FI95247B - Menetelmä lääkeaineina käytettävien 1,3-tiatsolidinien -karbonyylikarboksiamidien valmistamiseksi - Google Patents

Description

95247

Menetelmä lääkeaineina käytettävien 1,3-tiatsoIidinien β-karbonyyli-karboksiamidien valmistamiseksi Förfarande för framställning av som läkemedel användbara β-karbonylkarboxiamider av 1,3-tiazolidiner 5

Keksinnön kohteena on menetelmä lääkeaineina käytettävien kaavan I mukaisten 1,3-tiatsolidinien β-karbonyylikarboksiamidien valmistamiseksi: 10 RO S—| (of ^ i (I) 01CH2 - C - Rx 15 jossa: R on vety, CpC^alkyyli; 20

Rt on CrC4-alkyyli, CrC4-alkoksi, hydroksi, Ci-C4-alkyyliamino, 2-(dietyyliami-no)etyyliamino, 4-metyylipiperatsin-l-yyli, 4-bentsyylipiperatsin-l-yyli ja α-, β tai y-pyridyylimetyyliamino; 25 3-Asyyli-2-substituoitu-taitsolidineja, jotka toimivat limaa säätävästi, on esitetty julkaisussa EP-A-169.581.

’. On nyt yllättäen havaittu, että sellaisilla 3-asyyli-2-substituoitu-1,3-tiatsolidineilla, joiden N-asyyli-substituentti on β-karbonyylihapon, esimerkiksi malonihapon jäännös, on 30 voimakas ja selektiivinen vaikutus yskänlääkkeenä.

i 2 95247

Limaa säätävä vaikutus on yhteinen kaikille mainitun EP-hakemuksen yhdisteille, kun taas vaikutus yskänlääkkeenä riippuu 1,3-tiatsolidinirenkaan N-asyyli-substituentista: kun N-asyyli-substituentit ovat oksaali-, suksiini-, glutaari- ja syklopropyylikarboksyyli-hapon jäännöksiä, yskänlääkevaikutusta ei ole.

5

Kaavan (I) mukaisissa yhdisteissä on ainakin kiraalinen hiiliatomi ja niillä on siksi enemmän kuin yksi enantiomeeri. Keksintöön kuuluu kaikki mainitut enantiomeerit ja niiden seokset, rasemaatit mukaanlukien. Lisäksi, koska kaavan (I) mukaiset yhdisteet voivat sisältää happamia tai emäksisiä ryhmiä, myös suolat farmaseuttisesti hyväksyt-10 tävien happojen tai emästen kanssa kuuluvat esillä olevaan keksintöön.

Kaavan (I) mukaisten yhdisteiden farmaseuttisesti hyväksyttävät suolat farmaseuttisesti hyväksyttävien emästen kanssa ovat suoloja joko orgaanisten emästen kanssa, kuten esimerkiksi metyyliamiini, dimetyyliamiini, trimetyyliamiini, lysiini, arginiini, N-15 metyyli-N-sykloheksyyliamiini, etyyliamiini, di-isopropyyliamiini, trometamiini, N,N-dimetyylietanoliamiini, Ν,Ν-dietyylietanoliamiini tai B-fenyylietyyliamiini, morfoliini, piperidiini, piperatsiini, galaktosamiini, N-metyyliglukamiini tai epäorgaaniset emäkset, kuten esimerkiksi alkaali- tai maa-alkaalihydroksdit, kuten myös sinkki tai alumiinihydroksidit.

20

Kaavan (I) mukaisten yhdisteiden farmaseuttisesti hyväksyttävät suolat farmaseuttisesti • > .

hyväksyttävien happojen kanssa ovat suolat joko orgaanisten happojen kanssa, kuten etikka-, muurahais-, propioni-, fumaari-, maleiini-, mallini-, maloni-, tartaari-, bentsoe-, salisyyli-, metanisulfoni-, laktiini-, aspartii-ni-, glutamiini-, L- tai D-2-fenyylitiatsoli-75 dinikarboksyylihapot, N-asetyylikysteiini-tai epäorgaanisten happojen kanssa, kuten esimerkiksi typpi-, fosfori-, kloorivety-, bromivetyhapot.

« I

Erityisiä esimerkkejä keksinnön mukaisista yhdisteistä ovat seuraavat: 30 - (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetoksi)-3-etoksikarbonyyliasetyyli; 1,3-tiatsolidini; 3 95247 (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-kaiboksiasetyyli-1,3-tiatsolidinit; (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-(3-okso-butanoyyli)-l,3-tiatsolidinit; Ν-β-pyridyylimetyyli, N’-[(R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-l ,3-tiatsolidini]-malonidiamiini; 5 - Ν-β-pyridyylimetyyli, N’-[(+)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-l,3-tiatsolidini- malonidiamiini; Ν-β-pyridyylimetyyli, N’-[(-)-2-(2-metoksifenoksimetyyli>-1,3-tiatsolidini] malonidiamiini; Ν-β-pyridyylimetyyli, N ’ - [(R, S)-2-(2-metoksi fen y yli tiometyyli)-1,3-tiatsolidini] - 10 malonidiamiini; N-metyyli-N’-[(R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)etyyli-1,3-tiatsolidini]-malonidiamiini; N-metyyli-N’-[(R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-1,3-tiatsolidini]-malonidiamiini; N-2-(dietyyliamino)etyyliamino-N’-[(R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-1,3-15 tiatsolidini]-malonidiamiini; N-(4-metyylipiperatsin-l-yyli)-N’-[(R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-l,3- tiatsolidini]-malonidiamiini.

Keksinnön mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että kaavan Π mukaisen yhdisteen 20 R° /<_ & · · “ j 25 jossa R on määritelty kuten edellä, annetaan reagoida kaavan m mukaisen yhdisteen l · R1CO-CH2-C<X>H(III) 1 tai sen aktiivisen johdannaisen kanssa, 4 95247 jossa Rj tarkoittaa samaa kuin edellä, tai haluttaessa voidaan edellä esitetyllä tavalla valmistettu kaavan I mukainen yhdiste muuttaa sinänsä tunnetulla tavalla toiseksi kaavan I mukaiseksi yhdsiteeksi siten, että ryhmää Rj muutetaan, ja haluttaessa muodostetaan kaavan I mukaisen yhdisteen suola ja/tai solvaatti ja/tai erotetaan kaavan I mukaisten 5 yhdisteiden stereoisomeerit.

Sopivia kaavan (III) mukaisen hapon aktivoituja lajeja ovat asyylikloridit tai anhydridit. Vaihtoehtoisia sopivia lajeja ovat kaavan (III) mukaisen hapon ja bentsyyli- ja/tai alkyylikloroformaattien väliset anhydridit; ja kaavan (III) mukaisen hapon atsidit ja 10 imidatsolit.

Käyttämällä hyvin tunnettuja menetelmiä, kaavan (II) mukaisen yhdisteen ja seuraavan aineen mukainen välinen reaktio voidaan suorittaa: 15 a) kaavan (III) mukaisen hapon asyylikloridi orgaanisen tai epäorgaanisen emäksen läsnäollessa; b) kaavan (III) mukainen happo disykloheksyylikarbodi-imidin, N-dimetyyliaminopro-pyyli-N’-etyylikarbodi-imidin tai karbonyylidi-imidatsolin läsnäollessa; c) sekoitetun anhydridin kanssa, joka tuotetaan Min situ" antamalla kaavan (III) mukaisen 20 hapon reagoida bentsyyli-ja/tai alkyylikloroformaatin kanssa, esimerkiksi etyyliklorofor- maatin.

•

Koska kaavan (Ia) ja/tai (I) mukainen yhdiste voidaan toivottaessa muuntaa toiseksi kaavaksi kaavan (I) mukaiseksi yhdisteeksi vaihtamalla sopiva Rj substituentti, on selvä, 25 että jotkut kaavan (I) ja/tai (Ia) mukaiset yhdisteet ovat käyttökelpoisia väliaineita esillä olevan keksinnön mukaisen muiden yhdisteiden valmistamiseksi: esimerkiksi, käyttämäl-lä sopivan aminin ja/tai alkoholin välistä reaktiota kaavan (I) tai (Ia) mukaisen yhdisteen vapaa karboksyyliryhmä voidaan muuntaa esteriksi tai karboksiamidiryhmäksi. 1

Yleensä edellä mainittu menetelmä antaa raseemisia seoksia, kun taas kiraalisten amiinien tai alkoholien käyttö antaa diastereoisomeerien seoksia. Haluttaessa sellaiset 5 95247 diastereoisomeerien seokset voidaan sen jälkeen erottaa yksittäisiksi isomeereiksi tavallisilla menetelmillä, esim. kolonnikromatografialla.

Kaavan (I) mukaisen yhdisteen farmaseuttisesti hyväksyttäviä suoloja saadaan kaavan 5 (I) mukaisen hapon ja sopivan epäorgaanisen ja/tai orgaanisen hapon välisellä reaktiolla ja/tai käsittämällä kaavan (I) mukaista emäsyhdistettä orgaanisella tai mineraalihapolla.

Kaavan (I) mukaisia solvaatteja voidaan saada kiteyttämällä tai jälleenkiteyttämällä liuottimessta; esimerkiksi hydraatteja voidaan saada kiteyttämällä tai jälleenkiteyttä-10 mällä vedestä tai orgaanisten liuottimien ja veden välisistä seoksista.

Lisäksi kaavan (I) mukaisten yhdisteiden suolat tai solvaatit, jotka eivät ole farmaseuttisesti hyväksyttäviä, voivat olla käyttökelpoisia välituotteita farmaseuttisesti hyväksyttävien suolojen tai solvaattien tuottamiseksi; siksi farmaseuttisesti ei-hyväksyttävät suolat 15 ja solvaatit sisällytetään myös esillä olevan keksinnön piiriin. Kuten edellä mainittiin, kaavan (I) mukaiset yhdisteet ovat kiraalisia aineita ja keksinnön mukainen menetelmä tuottaa (R,S) seoksia. Yksittäisiä enantiomeerejä voidaan saada optisella jälleenliuotta-misella käyttämällä sekä optiivisesti aktiivisia happoja että emäksiä; vaihtoehtoisesti yksittäisiä enantiomeerejä voidaan valmistaa asymmetrisellä synteesillä.

20

Kaavan (I) mukaisen yhdisteen ja kaavan (ΙΠ) mukaisen asylointiaineen välinen asylointireaktio voidaan suorittaa inertissä liuottimessa tapahtuvalla reaktiolla, käyttämällä reagenssien stökiömetrisiä määriä tai käyttämällä asylointiaineen lievää ylimäärää, valinnaisesti emäksen poissaollessa tai läsnäollessa.

25

Kun kaavan (II) mukaista yhdistettä käytetään puhtaana enantiomeerinä, tämän , ·. yhdisteen annetaan edullisesti reagoida suolana emäksen katalyyttisten-stökiömetristen määrien läsnäollessa, joka emäs voi olla alkyyliamiini, imidatsoli, 4-dimetyyliaminopy-ridiini jne.

30 95247 6

Dike teeni, so. asetyylietikkahapon sisäinen enoliesteri, on edullinen kaavan (III) mukaisen mainitun hapon aktivoitu laji (R’i = CH3) käytettynä kaavan (II) mukaisen yhdisteen reaktiossa kaavan (Ia) mukaisen yhdisteen saamiseksi, jossa R’j on metyyli.

5 Edullisia inerttisiä liuottimia ovat halogenisoidut liuottimet, kuten 1,2-dikloorietaani, metyleenikloridi, kloroformi; esterit, kuten etyyliasetaatti ja etyyliformaatti; ketonit, kuten asetoni ja metyylietyyliketoni; eetterit, kuten dietyylieetteri, 1,2-dimetoksietaani, dimetylaali, dioksaani, tetrahydrofuraani ja niiden seokset veden poissaollessa ja läsnäollessa.

10

Vastaemäkset, joita käytetään asylointireaktiossa, voi olla alkaali- tai maa-alkaali-hydroksideja, karbonaatteja tai boikarbonaatteja tai orgaanisia emäksiä, kuten pyridiinit, trimetyyliamiini, 4-dimetyyliaminopyridiini, imidatsoli.

15 Asylointireaktio suoritetaan edullisesti lämpötilassa alueella -10 °C - liuottimen refluksointilämpötila, mutta edullinen lämpötila-alue on -10 °C - huoneen lämpö; reaktioajat ovat muutamasta minuutista kolmeen päivään, tavallisesti 30 minuutista 4-5 tuntiin.

20 Kaavan (II) mukaisia yhdisteitä on esitetty UK-patenttihakemuksissa n:o 84-19254 (27.7.1984) ja n:o 85-17553 (11.7.1985).

• <

Kaavan (III) mukaiset yhdisteet ovat tunnettuja yhdisteitä tai ne valmistetaan tunnetuilla menetelmillä. Jotkut kaavan (III) mukaisista yhdisteistä ovat kaupallisesti saatavulla, 25 kuten diketeeni, malonyylikloridi tai alkoksimalonyylikloridi.

Kaavojen (IVa) ja (IVb) mukaisten malonihappojen monoamideja

RbRcN-C0-CH2-C02H (IVa)

RbRcN-(CH2)m-NH-C0CH2C02H (IVb) 30 7 95247 jossa ryhmät RbRcN ja RbRcN-(CH2)m muodostavat edellä määritellyt Rj-aminoryh-mät, voidaan saada antamalla alkoksimalonyylikloridin reagoida kaavan RbRcNH ja/tai RbRc-(NH2)m-NH2 mukaisen aminin kanssa, jonka jälkeen seuraa esteriryhmän saippuointi tai antamalla malonyylikloridin reagoida amiinin molaariekvivalentin kanssa 5 edellä mainitun epäorgaanisen emäksen vesiliuoksen ylimäärän läsnäollessa, välituote-monoamidimalonyylikloridin hydrolysoimiseksi monoamidimalonihapoksi.

Keksinnön mukaisia yhdisteitä voidaan käyttää pitkään vaikuttavina yskänlääkkeinä.

10 Keksinnön mukaisten yhdisteiden pitkään vaikuttava yskänlääkevaikutus on varsin odottamaton ottamalla huomioon se tosiasia, että esillä olevan keksinnön 1,3-tiatsolidi-nien R|-CO-CH2-CO- asylointijäännös on kaavan R’pCCKCH^-CO- mukaisen asyylijäännöksen erityisen aliryhmän osa, jolle jo haetaan patenttia hakemuksessa EP-A 169.581.

15

Julkaisussa EP-A 169.581 esitetyllä asyyli-l,3-tiatsolidineilla, jossa mj kaavassa R’j-CCKCH^njj-CO- on nolla ja/tai kokonaisluku 2, 3, on ainoastaan selektiivinen limaa säätävä vaikutus, kun taasa esillä olevan keksinnön mukaisilla yhdisteillä, jossa Mj on kokonaisluku 1, on yskänlääkevaikutus, jota ei ole tunnetuissa korkeimmissa tai 20 alemmissa homoligisissa yhdisteissä.

Koska yskänlääkeominaisuudet, jotka estävät liman yskimistä, voivat olla ei-toivottuja limaa säätävässä aineessa, myös limaa säätävät ominaisuudet voivat olle tarpeettomia tai käyttökelvottomia yskänlääkkeessä. Siksi kaavan (I) mukaisten yhdisteiden 25 selektiivinen yskänlääkevaikutus on haluttu terapeuttinen tavoite.

·- Keksinnön mukaiset yhdisteet ovat terapeuttisesti käyttökelpoisia aineita, joilla käytännöllisesti katsoen ei ole akuutteja, subakuutteja tai kroonisia myrkyllisiä vaikutuksia, LD50 -arvot, jotka tavallisesti ylittävät 1 g/kg ruumiinpainoa, on mitattu 30 hiirillä ja rotilla keksinnön mukaisten yhdisteiden suun kautta tapahtuvan ja vatsaontelon-sisäisen (v.s.) annostelun jälkeen. Ainoastaan N-dietyyliaminoetyyliamino, N’-[(R,S)-2- f 8 95247 (2-metoksifenoksimetyyli)-1,3-tiatsolidini]-malonidiamidin ja Ν-β-pyridyylimety y liami-no-N’-[(R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-1,3-tiatsolidini]-malonidiamidin LD50 -arvot ovat 0,25 ja 0,85 g/kg suun kautta tapahtuvan annostelun jälkeen rotilla 14. havaintopäi-vänä.

5

Tekniikkaa, jota kuvataan artikkelissa Charlier et ai., (Arch. Int. Pharmacodyn., 134, 306, 19611. johon on tehty pieniä muunnelmia, käytetään keksinnön mukaisten yhdisteiden yskänlääkeominaisuuksien tutkimiseksi.

10 Näiden aineiden suojavaikutus yskänkohtauksia vastaan, joita saatiin aikaan altistamalla sitriinihapppoaerosolille, mitataan eläimissä (marsuissa) suun kautta tapahtuvan ja ihonalaisen annostelun jälkeen.

Yskänkohtaukset eläimissä saadaan aikaan altistamalla ne 7,5 %:lle vesipitoiselle 15 sitriinihappoaerosolille. Jokaista eläintä käytetään myös vertailueläimenä; aerosolille altistaminen 5 minuutin ajan suoritetaan sekä 24 tuntia ennen että 1 tunti lääkeannoste-lun jälkeen.

Jokaista annoskokoa kohden käsitellään kuuden (uroseläimen) ryhmä; yskänkohtauksen 20 kokonaismäärä tallennetaan sekä jokaista eläintä kohden että jokaista annoskokoa kohden.

9 • < Lääkkeen farmakologinen vaikutus (so. yskänlääkesuojavaikutus) arvioidaan sen perusteella, mikä on yskänkohtauksien määrän prosentuaalinen lasku lääkkeen 25 annostelun jälkeen verrattuna siihen yskänkohtausmäärään, joka rekisteröidään jokaista eläintä kohden 24 tuntia ennen lääkeannostelua (so. ilman lääkettä). Keksinnön • · mukaisten yhdisteiden farmakologiset vaikutukset riippuvat annoksesta. Kodeiinifosfaattia (CP) on käytetty positiivisena referenssistandardina; 30 mg/kg annos CP:tä aiheuttaa 50 %:n vähennyksen käsitellyissä eläimissä.

30 9 95247

Keksinnön ja kaavan (I) mukaisten yhdisteiden luonteenomaisten yskänlääkeominaisuuk-sien määrittelemiseksi paremmin, taulukossa 1 on esitetty suoria vertailutuloksia keksinnön mukaisen yhdisteen ja muutamien läheisesti liittyvien julkaisussa EP-A 169.581 esitettyjen asyyli-l,3-tiatsolidinien välillä; kaikki aineet sekä kodeiinifosfaatti, 5 sisäisenä standardina, annostellaan suun kautta annoksella 30 mg/kg.

Vertailu osoittaa, että kaavan (I) mukaisilla yhdisteillä on ilmeisiä suojavaikutuksia, jotka ovat ainakin yhtä voimakkaita tai voimakkaampia kuin positiivisen referenssi-standardin, päin vastoin kuin aikaisemmin esitetyillä yhdisteillä 2-4, joilla on heikko 10 vaikutus. On huomautettava, että keksinnön mukaiset yhdisteet 7 ja 10 ovat käytännöllisesti katsoen yhtä aktiivisia ihonalaisen annostelun jälkeen, koska havaitaan pitkään kestävä prosentuaalinen väheneminen (90 ja 83 %) annoksella 60 mg/kg. Tämä käyttäytyminen eroaa julkaisun EP-A 169.581 mukaisista asetyylijohdannaisista (1), joiden vaikutus vähenee nopeasti ajan mukaan arvosta 40 % arvoon 25 %, 2 tuntia 15 annostelun jälkeen.

Taulukko 2 liittyy kaavan (I) mukaisten yhdisteiden tuloksiin, jotka on saatu sähköisesti aikaansaadulla yskänkohtaustestillä, verrattuna kodeiinifosfaattiin.

20 Yskänkohtaukset saadaan aikaan stimuloimalla marsun henkitorven limakalvoa sähköisesti artikkelin Cavanaugh et ai., (Arch. Ing. Pharmacodyn., 220, 258, 1976*) mukaisesti. Yskänkohtaukset stimuloidaan sekä ennen lääkeannostelua (so. ilman lääkeainekäsitte-lyä) ja yksi tunti lääkeannostelun jälkeen. Myös tässä tapauksessa lääkeaineen vaikutus mitataan jokaista eläintä kohti arvioimalla yskänkohtauksen määrän prosentuaalinen 25 väheneminen lääkeaineen annostelun jälkeen verrattuna perusarvoihin ilman lääkeaine-käsittelyä. Käytetään kuuden eläimen ryhmää jokaista annosta kohti; tämä testi on erityisen käyttökelpoinen pitkäaikaisten vaikutusten arvioimiseksi lääkeannosteluun asti ja kolme tuntia sen jälkeen.

30 10 95247

TAULUKKO I

Aineet: 3-asyyli-2-(2- Yskänkohtauksen metoksifenoksimetyyli)- prosentuaalinen mg/kg 1,3-tiatsolidini väheneminen (annos 30 mg/kg) 1 CHj-CO- 40 2 CO- 12 3 C 2H ^O-CO-CO- 18 4 C2H50-C0-(CH2)2-C0- 22 5 C2H50-C0-(CH2)5-C0- 17 6 CHjCO-CH2-CO- 45 30 7 (±) C2H^OCO-CH2-CO- 51 8 (±) ^RjOCO-CT^-CO- 66 9 (-) C2HjOCO-CH2-CO- 64 10 HOCO-CH2-CO- - 35 11 CH3NH-CO-CH2-CO- 65

12 O

II

(CH2H5)2N-CH2CH2NH-C-CH2-CO- 56 13 CH?-N /Γ"~Ν N-CO-CH9-CO- 57 3 \_/ 2 14 vs<:H2-NH-CO-CH2-CO- 78 14

(£T

N_

Kodeiinifosfaatti 50 30 15 h 0 S-- 58 3 (W? O 2

TAULUKKO II

95247 11

Aineet: 3-asyyli-2-(2- Yskänkohtauksen metoksifenoksimetyyli) prosentuaalinen mg/kg 1.3- tiatsolidini väheneminen (annos 15 mg/kg) 1 CH yCO- 12 2 —CO- n.a.

3 EtO-CO-CO- n.a.

4 (±) EtO-CO-CH2-CO- 62 11 5 ( + ) EtO-CO-CH2-CO- 78 6 (-) EtO-CO-CH2-CO- 14 7 CHjNCHO-CH2-CO- 18 8 CH2'NH'CO'CH2'CO" 63 12

Kodeiini fosfaatti 58

Taulukossa 3 on ilmoitettu yskänlääkevaikutuksen pitkään kestävyys verrattuna kodeiinifosfaattiin; kaikkia aineita annostellaan 30 mg/kg suun kautta.

TAULUKKO III

Aineet: 3-asyyli-2-(2- Yskänkohtauksen metoksifenoksimetyyli)- prosentuaalinen 1.3- tiatsolidini väheneminen (annos 15 mg/kg) 1 h 2 h 3 h

EtO-CO-CH 2-CO- 70 60 40 CH2-NH-CO-CH2-CO- 80 67 60 CH ^H-CO-CH 2-CO- 24 48 60

Kodeiinifosfaatti 77 53 46 t 12 95247

Keksinnön mukaiset yhdisteet ovat erityisen tehokkailta yskänkohtausten ennalta ehkäisemiseksi, joita eri ärsykkeet saavat aikaan. Suojavaikutukset ovat, varsinkin pitkään kestäviä ja sekä laadulliselta että määrälliseltä näkökannalta, terapeuttinen tehokkuus on verrattavissa kodeiinifosfaattiin, joka on tunnettu vertailulääke yskänlää-s ketutkimuksissa.

Koska keksinnön mukaisilla yhdisteillä ei ole taipumusta sitoutua oopiumilääke-reseptoreihin, koska eivät kykene siirtämään [H3]-naloksonia sen kalvon sidonta-paikoista, niiden vaikutusmekanismi eroaa kodeiinin vaikutusmekanismista.

Naloksonin "in vivo" kokeet osoittavat, että tämä aine annoksella S mg/kg (ihonalaisella 5 käsittelyllä, i.a.) ei kykene suojaamaan marsua niiltä yskänkohtauksilta, jotka on saatu aikaan kahdella koemallilla.

Kun eläimen esikäsittely naloksonilla (S mg/kg; i.a.) kokonaan kumoaa sen jälkeisen kodeiinifosfaattikäsittelyn suojavaikutuksen (30 mg/kg suu) sen jälkeinen käsittely (R,S)-10 2-(2-metoksifenoksimetyyli-3-etoksikarbonyyliasetyyli-l,3-tiatsolidinilla annoksella 30 mg/kg per suu aiheuttaa täyden suojan molempien koemallien aiheuttamia yskänkohtauksia vastaan.

Siksi keksinnön mukaiset yhdisteet voivat olle terapeuttisesti käyttökelpoisia yskänlääk-15 keinä ilma tyypillisiä oopiumilääkereseptoreita sitovien aineiden rajoituksia.

Lisäksi kaavan (I) mukaisilla yhdisteillä on uusia yllättäviä ja luonteenomaisia ominaisuuksia; nämä aineet kykenevät ehkäisemään ja/tai vähentämään ilmateiden yliherkkyyttä, kliininen oire, joka usein havaitaan astmapotilailla, so. keuhkoputken . 20 sileiden lihasten epänormaali supistumiskyky ulkoisen ärsykkeen vaikutuksesta, kuten myös fyysinen rasitus, sumun, epäpuhtauksien, herkistävien aineiden ja autosoidien sisäänhengitys.

Tämän yllättävän farmakologisen ominaisuuden osoittamiseksi, keksinnön mukaiset 25 yhdisteet testattiin keuhkoputken yliherkkyyden eläinmallissa, jonka viime aikoina on 13 95247 kehittänyt (katso Omini C. et ai., 23rd Ann. Med: S.E.P.C.R., Athens 20-24th June 1988, Abstract 15S Eur. J. Reso. Dis. in press.

Ilmateiden yliherkkyys mitataan keuhkopuhalluslaajennuspaineen (PIP) epänormaalina S nousuna, jonka aiheuttaa kiihtynyt keuhkoputkea supistava reaktio autosoidiärsykkeelle aktiivisen pakotetun tupakansavulle altistamisen jälkeen 10 minuutiksi. Epänormaali PIP:n nousu verrataah havaittuun PIP:n nousuun samassa eläimessä ennen tupakansavua ja autosoidiärsykkeen jälkeen. Urosmarsuja (400-500 g) nukutettiin etyyliuretaanilla ja käytettiin pankuroniumin bromidia; PIP:n rekisteröinti suoritettiin. Konzett-ja Rossler -10 menetelmien mukaisesti (Naumm. Schiedeberg Arch. Exp. Path/Pharmacol., 195, 71, 1940). Sopivia autosoideja sellaisen keuhkoputken sileän lihaksen yliherkkyyden todistamiseksi ovat asetyylikoliini, histamiini, serotoniini, bradykiniinit.

Kortikosteroidit, esimerkiksi 6a-metyyli-prednisoloni-21-hemisuksinaattinatriumsuola (6 15 MPHE) (10-50 mg/kg b.w. l.s. reitillä, 7 tuntia ennen tupakansavulle altistamista), ovat tehokkaita lääkkeitä ja niitä käytetään positiivisina vertailuaineina.

Dikromiglysaatti (DSCG) (20-100 mg/kg b.w., lihaksensisäisesti, käsittely 2 tuntia ennen tupakansavulle altistamista) ja salbutamoli (0,5 mcg/kg b.w., laskimonsisäisesti, 20 käsittely 20 minuuttia ennen tupakansavulle altistamista) ovat myös tehokkaita lääkeaineita ja niitä voi myös käyttää positiivisina vertailulääkeaineina.

Sellaisten eläinten katarrikeuhkokuumehuuhtelinesteiden (BAL) sytologiset tutkimukset, jotka on altistettu tupakansavulle eikä käsittely lääkeaineilla, yleinen solulaskenta 25 lisääntyi statistisesti merkittävästi. Varsinkin epiteelisolujen määrä ja eosinosolujen määrä lisääntyi verrattuna sellaisten eläinten solusisältöön, joita ei olut altistettu savulle.

6 MPHErn ja DSCG:n tehokkaat annokset (50 mg/kg) vast. (100 mg/kg), jotka 30 ehkäisevät ilmateiden yliherkkyyttä, kykenevät myös normalisoimaan sellaisten eläinten solukuvion, joita on altistettu tupakansavulle ja käsitelty.

14 95247

Sitä vastoin salbutolin täysi tehokas määrä (0,5 mg/kg) ei yliherkkyysreaktiossa modifioinut savun aiheuttamia BAL -nestesytologian patologisia muutoksia.

(R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-etoksikarbonyyliasetyyli-1,3-tiatsolidini(R,S)-2-(2-5 metoksifenoksimetyyli-3-karboksiasetyyli-l,3-tiatsolidini ja Ν-β-pyridyylimetyyli, N’-[(R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-l ,3-tiatsolidini]-malonidiamidi ovat merkittäviä esimerkkejä kaavan (I) mukaisista yhdisteistä, jotka tehokkaasti inhiboivat yliherkkyysreaktiota, kun niitä testataan suun kautta annetulla annoksella alueella 20-60 mg/kg ja/tai suonensisäisesti annoksella 0,25-5 mg/kg ja/tai ihonalaisesti annoksella 2-15 mg/kg.

10

Samalla annostelureitillä ja samoilla annoksilla, farmakologinen käsittely myös normalisoi niiden eläinten BAL -nesteiden sytologisen kuvion, jotka on altistettu tupakansavulle.

15 Näissä eläimissä havaitut BAL -sytologisen mallin muutokset (enemmän kuin kaksinkertainen epiteelisolujen ja eosinosolujen lisäys) sen jälkeen kun ne oli pakotettu aktiiviselle tupakansavulle, ovat samantapaisia kuin ne, joita on havaittu ihmistupakoijissa (astmaattisissa tai ei) ja niiden uskotaan olevan ilmatiekudosten vakavan tulehdustilan selvä ja yksiselitteinen osoitus. Siksi keksinnön mukaisten yhdisteeiden kyvyllä 20 normalisoida solulaskenta ja BAL -nesteiden sytologinen malli, voi olla erityistä merkityksellisyyttä ja käyttökelpoisuutta terapeuttiselta näkökannalta. Siten kaavan (I) mukaiset yhdisteet voivat olla erityisen käyttökelpoisia ei ainoastaan yskänlääkkeinä, vaan myös ilmateiden tulehdussairauksien hoidossa, kuten esimerkiksi äkillinen ja puoliäkillinen keuhkoputkentulehdus, krooniset keuhkoputkia tukkeuttavat sairaudet ja 25 niihin liittyvät patologiat.

Kaavan (I) mukaisen yhdisteen ominaisuus normalisoida BAL -sytologia ja säilyttää keuhkoputken sileän lihaksen ilmeinen ja kiihtyvä supistuskyky ulkoisten ärsykkeiden vaikutuksesta kortisoidien ja DSCGrn kanssa, tekevät niistä mahdollisesti terapeuttisesti 30 käyttökelpoisia astmapotilaiden ennalta ehkäisevässä hoidossa kivun ja keuhkoputken kuristumakohtausten vähentämiseksi.

15 95247

Keksinnön mukaiset yhdisteet voidaan annostella suun kautta, kielenalaisesti, suonensisäisesti, ihonalaisesti, lihaksensisäisesti, peräsuolen kautta tai sisäänhengittämällä.

Sisäänhengityksen kautta tapahtuva reitti on erityisen edullinen, kun vaaditaan ilmateiden 5 yliherkkyyshoitoa. Yhdisteen edulliset annokset ovat alueella 0,05 - noin 5 mg/kg/päivä, riippuen potilaan tilasta, painosta, iästä ja annostelureitistä. Edulliset annokset sisäänhengittämällä annetulla annksella ovat alueella 0,02-1 mg/kg/päivä.

Korkeampia annoksia, myös pienempiaikaisia, ei ole kiistattomasti osoitettu ottamalla 10 huomioon keksinnön mukaisten yhdisteiden rajoitettu myrkyllisyys. Keksinnön mukaisia yhdisteitä voidaan käyttää terapeuttisesti suurimmassa osassa sopivia farmaseuttisia valmisteita, käyttämällä tavanomaisia tekniikoita ja täyteaineita, kuten on kuvattu teoksessa "Remington’s Pharmaceutical Sciences Handbook", Hack Pubi. Co. New York, U.S.A. Esimerkkejä sellaisista koostumuksista ovat kapselit, tabletit, kääreet, 15 siirapit, juotavat liuokset, puikot, lääkepullot ruonasulatuskanavan ulkopuoliseen tai sisäänhengityksen kautta tapahtuvaan annosteluun, laitteet joilla saadaan valvottu vapautuminen, jne.

Seuraavat esimerkit kuvaata, mutta eivät rajoita esillä olevaa keksintöä.

20

Esimerkki I

Samalla voimakkaasti sekoittaen, 8 ml KHC03:n vesiliuosta (2,65 g) lisätään liuokseen, joka sisältää 2-substituoitu-l,3-tiatsolidinia, so. (R,S)-2-(2-hydroksifenoksimetyyli)-l,3-25 tiatsolidinia (5,3 g) etyyliasetaatissa (50 ml), jäähdytettiin lämpötilaan 0,5 °C. Etyylimalonyylikloridin (3,2 ml) liuos etyyliasetaatissa (10 ml) lisätään pisara kerrallaan 30 minuutin ajan ja seosta sekoitetaan vielä 30 minuuttia. Orgaaninen ja vesifaasit erotetaan; orgaaninen faasi pestään 2N ^SO^llä (2 x 50 ml), 10 %:lla vesipitoisella ammoniakilla (3 x ml) ja kuivattiin Na2S04:lla (2,5 g). Liuottimen haihduttamisen 30 jälkeen vakuumissa, ölymäinen jäännös kiteytetään isopropyylieettereistä, jolloin saadaan 6,4 g yhdistettä: 16 95247 (R,S)-2-(2-hydroksifenoksimetyyli)-3-etoksikaxbonyyliasetyyli-1,3-tiatsolidini, s.p. 61-63 °C.

Käyttämällä samaa menetelmää saadaan seuraavat yhdisteet: 5 (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-etoksikarbonyyliasetyyli-1,3-tiatsolidini, s.p. 64-66 °C;

Esimerkki 2 10

Samalla voimakkaasti sekoittaen 200 ml KHCO:n vesiliuosta (107 g) lisätään liuokseen, joka sisältää (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-l ,3-tiatsolidinia(200 mg) etyyliasetaatissa (21 ml), jäähdytettiin lämpötilaan 0-5 °C; sitten 97,2 ml metyylimalonyylikloridia lisättiin pisara kerrallaan tunnin ajan. Yhden tunnin jälkeen orgaaninen ja vesifaasit 15 erotettiin. Orgaaninen faasi pestiin 2N H2S04:llä. Liuoksen väkevöittämisen jälkeen 200 ml:n tilavuuteen, kiteytynyt kiinteä aine suodatettiin ja kuivattiin vakuumissa (40 °C, 15 mmHg), jolloin saatiin 256 g (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-metoksikarbonyy-liasetyyli-1,3-tiatsolidinia, s.p. 84-85 °C.

20 Esimerkki 3

Etyylimalonyylikloridin liuos (1,28 ml) etyyliasetaatissa (6 ml) lisättiin sekoitettuun suspensioon, joka sisälsi (+)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-l,3-tiatsolidini-D-0,0’-dibentsoyylitartraattia (5,8 g) etyyliasetaatissa (40 ml), jäähdytettiin lämpötilassa 25 0 °C.

*1 Seosta sekoitetaan ja kahden tunnin jälkeen saatiin kirkas liuos, joka sitten käsitellään kyllästetyllä NaHC03 vesiliuoksella (100 ml) ja sekoitetaan vielä 15 minuutin ajan.

30 Orgaaninen ja vesifaasit erotetaan, orgaaninen faasi pestään vedellä ja kuivattiin Na2S04:llä. Liuottimen poistamisen jälkeen vakuumissa öljyjäännöksen kromato- • l grafinen puhdistus tapahtui Si02:lla (50 g; eluentit heksaani-etyyliasetaatti 2:1) antaa yhdisteen N,N’-(+)-[2-(2-metoksifenoksimetyyli)-1,3-tiatsolidini]-malonidiamidi 17 95247 (80 g) ja (+)-[2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-etoksikarbonyyli]-l,3-tiatsolidini (1,5 g), s.p. 62-64 °C [a]D = +74,3° (C = 2,8 % EtOH).

Esimerkki 4 5

(-)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-etoksikarbonyyli-l,3-tiatsolidini, s.p. 64-65 °C

[a]D = -78 °C (C 2,2 % EtOH) valmistetaan käyttämällä esimerkin 3 mukaisessa menetelmässä (-)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-1,3-tiatsolidini-L-0,0’-dibentsoyyli-tartraattia.

10

Esimerkki 5 40 minuutin ajan, malonyylikloridin (ClCO-CH2COCl, 10 ml) liuos etyyliasetaatissa (10 ml) lisätään voimakkaasti sekoitettuun seokseen, jäähdytetään lämpötilassa 15 0-10 °C K2C03:n (22 g) vesiliuoksella (25 ml) ja (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)- 1.3- tiatsolidinin etyyliasetaattiliuoksella (200 ml); yhden tunnin jälkeen vesipitoista N NaOH (25 ml) ja vettä (100 ml) lisätään seokseen, jota vielä sekoitetaan 30 minuuttia.

20 Faasit erotetaan ja orgaaninen kerros sen jälkeen kunse oli jälleenuutettu 0,5 N NaOH:n kanssa, erotettiin pois.

. . . ·

Yhdistetyt alkaalivesifaasit tehdään happamaksi pH -arvoksi 2 37 % :11a HCl:n vesiliuoksella ja uutetaan sitten etyyliasetaatilla. Yhdistetyistä orgaanisista faaseista, 25 kahden vesipesukerran jälkeen (2 x 25 ml), Na2S04:llä kuivaamisen jälkeen ja pieneen tilavuuteen väkevöinnin jälkeen kiteinen kiinteä (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-. . . karboksiasetyyli-l,3-tiatsolidini kerätään suodattamalla (s.p. 120-122 °C).

Esimerkki 6 30

Seos, joka sisältää 25 g (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-etoksikarbonyyliasetyyli- 1.3- tiatsolidinia ja IN NaOH vesiliuosta (75 ml) etanolissa (250 ml) sekoitetaan 30 minuuttia huoneenlämmössä, jolloin ensiksi saadaan kirkas liuos ja kiteisen kiinteän 18 95247 aineen saostuksen jälkeen, suspensio jäähdytetään lämpötilaan 0 °C ja sitä sekoitetaan vielä yhden tunnin ajan. Kiteinen saostuma suodatetaan ja kuivataan, jolloin saadaan 20,5 g (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-karboksiasetyyli-l,3-tiatsolidinia, natrium-suola, s.p. 78-81 °C.

5

Suodatettu neste väkevöidään ja tehdään happamaksi pH -arvoksi 4,2 aineella 2N H2S04:lla, jolloin saadaan4,2g(R, S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-karboksiasetyylitiat-solidinia.

10 Esimerkki 7

Seuraavat yhdisteet valmistetaan asyloimalla 2-substituoitu tiatsolidini malonyylikloridilla käyttämällä esimerkin 5 mukaista menetelmää tai saippuoimalla käyttämällä esimerkin 6 mukaista menetelmää, lähtemällä yhdisteestä 3-alkoksikarbonyyliasetyylitiatsolidini, 15 joka valmistetaan esimerkkien 1, 2 ja 3 mukaisilla menetelmillä: (+)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-karboksiasetyyli-1,3-tiatsolidini; (-)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-karboksiasetyyli-1,3-tiatsolidini.

20 Esimerkki 8 ♦ · i

Disykloheksyylikarbodi-imidiä (3,46 g) lisätään liuokseen, joka sisältää B-pyridyy-limetyyliamiinia (1,63 ml) ja (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-karboksiasetyyli-l,3-tiatsolidinia (5 g) vedettömässä dikloorietaanissa (50 ml). Seosta sekoitetaan 2 tuntia ja 25 N.N-disykloheksyyliureajäännös suodatetaan. Sen jälkeen kun on uutettu 5 %:lla vesipitoisella NaHC03:lla (2 x 10 ml), vedellä (2 x 10 ml) ja 4N H2S04:llä (3 x 25 ml), .···. orgaaninen faasi erotetaan pois. Yhdistetyt vesipitoiset happiuutteet alkalisoidaan pH -arvoon 8,5 20 %:lla vesipitoisella NaOH:lla ja uutetaan etyyliasetaatilla (3 x 20 ml). Yhdistetyt orgaaniset faasit vesipesujen jälkeen, ja kun on kuivattu NaS04:llä, 30 haihdutettu vakuumilla, antavat Ν-β-pyridyylimetyyli, N’[(R,S)-2-(2-metoksifenoksime-tyyli)-l,3-tiatsolidini]malonidiamidia (5,6 g) öljyisen jäännöksen.

19 95247

s.p. 92-93°C

I.R. (nujol) 1635 -s- 1660 cm'1 (C = O amidit) U.V. 262 El % cm 103,2 ^-N.M.R. (200 MHz; CDC13), δ = ppm 5 2,98 - 3,48 (2H m) CH2-S; 3,78 (3H s) 0-CH3; 4,5 (2H m) CHrNH; 5,45 -

S

/ 5,65 (1H m) HC ; 6,85 (4H m) CH-aromaattinen; 7,20 (1H m) CH-Pyr (5’); \

10 N

7,60 (1H m) CH-Pyr (4’); 8,35 (1H t) NH; 8,50 (1H m) CH-Pyr (2’,6’)

A.A. C H N S

15 % Teor. 59,83 5,77 10,47 7,99 % Löydetty 59,73 5,73 10,41 8,04 Tämän yhdisteen (4,73 g) liuos etyyliasetaatissa (40 ml) käsitellään muurahaishapon (1,37 g) metanoliliuoksella (14 ml). Seos suodatetaan, liuotetaan dietyylieetterillä 20 (150 ml), jäähdytetään lämpötilassa 0,5 °C 2 tunnin ajan, jolloin saadaan N-B- pyridyylimetyyli, N ’ [(R, S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-1,3-tiatsolidini] -malonidiamidia.

s.p. 112,8 -s- 115,2°C

25 I.R. (nujol) 1633, 1673 cm'1 (C = O amidi) ^-N.M.R. (60 MHz; CDC13 + DMSO 5:1) δ (ppm)

S

/ 3.9 (3H s) 0-CH3; 4,6 (2H d) CH2-Pyr; 5,65 (1H m) CH ; ! 30 \

N

6.9 (1H s) HOOC-HC-CH-COOH; 7 (4H m) CH-arom. 7,3 (1H dd) CHpy (4’); 7,8 (1H d) CHpy (5’); 8,3-87 (3H m) CHpy (2’,6’); 9,6 (1H s) COOH

35 U.V. = 261 Ej % cm 90,993 " = 267 " 87,267 20 95247

A.A. C H N S

% Teor. 57,50 5,48 9,14 6,98 % Löydetty 57,22 5,43 9,10 6,85 5 Käyttämällä samaa menetelmää valmistetaan seuraavat yhdisteet: Ν-β-pyridyylimetyyli-N’-[(+)-2-(metoksifenoksimetyyli)-1,3-tiatsolidini]-malonidiamidi; Ν-β-pyridyylimetyyli-N’ [(-)-2-(metoksifenoksimetyyli)-1,3-tiatsolidini]-10 malonidiamidi; Ν-β-pyridyylimetyyli, N’-[(R,S)-2-(allyylioksifenoksimetyyli)-1,3-tiatsolid ini] - malonidiamidi; Ν-β-pyridyylimetyyli, N’-[(R,S)-2-(propargyylifenoksimetyyli)-l,3-tiatsolidini]- malonidiamidi; 15 - Ν-β-pyridyylimetyyli, N’-[(R.S)-2-(metoksifenyylitiometyyli)-l,3-tiatsolidini]- malonidiamidi; Ν-β-pyridyylimetyyli, N’[(+)-2-(metoksifenyyli)-l ,3-tiatsolidini]-malonidiamidi; lähtien sopivasta 3-karboksiasetyyli-l,3-tiatsolidinista.

20 Käyttämällä muuten samaa menetelmää paitsi, että käytettiin a-pyridyylimetyyli- • · e amiinia ja γ-pyridyylimetyyliamiinia 0-pyridyylimetyyliamiinin sijasta valmistettiin seuraavat yhdisteet: 1 2 3 4 5 6 N-a-pyridyyli-metyyli-N’-[(R,S)-2-(metoksifenoksimetyyli)-1,3-tiatsolidini]-malonidiamidi; 2 » 3

·. · · V

4

p.f. 105 -f- 107°C

5 I.R. (nujol) 1628; 1655 cm’1 v C = O amidit IIa e IIIa 6 ^-N.M.R. (200 MHz CDC13) 5 = ppm; J = Hz 2,95 - 3,15 (2H m) CH2-S; 3,35 - 3,70 (2H m) CHrCO; 3,80 (3H s) O- 21 95247

S

/ CH3; 3,90 - 4,35 (4H m) CH2NCO + CH20; 5,50 - 5,70 (1H m) CH ; \

5 N

6,85 (4H m) CH-aromaattinen; 7,15-7,65 (3H m) CHpy (3\4’,5\); 8,4-8,6 (2H m) NH + CHpy (6’)

10 A.A. C H N S

% Teor. 59,83 5,77 10,47 7,99 % Löydetty 59,83 5,80 10,35 7,53 N-y-pyridyyli-metyyli-N’-[(R,S)-2-(metoksifenoksimetyyli)-l,3-tiatsolidini]-15 malonidiamidi hydrokloridi ^-N.M.R. (60 MHz; CDC13), δ (ppm)

N

/ 20 3,60 (3H s) CH30; 4,45 (2H m) CH2NH; 5,35 (1H m) HC ; 6,50 (4H m) \

S

25 CH-aromaattinen; 7,53 (2H d) CH-Pyr (3’,5’); 8,25 (2H) d) CH-Pyr (2’,6’); r 8,70 (1H m) NH

A.A. C H N S Cl % Teor. 52,57 5,96 9,20 7,02 7,76 30 % Löydetty 52,40 6,23 8,71 6,31 7,76 N-y-pyridyyli-metyyli-N’-[(+)-2-(metoksifenoksimetyyli)-1,3-tiatsolidini]-malonidiamidihydrokloridi

35 s.p. = 196 -h 198°C

[<*]20d = +82 (C = 2,2 MeOH) 22 95247 N-y-pyridyyli-metyyli-N’-[(-)-2-(metoksifenoksimetyyli)-l,3-tiatsolidini]-malonidiamidi hydrokloridi s.p. = 196 -i- 198°C 5 [a]20o = -79 (C = 2,1 MeOH) N-y-pyridyyli-metyyli-N’-[(+)-2-(metoksifenoksimetyyli)-1,3-tiatsolidini]-malonidiamidi

10 s.p. = 124 + 126°C

[a]20D = +84 (C = 2,2 MeOH) N-y-pyridyyli-metyyli-N’-[(-)-2-(metoksifenoksimetyyli)-l,3-tiatsolidini]- malonidiamidi 15

s.p. = 124 -r 126°C

[a]20D = -85 (C = 2,2 MeOH)

Esimerkki 9 20

Disykloheksyylikarbodi-imidiä (5,34 g) lisätään seokseen, joka sisältää 4-metyyli- • · · piperatsiinia (2,82 g) ja (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-karboksiasetyyli-l,3-tiatsolidinia (8 g) kuivassa etyyliasetaatissa (80 ml). Seosta kuumennetaan 3 tuntia lämpötilassa 40 °c ja jäähdyttämisen jälkeen N,N-disykloheksyyliureasaostuma 25 erotetaan suodattamalla. Suodatettu orgaaninen faasi pestään vesipitoisella 2N ^SO^lla useita kertoja ja sitten se poistetaan. Yhdistetyt vesipitoiset happamat uutteet alkalisoi- •» daan pH -arvoon 9, uutetaan etyyliasetaatilla ja tavallisen työstämisen jälkeen saadaan 7 g N-(4-metyylipiperatsiini-l-yyli), N’-[(R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-l,3-tiatsolidinij-malonidiamidia.

s.p. 74 -i- 77°C

I.R. (nujol) 1630 + 1650 cm'1 (C = O amidi) ^-N.M.R. (60 MHz; CDC13) 30 au i anti 114« . i 23 95247 2,20 (7H m) CH-N-CH2; 2,80 (2H m) CH2S; 313 - 3,53 (6H m) CH2-N-CO+

I I

ch3 ch3 5 CH2-CO; 3,60 (3H s) 0-CH3; 3,65 - 4,10 (4H m) CH20 + CH2NHCO;

N

/

5,40 (1H m) HC ; 6,55 (4H m) aromaattinen CH

\

10 S

A.A. C H N S

% Teor. 57,99 6,92 10,68 8,15 15 % Löydetty 58,04 6,93 10,61 8,17 N-(4-metyyli-piperatsin-1 -yyli), N-[(+)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)- 1.3- tiatsolidiini]-malonidiamidi

20 s.p. =86-5- 88°C

[a]20D = +69 (C = 2,4 MeOH) N-(4-metyyli-piperatsin-l-yyli), N-[(-)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)- 1.3- tiatsolidiini]-malonidiamidi 25

s.p. = 85 + 87°C

[α]2°ο = -68 (C = 2,1 MeOH) Käyttämällä samaa menetelmää valmistetaan seuraava yhdiste: 3Θ N-(4-bentsyylipiperatsin-l-yyli), N’-[(R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-l,3-• tiatsolidinij-malonidiamidihydrokloridi;

Hygroskooppinen kide 35 I.R. (nujol) 1630, 1660 cm*1 (C = O amidi) ^-N.M.R. (60 Mhz; CDC13) δ ppm, 24 95247

S

/ 3,60 (3H s) 0-CH3; 5,30 (1H m) HC ; 6,65 (4H m) CH-aromaattinen; 7,15 \

5 N

(5H m) CH-fenyyli A.A. C H N S Cl % Teor. 57,29 6,54 8,02 6,12 6,77 10 % Löydetty 56,61 6,52 7,59 6,01 7,35

Esimerkki 10

Diketeeniä (5 ml) lisätään pisara kerrallaan (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-l,3-15 tiatsolidinin (4,5 g) sekoitettuun liuokseen 50 ml:ssa asetonia, jota on jäähdytetty lämpötilassa 0 °C. Seosta sekoitetaan yhden tunnin ajan lämpötilassa 0 °C ja kahden tunnin ajan lämpötilassa 15-18 °C. Reaktioseoksen liuottamisen jälkeen 10 mlrlla 5 %:sta vesipitoista NaHC03 ja ylimääräisen asetonin poistamisen jälkeen vakuumissa, jäännös jaetaan vesiosaan ja etyyliasetaattiosaan (20:60).

20

Orgaaninen faasi erotetaan ja pestään vesipitoisella 0,5 N H2S04:lla. Sen jälkeen kun liuotin on poistettu vakuumissa, öljyinen jäännös (6 g) puhdistetaan kromatografialla Si02:lla (100 g, eluentit: heksaani-etyyliasetaatti 2:1), jolloin saadaan 4,2 g (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-(3-oksobutanoyyli)-l,3-tiatsolidinia, s.p.

25 61-63°C (etyylieetteristä).

Esimerkki 11 - ·♦«

Liuos, joka sisältää (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-etoksikarbonyyliasetyyli-l,3-30 tiatsolidinia (1 g) 33 %:n etanolin metyyliamiiniliuoksessa (8 ml) lämmitetään 6 tuntia lämpötilaan 35-40 °C. Jäähdyttämisen ja liuotuksen jälkeen 30 %:lla NaH2P04 -vesiliuoksella (20 ml), seos uutetaan dikloorimetaanilla (2 x 15 ml). Yhdistetyt orgaaniset faasit pestään vesipitoisella 2N H2S04:llä, vesipitoisella NaHC03:lla ja vedellä ja kuivataan Na2S04:n avulla. Haihtumisen jälkeen jäännös kiteytetään etyyliasetaatista, 25 95247 jolloin saadaan 0,8 g N-metyyliamino-N-[(R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-l,3-tiatsolidini]-malonidiamidia, s.p. 136-138 °C.

I.R. (nujol) 1628 cm'1 (C = O amidi) 1656 cm'1 (C = O amidi) 5 ^-N.M.R. (60 MHz; CDC13 + DMSO-d^; S (ppm) 2,75 (3H d) CH3-NH; 2,95-3,70 (4H m+s) CH2C + CH2-S; 3,75-4,40 (7H m+s)

O

10 s / CH2-0 -I- CH2-N + CH3-0; 5,65 (1H m) H-C ; 6,95 (4H m) CH-aromaattinen: \

15 N

7,95 (1H m) N-H

υ·ν· *max = 275; Ej % cm = 80

20 A.A. C H N S

% Teor. 55,54 6,21 8,64 9,88 % Löydetty 55,64 6,20 8,65 9,86

Esimerkki 12 5 25

Liuos, joka sisälsi dietyyliaminoetyyliamiinia (10,3 ml) ja (R,S)-2-(2-metoksifenoksime-tyyli)-3-etoksikarbonyyliasetyyli-l,3-tiatsolidinia (5 g) etanolissa (50 ml) jälleenpalaute-taan 48 tuntia. Liuottimen poistamisen jälkeen, jäännös jaetaan etyyliasetaattiosaan ja vesipitoiseen H2S04 -osaan. Orgaaninen faasi poistetaan, yhdistetyt happovesifaasit • 30 alkalisoidaan pH -arvoon 8,5 ja uutetaan etyyliasetaatilla. Yhdistetyt orgaaniset uutteet, tavallisen työstämisen jälkeen, haihdutetaan kuivaksi ja jäännös kiteytetään etyylieette-ristä, jolloin saadaan 2,1 g N-(dietyyliaminoetyyli), N’-[(R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyy-li)-l,3-tiatsolidini]-malonidiamidia, s.p. 63-66 °C.

35 I.R. (nujol) 1645; 1661 cm*1 (C = O amidi) ^-N.M.R. (60 MHx; CDC13) S (ppm); J (Hz) 26 95247 1,1 (6H t,J = 15) £H3CH2; 2,6 (6H t + q,J = 15) £H2CH3 + £H2NEt2; 2,93-3,55 (6 H) CH200 + £H2NH + CH2-S;

3,65 - 4,45 (7H m + s) CH20 + CH2NCO

S

5 /

+ OCH3; 5,6 (1H m) HC ; 6,8 (4H m) CH-aromaattinen; 7,75 (1H m) NH

\

N

10 A.A. C H N S

% Teor. 58,65 7,63 10,26 7,83 % Löydetty 58,64 7,69 10,22 7,83

Esimerkki 13 15

Urosmarsuja (400-450 g) nukutetaan etyyliuretaanilla (v.s.) ja pankuroniumibromidilla (suonensisäisesti): keuhkoputki kanyloidaan ja keuhkot tuuletetaan vakiolla tilavuudella kytkemällä "Rodent respiraattori" Basile apparatus mod. 7025. Keuhkoputkenlaajennus-paine (PIP) mitataan kytkemällä Bell and Howell painemuunnin (mod. P 17570) 70 henkitorven kanyylin sivuhaaraan, joka kytketään Beckmann (mod. R 611) voimanmitta-riin. Oikea kaulalaskimo katetroidaan laskimonsisäistä autosoidien ja lääkeaineiden ruiskua varten. Farmakologinen koe alkaa käsittelemällä eläintä autosoideilla (esimer-kiksi asetyylikoliinia laskimonsisäisesti väliajoilla 2,5-10 mcg/kg) reversiibelin keuhkoputkensupistusvastuksen saamiseksi, mitattuna keuhkoputkenlaajennuspaineen 25 (PIP) lisäyksenä. Tämä lisäys tallennetaan ja sen sovitaan edustavan eläimen keuhko-putkensupistusvastauksen perusarvoa autosoidiärsykkeellä.

^ Eläin altistetaan sitten aktiivisesti 10 minuutin ajan sytytetyn savukkeen tupakansavulle (jonka eläin hengittää sisään suoraan). Jälkeenpäin eläintä ärsytetään taas autosoidil-30 la, käyttämällä annosta, joka aikaisemmin ruiskutettiin keuhkosupistusvastauksen perusarvon arvioimiseksi. Uusi ärsyke saa aikaan kiihtyvän keuhkoa supistavan vastauksen ja ilmateiden yliherkkyys mitataan differentiaalisena lisäyksenä PIP:n tupakansavulle altistamisen jälkeen perusarvoon nähden. Hyökkäystä voidaan toistaa 27 95247 (2-3 tuntia tupakansavulle altistamisen jälkeen myös), kunnes saadaan toistuvat yliherkkyysvastaukset eri ajankohtina tupakansavulle altistamisen takia.

Kokeen lopussa ja/tai haluttuna ajankohtana tupakansavulle altistamisen jälkeen, eläin 5 kytketään pois ja katarrikeuhkokuumesisällöt tutkitaan huuhteluaineella, ruiskuttamalla henkitorveen fysiologisia alkaaliliuoksia (10 ml x 3 kertaa). Nämä BAL -nesteet yhdistetään, lingotaan 15 minuuttia 150 g, jolloin saadaan tabletteja, jotka suspensoidaan fysiologiseen suolaliuokseen (1 ml). BAL -nesteen kokonaissolusisältö lasketaan Burcher -kameralla.

10

Differentiaaliset solulaskennat tehdään sentrifugoiduista valmisteista, jotka väsättiin Diff-Quick(R):lla, joka laskee ainakin 300 solua jokaista näytettä kohti ja epiteelisolujen, eosinosolujen, neutrofiilien, lymfosyyttien ja makrofagien prosentuaalinen määrä määritetään.

15

Aine voidaan annostella laskimonsisäisesti, suun kautta, ihonalaisesti tai lihaksensisäisesti eri ajankohtina ennen tupakansavulle altistamista. Yhdiste todetaan olevan tehokkaaksi, kun se kykenee estämään PIP:n kiihtyvän differentiaalisen nousun melkein kokonaan ja normalisoi BAL -solun sytologisen kuvion samalla annoksella.

20

Keuhkoputkenlaajenuuspaineen differentiaaliset nousut yli perusarvon autosoidiärsykkeil-1 le altistamisen jälkeen, alueella 150-200 % havaitaan tupakansavulle altistamisen jälkeen eläinten vertailuryhmässä (so. ilman minkäänlaista farmakologista käsittelyä).

25 Lääkeainekäsittely voidaan suorittaa käyttämällä eri reittejä, jotka ovat: suonensisäinen, suun kautta tapahtuva, ihonalainen ja/tai lihaksensisäinen; aineet voidaan annostella eri ajankohtina ennen tupakansavulle altistamista ja eri annoksilla.

Annokseen liittyvät vastaukset on määritelty vertailulääkkeillä, kuten 6o-metyyli-30 prednisoloni-21-hemisuksinaattinatriumsuola (6MPHE, lihaksensisäisesti annettuna, 7 h. b.s.l.), natriumdikromiglysaatti (DSCG, lihaksensisäisesti annettuna, 2 tuntia b.s.e.) ja salbutamoli (suonensisäisesti annettuna, 20 minuuttia ennen tupakansavulle altistamista); tulokset annettu taulukossa 4, ja ne on ilmaistu yliherkkyysreaktion prosentuaalisena 28 95247 suojaamisena. SO %:n suoja tarkoittaa sitä, että käsitellyissä eläimissä PIP:n differentiaalinen lisäys on SO % siitä lisäyksestä PIP:N, joka saadaan vertailueläinryhmässä (6 eläintä jokaisessa ryhmässä).

5 TAULUKKO 4 6MPHE DSCG Salbotamoli mg/kg % suoja mg/kg % suoja mg/kg % suoja 50 100 100 100 10 25 85 50 64 5 90 10 65 25 27

Yhdiste (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-etoksikarbonyyliasetyyli-l,3-tiatsolidini eri 15 reiteillä annosteltuna 2 tuntia ennen tupakansavulle altistamista näyttää olevan erittäin tehokas farmakologisessa mallissa. Tällä yhdisteellä ja muilla keksinnön mukaisilla yhdisteillä saadut tulokset on esitetty taulukossa 5.

TAULUKKO 5 20

Aine Annos Reitti % suoja · mg/kg 1 60 s.k. 96 10 l.s. 95 25 1 s.s. 100 2 1 s.s. 90 60 s.k. 30 " 3 5 s.s. 100 1 11 I »Iti li·** 1) (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli-3-etoksikarbonyyliasetyyli-1,3-tiatsolidini; 2) (R,S)-2-(2-metoksifenoksimetyyli)-3-karboksiasetyyli-1,3-tiatsolidini; 3) N-pyridyylimetyyli, N-[2-(2-metoksifenoksimetyyli)-l,3-tiatsolidini]-malonidiamidi.

Claims (4)

95247

1. O - o (I) 10 0Γ o^ch2 - C - Rl jossa: 15 R on vety, CpC^alkyyli; R, on Cj-C^alkyyli, Cj-C^alkoksi, hydroksi, C{-C4-alkyyliamino, 2-(dietyyliami-no)etyyliamino, 4-metyylipiperatsin-l-yyli, 4-bentsyylipiperatsin-l-yyli ja a-, 0 tai γ-20 pyridyylimetyyliamino; tunnettu siitä, että kaavan II mukaisen yhdisteen 25 RO 1/ ° - CH2 'h (II> 30 95247 r jossa R on määritelty kuten edellä, annetaan reagoida kaavan III mukaisen yhdisteen RjCO-CHj-COOH (ΙΠ) 5 tai sen aktiivisen johdannaisen kanssa, jossa Rj tarkoittaa samaa kuin edellä, tai haluttaessa voidaan edellä esitetyllä tavalla valmistettu kaavan I mukainen yhdiste muuttaa sinänsä tunnetulla tavalla toiseksi kaavan I mukaiseksi yhdsiteeksi siten, että ryhmää R} muutetaan, ja haluttaessa muodostetaan 10 kaavan I mukaisen yhdisteen suola ja/tai solvaatti ja/tai erotetaan kaavan I mukaisten yhdisteiden stereoisomeerit.

1. Menetelmä lääkeaineina käytettävien kaavan I mukaisten 1,3-tiatsolidinien β-karbonyylikarboksiamidien valmistamiseksi: 5 R°

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että R on metyyli.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että Ri valitaan ryhmästä, johon kuuluu metyyyli, etoksi, hydroksi, metyyliamino (CH3NH->, dietyyliamino-etyyliamino, 4-metyylipiperatsino.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä kaavan I mukaisen yhdisteen 20 valmistamiseksi, jossa Rj on metyyli, tunnettu siitä, että diketeeniä käytetään CH3-COCH2CO2H -hapon aktivoituna lajina. 95247