FI106671B - Matkaviestinkokonaisuus, matkaviestinpäätelaite ja menetelmä yhteyden muodostamiseksi matkaviestinpäätelaitteelta - Google Patents

Description

1 106671

Matkaviestinkokonaisuus, matkaviestinpäätelaite ja menetelmä yhteyden muodostamiseksi matkaviestinpäätelaitteelta 5 Keksintö koskee myös universaalia monimoodimatkaviestinjärjestelmää, ja erityisesti se liittyy tällaiseen järjestelmään, joka integroi satelliittien käyttöön perustuvia ja/tai maanpäällisiä matkaviestinjäqestelmiä ja jossa tilaaja voi valikoida järjestelmien, palveluiden ja yhteyksien välillä hinnan, laadun, kapasiteetin tai muiden kriteereiden perusteella. Edellä mainituista eri matkaviestinjäijestelmistä käytetään tässä selityksessä myös vastaavia 10 lyhyempiä nimityksiä universaali monimoodijäijestelmä, satelliittijärjestelmä ja maanpäällinen järjestelmä.

Kaikissa viimeiaikaisissa tutkimuksissa, joita erilaiset satelliitteihin perustuvien matkavies-tintäpalveluiden tarjoamista varten muodostetut konsortiot ovat tehneet, on katsottu, että 15 laaja alue, jolla on suhteellisen vähän palveluiden käyttäjiä, on peruskriteeri siirtymisessä satelliittijärjestelmiin. Järjestelmien yhteistoimintaa on myöskin tarkasteltu ainoastaan yhden satelliittijärjestelmän ja yhden maanpäällisen järjestelmän välisenä yhteistoimintana kehittämällä kaksimoodipäätelaitteita, jotka toimivat ainoastaan kahden järjestelmän välillä. Lisäksi kahden järjestelmän välinen yhteistoiminta kaksimoodipäätelaitteen tasolla on 20 suunniteltu siten, että tarvitaan kaksi tilaajanumeroa.

Matkaviestinnän käytön nopea kasvu etenkin liike-elämässä toisaalta ja toisaalta sekä kansainvälisten että paikallisten käyttäjien tarve päästä käyttämään erilaisia satelliittijärjestelmiä ja maanpäällisiä järjestelmiä ovat asettaneet uusia haasteita viestintäalalle.

. 25 Esilläolevassa keksinnössä järjestelmien välisen yhteistoiminnan avaintekijöinä pidetään < « . . globaalia tavoitettavuutta ja kustannustehokkuutta. Siksi keksinnössä toteutetaan erilaisten 4 « « * ·*·* sateelliittien käyttöön perustuvien ja maanpällisten viestintäjärjestelmien universaali * * integrointi niiden radiorajapintojen tasolla. Eri matkaviestinjärjestelmien keskinäinen yhteistoiminta ja niiden väliset yhteydet voidaan ratkaista kahdella tasolla: verkon tasolla ja • · :.· · 30 matkaviestinpäätelaitteen tasolla. Olemassa levien matkaviestinverkkojen muuttaminen :*Γ: olisi hyvin kallis ratkaisu. Toisaalta monet ongelmat, joiden eteen joudutaan eri järjes telmien integroinnissa, voidaan siirtää matkaviestinpäätelaitteiden tasolle. Keksinnössä .***; kehitetään uusi viestintäjärjestelmäkonsepti integroimalla eri satelliitti- ja maanpäälliset t *« ' . * ·, järjestelmät matkaviestinpäätelaitteen tasolla käyttämällä hyväksi moniyhteyksistä 35 satelliittiviestintäjärjestelmää (MASCS, Multiple Access atellite Communication System).

< ' ” Tällainen järjestelmä muodostaa läpinäkyvät tilaajan markkinat (TSM, Transparent ‘* Subscriber Market), joilla useilla verkoilla voi ola samoja tilaajia, mikä lisää niiden < < 4 4* | · < 4 2 106671 asiakkaiden määrää, ilman että tarvitsee pelätä ylikuormittumista. Tämä merkitsee huomattavaa kapasiteetinkasvua, mikä on operaattoreiden kannalta kustannustehokasta ja tuo uutta kapasiteetin käytön tehokkuutta matkaviestintään. Universaali monimoodijärjestelmä poistaa tarpeen muuttaa ratkaisevasti olemassa olevia mat-5 kaviestmverkkoja.

Keksintö voidaan toteuttaa lähtöaskeleena kohti viestintäpalveluiden järkevää liberalisointia, mikä voi tuoda myös uusia standardeja viestinnän maailmaan. Käyttäjän kannalta monimoodisena toimiva järjestelmä muodostaa moniyhteysverkon (MAN, 10 Multiple Access Network), joka sisältää erilaisia satellittien käyttöön perustuvia ja maanpäällisiä matkaviestinverkkoja ja ottaa huomioon myös universaalin matkaviestinjärjestelmän (UMTS, Universal Mobile Telecommunication System) ja tulevaisuuden yleisen kiinteän matkaviestinjärjestelmän (FPLMTS, Future Public Land Mobile Telecommunication Systems) mahdollisina tulevina kokonaisuuksina uni-15 versaalin monimoodijärjestelmän verkkoarkkitehtuurissa. Universaalin monimoodi-järjestelmän kehittyneet ratkaisut, menetelmät ja edut tarjoavat parhaan mahdollisen palvelun loppukäyttäjälle ja luovat televiestinnän maailmaan rationaalisen vapaan kilpailun. Tällainen järjestelmä tulisi toteuttaa, ennen kuin eri satelliittijärjestelmät alkavat rakentaa verkkojaan, jotka eivät suinkaan aina ole taloudellisia tai käyttäjä-20 ystävällisiä, eikä niiden kilpailu maanpäällisten matkaviestinverkkojen kanssa tuota etua käyttäjälle tai maanpäällisille matkaviestinoperaattoreille. Universaali moni-’: ’ ‘: moodijärjestelmä toteuttaa globaalin televiestinnän tärkeimmät tavoitteet; vapaan : Y: kilpailun, avoimen yhteydenkäyttömahdollisuuden ja universaalit palvelut sekä pai- •: · · · kallisten säännösten huomioonottamisen.

25 : . Keksinnön kohteena on universaali monimoodimatkaviestinjärjestelmä, joka voi ' 1Y eräässä suoritusmuodossa käsittää: I I « monimoodi- ja kaksimoodipäätelaitteita, joita monimoodijärjestelmä käyttää tarjoamaan niiden käyttäjille käyttömahdollisuuden kahteen tai useampaan satelliit-30 tien käyttöön perustuvaan tai maanpäälliseen matkaviestinjärjestelmään, valikoivan moniyhteysjärjestelmän, joka sisältää hinta-laatuvalintajärjestelmän •: ja tarjoaa matkaviestinpäätelaitteelle informaatiota, jota tarvitaan optimaalisen ver- : : : kon valitsemiseen, : ·. * hinta-laatuvalintaproseduurit yhteydensaannin ja yhteydenvaihdon valitsemi- *..! 35 seksi kahden tai useamman satelliitti- tai maanpäällisen verkon välillä tai sisällä, ': *. matkaviestinnän hinnoittelujärjestelmän, joka sisältää joustavan solu- tai verk- ..; *' koperustaisen hinnoittelujärjestelmän ja taijoaa matkaviestinpäätelaitteille palvelui- •: · *: den hinta- ja laatuinformaatiota, 3 106671 matkaviestinnän laskutusjärjestelmän, joka sisältää toimikortin hallintaosan ja puhelunlaskutusmodulin ja tilaajatieto-ja laskutusmodulin matkaviestinpäätelaitteessa sekä hintainformaatio-ohjaimen ja dynaamisen laskutusjärjestelmän, moniyhteyskäytännön, 5 moniyhteyksisen satelliittiviestintäjärjestelmän, joka tarjoaa paitsi viestintäpalvelulta myös muita edellä mainittuja menetelmiä, palveluita ja informaatiota, joita tarvitaan kaksimoodi- tai monimoodipäätelaitteen toimintaan ja joka lisäksi voi tarjota käyttöön myös kaikkien muiden satelliittioperaattoreiden tai maanpäällisten operaattoreiden palveluhinnat, 10 taaksepäinvaihtojärjestelmän kanavien kytkemiseksi ja vaihtamiseksi solusta toiseen tai keilasta toiseen näennäisesti kiinteiden solujen muodostamiseksi sekä sij ainninrekiasteröinti- j a puheluproseduurit.

Keksinnölle on tunnusomaista se mitä on sanottu itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1,9,17, 15 18,19 ja 20. Universaalille moduulijärjestelmälle, joka kytkee tai yhdistää erilaisia maanpällisiä ja satelliittien käyttöön perustuvia matkaviestinverkkoja, on ominaista toisaalta, että se on välijärjestelmänä niiden radiorajapintojen välillä, ts. integroitu televiestintäprotokollalla, ja toisaalta, että se on viestintäjärjestelmä, joka kytkee kaikki satelliitti- ja maanpälliset viestintäjärjestelmät sen omaan moniyhteyksiseen 20 satelliittiviestintäjärjestelmään (MASCS). Universaali monimoodijärjestelmä, joka tarjoaa älykkäät menetelmät kaksimoodisten ja monimodisten matkaviestinpäätelaitteiden käyttöön, saa aikaan kokonaan uden liikkuvuuskonseptin. Tällaisissa päätelaitteissa on hinta-laatuvalintatoiminta, joka mahdollistaa sen, että käyttäjät voivat käyttää optimaalisesti eri matkaviestinverkkojen yhteyksiä. Hinta-laatuvalinta (PQ-valinta) mittaaja arvioi sekä « •" · 25 siirron laatua eri verkkojen tai ainoastaa yhden sateelliittiverkon tarjoamien palveluiden : <: f: kustannustehokkuutta ja valitsee näiden parametrien perusteella optimaalisen yhteyden •: · · i (kanavan) j a pyytää verkkoa allokoimaan sen. PQ-valinnaisuus toimii yhteydensaanti- j a ·;··; yhteydenvaihtojärjestelmänä, jota kutsutaan PQ-selektiiviseksi yhteydensaanniksi ja - : vaihdoksi (PQ-Selective Access and Handover), joka antaa matkaviestinpäätelaitteelle • ·· · .···. 30 täydet valtuudet päättää,minkä verkon radiokanavan se valitsee. Tämä yhteydensaanti-ja I · · vaihtomenetelmä on uusi ratkaisu, joka antaa matkaviestinpäätelaitteelle : ... yhteydensaantimahdollisuudet eri verkkoihin ja poistaa satelliittisignaalien • · *·♦·' viivevaikutukset. PQ-valintaa voidaan soveltaa myös muunlaisiin kaksimoodisiin tai ' < -' yksimoodisiin matkaviestimiin tai kiinteisiin päätelaitteisiin. Kaikki esillä olevaan : '.. 35 keksintöön liittyvät edellä mainitut ratkaisut ovat maanpällisen ja satelliittiviestinnän uusia ; ; sovellutuksia ja sekä teknisesti että kaupallisesti hyvin arvokkaita.

« c « < < « « < « 4 « « 4 106671

Jotta eri matkaviestinverkkojen keskinäinen yhteistoiminta saataisiin mahdolliseksi, pääasiallisia kehittelyä ja ratkaisuja vaativia kohteita ovat yhteydenvaihto satelliittiverkkojen ja maanpäällisten verkkojen välillä sekä käyttäjän yhteydensaanti näihin järjestelmiin. Lisäksi on ratkaistava useita pienempiä kysyn'yksiä. Yhteydenvaihtoa 5 solukkojärjestelmän solun ja satelliittikeilan välillä pidetään < ngelmallisena. Esimerkiksi GSM:ssä sitä pidetään ongelmallisena, koska satelliittikeilan sisällä saattaa esiintyä kaksi solua, joilla on sama yleislähetyskanava (BCCH) ja tukiasematunnus. Lisäksi satelliittisignaalien etenemisviive (riippuen eri satelliittien sijoittelusta) ja yhteydenvaihto satelliitista GSM:ään tuottavat päällekkäisiä signaaleja, mikä aiheut-10 taa vaikeuksia yhteydenvaihtoa koskevassa päätöksenteossa. Universaalissa moni-moodijärjestelmässä nämä ratkaisut on siksi integroitu monimoodi-ja kaksimoodi-päätelaitteisiin, millä vähennetään suuria muutostarpeita olemassa olevissa järjestelmissä.

15 Ottaen huomioon, että tulevat solukkomatkaviestinverkot, integroituina universaaliksi matkaviestinjärjestelmäksi tai tulevaisuuden yleiseksi kiinteäksi matkaviestin-järjestelmäksi tai erillisinä kuten tänä päivänä, tulevat olemaan satelliittiviestintäjär-jestelmien kilpailijoita tai sitten niiden osakkaita, satelliittijärjestelmien tulisi pystyä toimimaan yhdessä maanpäällisten verkkojen kanssa niin, että ne pystyvät houkutte-20 lemaan sekä käyttäjiä että toisaalta maanpäällisiä operaattoreita edistämään integrointia tasaisesti mutta tehokkaasti. Tämä edellyttää kehittyineitä ratkaisuja käyttä-':' : jien tarpeisiin. Koska satelliittiverkoilla on maanpäälliset verkot kattava peitto, kak- : V. simoodi- tai monimoodipäätelaitteen tulisi pystyä vertaamaan sekä lähetyksen laatua •: · <; että näiden verkkkojen tarjoamien palveluiden hintakilpailukykyä. Kaksimoodipää-....: 25 telaitteen toiminta rajoittuu yhden maanpäällisen järjestelmän ja yhden satelliittijär-: jestelmän välille, kun taas monimoodipäätelaitteella voidaan saada yhteys useisiin TV maanpäällisiin ja satelhittijärjestelmiin. PQ-valintatoiminta antaa matkaviestinpääte-laitteille mahdollisuuden käyttää satelliittijärjestelmiä tai solukkojärjestelmiä laatuja hintakilpailukykyparametrien pohjalta. Tällaiset päätelaitteet turvautuvat kuiten-30 kin satelliittiresursseihin, jos kaikki kanavat ovat varattuja tai jos ne toimivat alueilla, jossa ei ole maanpäällisiä matkaviestinpalvelulta.

• · « · « • « • ·· · :.: Seuraavassa keksintöä ja sen eri suoritusmuotoja selitetään yksityiskohtaisemmin : · V viitaten oheisiin piirustuksiin, joista: y: 35 * ·: *. kuva 1 esittää signalointikaaviona keksinnön mukaisen yhteydenvaihtomenetelmän V: erästä suoritusmuotoa, 5 106671 kuva 2 esittää yksinkertaistettuna lohkokaaviona erästä keksinnön mukaista matka-viestinpäätelaitetta, kuva 3 havainnollistaa erästä esimerkkiä keksinnön mukaisen matkaviestinnän hin-5 noittelujärjestelmän toiminnasta ja kuvat 4 ja 5 esittävät keksinnön mukaisen universaalin monimoodimatkaviestinjär-jestelmän suoritusmuotoja.

10 Kuvat 4 ja 5 havainnollistavat keksinnön mukaista universaalia moniyhteysjärjes-telmää. Samoja tai vastaavia osia osoitetaan kuvissa 4 ja 5 samoin viitenumeroin. Kuva 4 esittää universaalia moniyhteysjärjestelmää, jossa moniyhteysverkon 30 muodostavat kaksi solukkojärjestelmää Aja B, vastaavasti 33 ja 34, ja kaksi satelliittijärjestelmää C ja D, vastaavasti 31 ja 32. Satelliittijärjestelmät ovat yhteydessä 15 kiinteään puhelinverkkoon 35 vastaavasti keskusten 36 ja 37 kautta ja solukkojärjestelmät 30 ja 34 samoin vastaavasti keskusten 38 ja 39 kautta. Moniyhteysverkko muodostaa kaksimoodipäätelaitteelle 41 tai monimoodipäätelaitteelle 42 läpinäkyvät tilaajan markkinat 40. 1

Kuva 5 esittää universaalin moniyhteysjärjestelmän edullista suoritusmuotoa, joka kytkee kaikki satelliitti-ja maanpäälliset verkot sen omaan moniyhteyksiseen satel- *:·*** liittiviestmtäjärjestelmään 44. Tässä järjestelmässä keskuksen korvaa paikallinen : V puhelunohjain 45. Moniyhteyksinen satelliittiviestintäjärjestelmä 44 toimii yhdysjär- «;«· · jestelmänä muille satelliittijärjestelmille, joita kuvassa 5 edustaa lohko 31. Kuvan 5 ....: 25 ratkaisussa monimoodiset päätelaitteet 43 ovat yhteydessä ainoastaan solukkojärjes- ; .·. telmiin 33 ja 34 ja moniyhteyksiseen satelliittiviestintäjärjestelmään 44.

• · ♦ * · · « • * * * Seuraavaksi tarkastellaan yhteydensaantiproseduuria. GSM:ssä yhteydensaantipro-seduuri käsittää pyynnön matkaviestimeltä ja vastauksen tukiasemalta, joka allokoi 30 kanavan. Lepotilassa oleva matkaviestin tarvitsee koko joukon informaatiota toimiakseen tehokkaasti. Useimmiten matkaviestin pystyy vastaanottamaan informaatiota • » ·.: · useilta soluilta, mahdollisesti eri verkkojen soluilta tai jopa eri maissa olevilta so-luilta. Matkaviestimen on sitten valittava jokin niistä, ja valinnan tekemiseen vaadi-; * V taan jonkin verran informaatiota esimerkiksi verkosta, johon kukin solu kuuluu. Tätä 35 ja paljon muuta informaatiota lähetetään säännöllisesti kussakin solussa kuunnelta-’ *; ’. vaksi kaikille lepotilassa oleville matkaviestimille. Tätä tarkoitusta varten oleva ka- ..; * nava on yleislähetyskanava (BCCH, Broadcast Control Channel). Kaikki matka- •: · * viestinten tarvitsema informaatio ryhmitellään yleisille kanaville (FCCH, SCH, 6 106671 BCCH, PAGCH), jotka ovat laskevia kanavia, ts. siirtävät informaatiota verkosta matkaviestimille. Nouseva yleiskanava, jolla matkaviestimet voivat lähettää yhtey-densaantipyyntöjään verkolle, on hajasaantikanava (RACH, Random Access Channel).

5

Esillä olevan keksinnön kaksimooditapauksessa yhteydensaanti satelliittijärjestelmään tulee toteuttaa yhteydensaanti-yhteydenvaihtoproseduurina. Tämä tarkoittaa sitä, että matkaviestin samalla kertaa pyytää yhteyttä ja yhteydenvaihtoa maanpäällisestä verkosta satelliittijärjestelmään. Koska satelliittijärjestelmällä voi olla eri siir-10 toprotokolla (käytettävä taajuus, yhteydensaantimenetelmät jne.), niin matkaviestimen täytyy vaatimansa kanavan saatuaan pystyä kytkeytymään toiseen moodiin ja vapauttamaan maanpäällinen kanava. Verkon valinta tehdään PQ-valinnalla, joka perustuu mukana olevien operaattoreiden lähetysten laatuun ja palveluiden hintoihin. Eräs esimerkki yhteydensaanti-yhteydenvaihtoproseduuiista on esitetty kuvassa 15 1, ja se voidaan suorittaa sekä automaattisesti että manuaalisesti. Tällaista yhteyden- saanti-yhteydenvaihtomenetelmää käytetään myös monimoodlupauksessa.

Kuva 1 kuvaa peruspiirteitä maanpäällisen ja satelliittijärjestelmän välisessä PQ-se- lektiivisessä yhteydenvaihdossa, jossa kaksimoodi- tai monimoodipäätelaite päättää, 20 mitä kanavaa sen tulisi käyttää. Maanpäällisenä järjestelmänä kuvassa 1 on GSM- järjestelmä. Ensiksi päätelaite pyytää sanomilla 1 yhteydenvaihtoa molemmista jär- ':' ‘' jestelmistä, maanpäällisestä ja satelliittijärjestelmästä. Koska satelliittijärjestelmässä : Y on viive sanomien vaihdossa, ei maanpäällinen järjestelmä eikä matkaviestinpääte- .; : laite voi odottaa satelliittijärjestelmän yhteydenvaihtopäätöksiä. Maanpäällisessä ,,,, 25 järjestelmässä yhteydenvaihtosanomien viive on paljon pienempi kuin satelliittijär- * ,·„ jestelmässä, ja siksi päätelaite voi ensiksi käyttää maanpäällisestä verkosta aallokoi-» · Y.* tua kanavaa, kunnes se saa allokoidun kanavan myös satelliitilta. Kuvassa 1 MMT *** ’ on päätelaite, GSM/MSC on matkapuhelinkeskus, BSS on tukiasemajärjestelmä, VLR on vierailijarekisteri ja GSM/MSC on yhdyskeskus, ja sen lisäksi signaloinnis-30 sa ovat mukana satelliittiresurssit. Aluksi maanpällisessä verkossa tapahtuvassa signaloinnissa 2 on kanavanvaihdon suorittamista tarkoittava sanoma, 3 on kanava-* pyyntö, 4 allokoi yhteydenvaihtonumeron, 5 osoittaa yhteydenvaihtoraportin lähet-:' i * tämistä (jonka jälkeen lähetetään kanavapyynnön kuittaus vierailijarekisterille .. Y VLR), 6 on yhteydenvaihtokomento, 7 osoittaa yhteydenvaihtoon liittyvää yhtey-35 densaantia, sanoma 8 sisältää fyysistä informaatiota ja lopulta sanoma 9 informoi vierailijarekisteriä siitä, että yhteydenvaihto on suoritettu menestyksellisesti loppuun ja hyväksytty. Viiveen jälkeen päätelaite MMT saa myös satelliittijärjestelmästä *: * ·. yhteydenvaihtokomennon 10, ja sanoma 11 osoittaa yhteydenvaihdon suorittamista 7 106671 onnistuneesti loppuun ja sen hyväksymistä. Sen jälkeen päätelaite MMT suorittaa vertailua kahden saamansa kanavan välillä, ja vertailun ja päätöksen jälkeen huonompi saaduista yhteyksistä vapautetaan käytöstä. Tässä tapauksessa GSM:n kanava vapautetaan käytöstä sanomalla 12, joka sisältää informaatiota satelliittikanavasta.

5 Sanoma 13 yhdyskeskukselle ilmoittaa, että yhteydenvaihto on kokonaisuudessaan suoritettu loppuun ja että satelliittikanava on käytössä. Sanoma 14 lähettää informaatiota yhteydenvaihdosta ja sanoma 15 ilmoittaa, että yhteydenvaihto satelliitille suoritettu loppuun. Hetken aikaa yhdelle päätelaitteelle on kuitenkin allokoituina kaksi kanavaa, yksi maanpäällisestä järjestelmästä ja yksi satelliittijärjestelmästä, 10 mutta tämä on hinta, joka satelliittien täytyy maksaa pitkästä etäisyydestään. Tämä tarkoittaa sitä, että jos päätelaite ei käytä satelliitilta allokoitua kanavaa, käyttäjää ei pidä laskuttaa tästä ajasta, vaikka viive onkin vähemmän kuin yksi sekunti. Tätä yhteydenvaihtomenetelmää käyttämällä voidaan ratkaista yhteydenvaihdon ongelma uusissa integroiduissa satelliitti-ja maanpäällisiä järjestelmiä käsittävissä järjestel-15 missä. Myös yhteydenvaihto kahden maanpäällisen järjestelmän välillä voidaan suorittaa samalla tavoin. Valinta perustuu PQ-valintatoimintaan. Samaa periaatetta, PQ-valintaa, voidaan soveltaa myös yhteydensaannissa verkkoihin. On huomattava, että kuva 1 esittää vain yleisen periaatteen ja peruspiirteet PQ-valintaan perustuvissa yhteydensaanti-ja -vaihtomenetelmissä. Alan ammattilaiselle on selvää, että tämän 20 periaatteen mukaisen yhteydensaanti- ja -vaihtomenetelmän toteuttamiseen on hyvin monia vaihtoehtoja.

Monimooditapauksessa monimoodipäätelaitteen edut tulevat esiin, kun useammat . satelliitti-ja maanpäälliset verkot kattavat saman alueen ja tarjoavat käyttäjälle eri-. . 25 laisia palveluhintoja ja erilaista laatua. Siksi hintaan ja laatuun perustuvan optimaa-*·*·*. lisesti valikoivan järjestelmän, joka antaa monimoodipäätelaitteen käyttäjälle mah- • ’ dollisuuden saada yhteyden eri verkkoihin, hyväksikäyttö voi ratkaista moniverk- ‘:‘': koviestinnän ongelmat. Matkaviestinjärjestelmä, joka tarjoaa tällaisen edun, saa :.: : käyttäjiltä varmasti ylikäymättömän tuen. Käyttäjille tarjoutuva mahdollisuus käyt- : ’: ’ 3 0 tää eri verkkojen yhteyksiä tuo mukanaan rationaalisen kilpailun operaattoreiden välille ja sen seurauksena parannuksen palveluiden laatuun ja hintoihin. Universaalissa monimoodijärjestelmässä yhteydensaanti erilaisiin maanpäällisiin tai satelliitteja käyttäviin matkaviestinjärjestelmiin on ratkaistu valikoivalla moniyhteysjärjes-: telmällä (MASS, Multiple Access Selective System).

y.35 *. . Seuraavaksi tarkastellaan monimoodi-ja kaksimoodipäätelaitteita. Verkon kahtalai- • '.· suudesta tai paremminkin momverkkoviestmtäympäristöstä johtuen käyttäjän täytyy : ] ’ *: pystyä saamaan yhteys eri operaattoreihin käyttämällä ainoastaan yhtä matkavies- » • ·»· 8 106671 tinpäätelaitetta, joka sallii hänen valita palvelut perustuen PQ-arviointiin. Normaali kaksimoodipäätelaite riittää, kun vaaditaan radioyhteyksiä satelliittijärjestelmään (esimerkiksi Inmarsat-P tai Iridium) tai maapäälliseen verkkoon (esimerkiksi GSM), mutta monimoodipäätelaite (MMT, Multi-Mode Mobile Terminal) on vastaus tar-5 peisiin moniverkkoisessa matkaviestinnässä, johon kuuluu sekä satelliitti- että maanpäällisiä verkkoja. Siksi PQ-valinta on luonnollinen ratkaisu, joka vastaa mo-niverkkokäyttäjän odotuksia. PQ-valinnan toimintaa voidaan verrata normaalin radiovastaanottimen virittimeen, joka voidaan virittää eri taajuuksilla toimiville eri radioasemille. Monimoodipäätelaitteen PQ-valinta voi kuunnella automaattisesti 10 (vuorotellen) eri matkaviestinverkkojen signaaleja ja liikkuessaan solusta satelliitin keilaan tai päinvastoin vaihtaa halutulle kanavalle. Toisin sanoen PQ-valintajärjes-telmä hyppii taajuuskaistalta toiselle, toteuttaa eräänlaista taajuushyppelykonseptia, ja kuuntelee tarvittavaa informaatiota (hintoja), vertaa sitten sitä lähetyksen laatuun ja suorittaa valinnan halutun tason (hinta/laatu tai laatu/hinta) mukaan käyttäjän toi-15 vomalla tavalla. PQ-valinnalla varustetulla monimoodi- tai kaksimoodipäätelaitteella on huomattava kilpailuetu verrattuna muihin kaksimoodipäätelaitteisiin. PQ-valinta voidaan integroida myös olemassa oleviin matkaviestimiin ja antaa käyttäjille mahdollisuus valita edullisimmat puhelut alueilla, joissa on käytettävissä kaksi tai useampia matkaviestinoperaattoreita. Monimoodipäätelaitteen RF-osa sisältää mpni-20 moodisen modulointi- ja demodulointijärjestelmän. Keksinnön mukainen kaksimoodipäätelaite (DMT, Dual-Mode Terminal) käyttää valikoivaa moniyhteysjärjes-telmää, joka on varustettu PQ-valinnalla, matkaviestinnän hintainformaatiojärjes-telmää, matkaviestinnän laskutusjärjestelmää, toimikortin hallintaosaa, laskutusmo-. dulia ja tilaajatieto- ja laskutusmodulia ja tarjoaa käyttäjälle kaikki menetelmät, . . 25 piirteet ja edut, jotka sisältyvät monimoodipäätelaitteeseen, mutta toimii ainoastaan ' · ‘ · * kahden verkon välillä.

• · *: : PQ-valintajärjestehnän sisältävä valikoiva moniyhteysjärjestelmä tarjoaa matkavies- :. * : timen käyttäjälle ainutlaatuisen tosiaikaisen yhteydensaantimahdollisuuden kahteen : /: 30 tai useampaan satelliitteja käyttävään tai maanpäälliseen matkaviestinverkkoon. Kun matkaviestinpäätelaite on lepotilassa, se suorittaa PQ-valintatoimintaa päättääkseen sopivimmasta maanpäällisen tukiaseman tai satelliittikeilan, s.o. molempien solujen, joissa päätelaite sijaitsee, tarjoamasta yhteydestä. Solun valinta perustuu signaalien : . ·. voimakkuuden ja laadun arviointiin sekä päätelaitteelle tarjottujen palveluiden hin- ‘''.3’5 takilpailukykyyn. Sen jälkeen kun monimoodi- tai kaksimoodipäätelaite on valinnut *. . optimaalisen kanavan, se pyytää asianomaiselta verkolta yhteyttä, jonka jälkeen • *myös monimoodi- tai kaksimoodipäätelaitteen rekisteröityminen verkkoon voi olla : mahdollista. Toiminta verkkojen kesken tapahtuu monimoodi- tai kaksimoodipääte- * 9 106671 laitteessa, jonka toiminta taas perustuu PQ-valintaan. Matkaviestinpäätelaitteen käyttäjille annetaan mahdollisuus valita automaattisen tai manuaalisen PQ-valinnan välillä, mikä antaa hänelle mahdollisuuden valita haluttu verkko paremman laadun, edullisemman hinnan tai joillakin alueilla näiden molempien perusteella. PQ-toi-5 minnan tarvitseman informaation antaa valikoiva moniyhteysjärjestelmä, joka voidaan integroida matkaviestinverkkoihin tai universaalin monimoodijärjestelmän omaan satelliittijärjestelmään (MASCS). PQ-valinta perustuu tosiasialle, että satel-liittiviestinnän palveluiden hinnat tulevat olemaan paljon korkeammat kuin solukko-järjestelmien tarjoamien palveluiden ja että eri satelliittiviestintäverkkojen ja eri 10 maanpäällisten verkkojen tarjoamien palveluiden hinnat ovat myös erilaiset. Informaatiota kunkin verkon palveluhinnoista voidaan lähettää helposti sen signaalien (yleisillä kanavilla) avulla matkaviestinpäätelaitteelle, tai vaihtoehtoisesti ainoastaan yksi satelliittiverkko, moniyhteyksinen satelliittiviestintäjärjestelmä, voi antaa hintainformaation kaikille operaattoreille matkaviestinpäätelaitteita varten. Koska tie-15 toliikennesatelliitit ovat liikkuvia ja kattavat alueita, joilla o n eri hintatasot, keksinnössä esitetään PQ-valintajärjestelmään liittyvä matkaviestiin ä ι hintainformaatio-ja laskutusjärjestelmä, jotta tätä ominaisuutta voidaan käyttää hyväksi rationaalisen kilpailun luomiseksi matkaviestinoperaattoreiden välille. Jos matkaviestin toteaa, että kahden tai useamman mukana olevan verkon palveluhinnat ja laadut ovat samat, 20 se kytkeytyy maanpäälliseen verkkoon. Jos maanpäällistä verkkoa ei ole käytettävissä tai se on jo ylikuormitettu, matkaviestin suorittaa satunnaisen valinnan, joka perustuu keksinnön kohteena olevaan satunnaiseen moniyhteysmenetelmään (RMA, Random Multiple Access). PQ-valintajärjestelmä voidaan yhdistää myös kiinteisiin ; päätelaitteisiin, esim. puhelinpäätelaitteisiin jne., jotka silloin tarjoavat mahdolli-. , 25 suuden valita optimaalinen palvelun antaja useiden käytettävissä olevien kiinteän *·"·’ verkon operaattoreiden välillä. PQ-valintajärjestelmä voi olla myös palvelukohtai- * 1 nen, ja silloin se tekee valinnan sekä hinta-laatusuhteen että tarvittavan palvelun, jo- *: : ka ehkä ei ole saatavilla kaikissa satelliitti- tai maanpäällisissä verkoissa, perus- \X: teella.

On selvää, että PQ-valinnan kaltainen järjestelmä voi perustua myös muihin kuin hinta-ja laatukriteereihin tai -parametreihin ja että sitä voidaan soveltaa yleensä verkon, yhteyden, palvelun tms. valintaan, etenkin silloin, kun on kysymyksessä : . ·. monimoodipäätelaite, joka pystyy toimimaan eri järjestelmissä. Seuraavassa tarkas- « · · *‘.‘.315 teilaan myös hiukan lähemmin tällaisen valinnan toteuttamista päätelaitteessa. Pää- 1. . telaite voi valita paitsi verkkoa myös palvelun, jota se käyttää. Päätelaite voi suorit- * · · : 1taa monenlaista optimointia. Optimointi on edullista järjestää automaattiseksi, kun : 1 1 ‘: käyttäjä tai sovellus vain antaa parametrin tai parametrit, jotka halutaan optimoida.

• »· • · · 1 10 106671

Jos käyttäjä haluaa esimerkiksi käyttää kaksisuuntaista 9,6 kbps datansiirtoa, päätelaite voi aina käyttää verkkoa, joka tarjoaa tämän palvelun halvimpaan hintaan. Päätelaite voi esimerkiksi käyttäjän omassa huoneessa käyttää langatonta lähiverkkoa (W-LAN) ja muissa toimiston huoneissa DECT-verkkoa, ja kun se siirtyy pois 5 DECT-verkon palvelualueelta, siirtyä GSM- tai DCS 1800-verkkoon. Optimoitaviin parametreihin voivat kuulua hinnan ja laadun lisäksi tarvittava teho, yhteyden data-nopeus, joko sopiva datanopeus tai mahdollisimman suuri nopeus, palvelun saatavuus ja tarve käyttää eri palvelua. Optimointi voi olla sovellukselle alemman tason palvelu.

10

Optimointi voidaan toteuttaa siten, että käyttäjä valitsee palvelun, jota pyydetään, sekä optimoitavat parametrit. Älykkään päätelaitteen tapauksessa sovelluksilla voi olla tällaiset parametrit, ja sovellus voi vaatia radioyksikköä optimoimaan palvelun. Tämän jälkeen pääte valitsee automaattisesti parhaan verkon ja palvelun näiden pa-15 rametrien mukaisesti. Kun päätelaite liikkuu tai ehkä jostakin muusta syystä, se optimoi valittua palvelua jatkuvasti.

Tällaisen valinnan tai optimoinnin toteutuksen voivat muodostaa yksinkertaisesti välineet, jotka osoittavat, mitä palvelua pidetään parhaana. Laite päättää tämän sen 20 sovelluksen mukaan, jota käyttäjä käyttää, tai joidenkin käyttäjän (tai sovelluksen) määrittelemien tekijöiden perusteella. Kuvassa 2 esitetään toteutuksesta eräs esimerkki, ja siinä päätelaite 16 on datapäätelaite (DTE), joka sisältää ainakin jonkin sovellusohjelmiston 17. Datapäätelaitteen tapauksessa mainitut välineet voivat aino- . astaan tarkkailla dataliikennettä ja päättää, millainen palvelu on paras tälle datalii-• · . . 25 kenteelle. Välineet voivat sitten pyytää radioyksikköä siirtymään käyttämään sopi-« « · vaa palvelua. Palvelua voi tarjota sama verkko, jota päätelaite sillä hetkellä käyttää, ’: ‘ tai päätelaite voi siirtyä toiseen verkkoon, jos se pystyy toimimaan useammissa ver- *; ”: koissa. Välineet, jotka suorittavat valinnan tai optimoinnin, voivat olla yksi toiminto • · : päätelaitteen sovitustoimintojen joukossa. Päätelaitteen sovitustoimintoja (TAF) :*:* 30 osoitetaan viitenumerolla 18 ja valinnan tai optimoinnin suorittavia välineitä viite numerolla 19. Päätelaite voi suorittaa optimoinnin esimerkiksi seuraavien kriteereiden perusteella: 1) Tiettyihin sovelluksiin tai tiettyjen istuntojen aikana tarvittava datanopeus.

. , . Käyttäjä voi haluta siirtää ensin tiedostot ja lukea sitten sähköpostin. Päätelaite va- « · · ';3’5 litsee sopivimman verkkopalvelun sovelluksiin, joita käyttäjä käyttää.

* ’. , 2) Yhteyden hinta. Käyttäjä haluaa ehkä minimoida yhtey den hinnan. Tämä voi i · * • '. tarkoittaa sitä, että päätelaite valitsee alhaisen nopeuden palvelun nopeamman pal- : ]'': velun sij asta, vaikka tarvitaan suuria datanopeuksia.

I**· r * » * * Π 106671 3) Yhteyden nopeus. Tässä tapauksessa käyttäjä tarvitsee nopeimman saatavilla olevan yhteyden hinnasta huolimatta.

4) Mitä palveluita alueella on saatavilla. Jos kaikki palvelut, joita päätelaite pystyy käyttämään eivät ole tarjolla alueella, päätelaite voi valita parhaimman saatavilla 5 olevista palveluista.

Käyttäjä voi valita optimointikriteerit sovelluksen avulla, tai sovellus voi valita ne automaattisesti. Tämä vaatii luonnollisesti erityisen sovellusohjelmiston 17, joka pystyy vaihtamaan tarvittavan informaation päätesovitustoimintojen 18 kanssa.

10 Päätesovitustoiminnot 18 voivat kuitenkin suorittaa optimoinnin ilman että tarvitaan vuorovaikutusta sovelluksen kanssa. Tämä on mahdollista ainakin edellisten esimerkkien tapauksissa 1) ja 4).

Tällaisia välineitä tarvitaan parantamaan esimerkiksi GSM- ja PCS-datakortteja, kun 15 suuren nopeuden datapalvelut ja pakettidatapalvelut tulevat saataville vanhojen palveluiden rinnalle. Tällaiset välineet antavat päätelaitteen käyttäjälle sen edun, että hänen ei tarvitse asetuksilla valita, mitä palvelua tai verkkoa hän haluaa käytettävän, ja palvelun hinta minimoidaan samalla kun verkkojen käytön tehokkuus paranee. Jos verkon hinnoitteluinformaatio on päätelaitteen saatavilla, päätelaite voi käyttää sitä 20 syöttöinformaationa optimoinnissa.

Seuraavassa esitetään esimerkki sellaisen monimoodipäätelaitteen toiminnasta, joka pystyy toimimaan kahdessa langattomassa verkossa ja yhdessä langattomassa lähi-t. verkossa. Lisäksi oletetaan, että käyttäjä liikkuu ja työskentelee käyttäen henkilö-, . 25 kohtaista digitaalista päätelaitettaan (PDA). Käyttäjä kytkee päätelaitteensa päälle, I * * * ·* ·. kun hän on junassa matkalla kotoa työhön, ja aloittaa työskentelyn. Päätelaite skan- ' | naa käytettävissä olevat langattomat verkot ja löytää ainoastaan verkon A. Verkko A ” **' tarjoaa sekä piirikytkettyjä että pakettikytkettyjä datapalveluita. Käyttäjä haluaa ·.· *. kirjoittautua yrityksen lähiverkkoon (LAN) ja saada viimeisimmän myyntiraportin *.Y-30 yrityksestä. Koska datan määrä on suuri, päätelaite käyttää 64 kbit/s piirikytkettyä yhteyttä. Kim tarvittava data on vastaanotettu ja käyttäjä on lukemassa raporttia, jolloin minkäänlaista dataa ei siirretä, päätelaite kytkeytyy käyttämään pakettidata-palvelua. Käyttäjä maksaa ainoastaan, jos hän siirtää dataa. Huomaa, että yhteyttä ei ole katkaistu. Lopetettuaan lukemisen käyttäjä haluaa tarkistaa sähköpostinsa ja I v ''35 päätelaite PDA siirtää dataa pakettidatamuodossa.

« * « « • · » 5 ‘, Sitten juna tulee kaupunkialueelle, jossa on käytettävissä myös langaton verkko B.

Päätelaite skannaa koko ajan käytettävissä olevia verkkoja ja havaitsee verkon B.

• · # ·

IMI

Ml» ,2 106671

Verkko B on melko samanlainen kuin verkko A, mutta tarjoaa pakettidatapalvelua paljon alhaisempaan hintaan kuin verkko A. Niinpä päätelaite siirtyy verkkoon B, koska se käyttää pakettidatapalvelua. Kun juna ohittaa kaupunkialueen, verkko B ei ole enää saatavilla, ja päätelaitteen on siirryttävä jälleen verkkoon A. Kun käyttäjä 5 saapuu toimistoonsa, päätelaite huomaa lähiverkon (LAN) läsnäolon ja ryhtyy luon nollisesti käyttämään sitä.

Jos käyttäjällä olisi ollut menossa tiedoston siirto, päätelaite olisi käyttänyt koko ajan verkkoa A, koska tiedoston siirto tarvitsee suuria datanopeuksia ja pakettidata-10 verkko ainoastaan hidastaa tiedoston siirtoa sekä on kalliimpi ratkaisu. Esimerkki antaa jonkinlaisen käsityksen siitä, mikä on optimoinnin tarkoitus. Päätelaitteella oli koko ajan datayhteys, mutta se käytti eri verkkoja ja eri palveluita, kun niitä oli saatavilla. Jos 64 kbit/s piirikytkettyä palvelua olisi käytetty koko ajan, palvelun kustannus olisi ollut hyvin korkea. Silloin olisi myös käytetty hukkaan valtava 15 määrä verkon A kapasiteettia.

Seuraavansa esitetään vielä eräs esimerkki siitä, kuinka päätelaite voi saada tiedon käytettävissä olevista palveluista eri verkoissa. Esimerkki pen: tuu GSM-standardiin ja sen parannuksiin, mutta esillä olevaa keksinnön mukaista optimointia voidaan 20 käyttää hyväksi kaikissa langattomissa viestintäjärjestelmissä. Päätelaitteelle on luonnollisesti olennaista tietää, mitä palveluita on saatavilla tietyissä verkoissa.

•: · ·: Suunnitelluissa GSM-parannuksissa, jotka kohdistuvat suuren nopeuden piiri- ja pa- : V; kettikytkettyihin datapalveluihin, verkko lähettää informaatiota saatavilla olevista ...: parannetuista palveluista yleisillä ohjauskanavilla. Päätelaite pystyy vastaanotta- ... 25 maan tämän informaation ja käyttää sitä syöttönä optimointivälineilleen. Tämä tar-: . koittaa itse asiassa sitä, että päätelaite pystyy vastaanottamaan palveluhakemiston ja poimimaan siitä sopivan. GSM-verkko ei kuitenkaan nykyään tarjoa tällaista palve-• * ‘ lua, vaan päätelaitteen on yritettävä käyttää palvelua tietääkseen, onko se saatavilla vai ei.

30

Jos datapäätelaite ja radioyksikkö ovat erillisiä laitteita, kuten ne ovat esimerkiksi • · i. f : Nokia Mobile Phones'n nykyisessä datakonseptissa, niiden on pystyttävä kommuni- : *:': koimaan keskenään. Sanotussa datakonseptissa PCMCIA-kor? ti ja matkapuhelin .. ‘' pystyvät vaihtamaan informaatiota väylän (Nokia Bus) kautta. Tulevaisuudessa pal-',,' 35 veluhakemisto voitaisiin lähettää PCMCIA-kortille yksinkertaisesti tämän väylän •;', kautta.

t • · « · 13 106671 PQ-valintaan perustuvaa yhteydenvaihtoa voidaan soveltaa myös silloin, kun yhteyttä vaihdetaan maanpäällisestä verkosta toiseen, esimerkiksi GSM-järjestelmästä PCS-jäjjestelmään (PCS, Personal Communication System) tai DECT-järjestelmään (DECT, Digital European Cordless Telephony). Valinta voidaan suorittaa sekä sil-5 loin, kun matkaviestinpäätelaite on lepotilassa tai kun se on toiminnassa muodostetulla yhteydellä.

Koska universaalissa monimoodijärjestelmässä mukana olevat verkot, joilla on ra-diopeitto yhteisellä alueella, jakavat samat käyttäjät PQ-valinnasta johtuen, siitä 10 seuraa, että ne jakavat myös kapasiteettinsa kaikkien saatavilla olevien käyttäjien kesken. Siksi verkon kokonaiskapasiteettia voidaan kasvattaa asettelemalla ja parantamalla sen palveluiden hintoja ja lähetyslaatua. Tämä merkitsee sitä, että tällaisen verkon kapasiteetti voidaan kuormittaa täysin liikenteen kiireaikoina. Siksi, kun uudet matkaviestinpäätelaitteet yrittävät saada yhteyden tällaiseen verkkoon, puhelui-15 den esto ei enää ole niille ongelma, koska valikoiva moniyhteysjärjestelmä reitittää kaikki uudet matkaviestinpäätelaitteet muihin käytettävissä oleviin verkkoihin. Universaali monimoodijärjestelmä muodostaa läpinäkyvän integroidun verkon eri verkkojen radiorajapintojen tasolla, jolloin useilla verkoilla voi olla samat tilaajat, mikä kasvattaa niiden asiakkaiden määrää ilman että on pelkoa estotilaan joutumisesta.

20 Tämä merkitsee kapasiteetin lisäystä, joka on operaattoreiden kannalta kustannustehokasta ja tuo uutta kapasiteetin käytön tehokkuutta matkaviestintään.

: ’: Seuraavaksi asetetaan kysymys, onko käyttäjien, jos he eri syistä (matkustamisen, •; · : alhaisempien hintojen, parempien palveluiden jne. vuoksi) tarvitsevat yhteyden- •;. .25 saantia eri verkkoihin ostettava tai vuokrattava eri päätelaitteita tai tehtävä sopimus : .·. eri operaattoreiden kanssa näiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Toisaalta myös matka-[ · .V viestinoperaattoreiden on ajoittain säädeltävä hintojaan palveluidensa mukaisesti ja kilpailtava muiden operaattoreiden kanssa saadakseen enemmän asiakkaita. On vaikeata houkutella itselleen asiakkaita, joilla jo on sopimus toisen operaattorin kanssa. 30 PQ-valinta sekä toimikortin hallintaosan (SCMP, Smart Card Management Part) ja matkaviestinnän hintainformaatio- ja laskutusjärjestelmien käyttö pystyvät ratkaise-: maan tämän ongelman. Sekä matkaviestinnän hintainformaatiojärjestelmä että mat- kaviestinnän laskutusjärjestelmä ovat uusia kehittyneen televiestinnän hinnoittelu- ja : ·. ·! laskutusratkaisuja ja tämän keksinnön kohteita. Ne varmistavat, että sopivinta ja ’ ·. .’35 hinnaltaan kilpailukykyisintä järjestelmää käytetään. Lisäksi matkaviestinnän hin- noittelujärjestelmää ja laskutusjärjestelmää voidaan soveltaa myös kiinteisiin verk-koihin.

,4 106671

Seuraavassa tarkastellaan matkaviestinnän hinnoittelujärjestelmää (MPS, Mobile Pricing System). Se on dynaaminen ja kehittynyt järjestelmä, joka lisää kilpailua operaattoreiden välillä rationaalisella tavalla, koska se antaa kullekin operaattorille mahdollisuuden kilpailuetuun sovittamalla samoille palveluille taijoamiaan suhteel-5 lisiä hintoja eri paikoissa tai eri aikoina. Paikka, aika ja liikkuvuus ovat avaintekijöitä matkaviestinnän hinnoitteluproseduurissa. Operaattorit voivat muuttaa hintojaan kapasiteetin mukaan tietyillä aluella, esimerkiksi kaupunkien keskustoissa tai esikaupungeissa. Solukkoverkon aukkoja kattava satelliitin keila voi tarjota palveluita korkeampiin hintoihin kuin jokin toinen, joka toimii lisäpeiton antajana. Matkaviesti) tiiman hinnoitteluproseduuri voi vaihdella solusta soluun, keilasta keilaan, alueelta alueelle ja lopulta verkosta verkkoon. Koska myös käyttäjät ovat liikkuvia, heille täytyy antaa mahdollisuus käyttää eri palveluntarjoajia, joilla on eri hintatasot. Ja koska myös satelliitit ovat liikkuvia, matkaviestinnän hinnoitteluproseduuri on välttämätön ja siksi matkaviestinnän hinnoittelujärjestelmän käyttö on olennainen rat-15 kaisu, joka tukee vapaata ja rationalisoitua kilpailua tulevaisuuden matkaviestinnässä. Satelliittioperaattorit voivat parhaiten käyttää hyväkseen matkaviestinnän hinnoittelujärjestelmän etuja rakentaessaan nopeammin järjestelmiään ja palveluitaan matkaviestin käyttäjille ja nauttia laajasta markkina-alueesta. Eri hintatasojen soveltaminen samoille palveluille samoilla tai eri alueilla kasvattaa sekä satelliitti-20 että maanpäällisten operaattoreiden tuloja rationaalisella tavalla ja saa käyttäjien tuen. Lisäksi satelliittipalveluiden alhaisempien hintojen tarjoaminen alueille, joita " maanpäälliset verkot jo peittävät, houkuttelee solukko-operaattoreiden asiakkaita : käyttämään myös satelliittipalvelulta, mikä tekee matkaviestinnän hinnoittelujärjes- •: · >: telmän käytön välttämättömäksi. Koska satelliittiviestinnän lähetyslaatu on viiveistä ... .25 ja pitkistä etäisyyksistä johtuen alhaisempi kuin maanpäällisten järjestelmien, mat- : . ·, kaviestinnän hinnoittelujärjestelmä voi antaa satelliittioperaattoreille mahdollisuu-• · · den tarjota palveluitaan dynaamisiin hintoihin maanpäällisen verkon kiireisimpänä aikana ja siten mahdollisuuden jakaa käyttäjiä maanpäällisten operaattoreiden kanssa. Kaikki tämä on kuitenkin mahdollista vain soveltamalla matkaviestinnän hin-30 noittelujärjestelmää, joka yhdessä PQ-valinnan kanssa tuottaa rationaalisen ja kohtuullisen hinnoittelujäijestelmän ja käyttäjäystävälliset palvelut ja joka voi myös • » :.: : poistaa monia väistämättömiä esteitä satelliitti- ja maanpäällisten järjestelmien in tegroinnin avulla.

'..35 Seuraavassa esitetään kuvaan 3 viitaten eräs esimerkki matkaviestinnän hinnoittelu- *: ‘. järjestelmän toiminnasta, kun yksi solukko-operaattori ja kaksi satelliittioperaattoria lähettää palveluhintainformaatiotaan signalointikanaviensa kautta matkaviestinpää-*: · ·: telaitteelle. Kuvan 3 monimoodipäätelaite 20 voi kommunikoida solukkojärjestel- 15 106671 mäti tukiaseman 21, satelliitin a tai satelliitin b kanssa. Tukiasema 21 muodostaa solukkojärjestelmän solun 22, satelliitilla a on mainitun solun kattava keila 24 ja satelliitilla b puolestaan on molemmat aikaisemmat kattava keila 26 sekä toinen keila 27, joka on osittain päällekkäinen keilojen 24 ja 26 kanssa. Oletetaan, että pal-5 veluiden hinnat ovat kussakin verkossa seuraavat: solukkojärjestelmä: $ Ι/min., hyvä lähetyslaatu, satelliittijärjestelmä A: $ 2/min., keskitasoinen lähetyslaatu, satelliittijärjestelmä B, keila 26: S 0,5/min., keskitasoinen lähetyslaatu, satelliittijärjestelmä B, keila 27: $ 1,5/min., keskitasoinen lähetyslaatu.

10 Käyttäjän haluamasta tasosta (hinta/laatu) riippuen matkaviestinpäätelaite tässä tapauksessa vastaanotetun informaation arvioinnin ja laskennan jälkeen valitsee optimaalisen verkon, esim. satelliittijärjestelmän B, koska hinta on kohtuullinen ja lähetyksen laatu hyväksyttävä. Mutta jos käyttäjä haluaa parempaa laatua, niin hänen 15 tulisi käyttää toista perustetta (laatu/hinta). Kun matkaviestinpäätelaite haluaa siirtyä satelliittijärjestelmän B keilaan 27, se vaihtaa tälle uudelle alueelle, jolla on korkeammat palveluhinnat, koska mitään muuta verkkoa ei ole käytettävissä. Kaiken prosessoinnin suorittaa PQ-valintajärjestelmä matkaviestinpäätelaitteessa matkaviestinnän hinnoittelujärjestelmältä saadun informaation mukaisesti, jälkimmäisen 20 ollessa integroitu mukana oleviin satelliitti- tai maanpäällisiin verkkoihin tai vaihtoehtoisesti ainoastaan moniyhteyksiseen satelliittijäijestelmään.

: Y: Matkaviestinnän hinnoittelujärjestelmä voi välittää informaatiota myös esimerkiksi •;. käytettävissä olevasta kapasiteetista, jolloin voidaan puhua PCQ-valintajärjestelmäs-... .25 tä, so. hinnan, kapasiteetin ja laadun perusteella yhteyden valitsevasta jäijestelmäs-: . ·. tä. On selvää, että tässä kuvatun kaltainen PQ- tai PCQ-valintajärjestelmä voidaan Y. ° toteuttaa myös jossain olemassa olevassa yhdessä järjestelmässä, esimerkiksi GSM- järjestelmässä. Tällöin hinta- ja kapasiteetti-informaatio voitaisiin yksinkertaisesti lisätä kunkin tukiaseman jatkuvasti päätelaitteille lähettämään yleislähetysinformaa-30 tioon, ja päätelaitteet saisivat tämän tiedon ilman yhteydensaantiproseduuria siinäkin tapauksessa, että verkko olisi jo ylikuormitettu. PCQ-valinta voitaisiin toteuttaa :.: ; GSM:ssä ilman dramaattisia muutoksia järjestelmäkonfiguraatiossa, koska GSM- : : . järjestelmässä toimii jo kanavanvalintaproseduuri, joka perustuu kysymyksiin ja : Y vastauksiin päätelaitteen ja tukiasemien välillä ja kanavan all okointiin muun muassa '..; 35 yhteyden laadun perusteella. Ohjelmistoa ja signalointi-informuatiota lisäämällä ’: ‘. yhteyden valinta voitaisiin perustaa hinnan, kapasiteetin ja laadun tai esimerkiksi ..; j' vain hinnan arviointiin.

16 106671

Universaali nlonimoodijärjestelmä sisältää hintainformaatio-ohjaimen (PIC, Price Information Controller), joka integroidaan kuhunkin satelliitti- tai solukkojärjestelmään hintainformaation lähettämiseksi niiden yhteisten signalointikanavien kautta. Vaihtoehtoisesti hintainformaatio-ohjain voidaan integroida yhteen s atelliittij ärj e s -5 telmään satelliitti- ja maanpäällisten operaattoreiden hintainformaatiotietokantana, joka lähettää vaaditun informaation kaikkina aikoina kaikille matkaviestinkäyttäjille. Tässä tapauksessa hintainformaatio-ohjain palvelee käyttäjiä kuten osakepörssi palvelee asiakkaitaan vastaanottamalla, ohjaamalla ja päivittämällä operaattoreiden palveluiden hintoja jatkuvasti ja lähettämällä niitä matkaviestinkäyttäjille.

10

Seuraavaksi tarkastellaan matkaviestinnän laskutusjärjestelmää (MIS, Mobile Invoicing System), joka sisältää matkaviestinpäätelaitteessa toimikortin hallintaosan (SCMP, Smart Card Management Part), joka vähentää puhelumaksut suoraan käyttäjän toimikortilta tai siirtää ne luottokortilta operaattorin tilille puhelun aikana ja 15 näyttää siitä vaadittaessa raportin matkaviestinpäätteen näytölle. Niille käyttäjille, joilla ei ole kansainvälistä luottokorttia, esimerkiksi pankit tai satelliitti-ja maanpäällisten operaattoreiden yhteenliittymät, voivat kehittää käyttäjien saatavilla olevan eräänlaisen teleluottokortin, jota tässä kutsutaan puhelunlaskutusmoduliksi (CCM, Call Charging Module). Toinen vaihtoehto on tilaajatieto-ja laskutusmoduli 20 (SUM, Subscriber Identity and Invoicing Module), jota voidaan käyttää sekä puhe-lunlaskutusmodulina että tavanomaisena tilaajatietomodulina (SIM). Laskut voidaan : · : lähettää matkaviestinpäätelaitteelle muistuttamaan käyttäjiä maksamisesta ajoissa, : Y: muutoin käyttäjän yhteys verkkoon suljetaan annetun määräajan jälkeen. Operaatto- ....: reiden yhteenliittymä voi perustaa yhteisen kansainvälisen tai paikallisen tilin, johon ... 25 käyttäjät voivat maksaa laskunsa. Toisaalta laskutusinformaation siirtäminen edel-* · . . leen satelliittijärjestelmästä maanpäälliseen järjestelmään ja päinvastoin tai maan- ‘ IY päällisestä toiseen maanpäälliseen järjestelmään voidaan toteuttaa puhelun lopetta- * *' ‘ misen jälkeen. Tässä tapauksessa puhelutaksat ja maksut noudattavat dynaamista laskutusjärjestelmää (DAS, Dynamic Accounting System), jossa operaattorikohtaiset 3 0 puhelumaksut ja käyttäjäkohtaiset maksut lasketaan valuuttamarkkinoilta saatavissa olevien tosiaikaisten arvojen mukaan ja vähennetään käyttäjän toimikortilta tai siir-: : : retään edelleen suoraan joko käyttäjälle tai operaattoreille riippuen siitä, millaisista järjestelyistä sovitaan laadittaessa uusia kansainvälisiä sopimuksia operaattoreiden ..'. ’ välillä. Dynaaminen hinnoitteluproseduuri on järkevä ja välttämätön kansainvälisille *..; 35 matkaviestinoperaattoreille johtuen äkillisistä vaihteluista eri valuuttojen arvoissa.

Muuten maksujen tasaus operaattoreiden välillä voidaan tehdä kuten solukkojärjes-• ί telmissä olemassa olevissa proseduureissa, jotka ovat operaattoreiden, esimerkiksi •: · · GSM-operaattoreiden, sovittavissa. Matkaviestinnän laskutusjärjestelmä sisältää 17 106671 myös laskutusinformaatio-ohjaimen (IIC, Invoice Infoimation Controller) Joka järjestää asiakaskohtaiset laskut ja vähentää maksut käyttäjien toimikorteilta jne. ja ohjaa taksoja. Laskutusinformaatio-ohjain on edullisesti integroitu dynaamiseen laskutusjärjestelmään.

5

Seuraavassa tarkastellaan moniyhteyksistä satelliittiviestintäjärjestelmää (MASCS, Multiple Access Satellite Communication System). Moniyhteyksinen satelliitti-viestintäjärjestelmä tarjoaa kaksimoodi- tai monimoodipäätelaitteille satelliittiviestintä-palveluita sekä matkaviestinnän hinnoittelu-ja laskutuspalveluita. Tämä järjestelmä 10 voi myös olla integroitu käytettävissä oleviin tai tuleviin satelliittiviestintäjärjes-telmiin, jotka tukevat matkaviestinnän hintajärjestelmän ja laskutusjärjestelmän tarjoamia palveluita ja muita esillä olevan keksinnön yhteydessä selitettyjä ratkaisuja. Moniyhteyksinen satelliittiviestintäjärjestelmä voi vaihtoehtoisesti toimia yhdysjär-jestelmänä kaikille satelliittijärjestelmille. Tässä tapauksessa vaaditaan kaksimoodi-15 seita tai monimoodiselta päätelaitteelta ainoastaan, että se on yhteydessä maanpäälliseen verkkoon ja moniyhteyksiseen satellittiviestintäjärjesteimään. Jälkimmäinen saa kaiken hinta-ja muun tarvittavan informaation muilta satelliittijärjestelmiltä, tai se voi antaa ne itse päätelaitteelle. Tämän jälkeen päätelaite vertaa vastaanotettua informaatiota maanpäällisestä verkosta saatuun informaatioon ja valitsee PQ-valin-20 nan avulla optimaalisen verkon. Jos valittu verkko on satelliittijärjestelmä, niin päätelaite informoi moniyhteyksistä satelliittiviestintäjärjestelmää tästä valinnasta. Tä-‘ ·' ‘: mä pyytää sitten kolmannelta satelliittijärjestelmältä, jonka päätelaite on valinnut, : Y: yhteydensaantia, jonka jälkeen, jos yhteydensaannissa onnistuttiin, kommunikointi •; · ·; päätelaitteen ja kolmannen satelliittijärjestelmän välillä suoritetaan moniyhteyksisen ... 25 satelliittiviestintäjärjestelmän kautta. Tässä vaihtoehdossa monikäyttöinen satelliit-: tiviestintäjärjestelmä laskuttaa kolmatta satelliittijärjestelmää ainoastaan kauttakul- *;. ” kupalveluista. Moniyhteyksisen satelliittiviestintäj ärj estelmän satelliitit sijoitellaan 4 * · erillisen satelliittijärjestelmän tapauksessa siten, että voidaan tukea tehokasta viestintäpalveluiden tarjoamista sen käyttäjille.

30

Universaalien järjestelmien odotetaan olevan paikallisten säännösten mukaisia ja, i.: . mikä vielä tärkeämpää, jakavan tulot liikenteestä paikallisten operaattoreiden kanssa :, maissa, joista puhelut alkavat tai joihin ne päättyvät. Siksi yhteydensaannin täytyy : · Y olla tarkasti kontrolloitua ja kaikkien asianomaisten kansallisten säännösten mukais-..." 35 ta. Universaalissa monimoodijärjestelmässä tästä pitää huolen paikallinen puhe-':'. lunohjain (CLC, Calls Local Controller).

is 106671

Kuhunkin maahan sijoitettuja kiinteään verkkoon (PSTN, ISDN) kytketty paikallinen puhelunohjain toimii moniyhteyksisen satelliittijärjestelmän edustajana ja yhdyskäytävänä siihen toimien sanotun satelliittijäijestelmän agenttipisteenä ja mahdollistaen saatujen tulojen jakamisen paikallisten operaattoreiden kanssa, mikä ta-5 pahtuu paikallisten säännösten hyväksymällä tavalla. Paikallinen puhelunohjain on lähetinvastaanotin, joka on rinnakkainen satelliittijäijestelmän lähetinvastaanottimen kanssa. Se vastaanottaa samaan aikaan satelliittijärjestelmän kanssa pyyntö-ja vas-taussignaalit, jotka vaihdetaan kaksimoodi- tai monimoodipäätelaitteen ja satelliitti-järjestelmien välillä, sekä informaation kunkin puhelun kestosta. Paikallinen puhe-10 lunohjain voi estää yhteyden saannin matkaviestinpäätelaitteesta satelliittijärjestelmiin tai minkä tahansa päätelaitteeseen päättyvän puhelun lähettämällä "yhteys seis" -komennon satelliittioperaattorille tai vaihtoehtoisesti matkaviestinpäätelait-teen ja monikäyttöisen satelliittijärjestelmän välinen yhteys voidaan toteuttaa paikallisen puhelunohjaimen kautta. Kukin paikallinen puhelunohjain on vastuussa ai-15 noastaan niistä liikennealueista, jotka sijaitsevat kyseessä olevassa maassa. Kaikki satelliittisolut, jotka kattavat kyseessä olevan maan alueet ja joissa matkaviestinpää-telaite on tai liikkuu, määrittävät liikennealueet. Koska satelliittisolut liikkuvat koko ajan, niiden sijainnit tehdään kiinteiksi taaksepäinvaihtojärjestelmän avulla, jota selitetään seuraavassa jaksossa. Paikallinen puhelunohjain on lisäksi varustettu koti-20 rekisterillä (HLR), joka sisältää informaation kaikista tilaajista, jotka elävät maassa, jossa paikallinen puhelunohjain sijaitsee, jotta pakotetaan satelliittijärjestelmät ky-•: · ·: symään paikalliselta puhelunohjaimelta informaatio sen tilaajien identiteetistä jo- kaista lähtevää tai päättyvää puhelua varten. Paikallinen puhelunohjain on varustettu •: ·. myös vierailijarekisterillä (VLR) niitä matkaviestinpäätelaitteita varten, jotka vierai-... 25 levät paikallisen puhelunohjaimen hallitsemalla alueella.

« * · ‘! V Seuraavassa tarkastellaan ns. takaisinvaihtojärjestelmää. Koska satelliitin keila, * jossa on useita soluja, liikkuu koko ajan, tarvitaan takaisinpäinvaihtojärjestelmä (BRS, Backward Rely System), joka vaihtaa kanavia solujen ja keilojen välillä.

30 Taaksepäinvaihtojärjestelmä kytkee kunkin solun kanavat sen seuraajasolulle, kun niiden kattamat maantieteelliset alueet (jalanjäljet) vaihtavat paikkaa satelliitin liik-·.· ; kuessa. Taaksepäinvaihtojärjestelmässä kutakin solua ja keilaa pidetään sitä edeltä-: ” vän solun tai keilan seuraajana. Edeltäjän ja seuraajan välinen yhteistoiminta takaisinpäin vaihtojärjestelmässä eli kanavien vaihto suoritetaan ottamalla laskennassa '..; 35 huomioon sekä satelliittien ja maan pyörimisnopeus että nutaatioliike, ja tuloksena : ·, ovat näennäisesti kiinteät solut (VFC, Virtually Fixed Cells)! Näennäisesti kiinteä ..; j solu on satelliittisolujen suhteen uusi konsepti, jota voidaan veirata solukkojärjes- •: · ·: telmän soluihin, jotka ovat koko ajan maantieteellisesti kiinteitä, ja niiden avulla 19 106671 tehdään mahdolliseksi paikallinen ohjaus, joka on kullekin maalle ensiarvoisen tärkeätä. Takaisinpäinvaihtojärjestelmä voidaan integroida kuhunkin satelliittiin keila-ryhmän kanavien ja niiden solujen kytkemiseksi taaksepäin toisille soluille. Siksi päätelaitteesta lähtevät tai siihen päättyvät puhelut voidaan helposti paikallistaa ja 5 reitittää, ja paikallinen puhelunohjain voi pitää niitä hallinnassaan.

Seuraavassa tarkastellaan eräitä sijainninrekisteröinnin ja matkaviestimeen päättyvien puheluiden käsittelyn vaihtoehtoja. Matkaviestimiin päättyvien puheluiden suhteen universaali monimoodijärjestelmä on tiiviissä yhteistyössä jonkin satelliitti-10 järjestelmän, (esim. Inmarsat-P) tai sen oman satelliittijärjestelmän, moniyhteyksi-sen satelliittiviestintäjärjestelmän, kanssa, jossa ovat sen kotirekisterissä rekisteröityinä universaalin monikäyttöjärjestelmän matkaviestinpäätelaitteiden kansainväliset tilaajanumerot. Lepotilassa tai aktiivisena oleva matkaviestinpäätelaite kuuntelee tämän satelliittijärjestelmän yleiskanavia ja lähettää sille jatkuvasti sijainti-infor-15 maationsa. Kyseessä olevassa satelliittijäqestelmässä on yhdyskeskus (G-MSC), joka moniyhteyksisen satelliittiviestintäjärjestelmän tapauksessa on paikallinen puhelunohjain (CLC), joka on kytketty yleisiin verkkoihin, kuten tavanomaiseen PSTN-verkkoon tai ISDN-verkkoon. Matkaviestimeen päättyvät puhelut reititetään tämän yhdyskäytävän kautta satelliittijärjestelmään ja sieltä matkaviestinpäätelaitteisiin.

20 Tässä vaihtoehdossa kyseessä oleva satelliittioperaattori hyötyy kaikkien tulevien puheluiden maksuista, mutta matkaviestimistä lähtevät puhelut eivät välttämättä me-·:··' ne tämän operaattorin kautta PQ-valinnasta johtuen.

Toisessa vaihtoehdossa matkaviestinpäätelaite kuuntelee kunkin käytettävissä ole-25 van verkon yhteisiä kanavia vuorollaan j a valitsee PQ-valinnan perusteella optimaa- . . lisen verkon yhteyksiä varten. Saatuaan yhteyden matkaviestinpäätelaite lähettää ky-;; V seessä olevalle verkolle vaaditun sijainti-informaation, joka reititetään sen vierailija-'* rekisteriin (VLR). Siksi ainoastaan yksi verkko, jonka vierailijarekisteriin matka-viestinpäätelaitteen sijainti-informaatio on väliaikaisesti rekisteröity, vastaa matka-30 viestimeen päättyviin puheluihin. Tämän jälkeen matkaviestinpäätelaite voi liikkuessaan vaihtaa verkkoa, mutta puhelu jatkuu joka tapauksessa solusta soluun tai ver-!:*· kosta verkkoon PQ-valintaan perustuvan yhteydensaannin ja yhteydenvaihdon avulla. Kun matkaviestinpäätelaite vaihtaa toiseen verkkoon, sen sijainti-informaatio .. V edellisen verkon vierailijarekiseristä poistetaan.

35 « ‘ · · · ’ On huomattava, että keksinnön mukaiseen universaaliin monimoodijärjestelmään •: liittyvät ratkaisut; menetelmät, laiteratkaisut ja päätelaiteratkaisut, eivät rajoitu mi- *; · ·. hinkään erityisiin maanpäällisiin tai satelliittien käyttöön perustuviin matkaviestin- 20 106671 verkkoihin, vaan että niitä voidaan yhtä hyvin soveltaa kaikkiin matkaviestinjärjestelmiin, joissa näitä ratkaisuja tarvitaan. Edellä on kuvattu keksinnön parhaana pidettyjä suoritusmuotoja, mutta alan ammattilainen havaitsee, e< tä keksinnön toteuttamiseen on myös muita vaihtoehtoja ja muotoja, jotka kaikki sisältyvät oheen liitet-5 tyjen patenttivaatimusten määrittelemiin puitteisiin.

4 · · » a * · « « *

« I

Claims (20)

21 106671

1. Matkaviestinkokonaisuus, joka yhdistää useita matkaviestinverkkoja, jotka voivat kuulua eri matkaviestinjärjestelmiin (31, 32, 33, 34, 44), ja jossa mat-kaviestinpäätelaite (42, 43) pystyy toimimaan ja muodostamaan yhteyksiä 5 sanottujen useiden matkaviestinverkkojen kautta vastaanottajaan, tunnettu siitä, että mainittu matkaviestinpäätelaite (42, 43) on järjestetty valitsemaan matkaviestinverkko ja verkon tarjoama palvelu tiettyjen kriteerien mukaan sekä muodostamaan ensimmäinen yhteys mainittuun vastaanottajaan, mainittu matkaviestinpäätelaite (42, 43) on järjestetty vertailemaan eri matka-10 viestinverkkojen sekä niiden tarjoamien palvelujen ominaisuuksia, mainittu matkaviestinpäätelaite (42, 43) on järjestetty muodostamaan toinen yhteys mainittuun vastaanottajaan käyttäen uutta matkaviestinverkkoa ja verkon palvelua määrättyjen kriteerien täyttyessä, ja mainittu matkaviestinpäätelaite (42, 43) on järjestetty purkamaan alunperin muodostettu ensimmäinen yhte-15 ys.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen matkaviestinkokonaisuus, tunnettu siitä, että se käsittää välineet eri matkaviestinverkkojen tarjoamien palvelujen omi-naisuuksia kuvaavan parametri-informaation välittämiseksi keskitetysti mai- « · nittuihin matkaviestinverkkoihin kytkeytyneille matkaviestinpäätelaitteille. • ·

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen matkaviestinkokonaisuus, tunnettu siitä, • · ·; että välineet yhteyksiä kuvaavan parametri-informaation välittämiseksi mat- • · · · kaviestinpäätelaitteille käsittävät matkaviestinnän hinnoittelujärjestelmän, joka on järjestetty vastaanottamaan hintainformaatiota jatkuvasti mainituilta useilta matkaviestinverkoilta edelleen matkaviestinpäätelaitteille välitettä- v : 25 väksi. • · • · » Γ*’:

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen matkaviestinkokonaisuus, tunnettu siitä, . että mainitut matkaviestinverkot tarjoavat sekä piirikytkettyjä että pakettikyt- 22 106671 kettyjä datapalveluita, mainitut matkaviestinpäätelaitteet käsittävät ainakin yhden sovelluksen datapalvelujen tarjoamiseksi, ja mainitut matkaviestinpäätelaitteet valitsevat datapalvelun piirikytketyn- ja pakettikytketyn datapalvelun välillä käyttäen tiettyä, ennalta määrättyä kriteeriä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen matkaviestinkokonaisuus, tunnettu siitä, että siirryttäessä mainitun piirikytketyn datapalvelun ja pakettikytketyn datapalvelun välillä yhteys säilyy katkeamattomana.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen matkaviestinkokonaisuus, tunnettu siitä, että mainittu kriteeri käsittää ainakin yhden seuraavista parametreista: data- 10 palvelun saatavuus, datan siirtonopeus, siirrettävän datan määrä ja datapal velun hinta.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen matkaviestinkokonaisuus, tunnettu siitä, että se käsittää satelliittien kautta toimivia matkaviestinverkkoja.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen matkaviestinkokonaisuus, tunnettu siitä, 15 että mainittu satelliittien kautta toimiva matkaviestinverkko on järjestetty suuntaamaan maan pinnalle keiloja, kuten ensimmäisen keilan ja toisen keilan, jotka muodostavat maapallon pinnalle maanpäällisistä matkaviestinver- • · koista tuttujen solujen tapaisia näennäisesti kiinteitä soluja, mainittu satelliit- • · · • · « tien kautta toimiva matkaviestinverkko on järjestetty siirtämään ensimmäi- • * 20 sessä keilassa tapahtuva radioliikenne toiseen keilaan satelliittien siirtymistä • · : vastaavassa tahdissa, ja näennäisesti kiinteät solut on järjestetty tarjoamaan *·· · :**: matkaviestinpäätelaitteille maanpäällisten matkaviestinverkkojen kaltainen » matkaviestinverkkopalvelu. • · · « · · • · · :T:

9. Matkaviestinkokonaisuus, joka yhdistää useita matkaviestinverkkoja, jotka :y. 25 voivat kuulua eri matkaviestinjärjestelmiin (31, 32, 33, 34, 44), ja jossa mat- « « i"': kaviestinpäätelaite (42, 43) pystyy toimimaan ja vastaanottamaan sanoman • · · . .·. useiden matkaviestinverkkojen kautta sanoman lähettäjältä, tunnettu siitä, « · · » « « · 23 106671 että mainittu matkaviestinpäätelaite (42, 43) on järjestetty ilmaisemaan ensimmäinen vastaanotettu sanoma sekä sen lähettäjä, muodostamaan ensimmäinen yhteys mainittuun lähettäjään, mainittu matkaviestinpäätelaite (42, 43) on edelleen järjestetty ilmaisemaan toinen vastaanotettu sanoma 5 sekä sen lähettäjä, muodostamaan toinen yhteys toisen sanoman lähettä jään mikäli toisen sanoman lähettäjä on sama kuin ensimmäisen sanoman lähettäjä, ja mainittu matkaviestinpäätelaite (42, 43) on järjestetty purkamaan mainittu ensimmäinen yhteys.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen matkaviestinkokonaisuus, tunnettu siitä, 10 että se käsittää välineet eri matkaviestinverkkojen tarjoamien palvelujen omi naisuuksia kuvaavan parametri-informaation välittämiseksi keskitetysti mainittuihin matkaviestinverkkoihin kytkeytyneille matkaviestinpäätelaitteille.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen matkaviestinkokonaisuus, tunnettu siitä, että välineet yhteyksiä kuvaavan parametri-informaation välittämiseksi mat- 15 kaviestinpäätelaitteille käsittävät matkaviestinnän hinnoittelujärjestelmän, jo ka on järjestetty vastaanottamaan hintainformaatiota jatkuvasti mainituilta useilta matkaviestinverkoilta edelleen matkaviestinpäätelaitteille välitettäväksi.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen matkaviestinkokonaisuus, tunnettu siitä, • 1 · * » 20 että mainitut matkaviestinverkot tarjoavat sekä piirikytkettyjä että pakettikyt- ♦:··: kettyjä datapalveluita, mainitut matkaviestinpäätelaitteet käsittävät ainakin : yhden sovelluksen datapalvelujen tarjoamiseksi, ja mainitut matkaviestinpää- J1i1: telaitteet valitsevat datapalvelun piirikytketyn- ja pakettikytketyn datapalvelun välillä käyttäen tiettyä, ennalta määrättyä kriteeriä. • · · • · 1 • · · • · · v : 25

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen matkaviestinkokonaisuus, tunnettu siitä, :Y: että siirryttäessä mainitun piirikytketyn datapalvelun ja pakettikytketyn data- *...: palvelun välillä yhteys säilyy katkeamattomana. • · « • · · « · 4 · · • « • · « · · 106671

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen matkaviestinkokonaisuus, tunnettu siitä, että mainittu kriteeri käsittää ainakin yhden seuraavista parametreista: datapalvelun saatavuus, datan siirtonopeus, siirrettävän datan määrä ja datapalvelun hinta.

15. Patenttivaatimuksen 9 mukainen matkaviestinkokonaisuus, tunnettu siitä, että se käsittää satelliittien kautta toimivia matkaviestinverkkoja.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen matkaviestinkokonaisuus, tunnettu siitä, että mainittu satelliittien kautta toimiva matkaviestinverkko on järjestetty suuntaamaan maan pinnalle keiloja, kuten ensimmäisen keilan ja toisen kei- 10 lan, jotka muodostavat maapallon pinnalle maanpäällisistä matkaviestinver koista tuttujen solujen tapaisia näennäisesti kiinteitä soluja, mainittu satelliittien kautta toimiva matkaviestinverkko on järjestetty siirtämään ensimmäisessä keilassa tapahtuva radioliikenne toiseen keilaan satelliittien siirtymistä vastaavassa tahdissa, ja näennäisesti kiinteät solut on järjestetty tarjoamaan 15 matkaviestinpäätelaitteille maanpäällisten matkaviestinverkkojen kaltainen matkaviestinverkkopalvelu.

17. Matkaviestinpäätelaite (42, 43), joka pystyy toimimaan ja muodostamaan yhteyden vastaanottajaan useiden eri matkaviestinverkkojen kautta, tunnet-tu siitä, että mainittu matkaviestinpäätelaite (42, 43) on järjestetty valitse- « « 20 maan matkaviestinverkko ja verkon tarjoama palvelu tiettyjen kriteerien mu- ·:··: kaan sekä muodostamaan ensimmäinen yhteys mainittuun vastaanottajaan, mainittu matkaviestinpäätelaite (42, 43) on järjestetty vertailemaan eri mat- »•I v : kaviestinverkkojen sekä niiden tarjoamien palvelujen ominaisuuksia, mainittu matkaviestinpäätelaite (42, 43) on järjestetty muodostamaan toinen yhteys • · · ’···' 25 mainittuun vastaanottajaan käyttäen uutta matkaviestinverkkoa ja verkon • * * *\ * palvelua määrättyjen kriteerien täyttyessä, ja mainittu matkaviestinpäätelaite t · :.v (42, 43) on järjestetty purkamaan alunperin muodostettu ensimmäinen yhte- V y®· • · · • · · • ·« • · · • « « « 25 106671

18. Matkaviestinpäätelaite (42, 43), joka pystyy toimimaan ja vastaanottamaan sanomia useiden matkaviestinverkkojen kautta sanoman lähettäjältä, tunnettu siitä, että mainittu matkaviestinpäätelaite (42, 43) on järjestetty ilmaisemaan ensimmäinen vastaanotettu sanoma sekä sen lähettäjä, muodosta- 5 maan ensimmäinen yhteys mainittuun lähettäjään, mainittu matkaviestinpää telaite (42, 43) on edelleen järjestetty ilmaisemaan toinen vastaanotettu sanoma sekä sen lähettäjä, muodostamaan toinen yhteys toisen sanoman lähettäjään mikäli toisen sanoman lähettäjä on sama kuin ensimmäisen sanoman lähettäjä, ja mainittu matkaviestinpäätelaite (42, 43) on järjestetty pur-10 kamaan mainittu ensimmäinen yhteys.

19. Menetelmä yhteyden muodostamiseksi matkaviestinpäätelaitteelta vastaanottajalle matkaviestinkokonaisuudessa, joka yhdistää useita matkaviestinverkkoja, jotka voivat kuulua eri matkaviestinjärjestelmiin (31, 32, 33, 34, 44), ja jossa matkaviestinpäätelaitteet pystyvät toimimaan ja muodostamaan 15 yhteyden sanotuissa useissa matkaviestinverkoissa, tunnettu siitä, että mainittu matkaviestinpäätelaite (42, 43) muodostaa ensimmäisen yhteyden vastaanottajaan käyttäen tiettyjen kriteerien perusteella valitsemaansa ensimmäistä matkaviestinverkkoa, mainittu matkaviestinpäätelaite (42, 43) vertailee eri matkaviestinverkkoja ja niiden tarjoamien palvelujen ominai-; “ i 20 suuksia, tiettyjen kriteerien täyttyessä muodostaa mainittu matkaviestinpääte- \v laite (42, 43) toisen yhteyden vastaanottajaan käyttäen toista matkaviestin- c verkkoa, siirtyy käyttämään mainittua toista yhteyttä, ja mainittu matkavies- ’ * tinpäätelaite (42, 43) sulkee mainitun ensimmäisen yhteyden.

• · • ♦ · ♦ ♦ · * · ♦ *·* ' 20. Menetelmä yhteyden muodostamiseksi tilaajalta matkaviestinpäätelaitteelle 25 matkaviestinkokonaisuudessa, joka yhdistää useita matkaviestinverkkoja, • · · :l: jotka voivat kuulua eri matkaviestinjärjestelmiin (31, 32, 33, 34, 44), ja jossa • · * • ♦ · matkaviestinpäätelaitteet pystyvät vastaanottamaan sanomia ja muodosta- « · · *; maan yhteyksiä mainituissa useissa matkaviestinverkoissa, tunnettu siitä, t”*: että mainittu matkaviestinpäätelaite (42, 43) ilmaisee ensimmäisen vastaan-30 otetun sanoman sekä ensimmäisen tilaajan, muodostaa ensimmäisen yhtey- • · 9 · • ♦ · 26 106671 den mainittuun ensimmäiseen tilaajaan käyttäen ensimmäistä matkaviestinverkkoa, ilmaisee toisen vastaanotetun sanoman sekä toisen tilaajan, muodostaa toisen yhteyden toiseen tilaajaan mikäli toinen tilaaja on sama kuin ensimmäinen tilaaja, siirtyy käyttämään mainittua toista yhteyttä, ja purkaa 5 mainitun ensimmäisen yhteyden. 4 4 · 1 f « « « II» » I • • t rt · rt· • 1 · »»« · • i» « · · • · · • · · • · · • · t • # « I I « I I 1 • ♦ · I I I I I · • · · • t e 1 « • 1 » « 1 · • · · • · 1 1 D „ 106671 27