FI116730B - Menetelmä ja laite metallinpoiston ohjaamiseksi - Google Patents

Description

MENETELMÄ JA LAITE METALLINPOISTON OHJAAMISEKSI KEKSINNÖN ALA

5 Keksinnön kohteena on patenttivaatimus johdanto-osassa määritelty menetelmä ja patentti muksen 12 johdanto-osassa määritelty laite met poiston, esim. koboltin, nikkelin, kuparin, maniumin ja kadmiumin poiston, ohjaamiseksi sink 10 mistuksen yhteydessä.

KEKSINNÖN TAUSTA

Hydrometallurgisessa sinkinvalmistusp 15 sissa sinkkipitoinen malmi rikastetaan, pasutet liuotetaan rikkihappoon. Liuotuksessa vapautuu ohella myös kuparia, kobolttia, nikkeliä ja kad sekä germaniumia ja antimonia. Nämä metallit ta limetallit, so. epäpuhtaudet, poistetaan tai erc 20 liuoksesta pelkistämällä sinkkipulverilla liuosp tusprosessissa. Näiden metallien erottaminen v suorittaa yhdessä tai useammassa vaiheessa sin

• M

V ' toisesta liuoksesta saostusreaktoreissa tai vast * *·'*! sa. Em. metallien poistamisen jälkeen sinkki pel 25 tään elektrolyyttisesti sinkkisulf aattiliuok ·;-·· Epäpuhtaudet täytyy poistaa sinkkipitoisesta mat :\\ lista sinkinvalmistuksessa, jotta aikaansaadaan • * ,**·. tunut j a tehokas elektrolyysi sinkin pelkistämi • ·

Etenkin Ge ja Sb sekä rautaryhmän metalli-ionit < . . 30 Ni2+ kiihdyttävät elektrolyysissä kerrostuvan • » 9 *;!/ takaisinliukenemista, johtaen sähkövirran tehok * · **··* laskuun.

2

Iin erotus- tai saostusnopeuteen voidaan usein ’ taa saostusliuoksessa olevalla saostuneella lopj teella tai sen ominaisuudella. Aktivaattorin ta: tuneen metalliyhdisteen partikkelien pintojen oi 5 va puhtaat, jotta ne aktivoivat saostusreaktiota Entuudestaan tunnetaan runsaasti er tapoj a metallinpoiston optimoimiseksi. On tu: mitata redox-potentiaalia ja metallipoistoseoks arvoj a saostusreaktorin sisällä. Mittaustulostei 10 la on säädetty prosessin muuttujia, kuten sinkii tusta. Kuitenkin ongelmana on ollut reaktiosi upotettujen redox-potentiaalin ja pH:n mittause! dien likaantuminen ja siten mittaustulosvirheic sääntyminen.

15 Lisäksi jatkuvatoimisissa metallinpoii sesseissa on ollut ongelmana syötettävän sinkki; määrän säätäminen. Säätäminen on ollut vaike sinkkijauhetta on syötetty runsaasti ylimäärin : oon nähden.

20

KEKSINNÖN TARKOITUS

Keksinnön tarkoituksena on poistaa mainitut epäkohdat. Erityisesti keksinnön tarko: • * . 25 na on tuoda esiin uusi ohjausmenetelmä ja -lai * « . tallinpoiston tehostamiseksi ja optimoimiseksi i

/ valmistuksen yhteydessä. Lisäksi keksinnön tarJ

• ♦ · • ·' sena on optimoida sinkkipulverin kulutusta ja c saada laadultaan parannettu ja puhtaampi sinkk: 30 nen liuos jatkuvatoimisessa metallinpoistossa.

• 9 9 9 9 9 99 9

KEKSINNÖN YHTEENVETO

3

Keksintö perustuu menetelmään jatkuvat metallinpoiston ohj aamiseksi sinkinvalmistuspr yhteydessä, jossa metallinpoisto suoritetaan tai useammassa reaktorissa* Reaktorin yhteydess 5 taan redox-potentiaalia ja happamuutta ja/tai syyttä, ja mittaustulosten perusteella säädetl tailinpoiston prosessimuuttuj ia haluttuun su Keksinnön mukaisesti mitataan redox-potentiaali. torissa syntyneestä lietteestä reaktorisäiliön u 10 leila, edullisesti lietteen ulostuloputken yhte ja mitataan reaktoriliuoksen happamuutta ja/tai syyttä BT-arvon avulla, ja redox-potentiaalin m väline puhdistetaan ennalta määrätyn aikavälin v£

Lietteellä tarkoitetaan tässä yhteydess 15 toainepitoista liuosta, jonka kiintoainepitoisi vaihdella täysin liuosmaisesta lähes kiinteään.

Metallinpoistossa, so. koboltin, nikkel perin tai kadmiumin poistossa, tavoitearvona on sesti saavuttaa epäpuhtausmetallien pitoisuus a; 20 mg/1 kunkin metallin osalta sinkkipitoisessa li sa. Germaniumin ja antimonin osalta tavoitearvo 0.02 mg/1.

Eräässä sovelluksessa redox-potentiaali tään edullisesti alueelle -570 - -650 mV kobolti: t<<<; 25 kelin ja germaniumin saostamiseksi, ja alueelle . -550 mV kuparin saostamiseksi kalomelielektrodi teen.

• · » • ·* BT-arvo, niin sanottu takaisintitrau * * * * *·..* kuvaa liuoksen happamuutta tai emäksisyyttä, s n 30 prosessin tilaa tarkemmin kuin pH-arvo. BT-arvoi: • * f.f · koitetaan titrauksen käännepisteeseen pääsemisen vittavaa happomäärää. BT-arvo kasvaa lietteen em.

4 arvoa. Prosessiin ylimäärin syötetty sinkkijauh uttaa siis BT:n kohoamisen. Korkea BT, esim. y aiheuttaa sen, että liukenevan sinkkijauheen p saostuu ei-toivottuja emäksisiä sinkkisulfaatt 5 suoloja, mikä hidastaa jauhepartikkelien liuke ja siten heikentää puhdistustulosta. Toisaal toivotut saostumat likaavat jo syntyneen lopput pintoj a hidastaen epäpuhtauksien saostumista. sinkkijauheen syöttöä täytyy lisätä halutun lopp | 10 sen aikaansaamiseksi, mikä taas lisää kustannuks saksi kyseiset emäksiset suolat saattavat nostaa linpoistossa käytettävän sakeuttimen ylitteen su sen painetta, mikä vaikeuttaa suodatusta ja saat heuttaa kiintoaineen pääsemisen suodatinkankaidf 15 suodokseen.

Edullisesti pyritään alhaiseen BT-arvo< 1,0-3,0, edullisimmin BT-arvoon noin 2.

BT-arvo määritetään sinänsä tunnetulla lisäämällä näytteeseen tietty määrä näytteen 20 reagoivaa reagenssia ja titraamalla reaktion mittaliuoksella jäljellä oleva reagenssi.

Seuraamalla BT-arvoa ja säätämällä se sesti alhaiseksi voidaan aikaansaada hyvä sinkk * ♦ ♦ * ...,· sen puhdistustulos, tasalaatuinen liuos ja a Λ · . 25 sinkkijauheen kulutus metallinpoistossa. Lisäk • » , arvon ansiosta voidaan suorittaa tarkkoja määr

•••M

[ prosessitilan arvioimiseksi.

* # * ! .* Keksinnön etuna on redox-potentiaalin m »·* välineiden sijoittaminen reaktorin ulkopuolelle 30 loin mittausvälineet on helppo puhdistaa haluti j 1 ia join. Tällöin estetään mittausvälineiden lika ·***. nen ia siitä johtuvat mittausvirheet, ia siten 11 5

Lisäksi aikaansaadaan hyvin puhdas sinkkiliuos kielektrolyysiä varten. Metallinpoistossa poist metallit saadaan saostumaan kokonaisuutena p keksinnön ansiosta.

5 Keksinnön eräässä sovelluksessa määr reaktoriliuoksen kiintoainepitoisuus. Seuraama! säätämällä kiintoainepitoisuus sopivaksi, edul välille 10-200 g/lf edullisemmin 30-100 g/1, aik daan paljon aktiivista reaktiopintaa, jolloin n 10 taan saostusta ja vaikutetaan sinkkijauheen k seen.

Keksinnön eräässä edullisessa sovell mittaustulosten perusteella säädetään sinkki syöttöä metallinpoistoreaktoriin. Sinkkijauhetta 15 tään edullisesti noin 0,3-0,9 g, edullisimmin no 0,7 g, sinkkiliuoksen syöttölitraa kohden.

Edullisesti mittaustulosten perusteella tään sinkkijauheen syötön lisäksi lietteen potentiaalia, liuoksen happamuutta/emäksisyyttä, 20 toainepitoisuutta ja/tai reaktorin lämpötilaa.

Lämpötilaa säätämällä voidaan vähentää tuvien ei-toivottujen aineiden muodostumista. Li la optimoidaan sopivaksi ottamalla huomioon, * esim. koboltinpoistossa saostuu kipsiä liian mat * »

25 lämpötilassa ja liian korkeassa lämpötilassa alJ

• » . ostua anhydriittiä. Näiden kiintoaineiden saosl / voidaan kuitenkin vähentää poistamalla pros< • * m ! ·* isokokoisia kiintoainepartikkeleita, esim. lu< *** maila.

30 Keksinnön eräässä sovelluksessa metalli] on koboltinpoisto. Eräässä sovelluksessa metalli] suoritetaan ainakin kahdessa sarjaan kytketyssä : 11( 6 happamuuden/emäksisyyden mittausväline järje reaktorisäiliön yhteyteen.

Keksinnön eräässä sovelluksessa potentiaalin mittaus suoritetaan mittauselei 5 avulla. Edullisesti reaktorin ulostuloputkeen t aktoreiden väliseen yhdysputkeen on järjestetty johon elektrodi on sijoitettu.

Keksinnön eräässä sovelluksessa mittau pestään säännöllisesti, edullisimmin 1-2 tunnin 10 likaantumisen estämiseksi.

Keksinnön eräässä sovelluksessa kunkir torin yhteydessä suoritetaan mittauksia, jotka vat reaktorikohtaisesti halutun prosessimuuttuj -muuttujien säätämistä. Eräässä edullisessa sa 15 sessa jokaisen reaktorin jälkeen on redox-potem mittaus, joka ohjaa reaktorikohtaista sinkki; syöttöä.

Vaihtoehtoisessa sovelluksessa voidaar tää haluttuun reaktoriin sinkkijauhetta käsisääi 20 ti haluttu määrä.

Edelleen keksintö koskee laitetta jatki misen metallipoiston ohjaamiseksi sinkinvalmis ;*·*; sessin yhteydessä, jossa metallinpoisto suor: ... : yhdessä tai useammassa reaktorissa, johon laiti 25 kuuluu vähintään yksi mittausväline redox-poteni • * . ja happamuuden ja/tai emäksisyyden mittaamiseksi • * , torin yhteydessä, vähintään yksi säätölaite met * * * • ·’ poiston prosessimuuttujien säätämiseksi mittau! • .

*··.* ten perusteella haluttuun suuntaan ja vähintää 30 ohjauslaite mittaustulosten ohjaamiseksi mittai • * *.· · neeltä säätölaitteelle. Keksinnön mukaisesti potentiaalin mittausväline on järjestetty reakt< 11 7 potentiaalin mittausvälineen puhdistamiseksi < määrätyn aikavälin välein.

Keksinnön mukainen laite on rakenteeltc sinkertainen ja siten edullinen toteuttaa.

5 Eräässä edullisessa sovelluksessa ke koskee keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteer töä koboltinpoistoprosessissa sinkinvalmistuks* teydessä. Koboltinpoistoprosessin yhteydessä λ saostaa lisäksi esim. kuparia, nikkeliä, germi 10 ja antimonia. Koboltinpoistoprosessissa liuoksee ka sisältää jäännöskuparia (esim. 50-300 mg/1) rinpoistosta, lisätään aktivaattorina, esim. ai oksidia, metallien saostamisen nopeuttamiseksi ε pitoisesta liuoksesta. Liuokseen lisätään lisäke 15 kistävää sinkkijauhetta, jolloin saostuu kuparic

dia. Kupariarsenidi reagoi liuoksessa koboltJ

nikkelin kanssa sinkkijauheen läsnäollessa kot ja nikkeliarsenidiksi. Esim. arseenin läsnäollee boltti ja nikkeli saadaan saostumaan kohtuullis 20 peasti, noin 1,5 tunnissa, koboltti- ja nikkelia diksi. Syntynyttä sakkaa, kuten kobolttiarseni kaa, kierrätetään reaktorissa kiintoaineena real· ,···, peuden ja saostumispinta-alan optimoimiseksi. Se • * * ] · prosessissa on oltava riittävästi kiintoainetta, * « , 25 pinnalle epäpuhtaudet saostuvat. Pinnan on olta^v \ dasta metallista kuparia tai kupari-, koboltt: * * nikkeliarsenidia saostumisen parantamiseksi ja ·# * 5 V voimiseksi. Partikkelien pinnalle saostuvat epäf det, kuten emäksiset sinkkisulfaatit ja kaisi 30 faatti, passivoivat sakan ja kasvattavat partikk : koa.

·*· ♦ ·*·*. Vaihtoehtoisesti keksinnön mukaista me * · 11 δ

KUVALUETTELO

Keksintöä selostetaan seuraavassa yks kohtaisten sovellusesimerkkien avulla viitaten 5 siin kuviin, joissa kuva 1 esittää hydrometallurgista sini mistusprosessia lohkokaaviona, ja kuva 2 esittää erästä keksinnön mukaist tesovellusta kaaviona koboltinpoistoprosessissa.

10

KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS

Kuvassa 1 on esitetty hydrometallurgine kinvalmistusprosessi. Hydrometallurgisessa sinl· 15 mistusprosessissa sinkkimalmi ensin rikastetaan sinkkirikaste pasutetaan 2. Pasutuksen 2 tarkoit on saattaa sulfidinen sinkki liukoiseen oksidimi: Pasutuksen 2 jälkeen sinkkipasute liuotetaan ril· poon yhdessä tai useammassa vaiheessa 3, jolloin 20 kioksidit reagoivat sinkkisulfaatiksi. Liuotusva sa 3 saostetaan rauta emäksisenä sulfaattina, s rosiittisakkana, götiittinä tai hematiittina. Li vaiheessa 3 liuenneet epäpuhtaudet, esim. kupar * boltti, nikkeli, germanium, antimoni ja kadmium, 25 tetaan sinkkisulfaattiliuoksesta liuospuhdistu * * 4, joka suoritetaan edullisesti kolmessa vai • · , 6,7,8. Ensimmäisessä vaiheessa 6 poistetaan pääo parista sinkkipölyn 9 avulla. Toisessa vaihee * * *··*' liuoksesta saostetaan koboltti, nikkeli, gernr 30 antimoni ja loput kuparista arseenitrioksidin • » ; sinkkipölyn 9 avulla metalliarsenideina, jolloin ki toimii pelkistimenä. Kolmannessa vaiheessa 8 11( 9 elektrolyysi suoritetaan sinänsä alalla tunnetul valla, joten niitä ei kuvata yksityiskohtaisemmi sä yhteydessä.

Kuvassa 2 esitetyssä koboltinpoistossa 5 kisulfaattiliuoksesta 18 saostetaan koboltti, ni germanium, antimoni ja jäännöskupari monivaihe kolmessa sarjaan kytketyssä reaktorissa 11a, 11c. Reaktoreiden lla-c ulostuloputkien tai yhc kien yhteiden yhteyteen on järjestetty mittausel 10 dit 16a-c automaattista redox-potentiaalin mit varten reaktorissa syntyneestä lietteestä, potentiaalin mittauselektrodit 16a-c on yhdistet jauslaitteeseen (ei esitetty kuvassa), joka vä mittaustulokset sinkkijauheen syöttölaitteiden 15 välineille 17a-c reaktorikohtaisesti prosessin k ta halutun sinkkijauhemäärän syöttämiseksi reak hin lla-c. Elektrodit pestään säännöllisesti noi nin välein niiden likaantumisen ja siitä joh mittausvirheiden estämiseksi.

20 Kuvan 2 laitteessa BT-arvo määritetään maattisilla titraattoreilla reaktoreiden sisäll, vasta liuoksesta. Titraattorit on yhdistetty σ **;*. järjestelmään, jolloin mitatut BT-arvot välittyv t jausjärjestelmään, joka ohjaa reaktoreissa 11a-· 25 van lietteen happamuutta ja emäksisyyttä hai • * suuntaan.

* * „ , Vaihtoehtoisesti Redox-potentiaalit j * * :ββ·* arvot voidaan määrittää manuaalisesti, jolloin n • · ’··.* tyy syöttää ohjausjärjestelmään tai niiden perus 3 0 täytyy manuaalisesti säätää haluttuja prosessini 2 t ί j ia.

Sinkkijauhe syötetään koboltinpoistor 11 10 peutta. Koboltinpoistossa reaktorin redox-potent lämpötila ja saostuspinta-ala vaikuttavat saostu peuteen.

Koboltinpoistoprosessiin kuuluu lisäksi 5 rinnakkain kytkettyä sakeutinta 12, jotka on j tetty reaktorin 11c jälkeen ja joista käytetää: toista kerrallaan. Sakeuttimen ylitteen ulostul on järjestetty suotopuristin ylitteen puhdistan: kiintoaineesta.

10 Saostusreaktoreissa lla-c muodostunut sakeuttimessa 12 sakeutettua kobolttiarsenidili 13 laskeutetaan reaktorin pohjalle, josta sitä taan alitteena sakeuttimen 12 yhteen 19 kautt; reaktorista ja kierrätetään takaisin ensimmäise 15 aktoriin 11a. Kobolttilietettä 13 voidaan luok luokituslaitteella 14 ja prosessin kannalta ha jaetta 15 kierrättää takaisin prosessin ensimrr reaktoriin 11a. Luokituslaitteella erotettu k prosessin kannalta haitallinen fraktio, pois 20 prosessista ylitteen suodattimien kautta. Vaihto

sesti koko lietefraktio 21 voidaan kierrättää ta reaktoriin 11a tai johtaa ulos prosessista. K

ΓΓ: tisakkaa kierrätetään edullisesti siten, että ·;··· tinpoistoreaktorin tai -reaktoreiden kiintoaine ····: 25 suus on noin 10-200 g/1, edullisemmin 30-100 g/1, .. .* ESIMERKKI 1 * e » • « • · • *« J ; **** Tässä kokeessa tutkittiin jatkuvatoimis 30 boltinpoistoprosessia. Prosessiolosuhteissa te • : kokeessa sarjaan järjestettyyn viiteen metallinp * * * :,.#I reaktoriin, syötettiin sinkki jauhetta ruuvisyö 11 11 kohtaisesti sinkkipulverin syöttöä reaktoreihi tauselektrodit pestiin tunnin välein niiden li misen estämiseksi.

Reaktoriliuosten happamuutta j a emäkE 5 mitattiin BT-arvon avulla sinänsä tunnetulla t menetelmällä. BT-arvo oli keskimäärin välillä 2 Prosessissa päästiin sinkkipulverin ^ sessa tasolle 0,6-0,7 g.

Kuitenkin korkea BT aiheutti pian pr 10 käynnistämisen jälkeen sinkkisilikaatin eli h fiitin saostumisen. Prosessin kobolttisakan sin piipitoisuudet nousivat. Hemimorfiitin läsnäol· utti sinkkitappioita, koska sinkin liuotus sak onnistunut samalla liuenneen piin aiheuttamien 15 tusvaikeuksien vuoksi. Ongelma voitiin ratkais nentämällä BT-arvoa noin kahteen.

ESIMERKKI 2 20 Tässä kokeessa tutkittiin jatkuvatoimi boltinpoistoa vastaavissa olosuhteissa kuin esi sä 1, mutta BT-arvon ollessa noin 2.

Kokeessa aikaansaatiin yli 6 kk häiriö 4.,.: koboltinpoistoprosessissa ja lisäksi prosessin 2 5 sena parempi ja tasalaatuisempi sinkkipitoinen • 1

Sinkkiliuoksesta mitattujen koboltin, nikkelin « « , parin pitoisuudet olivat pääsääntöisesti alle 1 • 1 1 ja germaniumin, antimonin ja arseenin alle 0,02 * 1 • » »» · 30 Prosessikokeiden perusteella huomattii: * i •ej · keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella · f ί "i n r-iT pn -i QinlrVi "ianlieiin Imi mpfal 1 i nnn 12 tarvittiin lievää sinkkijauheen ylimäärää, s in heen syötön määrän ollessa noin 0,5 g/1. Muissa tuissa vastaavissa koboltinpoistoprosesseissa j auheen syötön määrä on moninkertainen, sen 5 noin 3-4,5 g/1.

Keksinnön mukainen laite ja menetelmä tuvat erilaisina sovelluksina erilaisten me poistamisen ohjaamiseksi sinkinvalmistusprosesE teydessä.

10 Keksinnön sovellukset eivät rajoitu tyihin esimerkkeihin, vaan ne voivat vaihdella ten patenttivaatimusten puitteissa.

•·φ ! · · * 1 » * 1ί · ··«·! • · ·· · * 1 1 • • · ··· 1 • · ·1· • 1 • 1 1 • 1 1 ·** 1 »

Claims (16)

11

1. Menetelmä jatkuvatoimisen metalli] ohjaamiseksi sinkinvalmistusprosessin yhteydess sa metallinpoisto suoritetaan yhdessä tai us< 5 reaktorissa, reaktorin yhteydessä mitataan potentiaalia ja happamuutta ja/tai emäksisi mittaustulosten perusteella säädetään metalli] prosessimuuttuj ia haluttuun suuntaan, tunn siitä, että mitataan redox-potentiaalia rea] 10 syntyneestä lietteestä reaktorisäiliön ulkopuol reaktoriliuoksen happamuutta ja/tai emäksisyy arvon avulla, ja redox-potentiaalin mittausväld distetaan ennalta määrätyn aikavälin välein.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mei 15 tunnettu siitä, että määritetään reaktori] kiintoainepitoisuus ja säädetään se sopivaksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaine telmä, tunnettu siitä, että mittaustulos rusteella säädetään sinkkijauheen syöttöä metal! 2. toreaktori in.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 :T: nen menetelmä, tunnettu siitä, että mitta* ···· ten perusteella säädetään lietteen redox-potent liuoksen happamuutta/emäksisyyttä, kiintoainepit 25 ta ja/tai reaktorin lämpötilaa. • *

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 • « nen menetelmä, tunnettu siitä, että metal] • « ’"·* to suoritetaan ainakin kahdessa sarjaan kytket^ aktorissa. ..li* 30 6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 * * * nen menetelmä, tunnettu siitä, että ja/tai emäksisyyden mittausväline järjestetään risäiliön yhteyteen.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 nen menetelmä, tunnettu siitä, että 5 potentiaalimittaus suoritetaan mittauselektrodi la.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 nen menetelmä, tunnettu siitä, että metal] to on koboltinpoisto.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 nen menetelmä, tunnettu siitä, että mittai pestään säännöllisesti, edullisesti 1-2 tunnin v

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - kainen menetelmä, tunnettu siitä, että kur 15 aktorin yhteydessä suoritetaan mittauksia, jotka vat reaktorikohtaisesti halutun prosessimuuttuj tämistä.

12. Laite jatkuvatoimisen metallipoisi jäämiseksi sinkinvalmistusprosessin yhteydessä 20 metallinpoisto suoritetaan yhdessä tai useamma aktorissa (lla-c), johon laitteeseen kuuluu vä ... yksi mittausväline (16a-c) redox-potentiaalin ‘ | pamuuden ja/tai emäksisyyden mittaamiseksi re ] yhteydessä, vähintään yksi säätölaite (17a-c) ' * 25 linpoiston prosessimuuttujien säätämiseksi mit * losten perusteella haluttuun suuntaan ja vähint »· * • si ohjauslaite mittaustulosten ohjaamiseksi mit lineeltä (16a-c) säätölaitteelle (17a-c), t u n ··♦ t u siitä, että redox-potentiaalin mittausvälin .:. 3 0 c) on järjestetty reaktorisäiliön ulkopuolelle ,···. sijoitettu reaktoriin yhdistetyn putken, jonka • * »·» , . .. .

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu laite (17a-c) sinkkijauheen syöttämiseksi mt poistoreaktoriin (lla-c)# ja syöttölaite on yhc 5 säätö- ja/tai ohjauslaitteeseen.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 r laite, tunnettu siitä, että redox-potei mittausväline (16a-c) on järjestetty reaktoreicU sen yhdysputken yhteyteen.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 12 - kainen laite, tunnettu siitä, että hapi ja/tai emäksisyyden mittausväline on järjestett torisäiliön yhteyteen.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 12 -15 kainen laite, tunnettu siitä, että potentiaalin mittausvälineeseen (16a-c) kuuluu yksi mittauselektrodi.

17. Jonkin patenttivaatimuksista 12 - kaisen laitteen käyttö koboltinpoistoprosessissa » ·» • » i • « Mill • 1 • 1 * • • a i • · · • · « · «ia • 1 • 2 • · « «··· · 2 ·««