FI98416C - Ajanottolaite kilpailuja varten - Google Patents

Description

98416

Ajanottolaite kilpailuja varten

Esillä oleva keksintö kohdistuu kilpailujen ajanottoa varten olevaan laitteeseen, joka sisältää optisen järjestelyn, joka 5 on asennettu kiinteään asemaan ja useita kilpailijoita käsittävän kilpailun maaliviivan jatkeelle kuvan projisioimiseksi kyseisestä viivasta valoherkälle palkille, joka sisältää useita kuva-alkioita yhteen sarakkeeseen rinnakkain asetettuna .

10 Sveitsiläisessä patenttijulkaisussa CH-A 590 518 on esitetty järjestelmä aikojen määrittämiseksi, jotka erottavat liikkuvien kohteiden oikealle tapahtuvat ohitukset liikerataan nähden oleellisesti kohtisuoraan olevan vertailuviivan suhteen. Järjestelmä käsittää katodisädeputkella varustetun 15 televisiokameran, joka on suunnattu vertailuviivaan, kameran aikaansaamien signaalien ja ajanottolaitteen samanaikaisesti aikaansaamien signaalien tallentamisen sekä signaalien toistamisen monitorin avulla. Tämän toteuttamiseksi käytetään kameraa, jonka avulla suoritetaan yksisuuntainen lineaarinen 20 pyyhkäisy, joka yhtyy vertailuviivaan, ja lukijaa, joka suorittaa lineaarisen kaksisuuntaisen pyyhkäisyn tavalla, jossa kameran tekemät vertailuviivan peräkkäiset pyyhkäisyt leviävät lukijan koko ruudulle suunnassa, joka on kohtisuoraan suoritettujen yksisuuntaisten pyyhkäisyjen suuntaa vastaan, 25 eli liikkuvien kohteiden liikeradan suunnassa. Julkaisussa mainitaan, että kamera voi olla tavanomaista tyyppiä, jossa kuitenkin kyseisten kahden pyyhkäisyn järjestystä vaihdetaan sellaisella tavalla, että nopeampi pyyhkäisy suoritetaan pystysuunnassa ja hitaampi pyyhkäisy vaimennetaan. Vaihtoehtona 30 voidaan käyttää edullisesti puolijohdetyyppistä diodikameraa putken kulumisen ja sen nopean tuhoutumisen estämiseksi.

Tämä järjestelmä on esitetty esillä olevan selostuksen kuvioissa 1 ja 2. Liikkuva kohde 2 siirtyy nopeudella Vm kameran linssin 1 edessä. Linssin takana sijaitsee yksidimen-35 sioinen puolijohdeilmaisimeen perustuva valoherkkä järjestely 98416 2 5, jota tästä eteenpäin kutsutaan CCD-palkiksi. Liikkuvan kohteen kuva kulkee nopeudella Vi järjestelyn 5 edessä. Kuvio 2 esittää, kuinka on muodostettu järjestely, joka sisältää rinnakkain asetettuna rivin elementaarisia kuva-alkioita 6.

5 Vertailuviivasta tuleva siepattava valo tuottaa varauksia kuhunkin ilmaisimeen, jotka varaukset edustavat kuvan viivan intensiteettiprofiilia tiettynä hetkenä. Nämä varaukset siirretään jaksollisesti nuolien 9 suunnassa siirtorekisteriin 7, jossa on yhtä monta elementtiä kuin mitä on kuva-alkioita 6.

10 TV-taajuinen kellosignaali 12 tyhjentää viivan sisällöt vahvistimeen 10 videosignaalin 11 muodossa. Nämä videosignaalit viedään sen jälkeen muistiin, minkä jälkeen ne visualisoidaan tavalla, joka edustaa kuvan muodossa tarkasteltavana olevan viivan (esimerkiksi maaliviivan) kehittymistä ajan suhteen.

15 Useita yksidimensioisia järjestelyitä on tällä hetkel lä saatavilla markkinoilla. Niissä on kaikissa huomattava määrä kuva-alkiota (yli 1000) suuren erottelutarkkuuden takaamiseksi. Tämän aiheen tarkempien yksityiskohtien suhteen viitataan valmistajien teknisiin julkaisuihin, esimerkiksi 20 julkaisuun, joka koskee "Thomson-CSF":n järjestelmää GH 7801. Täydelliset kamerat ovat vieläpä saatavilla yhtiöstä "Fair-child" mallimerkinnällä CCD 1100C - 1500C tai yhtiöstä "i2S" (Bordeaux, France) mallinimellä "iDC 133".

Edellä juuri esitetyssä järjestelmässä on havaittu, 25 että tuleva valo tuottaa varauksia detektorien 6 riville, jotka varaukset siirretään jaksoittaisesti kohti antoa 10 siirtorekisterin 7 kautta. Tässä siirtotaajuus on kiinteä, koska se on sidottu tavanomaiseen televisiostandardiin. Viitatussa julkaisussa on siten esitetty kuville taajuudeksi 25 30 yksikköä sekuntia kohti, jokaisen puolikkaan kuvan kestäessä 20 millisekuntia. Tästä johtuen on esitetyn järjestelyn ansiona se, että siinä voidaan käyttää standardimateriaalia niin kameran, monitorin kuin nauhurin suhteen. Se on siten kustannuksiltaan edullinen.

35 Esitetyssä järjestelmässä on valitettavasti ainakin li 98416 3 kaksi suurta epäkohtaa, joiden johdosta sitä ei ole koskaan käytetty käytännössä, vaan se on jäänyt prototyyppiasteelle.

Ensimmäinen vaikeus liittyy kuva-alkioiden valotusai-kaan, joka on hyvin pieni. Eurooppalaisen standardin mukai-5 sesti puolikuva valotetaan 20 millisekunnissa (50 Hz) ja jokainen puolikuva sisältää 312,5 juovaa. Tästä seuraa, että juovan kesto on 20/312,5 = 0,064 ms = 64 us ja että pyyh-käisytaajuus on 1/64 us, eli 156525 juovaa sekuntia kohti. Käytettäessä siten yksidimensioista valoherkkää järjestelyä, 10 jossa on standardi TV-pyyhkäisy, on kukin kuva-alkio virittynyt vain 64 us:n ajan pyyhkäisyä kohti. Tämä on hyvin lyhyt aika, joka rajoittaa järjestelyn käyttöalueen kohteisiin, joissa on voimakas valaistus, sillä normaaleissa valaistusolosuhteissa ei kokoonsaatava signaali erotu lainkaan tai 15 erottuu vain hyvin vähän taustakohinasta, ainakin tällä hetkellä saatavilla olevilla menetelmillä.

Toinen vaikeus liittyy kerättyjen kuvien deformaatioon. On huomattava, että ei-deformoidun kuvan saamiseksi on välttämätöntä, että valoherkän järjestelyn kellosignaalilla 20 12 (kuviot 1 ja 2) tapahtuvan regeneroinnin nopeus vastaa ohi kulkevan kuvan kyseiselle järjestelylle tallentuvaa nopeutta Vi. Aikaansaatu kuva supistetaan, jos nopeus Vi on suurempi kuin regenerointinopeus, tai päinvastoin laajennetaan jos nopeus Vi on pienempi kuin mainittu regenerointinopeus. Käy-25 tännön olosuhteisiin liittyvä esimerkki helpottaa esillä olevan ongelman ymmärtämistä.

Edellä mainittu CCD-palkki sisältää useita pinnaltaan oleellisesti neliömäisiä kuva-alkioita, joiden sivun mitta on oleellisesti 13 um. Standardissa 625-juovaisessa TV:ssä nämä 30 13 um pyyhkäistään kuten on jo mainittu 64 usrssa, joka vas taa liikkuvan kohteen kuvaa, joka siirtyy nopeudella Vi: 98416 4 13 x 10~3 mm m 203 mm/s_

64 x 10"6 S

Tässä tapauksessa pyyhkäisynopeus sovitetaan kilpailun nopeuteen ja toistuvat kuvat ilmaantuvat ilman deformaatiota.

5 Nyt tämä arvo vastaa CCD-palkin edessä kulkevan autokilpailun nopeutta Vi. Jos nyt haluttaisiin samalla laitteella taltioida kuvia yleisurheilukilpailusta, jonka kuvan nopeuden Vi voidaan arvioida olevan 26 mm/s, olisi aikaansaatu kuva laajentunut leveyden suhteen deformoiden yleisurheilijoiden muo-10 toja jopa siten, etteivät ne enää olisi tunnistettavissa. Jos halutaan saada yleisurheilukilpailusta kuva ilman deformaatiota, on tarpeen pienentää palkin pyyhkäisytaajuutta, mikä vastaavasti lisää kuva-alkioiden valotukseen käytettävää aikaa. Käyttämällä nopeutta 26 mm/s ja yhdeltä sivultaan 13 um: 15 n kuva-alkioita, voidaan laskea valotusaika ja sen jälkeen palkkiin syötettävä pyyhkäisytaajuus. Valotusaika on: ..13 ™ = 500 us.

26 mm/s ja pyyhkäisytaajuus on 1/500 us = 2000 juovaa sekuntia koh-20 ti. Toisessa esimerkissä valotusaika ja pyyhkäisytaajuus voisivat olla vastaavasti 3,25 ms ja 307 juovaa sekuntia kohti tarkasteltaessa venekilpailua, jossa palkin edessä kulkevan kuvan nopeus Vi on luokkaa 4 mm/s.

Edellä esitetystä seuraa, että ei-deformoidun kuvan 25 saamiseksi ajastettavasta kilpailusta on välttämätöntä sovittaa palkin pyyhkäisytaajuus kyseisen palkin ohi kulkevan kuvan nopeuteen samalla tavalla kuin filmin nopeus sovitetaan järjestelmässä, jossa käytetään filmiä, joka kulkee maalikameran raon takana sen ohi, (maalikamera on selostettu patent-30 tijulkaisussa CH-A 399028). Edellä viitatussa patenttijul- il 98416 5 kaisussa CH-A 590581 esitetyssä järjestelmässä tämä sovitus suoritetaan vain suurinopeuksisia kilpailuja, kuten autokilpailuja varten. On huomattava, että kuvan saamiseksi yleisurheilukilpailusta täytyy edelleen, paitsi pienentää palkin 5 pyyhkäisytaajuutta edellä osoitettuihin arvoihin, olla käy tettävissä lukija (monitori, videonauhuri), jonka pyyh-käisytaajuus on viritetty ja tahdistettu palkkia tutkivaan laitteeseen nähden. Näin ei koskaan ole asian laite, jos halutaan käyttää kaupallista lukijaa, joka on suunniteltu yhtä 10 taajuutta varten (15625 juovaa sekuntia kohti) ja rakennettu siten, ettei muutoksia enää tehdä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on esitetty käytettäväksi lukijaa, jossa on mukautuva taajuus. Voitaisiin myös esittää, että kuvien käsittely ja tallennus suoritetaan PC:ssä. Mikä tahansa valittu ratkaisu 15 onkaan, on käytettävä monimutkaista ja hankalaa laitekokoel-maa.

Patenttijulkaisussa EP-A-0 223119 esitetään kuitenkin kuvan saamiseksi urheilukilpailuista laite, joka sisältää pulssigeneraattorin varausten ohjaamiseksi yhdestä tuntoeli-20 mestä toiseen sellaisella tavalla, että tämän siirron nopeus saadaan vastaamaan järjestelyn edessä kulkevan kilpailun kuvan nopeutta. Mitään yksityiskohtia ei kuitenkaan esitetä koskien tapaa, jolla kuva uudelleen konstruoidaan, tekstissä tyydyttäessä selittämään, että tämä uudelleen konstruointi 25 toteutetaan televisiosta tunnetun tekniikan mukaisesti, juo-vataajuus tahdistettaessa varauksen siirtotaajuuteen, mikä merkitsee ei standardia monitoria ja nauhuria.

Patenttijulkaisussa EP-A-0 207 675 esitetään vastaavasti urheilukilpailuja varten videonauhurilaite, joka sisäl-30 tää yhden yksidimensionaalisen tuntoelimen palkin muodossa. Tuntoelimen antoon kerätty signaali muunnetaan A/D-muuntimel-la sarjaksi kuvaelementtejä, jotka tallennetaan videomuistiin useiden vierekkäin järjestettyjen kuvien muodostamiseksi.

Tätä järjestelmää rajoittaa kuitenkin muistin kapasiteetti, 35 joka on tyypillisesti 16 TV-kuvaa, kuten selostuksesta käy 98416 6 ilmi. Tämä johtuu siitä, että tässä järjestelmässä ei ole kahta vuoroittaisesti työskentelevää puskurimuistia, toista lukemassa ja toista kirjoittamassa, kuten on asian laita esillä olevassa keksinnössä, jota selostetaan seuraavassa.

5 Patenttijulkaisussa US-A 4133009 esitetään osaltaan kaksi vuoroittaisesti työskentelevää puskurimuistia. Näiden muistien kapasiteetin määrää kuitenkin kokonainen TV-kuva, mistä ei siten aiheudu vaikeuksia uudelleen rakennettaessa TV-kuva standardissa monitorissa ja videonauhurissa. Tätä 10 järjestelmää ei voida käyttää kuvan saamiseksi kilpailuista yhdessä aika-asteikon kanssa, koska kohdataan ristiriitoja siirryttäessä yhdestä kuvasta toiseen (päällekkäin meno), koska minään hetkenä ei ruudulta löydy useita kuvan osia rinnakkain samaan aikaan ajallisen jatkuvuuden aikaansaamiseksi 15 yhden osan ja sitä edeltävien osien välillä, kuten aikaansaadaan esillä olevassa keksinnössä.

Vaikka esillä olevassa keksinnössä käytetään useita ominaisuuksia hyväksi, joita on selostettu edellä esitetyissä kolmessa julkaisussa, tämä tapahtuu kokonaan eritarkoitukses-20 sa, kuin mitä kyseisistä julkaisuista käy ilmi. Tässä ratkaistava ongelma johtuu siitä, koska palkin suorittaman ku-vankeruun taajuus ei ole tahdistettu visualisoinnin taajuuden kanssa, kehitetään kuvan osia puskurimuisteja käyttämällä, kyseiset kuvan osat tallennettaessa seuraavaksi kuvamuistiin, 25 luettaessa epäjatkuvalla tavalla hyppäämällä kuvan osien yli standardin TV-pyyhkäisyn kanssa tahdistuksissa. Tämän järjestelyn ansiosta kuvat tallennetaan ja visualisoidaan standardin kaupallisen nauhurin ja monitorin avulla pyyhkäisytaajuu-della, joka on kiinteä ja standardisoitu.

30 Esillä olevan keksinnön päätavoitteena on siten ai kaansaada kilpailujen ajanottoa varten laite, jossa on yksi-dimensioinen CCD-palkki, joka on sovitettu useisiin kilpai-lunopeuksiin ilman kuvan deformoitumista, ja joka samalla kun siinä käytetään yksinkertaista kuvatuntoelintä, toimii ta-35 vanomaisella televisiostandardilla, joka on tällä hetkellä li 98416 7 saatavilla markkinoilla. Siten tässä järjestelmässä monitori ja videonauhuri ovat kustannuksiltaan edullisia ja ovat siten osaltaan pienentämässä laitteistokokonaisuuden kokonaishintaa .

5 Tämän tavoitteen saavuttamiseksi esillä olevalle kek sinnölle on tunnusomaista se, että se sisältää: - ensimmäisen ja toisen puskurimuistin, jotka on vuo-roittaisesti sovitettu viemään muistiin ennalta määrätyn lukumäärän sähköisiä signaaleja, jotka saadaan palkin peräkkäi- 10 sistä luvuista kilpailun vastaavasti ensimmäisen ja toisten kuvan osien muodostamiseksi; - välineet ensimmäisten ja toisten kuvan osien vuo-roittaiseksi siirtämiseksi kuvamuistiin, joka on sovitettu tallettamaan kappaletta kapasiteetiltaan oleellisesti yhtä 15 suurta kuvan osaa, laitteen ollessa järjestetty sellaisella tavalla, että ensimmäisen puskurimuistin tallettaessa palkista saatavia signaaleja kirjoitetaan toisen puskurimuistin sisältämä kuvan osa kuvamuistiin ja päinvastoin, kuvamuistissa ollessa kunkin kuvan osan kirjoituksen aikana parhaillaan 20 kirjoitettava kuvan osa sekä n-1 jo kirjoitettua kuvan osaa; - välineet kuvamuistiin jo kirjoitetun n-1 kuvan osan lukemiseksi ennalta määrätyssä järjestyksessä siten, että ensimmäinen luettu kuvan osa vastaa kuvan osaa, joka on ajan suhteen uusin kuvamuistiin jo kirjoitettu ja niin edelleen 25 kronologisessa järjestyksessä; - standardin TV-tyyppisen monitorin ollessa järjestettynä esittämään kuvamuistiin jo luetut n-1 kuvan osaa kuvaruudulla sellaisella tavalla, että jokaisen uuden kuvan osan kuvamuistiin tapahtuvan kirjoituksen aikana ottaa uusin ruu- 30 tuun ilmestyvä osa sitä edeltävän osan paikan, tämän jälkimmäisen osan siirtyessä hyppäyksellisesti siten, että se sijoittuu uusimman osan viereen, ja - standardin TV-tyyppisen nauhurin monitorille ilmaantuvien kuvien tallentamiseksi.

35 Esillä olevaa keksintöä selostetaan seuraavassa esi- . 98416 8 merkin avulla mukana seuraaviin piirustuksiin viitaten.

Kuviot 1 ja 2 esittävät tunnettua tekniikkaa edellä esitetyn mukaisesti;

Kuvio 3 esittää lohkokaaviota, joka kuvaa esillä ole-5 vaa keksintöä sen yksinkertaistetun esimerkin mukaisesti, joka sallii yksinomaan kuvien keruun ja joka sisältää oleellisesti kaksi puskurimuistia sekä kuvamuistin;

Kuvio 4 esittää graafisesti, kuinka kuvamuistiin talletetuista kuvan osista rakennetaan täydellinen kuva monito-10 rille näkyväksi;

Kuvio 5 esittää lohkokaaviota, joka kuvaa esillä olevaa keksintöä sen kehittyneemmän suoritusmuodon mukaisesti, joka sallii kuvien keruun lisäksi kuvia vastaavan ajan merkitsemisen; 15 Kuvio 6 esittää graafisesti osaa kuvion 4 grafiikasta, johon on lisätty aika-asteikko;

Kuvio 7 esittää kuvion 5 lohkokaavioon sopivaa aikakaaviota, joka kuvaa kuvan keruun kehitystä ja

Kuvio 8 esittää kuinka puskurimuistit ja kuvamuisti on 20 organisoitu sekä tapaa, jolla puskurimuistien signaalit siir retään kuvamuistiin.

Kuvion 3 lohkokaavio esittää esillä olevan keksinnön yksinkertaistettua suoritusmuotoa. Juoksijat 2 etenevät radalla 4 nopeudella Vm kukin vuorollaan ohitusviivan 90 yli, 25 joka voi olla kilpailun maaliviiva. Tämän ohitusviivan jatkeella sijaitsee optinen järjestely tai linssi 1, joka muodostaa osan kamerasta 15. Viivan 90 kuva muodostuu valoherkälle palkille 5, joka sijaitsee linssin 1 takana. Kuviota 3 vastaan kohtisuorassa tasossa palkki 5 on kuten kuviossa 2 on 30 esitetty ja se käsittää useita kuva-alkioita, jotka on asetettu rinnakkain yhteen sarakkeeseen. Juoksijan kuva kulkee ohi nopeudella Vi palkin edessä. Ajastin 25, joka on kytketty kameraan liitännällä 35 sallii palkin sisällön lukemisen ennalta määrätyllä taajuudella, palkki uudistettaessa jokaisen 35 luvun jälkeen. Lukutaajuus valitaan vastaamaan kilpailun ku-

II

98416 9 van nopeutta Vi. Siten on ymmärrettävä, että minä tahansa tiettynä hetkenä palkin sähköisen signaalin muodossa oleva sisältö on yhtä suuri kuin viivan 90 kuvan intensiteettipro-fiili.

5 Palkin lukutaajuuden valitsee laitteen käyttäjäkilpai- lun nopeuden funktiona, jolla hänen täytyy ylläpitää kuvat. Tätä varten käyttäjällä on näppäimistö 27, jonka avulla hän voi manuaalisesti syöttää kyseisen nopeuden arvon. Mikro-ohjain 26 toimii näppäimistön 27 ja ajastimen 25 välisenä lii-10 täntänä, joka sallii käyttäjän valitseman lukutaajuuden johtamisen tavallisesti kellonajan toimittavasta ajastimesta. Vastaavasti käyttäjä voi näppäimistöstä viestittää henkilölle, joka on vastuussa kilpailun lähtösignaalin antamisesta, että laite on valmis vastaanottamaan kilpailun kuvia. Tämä 15 signaali tulee ajastimesta 25 linjaa R (valmis) pitkin. Kääntäen, laitteen ajastin 25 voidaan asettaa nollaan ja käynnistää sen jälkeen kilpailun lähtösignaalilla linjan S (lähtö) kautta. Voidaan huomioida, että ajastin 25 ja mikro-ohjain ovat kaupallisesti saatavilla olevia piirejä, esimerkiksi 20 "Intel 80186", joka yhdistää lohkot 25 ja 26 yhteen integroituun komponenttiin.

Palkin 5 peräkkäisistä luvuista saatavat signaalit viedään muistiin, aluksi ensimmäiseen puskurimuistiin 19 kytkimen 28 kautta, joka on asetettu kuviossa 3 esitetyn mukai-25 seen asentoon. Kun esimerkkinä olevassa suoritusmuodossa 512 kuva-alkiota sisältävät 128 saraketta on viety puskuriin 19, kytkee ajastin 25 palkin annon toisen puskurimuistin 20 ottoon, joka puolestaan vie muistiin palkin sieppaamat 128 uutta saraketta. Jokainen kuvan osa sisältää siten 128 saraket-30 ta. Esimerkissä, jossa tapahtuu 2000 sarakkeen pyyhkäisy sekuntia kohti, edustaa kukin kuvan osa siten kilpailuaikaa 128/2000 = 64 ms.

Kuvio 3 esittää, että puskurimuistien 19 ja 20 sisällöt voidaan johtaa vuoroittaisesti toisen kytkimen 29 kautta 35 kuvamuistiin tai video-RAM:iin 21. Tätä kytkintä ohjataan 98416 10 ajastimella 25. Havaitaan, että kun puskurimuisti 19 tallettaa palkista 5 tulevat sähköisen signaalit, siirretään puskurimuistin 20 sisältö kuvamuistiin 21 ja päinvastoin. Täten voidaan ymmärtää, että kytkimet 28 ja 29 toimivat tahdiste-5 tusti ja ajastimen 25 ohjaamana. Huomautetaan, että puskuri-muistit pystyvät tallettamaan 128 saraketta, jokaisen käsittäessä 512 erillistä signaalia. Nämä voivat olla tyyppiä "Hitachi HM 62536" olevia muisteja.

Kuvamuistin 21 kapasiteetti on riittävä puskurimuis-10 teista 19 ja 20 tulevien kuvan n:nän osan viemiseksi muistiin. Laitteen toimiessa ja sen toiminnan jokaisena hetkenä on huomattava, että kuvamuisti esittää kuvan yhden osan sitä siirrettäessä tai kirjoitettaessa ja n-l:n osan ollessa jo siirretty tai jo kirjoitettu. Kyseinen muisti voi olla tyyp-15 piä "Intel 514256". Video-ohjaimen 24 - joka voi olla tyyppiä "Intel 82786" - avulla luetaan seuraavaksi ennalta määrätyn järjestyksen mukaisesti ne n-1 kuvan osaa, jotka on jo luettu video-RAM:iin 21 sellaisella tavalla, että luetun kuvan ensimmäinen osa vastaa uusinta ajallista osaa, joka on 20 kirjoitettu video-RAM:iin ja niin edelleen kronologisen järjestyksen mukaisesti. Seuraavaksi edellä osoitetun järjestyksen mukaisesti luetut kuvat esitetään tavallisen TV-standar-din mukaisessa monitorissa 23 sekä nauhoitetaan samanaikaisesti tavallisen TV-standardin mukaiselle nauhurille 22 sel-25 laisella tavalla, että jokaisen kuvamuistiin 21 tapahtuvan uuden kuvan osan kirjoituksen jälkeen ottaa uusin monitorin 23 ruudulla esitetty osa edellä esitetyn osan paikan, tämän jälkimmäisen osan siirtyessä hyppäyksellisesti uusimman osan viereen sijoittuakseen.

30 Haluttaessa ajan kasvavan ruudulla vasemmalta oikealle järjestetään tämä siten, että ruudulle ilmaantuva kuvan uusin osa löytyy kyseiseltä ruudulta oikealta, kuvan uuden osan näytön siirtäessä siinä aikaisemmin esiintyneen kuvan osan vasemmalle päin. Siellä se liittyy kuvan uudelleen rakentami-35 seen useista osakuvista, jokaisen osakuvan sisältäessä esillä

II

11 . 98416 olevassa suoritusmuodossa esimerkkinä 128 saraketta. Tahdistuksen toteuttaminen tavallisen TV-standardin kanssa selostetaan seuraavassa esillä olevan keksinnön täydellisempää suoritusmuotoa käsiteltäessä.

5 Kuvio 4 helpottaa kuvan uudelleen rakennuksen mekanis min ymmärtämistä, kuten edellä on selostettu. Viitenumero 21 merkitsee kuvamuistia ja viitenumero 23 merkitsee monitorin ruutua. Kuvamuisti voi sisältää viisi kuvan osaa, joita edustavat viisi lokeroa, jotka on numeroitu numeroilla 1-5.

10 Aluksi puskurimuistin 20 (kuvio 3) sisältö siirretään kuva-muistiin 21. Juoksija 70 kirjoitetaan lokeroon 1. Tämän siirron jälkeen luetaan kuvamuistin lokerot 2 - 5 ja esitetään ne monitorissa. Esitetyssä esimerkissä muistin lokeroiden 2-5 ollessa tyhjiä informaatiosta monitori ei esitä mitään infor-15 maatiota (kuvio 4a). Kun palkista 5 saatava kuvan osa on kokonaan täyttänyt puskurimuistin 19 muuttavat kytkimet 28 ja 29 asentoaan ja puskurin 1 sisältö siirretään kuvamuistin lokeroon 2: juoksija 71 kirjoitetaan lokeroon 2. Tämän kirjoituksen jälkeen luetaan järjestyksessä 3, 4, 5 ja 1 kuva-20 muistin lokerot. Juoksija 70 ilmaantuu monitorin ruudussa 23 (kuvio 4B) oikealle. Kuviossa 4C esitetyssä seuraavassa vaiheessa kuvamuistin lokerossa 3 on uusi keruu, jonka keruun määrittää juoksija 72. Tämän keruun jälkeen luetaan jälleen kuvamuistista jo kirjoitetut lokerot sellaisella tavalla, 25 että ensimmäinen luettu kuvan osan vastaa osaa, joka on ajan suhteen uusin jo muistiin kirjoitetuista. Täällä se liittyy juoksijaan 71, jota seuraa juoksija 70 ja kaksi tyhjää lokeroa 5 ja 4. Juoksijat 71 ja 70 ilmaantuvat silloin monitorin ruudulle oikealta vasemmalle, juoksijan 70 siirtyessä vasem-30 malle päin jättääkseen paikkansa uudelle tulokkaalle 71. Seuraavassa vaiheessa (kuvio 4D) juoksija 71 siirretään kuva-muistiin 21, juoksijoiden 72, 71 ja 70 näyttäytyessä monitorin ruudulla 23. Prosessi jatkuu kuten on esitetty kuvioissa 4E ja 4F. Kuviossa 4F tulee huomata, että uuden juoksijan 74 35 siirtyminen kuvamuistiin karkottaa ruudulta ensimmäisen juok- 98416 12 sijan 70, joka ei enää esiinny siinä. Tässä esitetyssä esimerkissä havaitaan, että kuvamuisti voi sisältää viisi kuvan osaa (n = 5) ja että monitorin ruutu näyttää neljä näistä viidestä osasta (n - 1 = 4). Havaitaan, että keksintö ei ra-5 joitu tähän järjestelyyn ja että n voi olla eri kuin 5.

Edellä on selostettu esillä olevan keksinnön yleistä periaatetta, esitetty kuinka rakennetaan täydellinen kuva kuvan osista, jotka on siirretty hyppyyttäen niiden keruun edetessä. Tässä se liittyy kuitenkin keksinnön paljon yksin-10 kertaistettuun versioon, joka ei salli juoksijoiden järjestyksen arviointia. Useimmissa tapauksissa sen lisäksi, että on tarve erottaa juoksijat heidän saavuttaman järjestyksen mukaan, on välttämätöntä määrittää kunkin kilpailijan tarvitsema aika välimatkan taittamiseksi, joka erottaa lähtöviivan 15 tarkkailtavana olevasta viivasta; kilpailun kuvaan on kiinnitettävä näitä kuvia vastaava aika-asteikko.

Kuvio 5 esittää esillä olevan keksinnön täydennettyä suoritusmuotoa, jossa on kaikki ne elementit, joista on keskusteltu kuvion 3 suhteen, sekä lisäksi elementtejä, jotka 20 sallivat aika-asteikon luomisen sekä muita elementtejä, jotka tuovat mukanaan tiettyjä etuja, jotka käyvät ilmi seuraavasta selostuksesta.

Kamera 15, joka on kaavamaisesti kuvattu kuviossa 5, sisältää palkin 5, jossa on järjestetty sarakkeeseen ainakin 25 512 kuva-alkiota. Palkista tulevat signaalit vahvistetaan vahvistimella 16, jonka vahvistusta voidaan muuttaa, esimerkiksi tutkittavan kohteen valaistuksen automaattisena funktiona. Ensimmäinen muunnin 17 muuntaa vahvistimesta 16 tulevan analogisen signaalin digitaalisiksi signaaleiksi, kutakin 30 kuva-alkiota edustaessa 8 bittiä (= 1 tavu). Ensimmäiset kuusi bittiä kattavat kuva-alkion 64 harmaatasoon liittyvän informaation, kahta viimeistä bittiä käytettäessä esimerkiksi kuva-alkion väriin liittyvän informaation lähettämiseksi. Kameraa ohjataan ohjaimella 18, josta saadaan esimerkiksi 35 palkin pyyhkäisytaajuus (linja 49), vahvistimen vahvistuksen

II

13 . 98416 ohjaus (linja 50) ja muuntimen ohjaus (linja 51 ). Ohjain 18 vastaanottaa signaaleja ajastimesta 25 (linja 35) ja on kytketty mikro-ohjaimeen 26 kaksisuuntaisella linjalla 61. Edellä on mainittu, että tämä kamera voidaan ostaa jo valmiina 5 yhtiöltä "i2S" (Bordeaux, France). Kamerasta 15 linjaa 91 myöten tulevat signaalit johdetaan kytkimeen 28 puskurimuistien 19 ja 20 vuoroittaiseksi syöttämiseksi, kuten edellä on jo selostettu. Samalla tavalla lähtien hetkestä, jolloin puskuri on täytetty, sen sisältö kirjoitetaan kuvamuistiin 21 10 kytkimen 29 ja linjan 55 kautta. Kuvamuistin antoon kerääntyneet signaalit johdetaan linjan 54 kautta toiseen muuntimeen 43, joka muuntaa kuvamuistista tulevan digitaalisen signaalin analogiseksi signaaliksi, joka johdetaan linjojen R, G, B kautta kooderiin, jonka tarkoitus on yhdistää järjestelmä 15 lukijoihin (monitoriin ja videonauhuriin), jotka ovat ta vanomaisen väritelevisiostandardin mukaista standardityyppiä. Voidaan vielä mainita, että toisena muuntimena 43 voidaan käyttää piiriä "Booktree BT 478" ja kooderina piiriä "Motorola MC 1377" PAL- tai NTS-standardin mukaisesti. Piiri "Phi-20 lips TDA 2506" sallisi sovituksen SECAM-standardiin. Muut elementit (puskurit, kuvamuisti, ajastin, mikro-ohjain) ovat samaa tyyppiä kuin mitä on jo edellä mainittu.

Kuvion 5 kaavio tulee huomioida siinä mielessä, että se sallii graafisen aika-asteikon luomisen digitaalisin viit-25 tein, mikä sallii kilpailuajan helpon lukemisen. Graafiseen generaattoriin on viitattu viitenumerolla 39. Se muodostaa yhdessä video-ohjaimen 24, joka on jo mainittu kuvion 3 yhteydessä, ja video-osoitegeneraattorin 40 kanssa erityisen komponentin 60, joka on jo esitettyä tyyppiä "Intel 82786".

30 Kuvan rakennus suoritetaan suunnilleen samalla tavalla kuin mitä esitettiin kuvioihin 3 ja 4 viitaten, aika-asteikon ollessa lisättynä. Kuvio 6 esittää erityistilannetta, joka on otettu samana hetkenä kuin kuvion 4c esittämä tilanne. Kuva-muisti 21 sisältää vyöhykekuvan 81, joka käsittää juoksijat 35 70, 71 ja 72. Tämä vyöhyke sisältää viisi osaa, jokaisen 98416 14 koostuessa 128 sarakkeesta, jokaisen sarakkeen itsensä koostuessa 480 tavusta. Kuvamuisti 21 sisältää edelleen aika-as-teikkovyöhykkeen 82, joka käsittää ajan hienojaon 92 ja nu-meromerkinnät 93, jotka ovat minuutteina, sekunteina ja se-5 kunnin kymmenesosina (esimerkiksi 1' 13'' 20). Tämä vyöhyke sisältää vastaavasti viisi osaa, joista jokainen koostuu 128 sarakkeesta, jokaisen sarakkeen sisältäessä 32 tavua. Kuviossa 6 kirjoitetaan juoksijaa 72 parhaillaan kuvamuistiin, juoksi joiden 71 ja 70 ollessa jo kirjoitettu muistiin. Tästä 10 seuraa, että ruudulle 23 ilmaantuvat juoksijat 71 ja 70, viimeksi saadun juoksijan 71 ilmaantuessa ruudussa oikealle. Seurattaessa suoria linjoja 105 ja 94 , joiden avulla lisäksi muodostetaan osoitin juoksijoiden pystyaseman kohdalle, nähdään että juoksija 70 on ylittänyt välimatkan, joka erottaa 15 lähtöviivan tarkkailtavana olevasta viivasta, ajassa 1'13'* 15, juoksijan 71 taittaessa saman välimatkan ajassa 1'13''213, juoksijan 70 ollessa siten 6,3 sadasosaa toista juoksijaa 71 nopeampi.

Kuvio 7 esittää ajastuskaaviota, joka helpottaa kuvion 20 5 kaaviomaisen järjestelyn ymmärtämistä. Kuvion 7 linja A

osoittaa aika-asteikkoa, 20 millisekunnin erottaessa kahta jakomerkintää. Linja B osoittaa tavallisessa 625-juovaisessa standardi-TV:ssä peräkkäisiä 20 ms:n puolikuvia, joita merkitään viitenumeroilla 1, 2, 3 jne. Lukijat (monitori 23 ja 25 nauhuri 22) vastaavat tätä standardia tässä valitussa esimerkissä. Kamerasta 15 saadaan kuvat taajuudella, joka valitaan 2000 sarakkeeksi sekunnissa, joka vastaa edellä mainittua yleisurheilukilpailua. Aika joka tarvitaan puskurimuistin 19 tai 20 täyttämiseksi kestää siten 128/2000 = 64 ms, mikä on 30 osoitettu kuvion 7 kaaviossa linjoilla C ja D. Kun puskuri 1 on saantitilassa, ovat kytkimet 28 ja 29 kuviossa 5 esitetyssä asennossa ja puskuri 2 on tilassa, jossa se pystyy siirtämään sisältönsä kuvamuistiin. Kun puskuri 1 on täytetty, saa ajastin 25 osoitegeneraattorin kautta osan, jota seloste-35 taan edempänä lisää, aikaansaaden kytkimet 28 ja 29 vaihta- 98416 15 maan osiaan linjan 30 kautta. Puskuri 1 voidaan sen jälkeen siirtää kuvamuistiin (nuoli 95). Tämä siirto on esitetty kuvion 7 kohdassa E. Kuvio esittää, että siirto ei tapahdu välittömästi, vaan vain tahdistuksessa sen puolikuvan pyyh-5 käisyn alun kanssa, joka seuraa välittömästi puskurin 1 täyttämisen loppumista, kuten tapahtuu kohdan B puolikuvan 5 alussa. Tämän toiminnan lopussa puskurin 1 128 x 512 tavua ovat kuvamuistissa ja siirtoaika kestää ajan, joka on esitetty kohdassa E viitenumerolla 96. Kuvamuistiin viedyn kuvan 10 osa voidaan sen jälkeen visualisoida monitorin ruudulla. Tämä visualisointi alkaa sen puolikuvan pyyhkäisyn alusta, joka seuraa välittömästi kuvamuistiin tapahtuvan siirron (nuoli 97) loputtua, kuten tapahtuu puolikuvan 6 (kohta B) alussa, ja loppuu puolikuvan 8 lopussa, josta puskurista 2 tapahtuu 15 siirto (98) kuvamuistiin, mikä on visualisoitu ruudulla saman prosessin mukaisesti, kuin mitä edellä selostettiin puskuriin 1 viitaten. Seuraavaksi huomataan, että ruudulla visualisoidut osat 1, 2, 3 jne. (kohta G) ovat silloin täysin tahdistettuja tavallisten standardi-TV:n kuvien kanssa. Kuvio 20 esittää, että osat 1, 3, 4 ja 5 kestävät 60 ms ja osa 2 kestää 80 ms. Jos graafista esitystä jatkettaisiin, havaittaisiin uusia 80 ms:n osia, esimerkiksi kohdan G osa 7. Siten havaitaan visualisoinnin osia, joiden liikkumattomuuden kesto kattaa ruudulla kolme, vastaavasti neljä puolikuvaa, jotka 25 vastaavat ainakin yhtä kokonaista TV-kuvaa ensimmäisessä tapauksessa ja kahta kokonaista kuvaa toisessa tapauksessa.

Tähän voidaan lisätä, että tämä puskuriin sisältyvän kuvan osan siirto video-RAM:iin 21 suoritetaan niiden TV-juo-vien aikana, joita ei käytetä, esimerkiksi yksi kuva 625 -30 512 = 113 juovan aikana. Tämän siirron täytyy olla tahdistet tu kuvataajuuden tai lomittelutaajuuden kanssa ja se tulee suorittaa enintään kolmessa puolikuvassa. Kuvion 7 piirros osoittaa siirron, joka on suoritettu kerran, mutta on ymmärrettävä, että se voitaisiin suorittaa kolme kertaa. Kyseises-35 sä tapauksessa käytettävissä oleva siirtoaika on 113 64 us 16 98416 3/2 = 10848 us, jos 64 us on juovan kestoaika 625-juovaisessa TV-ssä. Tämä aika sallii yhden tavun siirtoajan laskemisen, joka on 10848 / (128 512) = 0,165 us, joka aika on täysin yhteensopiva tällä hetkellä markkinoilla saatavilla olevien 5 muistien kanssa.

Kuvio 7 esittää edelleen kohdassa H aika-asteikon lomista. Kun puskuri 1 ladataan palkista saaduilla kuvilla, kehittää ajastimeen 25 linjalla 52 kytketty graafinen generaattori 39 aika-asteikon, joka on tahdistuksissa palkista 10 saatujen sarakkeiden kanssa. Kuvan osan saannin alussa kilpailuaika tai kellonaika luetaan kronometriseen laskuriin. Tietäessään osan alkamisajan sekä kyseisen osan jokaisen sarakkeen vaatiman ajan lisäyksen on graafisella generaattorilla käytettävissään riittävästi informaatiota aika-asteikon 15 laatimiseksi yhden osan 128 sarakkeelle. Tämän työn toteuttamiseksi generaattorilla 39 on käytettävissään ainakin 64 ms, eli kesto joka tarvitaan puskurimuistin täyttämiseksi, josta kestosta on vähennettävä graafisen datan siirtoaika video-RAM:issa. Nain kehitetyt kuva-alkiot talletetaan väliaikai-20 sesti 128 x 32 kuva-alkion graafiseen RAM-muistiin, joka muodostaa graafisen generaattorin 39 yhtenäisen osan. Tämä informaatio siirretään seuraavaksi kuvamuistiin 21 linjalla 53 jommasta kummasta kahdesta puskurista 19 tai 20 tulevan kuva-datan lopussa. Kuvion 7 kaavio esittää, että kuvan osan siir-25 toa 96 seuraa siirto 99 (kohta I) asteikosta 1 kuvamuistiin (nuoli 100). Heti kun tämä siirto on tapahtunut on graafinen generaattori jälleen käytettävissä seuraavan asteikon luomiseksi, kuten tapahtuukin, asteikko 2 (nuoli 101). Lopuksi ruudulle ilmaantuva kuvan ensimmäinen osa täydentyy valmiiksi 30 kilpailun kuvaksi ylemmässä vyöhykkeessä 83 sekä kilpailun 18 kuvaa vastaavalla ajalla alemmassa vyöhykkeessä 85, kuten on esitetty kuvion 7 kohdassa J.

Kuvio 5 esittää edelleen kytkimen 37, jota ohjataan video-ohjaimella 24 linjaa 58 myöten. Huomataan, että kun 35 kuvamuisti 21 on lukutilassa (datan siirto kohti visualisoin- li 98416 17 tiruutua), kytkin 37 on kuviossa esitetyssä asennossa, kun taas kyseisen muistin ollessa kirjoitustilassa, kytkin kytkee kaavion linjat 34 ja 57.

Graafinen generaattori 39 voi toimittaa muutakin in-5 formaatiota kuin aikaan liittyvää. On siten niin, että kir-joitusvyöhykkeessä voi kutakin kuvan osaa varten ilmaantua järjestysluku, joka osoittaa kasvavalla tavalla järjestystä, jossa nämä osat on saatu, mikä sallisi sen sijoituksen toteuttamisen. Graafisessa vyöhykkeessä voisi myös olla teksti, 10 joka tunnistaisi siihen liittyvän kilpailun.

Kuviossa 3 esitetyn lisäksi kuvio 5 esittää edelleen osoitegeneraattorin 38, joka vaikuttaa suoraan puskureihin 19 ja 20. Tässä käytetty puskurimuisti tallettaa kuva-alkiota, toiset toisten taakse, kuten on havaittu viitteessä 19 ku-15 viossa 8. Sarakkeen 1 kuva-alkiota seuraa 128 x 512 kuva-alkiota päätyen sarakkeen 128 kuva-alkioon 65536. Tästä seuraa, että tämän tyyppinen muisti ei ole organisoitu luettavaksi tavanomaiseen standardi TV:hen liittyvän vaakapyyhkäisyn mukaisesti. Osoitegeneraattorin tehtävänä on jatkaa kuva-alki-20 oiden siirtämistä kuvamuistiin järjestyksen mukaisesti, joka on yhteensopiva kyseisen tavanomaisen TV-standardin mukaisesti. Kuvio 8 esittää viitteessä 21 muistin osaa 21, joka on organisoitu sopivalla tavalla.

Kuvion 5 kaavakuva esittää videonauhuria 22. On ha-25 vaittu, että kuvan kehitys etenee epäjatkuvalla tavalla 128 sarakkeen hyppäyksin. Tämä ei tosiasiassa ole hankalaa, koska kuvat lähetetään videonauhuriin 22, ja käytetään kuvassa siirretyllä tavalla kuvatilassa. Edelleen, kuva kuvalta tapahtuvan hyväksi käytön lisäksi voivat myös muut kyseiseen 30 nauhuriin liittyvät ominaisuudet herättää mielenkiintoa, erityisesti kuvan digitalisointi, kuvassa oleva zoom-kuva sekä työskentely hyvän kuvajärjestyksen hyväksi, jne.

Kuvion 5 näppäimistö 27 sallii useita tärkeitä toimintoja, kuten: 35 - järjestelmän aloituksen, päivämäärän, kellonajan, 18 98416 graafisen esitystilan, värit, jne.; - useiden otsakkeiden antamisen ja muistamisen; - parametrien, kuten saantinopeuden antamisen; - vahvistuksen, kameran himmennyksen; 5 - lähdön asettamisen kronometriseen laskuriin; - saannin aloittamisen ja lopettamisen; - erityisohjeet kameranauhurille, kuten nauhan nauhan asettamisen, sopivan kuva kuvalta järjestyksen haun, kuvan pysäytyksen, tallennuksen, lukemisen, jne., tämä kameranauhu- 10 rin mahdollisuuksista; kohdistimen ohjaamisen ruudulla. Tämä on esitetty vain lukutilassa; - otsakkeiden valmistuksen.

Edellä mainittu kohdistin luodaan kohdistingeneraatto-15 rilla 41, joka esiintyy kuviossa 5. Tämä generaattori on sovitettu kehittämään paksuudeltaan pienen palkin monitorin esittämään kuvaan ja kulkemaan kuvassa ylhäältä alas. Tämä palkki voi olla vaakasuuntaan siirrettävä ajan aikaansaamiseksi valittuun kuvan kohtaan. Tämä kohdistingeneraattori 20 voidaan saada yksinkertaisesti pengergeneraattorin ja sen kanssa vertailtavan jännitereferenssin avulla. Kohdistimen leveys valitaan olemaan suuruusluokkaa kaksi kuva-alkiota.

Edellä esitetyt esimerkit perustuvat eurooppalaiseen 625 juovan standardiin. On ymmärrettävä, että keksintöä voi-25 daan analogisesti soveltaa muihin standardeihin, esimerkiksi amerikkalaiseen 525 juovan standardiin.

Il

Claims (5)

19 98416

1. Laite kilpailujen ajanottoa varten, joka sisältää: optisen järjestelyn (1), joka on asennettu kiinteään 5 asemaan ja useita kilpailijoita (2) käsittävän kilpailun maaliviivan (90) jatkeelle kuvan projisioimiseksi kyseisestä viivasta valoherkälle palkille (5), joka sisältää useita kuva-alkioita (6) yhteen sarakkeeseen asetettuna, - välineet palkin sisällön lukemiseksi ennalta määrä-10 tyllä taajuudella, joka on valittu kilpailun nopeuden funktiona, kyseisen sisällön esiintyessä sähköisen signaalin (11) muodossa, joka vastaa viivakuvan intensiteettiprofiilia tiettynä hetkenä; laitteen ollessa TV-tyyppisen (23) monitorin t u n -15 n e t t u siitä, että se sisältää: - ensimmäisen (19) ja toisen (20) puskurimuistin, jotka on vuoroittaisesti sovitettu viemään muistiin ennalta määrätyn lukumäärän sähköisiä signaaleja, jotka saadaan palkin peräkkäisistä luvuista kilpailun vastaavasti ensimmäisten ja 20 toisten kuvan osien muodostamiseksi; - välineet (28, 29) ensimmäisten ja toisten kuvan osien (21) vuoroittaiseksi siirtämiseksi kuvamuistiin, joka on sovitettu tallettamaan n kappaletta kapasiteetiltaan oleellisesti yhtä suurta kuvan osaa, laitteen ollessa järjestetty 25 sellaisella tavalla, että ensimmäisen puskurimuistin tallet taessa palkista saatavia signaaleja kirjoitetaan toisen puskurimuistin sisältämä kuvan osa kuvamuistiin ja päinvastoin, kuvamuistissa ollessa kunkin kuvan osan kirjoituksen aikana parhaillaan kirjoitettava kuvan osa sekä n-1 jo kirjoitettua 30 kuvan osaa; - välineet (24) kuvamuistiin jo kirjoitetun n-1 kuvan osan lukemiseksi ennalta määrätyssä järjestyksessä siten, että ensimmäinen luettu kuvan osa vastaa kuvan osaa, joka on ajan suhteen uusin kuvamuistiin jo kirjoitettu ja niin edel- 35 leen kronologisessa järjestyksessä; 98416 20 - standardin TV-tyyppisen monitorin (23) ollessa järjestettynä esittämään kuvamuistiin jo luetut n-1 kuvan osaa kuvaruudulla sellaisella tavalla, että jokaisen uuden kuvan osan kuvamuistiin tapahtuvan kirjoituksen aikana ottaa uusin 5 ruutuun ilmestyvä osa sitä edeltävän osan paikan, tämän jälkimmäisen osan siirtyessä hyppäyksellisesti siten, että se sijoittuu uusimman osan viereen, ja - standardin TV-tyyppisen nauhurin (22) monitorille ilmaantuvien kuvien tallentamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnet- t u siitä, että se edelleen käsittää ensimmäisen muuntimen (17), joka on sijoitettu palkin ja ensimmäisen ja toisen puskurimuistin väliin palkista tulevan sähköisen signaalin muuntamiseksi digitaaliseksi signaaliksi ja toisen muuntimen 15 (43), joka on sijoitettu kuvamuistin ja monitorin väliin ku vamuistista tulevan digitaalisen signaalin muuntamiseksi analogiseksi signaaliksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että se sisältää ajastimen (25) ja laitteen ajas- 20 timen asettamiseksi nollaan sekä sen käynnistämiseksi, ajastimen ohjaaman graafisen generaattorin (38), joka on sovitettu kehittämään aika-asteikon (92, 93), joka on tahdistettu ennalta määrätyn taajuuden kanssa, ja laitteen aika-asteikon graafiseksi tallettamiseksi muistiin samaan aikaan kuin kuvan 25 osat kilpailuun osallistuvien kilpailijoiden erottamiseksi toisistaan.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että se edelleen sisältää generaattorin (41), joka on sovitettu kehittämään monitorin esittämään kuvaan le- 30 veydeltään pienen pystysuuntaisen palkin, joka kulkee pitkin kuvaa ja joka pystyy siirtymään vaakasuuntaan ajan kiinnittämiseksi valittuun kuvan kohtaan.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että se sisältää osoitegeneraattorin (38), joka 35 vaikuttaa puskurimuistiin, jonka sisältö siirretään kuvamuis- 98416 21 tiin kuvamuistissa olevien sähköisten signaalien sijoituksen organisoimiseksi sellaisella tavalla, että ne voidaan lukea vaakasuuntaisella pyyhkäisyllä standardi TV:n mukaisesti. 22 98416