism of abscisic acid
WO2002078743A1 (en) * 2001-02-16 2002-10-10 University Of Rochester Compositions and methods for reducing tranfusion reactions
US7597895B2 (en) * 2001-02-20 2009-10-06 The Governing Council Of The University Of Toronto Signal peptides, nucleic acid molecules and methods for treatment of caries
US7556807B2 (en) 2001-02-20 2009-07-07 Kane Biotech, Inc. Signal peptides, nucleic acid molecules and methods for treatment of caries
AU2002305716B2 (en) 2001-05-23 2007-10-25 Bristol-Myers Squibb Company Methods for protecting allogeneic islet transplant using soluble CTLA4 mutant molecules
US7498171B2 (en) 2002-04-12 2009-03-03 Anthrogenesis Corporation Modulation of stem and progenitor cell differentiation, assays, and uses thereof
PT1517921E (pt) * 2002-06-28 2006-09-29 Domantis Ltd Ligandos duplamente especificos com semi-vida no soro aumentada
CA2542984A1 (en) * 2003-07-07 2005-01-27 David H. Wagner Methods for predicting development of auto-immune diseases and treatment of same
US7563443B2 (en) 2004-09-17 2009-07-21 Domantis Limited Monovalent anti-CD40L antibody polypeptides and compositions thereof
EP1795587A1 (en) * 2005-12-07 2007-06-13 Schuler, Gerold, Prof. Dr. Method for the direct culture of dendritic cells without a preceding centrifugation step
RU2445975C2 (ru) * 2006-03-02 2012-03-27 Алексион Фармасьютикалз, Инк. Продление срока выживаемости аллотрансплантата путем ингибирования активности комплемента
FR2934140B1 (fr) * 2008-07-25 2010-09-03 Seb Sa Couvercle d'appareil electromenager de cuisson comportant un sous-ensemble de filtration
MX2012000086A (es) 2009-06-26 2012-06-12 Soricimed Biopharma Inc Peptidos derivados de soricidi y metodos para la la deteccion de canceres trpv-6 y suministro de farmaco.
WO2013013708A1 (en) 2011-07-26 2013-01-31 Fundació Institut D'investigació Biomèdica De Bellvitge Treatment of acute rejection in renal transplant
US9888673B2 (en) 2014-12-10 2018-02-13 Regents Of The University Of Minnesota Genetically modified cells, tissues, and organs for treating disease
RU2580640C1 (ru) * 2014-12-25 2016-04-10 Федеральное государственное бюджетное учреждение "Федеральный научный центр трансплантологии и искусственных органов имени академика В.И. Шумакова" Министерства здравоохранения Российской Федерации Способ профилактики гуморального отторжения при аво-несовместимой трансплантации печени детям раннего возраста
RU2688172C1 (ru) * 2018-04-05 2019-05-20 Государственное бюджетное учреждение здравоохранения Московской области "Московский областной научно-исследовательский клинический институт им. М.Ф. Владимирского" (ГБУЗ МО МОНИКИ им. М.Ф. Владимирского) Способ профилактики отторжения трансплантата трупной почки

Family Cites Families (13)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
EP0408859B1 (en) * 1989-05-23 1995-08-09 Otsuka Pharmaceutical Co., Ltd. Monoclonal antibodies to activated endothelial cells
US5690933A (en) * 1989-05-31 1997-11-25 Glaxo Wellcome Inc. Monoclonal antibodies for inducing tolerance
ATE239790T1 (de) * 1991-10-25 2003-05-15 Immunex Corp Antikörper gegen cd40-l
US5474771A (en) * 1991-11-15 1995-12-12 The Trustees Of Columbia University In The City Of New York Murine monoclonal antibody (5c8) recognizes a human glycoprotein on the surface of T-lymphocytes, compositions containing same
CA2089229C (en) * 1992-02-14 2010-04-13 Alejandro A. Aruffo Cd40cr receptor and ligands therefor
AU5098493A (en) * 1992-08-21 1994-03-15 Schering Corporation Cd40 ligand, anti cd40 antibodies, and soluble cd40
US5540926A (en) * 1992-09-04 1996-07-30 Bristol-Myers Squibb Company Soluble and its use in B cell stimulation
US5597563A (en) * 1992-09-04 1997-01-28 Beschorner; William E. Method induction of antigen-specific immune tolerance
FI934751A (fi) * 1992-10-30 1994-05-01 Bristol Myers Squibb Co Extracellulaera matrisreceptorligander som modulerar leukocytfunktioner
KR100398819B1 (ko) * 1993-09-02 2004-02-05 트러스티스 오브 다트마우스 칼리지 gp39길항제를포함하는약제조성물
NZ273207A (en) * 1993-09-02 1997-09-22 Dartmouth College Igg antibodies gp39 (cd40)
US5869049A (en) * 1993-09-02 1999-02-09 Trustees Of Dartmouth College Methods of inducing T cell unresponsiveness to bone marrow with gp39 antagonists
US5683693A (en) * 1994-04-25 1997-11-04 Trustees Of Dartmouth College Method for inducing T cell unresponsiveness to a tissue or organ graft with anti-CD40 ligand antibody or soluble CD40

Also Published As

Publication number Publication date
JP2974415B2 (ja) 1999-11-10
HU9602924D0 (en) 1996-12-30
EP0757557B1 (en) 2005-02-02
AU2358595A (en) 1995-11-16
RU2169009C2 (ru) 2001-06-20
DE69533984T2 (de) 2006-04-27
ATE288281T1 (de) 2005-02-15
EP1530973A3 (en) 2006-12-27
CZ291266B6 (cs) 2003-01-15
CZ312596A3 (en) 1997-03-12
RO114743B1 (ro) 1999-07-30
AU710925B2 (en) 1999-09-30
US6375950B1 (en) 2002-04-23
PL317022A1 (en) 1997-03-03
BR9507509A (pt) 1997-02-02
LT96165A (en) 1997-11-25
NO964440D0 (no) 1996-10-18
US7501124B2 (en) 2009-03-10
CA2188672A1 (en) 1995-11-02
WO1995028957A3 (en) 1995-11-23
HU221752B1 (hu) 2002-12-28
FI964272A0 (fi) 1996-10-23
AP9600906A0 (en) 1997-01-31
WO1995028957A2 (en) 1995-11-02
EP1530973A2 (en) 2005-05-18
HUT76091A (en) 1997-06-30
US5902585A (en) 1999-05-11
LT4309B (lt) 1998-03-25
LV11785B (en) 1998-02-20
MD1444B2 (ro) 2000-04-30
NO20051182L (no) 1996-12-23
BG62121B1 (bg) 1999-03-31
IS4378A (is) 1996-10-22
EE9600162A (et) 1997-06-16
US20050152897A1 (en) 2005-07-14
LV11785A (lv) 1997-06-20
KR100468330B1 (ko) 2005-12-30
PT757557E (pt) 2005-05-31
CN1134266C (zh) 2004-01-14
MD970009A (en) 1999-01-31
SK136996A3 (en) 1999-01-11
JPH09512271A (ja) 1997-12-09
GEP20022648B (en) 2002-03-25
NO319787B1 (no) 2005-09-12
CN1150760A (zh) 1997-05-28
DK0757557T3 (da) 2005-05-23
AP764A (en) 1999-09-16
OA10591A (en) 2002-07-15
EE03516B1 (et) 2001-10-15
ES2237757T3 (es) 2005-08-01
EP0757557A1 (en) 1997-02-12
PL180031B1 (pl) 2000-12-29
BG100991A (en) 1998-01-30
US5683693A (en) 1997-11-04
UA44892C2 (uk) 2002-03-15
DE69533984D1 (de) 2005-03-10
IS2118B (is) 2006-06-15
FI964272A (fi) 1996-12-19
SI9520057A (sl) 1998-06-30
NO964440L (no) 1996-12-23
NZ284905A (en) 2004-10-29

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI118792B (fi) Käyttöjä T-solutoleranssin indusoinniksi kudos- tai elinsiirrännäiselle
FI105528B (fi) Menetelmiä antigeenispesifisen T-solutoleranssin indusoimiseksi
KR100353639B1 (ko) 항원-특이적t세포의내성을유도하는방법
KR19990022650A (ko) 사람 b7.1 및/또는 b7.2 영장류화된 형태에 특이적인 원숭이 단일클론성 항체 및 이의 약제학적 조성물
US7476385B2 (en) Methods of inhibiting IgE responses to thymus-dependent antigens with the anti-gp39 antibody MR1
FI106927B (fi) Menetelmä sen määrittämiseksi, onko antigeeni TD-antigeeni vai TI-2-antigeeni
US20010033840A1 (en) Methods for inducing T cell tolerance to a tissue or organ graft
WO2001000679A2 (en) Methods for inducing t cell non-responsiveness to a tissue or organ graft
MXPA96005051A (en) Methods to induce tolerance to t cells for a tissue grafting uórg
AU7371801A (en) Methods of prolonged suppression of humoral immunity