FI96656B - Radiojärjestelmä - Google Patents

Description

96656

Radioj ärj estelmä

Keksinnön kohteena on radiojärjestelmä, joka käsittää kiinteän radioverkon tukiasemineen sekä liikkuvia ra-5 dioasemia, jolloin kukin liikkuva asema, jolla ei ole puhelua, normaalisti tarkkailee tukiaseman kutsukanavalla lähettämiä kutsuja nopean puhelunmuodostuksen mahdollistamiseksi .

Matkapuhelinjärjestelmissä käytettävät tilaajalait-10 teet ovat usein kädessä kannettavia puhelimia, joiden te-honsyöttö saadaan akusta. Koska kannettavista tilaajalaitteista halutaan mahdollisimman pienikokoisia ja kevyitä, myös niissä käytettäville akuille asetetaan hyvin ristiriitaisia vaatimuksia: pieni koko ja mahdollisimman pitkä 15 käyttöaika yhdellä latauksella. Näiden ominaisuuksien saavuttamiseksi kannettava tilaajalaite toteutetaan yleensä mahdollisimman vähän tehoa kuluttavalla teknologialla ja niissä pyritään eri tavoin minimoimaan turha tehonkulutus. Käynnissä olevan puhelun aikana tehonkulutusta on vaikea 20 vähentää. Myöskin lepotilassa tilaajalaite, jolla ei ole puhelua, kuuntelee oman tukiasemansa kutsukanavaa mahdollisten tulevien kutsujen varalta, mikä vaatii, että ainakin vastaanotin, sitä vastaava syntesoijapiiristö sekä ohjauslogiikka ovat käytössä. Tilaajalaitteen tehojen täy-.· 25 dellinen poiskytkeminen puheluiden välillä ei ole suoraan mahdollista, koska tällöin saatetaan menettää mahdollisia kiinteästä verkosta tulevia kutsuja. Tämän vuoksi on muutamissa solukkoradioverkoissa, kuten NMT900 ja GSM jatkuvasti käytössä virran säästöä varten erityinen nukutustoi-30 minne, jossa järjestelmä ohjauskanavalla lähetetyllä signaloinnilla kertoo tilaajalaitteelle kuinka kauan se voi turvallisesti "nukkua" eli olla vähän tehoa kuluttavassa tilassa (esim. vastaanotin ja syntesoija poiskytkettyinä) menettämättä kutsuja. Tilaaja-asema sisältää ajastintoi-35 minnon, joka "herättää" tilaajalaitteen annetun ajan ku- 2 96656 luttua. Järjestelmä puolestaan pitää huolen siitä, että tilaajalaitteelle "nukutuksen" aikana tulleet kutsut välitetään vasta, kun tilaajalaite on "herännyt". Edellä esitetyn tyyppinen nukutustoiminne on kuitenkin ongelmallinen 5 jos järjestelmässä on samanaikaisesti vaatimuksena nopea puhelunmuodostusaika. Tällaisia järjestelmiä ovat esimerkiksi yksityiset trunking-radioverkot, joita käytetään esimerkiksi komentojen välittämiseen tilaajalta toiselle. Puhelu voi tulla millä hetkellä hyvänsä ja näin ollen ti-10 laajalaitteen on oltava aina "valveilla", jotta komento saadaan välittömästi läpi. Edellä esitetyn tyyppinen herä-tystoiminne, jossa järjestelmä ohjaa tilaajalaitteen "nukkumaan", saattaisi johtaa puhelunmuodostuksen viivästymiseen jopa kymmenien sekuntien verran, mikä ei ole kaikkien 15 käyttäjien kannalta aina hyväksyttävää. Tämän vuoksi tällaista nukutustoiminnetta ei ole sovellettu nopeaa puhelunmuodostusta vaativissa järjestelmissä, vaikka kädessä kannettavien tilaajalaitteen tehon kulutuksen pienentäminen olisi niissäkin hyvin suotavaa.

20 US-patenttijulkaisussa 5150361 on esitetty TDM tai TDM/FDM -laite, jossa on kaksi toimintatilaa: energian- säästötila ja normaalitoimintatila. Viitejulkaisussa esitetyssä järjestelmässä lähetetään aikakehyksiä, joissa kussakin on ainakin kaksi ohjausaikaväliä. Enetgiansäästö-.. 25 tilassa laitteen kaikki oleelliset osat on sammutettuna koko kehyksen ajan lukuunottamatta yhtä ohjausaikaväliä. Notmaalissa toimintatilassa laite tarkkailee jokaisen kehyksen molempia ohjausaikavälejä. Julkaisussa esitetyssä esimerkkitapauksessa kehyksen pituus on 180 ms ja se si-30 sältää neljä kappaletta 45 ms aikavälejä. Siten laite on sammutettuna kussakin kehyksessä 135 ms ja aktivoituna 45 ms. Sammutusajat ovat siten hyvin lyhyitä ja aikavälin pituuteen sidottuja, minkä vuoksi myös energian säästö on pientä.

35 Esillä olevan keksinnön päämääränä on radiojärjes- il 3 96656 telmä, jossa voidaan toteuttaa sekä nopea puhelunmuodostus että tilaajalaitteen tehonkulutuksen merkittävä pienentäminen tilaajalaitteen väliaikaisella "nukuttamisella".

Keksinnön erään piirteen mukaisesti johdannossa 5 esitetyn tyyppiselle radiojärjestelmälle on tunnusomaista, että liikkuvalla asemalla on käyttäjän valittavissa mainittu normaali toimintatila, jossa jatkuvasti tarkkaillaan kutsukanavan kutsuja, sekä vaihtoehtoinen toimintatila, jossa liikkuva asema voi sopivina ajankohtina poistua 10 tarkkailemasta kutsukanavaa ja joka kerran kutsukanavalta poistuessaan lähettää radioverkolle poissaolosanoman, jossa ilmoitetaan poistumisesta sekä poissaoloaika, jonka aikana radioverkko ei yritä lähettää liikkuvalle asemalle kutsuja.

15 Keksinnön toisen piirteen mukaisesti johdannossa esitetyn tyyppiselle radiojärjestelmälle on tunnusomaista, että liikkuvalla asemalla on käyttäjän valittavissa mainittu normaali toimintatila, jossa jatkuvasti tarkkaillaan kutsukanavan kutsuja, sekä vaihtoehtoinen toimintatila, 20 jonka valitsemisesta liikkuva asema (MS) ilmoittaa radioverkolle ja jossa liikkuva asema voi sopivina ajankohtina poistua tarkkailemasta kutsukanavaa radioverkon tuntemiksi poissaoloajoiksi, joiden alkamisajankohdat radioverkko määrää ja joiden aikana radioverkko ei yritä lähettää :· 25 liikkuvalle asemalle kutsuja.

Esillä olevassa keksinnössä kahden tärkeän ja toistensa kanssa ristiriidassa olevan ominaisuuden, eli nopean puhelunmuodostusajän ja nukutustoiminnon yhteensovittamiseksi on radiojärjestelmässä huomioitu se, että liikkuvan 30 radioaseman käyttäjä voi valita normaalin toimintamoodin, jossa saadaan nopea puhelunmuodostus, ja virransäästömoo-din, jossa tilaajalaitteen paljon tehoa kuluttavat osat voidaan kytkeä välillä pois päältä, välillä, Käyttäjä voi valita tilaajalaitteessaan sopivan toimintamoodin sen mu-35 kaan, haluaako hän kyseisellä hetkellä mahdollisimman no- 4 96656 pean puhelunmuodostuksen vai säästää laitteen akkuja.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa virransäästötoi-mintatilassa oleva tilaajalaite lähettää radioverkolle joka kerran kutsukanavalta poistuessaan sanoman, jossa 5 ilmoitetaan poistumisesta sekä poissaoloaika. Tällaisen sanoman saadessaan radioverkko keskeyttää kutsujen lähettämisen tilaajalaitteelle sanoman ilmoittamaksi nuku-tusajaksi. Tänä aikana mahdollisesti tulleet kutsut tallennetaan ja lähetetään tilaajalaitteelle, kun se on he-10 rännyt.

Keksinnön toisessa suoritusmuodossa liikkuva asema ilmoittaa radioverkolle uudesta toimintatilasta heti kun käyttäjä on vaihtanut toimintatilaa. Radioverkko ohjaa virranssästötoimintatilassa olevan tilaaja-aseman poistu-15 mishetket kutsukanavalta sekä määrää poissaoloajan.

Vaihtoehtoisesti tilaajalaite voi käyttää aikaa, jonka se on poissa kutsukanavalta ja siten järjestelmän tavoittamattomissa, muuhunkin kuin akun säästämiseen. Tilaajalaite voi esimerkiksi tehdä viereisten kutsukanavi- 20 en/tukiasemien mittauksia hakeakseen jo valmiiksi parhaan tukiaseman, jos kutsukanavaa joudutaan vaihtaa liikkumisen seurauksena. Tilaajalaite voi myös käyttää poissaoloajan radioyhteyden ottamiseen toiseen radiojärjestelmään tai suoraan radioteitse tapahtuvaan kommunikointiin toisen ;·, 25 tilaajalaitteen kanssa ilman radiojärjestelmää.

Keksintöä selitetään seuraavassa suoritusesimerkki-en avulla viitaten oheiseen piirrokseen, jossa kuvio 1 havainnollistaa erästä radiojärjestelmää, jossa keksintöä voidaan soveltaa, ja 30 kuvio 2 on periaatteellinen lohkokaavio eräästä liikkuvasta radioasemasta.

Kuviossa 1 on esitetty trunking-tyyppinen radiopu-helinjärjestelmä, jossa järjestelmän kattama maantieteellinen alue on jaettu pienempiin radioalueisiin eli radio-35 soluihin Cl, C2 ja C3, jotka ovat toisistaan erillään,

II

5 96656 toisiinsa rajoittuvia tai reuna-alueiltaan päällekkäisiä. Kussakin solussa Cl, C2, C3 on ainakin yksi kiinteä, tyypillisesti monikanavainen lähetinvastaanotinlaitteisto BS, jota kutsutaan tukiasemaksi. Kaikki tukiasemat BS on kyt-5 ketty kiinteillä yhteyksillä, kuten kaapeleilla keskukseen MX, joka ohjaa tukiasemien BS toimintaa. Tukiasemat BS ovat radioyhteydessä järjestelmän alueella vapaasti liikkuviin tilaajaradioasemiin MS järjestelmälle varatuilla radiotaajuuksilla eli radiokanavilla.

10 Trunking-tyyppisessä radiojärjestelmässä useat käyttäjäryhmät, jopa useat käyttäjäorganisaatiot jakavat yhteistä kanavajoukkoa. Trunking-radiopuhelinjärjestelmä voi olla digitaalinen TDMA-järjestelmä tai analoginen FDMA-järjestelmä. Analoginen FDMA-järjestelmä voi olla ra-15 kenteeltaan esimerkiksi FI-patenttihakemuksessa 914654 kuvatun tyyppinen. Analogisessa FDM-järjestelmässä kukin radiokanava muodostaa yhden liikennekanavan tai kutsukana-van. Kutsukanavalla tarkoitetaan yleensä kanavaa/kanavia, joilla siirretään järjestelmän ohjaussignalointia tu-20 kiaseman BS ja liikkuvien asemien MS välillä. Liikenneka-navalla tarkoitetaan yleisesti kanavaa, jolla siirretään puhetta tai dataa. TDM-järjestelmässä kukin radiokanava on edelleen jaettu aikaväleihin (esim. 4 tai 8 aikaväliä radiokanavaa kohti), joille siirretään kutsu- ja liikenne-·. 25 kanavia.

Puhelunmuodostus tällaisessa radiojärjestelmässä voi olla message trunking -tyyppinen, jossa liikennekanava allokoidaan yhdelle puhelulle pysyvästi puhelun koko kestoa jaksi, tai transmission trunking -tyyppinen, jossa 30 joukko samanaikaisia puheluita jakaa tietyn liikenne- kanavajoukon siten, että kullekin puhelulle allokoidaan tästä joukosta liikennekanava erikseen jokaista puheluta-pahtumaa (jokaista tangentin aktivointia) varten. Esillä oleva keksintö soveltuu käytettäväksi kumman tahansa puhe-35 lunmuodostustavan yhteydessä.

• 6 96656

Kuviossa 2 on esitetty erään liikkuvan radioaseman MS periaatteellinen lohkokaavio, joka muodostuu kymmenestä toiminnallisesta osasta: ohjauslogiikka 25 (mikroprosessori) , lähetin 23, vastaanotin 22, suodinyksikkö 21, synte-5 soija 24, audio-osa 26, käyttölaite 27, ajastin 28 ja teholähde 29. Prosessoriyksikkö hoitaa kaikki radiolaitteen ohjaustoiminnot, näppäimistön ja näytön käsittelyn, signaloinnin käsittelyn, sarjamuotoisen liikenteen sekä mahdollisesti merkkiäänien ja DTMF-jälkivalintojen generoinnin.

10 Audio-osa 26 käsittelee vastaanottimelta 22 tulevan pientaajuussignaalin ja syöttää sen kaiuttimelle tai kuulokkeelle. Vastaavasti audio-osa käsittelee mikrofonilta saatavan lähetettävän signaalin ja antaa sille oikea deviaa-tiotason ennen signaalin syöttämistä syntesoijan 24 oskil-15 laattorille TXVCO. Syntesoija 24 muodostaa vastaanottimel-le 22 injektiosignaalin ja lähettimelle 23 moduloidun lä-hetyssignaalin. Syntesoija muodostuu kolmesta osasta, jotka ovat syntesoijan ohjauslogiikka, sekä vastaanottimen ja lähettimen jänniteohjatut oskillaattorit TXVCO ja RXVCO.

20 Vastaanottimen 22 tehtävä on erottaa antennista ANT tulevasta signaalista haluttu taajuus, vahvistaa sitä sekä ilmaista pientaajuinen signaali. Vastaanotin 22 antaa au-dio-osalle 26 pientaajuussignaalin ja prosessoriyksikölle 25 vastaanotetut signalointisanomat. Lähettimen 23 tehtä-. 25 vänä on vahvistaa syntesoijan 24 TXVCO:lta saatava modu loitu signaali halutulle lähetysteholle (muutama watti). Syntesoijan 24 oskillaattori TXVCO moduloi myös prosesso-riyksikön syöttämät signalointisanomat, jotka tämän jälkeen vahvistetaan lähettimessä 23. Suodinyksikkö 21 erot-30 telee lähetin- ja vastaanotintaajuudet toisistaan. Lisäksi suodinyksikköön liittyy lähetyskytkin SI (tangentti), jolla käyttäjä voi manuaalisesti kytkeä antennin ANT joko lähettimelle 23 tai vastaanottimelle 22. Käyttölaite 27 muodostaa käyttäjäliitynnän ihmisen ja koneen välille.

35 Käyttölaitteessa on ainakin näppäimistö ja edullisesti 7 96656 myös numeerinen tai alfanumeerinen näyttö. Käyttölaitteeseen voi sisältyä myös kuuloke ja mikrofoni.

Kaikki edellä mainitut liikkuvan aseman MS osat, paitsi antenni ANT ja mahdollisesti suodinosa 21, ovat 5 aktiivisia komponentteja ja kuluttavat sähköä. Käyttöjännitteet Vccl-Vcc6 eri lohkoille muodostetaan virtalähteellä 29. Teholähdettä 29 ohjaa prosessoriyksikkö 25 ja ajastin 28 myöhemmin selostettavalla tavalla.

MS:n käyttäjä voi käyttölaitteelta 27, esimerkiksi 10 näppäimistöltä, valita MS .-lie vähintään kaksi erilaista toimintatilaa: normaalin toimintatilan sekä ainakin yhden vaihtoehtoisen toimintatilan, kuten virransäästötilan (nu-kutustilan).

Normaalissa toimintatilassa oleva MS, jolla ei ole 15 puhelua käynnissä, kuuntelee jatkuvasti oman tukiasemansa kutsukanavaa (tukiasema, jolle MS on kyseisellä hetkellä rekisteröitynyt) ja odottelee mahdollista tulevaa kutsua. Tällöin ainakin vastaanotin 22 sekä sitä vastaavat synte-soijan 24 osat samoinkuin audio-osa 26 ja prosessoriyksik-20 kö 25 ovat toiminnassa (virrat päällä). Lähetin 23 ja mahdollisesti myös käyttölaite 26 ovat lepotilassa (virrat pois päältä). Käyttölaitteella saattaa olla näyttö toiminnassa lepotilassakin.

Kun MS:n käyttäjä on aktivoinut virransäästötoimin-25 tatilan, prosessoriyksikkö 25 voi ohjata MS:n toimintaa edellä kuvatun kutsukanavan tarkkailutilan ja hyvin vähän virtaa kuluttavan nukutustilan välillä. Kun prosessoriyksikkö 25 haluaa nukuttaa MS:n, se lähettää nukutusajastimelle 28 tiedon nukutusajan pituudesta (samalla käynnistä-30 en ajastimen) ja ohjaa teholähteen 29 kytkemään käyttöjännitteet pois kaikilta muilta lohkoilta, edullisesti myös itseltään. Kun annettu nukutusaika on kulunut, nuku-tusajastin 28 ohjaa teholähteen 29 kytkemään käyttöjännitteen Vcc4 prosessoriyksikölle 25, joka puolestaan ohjaa te-35 holähdettä 29 kytkemään käyttöjännitteet muille tarvitta- * 8 96656 ville lohkoille. Käyttäjän on mahdollista koska tahansa palauttaa MS nukutustilasta painamalla jotakin käyttölaitteen näppäintä, minkä seurauksena teholähde 29 kytkee käyttöjännitteen Vcc4 prosessoriyksikölle 25, joka puoles-5 taan ohjaa käyttöjännitteet muille tarvittaville lohkoille. Keksinnön toisessa suoritusmuodossa prosessoriyksikkö 25 ohjaa tehoyksikön 29 kytkemään käyttöjännitteet pois muilta yksiköiltä ja vaihtaa itselleen pienemmän kellotaajuuden, jolloin sähkönkulutus prosessoriyksikössä minimoi-10 tuu. Tällöin voidaan erillinen ajastin 28 korvata proses-soriyksikön sisäisellä ajastimella esimerkiksi ohjelmallisesti. Prosessoriyksikkö siirtyy jälleen nukutusajan kuluttua takaisin suuremmalle kellotaajuudelle ja ohjaa käyttöjännitteet muille tarvittaville yksiköille.

15 Koska MS ei nukutettuna voi tarkkailla tukiasemansa kutsukanavaa eikä siten havaita sille mahdollisesti tulevia kutsuja, tulee radioverkon olla tietoinen milloin ja minkä ajan MS on poissa kutsukanavalta.

MS:n ollessa normaalissa toimintatilassa ja tark-20 kaillessa jatkuvasti kutsukanavaa, puhelunmuodostusaikä on tyypillisesti luokkaa 0,5 sekuntia. Jos nopea puhelunmuo-dostusaika ei ole käyttäjän mielestä niin tärkeä kuin akun säästö, käyttäjä valitsee käyttölaitteella virranssäästö-toimintatilan, minkä jälkeen MS lähettää kiinteälle ra-*. 25 dioverkolle sanoman, jossa ilmoitetaan MS:n olevan virran- säästötoimintatilassa. Tämän jälkeen MS: n nukutusjaksot käynnistetään järjestelmästä päin erityisellä käynnistys-sanomalla. Tällaisen käynnistyssanoman vastaanottaessaan ja havaitessaan sen koskevan itseään MS siirtyy ennalta 30 määrätyksi ajaksi edellä kuvattuun nukutustilaan. Tämä ennalta määrätty aika on esiasetettu ajastimeen 28 ja radioverkon tiedossa. Nukutusaika on operaattorin valittavissa ja vähintään yksi sekunti, edullisesti vähintään 10-20 sekuntia. Ajan pidentäminen pidentää akun latausväliä 35 mutta toisaalta myös puhelunmuodostusaikaa. Sopiva aika on

II

9 96656 jokin näiden välinen kompromissi. Radioverkko ei lähetä nukutetulle liikkuvalle asemalle MS kutsuja nukutusjakson aikana vaan tallentaa ne ja välittää ne vasta MS:n herättyä. Puhelunmuodostusta ohjaamassa ja kutsuja välittävässä 5 radioverkon komponentissa, tyypillisesti keskuksessa MX, on tiedosto, jonne järjestelmä merkitsee virransäästötoi-mintatilassa olevat mobilet, joille pitää lähettää nukutuksen käynnistyssanomia. Samassa tiedostossa on myös reaaliaikainen tieto siitä, onko MS nukutettu vai hereillä, 10 niin että MX tietää olla lähettämättä kutsuja nukutusaika-na. Viimeksi mainittua tietoa ei tarvita vaihtoehtoisessa ratkaisussa, jossa radioverkko lähettää kutsun MS:lie välittömästi sen saapuessa ja toistaa kutsun nukutusjakson päättymisen jälkeen, jos MS ei ole vastannut. MS-kohtainen 15 nukutuksenohjaus radioverkosta käsin johtaa kuitenkin helposti liian suureen kutsukanavakuormitukseen. Tämän vuoksi on edullista, että MS:ien nukutukset tapahtuvat ryhmissä, jolloin yksi sanoma ohjaa suurta joukkoa MS:ä. Ryhmiin jaon perusteena voi olla esimerkiksi kutsunumeron viimei-20 nen digitti (tai viimeinen bitti tai viimeiset kaksi bittiä) , jotka sisällytetään nukutussanomiin.

Keksinnön toisessa suoritusmuodossa MS jossa käyttäjä on valinnut virransäästötoimintatilan, lähettää radioverkolle joka kerran kutsukanavalta poistuessaan (men-25 nessään nukuksiin) poissaolosanoman, jossa ilmoitetaan poistumisesta sekä poissaoloaika. Tällöin radioverkko keskeyttää kutsujen lähettämisen liikkuvalle asemalle poissaolosanoman ilmoittavaksi ajaksi. Tällainen järjestelmä aiheuttaa huomattavan paljon signalointia ja on siksi so-30 velias vain pieniin järjestelmiin.

Kaikki radioverkolta vaadittavat keksinnön mukaiset lisätoiminteet voidaan toteuttaa keskuksen MX puhelunoh-jaustietokoneessa, joka muutoinkin valvoo puhelunmuodostusta ja signalointia (mm. kutsut). Aikaisemmin mainittu 35 tiedosto voidaan toteuttaa puhelunohjaustietokoneen muis- * 10 96656 tissa samoinkuin nukutusaikaa mittaavat ajastimet.

MS voi käyttää aikaa, jonka se on järjestelmän tavoittamattomissa akun säästämisen (nukutuksen) sijasta muihinkin toimenpiteisiin, joita se ei voi suorittaa kut-5 sukanavaa kuunnelleessaan. MS voi esimerkiksi tehdä viereisten kutsukanavien/tukiasemien mittauksia hakeakseen jo valmiiksi parhaan tukiaseman, jos kutsukanavaa joudutaan vaihtaa, kun nykyisen tukiaseman signaali MS:n liikkuessa heikkenee. MS voi myös käyttää poissaoloajan toisessa ra-10 diojärjestelmässä käymiseen tai suoraan kommunikointiin toisen MS:n kanssa ilman järjestelmää. Itse radioverkon ei tarvitse tietää mitä MS poissaoloaikana tekee, sen kannalta on oleellista vain, että MS on kyseisenä aikana tavoittamattomissa. MS:n prosessoriyksikkö 25 voi automaattises-15 ti tarpeen mukaan valita kunkin "nukutusjakson" aikana tehtävän toiminnon.

Kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksinnön mukainen radiojärjestelmä voi vaih-20 della oheisten patenttivaatimuksien puitteissa ja hengessä .

« ♦

II

Claims (9)

11 96656

1. Radiojärjestelmä, joka käsittää kiinteän radioverkon tukiasemineen (BS) sekä liikkuvia radioasemia (MS), 5 jolloin kukin liikkuva asema, jolla ei ole puhelua, normaalisti tarkkailee tukiaseman kutsukanavalla lähettämiä kutsuja nopean puhelunmuodostuksen mahdollistamiseksi, tun nettu siitä, että liikkuvalla asemalla (MS) on käyttäjän valittavissa mainittu normaali toimintatila, 10 jossa jatkuvasti tarkkaillaan kutsukanavan kutsuja, sekä vaihtoehtoinen toimintatila, jossa liikkuva asema voi sopivina ajankohtina poistua tarkkailemasta kutsukanavaa ja joka kerran kutsukanavalta poistuessaan lähettää radioverkolle poissaolosanoman, jossa ilmoitetaan poistumisesta 15 sekä poissaoloaika, jonka aikana radioverkko ei yritä lähettää liikkuvalle asemalle kutsuja.

2. Radiojärjestelmä, joka käsittää kiinteän radioverkon tukiasemineen (BS) sekä liikkuvia radioasemia (MS), jolloin kukin liikkuva asema, jolla ei ole puhelua, nor- 20 maalisti tarkkailee tukiaseman kutsukanavalla lähettämiä kutsuja nopean puhelunmuodostuksen mahdollistamiseksi, tun nettu siitä, että liikkuvalla asemalla (MS) on käyttäjän valittavissa mainittu normaali toimintatila, jossa jatkuvasti tarkkaillaan kutsukanavan kutsuja, sekä ; 25 vaihtoehtoinen toimintatila, jonka valitsemisesta liikkuva asema (MS) ilmoittaa radioverkolle ja jossa liikkuva asema voi sopivina ajankohtina poistua tarkkailemasta kutsu-kanavaa radioverkon tuntemiksi poissaoloajoiksi, joiden alkamisajankohdat radioverkko määrää ja joiden aikana ra-30 dioverkko ei yritä lähettää liikkuvalle asemalle kutsuja.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että liikkuva asema (MS) suorittaa viereisten tukiasemien (BS) mittauksia mainitun poissaoloajan aikana.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestel- 12 96656 mä, tunnettu siitä, että liikkuva asema (MS) on mainitun poissaoloajan aikana virransäästötilassa.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että liikkuva asema (MS) mai- 5 nitun poissaoloajan aikana on suorassa radioyhteydessä toisen liikkuvan aseman kanssa tai käy toisessa radiojär-j estelmässä.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että liikkuva asema (MS) kä- 10 sittää prosessorivälineet (25) liikkuvan aseman toiminnan ohjaamiseksi, lähetinvastaanottimen (22,23), syntesoijan (24), audiovälineet (26) lähettävien ja vastaanotettavien audiosignaalien käsittelemiseksi sekä käyttöliittymän (27), ja että liikkuvalle asemalle on käyttöliittymältä 15 valittavissa normaali toimintatila, jossa liikkuvan aseman kaikki toiminnot ovat jatkuvasti päällä, tai virransäästö-tila, jossa prosessorivälineet (25) voivat halutussa rytmissä ohjata päälle ja pois päältä ainakin lähetinvastaanottimen (22,23), syntesoijan (24) ja audiovälineet 20 (26) .

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että myös prosessoriväline (25) kytketään pois päältä mainitun poissaoloajan ajaksi, ja että liikkuva radioasema käsittää ajastimen (28) prosesso- 25 rivälineen (25) kytkemiseksi uudelleen päälle mainitun poissaoloajan kuluttua.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että prosessoriväline (25) toimii mainitun poissaolojakson aikana alemmalla kellotaajuudella 30 kuin normaalissa toimintatilassa.

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että poissaoloaika on vähintään 1 sekunti, edullisesti vähintään 10-20 sekuntia. li « 13 96656