FI93081C - Menetelmä ja laite suljettujen säiliöiden steriloimiseksi käyttäen mikroaaltoja - Google Patents

Description

93081 MENETELMÄ JA LAITE SULJETTUJEN SÄILIÖIDEN STERILOIMISEKSI KÄYTTÄEN MIKROAALTOJA - METOD OCH ANORDNING FÖR STERILI-SERING AV FÖRSEGLADE BEHÄLLARE GENOM ANVÄNDNING AV MIKRO- vAgor

Keksintö koskee menetelmää ja laitetta lääkinnällisellä nesteellä täytettyjen suljettujen säiliöiden lämpösteri-loimiseksi siten, että suljettuihin säiliöihin, jotka liikkuvat säteilytysuunin yläseinään muodostettua rakoa pitkin, kohdistetaan mikroaaltosäteilytys neliöaalto-ohjai-mesta, joka on yhdistettynä säteilytysuuniin.

On yleinen käytäntö steriloida lääkinnällisellä nesteellä täytetty, suljettu säiliö, esimerkiksi ampulli, valmistusprosessin aikana erityisesti infektioiden estämiseksi.

Tällaisen sterilointikäsittelyn toteuttamiseksi on tavanomaisesti käytetty erilaisia laitteita, jotka perustuvat mikroaaltoihin tai autoklavointiin.

Mikroaaltolaitteistoista mainittakoon esimerkiksi seuraa-vat Japanese Patent Application Disclosure Gazettes-julkaisussa esitetyt: No. 1973-59976 "Menetelmä ja laite ampullin sisältämän lääkinnällisen nesteen steriloimiseksi", No. 1973-104381 "Menetelmä ja laite lääkinnällisellä nesteellä täytettyä ampullia varten" ja No. 1975-38985 "Laite lääkinnällisellä nesteellä täytetyn ampullin steriloimiseksi".

Kuitenkin ennestään tunnettuihin menetelmiin ja laitteisiin, joissa käytetään mikroaaltoja, on väistämättä liittynyt seuraavanlaisia ongelmia. Erityisesti riippuu mikroaaltojen absorboituvuus yleensä kyseisen lääkinnällisen nesteen sähkönjohtavuudesta ja on olemassa erilaisia 2 93081 ampulleja, mitä tulee kokoon ja ampullin sisältämään lääkinnälisen nesteen määrään. Näin ollen, jos näitä ampulleja säteilytetään mikroaalloilla samoissa olosuhteissa ottamatta tällaisia eroja oikealla tavalla huomioon, on lämpötilan noususuhde liian epätasainen riippuen kyseisestä lääkinnällisestä nesteestä ja ampullin koosta.

Missään edellä mainituista selostuksista ei voida ottaa huomiooon erilaisia lämpötilannoususuhteita, jotka aiheutuvat erilaisista lääkinnällisistä nesteistä, ja näin ollen näissä toteutuksissa esiintyy epäedullisia, epätasaisia sterilointiolosuhteita.

Japanese Disclosure Gazette No:ssa 1973-59976 selostetun keksinnön mukaan säteilytetään kynkin pystyssä seisovan ampullin alaosaa mikroaalloilla, jotta saadaan minimoiduksi lämpötilaero ampullin sisällä. Kuitenkaan haluttua kuumennustehoa ei voida saavuttaa vain säteilyttämällä ampullia mikroaalloilla, ellei lisäksi käytetä pitkää kuumennusuunia. Lisäksi kyseinen keksintö vaatii suhteellisen korkeaa mikroaaltokapasiteettia, mikä vaatimus on myös haittana tehokkaan steriloinnin toteuttamiselle.

Mainitun Japanese Disclosure Gazette No:n 1973-104381 mukaisessa keksinnössä ei voida saavuttaa suljettujen säiliöiden päiden riittävää steriloitumista, koska ampullin sisältämän lääkinnällisen nesteen lämpötila nousee, kun mainittu lääkinnällinen neste absorboi mikroaaltoja, mutta mainittujen päiden sisällä oleva tila ei absorboi mikroaaltoja eikä siinä näin ollen tapahdu lämpötilannousua. Lisäksi mainitun lääkinnällisen nesteen lämpötila, joka on kerran noussut, laskee jälleen, kun neste on kosketuksessa säiliön pään kanssa.

Näin ollen myöskään tämän keksinnön avulla ei ole mahdollista saavuttaa tyydyttävää steriloitumista.

3 93081

Mainitun Japanese Disclosure Gazette No:n 1975-38985 mukaisessa keksinnössä vaaditaan suurikokoinen uuni sekä huomattavan korkea mikroaaltokapasiteetti riippuen lääkinnällisen nesteen laadusta ja kyseisessä keksinnössä on vaikeata saavuttaa riittävä lämpötilannousu ampullissa. Lisäksi mikroaaltojen intensiteetti on merkitsevän epätasainen riippuen sijainnista uunin sisällä, joten yksittäisissä ampulleissa esiintyy usein vastaavasti erilaisia lämpötilan-noususuhteita. Myöskään ampullin pään riittävää steriloitu-mista ei ole odotettavissa.

Jotta saataisiin täydennetyksi tällainen mikroaaltojen riittämätön sterilointivaikutus, on aiemmin käytetty autoklaavia apuvälineenä. Kuitenkaan autoklaavissa ei voida saavuttaa yksittäisten suljettujen säiliöiden lämpötilan-säätöä ja joskus aiheutuu lääkinnällisen nesteen aineosien hajoamista. Autoklaavilla ei myöskään ole mahdollista suorittaa sterilointikäsittelyä jatkuvatoimisena yhtä ainoata prosessilinjaa pitkin.

Tällaisten ongelmien voittamiseksi on esillä olevan keksinnön tekijä esittänyt Japanese Patent Application Disclosure Gazette No:ssa 1990-41162 menetelmän ampullien steriloimiseksi käyttämällä mikroaaltoja siten, että kustakin ampullista vain alaosa työnnetään raon läpi, joka rako on muodostettu säteilytysuunin yläseinään, ja säteilytysuuni on yhdistetty neliöaalto-ohjaimeen, jolloin haluttu steriloitu-minen tapahtuu, kun ampulli liikkuu rakoa pitkin, ja mainitulle menetelmälle on olennaista se, että säteilytysuunin syvyyttä tai ampullin ja mainitun raon yläpinnan välistä etäisyyttä säädetään, jotta kunkin ampullin saamaa säteily-määrää voidaan säätää.

Kuitenkin kyseisessä Japanese Disclosure Gazette No:ssa ..1990-41162 esitetty keksintö nojaa vain säteilytysuunin 4 93081 syvyyden säätöön tai ampullin ja mainitun raon yläpinnan välisen etäisyyden säätöön, mistä väistämättä seuraa läm-penemisvaikutuksen osittaisuus.

Nyt esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa mainittu lämpenemisvaikutuksen osittaisuus säteilytysuunissa ja vähentää lämpötilaeroa paitsi yksittäisissä suljetuissa säiliöissä myös eri suljettujen säiliöiden välillä siten, että säädetään lämmitystehoa riippuen sellaisista ominaisuuksista kuin kyseisen lääkinnällisen nesteen sähkönjohtavuus ja kyseisen suljetun säiliön koko, jotta saavutetaan luotettava sterilointivaikutus.

Edellä mainittu tarkoitus saavutetaan esillä olevan keksinnön mukaisesta menetelmällä, jossa suljettu säiliö steriloidaan käyttämällä mikroaaltoja siten, että suljettu säiliö työnnetään raon läpi, joka on muodostettu säteilytysuunin yläseinään, ja säteilytysuuni on yhdistetty neliöaalto-ohjaimeen, joka suuntaa mikroaallot säteilytysuuniin niin, että haluttu steriloituminen tapahtuu suljetun säiliön liikkuessa rakoa pitkin, ja mainitulle menetelmälle on olennaista se että suljettua säiliötä säteilytetään mikroaalloilla alueelle, joka on hieman suljetun säiliön keski-' tason alapuolella säiliön kulkiessa säteilytysuunin sisään-tuloaukon läheisyydessä ja tämän jälkeen säiliötä säteilytetään mikroaalloilla läheltä pohjaa säiliön kulkiessa säteilytysuunin ulostuloaukon läheisyydessä.

Tällaisen sterilointimenetelmän toteuttamista varten esillä oleva keksintö tarjoaa laitteen suljettujen säiliöiden steriloimiseksi käyttämällä mikroaaltoja, ja laite sisältää säteilytysuunin, jonka yläseinässä on läpi menevä rako, ja joka on yhdistetty neliöaalto-ohjaimeen, joka ohjaa mikroaaltoja eteenpäin, ja lisäksi laite sisältää kuppikuljetti-n»en, joka on sovitettu pitämään paikoillaan vastaavia sul- 5 93081 jettuja säiliöitä, joiden alaosa on työnnetty mainitun raon läpi säteilytysuuniin ja kuljettamaan mainitut suljetut säiliöt mainittua rakoa pitkin, ja laitteelle on olennaista se, että se on varustettu kiskolla, joka ulottuu alimmalta tasolta säteilytysuunin sisääntuloaukosta lähtien korkeammalla tasolleen säteilytysuunin ulostuloaukolla toimien kunkin suljetun säiliön pohjan tukena. Keksinnön mukaiselle menetelmälle ja laitteelle tunnusomaiset piirteet on esitetty patenttivaatimuksissa. Tällaisella esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella suljettu säiliö nostetaan ylös sen kulkiessa säteilytysuunin kiskoa pitkin ja tämän seurauksena suljettu säiliö alkaa lämmetä hieman keskitason alapuolella olevasta osastaan ollessaan sisääntu-loaukon lähellä ja lääkinnälliseen nesteeseen syntyy konvek-tiovirta ja tämän jälkeen suljettua säiliötä kuumennetaan pääasiassa pohjasta, jotta saadaan minimoiduksi lääkinnällisen nesteen yläosan ja pohjan välinen lämpötilaero.

Koska ulostuloaukon läheisyydessä pääasiassa säiliön pohjaa säteilytetään mikroaalloilla, voidaan välittömästi seuraavaa suljettua säiliötä säteilyttää myös riittävästi mikroaalloilla, joten suljetut säiliöt kuumenevat vähitellen ja peräkkäisten säiliöiden lämpötilaepätasaisuus voidaan minimoida.

Mainittu suljettujen säiliöiden sterilointilaite, jossa käytetään mikroaaltoja, voidaan lisäksi varustaa kuumailmau-unilla, jotta vastaavien säiliöiden päät voidaan lämpösteri-loida kuumailmauunissa, koska päät eivät sisällä lääkinnällistä nestettä, ja näin voidaan varmistaa, että mainitut säiliöiden päät ja muut osat, jotka eivät sisällä lääkinnällistä nestettä, tulevat myös luotettavasti steriloiduiksi.

Mainittu tavoite saavutetaan mainitussa lait-• · , 93081 teessä suljettujen säiliöiden steriloimiseksi mikroaaltoja käyttämällä lisäksi siten, että mainitun säteilytys-uunin ulostuloaukolla mainittu kisko korvataan kapealla kanavalla. Tällä järjestelyllä ampulli, johon kohdistuva suora säteilytys on lopetettu, pidetään vakiolämpötilas-sa, jolloin tällainen lämpötermostaattinen vaikutus tekee steriloinnista vieläkin luotettavamman.

Mainittu tarkoitus saavutetaan myös mainitulla suljettujen säiliöiden sterilointilaitteella käyttämällä mikroaaltoja siten, että laite varustetaan IR-kuumentimella (infrared radiation), joka termostaattisesti kuumentaa säteilytysuunista ulos tulevat suljetut säiliöt niin, että säiliöiden sisällä oleva lääkinnällinen neste, joka on kuumennut huippulämpötilaansa säteilytysuunin ulos-tuloaukkoon mennessä, pysyy tässä lämpötilassa, kun säiliö kulkee kanavaa pitkin termostaattiseen asemaan, ja kyseinen vaikutus varmistetaan IR-kuumentimella. Näin suljetun säiliön sisäosa steriloituu luotettavasti.

Mainittu tarkoitus saavutetaan myös mainitulla suljettujen säiliöiden sterilointilaitteella käyttämällä mikroaaltoja siten, että laite varustetaan kuljetushihnalla, joka on sovitettu kuljettamaan suljetut säiliöt ruuviin, joka vuorotellen ottaa vastaan suljetut säiliöt ja kiertää siirtääkeen saamiaan suljettuja säiliöitä eteenpäin, ja laite on varustettu suljettujen säiliöiden syöttösup-pilolla, joka sisältää syöttötähtipyörän, joka on sovitettu syöttämään suljetut säiliöt kuppikuljettimeen, ja mainittu suljettujen säiliöiden syöttösuppilo sisältää vielä anturin, joka havaitsee ovatko ruuviuran yksittäiset kierteet oikein ladattuja suljetuilla säiliöillä vai eivät, ja mukana ovat apusyöttöohjaimet, jotka syöttävät suljettuja säiliöitä ruuvin tyhjiin uriin, mikäli mainittu anturi havaitsee, että ruuvinuran joku ura on tyhjä. Tällä tavoin suljettuja säiliöitä syötetään jät- 7 93081 kuvasti suljettujen säiliöiden syöttösuppilosta steri-lisaattoriin ilman, että esiintyy yhtään tyhjää paikaa, ja näin jatkuvasti syötetyt suljetut säiliöt tulevat säteilytetyiksi vakiomäärällä mikroaaltoja.

Näitä ja muita esillä olevan keksinnön kohteita selostetaan seuraavassa tarkemmin liitteenä olevien piirrosten avulla.

Kuva 1 on perspektiivikuva keksinnönmukaisesti rakennetusta sterilisaattorista;

Kuvat 2A ja 2B ovat päällys- ja poikkileikkauskuvat vastaavasti syöttösuppilosta 12, jossa on mukana syötönvar-mistusmekanismi ;

Kuvat 3A, 3B ja 3C esittävät syötönvarmistusmekanismia, joista kuva 3A on yksityiskohtainen päällyskuva ja kuvat 3B ja 3C ovat päällyskuvia vastaavasti esittäen mainitun syötönvarmistusmekanismin toimintaa;

Kuva 4 on poikkileikkaus kuvan 1 linjaa IV-IV pitkin;

Kuvat 5A ja 5B ovat päällys- ja poikkileikkauskuvat vastaavasti esittäen kuppikuljetinta, joka pitelee ampulleja;

Kuvat 6A - 6C ovat vastaavasti leikkaus-, sivu- ja etuku-vat esilämmitysasemasta;

Kuvat 7 ja 8A ovat etu- ja päällyskuvat lämmitysasemasta : vastaaavasti;

Kuva 8B on poikkileikkauskuva otettuna linjaa VIHA -VIIIA pitkin;

Kuvat 9A - 9C ovat vastaavia poikkileikkauksia, jotka 8 93081 esittävät säteilytysuunia;

Kuva 10 esittää ampullia, joka on kallellaan säteilytysuu-nin pohjan suhteen;

Kuva 11 on perspektiivikuva kiskosta;

Kuva 12 on leikkauskuva säteilytysuunista otettuna tasoa pitkin, joka on kohtisuorassa kuvan 9 tasoa vastaan;

Kuvat 13A ja 13B ovat vastaavasti leikkaus- ja etukuvat kuumennusasemasta;

Kuva 13C on leikkauskuva kuumailmauunista otettuna kuvan 13B linjaa X III C - X III C pitkin;

Kuva 13D on sivukuva kuumailmauunista;

Kuva 13E on sivukuva otettuna kuvan 13B linjaa X III E - X III E pitkin;

Kuvat 14A - 14D ovat vastaavasti leikkaus-, sivu-, päällys- ja etukuvat termostaattisesta asemasta;

Kuva 15 on etukuva jäähdytysyksiköstä; ja

Kuvat 16A ja 16B ovat päällys- ja etukuvat jäähdytysput-kesta vastaavasti.

Vaikka keksintöä selostetaankin edullisissa toteutustapa-esimerkeissä käyttämällä ampullia esimerkkinä suljetusta säiliöstä, on selvää, ettei keksintöä ole tarkoitus rajoittaa ampulliin, vaan se soveltuu käytettäväksi myös muihin nesteellä täytettyihin säiliöihin, kuten pulloihin, lääke-pulloihin tms.

t

II

9 93081

Keksintöä selostetaan yleisesti kuvassa 1 esitetyn steri-lisaattorin 10 avulla. Numero 11 viittaa söyttötähti-pyörään, joka syöttää sterilisaattoriin 10 ampulleja (a), jotka tulevat ruuvin 13 kuljettamina syöttösuppi-losta 12. Numero 14 viittaa kuppikuljettimeen, joka on sovitettu pitelemään ampulleja (a) paikoillaan ja kuljettamaan ne sterilisaattorin läpi. Tätä kuppikulje-tinta 14 liikuttaa juoksuhihna 17, joka kulkee vetävän ketjupyörän 15 ja myöhemmän ketjupyörän 16 avulla (ks. kuva 4).

Kun tämä kuppikuljetin 14 kulkee myötäpäivään pidellen vastaavia ampulleja (a), ampullit (a) kulkevat esilämmitys-aseman 50, lämmitysaseman 70 ja termostaattisen aseman 110 läpi ja niihin kohdistuu steriloiva käsittely näiden asemien läpäisyn aikana.

Numerot 21, 21' viittaavat IR-lämpömittareihin, jotka mittaavat lämpötilan kustakin ampullista (a), kun se on kuumentunut ja steriloitunut kuumennusasemassa 70 ja termostaattisessa asemassa 110 vastaavasti. Kuten jäljempänä selostetaan, mainittu lämpömittari 21 on sijoitettu myös liikuteltavaksi ohjaintankoa 84 pitkin, jotta lämpötilaa voidaan seurata.

Näin steriloidut ampullit (a) kuljetetaan pois poistotäh-tipyörällä 22 ja ruuvilla 23 ja sen jälkeen tarkistetaan IR-lämpömittariparilla 21, 21', joka sijaitsee vastaavasti kahdessa mittauskohdassa, ovatko vastaavat ampullit ennalta-asetetulla lämpötila-alueella vai eivät. Näistä IR-lämpömittareista saatujen signaalien perusteella erot-teluohjain 24 poimii pois ne ampullit (a), jotka eivät ole ennalta-asetetulla lämpötila-alueella, pois hylättävinä tuotteina ja näin jakelee ampullit (a) hyväksyttävien tuotteiden 25 poistoaukkoon ja hylättävien tuotteiden 26 poistoaukkoon.

10 93081

Numero 130 viittaa jäähdytysyksikköön, jota käytetään ampullien (a) jäähdyttämiseen, numero 28 viittaa keksin-nönmukaisen sterilisaattorin ohjausyksikköön ja juuri tässä ohjausyksikössä 28 asetetaan etukäteen ampullien sterilointilämpötila ja mikroaaltojen ulostuloa säädetään automaattisesti, jotta kunkin ampullin lämpötilan-nousu pysyy ennaltamääritellyllä alueella vasteena IR-lämpömittareista 21, 21' tuleviin signaaleihin ja koko sterilisaattoria säädetään sen perusteella, onko esimerkiksi haluttu sterilisoituminen oikealla tavalla saatu suoritetuksi .

Seuraavaksi keksinnönmukaista sterilisaattoria selostetaan eri osien avulla. Lääkinnällisellä nestellä täytetyt ampullit (a) syötetään syöttösuppiloon 12. Kuvissa 2A - 3C esitetty syötönvarmistusmekanismi varmistaa, että ruuvi syöttää ampulleja sterilisaattoriin 10 ilman, että syötössä on yhtään aukkokohtaa.

Tarkemmin sanottuna on syöttösuppilon 12 päässä ruuvi 13, johon ampulleja (a) syötetään jatkuvasti juoksuhihnalla 18, kuten kuvissa 2A ja 2B on esitetty.

Ruuvin 13 spiraaliuraan 134A tulleet ampullit (a) siirretään kuvan 2A nuolen X osoittamaan suuntaan ja sen jälkeen ne syötetään ruuvin loppupäässä syottötähtipyörään 11 ja lopuksi kuppikuljettimen 14 avulla keksinnönmukai-seen sterilisaattoriin.

Mainittu syöttösuppilo 12 on varustettu syötönvarmistus-. mekanismilla 120, joka varmistaa, että ampulleja (a) syötetään sterilisaattoriin jatkuvasti ilman, että syöttöön syntyy yhtään aukkoa.

Tarkemmin sanottuna syötönvarmistusmekanismi 120 sisältää, kuten kuvasta 3A ilmenee, kaksi syötön apuohjaustan- « li n 93081 koa 122, 123, joiden välistä ampullit (a) kuljetushihna 18 normaalin suunnasta vinosti ohjaa kohti ruuvia 13.

Numero 124 viittaa valoanturiin, joka havaitsee, ettei ruuvin 13 spiraaliuraan 13A ole asettunut ampullia eli ura on tyhjä, numero 125 viittaa ilmasuihkusuutinpariin, joka on syötön apuohjaustankojen 122,123 loppupäiden vieressä kahdessa pystysuoraan vastakkaisessa asemassa sisäpinnassa, ja numero 126 viittaa venttiiliin.

Kun ruuvi 13 syöttää ampulleja (a) jakuvasti ilman aukko-kohtia, pysyy venttiili 126 avoinna antaen suihkusuut-timien 125 tuottaa ilmavirtaa, joka estää syötön apuohjain-ten 122, 123 välissä olevan ampullin (a) joutumasta kosketukseen spiraaliurassa 13A olevan ampullin kanssa.

Kun valoanturi 124 havaitsee hampaattoman eli tyhjän kierroksen ruuvin 13 spiraaliurassa 13A, sulkeutuu venttiili 126 pysäyttäen ilmasuihkun ilmasuikusuuttimista 125, kuten kuvasta 3B ilmenee, ja ampulli (a), joka on varastossa syötön apuohjaustankojen 122, 123 välissä, siirtyy mainittuun ampullittomaan spiraaliuran 13A kierrokseen. Näin ollen ampulleja (a) syötetään jatkuvasti sterilisaattoriin ilman yhtään aukkokohtaa.

Kuvan 3C mukaisesti voi syötönvarmistusmekanismi 120 olla sijoitettu suhteessa ampulliin (ai), joka on varastossa syötön apuohjaustankojen 122, 123 välissä ja ruuvin 13 siirtämien ampullien (a2), (3) suhteen siten, että tasasivuinen kolmio määräytyy mainitun syötönvarmistus-. mekanismin 120 ja ampullien (ai), (a2) ja (a3) välille.

Tällä tavoin voidaan varmistaa ampullien (a) tasainen syöttö.

Näin ollen ampulleja (a) syötetään jatkuvasti sterilisaatto-rin 10 kuppikuljettimeen ilman aukkokohtia.

• · < 12 93081

Seuraavassa selostetaan kuvien 1, 4, 5A ja 5B avulla mekanismia, joka saaaikaan ampullien (a) kulun sterili-saattorin 10 läpi.

Kuljetushihna 17, joka kulkee ketjupyörien 15, 16 kautta, on varustettu lukuisilla laakerilaatikoilla 30, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan, ja joista jokainen on varustettu levyllä 31, joista jokainen puolestaan on varustettu kuljetuskupilla 14.

Kuten kuvasta 4 ilmenee, kukin laakerilaatikko 30 sisältää ylemmän laakerin 32 ja alemman laakerin 33, joiden läpi on asennettu kaksi vaakasuoraa ohjaustankoa 34, 35 kiinteästi sterilisaattoriin 10, niin, että laakeri-laatikot 30, levyt 31 ja kuppikuljetin 14 voidaan pitää määrätyssä asennossa sterilisaattorissa kulun ajan.

Kuvan 5A mukaisesti sisältää kuppikuljetin 14 joukon ylempiä kolmiomaisia ulokkeita 36 ja joukon alempia kolmiomaisia ulokkeita 37, jotka ovat yhdensuuntaiset ja määrittelevät välitilan 38.

Kuten kuvasta 4 ilmenee, on kuppikuljetin 14 hieman kallellaan pystysuoraan verrattuna ja ampulleja (a) pidetään kallistetussa asennossa ulokkeiden 36,37 välissä, kun ne kulkevat myötäpäivään yhdessä kuljetuskupin 14 kanssa.

Numero 44 viittaa kiskoon, jonka tarkoitus on tukea ampullin (a) pohjaa, kun ampulli (a) kulkee esilämmitys-aseman 50 kautta, numero 46 viittaa lajitteluohjaimeen, jonka tarkoitus on estää ampullin (a) liukuminen pois kuljetuskupista, ja numero 40 viittaa kiskoon, joka on kuumennusaseman 70 säteilytysuunin sisällä (ks. kuva 4).

13 93081

Kuppikuljetin 14 kuljettaa ampulleja (a) edellä kuvatulla tavalla ja ne siirtyvät peräkkäisesti esilämmitysaseman 50, kuumennusaseman 70 ja termostaattisen aseman 110 läpi, kuten jäljempänä yksityiskohtaisesti selostetaan. Tällöin ampulleihin kohdistuu steriloiva käsittely.

Esilämmitysasemaan 50 selostetaan kuvien 1 ja 6A-C avulla.

Kuvan 1 mukaisesti syöttötähtipyörän 11 avulla sterilisaat-toriin 10 tuodut ampullit (a) johdetaan esilämmitysasemaan 50.

Kuten kuvasta 6A voidaan havaita, esilämmitysasema sisältää esilämmityskotelon 60, jolla on portinmuotoinen poikkileikkaus, ja esilämmityskotelossa on IR-lämmitti-met ampullin (a) kummallakin puolella. Numero 53 viittaa lämmöneristyseinään. Kuten kuvasta 6B ilmenee, on esilämmityskotelon 60 sisääntulopuoli ja ulosmenopuoli varustettu lämpökilpiseinällä 54, joka estää lämmön karkaamista kotelosta 60. Numero 55 tarkoittaa koloa, joka sallii ampullin (a) pään (ah) pääsyn lämpökilpiseinän 54 läpi.

Esilämmitysasemassa 50 toinen IR-lämmitin 51 on ylempi lämmitin, joka esilämmittää pääasiassa kunkin ampullin *· (a) päätä (ah), joka ei sisällä lääkinnällistä nestettä, kun taas lämmitin 52 sijaitsee hieman mainitun lämmittimen 51 alapuolella niin, että kunkin ampullin (a) sisempi osa esilämpenee. Huomattakoon, että näiden lämmittimien 51, 52 esilämmityslämpötilaa tarkkaillaan esimerkiksi lämpöparilla tai vastaavalla ja säädetään säätöyksiköllä 28 haluttuun lämpötilaan.

Lämpöaaltoradiaattorilämmittimillä tai vastaavilla, joita on tavanomaisesti käytetty, olisi lämmitysteho riittämätön ja tuottaisi epätasaista lämpötilannousua vastaaviin ampulleihin (a), koska tällaisten lämpöaaltojen aallon- • · 1 14 93081 pituus on oleellisesti ottaen sama kuin näkyvien aaltojen ja niillä on taipumus heijastua kunkin ampullin (a) pinnasta. Sen sijaan esillä olevassa keksinnössä käytetään IR-lämmittimiä, jotka kykenevät tuottamaan kuumutta, jonka aallonpituus on 4 - 8 mikronia ja valon heijastuminen on vähäisintä borosilikaattisoodalasista tehdyn ampullin pinnasta, jolloin lämmönabsorptioteho kohoaa tavanomaisesta 50 % tasosta jopa 80 %:iin.

Näin eri ampullien (a) lämpötilojen epätasaisuus voidaan myös minimoida. Tyypillisesti nämä lämmittimet 51, 52 kuumentavat ampullit (a) noin 50 - 60 °C:seen.

Kuten kuvasta 6C ilmenee, esilämmitysaseman 50 esilämmi-tyskoteloa tukee tukipari 56, 56, joita voidaan pystysuoraan liikutella ohjaussylinteriparilla 57,57 vastaavasti, joten sylinteriyksikkö 61, joka kannattelee poikittais-elintä 58, joka ulottuu mainitun tukiparin 56,56 välille, voidaan aktivoida liikuttamaan esilämityskoteloa kokonaisuudessaan pystysuorassa suunnassa.

Ampullit (a), jotka on syötetty sterilisaattoriin 10 edellä kuvatulla tavalla, kulkevat yhdessä kuppikuljetti-men 14 kanssa, joka pitelee ampulleja, ja ampullien päät ja välialueet esilämpenevät tässä esilämmitysasemassa 50.

Ampullin (a) esilämmittäminen esilämmitysasemassa säästää taloudellisesti mikroaaltosäteilytyksen määrää, joka tarvitaan myöhemmin kuvatussa kuumennusasemassa.

. Vaikka ampullien (a) lämpötilat ovat enemmän tai vähem män erilaiset riippuen esimerkiksi näiden ampullien edeltäneistä varastointiolosuhteista, lämpenevät ampullit (a) oleellisesti ottaen vakiolämpötilaan kulkiessaan esilämmitysaseman 50 läpi. 1 n 15 93081

Seuraavaksi selostetaan kuumennusasemaa 70 kuvien 7 - 13 E avulla.

Kun ampullit (a) ovat kulkeneet sterilisaattorin 10 esi-lämmitysaseman 50 kautta, ne johdetaan kuumennusasemaan 70.

Kuten kuvasta 7 ilmenee, kuumennusasemä 70 sisältää kuuma-ilmakotelon 72, joka sijaitsee ampullien (a) ja säteily-tysuunin 71 yläpuolella, joka säteilytysuuni on sovitettu kunkin ampullin (a) alemman osan (aL) säteilyttämiseen.

Ensin selostetaan säteilytysuunia 71 kuvien 7 - 9C avulla.

Kuvan 7 mukaisesti numero 73 viittaa mikroaalto-oskillaattoriin, numero 74 viittaa neliöaalto-ohjaimeen, joka ohjaa mikroaaltojen etenemistä, ja numero 79 viittaa ylimääräisten mikroaaltojen absorberiin. Neliöaalto-ohjai-men 74 vaakasuora osa muodostaa säteilytysuunin 71.

Kuten kuvasta 8A voidaan havaita, säteilytysuunin 71 yläseinässä on levypari 75, 76, jonka välissä on rako 77.

Kuten kuvasta 4 ilmenee, ampullit (a), jotka kuppikuljetin 14 on siirtänyt kuumennusasemaan 70, kulkevat kuumen-nusaseman 70 läpi niin, että vain niiden alaosat (aL) ovat työnnettyinä mainitun raon 77 läpi säteilytysuuniin. Huomattakoon tässä yhteydessä, että ampullit (a) kulkevat säteilytysuunin sisääntuloaukosta 71a ul°stuloaukkoa ·1 71b kohti nuolen Y osoittamassa suunnassa eli mikroaal- tosäteilytystä vastaan (ks. kuva 7).

Säteilytysuunin 71 ylälevyt 75, 76 ovat vaihdettavissa, kuten kuvista 9A - 9C ilmenee, eli molemmat tai jompi kumpi näistä ylälevyistä 75,76 voidaan korvata halutun- 16 93081 kokoisella tai -kokoisilla ja-muotoisella tai -muotoisilla, jotta säteilytysuunin 71 raon 77 leveys ja/tai uunin syvyys voidaan säätää. Numerot 78 viittaavat ruuveihin, joilla päällyslevyt voidaan kiinnittää.

Säteilytysuunin 71 pohjaan asennettu kisko 40 on myös vaihdettavissa halutunkorkuiseen, jotta ampullin alaosan (aL) syvyys saadaan säädetyksi. Teflon on sopiva materiaali tälle kiskolle 40.

Kiskolla 40 on pykälöity poikkileikkaus ja ensimmäiset pykälät on sijoitettu muurahaisenkolomaisiin uriin 80, jotka on muodostettu säteilytysuunin 71 pohjaan estämään kiskoa 40 nousemasta ulos (ks. kuva 9B).

Kiskon 40 toiset pykälät ulkonevat säteilytysuunin 71 pohjan yläpuolelle niin, että vaikka ampulli (a) kallistuu, kuten kuvassa 10 on esitetty, jompi kumpi näistä toisista pykälistä 42 joutuu kosketukseen ampullin (a) pohjan kanssa ja näin estää ampullin (a) pohjaa joutumasta suoraan kosketukseen säteilytysuunin 71 pohjan kanssa. Tällä tavalla voidaan tehokkaasti välttää ei- toivottua kipinän-muodostusta.

Kuten kuvasta 11 ilmenee, sisältää kisko 40 nousuosuu-den 40s, joka on matala pituuden 40a alueella, joka ulottuu mainitusta nousuosuudesta 40s säteilytysuunin sisään-tuloaukkoon, ja korkealla ulottuen pituuden 40b alueelle, joka ulottuu mainitusta nousuosuudesta säteilytysuunin 71 poistoaukkoon.

Kuvista 5A, 5B ilmenee, kuinka kuppikuljettimen 14 kolmiomaiset ulokeet 36, 37 pitelevät ampulleja (a) niin, että niiden osat (aL) ovat työntyneinä säteilytysuuniin 71. Mainitut alemmat osat (aL) säteilytetään mikroaalloilla ja kunkin ampullin (a) sisältämä lääkinnällinen 17 93081 neste kuumenee absorboidessaan mikroaaltoenergiaa, kun ampullit (a) kulkevat rakoa 77 pitkin. Kuten kuvan 7 yhteydessä on mainittu, mikroaaltosäteilytyksen suunta on vastakkainen ampullien (a) kulkusuunnalle ja näin ampulleja (a) säteilyttävän mikroaaltosäteilyn intensiteetti kasvaa, kun ampullit (a) lähestyvät säteilytys-uunin 71 poistoaukkoa.

Ampullit (a) nousevat ylöspäin, kun ne kulkevat kiskon 40 nousuosaa 40s pitkin, koska kukin ampulli (a) liukuu kiskoa 40 (ks. kuva 12) pitkin.

Kuten kuvasta 7 ilmenee, säteilytysuunin sivuseinä on varustettu useilla ikkunoilla ja poistopäässä kololla 83 , joka on muodostettu leikkaamalla osa sivuseinästä pois. IR-lämpömittari, joka on esitetty kuvassa 1, kulkee tämän lämpömittarin 21 ohjaustankoa 84 pitkin yhdensuuntaisesti säteilytysuunin 71 kanssa saunalla nopeudella kuin ampulli(a), joten lämpömittari 21 voi mitata säteilytysuunissa 71 kulkevan ampullin (a) lämpötilan mainittujen ikkunoiden 82 ja mainitun raon 83 läpi, jotta saadaan selville lämpötilannousun vaihtelu mainituissa ampulleissa (a).

·. Huomattakoon, että jos ei ole tarpeen tuntea tällaista mainittujen ampuloien (a) lämpötilannousua, voidaan IR-lämpömittari kiinnittää säteilytysuunin 71 poistopäähän.

Ampullin (a) sisältämän lääkinnällisen nesteen lämpötila voidaan ottaa siitä lääkinnällisen nesteen kohdasta, .· jossa normaalisti on korkein lämpötila, esimerkiksi nes teen pinnan vierestä, sekä kohdasta, jossa lääkinnällisen nesteen lämpötila normaalisti on matalin, esimerkiksi ampullin pohjan vierestä, jotta saadaan määritetyksi lääkinnälliseen nesteeseen muodostunut lämpötilaero. Kuitenkin, jos luotettavaa mittaustietoa on olemassa, 18 93081 voidaan lämpötila ottaa yhdestä ainoasta kohdasta.

Kuten aiemmin on mainittu, on säteilytysuunin 71 rakenne suorakaiteenmuotoinen, kuten kuvasta 8A päältä katsottuna voidaan havaita, ja varustettu ulostuloaukossa 71b ja sisääntuloaukossa 71a kanavilla 85, 86 vastaavasti, joiden leveys on sama kuin raon 77 (ks. kuva 8B), joten säteily-tysuunista 71 ulos tuleva ampulli (a) kanavassa 85 absorboi mikroaaltoenergiaa, joka vuotaa säteilytysuunin 71 ulostuloaukon 71b läpi, ja tällöin säteilytysuunissa 71 kuumentuneen ampullin (a) lämpötila pysyy yllä tehokkaasti kanavassa 85. Näin ampullit (a), kun ne on kuumennettu säteilytysuunissa 71, pysyvät lämpiminä kanavassa 85, minkä jälkeen ne siirretään termostaattiseen asemaan 110.

Mainitun kanavan 85 leveys on sama kuin raon 77 ja riippuu ampullin (a) koosta. Esimerkiksi raon 85 leveys on luokkaa 25 mm ampullille (a), jonka halkaisija on 10 mm.

Jotta saadaan sijoitetuiksi erikokoisia ampulleja, voidaan kanavan leveyttä muuttaa vastaavasti korvaamalla osat sopivalla tavalla.

Seuraavaksi selostetaan säteilytysuunin 71 yläpuolella olevaa kuumailmalaatikkoa 72.

Samoin kuin edellä kuvatussa esilämmitysasemassa 50, on kuumailmakotelossa 72 porttimainen poikkileikkaus, kuten kuvasta 13A ilmenee, ja sitä kannattelee varsi 91 ja tuet 92, jotta vastaavien ampullien (a) päät (ah) peittyvät, jotka päät työntyvät ulos säteilytysuunin 71 raon 77 läpi.

Kuten kuvasta 13B ilmenee, ilmankuumentimet 93a, 93b on asennettu kuumailmakotelon 72 yläpuolelle ja ja näihin kuumentimiin on yhdistetty ilmakanavat 94a, 94b vas- 19 93081 taavasti sekä sijoitettu kuumailmakotelon 72 suuttimet 95 muodostamaan kuumailmasuihkun. Numero 96 viittaa kanteen, joka ympäröi ampullien (a) päitä (ah) ja on sovitettu ohjaamaan kuumailmasuihku niin, että se luotettavasti osuu ampullien päihin (ah).

Esitetyssä kuumailmakotelon 72 toteutusmuodossa tuottaa sisääntuloaukossa oleva ilmankuumennin 93a noin 140 °C:seen kuumennetun ilmasuihkun ja näin ollen kuumentaa ampullien (a) päät (ah), jotka peräkkäisesti tuodaan kuumennusasemaan 70, kun taas ulostulopuolella oleva ilmankuumennin 93b tuottaa ilmasuihkun, joka on kuumennettu noin 170 - 180°C:seen, ja näin kuumentaa ampullien (a) päät (ah) ennalta määriteltyyn sterilointilämpötilaan.

Numero 97 viittaa lämmöneristysseinään, jonka on tarkoitus pitää kuumailmakotelon 72 sisäosa lämpimänä, ja numerot 98, 98 tarkoittavat IR-kuumentimia, jotka sijaitsevat kuumailmakotelon 70 vastakkaisilla puolilla. Huomattakoon, että nämä IR-kuumentimet 98, 98 kuumentavat kuumailmakotelon 72 sisäosan lämpötila-alueelle 50 - 60°C, jotta kuumailmakotelon 72 sisäosa pysyy lämpimänä, mutta nämä IR-kuumentimet eivät aina ole tarpeen.

·. Samoin kuin esilämmityskotelo 60, sisältää kuumailmakote- lo 72 lämpökilpiseinän kummallakin puolella ampullien (a) sisääntulossa ja ulosmenossa, kuten kuvasta 13D ilmenee, jotta estetään lämmön karkaaminen. Numero 100 viittaa rakoon, joka sallii ampullien (a) päiden (ah) kulun lämpökilpiseinän 99 läpi esteettä.

Kuvassa 13B tarkoittavat numerot 101, 102 ohjaussylinte-reitä, jotka ovat sovitettu kantamaan tukia 92 pystysuoraan liikuteltavalla tavalla. Sylinteriyksikkö 104, joka on asennettu poikittaisosalle 103, joka ulottuu tukien 92, 92 välille, voidaan aktivoida liikuttamaan 20 93081 koko kuumailmakoteloa 72 pystysuunnassa.

Tapa, jolla ampullit (a) kuumenevat kuumennusasemassa, voidaan esittää yhteenvetona seuraavasti:

Tarkemmin sanottuna, ampullit (a), jotka tulevat ulos esilämmistysasemasta 50, kulkevat säteilytysuunin 71 rakoa 77 pitkin näitä ampulleja pitelevän kuppikuljetti-men 14 kanssa näin läpäisten kuumennusasemän 70 ja läpäis-tessään kuumennusasemaa 70 säteilytysuuni 71 säteilyttää ampullien alaosia (aL) mikroaalloilla niin, että vastaavissa ampulleissa (a) oleva lääkinnällinen neste absorboi niin paljon mikroaaltoenergiaa, että se kuumenee riittävästi ja steriloituu. Koska mikroaallot kulkevat vastakkaiseen suuntaan kuin ampullien (a) kulkusuunta, se mikro-aaltointensiteetti, jolla vastaavia ampulleja (a) säteily-tetään, kasvaa vastaavien ampullien kulkiessa eteenpäin säteilytysuunissa 71, jolloin varmistuu, että ampullit (a) kuumenevat vähitellen huippulämpötilaan, jonka ne saavuttavat säteilytysuunin 71 poistoaukossa 71b.

Koska vastaavat ampullit (a) nousevat peräkkäisesti ylös, kun ne kulkevat kiskon 40 nousuosaa 40s pitkin, joka sijaitsee säteilytysuunissa 71, ampullit, joita on sätei-lytetty hieman keskitason alapuoleiselta alueelta kiskon 40 ensimmäisen puoliskon 40a alueella, tulevat nyt sätei-lytetyiksi mikroaalloilla pääasiassa alaosistaan, kun ne liikkuvat nousuosasta 40s kiskon 40 toiseen puoliskoon 40b, joten se osa lääkinnällisestä nesteestä, joka sijaitsee kunkin ampulliin (a) alemmassa osassa, pääasiassa kuumenee ja steriloituu.

Kussakin ampullissa (a) mikroaaltosäteilytykselle altistuva alue pienenee, kun ampulli (a) nousee kiskon 40 nousuosaa 40s pitkin ja kyseisen ampullin (a) absorboi-ma mikroaaltoenergia vähenee myös. Näin ollen myöhem- 21 93081 min seuraavia ampulleja (a) voidaan säteilyttää riittävällä määrällä mikroaaltoja, jotta voidaan varmistua, että vastaavat ampullit (a) kuumentuvat vähitellen, kun ne kulkevat säteilytysuunin 71 sisäänmenoaukosta 71a ulostuloaukkoon 71b.

Näin ollen ampulleja (a) kuumennetaan ensin hieman keskitason alapuolella olevasta osastaan, kuten edellä on mainittu, jotta saadaan kuumenentuksi kussakin ampullissa (a) mainitun keskitason yläpuolella oleva lääkinnällisen nesteen osuus, ja sen jälkeen niin, että kunkin ampullin (a) sisältämä koko lääkinnällisen nesteen määrä saadaan tasaisesti kuumennetuksi.

Kuten edellä on selostettu, syöttösuppiloon 12 sisällytetty syötönvarmistusmekanismi 120 varmistaa, että steri-lisaattoriin tuodaan jatkuvasti ampulleja (a) ilman tyhjiä välejä, mistä syystä kunkin ampullin (a) saama mikroaal-tosäteily pysyy vakiotasolla. Tarkemmin sanottuna, jos esiintyy tyhjä kohta kuppikuljettimessa, joka kulkee säteilytysuunin 71 läpi, noin 5-7 ampullia (a), jotka sijaitsevat ennen ja jälkeen mainittua tyhjää kohtaa, kuumentuvat liikaa eli lämpötilaan, joka on 20 - 30 °C korkeampi kuin ennalta valittu sterilointilämpötila, ja näistä ampulleista tulee hylättäviä tuotteita. Tämä ongelma kuitenkin välteään keksinnönmukaisesti varustamalla suppilo 12 syötönvarmistusmekanismilla 120.

Samalla kun kunkin ampullin (a) sisältämä lääkinnällinen neste kuumenee ja steriloituu säteilytysuunissa 71, kunkin ampullin (a) pää (ah) vastaavasti kuumenee ja steriloituu kuumailmakotelossa 72.

Näin huippulämpotilaansa säteilytysuunin 71 ulostulossa 71b kuumentunut ampulli (a) kulkee kanavan 85 läpi menettämättä tätä huippulämpotilaansa tässä kanavassa, koska 22 9 3 0 81 ampulli jatkaa mikroaaltoenergian absorboimista, kun energiaa vuotaa säteilytysuunin 71 poistoaukon 71b läpi.

Seuraavaaksi selostetaan termostaattista asemaa 110 viittaamalla kuviin 14A - D.

Kuten kuvasta 1 ilmenee, ampullit (a), jotka ovat läpäisseet esilämmitysaseman 50 ja kuumennusaseman 70, johdetaan termostaattiseen asemaan 110.

Samoin kuin edellämainittu esilämmitysasema 50 ja kuumail-makotelo 72, sisältää termostaattinen asema 110 termos-taattisen kotelon 119, jolla on porttimainen poikkileikkaus, kuten kuvassa 14A on esitetty.

Kuvan 14D mukaisesti kannattelee termostaattista koteloa 119 varsi 111 ja tuet 112 ulottaen ampullien (a) ja niiden sisällyksen yläpuolelle kaksi IR-lämmitintä 113, 114, jotka on sijoitettu vastaavasti ampullien (a) kummallekin puolelle. Numero 115 viittaa lämmöneristysseinään. Kuu-mennin 113, joka on sijoitettu suhteellisen korkealle tasolle, on tarkoitettu kuumentamaan pääasiassa kunkin ampullin (a) päätä (ah), kun taas lämmitin 114, joka on sijoitettu suhteellisen matalalle tasolle, on tarkoitettu kuumentamaan pääasiassa kunkin ampullin (a) keskiosaa. IR-kuumentimen käyttö keksinnönmukaisesti yleensä helpottaa lämmönsäätöä ja on tehokkaampaa kuin kuumailma-kuumennus pitämään koko lääkinnällisen nesteen tasaisessa lämpötilassa. Lisäksi on IR-lämmitin edullinen myös siksi, että termostaattinen kotelo 119 on vapaa lämmön-vuodosta, mistä seuraa hyvä työympäristö ja tuotantokustannusten aleneminen.

Samoin kuin esilämmityskotelo 60 ja kuumailmakotelo 72, on termostaattisen kotelon 119 etupäässä ja takapäässä lämpökilpiseinä 116 lämpövuodon estämiseksi. Numero 23 93081 117 viittaa lämpökilpiseinään 116 muodostettuun rakoon, kuten kuvasta 14B näkyy, jotta ampullin pää (ah) voi vapaasti kulkea näiden lämpökilpiseinien 116 läpi.

Kuten kuvasta 14D ilmenee, termostaattinen kotelo 119 liikkuu ylöspäin, kun sylinteriyksikköä 118 käytetään.

Näin ollen ampullit (a), jotka on kuumennusasemassa 70 kuumennettu huippulämpötilaansa, läpäisevät termostaatti-sen aseman 110 yhdessä näitä ampulleja pitelevän kuppikul-jettimen (a) kanssa, ja termostaattisessa asemassa ne säilyttävät mainitun huippulämpötilan.

Tällä tavoin ampullit (a) kuumennetaan kuumennusasemassa 70 ja pidetään tässä tilassa termostaattisessa asemassa 110, jolloin steriloiva vaikutus tehostuu merkitsevästi .

Näin ampullit (a), joille on suoritettu sterilointikäsit-tely esilämmitysaseman 50, kuumennusaseman 70 ja termos-taattisen aseman 110 läpäisyssä, johdetaan sitten poisto-tähtipyörän 22 toimesta pois kuppikuljettimesta ja siirretään ruuvin avulla lajitteluohjaimeen 24 (ks. kuva 1).

Ohjausyksikön 28 lähettämästä signaalista riippuen erotte-luohjain 24 ohjaa vain sen ampullin (a), jonka kahdessa lämpötilanmittauspaikassa oleva IR-lämpömittari 21, 21' on osoittanut olevan ennalta määritellyllä lämpötila-alueella sterilisoitumisen tapahtumiseksi, vain hyväk-.. syttäville tuotteille tarkoitettuun poistoaukkoon 25, ja muiden ampullien (a) kohdalla mainittu erotteluohjain 24 kiertyy myötäpäivään ohjaten muut ampullit (a) poistoaukkoon 26, joka on tarkoitettu vain hylättäville tuotteille.

24 93081

Ruuvin 23 yläpuolella on jäähdytysyksikkö 130, kuten kuvasta 15 ilmenee.

Tämän jäähdytysyksikön 130 kupu 131 sisältää jäähdytysput-ken 132, kuten kuvista 16A, B ilmenee, ja jäähdytysputkea jäähdyttää ilmavirta, joka syntyy tuulettimesta 132, joka pyörii mainitun jäähdytysputken 132 yläpuolella, joten hyväksyttävien tuotteiden poistoaukossa 25 oleviin ampulleihin (a) voidaan kohdistaa kylmäilmavirta, jotta nämä sterilisaattorissa 10 kuumennetut ampullit (a) j äähtyvät.

Edellä selostetun, keksinnönmukaisesti rakennetun sterili-saattorin toiminta voidaan yhteenvetona selostaa seuraavasti:

Syöttösuppilo 12, joka on varustettu syötönvarmistusmeka-nismilla 120, syöttää jatkuvasti ampulleja (a) kuppi-kuljettimeen 14 ilman aukkoja ja mainittu kuppikuljetin 14 pitelee ja siirtää nämä ampullit (a) sterilisaatto-riin 10.

Ampullit (a) läpäisevät ensin esilämmitysaseman 50, jossa ampullien (a) päät (ah) ja väliosat esilämpene-vät ratkaisevasti.

Esilämmitysasemasta 50 poistuvat ampullit (a) kulkevat seuraavaksi kuumennusaseman 70 läpi, jossa ampullien (a) alempia osia (aL) säteilytetään mikroaalloilla ampullien kulkiessa säteilytysuunin 71 läpi. Tällöin kunkin ampullin (a) sisältämä lääkinnällinen neste absorboi mikroaaltoenergiaa ja kuumenee riittävästi steriloituak-seen.

Koska ampullit (a) etenevät mikroaaltosäteilytyksen suuntaan vastaan, se mikroaaltoenergia, jolle ampullit (a)

II

25 93081 ovat alttiina, kasvaa ampullien (a) edetessä säteilytys-uunissa 71, mistä syystä voidaan olla varmoja, että ampullit (a) kuumenevat vähitellen huippulämpötilaan, jonka ne saavuttavat säteilytysuunin 71 poistoaukossa 71b.

Ennenkuin ampullit (a) nousevat ylöspäin kiskon 40 nou-suosaa 40s pitkin, niitä kuumennetaan pääasiassa hieman keskitason alapuolella olevalta alueelta, jolloin tavanomaisesti kuumenee se osa lääkinnällisestä nesteestä, joka on kussakin ampullissa (a) mainitun keskitason yläpuolella, kun ampullit (a) kulkevat kiskon 40 ensimmäistä puoliskoa 40a pitkin, jonka rajana on mainittu nousuosa 40s, ja sen jälkeen ampulleja (a) kuumennetaan pääasiassa pohjaosistaan, kun ne kulkevat kiskon 40 toista puoliskoa 40b pitkin suhteessa nousuosaan 40s, jolloin kunkin ampullin (a) sisältämän koko lääkinnällisen nesteen vertikaalinen lämpötilaero minimoituu tehokkaasti.

Koska myös jäljempänä seuraavia ampulleja (a) säteilyte-tään riittävästi mikroaalloilla, kuten edellä on selostettu, voidaan olla varmoja, että ampullit kuumentuvat vähitellen, kun ne kulkevat säteilytysuunin 71 sisään-menoaukosta 71a poistoaukkoon 71b.

,· Koska syötönvarmistusmekanismi 120, joka liittyy syöttö- suppiloon 12, takaa, että ampulleja (a) syötetään jatkuvasti aukoitta sterilisaattoriin 10, voidaan välttää se ei-toivottu tilanne, että ampullit (a), joita kuppi-kuljetin pitelee ennen ja jälkeen hampaattoman paikan eli kuppikuljettimessa mahdollisesti esiintyvän ampullit- .. toman paikan, tulisivat säteilytetyiksi haitallisen suurella mikroaaltomäärällä, ja näin ollen vastaavat ampullit (a) tulevat säteilytetyiksi vakiomikroaaltoener-gialla.

Samanaikaisesti kuumailmakotelossa 72 olevat kuumailma- • 1 26 93081 kuumentimet 93a, 93b ja poistoäukossa 71b oleva kuuma-ilma kuume nn in 93b kuumentaa ampullien päät (ah) määrättyyn huippulämpötilaan, jota tehokas steriloituminen edellyttää.

Näin määrättyyn steriloitumislämpötilaan kuumennetut ampullit (a) kulkevat kanavan läpi ilman, että mainittu lämpötila laskee, ja sen jälkeen kuppikuljetin 14 kuljettaa ne termostaattiseen asemaan 110, jossa kuumentimet 113, 114 pitävät ne mainitussa, steriloitumisen edellyttämässä lämpötilassa, jotta saavutetaan luotettava steriloituminen.

Ampullit (a), jotka ovat steriloituneet kulkiessaan esilämmitysaseman 50, kuumennusaseman 70 ja termostaatti-sen aseman 110 läpi, johdetaan poistotähtipyörällä 22 ulos kuppikuljettimesta 14 ja siirretään ruuvilla 23 erotteluohjaimeen 24.

Erotteluohjain 24 siirtää ampullit (a) selektiivisesti hyväksyttävien tuotteiden 25 poistoaukkoon ja hylättävien tuotteiden poistoaukkoon 26. Hyväksyttävien tuotteiden poistoaukkoon 25 lajitellut ampullit (a) jäähdytetään jäähdytysyksiköllä 130.

Jotta keksinnön teho saattaisiin osoitetuksi, ovat keksinnön tekijät suorittaneet joukon kokeita. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty keksinnöntekijoiden suorittaman kokeen tulokset koskien sterilisaattorin 10 kuumennuskäyttäyty-mistä.

Kokeessa keksinnön tekijät käyttivät seuraavia lääkinnällisiä nesteitä:

Koe 1 NaCl-liuos

Koe 2 teofylliini 27 93081

Taulukko 1: Kuumennuskokeen tulos Lääke NaCl (ag) 2ml

Mikroaaltoteho 4700 W

Ampullien kokonaismäärä 458

Hyväksyttävien tuotteiden määrä 458 (100 %)

Hylättyjen tuotteiden määrä 0 (0 %)

Hyväksyttäville tuotteille asetettu

lämpötila-alue 138,0 - 155,0 °C

Keskiarvo (nesteen yläosa) 144,4 °C

Keskiarvo (nesteen alaosa) 143,6 °C

Maksimiarvo (nesteen yläosa) 148,9 °C

Maksimiarvo (nesteen . alaosa) 149,0°C

Minimiarvo (nesteen yläosa ) 138,9°C

Minimiarvo (nesteen alaosa) 138,4°C

28 9 3 0 81

Taulukko 2: Kuumennuskokeen tulos Lääke teofylliini 2 ml

Mikroaaltoteho 4700 W

Ampullien kokonaismäärä 1064

Hyväksyttävien tuotteiden määrä 1064 (100 %)

Hylättyjen tuotteiden määrä 0 (0 %)

Hyväksyttäville tuotteille asetettu

lämpötila-alue 138,0 - 155,0 °C

Keskiarvo (nesteen yläosa) 144,6°C

Keskiarvo (nesteen alaosa) 144,7 °C

Maksimiarvo (nesteen yläosa) 148,4°C

Maksimiarvo (nesteen alaosa) 148,9°C

Minimiarvo (nesteen yläosa) 140,5 °C

Minimiarvo (nesteen alaosa) 141,2°C

Esimerkki 2

Taulukossa 3 on esitetty tulokset vertailukokeesta, jolla tutkittiin keksinnönmukaisen sterilisaattorin 10 ja tavanomaisen autoklaavin suorituskykyä.

Sterilisointikoe suoritettiin seuraavissa olosuhteissa: (1) Indikaattoribakteeri:

Bacillus stearothermophilus ATcc ‘7953 itiöneste (lämpöstabiili bakteeri) (2) Indikaattoribakteerin lämpöstabiilisuus: : D 121-arvo = 4 minuuttia (3) Dispergointiaine: PBS (0,2 M fosfaattipuskuri, 0,85 % fysiologinen suolaliuos, pH 7,2) (4) Bakteerien alkuperäinen lukumäärä: 2,8 x 106

II

29 93081 (5) Ampullin koko: 1 ml

Taulukko 3: Sterilointikokeen tulos

Sterili- Autoklaavi

saattori A

i

Tuotteen Eloonjääneiden Sterilointi- Eloonjääneiden lämpötila bakteerien lu- olosuhteet bakteerien lukumäärä kumäärä 135°C 5,2xl03 121°Cx6min 5,7xl02 140°C 1,6xl02 121°Cx8min 2,3xl02 14 5°C 0 121°Cxl2min 40 150°C 0 121x20min 0

Edellä olevassa taulukossa esitetty tulos osoittaa, että keksinnönmukaisen sterilisaattorin 10 sterilointivaiku-tus on oleellisesti suurempi ja eloonjääneiden bakteerien lukumäärä vastaavasti pienempi kuin, mitä saavutetaan tavanomaisessa autoklaavissa.

Keksinnönmukainen sterilisaattori 10 osoitti sterilisoin-tivaikutusta, joka ylittää suuresti ne steriilisyysrajat, jotka vaaditaan seuraavissa yleisissä testausmenetelmissä: Japanese Pharmacopoeia ja PDA (Society of Injection Medicine, USA).

Sterilisaattorin 10 sterilointivaikutus saavuttaa hyvin FO-arvon 12, joka on PDA-steriilisyystason indikaattori-taso.

Vaikka edellä onkin tätä keksintöä selostettu yksityiskohtaisesti edullisen toteutustavan perusteella, on alan ammatti-ihmisille selvää, että muotoihin ja yksityiskohtiin voidaan tehdä muutoksia silti poikkeamatta keksinnön hengestä ja kattamasta alasta.

i

Claims (7)

30 93081

1. Menetelmä suljetun säiliön (a) sterilisoimiseksi käyttämällä mikroaaltoja, jossa menetelmässä suljettu säiliö (a) työnnetään raon (77) läpi, joka on muodostettu säteilytysuunin (71) yläseinän läpi, joka säteily-tysuuni (71) on yhdistetty neliöaalto-ohjaimeen (74), joka saa mikroaallot etenemään säteilytysuuniin (71), jotta haluttu steriloituminen tapahtuu suljetun säiliön (a) liikkuessa rakoa (77) pitkin, tunnettu siitä, että suljettua säiliötä (a) säteilytetään mikroaalloilla alueelta, joka on hieman keskitason alapuolella, kun suljettu säiliö (a) kulkee kiskoa (40) pitkin säteilytysuunin sisääntuloaukon (71a) läheisyydessä, ja sen jälkeen säteilytetään mikroaalloilla pohjalla olevaa aluetta, kun suljettu säiliö (a) kulkee kiskoa (40) pitkin säteilytysuunin poistoaukon (71b) läheisyydessä.

2. Laite suljetun säiliön (a) steriloimiseksi käyttämällä mikroaaltoja, joka laite sisältää säteilytysuunin (71), jonka yläseinä on varustettu läpäisevällä raolla, ja joka säteilytysuuni on yhdistetty neliöaalto-ohjaimeen (74), joka saa mikroaallot etenemään, ja kuppikul-jettimen (14), joka on sovitettu pitelemään vastaavia suljettuja säiliöitä (a), joiden alaosa on työnnetty . mainitun raon (77) läpi säteilytysuuniin (71), ja kul jettamaan vastaavat suljetut säiliöt (a) mainittua rakoa (77) pitkin, tunnettu siitä, että säteilytysuuni (71) on varustettu sisältä kiskolla (40), jonka matalin taso on säteilytysuunin sisääntuloaukon (71a) luona ja korkein taso säteilytysuunin poistoaukon (71b) luona, ja kiskon . tarkoituksena on tukea kunkin suljetun säiliön (a) poh jaa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite suljetun säiliön (a) steriloimiseksi käyttämällä mikroaaltoja, tunnettu • · 11 31 93081 siitä, että kunkin suljetun säiliön (a) pohjaa tukeva kisko (40) on pykälöity.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite suljetun säiliön (a) steriloimiseksi käyttämällä mikroaaltoja, tunnettu siitä, että mainitun säteilytysuunin (71) pohja on varustettu pyrstöliitosmaisella uralla (80), johon mainittu kunkin säiliön pohjaa tukeva kisko (40) on varmasti sijoitettu.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite suljetun säiliön (a) steriloimiseksi käyttämällä mikroaaltoja, tunnettu siitä, että säteilytysuunin poistoaukko (7lb) on varustettu kololla (83) ja mainittua koloa vastapäätä on sijoitettu lämpötilanmittauslaite suljetun säiliön (a) lämpötilan mittaamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite suljetun säiliön (a) steriloimiseksi käyttämällä mikroaaltoja, tunnettu siitä, että laitteessa on kanava (85), jonka leveys on oleellisesti ottaen sama kuin raon (77) leveys, ja joka ulottuu poispäin säteilytysuunin poistoaukosta (7lb).

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite suljetun säiliön (a) steriloimiseksi käyttämällä mikroaaltoja, tunnettu siitä, että se sisältää lisäksi välineen, jolla säteily-tysuunia liikutetaan pystysuorassa suunnassa. 1 Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite suljetun säiliön (a) steriloimiseksi käyttämällä mikroaaltoja, tunnettu siitä, että laite sisältää lisäksi kuumailmauunin (72), .: joka on säteilytysuunin (71) päällä. 32 93081